OPAS Pehmokaynnistys 1FI12 - 01

Pienjännitetuotteet, Pehmokäynnistys 1FI12_01
Pehmokäynnistinopas
ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas
SAATTEEKSI
Tämä opas on tarkoitettu yleisohjeeksi pehmokäynnistinsovellusten parissa
työskenteleville sekä tästä käynnistystavasta kiinnostuneille. Niin asiantuntijat kuin
aiheeseen perehtymättömätkin löytävät toivottavasti mielenkiintoisia ja hyödyl
lisiä tietoja joko lukemalla oppaan kokonaan tai keskittymällä heitä kiinnostaviin
lukuihin.
Oppaan lopussa oleva hakemisto auttaa tietojen etsimisessä.
Oppaan sisältö perustuu paljolti ABB:n kahdenkymmenenviiden vuoden ko

kemukseen pienjännitepehmokäynnistimien kehittämisestä, valmistamisesta ja
myynnistä.
Tämä kirja ei ole täydellinen tekninen opas tai käsikirja kaikista markkinoilla olevista
ABB:n pehmokäynnistimistä. Se on tarkoitettu täydentämään teknisiä tuoteluet
teloita ja -esitteitä ja antamaan yleiskuva pehmokäynnistyksestä.
Lisätietoja pehmokäynnistimistä ja muista ABB:n tuotteista on osoitteessa

www.abb.fi.
Kaikki tässä oppaassa annetut ohjeet ovat vain yleisluontoisia. Jokaista käyttö
kohdetta on käsiteltävä omana tapauksenaan.
ABB Oy
Kotimaan myynti

ABB ei vastaa mistään tämän oppaan käytöstä aiheutuvista vioista tai vahingoista.
Oikeudet muutoksiin pidätetään ilman eri ilmoitusta.
Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Sisällys
Standardit ja hyväksynnät........................................................................................ 1
Määritelmät, eri jännitteet......................................................................................... 3
Tietoja moottoreista................................................................................................. 4
Oikosulkumoottorit.............................................................................................. 5
Nopeus............................................................................................................... 6
Jännite................................................................................................................ 7
Virta.................................................................................................................... 8
Tehokerroin......................................................................................................... 8
Momentti............................................................................................................ 9
Liukurengasmoottorit.......................................................................................... 9
Erilaiset kuormitusolosuhteet................................................................................. 10
Erilaiset käynnistystavat......................................................................................... 12
Suorakytkentäkäynnistimet (DOL)...................................................................... 13
Tähtikolmiokäynnistin........................................................................................ 14
Taajuusmuuttaja................................................................................................ 16
Pehmokäynnistin............................................................................................... 18
Eri käynnistysmenetelmien vertailu.................................................................... 20
Yleistä pehmokäynnistimistä.................................................................................. 21
Pehmokäynnistintoiminnot................................................................................ 22
Momentinsäätö................................................................................................. 24
Erilaisia käyttökohteita........................................................................................... 26
Keskipakopuhallin............................................................................................. 27
Keskipakopumppu............................................................................................ 29
Kompressori..................................................................................................... 32
Hihnakuljetin..................................................................................................... 34
Murskain ja jyrsin............................................................................................... 37

Sisällys
Pehmokäynnistimen valinta eri käyttökohteisiin...................................................... 39

Ympäristön lämpötila........................................................................................ 40
Virran vähentäminen korkeissa paikoissa........................................................... 41
Käynnistyskapasiteetti ja ylikuormitussuojaus.................................................... 42
Käynnistyksiä tunnissa...................................................................................... 44
ProSoft............................................................................................................. 45
Pehmokäynnistimen kytkentätavat......................................................................... 46
Usean moottorin käynnistys.............................................................................. 48
Ohjauspiirin kytkentä......................................................................................... 50
Pehmokäynnistimen kytkentä kenttäväyläjärjestelmään..................................... 51
Kaksi- ja kolmivaiheinen säätö............................................................................... 52
Asetukset.............................................................................................................. 54
Räjähdysvaaralliset tilat.......................................................................................... 58
Koordinointi........................................................................................................... 60
Ympäristötiedot..................................................................................................... 67
Harmoniset yliaallot................................................................................................ 68
Usein kysyttyjä kysymyksiä.................................................................................... 69
Suureet ja yksiköt.................................................................................................. 71
Kaavat ja muuntokertoimet.................................................................................... 72
Sanasto................................................................................................................. 76
Hakemisto............................................................................................................. 83
PSE, kaksivaiheohjattu kompakti pehmokäynnistin max. 600v verkkoon.................86
PST ja PSTB, kolmevaiheohjattu 600V ja 690V pehmokäynnistinsarja....................89

Tekniset tiedot....................................................................................................91
Pehmokäynnistinkytkentöjä....................................................................................94
Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Standardit ja hyväksynnät
Kaikki ABB:n pienjännitepehmokäynnistimet on kehitetty ja valmistettu IEC:n (Inter-

national Electrotechnical Commissionin) antamien sääntöjen mukaisesti.
IEC:n julkaisuja käytetään maailmanlaajuisesti markkinoiden ohjenuorana. Pehmo-

käynnistimien IEC-standardi on IEC 60947-4-2, ja useimmissa maissa standardin
mukaan valmistetuille pehmokäynnistimille riittävät valmistajan vastuulla olevat
testit. Joissakin maissa lainsäädäntö vaatii erillisiä sertifikaatteja.
Euroopan yhteisön direktiivit CE-merkintä

