Humna Yaada Uumamaa: Dandeettii Kee Guutuu Hiikuu

Seensa Kitaabaa:
Baga gara "Humna Yaada Uumamaa: Dandeettii Kee Guutuu Hiikuu"
dhufte. Kitaaba kana keessatti addunyaa hawwataa yaada kalaqaa keessa
lixnee akkamitti jireenya kee fi akkaataa qormaata itti dhiyaattu jijjiiruu
akka danda’u qoranna. Artistii hawwii guddaa qabu, abbootii qabeenyaa,
barattuu, ykn salphaatti Nama dandeettii rakkoo furuu isaanii guddisuu
barbaadu yoo taate kitaabni kun siif ta'a.

Kalaqni damee artistootaa fi muuziqeessitootaa qofa irratti kan

daangeffame miti; gama bu’uuraa uumama dhala namaa kan nama
kamiinuu misoomsuu fi itti fayyadamuu danda’uudha. Yaada kalaqaa
hammachuudhaan dandeettii dhalootaan qabdu fayyadamtee furmaata
kalaqaa argachuu, dandeettii dhokataa saaxiluu fi guddina dhuunfaa
argachuu dandeessa.

Boqonnaawwan itti aanan keessatti imala yaada kalaqaa gama adda addaa
qorachuuf ni jalqabna. Bu'uura yaada kalaqaa kaa'uu fi addunyaa har'aa
yeroo hunda jijjiiramaa jiru keessatti barbaachisummaa isaa
hubachuudhaan jalqabna. Achii kaanee yaada kalaqaa horachuuf yaadaafi
amala barbaachisan keessa lixna.

Fedhii beekuu akkamitti akka hammattu, amantii daangeffame akkamitti

akka mormitu, yaada kee akkamitti akka guddifattu fi dandeettii rakkoo
furuu akka guddifattu ni baratta. Tooftaalee akka sammuu namaa keessa
galchuu, yaada adda addaa, fi hubannoo (intuition) ni qoranna, kunis

1|Page
hundi isaanii dandeettii kalaqaa kee hiikuu keessatti gahee murteessaa
qabu.

Kana malees, kitaabni kun uggura kalaqaa fi mormii irra aanuu,

akkasumas kufaatii akka tarkaanfii milkaa’inaatti hammachuu keessatti si
qajeelcha. Akkasumas haala deggersaa kalaqaa fi walta’iinsa guddisu
akkamitti akka uumtan, akkasumas yaada kalaqaa jireenya keessan adda
addaa keessatti akkamitti akka hojiirra oolchitan ni qoranna.

Imala kana hunda keessatti seenaa kaka’umsaa, shaakala qabatamaa fi

kaka’umsa yaada namaa kakaasu kan yaada kee qabsiisu fi daangaa yaada
keetii dhiibu si mudata. Xumura kitaaba kanaa irratti dandeettii yaaduu
kalaqaa kee guddisuu fi daandii of argachuu fi guddina dhuunfaa irra
seenuuf meeshaa bal’aa ni qabaatta.

2|Page
Contents
Seensa Kitaabaa: ............................................................................................................................. 1

BOQONAA 1: Bu'uura Yaada Uumamaa ...................................................................................... 5

Kutaa 1: Yaada Uumamaa Hubachuu ............................................................................................. 5

Kutaa 2: Yaada Guddinaa horachuu ............................................................................................... 6

Kutaa 3: Gahee Kaka’umsaa fi Yaada ............................................................................................ 6

Kutaa 4: Jireenya Uumamaa Hammachuu ...................................................................................... 7

Kutaa 5: Humna Sammuu fi Yaadannoo ........................................................................................ 7

Kutaa 6: Yaada Uumamaa .............................................................................................................. 8

Amaloota fi amala namoota dhuunfaa yaada kalaqaa qaban qorachuu: ......................................... 8

Yaada guddinaa horachuun kalaqaa fi guddina dhuunfaa guddisuu:.............................................. 9

Of shakkuu irra aanuu fi ilaalcha gaarii kufaatii irratti qabu hammachuu: .................................. 10

Kutaa 7: Gahee Kaka’umsaa fi Yaada .......................................................................................... 12

Adeemsa kalaqaa keessatti barbaachisummaa kaka’umsaa hubachuu: ........................................ 12

Yaada guddisuu fi tooftaalee mul’ata kalaqaa guddisuuf gargaaran qorachuu: ........................... 13

Muuxannoo haaraa fi madda kaka’umsaaf banamuu: .................................................................. 14

Kutaa 8: Jireenya Uumamaa Hammachuu .................................................................................... 16

1.1. Haala mijataa kalaqaaf ta’u uumuu .................................................................................... 16

1.2. Amaloota fi sirnoota yaada kalaqaa kakaasan hundeessuun: ............................................. 17

Caasaa fi ofumaan tattaaffii kalaqaa kee keessatti madaaluu: ...................................................... 18

Kutaa 9: Humna Sammuu fi Yaadannoo ...................................................................................... 20

Faayidaa sammuutti fayyadamuu kalaqa guddisuu keessatti: ...................................................... 20

Calaqqee fi of ilaaluu akka kaka’umsa hubannoo kalaqaa ta’etti hammachuu: ........................... 21

Boqonnaa 2: Yaada Guddinaa horachuu....................................................................................... 24

Yaada Guddinaa Hubachuu: ......................................................................................................... 24

3|Page
Faayidaa Yaadni Guddinaa Kalaqa Keessatti Qabu: .................................................................... 25

Tooftaalee Yaada Guddina Qopheessuu: ...................................................................................... 26

Boqonnaa 3: Fedhii Beekuu fi Ajaa’iba Hammachuu .................................................................. 28

Humna Fedhii Beekaa: .................................................................................................................. 28

Ajaa’iba horachuu: ........................................................................................................................ 29

Adeemsa Uumuu Keessan Keessatti Fedhii Beekuu fi Ajaa’iba Hammachuu: ........................... 30

Boqonnaa 4: Amantii Daangeffachuu Irraa Bilisa Bahuu ............................................................ 32

Amantii Daangessu Hubachuu:..................................................................................................... 32

Amantii Daangessu Irraa Bilisa Bahuu: ........................................................................................ 33

Boqonnaa 5: Yaada fi Kalaqa Kunuunsuu .................................................................................... 35

Humna Yaada: .............................................................................................................................. 35

Kalaqa Guddisuu:.......................................................................................................................... 36

Adeemsa Uumamaa Keessan Keessatti Yaada fi Kalaqa Kunuunsuu: ......................................... 37

Goolaba: ........................................................................................................................................ 38

Boqonnaa 6: Aartii Sammuu fi Dhaloota Yaada .......................................................................... 39

Sammuu Hubannoo:...................................................................................................................... 39

Adeemsa Sammuu: ....................................................................................................................... 40

Goolaba: ........................................................................................................................................ 42

Boqonnaa 7: Dandeettii Rakkoo Hiikuu Guddisuu ...................................................................... 43

Humna Rakkoo Furuu: .................................................................................................................. 43

Tooftaalee Dandeettii Rakkoo Furuu Guddisuu: .......................................................................... 44

Goolaba: ........................................................................................................................................ 46

Boqonnaa 8: Humna Yaada Adda Addaa Fayyadamaa ................................................................ 47

Yaada Garaagarummaa Hubachuu: .............................................................................................. 47

Tooftaalee Yaada Garaa Garaa Fayyadamuuf: ............................................................................. 48

4|Page
Goolaba: ........................................................................................................................................ 49

BOQONAA 1: Bu'uura Yaada Uumamaa

Baga gara boqonnaa jalqabaa "Humna Yaada Uumamaa: Dandeettii Kee
Guutuu Hiikuu" jedhutti dhuftan. Boqonnaa kana keessatti dandeettii
yaada kalaqaa guddisuuf bu’uura kaa’uu fi qajeeltoowwan ijoo yaada
jijjiiramaa kanaaf bu’uura ta’an ni qoranna. Yaadni kalaqaa namoota
muraasa filatamoo qofa irratti kan daangeffame miti; ogummaa nama
kamiinuu horatee kunuunsuu danda’uudha. Gama bu’uuraa yaada kalaqaa
hubachuudhaan dandeettii kalaqaa kee gadi lakkiftee imala of argachuu fi
kalaqaatti seenuuf ni hidhamta.

Kutaa 1: Yaada Uumamaa Hubachuu

Qorannoo keenya jalqabuuf yaada kalaqaa ibsinee gama jireenyaa adda
addaa keessatti hiika isaa haa hubannu. Yaadni kalaqaa dandeettii yaada,
furmaataa fi ilaalcha haaraa yaada barame irra darbee maddisiisuudha.
Innis akkaataa aadaa irraa bilisa bahuu, fedhii beekuu hammachuu fi
tilmaama qormaataa kan dabalatudha. Yaadni kalaqaa tattaaffii aartii
qofaan kan daangeffame miti; rakkoo furuu, murtee kennuu fi haala
jireenya guyyaa guyyaa keessatti hojiirra oola.

Kutaa kana keessatti sheekkoolee fi yaada dogoggoraa waa’ee kalaqaa

ilaalchisee beekaman ni haqna. Namoonni baay’een kalaqni dandeettii
dhalootaan namoota muraasa filatamoo ta’aniif kenname ta’uu ni amanu.

5|Page
Haa ta’u malee, kalaqni ogummaa shaakalaafi kunuunsuun guddachuu
danda’uudha. Barbaachisummaa yaada kalaqaa damee adda addaa, kan
akka daldalaa, barnootaa fi guddina dhuunfaa irratti hubachuudhaan
humna jijjiiramaa inni qabu ni hubatta.

Kutaa 2: Yaada Guddinaa horachuu

Yaadni guddinaa kalaqa guddisuuf barbaachisaa dha. Kutaa kana keessatti
amalaafi amala namoota dhuunfaa yaada kalaqaa qaban ni qoranna. Warri
yaada guddinaa qaban humna carraaqqii ni amanu, qormaata ni hammatu,
kufaatii akka carraa guddinaatti ilaalu. Yaada guddinaa fudhachuudhaan,
dandamachuu, cimina, fi fedhii carraa haaraa qorachuuf qabdu ni horatta.

Of shakkuu irra aanuu fi ilaalcha gaarii kufaatii irratti qabu

hammachuudhaaf tooftaalee qabatamaa keessa lixna. Kufaatiin karaa
cufuu osoo hin taane tarkaanfii milkaa'inaati. Kufaatii akka muuxannoo
barumsaa gatii guddaa qabuutti irra deebitee kaa’uudhaan dandeettii
kalaqaa kee hiikuu fi daangaa yaada keetii dhiibuu dandeessa.

Kutaa 3: Gahee Kaka’umsaa fi Yaada

Kaka’umsaa fi yaadni yaada kalaqaa keessatti qaamolee barbaachisoo
dha. Kutaa kana keessatti barbaachisummaa kaka’umsaa fi karaalee itti
guddifannu ni qoranna. Muuxannoo adda addaatiif of saaxiluun, ilaalcha
adda addaatiin bobba’uun, madda kaka’umsaa barbaaduun akkamitti
yaada kalaqaa kee boba’aa akka ta’u ni mari’anna.

