Keinoja koulukiusaamisen

vähentämiseen

Miro Matero

69564584

11.2.2024

Itä-Suomen
yliopisto

Tutkinto-opiskelija

Stressi- ja
kriisitilanteet
lapsuudessa ja
nuoruudessa 5 op
Sisällys
1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 1
2 Koulukiusaaminen käsitteenä ......................................................................................................................... 2
3 Koulukiusaamisesta syntyvät psyykkiset ongelmat ........................................................................................ 3
4 Koulukiusatun nuoren auttamisen keinot ...................................................................................................... 4
5 Koulukiusaamisen vastainen toiminta ............................................................................................................ 5
6 Pohdinta.......................................................................................................................................................... 6
Lähteet ............................................................................................................................................................... 7
1 Johdanto

Tässä esseessä käsittelen koulukiusaamista ja koulukiusaamisen vähentämiseen

liittyvää aineistoa. Esseessä käsitellyt aiheet voivat auttaa kouluja, opettajia ja

vanhempia kiusaamisen vähentämisessä ja kiusaamisen aikaisessa lopettamisessa.

Käyn aluksi läpi koulukiusaamisen käsitettä, koulukiusaamisen psyykkisiä vaikutuksia

kiusattuun nuoreen ja lopulta koulukiusatun nuoren auttamisen keinoja niin opettajan,

kuin koko kouluyhteisön näkökulmasta. Kiusaamisen on aikuisten toimesta puututtava

heti ja nuorten auttamiseksi on perheiden ja koulun henkilöstön tehtävä yhteistyötä

entistä enemmän. Kiusaaminen on yleismaailmallinen käsite ja länsimaalaisten

tutkimusten mukaan sen esiintyvyys kouluissa on 20–30 % luokkaa (Kumpulainen,

Aronen, Ebeling, Laukkanen, Marttunen, Puura & Sourander, 2016).

Kouluissa kiusaamista voidaan havaita ala- ja yläasteella vielä tänäkin päivänä, eikä

ongelma ole katoamassa. Päinvastoin tilastoista on voitu korona ajan jälkeen huomata,

että edellisvuosiin verratessa kehitys parempaan on ottanut takapakkia. Uusimman

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen [THL] (2023) kouluterveyskyselyn mukaan

vähintään viikoittain kiusaamisen kokeneiden osuus on kasvanut. Vuoden 2023

kyselyssä 8. ja 9. luokkalaisista viikoittain kiusaamisesta kertoi pojista 8.6 % ja tytöistä

7,5 % (THL, 2023). Tämä tarkoittaa sitä, että kahdenkymmenen oppilaan luokasta yksi

tai kaksi oppilasta kokee viikoittain tulevansa kiusatuksi. Tilastot kertovat myös nuorten

ahdistuneisuuden ja muun oireilun lisääntyneet koronan myötä (THL, 2023). Syyllinen

voidaan löytää koronan aiheuttamista väestön rajoitustoimista ja arjen äkillisestä

muutoksesta perheiden sisällä (THL, 2023). Poikkeusoloista huolimatta voidaan

huomata, että koulukiusatuksi joutumisen riski on kouluissa korkea.

1
2 Koulukiusaaminen käsitteenä

Mannerheimin lastensuojeluliitto [MLL] (2023) määrittää käsitteen koulukiusaaminen

toiminnaksi, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista henkilöä fyysisesti

tai sanallisesti. Internetin yleistyessä kiusaaminen on ottanut oman muotonsa myös

sosiaalisessa mediassa (Kumpulainen ym., 2016) Kiusaamisena voidaan pitää

esimerkiksi tönimistä, haukkumista, ryhmästä ulos sulkemista ja toisesta ilkeästi

puhumista (MLL, 2023). Kiusaamiseen liittyy myös voiman epätasapaino kiusaajan ja

kiusatun välillä, jossa kiusaaja pyrkii esimerkiksi alistamaan tai nöyryyttämään

kiusattua, jonka on vaikea puolustaa itseään kiusaajaa tai kiusaajiaan vastaan

(Kumpulainen ym., 2016; Ahl, 2024). Koulukiusaamisen ja välienselvittelyn, kuten

riitojen ja erimielisyyksien raja on häilyvä ja tilanne muuttuu koulukiusaamiseksi, kun

se on järjestelmällistä ja jatkuvaa ihmiseen kohdistettua loukkaamista tai

vahingoittamista (MLL, 2023; KiVa, 2009). Kiusaaminen voi muuttua rikokseksi, jos se

täyttää rikoslain tunnusmerkit, kuten pahoinpitelyssä tai uhkauksessa (Ahl, 2024).

