Moduuli 3.

PLANETAARINEN TERVEYS

Miro Matero

69564584

Itä-Suomen
yliopisto

Tutkinto
opiskelija

Terveystiedon
sisältöjen
nykyhaasteet II
5 op
JOHDANTO

Tässä kirjallisessa tehtävässä käsittelen planetaarista terveyttä, eli ihmisten ja ympäristön

välistä keskinäisriippuvuutta. Aihe on tärkeä osa terveystiedon ympäristöterveyttä, sillä

planetaarinen terveys on suoraan yhteydessä ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tässä

työssä tarkastelen keinoja, joilla planetaarinen terveys saataisiin osaksi peruskoulujen

oppiaineyhteistyötä. Ensin tarkastelen kotitaloudenopetusta, terveystietoa ja biologiaa, joita

varten luon opintokokonaisuuden, jossa kunkin oppiaineen opettajan johdolla planetaarista

terveyttä tarkastellaan oppiaineen oman näkökulman mukaan. Toinen suunnittelemani

yhteistyö olisi koulun teemaviikko edellä mainitusta aiheesta. Tuntien tarkoituksena on opettaa

ja motivoida nuoria toimimaan ympäristön ja ekosysteemien hyvinvoinnin edistäjinä.

PLANETAARINEN TERVEYS

Planetaarisen terveyden nimi juontaa lähestymistavasta, joka tunnistaa ja korostaa ihmisten

hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuutta ja tasapainon vaalimista (Drakvik &

Pietola, 2023; Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi, 2023). Planetaarisen terveyden

perusajatus on, että meidän tulisi ymmärtää ihmisen terveyden ja sivilisaation olevan

riippuvaisia kukoistavasta ja tasapainoisesta maapallosta ja sen eri ekosysteemeistä (Halonen,

Erhola, Furman, Haahtela, Jousilahti, Barouki & Antó, 2020). Ihmisen toiminta on suorassa

vaikutuksessa ympäristön hyvinvointiin, ja muutokset ympäristössä vaikuttavat vuorostaan

ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin (Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi, 2023; Drakvik &

Pietola, 2023). Esimerkkejä ympäristömuutosten terveysvaikutuksista voidaan pitää

ympäristöaltisteiden, kuten ilman kemikaalien ja pienhiukkasten aiheuttamia

hengitystiesairauksia ja syöpiä (Drakvik & Pietola, 2023). Planetaarisen terveyden vaaliminen on

noussut yhdeksi tärkeimmistä ihmiskunnan puheenaiheista. Asiaan puuttuminen vaatiikin

ihmiskunnalta kommunikointia, opetusta ja tukea muutoksen takaamiseksi uusien tavoitteiden

ja lakien lisäksi (Halonen ym. 2020). Aiheen ajankohtaisuudesta puhuttaa myös se, että WHO

on määritellyt ilmastonmuutoksen yhdeksi tämän hetken suurimmista yksittäisistä

terveyttämme uhkaavista tekijöistä, jonka vaikutukset tulevat yhä näkyvämmäksi

ilmastonmuutoksen edetessä (Costello, Abbas, Allen, Ball, Bell, Bellamy, ... & Patterson, 2009).

1
PLANETAARINEN TERVEYS KOULUN OPETUSSUUNITELMASSA

Peruskouluissa planetaarista terveyttä, ympäristöterveyttä ja kestävään elämäntapaan liittyviä

käsitteitä käsitellään terveystiedossa, sekä esimerkiksi biologiassa osana perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteita [OPS] (Opetushallitus, 2014). Uusimman OPS:in myötä

kestävän kehityksen painoarvoa on lisätty ja sen voi huomata eri oppiaineiden

opetussuunnitelmista. Terveystiedon opetussuunnitelmassa mainitaan, että kestävää

elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon kestävyys ja vastuullisuus kuluttamisessa

(Opetushallitus, 2014). Biologian opetussuunnitelmassa suoraan sanotaan, että oppilaat saavat

opetuksen kautta valmiuksia vaikuttaa ja osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja

sen säilyttämiseen elinvoimaisena (Opetushallitus, 2014) Heitä myös ohjataan kestävään

elämäntapaan ja globaalin vastuun ymmärtämiseen (Opetushallitus, 2014). Suomen

peruskouluissa kestäväkehitys ja ympäristöterveys ovat tuttuja käsitteitä OPS:in ansiosta.

Uskon, että yhteistyö koulun sisällä ei ole kovinkaan vaikeaa tai haasteellista, sillä opettajat ja

oppilaat ovat jo tietoisia käsiteltävistä teemoista.