6|Page
Kana malees, humna yaada (imagination) yaada kalaqaa keessatti ni lixna.
Yaadni waan ta’uu danda’u ijaan arguu, danqaa bira darbee yaaduu fi
furmaata kalaqaa qorachuuf nu dandeessisa. Tooftaalee mul’ata kalaqaa
guddisuu fi yaada keessan qabsiisan ni qoranna.

Kutaa 4: Jireenya Uumamaa Hammachuu

Dandeettii yaada kalaqaa kee kunuunsuuf haala mijataa kalaqaaf ta’u
uumuun murteessaadha. Kutaa kana keessatti amalaafi sirnoota yaada
kalaqaa kakaasan akkamitti akka hundeessan ni ilaalla. Madaallii caasaa
fi ofumaan ta’uu gidduu jiru, akkasumas tooftaalee uggura kalaqaa irra
aanuu fi dhangala’aa yaada walitti fufiinsa qabu guddisuu ni qoranna.

Dabalataanis, gahee naannoon yaada kalaqaa deeggaru keessatti qabu ni

qoranna. Bakka kaka’umsaa fi walxaxaa irraa bilisa ta’e uumuudhaan,
qabeenya kaka’umsa qabuun of marsuudhaan, akkasumas carraa
walta’iinsaa fi yaada kennuu barbaaduudhaan, naannoo kalaqa kee
guddisu uumuu dandeessa.

Kutaa 5: Humna Sammuu fi Yaadannoo

Sammuu fi calaqqisiisni kalaqa guddisuu keessatti gahee guddaa qaba.
Kutaa kana keessatti faayidaa sammuu adeemsa kalaqaa keessatti qabu
qoranna. Sammuu shaakaluudhaan, dammaqina yeroo ammaa horachuu,
xiyyeeffannoo guddisuu fi hubannoo hubannoo kee keessaa tuquu
dandeessa. Akkasumas barbaachisummaa calaqqisiisuu fi of ilaaluu akka
kaka’umsa boqonnaa kalaqaa ta’etti ni mari’anna. Yeroo xiinxaluuf

7|Page
ramaduudhaan hubannoo gatii guddaa qabu argachuu, guddina kee
madaaluu fi yaada kalaqaa kee fooyyessuu dandeessa.

Kutaa 6: Yaada Uumamaa

n kutaa kana keessatti amalaafi amala namoota dhuunfaa yaada kalaqaa
qaban ni qoranna. Akkasumas yaada guddinaa horachuun kalaqaa fi
guddina dhuunfaa guddisuu irratti ni lixna. Dabalataanis tooftaalee of
shakkuu irra aanuu fi ilaalcha gaarii kufaatii irratti qaban hammachuu
irratti ni mari’anna.

Amaloota fi amala namoota dhuunfaa yaada kalaqaa qaban qorachuu:

Namoonni yaada kalaqaa qaban amalaafi amala murtaa’oo kan agarsiisan
yoo ta’u, isaanis saanduqaan ala akka yaadanii fi yaada kalaqaa
maddisiisan. Amaloota kana keessaa muraasni:

a) Muuxannoo haaraadhaaf banaa ta’uu: Namoonni dhuunfaa

kalaqaan sammuu banaa fi fedhii beekuu kan qabani dha. Muuxannoo,
ilaalchaa fi beekumsa haaraa, yaada kalaqaa isaaniif boba’aa ta’e
dammaqinaan barbaadu.

b) Daddabbii fi madaqfamuu danda’uu: Namoonni kalaqaan yaadan

yaada isaanii keessatti kan jijjiiramanii fi jijjiiramaaf kan madaqani dha.
Mala adda addaa ilaaluun odeeffannoo ykn yaada haaraa irratti
hundaa’uun yaada isaanii madaqsuuf fedhii qabu.

8|Page
c) Wal-xaxaa obsuu: Namoonni dhuunfaa kalaqa qaban mirkanaa’uu
dhabuu fi wal-xaxaa ta’eef mijataa dha. Haala walxaxaa fi wal-xaxaa ta’e
keessa deemuu danda’u, waan hin beekamne akka carraa qorannoo fi
argannootti hammachuu danda’u.

d) Ciminaa fi dandamachuu: Namoonni kalaqaan yaadan yaada isaanii

hordofuu fi gufuulee irra aanuu irratti cichanii dha. Salphaatti abdii hin
kutatan, duubatti deebi'iinsa ykn qormaata keessattis dandamachuu
danda'u.

e) Fedhii beekuu fi gaaffii: Namoonni dhuunfaa kalaqaan fedhii beekuu

uumamaa fi haala jiru gaaffii keessa galchuuf fedhii qabu. Gaaffiiwwan
yaada namaa kakaasan gaafachuu fi tilmaama mormuu, hubannoo fi
yaada haaraa argamsiisu.

Yaada guddinaa horachuun kalaqaa fi guddina dhuunfaa guddisuu:

Yaadni guddinaa kalaqa guddisuuf barbaachisaa dha. Dandeettii fi
sammuu of kennuu, carraaqqii fi barumsa itti fufiinsa qabuun guddachuu
akka danda’u amantaa dha. Yaada guddinaa horachuudhaan dandeettii
yaaduu kalaqaa kee guddisuu fi imala guddina dhuunfaa umurii guutuu
hammachuu dandeessa. Tooftaaleen yaada guddinaa horachuuf gargaaran
tokko tokko:

a) Qormaata hammachuu: Qormaata akka carraa guddinaa fi

barumsaatti ilaaluu. Ilaalcha gaarii fi naannoo mijataa kee keessaa ba’uuf
fedhii qabaachuudhaan isaan hammadhu.

9|Page
b) Carraaqqii fi cimina cimsuu: Carraaqqii fi cimina dandeettii
dhalootaan argamu caalaa barbaachisaa ta’uu isaa hubachuu. Bu’aa qofa
irratti xiyyeeffachuu caalaa, adeemsa barumsaa fi fooyya’iinsaa kabajuu.

c) Kufaatii akka carraa barumsaatti ilaali: Kufaatii akka carraa

barachuu, guddachuu fi yaada kee fooyyessuutti ilaali. Kufaatii akka
qaama uumamaa adeemsa kalaqaa ta’etti hammachuu fi akka yaada
deebiitti fayyadamuun irra deddeebi’uu fi fooyyessuu.

d) Yaada barbaaduu fi namoota biroo irraa barachuu: Yaada

namoota biroo irraa argachuuf banaa ta’uu fi ilaalcha adda addaatiif iddoo
guddaa kennuu. Qeeqa ijaarsaa irraa baradhuutii yaada kalaqaa kee
guddisuuf itti fayyadami.

e) Humna ammallee cimsuu: Yaada "ammallee hin danda'u" jedhu

fudhachuu dhiisii. Kaayyoo kee galmaan gahuu dhiisuu ykn ogummaa
tokko hanga ammaatti qabachuu dhiisuu akka dandeessu hubadhu, garuu
carraaqqii fi ciminaan guddachuu fi fooyya’uu kee itti fufuu akka
dandeessu hubadhu.

Of shakkuu irra aanuu fi ilaalcha gaarii kufaatii irratti qabu hammachuu:

Of shakkuun yaada kalaqaa gufachiisuu fi yaada haaraa akka hin qoratne
si dhorkuu danda’a. Of shakkuu irra aanuu fi ilaalcha gaarii kufaatii irratti
horachuun murteessaadha. Tooftaaleen of shakkuu mo’uu fi kufaatii
hammachuu danda’an tokko tokko:

10 | P a g e
a) Ofitti dubbachuu gadhee mormuu: Yaada ykn amantaa gadhee ofitti
amanamummaa kee xiqqeessuu adda baasuu fi mormuu. Of shakkuu
mirkaneessa gaariitiin bakka buusi cimina kee fi milkaa’ina darbe irratti
xiyyeeffadhu.

b) Yaalii fi irra deddeebi’uu hammachuu: Adeemsa kalaqaa kee akka

yaalii fi irra deddeebi’uu walitti fufiinsa qabuutti ilaali. Yaadni hundi
milkaa’ina hin ta’u, garuu irra deddeebiin tokkoon tokkoon boqonnaa
tokkotti si dhiheessa yaada jedhu hammadhu.

c) Kufaatii akka carraa barumsaatti irra deebi’ii kaa’i: Kufaatii akka

calaqqisiisa dandeettii keetii ilaaluu mannaa akka carraa barachuu fi
guddachuutti irra deebi’ii kaa’i. Kufaatii irraa barumsa argatte
hammadhuu yaada fi mala kee fooyyessuuf itti fayyadami.

d) Neetwork deggersa qabuun of marsi: Namoota dhuunfaa dandeettii

kalaqaa keetti amananii fi deeggarsa fi jajjabina kennan waliin of marsi.
Gorsitoota, hiriyoota, ykn hawaasa kalaqaa qajeelfamaa fi kaka’umsa
kennuu danda’an barbaadi.

e) Guddinaa fi injifannoo xixiqqoo kabajuu: Imala kalaqaa keessatti

guddina kee beekamtii kennuu fi kabajuu. Gatii injifannoo xixiqqoo fi
milkaa’ina guddaa hubadhu, guddinaa fi milkaa’ina waliigalaa keetif
gumaacha waan qabaniif.

11 | P a g e
Kutaa 7: Gahee Kaka’umsaa fi Yaada
Kutaa kana keessatti adeemsa kalaqaa keessatti barbaachisummaa
kaka’umsaa ni qoranna. Akkasumas yaadaafi tooftaalee mul’ata kalaqaa
guddisuuf ta’an kunuunsuu irratti ni lixna. Dabalataanis,
barbaachisummaa muuxannoo haaraa fi madda kaka’umsaaf banamuu
irratti ni mari’anna.

Adeemsa kalaqaa keessatti barbaachisummaa kaka’umsaa hubachuu:

Kaka’umsi yaada kalaqaa fi kalaqaaf kaka’umsa cimaadha. Yaada keenya
qabsiisa, yaada haaraa ni kakaasa, carraaqqii kalaqaa keenyaaf boba’aa
ta’a. Adeemsa kalaqaa keessatti barbaachisummaa kaka’umsa hubachuuf
qabxiileen ijoo tokko tokko kunooti:

a) Dhaloota yaada ni kakaasa: Kaka’umsi ibsaa jalqabaa yaada haaraa

uumuuf nama geessu kenna. Madda adda addaa kan akka uumama, aartii,
kitaabota, haasawa, ykn illee muuxannoo guyyaa guyyaa irraa dhufuu
danda’a. Kaka’umsa adda addaatiif of saaxiluudhaan addunyaa
kaka’umsaaf of bana.

b) Rakkoo furuu ni guddisa: Kaka’umsi saanduqaan ala yaaduu fi

qormaata furmaata kalaqaa akka argannu nu gargaara. Yeroo kaka’umsa
argannu sammuun keenya yaadaafi mala aadaa hin taane caalaatti fudhata.
Akkaataa yaada barame irraa bilisa taanee carraa haaraa qorachuuf nu
dandeessisa.

