Bioactive food as dietary interventions

for arthritis and related inflammatory

diseases - eBook PDF
Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/bioactive-food-as-dietary-interventions-for-arthritis
-and-related-inflammatory-diseases-ebook-pdf/
BIOACTIVE FOOD
AS INTERVENTIONS
FOR ARTHRITIS AND
RELATED
INFLAMMATORY
DISEASES
ACKNOWLEDGMENTS FOR BIOACTIVE FOODS IN
CHRONIC DISEASE STATES

The work of editorial assistant, Bethany L. Stevens and the Oxford-based Elsevier staff
in communicating with authors, working with the manuscripts and the publisher was
critical to the successful completion of the book and is much appreciated. Their daily
responses to queries, and collection of manuscripts and documents were extremely
helpful. Partial support for Ms Stevens’ work, graciously provided by the National Health
Research Institute as part of its mission to communicate to scientists about bioactive foods
and dietary supplements, was vital (http://www.naturalhealthresearch.org). This was
part of their efforts to educate scientists and the lay public on the health and economic
benefits of nutrients in the diet as well as supplements. Mari Stoddard and Annabelle
Nunez of the Arizona Health Sciences library were instrumental in finding the authors
and their addresses in the early stages of the book’s preparation.
BIOACTIVE FOOD
AS INTERVENTIONS
FOR ARTHRITIS AND
RELATED
INFLAMMATORY
DISEASES
Edited by

RONALD ROSS WATSON AND

VICTOR R. PREEDY
Academic Press
Academic Press is an imprint of Elsevier
525 B Street, Suite 1900, San Diego, CA 92101-4495, USA
32 Jamestown Road, London NW1 7BY, UK
225 Wyman Street, Waltham, MA 02451, USA

First edition 2013

Copyright # 2013 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted in any form
or by any means electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise without the prior
written permission of the publisher.

Permissions may be sought directly from Elsevier’s Science & Technology Rights,
Department in Oxford, UK: phone (þ44) (0) 1865 843830; fax (þ44) (0) 1865 853333;
email: permissions@elsevier.com. Alternatively, visit the Science and Technology Books
website at www.elsevierdirect.com/rights for further information.

Notice
No responsibility is assumed by the publisher for any injury and/or damage to persons, or property as a
matter of products liability, negligence or otherwise, or from any use or, operation of any methods,
products, instructions or ideas contained in the material herein. Because of rapid advances in the medical
sciences, in particular, independent verification of diagnoses and drug dosages should be made.

British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress

ISBN: 978-0-12-397156-2

For information on all Academic Press publications

visit our website at elsevierdirect.com

Typeset by SPi Global

www.spi-global.com

Printed and bound in the United Kingdom and United States of America

13 14 15 16 17 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
CONTENTS

Preface xvii
Contributors xix

1. Antioxidant Flavonoids for Arthritis Treatment: Human and Animal Models 1

S.G. Somasundaram, B. Oommen
1. Introduction to Phytoflavonoids 1
2. What Is Arthritis? 2
3. Osteoarthritis 3
4. Rheumatoid Arthritis 3
5. Flavonoids 4
6. Animal Models of Acute and Chronic Inflammation 4
7. Flavonoids and Its Effect on Animal Model Arthritis 5
8. Radiographic Analysis of Adjuvant-Induced Arthritis 8
9. Flavonoids Devoid of Toxic Effects 10
10. Clinical Trial of Flavonoids on Arthritis 11
11. The Mechanism of Actions of Flavonoids 14
Acknowledgment 15

2. Inflammation in Arthritis 17
N.J. Correa-Matos, S.B. Vaghefi
1. Introduction 17
2. Mechanism of Inflammation in Arthritis 18
3. Dairy Products and Inflammation 18
4. Effects of Food and Spices in Inflammation 19
5. The Role of PUFA in Arthritis 20
6. Antioxidants and Inflammation in Arthritis 23
7. Summary 23

3. Effects of Beef on Inflammation Affecting Arthritis 29

A.E. Galena
1. Introduction 29
2. Arthritis and Diet 33
3. Contraindications of Beef 38
4. Dietary Recommendations of Beef 38
5. Conclusions 39
Definitions 39

v
vi Contents

4. Contribution of Bioactive Foods and Their Emerging Role in

Immunomodulation, Inflammation, and Arthritis 43
N. Khan, M. Monagas, M. Urpi-sarda, R. Llorach, C. Andres-Lacueva
1. Bioactive Food Components 44
2. Immunomodulation 46
3. Arthritis 51
4. Inflammation 55

5. Curcumin and Joint Health: From Traditional Knowledge to Clinical Validation 67

S. Togni, G. Appendino
1. Introduction 67
2. Clinical Relevance of Osteoarthritis 68
3. Prevalence and Causes of OA 69
4. Current OA Treatments 72
5. Preclinical and Clinical Evidence of Activity for Curcumin in the Treatment of OA 74
6. The Bioavailability Issue 74
7. The Development of a Novel Curcumin–Phospholipid Complex (MerivaW) 76
8. Clinical Efficacy of Curcumin and of MerivaW in the Management of Osteoarthrosis 78
9. Conclusions 79

6. Dried Plum and Bone Health 83

B.J. Smith, E. Rendina, E.A. Lucas
1. Introduction 83
2. Plant-Based Foods and Bone Health 84
3. Bone Remodeling 85
4. Role of Inflammation in Bone Loss 85
5. Oxidative Stress and Bone 87
6. Dried Plums 88
7. Dried Plums Prevent Bone Loss 90
8. Dried Plum Restores Bone 91
9. Clinical Studies, Dried Plum and Bone 92
10. Dried Plum, Bone and Inflammation 93
11. Conclusions 93
Glossary 94

7. The Alkaline Way: Integrative Management of Rheumatoid Arthritis and

Other Autoimmune Conditions 97
R. Jaffe

1. An Integrative Approach 97
2. Restoring Alkaline Balance 102
 Contents vii

3. Self-Care 108
4. Discussion 109
5. Conclusions 109

8. Marine Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids and Rheumatoid Arthritis 113

P.C. Calder
1. Introduction 113
2. Rheumatoid Arthritis 114
3. Arachidonic Acid, Eicosanoids and the Links with Inflammation and RA 115
4. Fatty Acid Modification of Immune Cell Fatty Acid Composition and of Eicosanoid
Profiles 116
5. Resolvins: Novel Anti-Inflammatory and Inflammation-Resolving Mediators Produced
from EPA and DHA 118
6. Influence of Marine n-3 Fatty Acids on Inflammatory Cytokines 119
7. Influence of Marine n-3 Fatty Acids on T Cells 120
8. Influence of Marine n-3 Fatty Acids on Antigen Presentation 121
9. Marine n-3 PUFAs and Animal Models of RA 121
10. Trials of Marine n-3 PUFAs in RA 122
11. Overall Conclusions 125

9. Diet Modulated Inflammation in Chronic Disease: An Overview 133

G. Egger

1. Introduction 133
2. Measuring Metaflammation 134
3. Nutrition and Metaflammation 135
4. Summary 140

10. Food Supplements and Immune Function in Humans 145

J. Romeo, F. Pérez de Heredia, S. Gómez-Martínez, L.E. Díaz, T. Pozo-Rubio,
A. Marcos
1. Introduction: Nutrition and Immunity 145
2. Food Supplementation and Disease 148
3. Conclusion 152
Glossary 153

11. Natural Antioxidants and Resistance to Infection 157

M.A. Puertollano, E. Puertollano, J. Contreras-Moreno, J.M. Cerón, G.Á. de Cienfuegos,
M.A. de Pablo
1. Introduction 157
2. Oxidative Stress and Antioxidant Protection 158
viii Contents