OPETUSKOKONAISUUS

Lähestyisin koulun sisällä tapahtuvan yhteistyön suunnittelun keinoja miettimällä ensin

oppiaineita, joiden kanssa kyseinen aihe parhaiten sopii. Koen, että kotitalouden, terveystiedon

ja biologia oppiaineiden yhteistyö sujuisi erittäin hyvin ja kokonaisuudesta saataisiin

mahdollisimman eheä. Kotitaloudessa yhdistyisi parhaiten ravinnon ja luonnon välinen yhteys,

terveystiedossa ympäristön vaikutus ihmisen terveyteen ja biologiassa yhdistyy oman

lähiympäristön kehittäminen ja luonnon elinvoiman säilyttäminen.

Drakvik ja Pietola (2023) toteavat muistiossa, että nykysukupolvi on suhteellisen hyvin tietoinen

ruokavalion vaikutuksesta ilmastoon ja luonnon kantokykyyn. He myös tiedostavat sen, että

ruoantuotannon- ja kulutuksen on muututtava (Drakvik & Pietola, 2023). Kotitaloudessa

planetaarista terveyttä voidaan käsitellä kestävän ruokakulttuurin, kotimaisuuden, ruoan

riittävyyden ja kasvisruokavalion kautta sekä ruoanlaitossa, että kulutuskasvatuksessa. Näiden

kädentaitojen kautta aihealueet voitaisiin yhdistää oppikokonaisuudeksi terveystiedon ja

2
biologian oppiaineiden kanssa. Terveystiedossa planetaarista terveyttä voidaan lähestyä

yksilötason asuinpaikan ja sosiaalisen tason vaihteluiden näkökulmasta. Miten esimerkiksi

asuinpaikka vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sairauksien ilmenemiseen ihmisen

asuessa suurkaupungissa? Terveystiedossa oppilaiden kanssa voidaan tarkastella eri

väestöryhmien välisiä terveyseroja ja niiden vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Kotitalouden ja

terveystiedon lisäksi planetaarisen terveyden aiheita voi tarkastella myös biologiassa. Drakvik

ja Pietola (2023) toteavat muistiossa, että yksilöllä on asuinpaikastaan ja sosiaalisesta asemasta

riippuen erilaiset mahdollisuudet päästä lähelle luontoa. Biologiassa tätä ihmisen ja luonnon

välistä keskinäisriippuvuutta voitaisiin tarkastella kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.

Tehtävänä olisi ryhmäprojekti, jossa yhdistyy kaupungin vihersuunnittelu, liikunnan

edistäminen, terveellinen sisäilma ja viihtyvyys. Tämän projektin tarkoituksena olisi edistää

esimerkkikaupungin ilmapiiriä ja olemusta ottamalla luonto osaksi kaupungin arkea ja sen

suunnittelua.

Opintokokonaisuus voitaisiin toteuttaa 7–9 luokan oppilaille syksyn tai kevään aikana. Jakson

sopiva pituus olisi oppiainetta kohden 3–5 oppituntia. Lopullinen arvioitava ryhmätyö olisi

tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu projekti, jonka keskiössä on luonto. Pelkän

ryhmätyöskentelyn lisäksi oppitunneilla käsiteltäisiin planetaarista terveyttä myös tosielämän

esimerkein ja videoin, joilla nykyinen maapallon tila tuotaisiin paremmin osaksi nuorten

todellisuudentajua. Opettajilta kaivataan taustatutkimusta ja motivoivaa opettamistyyliä.

KOULUN TEEMAVIIKKO

Tiettyjä oppiaine- tai luokkaryhmiä yhdistävän opetuksen lisäksi planetaarista terveyttä voidaan

lähteä käsittelemään myös koko koulun toimintakulttuurin osallistavalla tavalla. Tähän työhön

osallistuisivat siis koulun henkilökunta, sekä oppilaat ja heidän vanhempansa. Tämä yhteistyö

vaatii kuitenkin runsaammin suunnitteluaikaa ja laajempaa yhteistyötä, kuin edellä mainitsema

opintokokonaisuus. Koko koulun osallistava planetaarinen terveys -viikko voisi kuitenkin toimia

hankkeena, josta voisi tulla koulun oman toimintakulttuurin pohja ja josta koulu voisi

ammentaa tietoa omaan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan.

3
Planetaarinen terveys -viikko on teemaviikko, jossa opettajat ja koulun henkilökunta saisivat

ennen oppilaita tietopaketin ja koulutusta materiaalien ja ryhmätyöskentelyillan muodossa.