12 | P a g e
c) Fedhii fi kaka’umsa ni kakaasa: Kaka’umsi fedhii fi kaka’umsa hojii
kalaqaa keenyaaf qabnu boba’a. Miira gammachuu fi humna uuma,
pirojektoota keenya keessa gadi fageenyaan akka cuuphamnu nu kakaasa.
Yeroo kaka’umsa argannu yeroo fi carraaqqii hojii kalaqaa keenya irratti
invast gochuuf carraan keenya guddaadha.

d) Ilaalcha haaraa ni kenna: Kaka’umsi ilaalchaa fi akkaataa yaada

adda addaatiif nu saaxila. Ilaalcha addunyaa keenya bal’isuun waantota
kofa haaraatiin akka ilaallu nu gargaara. Maddoota kaka’umsaa adda
addaa hammachuudhaan hubannoo haaraa argachuu fi hojii kalaqaa
keenya ilaalcha addaa keessa galchuu dandeenya.

Yaada guddisuu fi tooftaalee mul’ata kalaqaa guddisuuf gargaaran

qorachuu:
Yaadni adeemsa kalaqaa keessatti meeshaa cimaadha. Carraawwan jiran
ijaan arguu, danqaawwan bira darbanii yaaduu fi furmaata kalaqaa
qorachuuf nu dandeessisa. Tooftaalee mul’ata kalaqaa guddisuu fi yaada
guddisuuf gargaaran muraasni kunooti:

a) Shaakala kalaqaa irratti hirmaachuu: Gochaalee yaada kee

kakaasan kan akka sammuu namaa walitti qabuu, kaartaa sammuu ykn
barreeffama bilisaa irratti hirmaachuu. Shaakala kun yaada bilisaan yaa’u
kan jajjabeessan yoo ta’u, dandeettii kalaqaa kee banuuf gargaaru.

13 | P a g e
b) Yaada kee mul’isuu: Yaada kee bal’inaan mul’isuu shaakali. Ija kee
cufadhuutii mul’ata, sagalee fi miira yaad-rimee kalaqaa keetii wajjin
walqabatu yaadi. Mul’isuun walitti dhufeenya yaada keetii fi oomisha
kalaqaa kee gidduu jiru ni cimsa.

c) Abjuu guyyaa hammachuu: Abjuu guyyaa akka abjoottu of hayyamii

sammuu kee akka burjaaja’u godhi. Abjuun guyyaa haala xiyyeeffannoo
tasgabbaa’aa kan jajjabeessu yoo ta’u, kunis walitti dhufeenya hin
eegamnee fi bu’aa kalaqaa fiduu danda’a. Yeroo abjuu guyyaa
saganteessitee yaadni kee bilisaan akka naanna'u taasisaa.

d) Mallattoolee mul’ataa fi gabatee kaka’umsaa fayyadamuu:

Mallattoolee mul’ataa ykn gabatee kaka’umsaa galma ykn mata duree
kalaqaa kee bakka bu’an uumi. Fakkiiwwan, caqasoota ykn wantoota si
kakaasan fi mul’ata kalaqaa kee calaqqisiisaniin of marsi.
Yaadannoowwan mul’ataa kun yaada kee boba’aa ta’uu fi daandii kalaqaa
kee irratti akka xiyyeeffattu si gochuu danda’u.

Muuxannoo haaraa fi madda kaka’umsaaf banamuu:

Kalaqa guddisuuf muuxannoo haaraa fi madda kaka’umsaa of banuun
murteessaadha. Akkaataa itti dandeettii kalaqaa kee bal'isuu dandeessu
kunooti:

a) Gosoota aartii adda addaa qorachuu: Gosoota aartii adda addaa kan
akka muuziqaa, fakkii, shubbisa ykn ogbarruu keessatti of cuuphaa.
Agarsiisa, konsartii ykn agarsiisa irratti argamuun ibsa aartii adda

14 | P a g e
addaatiif of saaxilu. Wal-taphaan gosoota aartii adda addaa gidduu jiru
yaada fi ilaalcha haaraa kakaasuu danda’a.

b) Ilaalcha adda addaa barbaaduu: Namoota seenaa fi aadaa adda

addaa qaban waliin haasa’uu. Seenaa, muuxannoo fi hubannoo isaanii
dhaggeeffadhu. Ilaalcha adda addaa hammachuun ilaalcha addunyaa kee
bal’isa, yaada kalaqaa kees ni badhaadhessa.

c) Uumama keessa seenuu: Uumama keessatti yeroo dabarsuu, paarkii

keessa deemsa, gaara keessa deemuu, ykn qarqara galaanaa taa'uu haa
ta'u. Uumamni hafuura uumaa keenya karaa itti kakaasu fi haaromsu qaba.
Bareedina, akkaataa fi sirba addunyaa uumamaa ilaali, akkasumas kalaqa
kee haa kakaasu.

d) Bal’inaan dubbisuu: Kitaabota, barreeffamoota, fi biloogii gosoota fi

gosoota adda addaa keessatti dubbisuu. Mata dureewwan naannoo mijataa
keetiin ala ta’an qoradhu. Dubbisuun yaada, beekumsaa fi ilaalcha
haaraadhaaf si saaxila, kunis hojii kalaqaa keetiif madda kaka’umsaa
badhaadhaa ta’a.

15 | P a g e
Kutaa 8: Jireenya Uumamaa Hammachuu
Kutaa kana keessatti haala kalaqaaf mijataa ta’e akkamitti uumuu akka
dandeenyu qoranna. Barbaachisummaa amalaafi sirnoota yaada kalaqaa
kakaasan hundeessuun ni ilaalla. Dabalataanis, aartii caasaa fi ofumaan
madaaluu tattaaffii kalaqaa keessan keessatti ni lixna.

1.1. Haala mijataa kalaqaaf ta’u uumuu

Naannoo kee kalaqa guddisuu keessatti gahee guddaa qaba. Haala mijataa
uumuudhaan yaada kalaqaa fi oomishtummaa kee guddisuu dandeessa.
Wantoonni ijoo ilaalamuu qaban tokko tokko kunooti:

a) Bakka qaamaan mul’atu: Hojii kalaqaa keetiif bakka addaa

qopheessi. Kun kutaa, golee mana keessanii ykn buufata hojii socho’aa
illee ta’uu danda’a. Walxaxiinsa irraa bilisa, akka gaariitti kan qindaa’ee
fi kaka’umsa kan qabu ta’uu isaa mirkaneessi. Meeshaalee, hojii aartii ykn
yaadannoowwan kalaqa kee kakaasan of marsi.

b) Yaada namaa kan jeequ xiqqeessuu: Yaada kee kan jeequ

dhangala’aa kalaqaa kee gufachiisuu danda’u adda baasuu fi xiqqeessuu.
Meeshaalee keessan irratti beeksisa dhaamsaa, namoota biroo wajjin
daangaa uumuu fi yeroo hojii xiyyeeffannoo qabu hundeessaa. Yeroo
addaa qorannoo kalaqaa addaan hin cinneef murteessuu.

c) Kaka’umsa barbaaduu: Naannoo kee madda kaka’umsaatiin guuti.

Kitaabota, hojii aartii ykn caqasoota galma kalaqaa kee wajjin walsimu

16 | P a g e
agarsiisi. Mul’ataa fi hawwii kalaqaa kee of yaadachiisuuf gabatee
mul’ataa ykn dallaa kaka’umsaa uumi.

d) Neetwork deggersaa horadhu: Namoota dhuunfaa hojii kalaqaa kee

deeggaran fi jajjabeessaniin of marsi. Namoota dhuunfaa yaada
walfakkaataa qaban waliin wal qunnami, hawaasa kalaqaa keessatti
makami, ykn gorsitoota qajeelfamaa fi kaka’umsa kennuu danda’an
barbaadi.

1.2. Amaloota fi sirnoota yaada kalaqaa kakaasan hundeessuun:

Amaloonni fi sirnoonni yaada kalaqaa horachuu fi yaada kalaqaa

walfakkaatu guddisuuf gargaaruu danda’u. Shaakala kana hundeessuun
kalaqa kee kakaasuu fi kutaa jireenya kee idilee taasisuu dandeessa.
Tooftaalee armaan gadii haa ilaallu:

a) Hojii kalaqaa kaa’i: Hojii kalaqaa keetiif sagantaa idilee diriirsi.

Guyyaa ykn torbanitti yeroo murtaa’e kennuudhaan carraaqqii kalaqaa
kee qofa irratti xiyyeeffadhu. Walsimachuun kun sammuu kee haala
kalaqaa salphaatti akka seenu leenjisuuf gargaara.

b) Sammuu fi calaqqisiisuu shaakaluu: Shaakala sammuu hojjechuu

hojii kalaqaa kee keessatti hammachuu. Yaada, miiraa fi yaada kee irratti
xiinxaluuf yeroo muraasa callisi. Sammuu qabaachuun kalaqa keessoo
kee akka tuqxuu fi adeemsa kalaqaa kee irratti ifa akka argattu si gargaara.

c) Yaada fi ilaalcha qabachuu: Yaadota, ilaalchaa fi kaka’umsa yeroo

ka’an hunda qabachuuf dabtara qabachuu ykn appii yaadannoo fudhachuu

17 | P a g e
fayyadamuu. Guyyaa guutuu ibsaa kalaqaa ykn yaada hawwataa
sammuutti dhufu kamiyyuu barreessuu amala godhadhu.

d) Shaakala kalaqaa irratti bobba’uu: Shaakala kalaqaa fi sochiiwwan

ho’isuu hojii idilee kee keessatti hammachuu. Isaan kun kaka’umsa
barreeffamaa gabaabaa, shaakala sketching, ykn walgahii improvisation
ta’uu danda’u. Shaakalawwan kun yaada kalaqaa kee kakaasuu fi
dhangala’aan kalaqaa kee akka dhangala’u gargaaru.

Caasaa fi ofumaan tattaaffii kalaqaa kee keessatti madaaluu:

Caasaa fi ofumaan ta’uu gidduutti madaallii sirrii argachuun dhangala’aa
kalaqaa eeguu fi gubannaa kalaqaa irraa fagaachuuf murteessaadha.
Akkamitti madaallii sana qabachuu dandeessan kunooti:

a) Bu’uura kalaqaa hundeessuun: Pirojektoota kalaqaa keessaniif

bu’uura ykn karoora laaftuu uumuu. Galma kaa’i, milkaa’ina ijoo ibsi,
ykn sarara yeroo pirojektii uumi. Caasaan kun miira kallattii kan kennu
yoo ta’u, daandii irra akka turtu si gargaara.

b) Daddabbii fi yaalii hammachuu: Bu’uura qabaachuun barbaachisaa

ta’us, keessa isaa keessatti daddabbii fi yaaliidhaaf bakka kennuu. Karaa
hin eegamne, yaada haaraa fi kaka’umsa kalaqaa ofumaan uumamuuf
banaa ta’i. Karoorri mul’ata kalaqaa kee yoo tajaajile irraa akka fagaattu
hayyama ofiif kenni.

c) Taphaafi fedhii beekuu hammachuu: Adeemsa kalaqaa kee

elementii taphaafi fedhii beekuu of keessaa qabu. Akka qorattu, balaa
18 | P a g e
akka fudhattuu fi mala haaraa akka yaaltu of hayyami. Gammachuu
argannoo fi gammachuu naannoo hin beekamnetti hirmaachuu
hammadhu.

d) Boqonnaa fudhachuu fi chaarjii gochuu: Boqonnaa idilee fi of

kunuunsuu hojii kalaqaa kee keessatti hammachuudhaan garmalee of
hojjechuu irraa fagaadhu. Hojii kalaqaa kee irraa fagaachuun sammuu kee
akka boqotu, akka guutuu fi ilaalcha haaraa akka argattu taasisa. Hojii fi
boqonnaa madaaluun oomishtummaa kalaqaa yeroo dheeraa itti fufsiisuuf
barbaachisaa dha.