3. Vitamins and Host Resistance to Infection 160

4. Trace Elements and Host Resistance to Infection 164
5. Summary Points 170

12. The Effects of Flavonoids on the Immune System 175

F.J. Pérez-Cano, À. Franch, T. Pérez-Berezo, S. Ramos-Romero, C. Castellote,
M. Castell

1. Introduction 175
2. Acquired Immunity: The Tailored Response Against Antigen 176
3. Flavonoids in the Immune System 177
4. Concluding Remarks 185
Glossary 186

13. Wheat Allergy 189

A. Armentia, D. de Luis, J. Crespo, L. Inglada, J. Castrodeza, S. Martín-Armentia

1. Allergy to Wheat and Related Diseases 189

2. Changes in Allergenic Properties of Wheat Induced by Heat and Industrial Processing 191
3. Allergen Cross-Reactivity Among Cereals, Pollen, and Other Vegetal Foods 192
4. Why Patients with Baker's Asthma Due to Wheat Tolerate Wheat Flour Ingestion? 194
5. Relationship Between Diet and Allergic Asthma 196
6. The Role of Wheat in Diabetic's Diet 197
7. Cereal Tolerance Mechanism and Treatment Possibilities 197

14. Tomato Food Allergy 203

V. Pravettoni, L. Primavesi

1. Food Allergy: Mechanisms, Symptoms, and Prevalence 203

2. Tomato Allergy: Prevalence and Symptoms 204
3. Tomato Allergens 205
4. Cross-Reactions Among Tomato and Other Allergens 209
5. Conclusions 210
Glossary 211

15. Indian Medicinal Plants as Immunomodulators: Scientific Validation

of the Ethnomedicinal Beliefs 215
H. Bhat, P. Sampath, R.J. Pai, R. Bollor, M.S. Baliga, R. Fayad

1. Introduction 215
2. Plants as Immunomodulators 216
3. Conclusions 223
Acknowledgments 223
 Contents ix

16. Probiotics and Eczema 225

C.E. West, S.L. Prescott
1. Background 225
2. Clinical Studies Using Probiotics for the Treatment of Eczema 228
3. Clinical Studies Using Probiotics in the Prevention of Eczema 229
4. Summary 237
Acknowledgments 237

17. Immunomodulating Effect of Polysaccharide 241

K.I. Minato, C. Abe
1. Introduction 241
2. Lentinan from L. edodes 242
3. Antitumor Polysaccharides from G. frondosa 243
4. Immunomodulating Polysaccharide from P. cornucopiae var. Citrinopileatus, Oyster
Mushrooms, and its Activity 243
5. P. Nameko and Others also Possessed Immunomodulating Polysaccharides 246
6. Conclusion 247

18. Bioactive Foods, Nutrients and Herbs in Infectious Diseases 251

R.M. Elias, N.O.S. Câmara

1. Introduction 251
2. The Application 251

19. Probiotics and Prebiotics: Health Promotion by Immune Modulation in

the Elderly 257
C.R. Balistreri, G. Accardi, G. Candore
1. Introduction 257
2. Aging 258
3. Immunosenescence 259
4. Gut Microbiota and Aging 261
5. Probiotics and Prebiotics 263
6. Modulation of the Gut Microbiota in Elderly Healthcare 264
7. Conclusions 267
Acknowledgements 268

20. Vitamin D-Binding Protein; Role in Osteoporosis 271

A. Sabetisoofyani

1. Introduction 271
2. Structure 271
x Contents

3. Function 272
4. Background 272
5. Conclusion 275

21. Anti-Inflammatory Natural Foods 279

H.K. Prabhala, C. Pai, R.H. Prabhala
1. Immune System 279
2. Inflammation 283
3. Natural Products 286
4. Summary 300
Glossary 302

22. Lycopene Modulation of Inflammation: Role in Disease Pathology 305

L.G. Wood

1. What Is Lycopene? 305

2. Biological Functions of Lycopene 306
3. Lycopene: Role in Human Disease 307
4. Summary 313
Glossary 315

23. Fruits and Vegetables as Functional Foods for Exercise and

Inflammation 319
R.D. Hurst, S.M. Hurst
1. Introduction 319
2. Fruit and Vegetable Phytochemicals 321
3. Fruit and Vegetable Phytochemicals for Exercise and Inflammation 323
4. Mechanisms of Benefit 333
5. Concluding Remarks 334
Acknowledgments 335

24. Inflammation and Nutraceutical Modulation 337

A.K. Fischer, G.E. Mullin
1. Introduction 337
2. Polyphenols 338
3. Essential Fatty Acids 341
4. Vitamin D 342
5. Probiotics 343
6. Conclusion 344
 Contents xi

25. Modulatory Role of Unsaturated Fatty Acids in Immune Defense against

Microorganisms 347
M.A. Puertollano, E. Puertollano, M.A. de Pablo, G.Á. de Cienfuegos
1. Introduction 347
2. Viral Infections 349
3. Bacterial Infections 350
4. Eukaryotic Infectious Agents: Parasites and Fungi 353

26. Probiotics and Prebiotics in Immune Modulation 357

W. Feleszko, J. Jaworska
1. Introduction 357
2. Immunomodulatory Effects of Probiotics In Vitro and in Animal Models
(Potential for Use) 359
3. Clinical Trials with Pre- and Probiotics 362
4. Conclusions 368

27. The Role of Dark Chocolate on Inflammation: A Bitter Taste for a Better Life 371
R. di Giuseppe, M.B. Donati, G. de Gaetano, L. Iacoviello
1. Introduction 371
2. Cocoa Processing and Flavanol Content 372
3. Conclusions 376

28. Polyphenols and Inflammation 379

A.G. Schauss
1. Introduction 379
2. Inflammation 380
3. Polyphenols 381
4. Neuroinflammation 387
Glossary 389

29. Fish Oil and C-Reactive Protein 393

J. Moreillon, R.G. Bowden, B. Shelmadine
1. Introduction 393
2. Fish Oil 393
3. Mechanisms of Action 394
4. Sources, Recommendations, and Preparation 395
5. n-3 Supplements Versus Fish 395
6. EPA/DHA Ratio 396
7. Prescription Versus Over-The-Counter Supplements 396
xii Contents

8. Safety 396
9. C-Reactive Protein 397
10. Effect of FO on CRP 398

30. PycnogenolW and Antioxidant Activity in Health Promotion 405

Z.T. Chowdhury, R.R. Watson
1. Overview 405
2. Oxidative Stress 405
3. Lipid Peroxidation 406
4. Antioxidants 406
5. Anti-Inflammatory Effects of PycnogenolW 407
6. PycnogenolW and Aging 407
7. PycnogenolW and Neurodegenerative Diseases 408
8. Antidiabetic Activity 409
9. Additional Health Effects Related to Antioxidant Activity 410

31. Anti-Inflammatory Benefits of Pentacyclic Triterpenes 413

F. Menaa, S.L. Badole, B. Menaa, A. Menaa, S.L. Bodhankar
1. Introduction 413
2. Lupeol 414
3. Betulinic Acid 415
4. Ursolic Acid 416
5. Discussion 417
6. Conclusions and Perspectives 417
7. Summary Points 418

32. Polyphenols, Promising Therapeutics for Inflammatory Diseases? 421

F. Menaa, S.L. Badole, B. Menaa, A. Menaa, S.L. Bodhankar
1. Introduction 421
2. Curcumin 422
3. Resveratrol 423
4. Flavonoids 424
5. Discussion 427
6. Conclusions and Perspectives 427
7. Summary Points 428

33. Immune Alterations in Metabolic Syndrome: The Old Story of Chicken

and Egg 431
T.R. Neyestani
1. Introduction 431
2. Adipose Tissue 434
 Contents xiii