Tärkeitä Euroopan yhteisön direktiivejä Kun tuote on tarkistettu sitä koskevan
on kolme: EN-standardin mukaisesti, se täyttää sekä
pienjännite- että EMC-direktiivin vaatimuk-
Pienjännitedirektiivi 206/95/EY set ja siinä voidaan käyttää CE-merkintää.
Koskee sähkölaitteita, joiden käyttöjännit- EN 60947-4-2 on harmonisoitu standardi
teet ovat 50–1 000 V AC ja 75–1 500 V pehmokäynnistimille, ja se vastaa standar-
DC. dia IEC 60947-4-2.
Tässä tapauksessa CE-merkintä ei kata
Konedirektiivi 2006/42/EY konedirektiiviä, joka vaatii erityishyväksyn-
Koskee koneiden sekä kokonaisten konei- nän laitteen asennukselle. Koska pehmo-
den laitteistojen turvallisuusvaatimuksia. käynnistin on sähkölaite, jonka riskit ovat
pääasiassa sähköisiä, se kuuluu pienjänni-
Sähkömagneettista yhteensopivuutta tedirektiivin piiriin.
koskeva direktiivi 2004/108/EY CE-merkintä ei ole laatuleima, vaan todis-
Koskee kaikkia sähkömagneettisia häiriöitä tus siitä, että tuote täyttää sitä koskevat
tuottavia laitteita ja käsittää päästötason Euroopan yhteisön direktiivit.
sekä häiriönsietokyvyn.
ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 1

Standardit
Luokitus Yhdysvalloissa ja Kanadassa Muut IEC-standardiin perustuvat

Yhdysvaltojen ja Kanadan markkinoilla paikalliset hyväksynnät
käytettävät luokitukset ovat samanarvoisia IEC- ja UL-standardien lisäksi useissa
IEC:n standardien ja muiden eurooppalais- maissa on omia paikallisia standardeja. Alla
ten luokitusten kanssa, vaikka poikkeavat- on lueteltu niistä tärkeimpiä (CSA ja CCC
kin niistä huomattavasti. on mainittu jo edellä).
GOST – Venäjä
Yhdysvallat – UL Underwriters Laborato-
C-tick – Australia
ries Inc.
ANCE – Meksiko
Kanada – CSA Canadian Standards Asso-
Laivahyväksynnät
ciation
Merivakuutusyhtiöt saattavat vaatia, että
UL-sertifiointeja on kolme eri tyyppiä, joita laivoissa käytettävillä pehmokäynnistimillä
ovat esimerkiksi esimerkiksi UL-hyväk- on erilaisia sertifiointeja laivakäyttöä varten.
syntä ja UL-komponenttihyväksyntä. UL- Sertifiointeja voivat myöntää IEC-standar-
hyväksyntä tarkoittaa, että UL on testannut diin pohjautuvat BV (Bureau Veritas), GL
tuotetta edustavat näytteet ja on havainnut (Germanisher Lloyd) ja LR (Lloyd’s Register
UL-vaatimusten täyttyvän. UL-komponent- EMEA) ja UL-standardiin pohjautuva ABS
tihyväksyntä puolestaan kattaa vain koko- (American Bureau of Shipping) sekä muut
naisessa tuotteessa tai järjestelmässä käy- itsenäiset sertifiointiorganisaatiot. Tavalli-
tettävien osien tai materiaalien arvioinnin. sesti laivakäyttöhyväksynnöillä on erityis-
Kaikki ABB-pehmokäynnistimet, joilla on vaatimuksia iskun-, tärinän- ja kosteuden-
UL-sertifiointi, ovat UL-hyväksyttyjä. kestävyyden suhteen.
Pehmokäynnistimillä voi myös olla cULus- Sovellettavat standardit
hyväksyntä, joka tarkoittaa, että ne on Pehmokäynnistimiin sovelletaan seuraavia
UL-hyväksytty Yhdysvaltojen ja Kanadan standardeja tai osia niistä:
turvallisuusstandardien mukaan. cULus IEC 60947-1
kattaa kaikki UL- ja CSA-vaatimukset, jo- EN 60947-1
ten tuote sopii käyttöön Yhdysvalloissa ja IEC 60947-4-2
Kanadassa. EN 60947-4-2
UL 508
CCC (China Compulsory Certification)
CSA C22.2 No. 14
Koska pehmokäynnistinstandardi on luoki-
GB14048.6-2008
teltu Kiinassa CCC-säännösten mukaisesti,
LR-testiluokitus nro 1
tuotteella on oltava CCC-tuotehyväksyntä
ja -merkintä, jotta sitä voi markkinoida Kii-
nassa. Kiinalainen GB14048.6-2008-stan-
dardi perustuu IEC-standardiin IEC 60947-
4-2.
2 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Määritelmät, eri jännitteet
Pehmokäynnistimissä käytetään eri tavoin nimettyjä jännitteitä. Näiden jän-

nitteiden nimet ja käyttötavat on määritelty IEC-standardissa (IEC 60947-1)
seuraavasti:
Pääjännite (Ue) Ohjausjännite (U c)