19 | P a g e
Kutaa 9: Humna Sammuu fi Yaadannoo
Kutaa kana keessatti humna sammuu fi calaqqisiisuu kalaqa guddisuu
keessatti qabu qoranna. Yaada kalaqaa guddisuuf akkamitti sammuutti
fayyadamuu akka danda’amu ni ilaalla. Dabalataanis, barbaachisummaa
calaqqisiisuu fi of ilaaluu akka kaka’umsa hubannoo kalaqaa ta’etti
hammachuu irratti gadi fageenyaan ni ilaalla. Dhuma irrattis, guddina
shaakala of-beekuu dandeettii kalaqaa keessan fayyadamuuf ni qoranna.

Faayidaa sammuutti fayyadamuu kalaqa guddisuu keessatti:

Sammuu jechuun shaakala guutummaatti argamuu fi yeroo ammaa kana
irratti dammaquu, murtii malee. Kalaqa guddisuuf faayidaa hedduu akka
qabu argameera. Karaaleen sammuudhaan yaada kalaqaa kee guddisuu
danda’an muraasni kunooti:

a) Xiyyeeffannoo fi xiyyeeffannaa horachuu: Sammuun sammuu kee

yeroo ammaa irratti akka xiyyeeffatuu fi wantoota yaada kee jeequ akka
gadhiisu leenjisuuf gargaara. Xiyyeeffannoo fi xiyyeeffannoo
horachuudhaan hojii kalaqaa keetiif xiyyeeffannoo kee guutuu kennuu
dandeessa, yaadonni bilisaan akka yaa’an gochuu dandeessa.

b) Ilaalcha haaraaf banamuu: Sammuu qabaachuun ilaalcha fedhii

beekuu fi banaa ta’uu jajjabeessa. Hojii kalaqaa kee yaada haaraa fi
fudhatama qabuun itti dhiyaachuudhaan ilaalcha haaraa qorachuu fi yaada
kalaqaa saaxiluu dandeessa.

20 | P a g e
c) Blookii kalaqaa fi of shakkuu bulchuu: Sammuu qabaachuun uggura
kalaqaa fi of shakkuu keessa akka deemtu si gargaaruu danda’a. Yaadaa
fi miira kee murtii malee ilaaluudhaan miira of beekuu guddaa horachuu
fi ilaalcha gara laafina ofii keetii horachuu dandeessa.

d) Rakkoo furuu kalaqaa guddisuu: Sammuu qabaachuun qormaata

sammuu tasgabbaa’aa fi xiyyeeffannoo qabuun akka itti dhiyaattu si
dandeessisa. Guutummaatti argamuun, hubannoo kee tuquun furmaata
kalaqaa kan bira darbamuu danda’u argachuu dandeessa.

Calaqqee fi of ilaaluu akka kaka’umsa hubannoo kalaqaa ta’etti

hammachuu:
Calaqqee fi of ilaaluun hubannoo argachuuf fi shaakala kalaqaa kee gadi
fageessuuf meeshaalee ciccimoodha. Adeemsa kalaqaa kee keessatti
akkamitti calaqqisiisuu fi of ilaaluu akka hammattu kunooti:

a) Yeroo of kenne calaqqisiisuuf ramadi: Hojii kalaqaa kee keessatti

yeroo idilee calaqqisiisuuf saganteessi. Kunis karaa joornaalii, xiinxala
ykn salphaatti uumamaan callisanii deemuun ta’uu danda’a. Yeroo kanatti
fayyadamii adeemsa kalaqaa kee, galma kee fi qormaata si mudachuu
malu kamiyyuu irratti xiinxali.

b) Gaaffii hiika qabu gaafachuu: Gaaffiiwwan hiika qaban hojii kalaqaa

keetiin walqabatan of gaafachuudhaan of gaafachuu irratti bobba’i.
Fakkeenyaaf, maaltu akka si kakaasu, mata dureewwan ykn yaadonni

21 | P a g e
maaltu sitti dhaga’ama, ykn akkamitti daangaa ibsa kalaqaa keetii dhiibuu
akka dandeessu irratti xiinxaluu dandeessa.

c) Yaada fi ilaalcha alaa barbaaduu: Namoota biroo waliin haasa’uu fi

hojii kalaqaa kee irratti yaada barbaaduu. Ilaalchi alaa kun hubannoo gatii
guddaa qabu kennuu fi hojii kee kofa adda ta’een akka ilaaltu si gargaaruu
danda’a. Qeeqa ijaarsaaf banaa ta’ii akka kaka’umsa guddinaatti itti
fayyadamuu.

d) Kophummaa fi callisee xiinxaluu hammachuu: Yeroo kophummaa

fi callisee xiinxaluuf hojii uumaa kee keessatti bakka uumi. Wantoota
yaada namaa hihhiran irraa addaan baatee sammuun kee bilisaan akka
burjaaja’u hayyami. Yeroon kophummaa kun walitti dhufeenya hin
eegamnee fi bu’aa kalaqaa fiduu danda’a.

Dandeettii kalaqaa kee fayyadamuuf shaakala of-beekuu guddisuu:

Of beekuun dandeettii kalaqaa kee banuuf waan ijoodha. Shaakala of-

beekuu guddisuudhaan adeemsa kalaqaa kee caalaatti hubachuu, ciminaa
fi hanqina kee adda baasuu fi sagalee kalaqaa kee isa adda ta’e tuquu
dandeessa. Tooftaalee armaan gadii haa ilaallu:

a) Jireenya guyyaa guyyaa keessatti sammuu guddisuu: Hojii kalaqaa

keetiin ala shaakala sammuu babal’isuun jireenya kee guyyaa guyyaa
keessatti hammachuu. Walqunnamtii kee keessatti guutummaatti argamu,
yaadaafi miira kee ilaali, akkasumas miira fedhii beekuuf fedhii fi banaa
ta’uu horadhu.

22 | P a g e
b) Adeemsa kalaqaa kee irratti xiinxali: Adeemsa kalaqaa kee irratti
yeroo fudhadhuu, yaada irraa kaasee hanga raawwii irratti xiinxali. Hojii
kalaqaa kee akkamitti akka itti dhihaattu, malawwan ykn tooftaan akkamii
akka siif ta’u, akkasumas karaa irratti qormaata akkamii akka si mudatu
ilaali. Calaqqeen kun tattaaffii kalaqaa gara fuula duraa keessaniif
odeeffannoo kennuu danda’a.

c) Of ibsuu hammachuu: Yaada, miiraa fi yaada kee hojii kalaqaa keetiin

bilisaan akka ibsitu of hayyami. Sagaleen kalaqaa kee adda ta’e kan
mul’atu of ibsuudhaan waan ta’eef, ibsa kalaqaa kee keessatti
saaxilamummaa fi dhugummaa hammadhu.

d) Of mararfachuu shaakaluu: Imala kalaqaa kee hunda keessatti gara

laafummaa fi gara laafina ofii keetiif ta’i. Kalaqni adeemsa ta’uu isaa,
karaa irratti gufuu fi duubatti deebi’iinsi mudachuun waanuma jiru ta’uu
isaa beekuu. Hubannoo fi obsaan of ilaali, guddinaa fi barachuuf bakka
kenni.

23 | P a g e
Boqonnaa 2: Yaada Guddinaa horachuu
Boqonnaa kana keessatti yaad-rimee yaada guddinaa fi yaada kana
misoomsuun imala kalaqaa kee irratti dhiibbaa guddaa akkamii akka
geessisu qoranna. Yaadni guddinaa dandeettii fi sammuu kee of kennuu,
hojii cimaa fi barumsa itti fufiinsa qabuun guddachuu akka danda’u
amanuudha. Yaada guddinaa fudhachuudhaan qormaata mo’achuu,
kufaatii akka carraa guddinaatti hammachuu fi dandeettii kalaqaa kee
guutuu hiikuu dandeessa.

Yaada Guddinaa Hubachuu:

Yaadni guddinaa dandeettiin kee amala dhaabbataa osoo hin taane,
amaloota carraaqqii fi ciminaan guddachuu danda’an ta’uu isaa amantaa
irratti hundaa’a. Yaada guddinaa yeroo fudhattu qormaata akka carraa
guddinaatti, duubatti deebi’iinsa akka gufuu yeroof, milkaa’inni immoo
bu’aa hojii cimaa fi barumsaa ta’ee ilaalta.

Gama biraatiin yaada dhaabbataa jechuun dandeettiin kee dhaabbataa fi

kan hin jijjiiramne ta’uu isaa amanuudha. Warri yaada dhaabbataa qaban
kufaatii sodaachuun qormaata irraa fagaachuu, duubatti deebi’iinsa akka
ragaa daangaa isaaniitti ilaaluu fi milkaa’ina carraaqqii utuu hin ta’in
dandeettii dhalootaan argamuun akka ta’e ilaaluu danda’u.

24 | P a g e
Faayidaa Yaadni Guddinaa Kalaqa Keessatti Qabu:
Keessattuu yaada guddinaa horachuun namoota dhuunfaa kalaqa qabaniif
gatii guddaa qaba. Faayidaaleen ijoo tattaaffii kalaqaa keessan keessatti
yaada guddinaa fudhachuu irraa argattan muraasni kunooti:

Qormaata Hammachuu: Yaada guddinaa qabaachuun qormaata akka

carraa barachuu fi fooyya’uutti ilaalta. Hojiiwwan ulfaataa taʼan irraa
fagaachuu mannaa, fedhii beekuu fi dandeettii kalaqaa kee diriirsuuf
fedhii qabaachuudhaan itti dhiyaatta. Yaadni kun naannoo mijataa kee
bira darbitee dhiibdee damee kalaqaa haaraa akka qorattu si dandeessisa.

Kufaatii akka Barnootaatti Ilaaluu: Kufaatiin adeemsa kalaqaa

keessatti waan hin oolledha. Yaada guddinaatiin kufaatiin calaqqisiisa
gatii ykn dandeettii kee osoo hin taane carraa barachuu fi guddachuu akka
ta’e hubatta. Duubatti deebi’uudhaan abdii kutachuu mannaa, dandeettii
fi yaada kee fooyyessuuf akka tarkaanfii tarkaanfiitti itti fayyadamta.