3. The Immune System 435

4. Cytokines, Adipokines, and Inflammatory Mediators 437
5. Inflammation and MeS: Which PRECEDES the Other? 444
6. Situation in Iran 446
7. Concluding Remarks 446
8. Summary Points 448

34. Immunomodulation by Food for Mitigating Allergic Disease 451

J. Mes, H. Wichers

1. Background 451
2. Research into Immunomodulation by Food, with a Focus on Allergy 452
3. Conclusions and Future Research 456

35. Resveratrol and Inflammatory–Autoimmune Diseases 461

T.M. Petro

1. Introduction 461
2. Resveratrol and the Aryl Hydrocarbon Receptor 462
3. Resveratrol and SIRT1 464
4. Resveratrol and ERs 465
5. Resveratrol and Inflammatory/Autoimmune Disease 466
6. Conclusions 468
Glossary 468

36. Tart Cherry Fruits: Implications for Human Health 473

A. Kirakosyan, E.M. Seymour, P.B. Kaufman, S.F. Bolling

1. Botanical Properties of Tart Cherry 473

2. Phytochemistry of Tart Cherry 473
3. Biosynthesis of Anthocyanins and Other Flavonoids 476
4. Consumption of Tart Cherries and Why They Are Important in Nutrition and Medicine 477
5. Implications for Human Health 479
6. Conclusions and Perspectives 482

37. Olive Oil and Infection 485

J. Mateu-de Antonio, M. Marín-Casino
1. Origin 485
2. Olive Oil 486
3. Antimicrobial Effects of Components Present in Olive Oil 487
4. Antimicrobial Effects of Olive Oil 490
5. Host Resistance to Infection 491
6. Conclusions 496
xiv Contents

38. Bioactive Foods and Nutrients 499

C. Graziano
1. Introduction 499
2. Defining Osteoarthritis 499
3. Pathophysiology of Osteoarthritis 500
4. NSAIDs: Uses and Dangers 501
5. Omega-3 Fatty Acids 502
6. Vitamin E 503
7. Polyphenols 504
8. Conclusion 505
Glossary 505

39. Potassium and Arthritis 507

R. Rastmanesh, C.E. Weber
1. Potassium and Arthritis 507
2. Potassium Status in Arthritis 508
3. Arthritis, Reactive Oxygen Species, and Potassium 508
4. Arthritis, NKA Activity, and Potassium 509
5. Arthritis and Potassium Intake Clinical Trials 509
6. Hypothetical Hormonal Mechanism in Potassium Deficiency 510
7. Conclusion 511

40. Dietary Antioxidants and Rheumatoid Arthritis 515

M.-K. Sung, S.-C. Bae
1. Introduction 515
2. Etiology of RA 515
3. Pathological Features of RA 516
4. Oxidative Stress and Inflammation 518
5. Antioxidant Status of RA Patients 519
6. Antioxidant Intervention Studies 522
7. Conclusion 525
Glossary 525

41. Ginger (Zingiber officinale Roscoe) in the Treatment and Prevention

of Arthritis 529
M.S. Baliga, L. Latheef, R. Haniadka, F. Fazal, J. Chacko, R. Arora
1. Introduction 529
2. Cartilage in Normal Conditions 530
3. Articular Cartilage in OA 530
 Contents xv

4. Articular Cartilage in RA 531

5. Conventional Treatment of OA and RA 531
6. Use of Complementary and Alternative Medicines in the Treatment of Arthritis 532
7. Phytochemistry of Ginger 533
8. Traditional Uses of Ginger 535
9. Preclinical Studies in Experimental Animals 536
10. Human Studies 537
11. Mechanistic Studies 538
12. Anti-Inflammatory Activity 539
13. Ginger Decreases the Metalloproteinase Levels 541
14. Conclusions 541
Acknowledgments 542

42. Mechanisms of Fish Oil-Modulated Inflammation and Health 545

B. de Roos
1. Intake of Fish and Fish Oil and Chronic Disease Development 545
2. Anti-Inflammatory Effects on the Endothelial Wall 547
3. Role of Eicosanoid Metabolism in the Anti-Inflammatory Response to LC n-3 PUFAs 547
4. Novel Anti-Inflammatory Mechanisms of LC n-3 PUFAs 548
5. Anti-Inflammatory Actions of LC n-3 PUFAs in vivo 550
6. Conclusion 551
Glossary 552

43. Flavonoids and Immunomodulation 555

M. Comalada, J. Xaus, J. Gálvez
1. Introduction 555
2. Flavonoids and Immunomodulation 557
3. Market of Flavonoids as Therapeutic Agents 576
4. Conclusions and New Perspectives 577

44. Anti-Inflammatory Properties of Genetically Modified Lactic Acid

Bacteria 581
S. del Carmen, A. de Moreno de LeBlanc, A. Miyoshi, V. Azevedo,
L.G. Bermúdez-Humarán, P. Langella, J.G. LeBlanc
1. Introduction 581
2. Genetic Engineering Strategies for LAB 582
3. Inflammatory Bowel Disease 585
4. Conclusion 597
Acknowledgments 597
xvi Contents

45. Medicinal Efficacy of Indian Herbal Remedies for the Treatment of Arthritis 601
R. Arora, P. Malhotra, A. Sharma, R. Haniadka, H.S. Yashawanth, M.S. Baliga
1. Introduction 601
2. Conclusion 614
Acknowledgment 615

46. Anti-Inflammatory Herbs for Arthritis 619

J. Hall, R. Bravo-Clouzet
1. Introduction 619
2. Arthritis 620
3. Inflammation 621
4. Current Pharmacological Therapy for Arthritis 621
5. Anti-Inflammatory Herbs 622
6. Conclusions and Future Direction 628

47. Antioxidant and Anti-Inflammatory Actions of Passion Fruit Peel Extract

in Modifying Osteoarthritis, Hypertension, and Asthma 633
F.M. Cordova, S. Zibadi, R.R. Watson
1. Background 633
2. Passion Fruit Peel Extract: Antioxidant and Anti-Inflammatory Activity 634
3. Passion Fruit Peel Extraction Methods 635
4. Passion Fruit Peel Extract: Research 636
5. Safety Profile 637
6. Summary 638

Index 641
PREFACE: ARTHRITIS AND INFLAMMATION

The roles of dietary supplements and foods in two related areas are included in the 47
chapters of this book: arthritis and inflammation with immunomodulation in osteoarthri-
tis is the most common chronic degenerative joint disorder worldwide, affecting over
50% of aged adults. Bioactive foods and their extracts modulate mechanisms of inflam-
mation. Therefore they play roles in arthritis treatment and prevention as they modulate
excessive immune function. Cartilage destruction, an important pathologic feature and
cause of joint dysfunction, is mediated by inflammatory cells acting via synovial fluids and
are susceptible to modulation by immune modulating supplements. Non-steroidal anti-
inflammatory drugs are the commonly used medications for arthritis, accounting for
more than 125 million prescriptions in the USA. These medications are associated with
significant complications, so patients are looking at alternative medicines in foods, herbs,
and supplements. Arthritis has aspects of inflammatory disease with mediators of inflam-
mations including cytokines, prostaglandins, nitric oxide, and proteases. Sixteen arthritis
reviews include the role of inflammation in arthritis and an overview article on bioactive
foods’ contribution to immune regulation and inflammation in arthritis. A variety of
foods: beef, plums in bone health, Indian herbal medicines, anti-inflammatory herbs,
and passion fruit peel extracts are each reviewed, as they have activity in arthritis. Specific
supplements: curcumin, vitamin D, antioxidant flavonoids, and omega 3 fatty acids are
defined for their mechanisms of action. Bioactive foods, potassium, dietary antioxidant
and ginger components are defined in their amelioration of arthritis symptoms.
Inflammation and immune modulation are also a major focus of this book by eval-
uating the immunomodulatory mechanisms of dietary supplements. The strategic plan
of the US National Institutes of Health is this book’s focus, preventing adverse inflam-
mation. Many dietary components show evidence of modulating immune functions.
Immune homeostasis could help directly benefit patients with chronic immune stimula-
tion (inflammatory) diseases, like allergy and arthritis. Pharmaceutical treatments fre-
quently have major toxicities and take decades to develop; so more people are using
bioactive foods and supplements as they are readily accessible. Thus there is an increased
focus on understanding the efficacy of botanicals and other dietary supplements by reg-
ulation of immune function and chronic inflammation. In reviews, foods are recognized
to modulate immune functions in humans, their chronic diseases, and resistance to in-
fection through the foods’ antioxidants. Small molecules in foods, nutrients, lycopene,
and fatty acids in fish oil, are immunomodulatory. More complex molecules, polyphe-
nols, flavonoids, polysaccharides, Pycnogenol, and resveratrol, are defined as active in
immune change and inflammatory diseases. A few chapters define the importance of