on moottorin käyttöjännite sekä pehmo- on pehmokäynnistimen käynnistys- ja
käynnistimen pääpiirille (tyristoreille) syö- pysäytyskomentojen ohjaamiseen käytet-
tettävä jännite. Normaalit arvot ovat välillä tävä jännite.
200–690 V AC. Tavallisia arvoja ovat 24 V DC tai 110–240 V
AC. Monissa pehmokäynnistimissä ohjaus
Apujännite (Us) jännite voidaan syöttää sisäisesti.
on pehmokäynnistimen sisäisille kompo-
nenteille (esimerkiksi piirilevylle) syötettävä
jännite. Tavallisesti jännite on 100–250 V
AC.
Pääjännite (Ue) Pääjännite (Ue)
Sisäinen
ohjaus-
jännite
Ulkoinen
ohjaus- Käynnistys Teho- Apu-
Käynnistys Teho- Apu- jännite jännite (Us)
jännite (Us) (Uc) Pysäytys lähde
Pysäytys lähde
Pehmokäynnistimet, joissa on sisäinen Pehmokäynnistimet, joissa on ulkoinen

ohjausjännite ohjausjännite

Tietoja moottoreista
Nykyaikaiset sähkömoottorit voivat olla monentyyppisiä: yksivaihemoottoreita,

kolmivaihemoottoreita, jarrumoottoreita, tahtimoottoreita, epätahtimootto-
reita, mukautettuja erikoismoottoreita, kaksinopeusmoottoreita, kolminopeus-
moottoreita ja niin edelleen. Kaikilla moottorityypeillä on omat suorituskykynsä
ja ominaisuutensa.
Jokainen moottorityyppi voidaan asentaa monin tavoin, esimerkiksi jalka- tai

laippa-asennuksella tai niiden yhdistelmällä. Myös jäähdytysmenetelmät voi-
vat vaihdella paljon: yksinkertaisissa moottoreissa riittää vapaa ilmankierto,
mutta kehittyneemmissä moottoreissa voidaan käyttää täysin suljettua ilma-
vesijäähdytystä, jossa on vaihdettava kasettityyppinen jäähdytin.
Moottorin pitkän käyttöiän varmistamiseksi on tärkeää suojata se asianmukaisesti ras-

kaassa käytössä tai vaativissa olosuhteissa.
Suojausastemerkinnässä on kirjaimet IP (International Protection) ja kaksi numeroa.

Ensimmäisellä numerolla merkitään suojausluokka kiinteiden kappaleiden kosketusta ja
läpäisyä vastaan, toisella puolestaan vesisuojausluokka.
Moottorin päät määritellään IEC-standardissa seuraavasti:

• D-pää on tavallisesti moottorin käyttöpää.
• N-pää on tavallisesti käyttöpään vastainen pää.
Huomaa, että tässä oppaassa käsitellään vain

3-vaiheisia epätahtisähkömoottoreita.
Liitäntäkotelo
Jäähdytys-
tuuletin
Käyttöakseli
D-pää N-pää
Staattori
Staattorikäämi Roottori

Oikosulkumoottorit
Käynnistysmomentti /
Tässä oppaassa keskitytään oikosulku- lukitun roottorin
T Maksimimomentti
moottoriin, joka on markkinoiden yleisin momentti
moottorityyppi. Se on suhteellisen halpa ja

huoltokustannuksiltaan edullinen. Markki-
Tn = nimellismomentti
noilla on lukuisia valmistajia, joiden hinnat
Minimimomentti
vaihtelevat. Kaikki moottorit eivät vastaa
ABB:n esimerkkimoottoreita suoritusky-
vyltään ja laadultaan. Korkea hyötysuhde
vähentää energiakustannuksia merkittä-
rpm
västi moottorin normaalikäytössä. Pyörivien Käynnistysvirta /
sähkökoneiden standardissa IEC60034-30 I lukitun roottorin virta
on määritetty neljä eri hyötysuhdeluokkaa.

Luokat ovat IE1, IE2, IE3 ja IE4, joista luo-
kan IE4 moottoreilla on paras hyötysuhde.
Katso alhaalla oikealla oleva kaavio. Myös
vähäinen melu ja vaativien olosuhteiden In = nimellisvirta
kesto ovat nykyisin entistä tärkeämpiä
valintakriteereitä.
rpm
Myös muissa parametreissa esiintyy eroja.
Nimellisnopeus
Roottorin rakenne vaikuttaa käynnistys-
virtaan ja -momenttiin. Arvot eri valmista-
jien välillä voivat vaihdella todella paljon
samassa teholuokassa. Pehmokäynnistintä
Hyötysuhde %
käytettäessä on eduksi, jos moottorin käyn-
nistysmomentti on suuri suorassa käynnis-
tyksessä (DOL). Kun tällaisia moottoreita
käytetään yhdessä pehmokäynnistimen
kanssa, käynnistysvirtaa voidaan vähentää
verrattuna moottoreihin, joiden käynnistys-
momentti on pieni. Myös napojen lukumäärä
vaikuttaa suoritusarvoihin. Kaksinapaisen
moottorin käynnistysmomentti on usein
Teho (kW)
pienempi kuin neli- tai useampinapaisten
moottorien käynnistysmomentti.