Tällöin tilanne vaatii poliisin läsnäoloa ja tilanteen tarkkaa selvittämistä. Uskaltaisin

väittää, että useat kiusaamistapaukset täyttäisivät rikoksen nimikkeen. Usein

koulukiusaamisen havaitsemin ja sen lopettaminen voi olla aikuisten toimesta vaikeaa

sen muuttuvan luonteen ja erilaisten uusien kiusaamismahdollisuuksien vuoksi. Tämän

lisäksi ikätovereiden käsitykset kiusatusta lapsesta alkavat muuttua kielteiseen

suuntaan kiusaamisen jatkuessa pitkään ja näin tilanteeseen puuttuminen voi

vaikeutua (Kumpulainen ym., 2016).

Lasten ja nuorten kiusaamistavat painottuvat eri ikä- ja sukupuoliryhmissä eri tavoin.

Nuorilla lapsilla kiusaaminen on usein suoraa, fyysistä ja epäsäännöllistä, kun

varttuneemmilla lapsilla kiusaaminen on yleensä enemmän epäsuoraa, toistuvaa ja

pitkäaikaista, kuten toisesta selän takan puhumista (Kumpulainen ym., 2016). Tyttöjen

ja poikien välillä kiusaamisen on havaittu olevan pojilla fyysisempää ja tytöillä taas

2
sosiaalisempaa (Kumpulainen ym., 2016). Vaikka koulukiusaamista tapahtuu usein

koulussa tai koulualueen läheisyydessä, ei se ole pelkästään paikkasidonnaista, vaan

kiusaamista tapahtuu myös koulun ulkopuolella ja nykyisin myös enemmän

internetissä ja sosiaalisessa mediassa sen eri keskustelualustoilla (Kumpulainen ym.,

2016). Jos nuori käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa, voi hän tulla kiusatuksi siis

käytännössä missä vain. Älylaitteiden ja puhelinten yleistyttyä myös kiusaaminen on

lisääntynyt ja tämänhetkisten selvitysten mukaan noin viidennes lapsista ja nuorista

joutuu internetissä koetun kiusaamisen uhriksi (Kumpulainen ym., 2016).

3 Koulukiusaamisesta syntyvät psyykkiset ongelmat

Tässä osiossa käsittelen kiusaamisesta syntyviä psyykkisiä- ja psykosomaattisia, eli

psyykkisestä kuormituksesta syntyviä erilaisia oireita. Esseen rajauksen huomioiden

tulen käsittelemään aihetta vain koulukiusatun näkökulmasta, vaikka myös kiusaaja voi

tuntea usein samoja oireita. On myös huomioitava, että kiusaamisen alkuajankohdasta,

ympäristöstä, kiusaamisen intensiteetistä ja nuoren iästä riippuen nämä oireet voivat

vaihdella (Gini & Pozzoli, 2013; Kumpulainen ym., 2016)

Koulukiusaaminen voi jättää nuoreen jälkiä jo pieninä määrinä nuoren iästä ja

kiusaamisen tavasta riippuen (Kumpulainen ym., 2016). Myös mitä nuorempana

kiusaaminen alkaa, sen enemmän psyykkisiä oireita nuorelle voi kehittyä hänen

kasvaessaan (Kumpulainen ym., 2016). Yleisimpiä kiusaamisesta syntyviä

psykosomaattisia oireita ovat kivut ja säryt, jotka usein syntyvät pitkittyneestä stressistä

ja ahdistuksesta kiusatuksi tulemisesta (Kumpulainen ym., 2016; Gini & Pozzoli, 2013).

Muita kiusaamiseen liittyviä psyykkisiä oireita ovat masentuneisuus, univaikeudet ja

itsetuhoiset ajatukset (Kumpulainen ym., 2016; Ahl, 2024). Lapsuudessa ja nuoruudessa

kiusaamisen kohteeksi joutumisen on havaittu lisäävän merkittävästi

masentuneisuuden riskiä myöhemmässä vaiheessa elämää (Ttofi, Farrington, Lösel &

3
Loeber, 2011). Tässä vaiheessa on hyvä huomioida, että kiusaamisen oireilu on hyvin

henkilökohtaista ja monimutkaista, eikä se rajoitu pelkästään fyysisiin ja psyykkisiin

oireisiin. Kiusatuksi joutuminen voi johtaa myös henkilön itsetunnon heikentymiseen,

sekä moninaisiin muihin psykosomaattisiin oireisiin, kuten vatsa- ja pääkipuihin, sekä

fyysisen kunnon heikkouteen (Gini & Pozzoli, 2013). Erilaisten pitkäaikaisten tunne- ja

emotionaalisten oireiden välttämiseksi on kaikkiin kiusaamisen muotoihin tärkeä

vastata aikaisessa vaiheessa (Ttofi, Farrington, Lösel & Loeber, 2011). Seuraavassa

osiossa tarkastelemme koulukiusatun nuoren auttamiseen liittyviä keinoja.