xvii
xviii Preface: Arthritis and Inflammation

some foods without completely knowing the active ingredients: olive oil, dark chocolate,
and tart cherry consumption have important implications for human health. Finally, the
book covers the immune changing aspects of broader categories: nutriceuticals, fruit,
vegetables, and anti-inflammatory actions of natural foods.
Sometimes foods can cause toxic or dysfunction immune reactions as reviewed
relative to wheat and tomato allergies. The role of other foods, whose immunomodula-
tion in mitigating allergic disease, including Indian medicinal plants, show the positive
and negative aspects of foods in allergy, arthritis, and health. Bacteria and their products
are important in immune regulation. Lactic acid bacteria are reviewed for their anti-
inflammatory actions. Similarly, reviews of prebiotics and probiotics help explain the
roles of bacteria in health; including a chapter which defines the role of probiotics in
eczema therapy.
Another random document with
no related content on Scribd:
 Lehtori aikoi ennen laittamistansa sanoa jotakin siihen suuntaan,
että saatettaisiinpa heilläkin ruveta juomaan ruiskahvia, mutta ei
kuitenkaan katsonut sopivaksi ilmaista kotiolojaan, ainakaan lausua
mitään moitteen sanaa niistä oman perheen ulkopuolella.

Rouva Streng vei pois tarjottimen tavaroineen ja palasi pian.

Lehtori seisoi sen aikaa ajatuksissaan, joista hänet herätti iloinen
ääni:

"Mihin päin aiotte kävellä?"

"Kaiketi nyt ensin tuonne mäelle, kun eivät onkeni vielä ole
kunnossa."

"Sinne minäkin aioin."

Enempää puhelematta astuivat he vastamäkeen ylös ja

seisahtaen siihen, josta tie alkoi painua tasaisemmaksi, kääntyivät
katsomaan taaksensa. Siinä makasi ihana järven selkä, kuvastaen
paikoittain jyrkkiä, toisin paikoin vihreydestä hohtavia rantojansa.

Hetkisen sitä luonnon peiliä katseltuansa astuivat he edelleen.

Vastoin talonpoikain tapaa oli tämän mäen metsä aivan

koskematon. Suuriakin havupuita kasvoi siinä melkoisen tiheässä ja
niistä levisi terveellinen pihkan haju. Pienempää lehtimetsää kasvoi
välissä ja muutamat suuret koivut olivat ihan kuin varta vasten
asetetut laululintusien olopaikoiksi.

Kyllä sieltä kuuluikin viserrystä ja liritystä kaikenlaista.

Lehtorilla oli lapsuudestaan saakka hyvästi muistissa, että lintuset

kilvan kiittävät suurta Isää. Ja hänenkin iloisesta mielestään nousi
sanaton kiitostunne kohti korkeutta.

Metsän toisesta laidasta kääntyen palasivat astujat siihen, jossa

äsken pysähtyivät ja istahtivat järvitaulun eteen, vasemmalta
lämmittävän auringon ja takaa kaikuvan moniäänisen liverryksen
keskelle, kumpikin omalle puolellensa tiestä kivelle, vaiti molemmat.

Lajunen istuessaan mietti: "Hauska on näin nauttia luonnon

virkeyttä yksin kävellen; hauskempi se on ystävän seurassa, joka
käsittää tunteemme ja riemuitsee kanssamme; vaan hauskinta olisi,
jos oma armahainen, oma puoliso olisi sinä ystävänä."

Rouva Streng ajatteli melkein samoin, mutta ei kumpikaan

ilmaissut sitä toisellensa.

Molemmat he johtuivat muihinkin ajatuksiin, vaan yhtä salassa ne

kaikki pysyivät muilta kuin korkeuden ja sielujen syvyyden
hallitsijalta, jolta he eivät tahtoneetkaan mitään salata.

Auringon yletessä alkoi vienoinen tuulen henki väristää järven

pintaa, josta silloin hävisi tuo lumoava hiljaisuus, jättäen sijaa
elävyydelle. Sama tuulen henki alkoi myöskin hiljakseen humista
puiden oksissa ja hiljentää lintujen sulosoittoa. He läksivätkin jo
muihin toimiin, ravinnon hakuun.

Viimein nämä suuremmatkin aamusulon nauttijat palasivat

asuntoihinsa.

Molempain perheiden lapset leikittelivät jo ulkona.

Lehtori löysi kamaristansa kahvikannun, mutta musta juoma oli

jäähtynyt.
 Rouva Lajusta ei vielä näkynyt. Hän nautti kylliksensä unen suloa.

Sen sijaan Katri jo oli käynyt talosta tinkimässä minkä mitäkin illan
tarpeiksi. Muhkealta kanalta oli hän sitte armotta kaulan katkaissut ja
istui nyt puuliiterissä saalistansa höyhentämässä ja kynimässä.

Lehtori toi sisältä koko kasan kaikenlaisia onkitarpeita, istahti

kiikkulaudalle ja alkoi laitella niitä kuntoon. Lapset kohta kokoutuivat
lapsirakkaan lehtorin ympärille katselemaan hänen kalujansa ja
alkoivat siinä omaan tapaansa hälistä ja kilvan puhella.

Pian aukesi läheinen makuukammarin ikkuna. Rouva Lajunen pisti

siitä päätään.

"Siinä nyt rähisette, ett'ei saa nukkuakaan. Ja sinäkin, Vilhelm,

annat niiden meluta tuolla lailla." Lehtori katsahti rauhallisesti
kelloansa. "Jopa tuota pitäisi unta riittämänkin. Kello on jo
yhdeksän", virkkoi hän.

"Mitä minä huolin kellosta. Miina, vie pois lapset!" Miina tietysti
totteli eikä lehtori lasten tähden ruvennut peruuttamaan rouvansa
käskyä.

Kotvasen kuluttua kuului rouva moneen kertaan huutavan Maria,

joka sitten juoksujalassa saapui tinkimään Katrilta kahvia.

"Pannussahan sitä on", virkkoi Katri, "kaada siitä. Jos lienee

jäähtynyt, niin lämmitä?

"En minä jouda, pitää rouvaa auttaa."

Ja Mari juoksi sitä kyytiään pois.

 "Enpä tästä minäkään joutaisi, kun on puuhaa illaksi. Ketähän
tänne nyt niin isoisia vieraita heti maalle päästyä tulleekaan."

Niin Katri itsekseen pahoitteli käsiään pyyhkiessään.