Nopeus
Vaihtovirtamoottorin nopeuteen vaikuttaa Tämä on moottorin tahtinopeus, jota oiko-
kaksi tekijää: staattorin käämin napojen sulku- tai liukurengasmoottorit eivät kos-
määrä ja syöttävän verkon taajuus. Jos kaan saavuta. Ilman kuormitusta moottorin
taajuus on 50 Hz, moottori käy nopeudella, nopeus on hyvin lähellä tahtinopeutta, ja
joka saadaan jakamalla vakio 6 000 napo- kuormaa lisättäessä nopeus pienenee hie-
jen määrällä. Jos taajuus on 60 Hz, vakio man.
on 7 200.
Tahtinopeuden ja epätahtinopeuden (nimel-
Moottorin nopeus voidaan laskea seuraa- lisnopeuden) erotusta sanotaan jättämäksi.
vasti: Jättämä lasketaan seuraavasti:
n = 2 x f x 60 s=
n1 – n
p n1

n = nopeus
s = jättämä (normaalisti arvo on 1–3 %)
f = verkkotaajuus
n1 = tahtinopeus
p = napojen määrä
n = epätahtinopeus (nimellisnopeus)
Esimerkki:
Tahtinopeudet eri napamäärillä ja taajuuk-
nelinapainen moottori taajuudella 50 Hz
silla:
n = 2 x 50 x 60 = 1 500 rpm
4 Napamäärä 50 Hz 60 Hz
2 3 000 3 600
4 1 500 1 800
6 1 000 1 200
8 750 900
10 600 720
12 500 600
16 375 450
Nimellisnopeus 20 300 360
Tahtinopeus
Jättämä
Kaavio, josta näkyy tahtinopeuden ja nimellisnopeuden suhde

Jännite
Yksinopeuksiset kolmivaihemoottorit voi- Kolmiokytkentää käytetään 230 voltin jän-
daan tavallisesti kytkeä kahteen jännite- nitteellä, ja jos pääjännite on 400 V, käyte-
tasoon. Kolme staattorin käämiä kytketään tään tähtikytkentää.
tähtikytkentään (Y) tai kolmiokytkentään
Pääjännitettä muutettaessa on tärkeää
(D).
muistaa, että moottorin nimellisvirta vaihte-
Jos oikosulkumoottorin arvokilvessä on il- lee samassa teholuokassa jännitteen mu-
moitettu sekä tähti- että kolmiokytkennän kaan.
jännitteet, moottoria voidaan käyttää esi-
Seuraavassa kuvassa on esitetty mootto-
merkiksi sekä 230 että 400 voltin jännit-
rin kytkemistapa tähti- ja kolmiokytkentöjä
teellä.
käytettäessä.
Kolmiokytkentä Tähtikytkentä
230 V 400 V
(400 V) (690 V)
Tähti- ja kolmiokytkennän kytkentäkaavio

Virta Tehokerroin
Moottorin nimellisvirta, joka on mer Moottori käyttää aina pätötehoa, jonka se
kitty moottorin arvokilpeen, on mootto muuntaa mekaaniseksi työksi. Myös lois-
rin käyttämä virta, kun moottori on täysin tehoa tarvitaan moottorin magnetointiin,
kuormitettu ja täydessä nopeudessa. mutta se ei tee työtä. Alla olevassa kaavi-
Kuormittamaton moottori käyttää huomat ossa pätöteho on P ja loisteho Q. Yhdessä
tavasti nimellisvirtaa vähemmän virtaa ja niistä muodostuu näennäisteho S.
ylikuormitettu moottori enemmän.
Pätötehon (kW) ja näennäistehon S (kVA)
Suoran käynnistyksen aikana mootto- suhdetta sanotaan tehokertoimeksi, jota
rin käyttämä virta on kuitenkin paljon ni- merkitään usein symbolilla cos ϕ. Tavalli-
mellisvirtaa suurempi. Tavallisesti virta on sesti tehokertoimen arvo on käytön aikana
6–8-kertainen nimellisvirtaan verrattuna, välillä 0,7–0,9. Pienillä tai vähän vähäkuor-
mutta se voi olla jopa yli kymmenkertainen. mitteisilla moottoreilla on pienempi teho-
Tämä on selkeästi nähtävissä alla näkyväs- kerroin kuin suurilla.
sä moottorin nopeus-virta-kaaviossa. Kun
moottorin nopeus kiihtyy, virta vähenee, ja
kun nimellisnopeus on saavutettu, virta on
laskenut nimellisvirtaan.
6 - 8* In P S
In
Q
Virta-/nopeuskäyrä
rpm Kaavio, jossa on esitetty P, Q, S ja Cos ∂