Yaada fi Guddina Barbaaduu: Yaadni guddinaa yaadaafi qeeqa ijaarsaa

dammaqinaan akka barbaaddu si jajjabeessa. Duub-deebii guddinaa fi
fooyya’iinsaaf gatii guddaa akka qabu ni hubatta. Duub-deebii
hammachuudhaan ilaalcha haaraa argachuu, hojii kee fooyyessuu fi
adeemsa kalaqaa kee irratti hubannoo gadi fagoo horachuu dandeessa.

Dandeettii Danda’uu horachuu: Hojiin kalaqaa bu’aa ba’ii fi gadi

bu’iinsaan guutamuu danda’a. Yaada guddinaa horachuun qormaataa fi
25 | P a g e
duubatti deebi’iinsa mudatu keessatti dandamachuu akka horattu si
gargaara. Kufaatii irraa deebitee deebita, haala jijjiiramaa wajjin
walmadaalta, akkasumas ilaalcha gaarii qabaatta, guddinni fi guddinni
ciminaan akka danda’amu beekta.

Tooftaalee Yaada Guddina Qopheessuu:

Yaada guddinaa horachuun shaakala umurii guutuuti. Imala kalaqaa kee
keessatti yaada guddinaa akka guddifattuu fi kunuunsitu si gargaaran
tokko tokko kunooti:

Humna "Ammallee" Hammadhu: Yeroo qormaanni si mudatu ykn

duubatti deebi'iinsi si mudatu hundatti, bu'aa barbaadde "ammallee" akka
hin geenye of yaadachiisi. Jijjiiramni ilaalchaa salphaan kun carraawwan
kan banu yoo ta’u, carraaquu fi guddachuu akka itti fuftu si jajjabeessa.

Afaan Guddina Irratti Xiyyeeffate Fudhadhu: Waa’ee dandeettii kee

fi hojii kalaqaa yeroo dubbattu afaan itti fayyadamtu xiyyeeffannoo kenni.
Gaaleewwan akka "Hin danda'u" ykn "Ani ga'umsa hin qabu" jedhan hima
guddina irratti xiyyeeffate kan akka "ammallee barachaa jira" ykn
"shaakalaan fooyya'uu nan danda'a" jedhu bakka buusi.

Bu’aa irra Adeemsa Cimsuu: Xiyyeeffannoo kee mirkaneessuu alaa

qofa barbaaduu ykn bu’aa addaa galmaan gahuu irraa jijjiiri. Kanaa
mannaa adeemsa barachuu, yaalii gochuu fi akka nama dhuunfaa
kalaqaatti guddachuuf iddoo guddaa kenni. Injifannoo xixiqqoo,
milkaa’inaafi barumsa karaa irratti argaman kabaju.

26 | P a g e
Yaada Barnootaa Hammachuu: Tattaaffii kalaqaa hunda akka carraa
barachuu fi guddachuutti itti dhiyaadhu. Yaada fedhii beekuu fi banaa
fudhachuu, beekumsa, tooftaa fi muuxannoo haaraa barbaaduu. Yeroo
hunda dirree kalaqaa kee keessatti waan baay’ee barachuu fi argachuu
qabdu jedhu hammadhu.

Namoota Dhuunfaa Guddina Yaada Qabaniin Of Marsaa: Hawaasa

deeggartoota kalaqtoota biroo kanneen yaada guddinaa of keessaa qaban
barbaadi. Marii irratti hirmaadhaa, muuxannoo waliif qoodaa, imala walii
irraa baradhaa. Namoota guddinaaf yaadan waliin tumsuu fi yaada wal
jijjiiruun dandeettii kalaqaa kee akka itti fuftu si kakaasuu fi si kakaasuu
danda’a.

27 | P a g e
Boqonnaa 3: Fedhii Beekuu fi Ajaa’iba Hammachuu
Boqonnaa kana keessatti imala kalaqaa kee keessatti fedhii beekuu fi
ajaa’ibsiifannaa hammachuu barbaachisummaa isaa qoranna. Fedhiin
beekuuf fedhii dhalootaan addunyaa naannoo keenya jiru qorachuu,
barachuu fi hubachuudha. Ajaa’iba garuu, sodaa fi hawwata waan addaa
ykn hin beekamne qunnamuu irraa maddudha. Fedhii beekuu horachuu fi
ajaa’iba hammachuudhaan, burqaa kaka’umsaa keessaa tuquun adeemsa
kalaqaa kee boba’aa ta’uu dandeessa.

Humna Fedhii Beekaa:

Fedhiin beekuuf humna kalaqa sochoosudha. Gaaffii gaafachuu, deebii
barbaaduu fi yaada haaraa qorachuuf nu dirqisiisa. Fedhii beekuu
hammachuun imala kalaqaa keessaniif murteessaa akka ta’e sababoonni
muraasni kunooti:

Kaka’umsa Kaasu: Fedhiin beekuu yaada keenya boba’aa fi kaka’umsa

ni kakaasa. Hojii kalaqaa keenyatti miira ajaa’ibsiifannaa fi fedhii
beekuuf yeroo itti dhiyaannu yaada, ilaalchaa fi carraa haaraadhaaf of
bana. Fedhiin beekuuf qabu, karaa irratti dhagaa gati jabeessa kaka’umsaa
dhokataa ta’e saaxiluudhaan, fuula irraa darbee ilaaluu fi dhimmoota
keenya keessa gadi fageenyaan akka seennu nu jajjabeessa.

Barnoota Walitti Fufaa Guddisuu: Fedhiin beekuuf fedhiin nama

umurii guutuu barata. Beekumsa akka barbaannu, dandeettii haaraa akka
horannu, akkasumas hubannoo addunyaa kanaa akka babal’isnu nu

28 | P a g e
kakaasa. Fedhii beekuu hammachuudhaan, sammuu banaa fi odeeffannoo
haaraa fudhachuudhaan akka nama dhuunfaa kalaqaatti itti fufiinsaan
guddachuu fi guddachuu si dandeessisa.

Yaalii Jajjabeessuu: Fedhiin beekuuf fedhiin hojii kalaqaa keenya

keessatti yaalii fi balaa akka fudhannu nu jajjabeessa. Naannoo mijataa
keenyaan ala akka tarkaanfannu, tooftaalee haaraa akka yaalnuu fi
naannoowwan kaartaan hin beekamne akka qorannu nu dhiiba. Fedhii
beekuu hammachuun, karaa kalaqaa irraa bilisa ta’uu fi mala kalaqaa
ogummaa keetii akka argattu si gargaara.

Ajaa’iba horachuu:
Ajaa’iba jechuun miira ajaa’ibsiifannaa fi ajaa’ibsiifannaa yeroo waan
yaada keenya booji’u nu mudatudha. Imala kalaqaa keessaniif ajaa'iba
hammachuun maaliif barbaachisaa akka ta'e kunooti:

Ilaalcha Haaraa horachuu: Ajaa’iba addunyaa kana ija haaraatiin akka

ilaallu nu afeera. Waan idilee bira darbinee ilaallee wantoota salphaa ta’an
keessatti bareedina, kaka’umsaa fi hiika akka argannu nu jajjabeessa.
Ajaa’iba horachuudhaan hojii kalaqaa kee miira haaromsaa fi haaraa
dhaggeeffattoota kee booji’u itti naquu dandeessa.

Fedhii Beekaa Daa’imaa Igniting: Wonder miira dhalootaan qabnu kan

akka daa’imaatti fedhii beekuuf qabnu keessaa taphachuun hojii kalaqaa
keenyatti miira taphaafi gammachuudhaan akka dhiyaannu nu

29 | P a g e
yaadachiisa. Murtii ykn kufaatii osoo hin sodaatin akka qoratnu nu
jajjabeessa, kalaqni keenya bilisaa fi osoo hin dhorkin akka yaa’u taasisa.

Walitti Hidhamiinsa Miiraa Kakaasu: Ajaa’iba deebii miiraa gadi

fagoo kakaasuuf humna qaba. Wanti nama sodaachisu yeroo nu mudatu
miira keenya kakaasuun namummaa keenya waliin nu walqabsiisa. Hojii
kalaqaa kee keessatti dinqii galchuudhaan, dhaggeeffattoota kee wajjin
walitti dhufeenya miiraa gadi fagoo uumuun dhiibbaa waaraa dhiisuu
dandeessa.

Adeemsa Uumuu Keessan Keessatti Fedhii Beekuu fi Ajaa’iba

Hammachuu:
Amma gatii fedhii beekuu fi ajaa'ibsiifannaa erga hubannee booda,
adeemsa uumaa keessan keessatti akka isaan hammachuu dandeessan
karaalee qabatamaa tokko tokko haa qorannu:

Gaaffii Gaafadhu: Amala hojii kalaqaa keetii gaaffii gaafachuu horadhu.

Tilmaama mormii, kofoota adda addaa qoradhu, fi gadi fageenyaan qotee
marsaa hiika dhokataa saaxilu. Waan hin beekamne hammadhuu fedhiin
beekuu qorannoo kee haa qajeelchu.

Muuxannoo Haaraa Barbaadi: Naannoo mijataa keetiin ala

tarkaanfadhuu muuxannoo haaraa barbaadi. Bakka hin beeknetti imalaa,
gosoota aartii haaraa yaali ykn sochiiwwan fedhii kee kakaasan irratti
bobbaʼi. Wantoota haaraa mudachuun fedhii beekuuf boba’aa fi ilaalcha
kee bal’isa, hojii kalaqaa kee badhaadhina.

30 | P a g e
Sammuu Shaakaluu: Adeemsa kalaqaa kee irratti mala sammuudhaan
hojjechuu horadhu. Yeroo ammaa kanaaf xiyyeeffannaa kenni, bal’inaan
ilaali, akkasumas bareedinaa fi ajaa’ibsiifannaa naannoo kee jiru
mi’eeffadhu. Sammuu qabaachuun badhaadhina naannoo keetii akka
tuqxuu fi miira kee kaka'umsaaf bana.

Waan Hin Beekamne Hammadhu: Imala kalaqaa kee keessatti

mirkanaa’uu dhabuu fi wal-xaxiinsa hammadhu. Waan hin beekamne
sodaachuu mannaa akka carraa guddinaa fi qorannootti ilaali. Adeemsa
argannoo hammadhuu ajaa’ibsiifannaa gara carraa kalaqaa haaraatti si haa
qajeelchu.

Kaka’umsaan Of Marsi: Maddoota kaka’umsaa fedhii beekuu fi

ajaa’ibsiifannaa kakaasuun of marsi. Galmoota aartii qoradhu, kitaabota
dubbisi, muuziqaa dhaggeeffadhu, ykn kalaqtoota biroo wajjin wal
qunnami. Muuxannoo yaada kee qabsiisu fi miira ajaa’ibsiifannaa kee
boba’aa ta’e barbaadi.