"Toimitapas sitte minullekin kuppinen, kannussa oli kylmää", sanoi

lehtori tytön siitä hänen lähitsensä kiirehtiessä kyökkiin.

"Kyllä, kyllä toimitan."

Rouvan komentavaa ääntä kuului tuon tuostakin kammarista.

"Missä se kahvi nyt viipyy? Äläkä sinäkään tuolla lailla revi

tukkaani! Etkö sitä osaa sievemmin käsitellä? Ota nyt se vaalea
leninki sill'aikaa kuin juon kahvia!"

Vasta runsaan puolen tunnin jälkeen astui rouva ulos täydessä

kaupunkipuvussa. Mari kantoi jäljestä kiikkutuolia ja sen aluslautoja
sekä asetti ne rouvan osoituksen mukaan siimespaikkaan.

Nyt lapsetkin taas uskalsivat palata sanomaan "hyvää huomenta"

ja sitte katselemaan lehtorin työtä.

Rouva istahti kiikkutuoliinsa lukemaan jotakin romaania.

Melkein yht'aikaa tulivat rehtori kirjavassa kesäpuvussa, saappaat

kiiltävinä, ja rouva Streng neule kädessä.

"Hilja, kutsu Maria tänne!" käski tervehdittyänsä rouva Lajunen.

"Tuo tuoleja vieraille!" kuului Marin tultua uusi käsky.

Mari kantoi ulos kaksi tuolia ja ilmoitti samalla, että aamiainen oli
valmis.
 Rouva Lajunen joutui hämilleen. Kuinka nyt selvitä vieraista?

Rehtorin rouvan tarkka silmä huomasi tuon pulan.

"Nytkö te vasta syöttö? Johan me söimme aika sitte, kohta minun

palattuani."

"Vastapa minä äsken join kahviakin. Ei minulla vielä tunnu ruoan

tarvista. Mene sinä, Vilhelm, syömään."

Lehtori läksi muitta mutkitta.

Rouva Lajunen katsoi pitkään hänen jälkeensä, ajatellen: "Kyllä on

aika moukka, kun ei edes älyä pyytää anteeksikaan vierailta; lähtee
vain ilman mitään."

Palattuansa ruoalta kehoitti lehtori toisia lähtemään järvelle.

"En minä nyt syömättä lähde", kuului rouvan jyrkkä päätös.

"Kyllä minä voisin tulla, mutta ei ole soutomiestä", arveli rehtori.

"Mitä sillä tehdään. Kyllä minä soudan."

"Ja minä pidän perää", ilmoitti rouva Streng.

Rouva Lajusta harmitti tuo miehensä sulloutuminen moisiin toimiin

kuin soutomiehen. Vaan tietäen lehtorilla siinä olevan oman päänsä
jätti hän tällä kertaa muistutukset tekemättä, ollen mielessään
kiitollinen rehtorille, joka toki käsitti, mikä sopii herrasmiehelle, mikä
ei.

Heidän lähdettyänsä kiiruhti rouva syönnin puuhaan, jonka hän

äsken olikin vain kohteliaisuudesta jättänyt tekemättä.
 Soutelijat viipyivät matkallaan ohi puolen päivän, joten rouva
Lajusella oli kyllin aikaa yksikseen lueskella ja torkkua, muutteluttaa
kiikkutuoliansa paikasta toiseen, jota varten täytyi joka kerran parin
kolmen hengen olla liikkeellä, juoda kahvia ja viimein harmistua
mieheensä, joka ei pitänyt lukua hänen hauskuudestaan, sekä
ikävystyä itseensä ja maalla oloon, kirjoihin ja koko elämään.
Tuntuipa muun tyytymättömyyden seassa hiukan kateuttakin toisia
kohtaan, jotka osasivat elää maalla maan tavalla, ja siitä
harmittelijalle yritti jolahtamaan mieleen, että taitaa sentään olla
syytä itsessäkin; miksi hän ei lähtenyt toisten mukaan.

Mutta samassa hän näki soutelijain palaavan. Harmi palasi vielä

voimakkaampana ja rouva pakeni äkeissään kammariinsa etsimään
edes unesta olonsa tukaluuden unhotusta.

Rehtori maantiellä erotessaan koreasti kiitteli hyvästä soudosta

lehtoria, joka palavissaan astui nuttu käsivarrella. Kiitokseen yhtyi
rouvakin hymyillen, mutta muuta sanomatta, ja seurasi miestänsä
omalle puolelleen.

Lehtori kiitettyään kiittämästä siirtyi pihaansa ja istahti rouvansa

kiikkutuoliin.

Iltapuoli-kahvin aikaan rouva Lajunen lähetti sisäpiikansa Marin

kutsumaan rehtorin herrasväkeä illempana teelle ja illalliselle.

Kello 7 paikoilla sitte istuivat kaikki lehtorin pihassa ja siellä

lapsetkin juoksentelivat.

Mari kantoi teetarjottimen kiikkulaudan eteen asetetulle puutarha-

pöydälle ja siirsi lähemmäksi rouva Lajusen kiikkutuolin.
 Herrain teelasit seisoivat komeissa hopeajaloissaan. Leipäkori
uhkui yli reunojansa kaupungista mukaan tuotua parasta teen
särvintä. Siinä oli pehmoista leipää ja mureita korppuja, oli myöskin
sokurileipäsiä ja hienoimpia Englannin keksejä sekä piparkakkuja ja
hohkaisia viipaleita, leikeltyjä suuresta sokurikakusta, jonka
muutamat naisystävät olivat kaupungista lähtiessä antaneet evääksi
maalle.

"Tämäpä näyttää hauskalta", kiitteli aina kohtelias rehtori.

"Olkaa hyvät, ottakaa!" kehoitti emäntä ollen jo oikealla alallansa

ja siten myöskin puheliaampi.

Rouva Streng, arvaten, mitä tästä vielä oli tuleva, otti

kiinanposliinisen kupin ja yhden ainoan palasen vehnäleipää, jota
vastoin rehtori kokosi eteensä korista yhden kappaleen kutakin lajia,
vaikka niitä olisi ollut vieläkin enempi, ja emäntä vain yhä kehoitteli
ottamaan lisää.

Kun ensimmäinen annos oli onnellisesti nautittu, lähetettiin Hilja

kutsumaan Maria tuomaan lisää.

Toisen kupin jälkeen tunsi emäntä mielessään jo hiukan

hyvinvoinnin alkua.

"Mitenkähän tätä kesää oikeastaan ruvettaisiinkaan viettämään?"

kysäsi hän puheen aluksi, kun näet oli enimmin ikävystynyt
päiväänsä.

"Sitäpä minäkin juuri ajattelen", virkkoi rehtori.

"Minusta se on hyvin yksinkertainen asia. Kun kerran ollaan

luonnon helmassa, niin pitää mukautua luonnon järjestykseenkin ja
luopua kaupungin tavoista. Luonto on kaunein aikaisin aamusilla, ja
tietysti on silloin sitä nautittava. Ennen voidaan sen sijaan nukkua
päivällä, ell'ei aika muuten kulu muissa toimissa."

Rouva Streng se näin lausui ajatuksensa.

"Kukapa tuota viitsii nousta niin aikaisin", vastusti rehtori. "Jos

sinulta aika kuluu, kun itse teet piikain töitä, niin ei siltä suinkaan
minun aikani kulu yhtä helposti."

Rouva Lajunen nyrpisti nenäänsä, ikään kuin sanoakseen: "Hyh,

vai piikain töitä! Kyllä kai niihin pitäisi ryhtyä!" Vaan sitte hän heti
katsahti kiitollisesti rehtoriin.