Momentti Liukurengasmoottorit
Moottorin käynnistysmomentti vaihtelee Liukurengasmoottoria voidaan käyttää jois-
huomattavasti moottorin koon mukaan. sakin tapauksissa, kun suoraa käynnistystä
Pienen moottorin (esimerkiksi ≤ 30 kW) ei voi käyttää suuren käynnistysvirran vuok-
käynnistysmomentti on noin 1,5–2,5 kertaa si tai kun käynnistysmomentti on liian pieni
nimellismomentti. Keskikokoisella mootto- tähtikolmiokäynnistimellä käynnistettäessä.
rilla (noin teholuokkaan 250 kW saakka) Tämä erikoismoottori käynnistetään muut-
tyypillinen arvo on 2–3 kertaa nimellismo- tamalla roottorin vastusta. Kiihdytyksen
mentti. Erittäin suurilla moottoreilla on usein aikana vastusta vähennetään asteittain,
hyvin pieni käynnistysmomentti – toisinaan kunnes nimellisnopeus on saavutettu ja
jopa nimellismomenttia pienempi. Tällaista moottori toimii tavallista oikosulkumoottoria
moottoria ei voi käynnistää täydellä kuor- vastaavalla nopeudella.
malla edes suoralla käynnistyksellä.
Liukurengasmoottorin etuja ovat pienem-
Moottorin nimellismomentti voidaan laskea pi käynnistysvirta ja mahdollisuus säätää
seuraavasti: käynnistysmomenttia enimmäismomenttiin
9 550 x Pr saakka. Tämän käynnistystavan käyttö on
Tn = nykyisin harvinaista, koska sekä tämä eri-
nr
koismoottori että roottorin käynnistyslait-
Tn = nimellismomentti (Nm) teisto ovat hyvin kalliita.
Pr = moottorin nimellisteho (kW)
nr = moottorin nimellisnopeus (rpm)
Yleensä myös moottori on vaihdet-

tava, jos tällaisessa kohteessa halu-
taan käyttää pehmokäynnistintä.
,
T I
rpm rpm
Liukurengasmoottorin Liukurengasmoottorin
Tyypillisen oikosulkumoottorin momenttikaavio momenttikaavio virtakaavio

Erilaiset kuormitusolosuhteet
Moottoreita käytetään erilaisten laitteiden käynnistämiseen ja käyttämiseen.

Erilaiset käyttökohteet kuormittavat moottoria eri tavoin. Tässä tarkastellaan
pääasiassa kahta tekijää: jarruttavan kuorman momenttia ja hitausmomenttia.
Kuorman jarruttava momentti käynnistystavat pienentävät moottorin

Kyseessä on suora moottorin akseliin momenttia ja näin pienentävät kiihdytys-
kohdistuva jarrutusvoima. Jotta moot- momenttia, josta seuraa käynnistysajan
tori pystyy kiihtymään, sen tuottaman piteneminen.
voiman täytyy olla kuorman voimaa suu- Kiihdyttävä momentti = moottorista saa-
rempi. Kiihdyttävä momentti on moot- tava momentti – kuorman jarruttava mo-
torin käytettävissä olevan momentin mentti
ja kuorman momentin erotus. Monet Kuormituskäyrällä voi olla eri ominai-
suuksia sovellustavan mukaan. Alla nä-
kyy joitakin tavallisia kuormitustyyppejä.
Moottorista
saatava
momentti
Kiihdyttävä Kuorman
momentti jarruttava
momentti
Kuorman (hihnakuljetin/
jarruttava murskain)
momentti
(pumppu/
tuuletin)
Monet sovellukset käynnistetään usein

Kuorman kuormittamattomina, ja kuorma kohdis-
jarruttava
tetaan moottoriin vasta, kun nimellis-
momentti
(kompressori) nopeus on saavutettu. Tämä pienentää
kuormitusmomenttia noin 10–50 pro-
senttiin kuormitetun käynnistyksen kuor-
mitusmomentista.

Hitausmomentti Raskas käynnistys Heavy duty
Hitausmomentti tai vauhtipyörän massa Suuri hitausmomentti, pitkä käynnistys-

vastaa moottorin akseliin kytketyn vauh- aika, tavallisesti tarvitaan OL-luokka 30.
tipyörän kokoa. Jos hitausmomentti on
pieni, sovellusta kutsutaan tavallisesti Sovellusesimerkkejä ovat puhaltimet,
normaaliksi käynnistykseksi, ja jos hi- murskaimet, valssaimet ja pitkät hihna-
tausmomentti on suuri, sovellusta kut- kuljettimet.
sutaan raskaaksi käynnistykseksi.
Normaali käynnistys
Pieni hitausmomentti, lyhyt käynnistysai-
ka, tavallisesti käytössä OL-luokka 10.
Sovellusesimerkkejä ovat pumput, kom-

pressorit, ohjauspotkurit ja lyhyet hihna-
kuljettimet.
Suurempi hitausmomentti vaatii pidemmän käynnistysajan samalla moottorilla ja sa-

malla jarruttavan kuorman momentilla. Alla olevassa taulukossa on ilmoitettu nor-
maalit käynnistysajat eri kuormitustilanteissa kolmella eri käynnistystavalla.
Arvioidut käynnistysajat
Suora Tähtikolmio Pehmokäynnistin
käynnistys käynnistin (ramppiaika 10 s)
Kuormittamaton
0,2–0,5 s 0,4 s 1s
moottori
Moottori kytketty
sovellukseen, jossa
2–4 s 3–6 s 6s
on pieni vauhtipyörä
(normaali käynnistys)
Moottori kytketty
sovellukseen, jossa
6–8 s 8–12 s 8–12 s
on suuri vauhtipyörä
(raskas käynnistys)