Aiheina ovat muun muassa ihminen ja luonto, terveyserot ja mielenterveys, luonnon nykytila ja

sen tulevaisuus, kestävä kehitys ja ruoan tuotanto, sekä ihmiskunnan tulevaisuus ja uhkakuvat.

Materiaalit ja luennot olisivat ulkopuolisen tahon toteuttamia. Hankkeen suunnittelijat

tarjoavat opettajille ja oppilaille yhteisiä ryhmäytymistyöpajoja, joilla näitä planetaarisen

terveyden aiheita käsitellään mukaansa tempaavalla tavalla. Teemaviikko huipentuu eri

työpajojen ja oppituntien jälkeen yhteiseen lopetustilaisuuteen, jonne on kutsuttu mukaan

myös oppilaiden vanhemmat. Illan aikana oppilaat pääsevät esittelemään viikolla suunniteltuja

ryhmäprojekteja eri planetaarisen terveyden aiheista, kuten kestävästä ruokakulttuurista,

terveyseroista, kaupunkisuunnittelusta yms. Illan aloittaa yhteinen luento, jota johtaa ulkoisen

hankkeen vetäjä ja koulun henkilökunta. Ryhmäprojektit pidetään osallistujille pienissä,

interaktiivisissa ryhmissä. Ilta huipentuu yhteiseen coctail-tilaisuuteen planetaarisen terveyden

teemojen mukaisesti luontoa kunnioittaen. Tämä cocktailtilaisuus olisi myös oppilaiden

suunnittelema ja toteuttama.

Teemaviikko toteutetaan ottaen huomioon eri luokka-asteiden opetusmäärät ja käsiteltävät

aiheet. Kaikille 7–9-luokille olisi yhteinen aloitus- ja lopetustilaisuus, mutta viikon muina päivinä

näitä työpisteitä pidettäisiin ikäryhmien mukaan eri puolilla koulua. Pääsääntöisesti hankkeen

suunnittelijat pitäisivät oppitunnit, mutta tarvittaessa opettajat voivat olla myös

ryhmäytymisten ja suunnitteluprojektien vetäjiä. Teemaviikon aikana pyritään siihen, että

koulun muu aikataulu antaisi tilaa tämän teemaviikon tieltä.

POHDINTA

Luontokadon ja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan pikaisesti uusia systeemisiä ajattelu-

ja ratkaisumalleja, jotka ottavat huomioon ongelmien ja ilmiöiden keskinäisriippuvuuksia

(Grotenfelt-Enegren ym., 2023). Näitä ajattelu- ja ratkaisumalleja voidaan lähteä käsittelemään

jo perusopetusvaiheessa, jonka aikana aiheisiin syvennytään entistä enemmän. Peruskoulun

käyneiden oppilaiden tulisi ymmärtää planetaarisen terveyden nykytila ja muutamia

4
kehityskohteita. Näin tuleville sukupolville syntyisi kuva maapallon nykytilasta ja siitä, mitä

luonnon ja ihmisten tasapainon ylläpito ihmiskunnalta vaatii. Aihe on ajankohtainen nyt ja

tulevaisuudessa. Oppilaiden ohjaamisesta tässä suunnitelmassa vastaa koulutuksen saaneet

opettajat ja ulkopuoliset hankkeen suunnittelijat. Koen, että planetaarisen terveyden

kokonaisuus vaatii koko koulun yhteistyötä ja ulkopuolinen suunnittelu- ja toteutusapu on aina

erittäin suotavaa pelkästään siitä syystä, että usein opettajat ovat kuormittuneita ja yhteisten

oppimiskokonaisuuksien suunnittelu voi olla aikaa vievää. Hyvä yhteistyö kuitenkin takaisi

varmasti ainakin kiinnostavan ja mieleenpainuvan opetuskokonaisuuden, joka jäisi oppilaiden

mieleen.

5
Lähteet

Costello, A., Abbas, M., Allen, A., Ball, S., Bell, S., Bellamy, R., ... & Patterson, C. (2009).
Managing the health effects of climate change: lancet and University College London
Institute for Global Health Commission. The lancet, 373(9676), 1693–1733.

Drakvik, E. & Pietola, L. (2023). Tavoitteena planetaarinen terveys – Ratkaisuja

ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sitra.

Grotenfelt-Enegren, M., Holmström, C. & Laisi, J. (2023). Planetaarinen terveys toimii

siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Duodecim, 139, 835–42.

Halonen, J. I., Erhola, M., Furman, E., Haahtela, T., Jousilahti, P., Barouki, R., ... & Antó, J.
M. (2020). The Helsinki declaration 2020: Europe that protects. The Lancet Planetary
Health, 4(11), 503–505.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki,

Next Print oy.

6
7