31 | P a g e
Boqonnaa 4: Amantii Daangeffachuu Irraa Bilisa Bahuu
Boqonnaa kana keessatti, imala kalaqaa kee irratti amantaa daangeessuu
irraa bilisa ta’uun dhiibbaa cimaa akkamii akka qabu qoranna. Amantii
daangeessuu danqaawwan ofumaan fe’amanii fi dandeettii keenya guutuu
akka hin geenye nu dhorkanidha. Yeroo baay’ee sodaa, of shakkuu fi of
ilaalcha gadhee irraa kan maddanidha. Amantii kana adda baasuu fi
mormuudhaan humna kalaqaa kee gadi lakkisuu fi gufuulee guddina kee
gufachiisan mo’uu dandeessa.

Amantii Daangessu Hubachuu:

Amantii daangeessuun amantii gadi fageenyaan hidda gadi fageeffatee
yaada, gochaa fi hubannoo keenya bocuudha. Isaanis bifa adda addaatiin
mul’achuu danda’u, kanneen akka:

Of Shakkii: Dandeettii gahaa, kalaqa gahaa ykn milkaa’inni akka hin

malle amanuu. Of shakkuun kun ofitti amanamummaa kee xiqqeessuu fi
balaa akka hin fudhanne ykn galma kalaqaa guddaa akka hin hordofne si
dhorkuu danda’a.

Sodaa Kufaatii: Kufaatiin gahumsa dhabuu ykn gatii dhabuu kee kan
argisiisu ta’uu isaa amanuun. Sodaan kun adeemsa kalaqaa kee
laamshessuu danda’a, kunis qormaata irraa fagaachuu ykn kufaatii ta’uu
danda’u irraa of eeguuf nagaan taphachuutti nama geessa.

Walbira Qabsiisuu fi Mudaa Hin Qabne: Hojiin kee akka

milkaaʼinaatti akka ilaalamuuf ulaagaa namoota kaanii wajjin walsimuu

32 | P a g e
ykn mudaa kan hin qabne taʼuu akka qabu amanuu. Kiyyoon wal bira
qabuu fi yaadni mudaa hin qabne kun, yeroo hunda mirkaneessa alaa
barbaadduu fi mudaa hin qabneef carraaquudhaan, kalaqa kee ukkaamsuu
danda’a.

Yaada Hanqina: Milkaa’inni, beekamtiin ykn carraan jiru daangeffamee

akka jiru amanuun, dorgommii sodaa fi sammuu hanqina qabaachuutti
nama geessa. Amantiin kun walta’iinsa, networking, fi baay’ina
carraawwan addunyaa kalaqaa keessatti argaman hammachuu
gufachiisuu danda’a.

Amantii Daangessu Irraa Bilisa Bahuu:

Beekuu fi Qormaata: Amantii daangeessuu irraa bilisa ba’uuf
tarkaanfiin jalqabaa isaan irratti dammaquudha. Yaada fi amantaa si
duubatti deebisu xiyyeeffannaa kenni. Ka’umsa isaanii, ragaa fi dhiibbaa
imala kalaqaa kee irratti qaban gaaffii keessa galchuun seera
qabeessummaa isaanii qormaata.

Of-haasa’uu Negaatiivii Irra Deebiin Kaa’uu: Of-haasa’uu hamaa ibsa

gaarii fi humna namaa kennu bakka buusi. "Ani gaarii miti" jechuu
mannaa, "Yeroo hunda guddachaa fi fooyya'aa jira" jedhi. Guddina,
guddinaa fi sagalee kalaqaa kee adda ta’e irratti xiyyeeffachuuf ilaalcha
ofii keetii irra deebi’ii kaa’i.

Kufaatii akka Barnootaatti Hammadhu: Ilaalcha kufaatii irratti qabdu

jijjiiri. Akka calaqqisiisa dandeettii keetti ilaaluu mannaa akka carraa

33 | P a g e
guddinaa fi barachuutti ilaali. Barumsaa fi hubannoo tokkoon tokkoon
duubatti deebi’uu irraa argattu hammadhu, akka isaan ogummaatti si
dhiheessan beekuudhaan.

Galmoota Dhugaa Ta’an Kaa’uu fi Milkaa’ina Kabajaa: Galmoota

kalaqaa kee tarkaanfiiwwan xixiqqoo fi galma ga’uu danda’anitti
caccabsi. Karaa irratti milkaa’ina tokkoon tokkoon isaa kabajuu, guddina
kee beeksisuu fi dandeettii kee irratti amantaa gaarii cimsi.

Namoota Deeggaraniif Of Marsi: Namoota dhuunfaa si ol kaasanii fi si

kakaasan waliin of marsi. Hawaasa kalaqxoota yaada walfakkaataa qaban
kanneen deeggarsa, jajjabinaafi yaada ijaarsaa kennuu danda’an barbaadi.
Dhiibbaan gaariin isaan geessisan amantii daangeffame mormuu fi
moʼuuf si gargaaruu dandaʼa.

Of mararfachuu Shaakali: Gaarummaa fi gara laafina ofitti ilaali.

Namni kamiyyuu imala kalaqaa isaa irratti qormaataa fi duubatti
deebi’iinsi akka isa mudatu beekuu. Ofii keetiif lallaafaa ta’i, of
fudhachuu hammachuu fi guddinni yeroo fi carraaqqii akka barbaadu
hubachuu.

34 | P a g e
Boqonnaa 5: Yaada fi Kalaqa Kunuunsuu
Boqonnaa kana keessatti imala kalaqaa keessan keessatti yaadaafi kalaqa
kunuunsuun barbaachisaa ta’uu isaa qoranna. Yaadni (imagination)
jechuun dandeettii fakkiiwwan sammuu, yaadaafi yaad-rimee naannoo
keenya dhiyootti hin jirre uumuudha. Kalaqni ammoo adeemsa yaada
haaraa fi jalqabaa gara dhugaatti fiduudha. Yaada kee kunuunsuu fi yaada
kalaqaa guddisuudhaan dandeettii kalaqaa kee banuun hojii kee irratti
ilaalcha haaraa fiduu dandeessa.

Humna Yaada:
Yaadni meeshaa cimaa kalaqaa fi kalaqaaf boba’aa ta’eedha. Yaada kee
kunuunsuun imala kalaqaa keetiif murteessaa akka ta’e sababoonni
muraasni kunooti:

Daangaa Cabsuu: Yaadni danqaa dhugaa irraa bilisa ba’uu fi

carraawwan haaraa qorachuuf nu dandeessisa. Daangaa waan duraan jiruu
bira darbinee akka yaadnuu fi dhugaa, yaada fi furmaata filannoo ta’e
akka yaadnu nu dandeessisa.

Yaada Maddisiisuu: Yaadni burqaa yaadaati. Yaada kee

kunuunsuudhaan yaad-rimeewwan kalaqaa fi carraawwan hedduu
maddisiisuu dandeessa. Qaamolee jiran karaa haaraa ta’een walitti
makuun uumama addaa fi kalaqaan akka uumamu si dandeessisa.

Dandeettii Rakkoo Furuu Guddisuu: Yaadni rakkoo furuu wajjin

walitti hidhata guddaa qaba. Yaada kee bobbaasuun qormaata kofa adda

35 | P a g e
addaatiin dhiyaachuu, kalaqaan yaaduu fi furmaata kalaqaa argachuu
dandeessa. Walitti dhufeenya, akkaataa fi carraa namoonni kaan bira
darbuu danda’an akka argitu si dandeessisa.

Kalaqa Guddisuu:
Kalaqni adeemsa yaada kalaqaa gara bu’aa qabatamaatti jijjiiruudha.
Imala kalaqaa keessaniif kalaqa guddisuun maaliif barbaachisaa akka ta’e
kunooti:

Jijjiirama Hammachuu: Kalaqni jijjiirama hammachuu fi haala jiru

mormuuf fedhii qabaachuu gaafata. Innis naannoo mijataa keetiin ala
tarkaanfachuu, balaa fudhachuu fi yaadaafi mala haaraa yaaluun kan
dabalatudha. Kalaqa guddisuudhaan, adeemsa jijjiiramaa jirutti madaquu
fi daangaa kalaqa keetii dhiibuu dandeessa.

Tumsa Jajjabeessuu: Kalaqni naannoo walta’iinsaa keessatti ni dagaaga.

Aadaa walta’iinsaa guddisuudhaan ilaalchaa fi ogummaa adda addaa
namoota biroo fayyadamuu dandeessa. Namoota dhuunfaa sadarkaa fi
damee adda addaa irraa dhufan waliin tumsuun hubannoo haaraa fi
furmaata kalaqaa fiduu danda’a.

Kufaatii akka Barnootaatti Hammachuu: Kalaqni yaaliifi dogoggora

of keessaa qaba. Kufaatii akka carraa barumsaa fi guddinaatti hammachuu
gaafata. Kufaatii akka tarkaanfii milkaa’inaatti irra deebitee kaa’uudhaan
sodaa mo’achuu fi balaa kalaqaa ija jabina qabu fudhachuu dandeessa.

36 | P a g e
Adeemsa Uumamaa Keessan Keessatti Yaada fi Kalaqa Kunuunsuu:
Amma humna yaadaafi kalaqa erga hubannee booda, adeemsa kalaqaa
keessan keessatti amaloota kana kunuunsuuf malawwan qabatamaa tokko
tokko haa qorannu:

Fedhii Beekaa Guddisuu: Fedhiin Beekaa yaadaafi kalaqa boba’aa ta’a.

Gaaffii gaafachuudhaan, yaada haaraa qorachuudhaan, fi ilaalcha adda
addaa barbaaduun yaada fedhii beekuu qabadhu. Miira ajaa'ibaa
hammadhuu qorannoo kalaqaa kee haa qajeelchu.

Sammuudhaan Ilaaluu irratti hirmaadhu: Addunyaa naannoo kee

jiruuf xiyyeeffannaa kenni. Bal’ina, akkaataa fi walitti dhufeenya isaa
ilaali. Sammuudhaan ilaaluu irratti bobba’uun dandeettii carraa adda
baasuu fi yaada kalaqaa maddisiisuu guddisa.

Yaada Garaagarummaa Shaakaluu: Yaadni adda addaa jechuun

dandeettii yaada fi furmaata dachaa maddisiisuudha. Yaada kee gadi
lakkisuu fi carraawwan bal’aa qorachuuf walgahii sammuu, kaartaa
sammuu, ykn shaakala barreeffama bilisaa irratti hirmaadhu.

Tapha Hammachuu: Adeemsa kalaqaa kee keessatti yaada tapha

hammachuu. Yaada keetiin akka yaaltu, balaa akka fudhattuu fi akka
bashannannu of hayyami. Taphachuun yaadaafi kalaqaaf karaa haaraa
bana.

Kaka’umsa Barbaadi: Maddoota kaka’umsaatiin of marsi. Kitaaba

dubbisi, fiilmii ilaali, galmoota aartii daawwadhu, hojiiwwan kalaqaa
37 | P a g e
biroo irrattis bobba’i. Dhiibbaa adda addaa kan yaada kee qormaata ta’ee
fi yaada haaraa kakaasu barbaadi.