Erilaiset käynnistystavat
Seuraavassa on lyhyt kuvaus oikosulkumoottorien tavallisimmista käynnistysta-

voista. Yhteenveto yleisimmistä ongelmista käynnistettäessä tai pysäytettäessä
moottoria näillä käynnistystavoilla on sivulla 20.
Suora käynnistys (DOL) Tähtikolmiokäynnistys
Taajuusmuuttaja Pehmokäynnistin

Suora käynnistys (DOL)
Tämä on markkinoiden yleisin käynnistysta- Suoran käynnistyksen aikana myös käyn-

pa, sillä se on pienikokoinen ja helppo käyn- nistysmomentti on erittäin suuri, yleensä
nistysratkaisu. Käynnistyslaitteisto koostuu tarpeettoman suuri sovelluksen kannalta.
ainoastaan pääkontaktorista sekä lämpö- Tämä aiheuttaa tarpeettoman suurta rasi-
releestä tai elektronisesta ylikuormitusre- tusta vetohihnoille, liittimille ja käytettävälle
leestä. Tämän menetelmän haittana on se, laitteelle. Luonnollisesti on tapauksia, jois-
että käynnistysvirta on suurin mahdollinen. sa tämä käynnistystapa toimii erittäin hyvin
Normaali arvo on 6–8 kertaa moottorin ni- eikä muulle käynnistystavalle ole tarvetta.
mellisvirta, mutta arvot voivat nousta jopa
Jos käynnistystapa on suora käynnistys,
14-kertaisiksi nimellisvirtaan verrattuna.
ainoa moottorin pysäytystapa on suora py-
Käynnistyksen magnetointihuippu voi myös
säytys.
olla yli 20-kertainen nimellisvirtaan nähden,
sillä moottori ei ole jännitteinen käynnistyk-
sen aloitushetkellä.
Tarkat arvot määräytyvät moottorin raken-
teen mukaan. Yleensä uusissa moottoreis-
sa on korkeampi sysäysvirta kuin vanhem-
missa, sillä käämien vastus on aiempaa
pienempi.
Suoran käynnistyksen momentti-/nopeuskäyrä
KM 1
FR 1
I
Suoran käynnistyksen
Suorakäynnistin, jossa on
viivakaavio
kontaktori ja ylikuormitusrele
KM 1 Pääkontaktori rpm
FR 1 Ylikuormitusrele Suoran käynnistyksen virtakäyrä

Tähtikolmiokäynnistys
Tähtikolmikäynnistin koostuu tavallisesti saatava impedanssi on √3*Z, josta saadaan

kolmesta kontaktorista, ylikuormitusre- impedanssi ((√3*Z)/( Z/√3) = 3), joka on 3
leestä ja ajastimesta. Tämä käynnistystapa kertaa kolmiokytkennän impedanssi. Kos-
edellyttää, että moottori on jatkuvan käytön ka jännitetaso on sama, tähtikytkennässä
aikana kolmiokytkennässä. aikaansaatu virta on 1/3 kolmiokytkennän
virrasta. Tämän vuoksi tähtikolmiokäynnis-
Tähtikolmiokäynnistimen perusajatus on,
tyksessä tähtikytkennän virta on 33 % kol-
että kiihdytyksen ensimmäisen vaiheen ai-
miokytkentämoottoriin verrattuna.
kana moottorin käämitykset ovat tähtikyt-
kennässä ja tuottavat pienempää virtaa. Koska pääjännite on sama, moottori kokee
Ennalta määritetyn ajan jälkeen kytkentä tähtikäynnistyksen jännitteen alenemana,
muuttuu kolmiokytkennäksi, joka antaa sillä jännite kaikissa moottorin käämityksis-
täyden virran ja täyden momentin. sä on 1/√3 pääjännitteestä. Alempi jänni-
te pienentää myös momenttia. Momentti
Kolmiokytkennässä jokaisen moottorikää-
pienenee jännitteen neliöllä, [(1/√3)* (1/√3)
mityksen läpi kulkeva jännite on sama kuin
≈ 0,33], ja on 33 % kolmiokytkennän mo-
verkon jännite. Moottorin virta jaetaan kah-
mentista. Arvo on kuitenkin vain teoreetti-
den rinnakkaisen käämityksen välille ker-
nen. Todellisempi arvo on 25 % hävikkien
toimella 1/√3 verkkovirtaan verrattuna. Jos
ja muiden tähtikytkentään liittyvien hyöty-
kaikkien moottorikäämitysten impedanssi
suhdetekijöiden vuoksi. Tämä toimii hyvin
on Z, rinnakkaisten käämitysten yhteenlas-
kuormittamattomissa tai hyvin kevyesti
kettu impedanssi on Z/√3.
kuormitetuissa käynnistyksissä, mutta ras-
Kun moottori on tähtikytkennässä, moot- kaiden sovellusten käynnistäminen ei ole
torin käämitykset kytketään sarjaan. Tällöin mahdollista.
KM 2 KM 3 KM 1
400 V
230 V
KM 1 KM 2 KM 3
FR 1
FR 1 KM 1 Pääkontaktori
KM 2 Kolmiokontaktori
KM 3 Tähtikontaktori
KT FR 1 Ylikuormitusrele
M
KT Ajastin
Tähtikolmiokäynnistin, jossa on kontaktorit ja ylikuormitusrele