"Mitäpä minä suotta rupean elättämään joutavia ihmisiä", virkkoi

rouva Streng, "ja jos pitäisinkin useampia palvelijoita, niin kyllä siltä
aina itselleni keksisin jotakin. Ei aika koskaan ehdi tuntua pitkältä,
jos vain on halua jotakin toimimaan. Mutta haluttomuus se tekee
ajan pitkäksi."

"Eiväthän kaikki ole työjuhtia, niinkuin sinä", tokasi rehtori. "Mitäpä

minä esimerkiksi täällä maalla tekisin? Ei täällä ole koulua."

"Ei sitä koulua ole kesällä kaupungissakaan."

"Olisihan siellä edes wisti-klubi."

"Sinulla nyt ei ole halua eikä mieltymystä mihinkään muuhun kuin

siihen korttisotaasi."

"Se onkin toista kuin täällä maalla vetelehtiminen. Siihen saattaa

oikein kokonaan kiintyä. Ja siinähän on koolla kumppanejakin, joiden
kanssa sopii keskustella."
 "Ikään kuin te muusta keskustelisitte kuin korteista. Ei, hyvä Viktor,
pitää olla vähä mieltymystä johonkin oikeaan työhön, joka hyödyttää.
Silloin pysyy mieli raittiina ja tuntee huvia luonnosta, joka samoin
aina työskentelee."

"Niin juuri", vakuutti lehtori. "Harrastusta tarvitaan, mutta jokaisen

vain tulee osata valita jokin työala tai joitakuita erityisiä töitä, sillä
muuten hajoaa harrastus hapuilemiseksi."

"Niin, jos tarkoitatte varsinaista elämän työtä, kuten teillä

molemmilla on koulutoimi. Mutta muuten ei tarvita mitään
valikoimista, kunhan vain vihataan joutilaisuutta, niin silloin aina
löytyy jotakin tekemistä. Jos nyt esimerkiksi Viktor viitsisi, niin olisi
hyvä aika tehdä listoista tuollainen pöytä meidänkin kiikkulautamme
eteen, että joka kerran ei tarvitsisi kantaa sisältä ulos pitsattua
pöytää."

"Se on nikkarin asia, en minä muiden töihin tartu."

"Jos jokainen ajattelisi samoin, niin eipä olisi nikkaria

olemassakaan."

"Mitä siitä tulisi, jos kaikki ryhtyisivät kaikkea tekemään? Ei kukaan

osaisi mitään", arveli rouva Lajunen.

"Taikka osaisi jokainen vähän kulakin noin vain kotitarpeiksi."

Väittelyä kesti vielä kauankin ja siinä tuli ilmi, että rehtori ei ollut
ikänänsä vielä pitänyt kädessään kirvestä, eipä edes
partaveistäkään, jonka tähden hän nytkin aikoi antaa partansa
kasvaa syksyyn asti, ja että rouva Lajunen ompelutti Miinalla kiinni
kaikki ratkenneet hakasensa, puhumattakaan lasten napeista, joiden
kunnossa pito tietysti oli Miinan asia; mutta tuota työttömyyttään
rouva sentään tuntui vähän ikään kuin häpeävän, kun näet oli
lueskellessaan huomannut nykyajan vaativan työtä ja tointa
jokaiselta, ken tahtoi pystyssä pysyä. Rehtori sitä vastoin aivan
kerskailemalla julisteli suoraan kaiken muun työn halveksimistansa
kuin opin taonnan poikain päähän.

Jo yritti kina käymään kiistaksi, joka ehkä olisi muuttunut

katkeraksikin, vaan oikeaan aikaan saapui Mari ja supautti jotakin
rouva Lajusen korvaan.

Hyvillään tästä keskeytyksestä ja mielessään myöntäen rouva

Strengin olevan monessakin asiassa oikeassa, pyysi emäntä
vieraitansa illalliselle.

Kehoitusta totellen tarjosi rehtori kohteliaasti käsivarttansa rouva

Lajuselle, joka siihen heti tarttuikin. Lehtori ei huomannut taikka ei
tahtonut, olla yhtä kohtelias rouva Strengille; he vain muuten
vierekkäin astuivat toisten jäljestä sisään.

"Pyydän anteeksi, että täytyy makuuhuonetta pitää ruokasalinakin;

eihän täällä maalla ole kylliksi huoneita", selitteli emäntä mielestänsä
suuren epäkohteliaisuuden syytä, osoitti kullekin määrätyn
paikkansa ja alkoi tarjoella leipää ja voita, rasvasilliä ja suolaista
keitettyä lihaa munaputingin kanssa, savustettua kieltä, leikeltyä
vasikanpaistia, juustoa ja äsken paistettuja lihapalleroisia.

Tämä kaikki oli vain pohjapainoksi aiottu.

Mari korjaili viimein pois liiat lautaset, vaihtoi puhtaat talrikit ja

ruoka-aseet sekä kantoi esiin varsinaisen ruoan: kanapaistin
kaikkine viiden- kuudenlaisine lisineen.
 Kun sitä oli kylliksi maisteltuja syöty, vaihtuivat talrikit vielä kerran
ja jälkiruoka tuli esiin, tehty kermasta ja monenlaisista marjahilloista.

Rehtori oli aivan sulaa kiittelemisiinsä ja söi kuin aika mies. Sen
sijaan lehtori näytti vähän neuvottomalta, ja rouva Streng, mitään
virkkamatta, ainoastaan vähän maistoi kutakin lajia.

Viimein noustiin pöydästä ja vähän aikaa istuttuaan rehtori

rouvinensa, toivottaen "hyvää yötä", läksivät omalle puolelleen
maantietä.

Ovesta vielä lehtorin rouva, muistellen kaupunkitapoja, huusi

jäljestä:

"Tehkää hyvin, käykää toistekin!"

Asuntoonsa päästyään rehtori heti muutti kohteliaan käytöksensä

kylmemmäksi.

"Sellainen pitää illallisen olla, jos kerran pyydetään ketään

vieraita", sanoi hän rouvalleen. "Eilisiltana minua oikein hävetti. Ettäs
viitsitkin tarjota vain kuivaa kotiruokaa!"

"Enhän minä heitä illallispitoihin pyytänytkään, sanoin vain rouva

Lajuselle, että kun heillä ei vielä ollut mitään järjestyksessä, niin
saattoivat juoda teetä meillä. Arvelin heidän tyytyvän siihen, mitä
sattui olemaan."

"Etkös nyt mitään huomannut?"

"Liiankin hyvin, johan tuo rouva Lajusen tyytymättömyys näkyi

eilen täällä. Mutta minä vain en rupea hänen kanssansa
kilpailemaan. Saakoon hän herkkusuun kunnian!"
 "Päin vastoin sinun pitää kutsua heidät parin päivän perästä ja
näyttää, että eletäänhän meilläkin."

"Siitä ei tule mitään. Ei minulla ole kaupunkiruokia täällä maalla.

Enkä minä muutenkaan niin suuresti ikävöi rouva Lajusen seuraa.
Minä tulin maalle nauttimaan kesän ihanuutta enkä kyökin
komeutta."

"Et sinä näy osaavan kohota tavallisuuttasi ylemmäksi, pysyt vain

piikain töissä ja ompelijattarien tasalla."

"Tarkoitat: piikain arvoisena. Siitä meillä on eri mieli. Ja

ompelijattarien joukossa on myöskin kunnon ihmisiä. Vai onko sille
jalompaa tuo ristissä käsin istunta ja komentaminen kolme neljä
käskyläistä liikkeelle jokaisen pienimmänkin asian tähden. Minä en
katso itseäni minkään työn halventavan, siinä kaikki. Ja kyllähän
olen näyttänyt osaavani laittaa kelpo päivällisetkin kaupungissa,
vieläpä ihan ilman eri keittäjää, milloin on tarpeen ollut; mutta täällä
minusta on aivan turha ryhtyä sellaisiin puuhiin yksistään rouva
Lajusen tähden, sillä lehtori ei näyttänyt hyväksyvän tuota tämän
illan komeutta."