Haala Deeggarsaa Uumuu: Haala deggersaa yaadaafi kalaqa jajjabeessu

guddisuu. Namoota dhuunfaa si ol kaasan fi si kakaasan of marsi. Bakka
kalaqa kee kakaasu, yaada kee kan jeequ irraa bilisa ta'e uumi.

Goolaba:
Yaada guddisuu fi kalaqa guddisuun imala kalaqaa keessaniif
barbaachisaa dha. Humna yaada daangaa cabsuu, yaada maddisiisuu fi
dandeettii rakkoo furuu guddisuuf qabu hammachuu. Jijjiirama
hammachuudhaan, tumsa jajjabeessuun, kufaatii akka carraa barumsaatti
hammachuudhaan yaada kalaqaa guddisuu. Fedhii beekuu horachuu,
sammuudhaan ilaaluu irratti bobba’uu, yaada adda addaa shaakaluu, tapha
hammachuu, kaka’umsa barbaaduu fi naannoo deggersaa uumuu. Yaada
kee kunuunsuu fi aadaa kalaqaa guddisuudhaan dandeettii kalaqaa kee
hiikuu fi yaadota adda ta’anii fi bu’uuraa ta’an gara dhugaatti fiduu
dandeessa. Humna yaadaafi kalaqa hammadhu, kalaqni kee sadarkaa
haaraatti akka ol ka'u ilaali.

38 | P a g e
Boqonnaa 6: Aartii Sammuu fi Dhaloota Yaada
In boqonnaa kana keessatti aartii sammuu namaa hadoochuu fi yaada
maddisiisuu keessa lixna. Sammuu walitti qabuun tooftaa cimaa
dandeettii kalaqaa kee fayyadamuu fi yaada hedduu maddisiisuu si
dandeessisudha. Adeemsa kalaqaa keessatti meeshaa ijoo yoo ta’u,
uggura kalaqaa irra aanuu, carraa haaraa qorachuu fi furmaata kalaqaa
argachuuf si gargaara. Aartii sammuutti qabachuu danda'uudhaan
addunyaa yaada kalaqaa banuun pirojektii kee fuulduratti
tarkaanfachiisuu dandeessa.

Sammuu Hubannoo:
Sammuu walitti qabuun tooftaa walta’iinsaa fi murtii hin qabnee fi
yaadonni bilisaan akka yaa’an jajjabeessuudha. Waltajjii yaada kalaqaa
kan kennu yoo ta’u, ilaalcha adda addaa qorachuu, tilmaama mormuu fi
yaada bal’aa maddisiisuu si dandeessisa. Qajeeltoowwan ijoo sammuu
bu’a qabeessa ta’e walitti qabuuf gargaaran tokko tokko kunooti:

Qulqullina irra baay’ina: Kaayyoon sammuu walitti qabuu murtii ykn

madaallii malee yaada baay’ee maddisiisuudha. Baay’inni qulqullina kan
horatu yoo ta’u, yaada baay’ee yoo maddisiiftu carraan furmaata addaa fi
kalaqaan guutame argachuu guddaadha.

Yaada Irratti Ijaaruu: Hirmaattonni yaada walii irratti akka ijaaran

jajjabeessi. Kunis naannoo walta’iinsaa kan guddisu yoo ta’u, walitti
dhufeenyaa fi carraa haaraa kan kakaasudha.

39 | P a g e
Murtii Dhaabuu: Yeroo sammuu namaa hadoochu murtii fi qeeqa
addaan kutuun murteessaadha. Yaadonni hundi madaalamuu hatattamaa
malee simatamuu fi ilaalamuu qabu. Kunis yaadonni bilisaan akka yaa’an
kan taasisu yoo ta’u, hirmaattonni saanduqaan ala akka yaadan kan
jajjabeessudha.

Yaada Garaagarummaa: Sammuu walitti qabuun yaada adda addaa kan

jajjabeessu yoo ta’u, kunis dandeettii yaada bal’aa maddisiisuudha.
Hirmaattonni akka kalaqaan yaadan, ilaalcha adda addaa akka qoratan, fi
yaada barame akka morman jajjabeessi.

Adeemsa Sammuu:
Amma, adeemsa tartiiba tartiiba sammuu bu’a qabeessa ta’e haa qorannu:

Galma Hiikkaa: Galma ykn rakkina sammuutti qabachuu barbaaddu

ifatti ibsuudhaan jalqabi. Galmi sun adda ta’ee fi xiyyeeffannoo kan qabu
yoo ta’e, yaada barbaachisaa ta’e maddisiisuun salphaa ta’a.

Waltajjii Saagi: Haala mijataa fi banaa sammuu namaa keessa galchuuf

uumuu. Wantoota yaada namaa hihhiran maqsuu, hirmaannaa cimaa
jajjabeessuu, fi seera bu’uuraa haala murtii hin qabnee fi hunda hammate
ta’e diriirsuu.

Gochaalee Ho’isuu: Gochaalee ho’isuun kalaqa kakaasuu fi hirmaattonni

gara yaada sammuutti galchuuf jalqabi. Isaan Kun taphoota icebreaker,
shaakala mul’isuu, ykn kaka’umsa bobba’aa mata duree sanaan walqabatu
kan dabalatu ta’uu danda’a.
40 | P a g e
Yaada Maddisiisuu: Hirmaattonni yaada galma ibsame waliin
walqabatee maddisiisuu akka jalqaban jajjabeessuu. Tooftaalee akka
kaartaa sammuu, walqabsiisa jechootaa, ykn kaka’umsa tasaa
fayyadamuun kalaqa kakaasuu. Hirmaattonni bilisaan akka dubbatan,
yaada walii irratti akka ijaaran, akkasumas saanduqaan ala akka yaadan
jajjabeessi.

Yaada Galmeessuu: Yaadota yeroo sammuu walitti hidhamiinsaa

uumaman hunda galmeessi. Yaada haala mul’ataa fi dhaqqabamaa ta’een
galmeessuuf gabatee adii, gabatee garagalchuu ykn meeshaalee dijitaalaa
fayyadami. Kunis miira sochii (momentum) eeguuf kan gargaaru yoo ta’u,
yaadni tokkollee akka hin badne mirkaneessa.

Garee fi Ramaddii: Kutaan sammuu erga xumuramee booda yaadota

walfakkaatan gamaaggamuu fi garee walitti qabuu. Paatroonni, mata
dureewwan, ykn dhaamsa waliigalaa kanneen mul’atan barbaadi. Kunis
yaadota qindeessuun kallattii qorannoo dabalataaf ta’uu danda’an adda
baasuuf gargaara.

Madaaluu fi Filachuu: Yaadota garee erga walitti qabdee booda kanneen

abdachiisaa ta’an madaaluu fi filachuu. Qabxiilee akka danda’amuu,
barbaachisummaa fi galma ibsame waliin walsimsiisuu ilaaluu.
Qabatamaa fi kalaqa gidduutti madaallii kaa'uun barbaachisaa dha.

41 | P a g e
Guddisuu fi Fooyyessi: Yaadota baay’ee abdachiisaa ta’an erga filattee
booda, caalaatti guddisuu fi fooyyessuu jalqabi. Yaadota jalqabaa irratti
bal’isi, garaagarummaa adda addaa qoradhu, akkasumas akkamitti
pirojektii kee keessatti hojiirra oolchuu akka danda’an ilaali.

Goolaba:
Aartii sammuu namaa hadoochuu fi yaada maddisiisuu irratti dandeettii
guddaa qabaachuun hojii kalaqaa kamiifuu ogummaa gatii guddaa
qabuudha. Qajeeltoowwan sammuu bu’a qabeessa ta’an hubachuudhaan,
waltajjii oomishaa ta’eef mijeessuudhaan, adeemsa caaseffama qabu
hordofuudhaan, dandeettii kalaqaa kee banuun yaada kalaqaa hedduu
maddisiisuu dandeessa. Humna yaada adda addaa hammachuu, murtii
dhaabuu, fi tumsa jajjabeessuu. Yaadadhaa, baay'inni qulqullina akka
horatu waan ta'eef yaada baay'ee maddisiisuu irraa hin qaana'inaa.
Shaakala fi ciminaan, dandeettii sammuu haaraa fi kalaqaan pirojektii
kalaqaa kee fuulduratti tarkaanfachiisu maddisiisuu kan qabdu taata.

42 | P a g e
Boqonnaa 7: Dandeettii Rakkoo Hiikuu Guddisuu
Boqonnaa kana keessatti imala kalaqaa keessan keessatti dandeettii
rakkoo furuu guddisuun barbaachisaa ta’uu isaa qoranna. Rakkoo furuun
ogummaa bu’uuraa qormaata mo’uu, furmaata barbaaduu fi gufuulee
keessa akka darbitu si dandeessisudha. Akka barreessaatti adeemsa
kitaaba kee uumuu keessatti rakkoolee adda addaa kan akka wal-hin
simne dubbii, dhimma guddina amala, ykn wal-xaxiinsa saffisa (pacing
dilemmas) si mudata. Dandeettii rakkoo furuu kee fooyyessuudhaan
gufuulee kana ofitti amanamummaadhaan furuu fi milkaa’ina pirojektii
kalaqaa keetii mirkaneessuu dandeessa.

Humna Rakkoo Furuu:

Rakkoo furuun dhimmoota adda ta’aniif furmaata barbaaduu qofa miti-
yaada fi tuuta dandeettii imala kalaqaa kee gama kamiinuu hojiirra ooluu
danda’uudha. Barreessitootaaf dandeettii rakkoo furuu guddisuun
murteessaa akka ta’e sababoonni muraasni kunooti:

Uggura Uumamaa Mo’uu: Uggurri kalaqaa guddina kee gufachiisuu fi

miira qabamtee sitti dhaga’amuu danda’a. Dandeettiin rakkoo furuu
hundee bilookii kee adda baasuu fi tooftaalee bu’a qabeessa ta’an kanneen
irra aanuuf akka argattu si dandeessisa. Dandeettii rakkoo furuu
horachuudhaan gufuulee kalaqaa keessa darbuu fi pirojektiin kee gara
fuulduraatti akka tarkaanfatu gochuu dandeessa.

43 | P a g e
Yaada Murteessaa Guddisuu: Rakkoo furuuf yaada qeeqaa barbaada-
dandeettii xiinxaluu, madaaluu fi murtoo odeeffannoo irratti hundaa’e
murteessuu. Dandeettii kana guddisuun haalawwan haala qabatamaa
ta’een madaaluu, ilaalcha adda addaa ilaaluu fi filannoo kalaqaa mul’ata
kee wajjin walsimu gochuu si dandeessisa.

Furmaata Kalaqaa Argachuu: Dandeettiin rakkoo furuu yaada kalaqaa

guddisa. Isaanis saanduqaan ala akka yaaddu, ilaalcha filannoo qorachuu
fi qormaata walxaxaa ta’eef furmaata kalaqaa akka argattu si dandeessisu.
Rakkoo furuu hammachuudhaan, barreeffama kee irratti mala haaraa fi
adda ta’e fiduu dandeessa, hojiin kee adda akka ta’u gochuu dandeessa.