Tähtikolmiokäynnistimien suurin ongelma siirto aiheuttaa usein suuria voimansiirto- ja
ilmenee esimerkiksi pumppujen käynnis- virtahuippuja. Joissakin tapauksissa virta-
tyksessä. Moottori kiihtyy noin 80–85 pro- huiput ovat jopa suurempia kuin suorassa
senttiin nimellisnopeudesta, ennen kuin käynnistyksessä.
kuormitusmomentti on yhtä suuri kuin
Kuten suorassa käynnistyksessäkin, tähti-
moottorin momentti ja kiihdytys lopetetaan.
kolmiokäynnistimen ainoa pysäytystapa on
Nimellisnopeuden saavuttaminen edellyt-
suora pysäytys.
tää siirtymistä kolmiokytkentään, ja tämä
Tähtikytkentämoottori Kolmiokytkentämoottori
Kytkentä
Staattori- 5–10 s:n
käämitys kuluttua
Tähtikolmiokäynnistimellä vähennetään virtaa alussa, kun kuorma on kevyt
Pumpun käynnistyksessä voi esiintyä erittäin suuria voimansiirtohuippuja

Taajuusmuuttaja
Taajuusmuuttajasta käytetään myös ni- kin taajuudella. Koska moottorin voidaan

mityksiä taajuusmuuttajakäyttö tai käyttö. ajatella käyvän nimellisnopeudella, moot-
Taajuusmuuttajassa on kaksi pääosaa, torin nimellismomentti on käytettävissä
joista toinen muuntaa vaihtovirran (50 tai heti käynnistyksen alusta lähtien, ja virta
60 Hz) tasavirraksi ja toinen muuntaa tasa- on noin nimellisvirran suuruinen. Tavallisesti
virran takaisin vaihtovirraksi, jonka taajuus taajuusmuuttaja laukeaa vikaan, jos virta
voi vaihdella välillä 0…250 Hz. Säätämällä ylittää nimellisvirran 1,5-kertaisesti.
taajuutta taajuusmuuttaja voi säätää moot-
Kun moottorin säätöön käytetään taajuus-
torin nopeutta.
muuttajaa, pehmeä pysäytys on mahdolli-
Käynnistyksen aikana taajuusmuuttaja nen. Tämä on hyödyllinen erityisesti pump-
nostaa taajuutta nollasta hertsistä verkon pujen pysäyttämisessä, jotta paineiskut
taajuuteen (50 tai 60 Hz). Kun taajuutta voidaan estää, ja siitä voi olla etua myös
suurennetaan asteittain, moottorin voi aja- hihnakuljettimissa.
tella käyvän nimellisnopeudella kulloisella-
In
rpm rpm
Taajuusmuuttaja toimii nimellisvirralla ja -momentilla myös käynnistyksen aikana.

Useissa sovelluksissa moottorin nopeutta Kun pehmokäynnistintä ja taajuusmuutta-
täytyy säädellä jatkuvasti, jolloin taajuus- jaa verrataan, taajuusmuuttaja on fyysisesti
muuttaja on erittäin hyvä ratkaisu. Useissa suurempi ja vaatii enemmän tilaa. Taajuus-
sovelluksissa taajuusmuuttajaa kuitenkin muuttaja on myös pehmokäynnistintä pai-
käytetään pelkkään moottorin käynnistämi- navampi, jolloin se on huonommin sopiva
seen ja pysäyttämiseen, vaikka jatkuvaan vaihtoehto esimerkiksi laivoihin, joissa paino
nopeuden säätelyyn ei ole tarvetta. Tällöin on tärkeää. Lisäksi, koska taajuusmuuttaja
ratkaisu on tarpeettoman kallis esimerkiksi vaihtaa taajuutta ja luo siniaallon, se aiheut-
pehmokäynnistimeen verrattuna. taa verkkoon harmonisia yliaaltoja. Ongel-
mia vähennetään käyttämällä lisäsuotimia
ja suojattuja kaapeleita, mutta yliaaltoja ei
tavallisesti saada poistettua kokonaan.
AC
DC
Q1
DC
AC
KM 1 Pääkontaktori
Q 1 Taajuusmuuttaja
KM 1
Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttajan
viivakaavio

Pehmokäynnistin
Pehmokäynnistin ei muuta taajuutta tai no- Pehmokäynnistimen käyttö vähentää aloi-

peutta, kuten taajuusmuuttaja. Sen sijaan tusvirtaa, jolloin vältetään verkon jännit-
se rampittaa moottorille syötetyn jännitteen teenalenemat. Se myös vähentää käynnis-
lähtöjännitteestä täydeksi jännitteeksi. tysmomenttia ja laitteeseen kohdistuvaa
mekaanista rasitusta, jolloin huollon ja yllä-
Aluksi moottorille syötetään vain sen verran
pidon tarve vähenee.
jännitettä, että vaihteiston rattaat tai veto-
hihnat kiristyvät. Tällöin käynnistyksessä ei Kuten taajuusmuuttajallakin, pehmokäyn-
esiinny tarpeettomia nytkähdyksiä. Vähitel- nistimellä voi suorittaa pehmeän pysäy-
len jännite ja momentti kasvavat ja koneisto tyksen, poistaa paineiskut ja -aallot pump-
alkaa kiihtyä. Yksi tämän käynnistystavan pujärjestelmistä ja välttää hihnakuljettimien
eduista on momentin säätömahdollisuus herkkien osien vaurioita.
tarpeen mukaan riippumatta siitä, onko
Pehmokäynnistimen kanssa voidaan käyt-
moottorilla kuormaa.
tää tavallisia moottoreita, ilman vahvennet-
tua eristystä tai erikoislaakerointia.
KM 1
FR 1
KM 1 Pääkontaktori
FR 1 Ylikuormitusrele
Q 1 Pehmokäynnistin
Q1
Pehmokäynnistimen viivakaavio. Pehmo ei tarvitse