"Sinä ja lehtori paremmin sopisitte yhteen."

"Mahdollista kyllä. Mutta nyt me olemme yhdessä emmekä huoli

turhan tähden ruveta sotkemaan väliämme."

"Et siis aio joskus tarjota parempaakin kuin eilen, jos minä
tahdon."

"Kaikki järkevät tahtosi täytän. Jos sattuu muita vieraita tulemaan,

sopii tietysti Lajustenkin olla seurassa. Silloin siitä ei tule mitään
kostoa, niinkuin tämä ilta oli. Mutta älä vain toimita vieraita tänne
minun tietämättäni edeltä päin."

Rehtorista jo yritti tuntumaan, että rouvansa ehkä oli oikeassa, ja

sen johdosta hän vähän katui äskeisiä pistosanojansa, mutta
turhamaisuudessaan ja oman arvon tunnossaan ei kuitenkaan
huolinut ruveta niitä anteeksi pyytelemään. Jospa hänen vaimonsa
olisi ollut sellainen hienotunteinen ja -tapainen kuin rouva Lajunen,
niin ehkä sitte. Vaan eihän tähän mikään pystynyt, mitäpä häntä
lepyttelemään!

Rouva Streng puolestaan oli hyvinkin tuntenut nuo pistot, mutta

hän tapansa mukaan etsi joka sanasta ja asiasta valopuolta, joten ne
näyttivät paremmilta, kuin monesti todella ansaitsivatkaan. Siten ei
piston haavoitus koskaan tuntunut niin kirvelevältä, kuin muuten olisi
saattanut. Hän ei myöskään ollut tottunut mieheltänsä saamaan
varsin hellää kohtelua eikä siis nytkään odottanut mitään
anteeksipyyntöä, vaikka se kyllä olisi tehnyt hänet kaikkein
onnellisimmaksi vaimoksi.

Vähän aikaa jatkettuaan sovittelevaan tapaan tätä kotikiistaa kävi

rouva katsomassa lapsia ja huomasi heidän samoin kuin tytönkin
olevan rauhallisessa unessa.

III.

Kului muutamia päiviä hiljaisesti.

Rouvat Streng ja Lajunen karttoivat toisiansa. Eihän lehtorin rouva

tuollaisen tekonsa jälkeen miten voinut katsoa kostonsa uhria
suoraan silmiin; niin paatunut hän toki ei ollut turhamaisuudessaan.
Ja kun herroilla ei myöskään ollut mitään erityistä vetoa toistensa
seuraan, oleksivat kumpikin perhe erikseen omalla puolellaan.

Tulipa sitte sateinen viikko.

Lehtori oli sellaisten päiväin varalle ottanut mukaan sopivaa työtä

ja istui kammarissaan.

Samoin kului rouva Strengin aika ikävältä tuntumatta

kaikenlaisissa puuhissa, joita toimeliaisuus aina keksii.

Sen sijaan rouva Lajunen aivan oli ikävään menehtyä. Ensi päivät
hän koetti makaella — tekeehän kostea ilma ihmisen uneliaammaksi
— mutta eipä se sekään ajan pitkään oikein sujunut.

Rehtori myöskin kasasi unikekoa aamuin ja päivällisten jälkeen, ei

kuitenkaan koko päivää. Jäi vielä kyllin kyllä aikaa ikävöidä wisti-
klubia. Viimein hän jo otti varalta mukaan tuodun korttipakan
käsiinsä ja alkoi yksikseen selailla lehtiä.

Ei aikaakaan, niin pisti hän hatun päähänsä, kalossit jalkaansa ja

läksi suuren sateenvarjon suojassa maantien poikki esittämään, eikö
rouva Lajunen tulisi kumppaniksi.

Tämä ihastui suuresti. Lapsuuden ja nuoruuden ajan olivat kortit

olleet hänellä ensin leikkikaluina, sitte hyvinä ystävinä sen seurapiirin
tavan mukaan, johon hänen vanhempansa kuuluivat ja jossa
korttipeli oli hyvin suosittuna ajanviettona naistenkin kesken,
puhumattakaan herroista, jotka eivät osanneetkaan olla koolla ilman
wisti-pöytää.

Rouva nyt ensin ihastui, että sai niin hyvän tilaisuuden uudistaa
vanhoja tuttavuuksia ässäin, kuningasten ja rouvain kanssa. Kauan
näet oli hän niitä saanut kaivata, hänen miehensä kun ei kärsinyt
kortteja talossaan, eikä niitä myöskään naisien seuroissa näkynyt
siinä piirissä, jossa he nyt eleskelivät.

"Missä sitä pelattaisiin?" — Rouvaa alkoi vähän arveluttaa: jos

rehtori ehkä esitti pelaamista siellä, jossa nyt olivat, niin joutui hän
pulaan miehensä loukkaamisen ja kohteliaisuuden loukkaamisen
välille. Arvelutti myöskin vähän, mitä maalaiset sanovat, kun
kuulevat rouvainkin käyvän korttisotaa, sillä eiväthän he tietysti
kyenneet käsittämään herrastapoja, kun niitä hänen miehensäkään
ei ottanut käsittääkseen.

Kaikki ne arvelemiset sentään haihtuivat, kun rehtori ei sanonut

minkään estävän pelaamasta hänen luonaan. Niinpä rouva Lajunen
läksi, tosin hiukan rauhatonna mielessänsä.

"Entä kolmas? Mitä siitä kahden kesken tulee?" kysäsi hän

matkalla, hoksattuansa pahimman pulan.

"Ehkäpä tuohon neuvo keksitään."

Kotonansa rehtori pyörähti vaimonsa huoneesen ja ryhtyi

houkuttelemaan häntä kolmanneksi.

"Tiedäthän, että minä en huoli hukata aikaani sellaiseen."

"Niin, kaupungissa en sitä pyytäisikään, mutta täällä kun olemme

pulassa."

"Hyväkin pula! Jos sinulla ei liene parempaa tehtävänä, niin pelaa

yksin kolmen edestä."
 Turha vaiva. Rouva Lajunen yritti jo lähtemään pois, kun hänen
mielestään kahden peli oli aivan mahdoton edes yrittääkään.

Rehtori sentään keksi muita peliä, joissa ei välttämättä tarvittu

useampia sotasankareja. Ja kun kerran alkuun päästiin, kului ensi
päivä hauskasti, jopa toinen ja kolmaskin. Vähitellen haihtui
rouvaltakin kaikki levottomuus, hän teki sitä oikeana työnään.

Vaan loppuipa se sateen aika ja elämä muuttui toisille

iloisemmaksi, toisille ikävämmäksi; ei toki rouva Lajunen kehdannut
poudalla jatkaa sisällä istumista.

Lehtori oli laitellut kuntoon kalanpyydyksiä ja suurella vaivalla

saanut houkutelluksi kaikki lupaamaan lähteä hänen kanssansa
järvelle.

Sopimuksen mukaan luopuivat pitempiuniset kesävieraat

määräaamuna tavallista aikaisemmin unholan lumokammioista ja
varustautuivat lähtemään rantaan.

Lehtori sinne ensinnä saapui asettelemaan kuntoon venettä, se

kun oli siksi pieni, että siihen ei eri soutumiestä mahtunut.