Tooftaalee Dandeettii Rakkoo Furuu Guddisuu:

Amma, tooftaalee dandeettii rakkoo furuu guddisuuf gargaaran tokko
tokko haa qorannu:

Rakkoo Hiikkaa: Rakkoo si mudate ifatti ibsi. Kutaalee xixiqqoo fi

to’atamuu danda’anitti qooduun sababoota bu’uuraa adda baasuu. Rakkoo
jiru sirriitti hubachuun furmaata argachuuf tarkaanfii jalqabaati.

Odeeffannoo Walitti Qabuu: Odeeffannoo barbaachisaa ta’e walitti

qabuun rakkoo kana irratti ilaalcha adda addaa walitti qabuu. Qoradhu,
ogeeyyii irraa gorsa barbaadi, ykn barreessitoota ykn gorsitoota si waliin
hojjetan waliin marii irratti bobba’i. Beekumsa kee babal’isuu fi ilaalcha
adda addaa barbaaduun rakkoo furuuf hubannoo gatii guddaa qabu
kennuu danda’a.

44 | P a g e
Filannoo Maddisiisuu: Sammuu keessa galchuu fi furmaata filannoo
dachaa rakkoo sanaaf maddisiisuu. Filannoo ifa ta'e ykn barame qofa
irratti of hin daangeessin. Yaada adda addaa jajjabeessuun carraawwan
bal’aa qorachuu. Baay’inni qulqullina kan horatu waan ta’eef
filannoowwan filannoo baay’eedhaaf kaayyeffadhu.

Madaaluu fi Filachuu: Tokkoon tokkoon furmaata filannoo

danda’amuu, bu’a qabeessummaa fi galma kee wajjin walsimsiisuu isaa
irratti hundaa’uun madaali. Balaa fi faayidaa filannoo tokkoon tokkoon
isaanii fiduu danda’u ilaali. Furmaata hunda caalaa mijaawaa ta’ee fi
hundee rakkoo sanaa kan ilaalu fi mul’ata kalaqaa kee wajjin kan walsimu
filadhu.

Tarkaanfii Fudhadhu: Furmaata erga filattee booda daftee tarkaanfii

fudhadhu. Furmaata tarkaanfiiwwan xixiqqoo tarkaanfii fudhachuu
danda’anitti caccabsuun karoora uumuu. Karoora sirnaan hojiirra
oolchuu, karaa irratti adeemsa keessan hordofaa. Akka barbaachisummaa
isaatti sirreeffama gochuuf nama madaqsuu fi banaa taʼi.

Yaadannoo fi Baradhu: Furmaata erga hojiirra oolchitee booda

adeemsaa fi bu’aa isaa irratti yeroo fudhadhu. Bu’a qabeessummaa mala
rakkoo furuu keetii madaaliitii barumsa argatte kamiyyuu adda baasi.
Calaqqeen kun qormaata gara fuula duraatiif dandeettii rakkoo furuu kee
fooyyessuuf si gargaara.

45 | P a g e
Dandeettii Danda’uu Shaakaluu: Rakkoo furuun yeroo baay’ee
duubatti deebi’uu fi gufuulee hin eegamne kan of keessaa qabudha. Yaada
gaarii qabaachuudhaan, kufaatii akka carraa barumsaatti
hammachuudhaan, rakkina mudate keessatti cichuudhaan dandamachuu
horachuu. Rakkoo bu’a qabeessa ta’e furuuf dandamachuun qulqullina
ijoodha.

Goolaba:
Qormaata imala kalaqaa kee keessatti uumamu keessa darbuuf dandeettii
rakkoo furuu guddisuun barbaachisaa dha. Blookii kalaqaa irra
aanuudhaan, yaada qeeqaa guddisuudhaan, fi furmaata kalaqaa
argachuudhaan milkaa’ina pirojektii barreessuu keetii mirkaneessuu
dandeessa. Rakkoo jiru ibsuu, odeeffannoo walitti qabuu, filannoo
maddisiisuu, furmaata hundarra gaarii ta’e madaaluu fi filachuu,
tarkaanfii fudhachuu, calaqqisiisuu fi barachuu, akkasumas dandamachuu
shaakaluu. Shaakalaafi ciminaan, dandeettiin rakkoo furuu kee caalaatti
qara waan taʼuuf, gufuu sitti dhufu kamiyyuu akka moʼattu si dandeessisa.
Rakkoo furuu akka meeshaa gatii guddaa qabuutti meeshaa kalaqaa kee
keessatti hammadhuu barreeffamni kee akka dagaagu ilaali.

46 | P a g e
Boqonnaa 8: Humna Yaada Adda Addaa Fayyadamaa
Boqonnaa kana keessatti yaad-rimee yaada adda addaa fi humna guddaa
adeemsa uumaa keessatti qabu qoranna. Yaadni garaa garaa dandeettii
yaada bal’aa maddisiisuu, ilaalcha adda addaa qorachuu fi saanduqaan ala
yaaduudha. Akka barreessaatti humna yaada adda addaa fayyadamuun
damee kalaqaa haaraa banuun, yaada barame irraa bilisa akka baatu si
gargaaruu fi yaada haaraa fi kalaqaan guutame hojii kee irratti fiduu
danda’a.

Yaada Garaagarummaa Hubachuu:

Yaadni adda addaa yaada, carraa fi furmaata dachaa dhaloota of keessatti
qabata. Dandeettii kalaqaan yaaduu, ilaalcha adda addaa qorachuu, fi
yaada aadaa ykn sararaan mormuu danda’uu isaatiin kan beekamudha.
Yaadni walitti dhufeenyaa (convergent thinking) kan furmaata sirrii tokko
argachuu irratti xiyyeeffatu irraa adda ta’ee, yaadni adda addaa yaada
baay’ee murtii ykn madaallii malee jajjabeessa. Humna yaada adda addaa
fayyadamuuf seera bu’uuraa ijoo tokko tokko kunooti:

Fedhii Beekaa Hammachuu: Fedhiin beekuuf boba’aa yaada adda

addaati. Miira ajaa’ibaa fi yaada haaraa fi carraawwan haaraa qorachuuf
fedhii guddaa horadhu. Gaaffii gaafadhu, ilaalcha adda addaa barbaadi,
akkasumas malawwan hin baratamneef banaa ta’i.

Danqaalee Irraa Bilisa Ta’uu: Yaadni adda addaa kan dagaagu yeroo
danqaan baafamudha. Tilmaama mormii, daangaa irraa bilisa ba’i, yaadni

47 | P a g e
kee bilisaan akka naanna’u hayyami. Bilisummaan kun yaada dursee
yaadameen osoo hin gufatin yaada bal’aa maddisiisuu si dandeessisa.

Tapha Jajjabeessuu: Taphachuun yaada adda addaa keessatti waan

ijoodha. Yaada taphaa hammachuu, yaada yaali, barreeffama kee miira
gammachuu fi fedhii beekumsaatiin itti dhiyaadhu. Salphaa ta’uun kun
kalaqa kakaasuun walitti dhufeenya hin eegamne uumuu danda’a.

Baay’ina Cimsuu: Baay’inni yaada adda addaa keessatti qulqullina hora.

Yaada baay'ee maddisiisuu hin sodaatinaa. Yaadota baay’ee yoo qabaatte
carraan yaad-rimee addaa fi kalaqaan barreeffama kee ol kaasuu danda’u
argachuu guddaadha.

Tooftaalee Yaada Garaa Garaa Fayyadamuuf:

Amma, humna yaada adda addaa fayyadamuuf tooftaalee tokko tokko haa
qorannu:

Sammuu: Yaada baay’ee maddisiisuudhaaf walgahii sammuu irratti

bobba’uu. Bilisummaa fi murtii malee akka yaaddu of jajjabeessi. Yaada
walii irratti ijaaraa, tangeent qoradhaa, yaada bosonaafi aadaa hin taane
jajjabeessaa. Kaayyoon isaas osoo hin madaalin yaada hamma
danda’ametti maddisiisuudha.

Kaartaa Sammuu: Tooftaalee kaartaa sammuu fayyadamuun

walqabsiisa adda addaa fi walitti dhufeenya yaadota gidduu jiru ijaan
qorachuu. Yaada ykn mata duree giddu galeessaa irraa jalqabiitii yaadota
walqabatan damee baasi. Jalqaba irratti walitti dhufeenya kan wal hin
48 | P a g e
qabanne fakkaachuu danda’u akka uumtu of hayyami, kunis ilaalcha
haaraa fi kalaqaan nama geessuu waan danda’uuf.

Random Stimulus: Yaada kee isa adda ta’e qabsiisuuf kaka’umsa tasaa
fayyadami. Jecha, fakkii ykn wanta tasaa filadhuutii yaada haaraa
maddisiisuudhaaf akka kaka’umsaatti haa tajaajilu. Sammuun kee
kaka’umsaa fi pirojektii barreessuu kee gidduutti walitti dhufeenya hin
eegamne akka uumu hayyami.

Yaada Duubatti Deebisuu: Ilaalcha kee garagalchiiti pirojektii barreessuu

kee kofa adda ta’een qoradhu. Haalawwan filannoo taʼan yaadi, ilaalcha
faallaa taʼe ilaali, akkasumas yaada barame mormi. Duubatti deebi’uun
kun yaada haaraa fi mala haaraa kakaasuu danda’a.

Yaada Babal’isuu: Yaada tokko fudhattee bal’isi. Garaagarummaa adda

addaa qoradhu, haalawwan ykn hojiirra oolmaa adda addaa ilaali,
akkasumas carraawwan yaada jalqabaa sana irraa maddan tilmaami.
Shaakala kun yaad-rimee tokko keessatti marsaa kalaqaa dhokataa akka
argattu si gargaaruu danda’a.

Goolaba:
Yaadni adda addaa barreessitootaaf meeshaa cimaa yoo ta’u, yaada
barame irraa bilisa ta’uu, yaada haaraa qorachuu fi hojii kee irratti ilaalcha
haaraa fiduu si dandeessisa. Fedhii beekuu hammachuudhaan,
danqaawwan irraa bilisa ta’uudhaan, tapha jajjabeessuudhaan, fi baay’ina
irratti cimsuudhaan, humna yaada adda addaa adeemsa kalaqaa kee

49 | P a g e
keessatti fayyadamuu dandeessa. Sammuu irratti bobba’uu, tooftaalee
kaartaa sammuu fayyadamuu, kaka’umsa tasaa yaali, yaada duubatti
deebi’uu qorachuu fi yaada bal’isuu. Shaakala waliin yaadni adda addaa
qaama uumamaa meeshaa kalaqaa keetii ta’a, kunis dandeettii kalaqaa kee
guutuu akka hiiktuu fi yaada addaa fi kalaqaan guutame barreeffama kee
irratti akka fiddu si dandeessisa. Humna yaada adda addaa hammadhuu
barreeffamni kee gara olka’iinsa haaraatti akka ol ka’u ilaali.

50 | P a g e