4 Koulukiusatun nuoren auttamisen keinot

Nuoren kynnys kertoa kiusatuksi tulemisesta vanhemmalle tai opettajalle voi olla

korkea. Syiksi kertomatta jättämiselle voidaan pitää pelkoa kiusaamisen

pahentumisesta tai vanhempien reaktiosta tilanteeseen ja tilanteen vakavuuden

vähättelyä (Rumpu, Markkanen, Hyvärinen, Anttila, Danschu, Kuvaja, Romantschuk &

Sainio, 2023). Tämän lisäksi aiemmat kokemukset siitä, että tilanteelle ei tehty mitään

tai kiusaaminen ei loppunut opettajien ja vanhempien väliintulosta huolimatta, voi

johtaa kertomatta jättämiseen (Rumpu ym., 2023). Jos nuori ei kerro opettajalle tai

vanhemmalle kiusaamisesta, voi se ilmetä vanhemmalle käyttäytymisen muutoksena

(Kiva, 2009). Tällaisia oireita voivat olla kouluun menemisen pelko, vetäytyneisyys ja

hiljaisuus, sekä ahdistuneisuus ja stressaantuneisuus koulussa, sekä kotona (Kiva,

2009). Kiusaamisen havaitsemiseksi tulisi vanhempien ja koulun olla avoimessa ja

kunnioittavassa dialogissa, sillä kaikki kiusaaminen ei tapahdu vain koulussa. Sama

pätee myös nuoren ja vanhempien väliseen suhteeseen ja keskustelutaitoon. Kiusattu

lapsi tarvitsee tukea ja turvaa myös kotona perheen toimesta.

KiVa koulun (2009) tarjoamassa vanhempien oppaassa kerrotaan, että nuoreen, joka ei

suostu kertomaan kiusaamisesta, on luotava kunnioittava ja tukea välittävä

4
keskusteluyhteys aikuisen toimesta. Kiusaamisen tunnistamisessa asian puheeksi

ottaminen nuoren kanssa on selvin ja suorin keino nopean väliintulon lisäksi (Kiva,

2009; Kumpulainen ym., 2016). Varhaisessa puuttumisessa tärkeintä ovat koulun eri

tahojen, kuten kouluyhteisön edustajien ja vanhempien välinen yhteistyö

(Kumpulainen ym., 2016). Tarvittaessa yhdessä toteutetun puuttumisen myötä voidaan

olla yhteydessä myös kouluterveydenhuollon edustajiin, kuten psykiatriin ja muuhun

terveydenhuoltoon (Kumpulainen ym., 2016). Väliintulotoimista huolimatta pelkästään

koulun henkilöstön ja vanhempien yhteistyö kiusaamisen lopettamiseen ei riitä.

Tilanteeseen tarvitaankin yhteinen toimintakulttuuri, jonka arvoihin kuuluu

kiusaamiseen puuttuminen ja toisen kunnioittaminen.

5 Koulukiusaamisen vastainen toiminta

KiVa Koulu -ohjelma (2009) tarjoaa koulun henkilökunnalle tietoa kiusaamisesta ja

siihen puuttumisesta samalla sitouttaen koko henkilökunnan kiusaamisen vastaiseen

työhön. Ohjelma tarjoaa opettajille materiaaleja luokan mukaansa tempaaviin

oppitunteihin, joiden yksi keskeinen tavoite on kiusatun tueksi asettuminen

kiusaamisen sijaan (Kiva, 2009). KiVa Koulu -ohjelma on esimerkki jäsennellymmästä

kiusaamisen vastaisesta toiminnasta, joka on liitetty osaksi koulujen

lukuvuosisuunnitelmaa. Erilaiset yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät toimet kouluissa

ovat osa kiusaamisen vastaista toimintaa yksittäisiin kiusaamistapauksiin puuttumisten

lisäksi (Rumpu ym., 2023). Kiusaamisen tuominen näkyväksi tiedottamalla siitä

vanhemmille ja nuorille voi vähentää kiusaamista ja koulujen tulee varmistaa, että koko

kouluyhteisö toimii samalla yhdessä suunnitellulla toimintamallilla ja yhteisin sovituin

keinoin kaikissa kiusaamistapauksissa (Rumpu ym., 2023; Kumpulainen ym., 2016).

Kiusaamisen vastaista työtä ajatellen koulujen tulisi täsmentää entisestään eri

menetelmien roolia kiusaamisen vastaisessa työssä (Rumpu ym., 2023). Rummun ym.