Hetkisen perästä saapui rehtori rouvinensa, viimemainitulla

kädessä kori; jonka sisältä kuului kahvikuppien helinää ja pilkisti
kahvipannun lämmönsäilyttimen tupsu. Oli näet myöskin sovittu, että
piti rannassa juotaman kahvia ennen lähtöä ja rouva Streng oli
luvannut sen keittää sekä ottaa kupit, sokurit ja kermat, niin että
rouva Lajusen tuotavaksi jäivät vain korput.

Niitäpä saatiinkin odottaa ikäväksi asti.

 Viimein kun lehtori jo aikoi lähteä häntä kiirehtimään, tuli hän
tavallisessa, tälle retkelle jotenkin sopimattomassa puvussaan ja
Mari kantoi koria.

Rehtori riensi vastaan pyytämään anteeksi, että oli jotenkin

epäkohteliaan huonossa vaateasussa.

"Ei tässä nyt ollakaan lähtemässä kaupungin kaduille", lohdutti

lehtori. "Ja mikäs tuota pukuasi vaivaa? Minusta sekin on
kerrassaan liian hyvä kalaveneesen. — Sinun olisi parasta olla
maalla", sanoi hän ikään kuin vähän äreästi vaimolleen.

"Niin, tosiaankin on vähän varomatonta lähteä tuossa puvussa

kalaan", virkkoi myöskin rouva Streng.

"Ei minulla ole huonompia vaatteita", vastasi ahdistettu rouva.

"Syytä sitte itseäsi, jos hullusti käy."

Tällä välin oli rouva Streng kaatanut kahvia ja rouva Lajunen purki
koristansa kaikenlaista kahvileipää, huulet omituisessa hymyssä.

Sijoituttiin siitä viimein veneeseen, lehtori airoille, rouva Streng

perän pitoon, toiset toistaiseksi keskiteljolle.

Lehtori neuvoi, minne päin oli eilisillalla laskenut verkot talon

aikamiehen pojan kanssa. Kotvasen soudettuaan pysäytti hän
veneen ensimmäisen lähelle.

Nyt piti rouva Strengin asettuman airoille, kun lehtori varustihe

verkkoja lappamaan. Rehtori nousi peräkokkaan ja rouva Lajunen
sai siirtyä etukokkaan, jossa oli vähimmin verkoista kastumisen
vaarassa, vaikka kinastellen hän ainoastaan luopui paikastaan,
johon kerran oli päässyt istumaan, tottumaton kuin näet oli veneessä
liikkumaan.

Vene oli kevyt ja horjahteli kokkapainojen tähden melkoisesti, kun

pohjapainoa ei vielä ollut. Rouva Lajunen joka kerran parahti
säikäyksestä.

Rehtorin rouva alkoi huopia. Soutaminen ei hänellä liene

milloinkaan ollut varsinaisena työnä, kalastusveneen huopaaminen
vieläkin vähemmin. Sentähden hän liikutteli airojaan sen verran
taitamattomasti, että vettä väliin roiskahteli taakse päin. Rouva
Lajunen torui ja pyyhkieli hollanninpalttinaisella nenäliinallaan
ehtimiseen vesipisaroita pois arkaväriseltä leningiltä.

Unhottui häneltä sentään enin vaara, kun verkon silmissä alkoi

nousta kimmurtelevia kaloja.

Jo oli veneessä viisi verkkoa ja niistä valunutta vettä, jossa kalat

uiskentelivat.

"Kas miten suuri!" huudahti rouva etukokasta, kun lehtori veti

kuudetta verkkoa ja vedestä nousi hauki, suussa melkein koko
verkko poikittain. Vaan samalla hän liikahti varomattomasti, että vene
kallistui ja vettä pursahti aika koski laidan ylitse. Olisivatpa ehkä niin
kalat kuin ihmisetkin äkkipäätä päässeet kokonaan veden varaan,
ell'ei lehtori seisoessaan olisi polaissut venettä jälleen kohdallensa.

Nyt ei auttanut muu neuvo kuin panna rehtori viskomaan pois

vettä, että vene edes vähän kevenisi. Pakosta hän ryhtyi työhön,
vaan teki sitä niin kömpelösti, että sai kelpo hyvät housunsa pilalle,
puhumattakaan kirkkaiksi kiillotetuista saappaista, jotka kokonaan
vettyivät. Hän kuitenkin lohdutteli mieltänsä sillä, että kotona
asunnossa on toisia pukimia.

Onnellisesti siitä viimein päästiin kotirantaan.

Kaloja oli kertynyt siksi paljo, että niistä riitti jakaakin. Rouva
Streng itse kantoi osansa kotiin, jota vastoin rouva Lajunen vasta
pitkän lunastuksen jälkeen jätti saman sopimattoman työn miehensä
tehtäväksi sitte, kuin hän ensin ripusti verkot haarukkeihinsa.

Syötyään aamiaista, kumpikin porho kotonansa, yhtyivät kaikki

rehtorin pihassa.

"Eipä se niin vaarallinen ollutkaan tuo kalastusmatka, kuin

pelkäsin", virkkoi rouva Lajunen iloisemmasti kuin hänellä muuten
tapana oli.

"Mikäs vaara siinä olisi ollut, kun minä ammensin pois veden",
kehui rehtori urhotyötään. "Ja muuten siinä oli odottamaton
hauskuutensakin. Aamiainen ei ole pitkään aikaan maistunut niin
hyvin kuin nyt, vaikka olikin aikainen."

"Niin minustakin. Kyllä minä melkein luulen, että lähden toistekin

mukaan. Kastuihan se leninki jo kuitenkin, niin jääköön
kalavaatteeksi." — Hän oli jo muuttanut yllensä toisen pilkuttoman.

"Liike ja raitis ilma ne antavat ruokahalua", selitti rouva Streng. "Ja

nyt jos suostutte, niin lähdemme kaikki tuonne mäelle metsään,
koska tässä jo tuntuu tulevan kuumaksi."

"Minua raukasee, pitäisi lähteä nukkumaan."

 "Minä annan sinulle riippuverkkoni; sidomme sen vahvoihin puihin,
niin kyllä siellä on yhtä hyvä nukkua raittiissa ilmassa."

"Tarvitsethan sen itsekin."

"Minä otan saalin ja nukun maassa, jos nukuttaa."

Liian paljo oli mukautua yht'aikaa niin suuriin myönnytyksiin ja

poikkeuksiin totutuista tavoista, mutta läksi rouva Lajunen sentään
nyt kerran koettamaan sitäkin, vaikka vastahakoisesti.

Astuttiin ylös, löydettiin sopiva paikka, sidottiin verkko puihin ja

autettiin rouva Lajunen siihen. Lehtorin leikillänsä kiikutellessa
painuivat hänen silmänsä pian kiinni.

Pingoitettiin vielä toinenkin verkko. Se oli lehtorin, mutta hän kun

ei tuntenut mitään unen tarvetta, antoi hän sen rouva Strengin
käytettäväksi, joka kuitenkin houkutteli miehensä siihen nousemaan,
tahtoen nyt kerrassaan saattaa hänetkin tuntemaan metsän
siimeksen viehättävyyttä keskipäivän aikana.

Rehtori kömpi työläästi verkkoon, kiikuskeli ja alkoi unhottaa,

missä olikaan, kunnes ajatukset kokonaan sekautuivat ja sammuivat.

Rouva Streng jutteli ensin minkä mitäkin lehtorin kanssa, vaan

viimein alkoi häneltäkin luonto vaatia veroansa, sillä olipa sentään
souto ollut vähän tavatonta ponnistusta. Istuen saalillansa kallisti hän
päänsä mätästä vasten.

Lehtori istui mietiskellen hyvän aikaa. Unta hän ei tuntenut

tarvitsevansa. Sattumalta hänellä ei nyt myöskään ollut mitään
tekemistä kanssansa, kuten usein muulloin.