5
(2023) mukaan tämä tarkoittaa myös resurssien lisäämistä esimerkiksi yhteisten

lukuvuoteen kuuluvien oppituntien muodossa. Kiusaamiseen puuttumisen tapojen

tulisi olla myös näkyvämpiä, mikä tarkoittaa vanhempien ja nuorten parempaa

osallistamista koulun kiusaamisen vastaiseen työhön ja sen suunnitteluun (Rumpu ym.,

2023). Näiden toimien lisäksi koulujen tulisi arvioida enemmän omien malliensa

toimijuutta ja tarvittaessa tehdä niihin myös parannuksia (Rumpu ym., 2023).

6 Pohdinta

Rummun ja kumppaneiden (2023) KARVI:lle toteuttaman raportin tulokset antavat

hyviä lähtökohtia koulujen oman kiusaamisen vastaisen toimintasuunnitelman

luomiseen. Raportissa kiteytyy yhteisen vaikuttamisen merkitys, jossa ovat mukana

kaikki koulussa työskentelevät ja lasten vanhemmat. Tiedottamisen ja kiusaamisen

näkyvyyden esiintuonnin merkitystä ei saa vähätellä sillä asian esiin tuomalla kiusatut

voivat uskaltaa puhua. Luokkahuone, jossa oppilaiden yhteishenki on positiivinen ja

jossa ketään ei hänen ulkonäöstään tai syntyperästään huolimatta pilkata, parantaa

koko koulun yhteistä ilmapiiriä. Tämän lisäksi vanhempien ja opettajien tulee miettiä

omaa esimerkillistä rooliaan nuorten silmissä. Kouluissa tapakasvatustakin tulisi

tapahtua jatkuvasti tilanteen vaatiessa. Koulujen nykyistä toimintamallia tarkastellessa

pitää olla kriittinen ja ymmärtää, että yhteisten kiusaamisvastaisten oppituntien

lisääminen voi olla haastavaa tiukkojen aikataulujen vuoksi. Tämän lisäksi koulujen

tulisi varmistaa, että jokainen koulun henkilöstöstä on saanut tarpeellisen koulutuksen

kiusaamisen tunnistamiseen, tunnetukeen ja kiusaamisen lopettamiseen. Opettajien

ollessa kiireisiä, voi kiusaamiseen puuttuminen myös unohtua. Tässä olisi tärkeää ottaa

aina jämäkkä ote asian välittömään lopettamiseen. Opettajien tulisi mielestäni aina

tiedottaa asiasta myös vanhemmille ja keskustella tavoista, joilla yhdessä voidaan

nuorta auttaa. Koulun yhteinen kiusaamisen vastainen toimintakulttuuri voi parhaillaan

vähentää kiusaamista, kun jokainen nuori ja aikuinen ymmärtää kiusaamisen olevan

väärin ja haitallista toisen ihmisen kehitykselle.

6
Lähteet

Ahl, N-M. 2024. Kiusaamisesta. Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa.

Verkkoluento. Itä-Suomen yliopisto. [viitattu 8.2.2024].

Gini, G. & Pozzoli, T. 2013. Bullied children and psychosomatic problems: A meta-
analysis. Pediatrics, 132(4), 720–729.

Kumpulainen, K., Aronen, E., Ebeling, H., Laukkanen, E., Marttunen, M., Puura, K. &
Sourander, A. (toim.). 2016. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim.

KiVa Koulu. 2009. Vanhempien opas. https://data.kivakoulu.fi/vanhemmat/

[viitattu 7.2.2024].

Mannerheimin lastensuojeluliitto [MLL]. 2016. Kiusaaminen.

https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/

[viitattu 7.2.2024].

Rumpu, N., Markkanen, E.-L., Hyvärinen, N., Anttila, N., Danschu, P., Kuvaja, M.,
Romantschuk, M. & Sainio, M. 2023. Kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointi:
seitsemän arviointiin valitun menetelmän käytettävyys, juurrutettavuus ja
tuloksellisuus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL]. 2023. THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-

luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen,
kiusaamista aiempaa enemmän. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69984439/thln-
kouluterveyskysely-8--ja-9-luokkalaisten-ahdistuneisuus-ei-osoita-laantumisen-
merkkeja-koronan-jalkeen-kiusaamista-aiempaa-enemman?publisherId=69817778

[viitattu 7.2.2024]

Ttofi, M. M., Farrington, D. P., Lösel, F. & Loeber, R. 2011. Do the victims of school
bullies tend to become depressed later in life? A systematic review and meta‐analysis
of longitudinal studies. Journal of aggression, conflict and peace research, 3(2), 63–73.

7
8