Pehmokäynnistin pääkontaktoria ja useissa ABB:n pehmoissa on sisäinen
ylikuormitussuojaus, jolloin erillistä ylikuormitusrelettä ei
tarvita.*
*) PSE- ja PST(B)-pehmokäynnistimissä on
sisäänrakennettu ylikuormitussuojaus.

Pieni kuorma Suuri kuorma
rpm
Momentti- ja virtakäyrät, kun vähän ja paljon kuormitettu moottori käynnistetään pehmokäynnistimellä.

Eri käynnistysmenetelmien vertailu
Moottorin käynnistämiseen, käyttämiseen ja pysäyttämiseen liittyviä ominaisuuksia.

Usein osa näistä aiheuttaa tuotannollisia katkoksia ja laitevalinnalla halutaan
ratkaista kyseinen ongelma.
Ominaisuus/ongelma
Ongelman tyyppi Käynnistysmenetelmän tyyppi
Suora Tähtikolmio- Taajuus-
Pehmokäynnistin
käynnistys käynnistys muuttaja
Vetohihnojen luista- Kyllä Keskitasoinen Ei Ei
minen ja katkeami-
nen, laakerien nopea
kuluminen
Korkea käynnistysvirta Kyllä Ei Ei Ei

Vaihteiston voimakas Kyllä Kyllä Ei Ei
kuluminen (käynnistys
kuormalla)
Tavaroiden/tuotteiden Kyllä Kyllä Ei Ei
särkyminen
pysäytyksessä
Käytönaikainen Ei Ei Kyllä Ei
nopeuden säätö
Paineiskut putkissa Kyllä Kyllä Ei Ei

pysäytettäessä (poistuu momen-
tinsäädöllä,
pienenee
jänniterampilla)
Voimansiirtohuiput Kyllä Kyllä Ei Ei
Arvioidut keski
määräiset asennus- 1 3 > 12 6
kustannukset

Yleistä pehmokäynnistimistä
Pehmokäynnistimessä on vain muutama pääosa. Tärkeimmät ovat moottoriin syö-

tettävää jännitettä säätelevät tyristorit ja tyristoreita säätelevä piirilevykokoonpano
(PCBA). Tämän lisäksi pehmokäynnistimessä on lämpöä poistavat jäähdytysripa ja
tuuletin, virtaa mittaavat virtamuuntajat, kotelo ja tarvittaessa näyttö ja näppäimistö.
On yhä tavallisempaa, että pääpiirissä on tyristorien ohituskoskettimet, joilla voidaan
minimoida tehohäviö normaalikäytössä.
Pehmokäynnistimen mallin mukaan se voidaan varustaa esimerkiksi sisäisellä elekt-

ronisella lämpöreleellä (EOL) (joka poistaa ulkoisen releen tarpeen), PTC-tulolla ja
kenttäväyläliikennemahdollisuuksilla.
Pääjännitteen
Kotelo liittimet
Tyristori
Jäähdytys-
ripa
Piirilevy
Tuu-
letin
Kotelo

Pehmokäynnistintoiminnot
Pehmokäynnistimessä on joukko vasta-

rinnankytkettyjä tyristoreita, kaksi jokaista
vaihetta kohden. Nämä tyristorit ovat puoli-
johdekomponentteja, jotka ovat tavallisesti
erottavia. Sytytyssignaalin avulla ne voivat
kuitenkin alkaa johtaa ja päästää jännitettä
ja virtaa lävitseen.
Nolla-akselin
ylitykset
Pehmokäynnistyksessä tyristoreihin lähe
tetään sytytyssignaali, jotta vain jännite
sinikäyrän puolitetun jakson loppuosa
Sytytys-
läpäisee tyristorit. Käynnistyksen aikana kulma
sytytyssignaali lähetetään koko ajan aiem-
min, jolloin yhä suurempi osa jännitteestä
Käynnistys: tyristorit päästävät aluksi osan jän-
pääsee tyristorien läpi. Lopulta sytytyssig- nitteestä läpi ja sitten kasvattavat sitä määritetyn
käynnistysramppiajan mukaisesti.
naali lähetetään välittömästi nollan jälkeen
ja 100 % jännitteestä pääsee tyristorin läpi. Pysäytys: tyristorit ovat aluksi täysin johtavia. Peh-
mopysäytyksessä ne vähentävät jännitettä määritetyn
Kun tyristorin läpi menevää jännitettä suu- pysäytysramppiajan mukaisesti.
rennetaan tasaisesti, tilanne voidaan nähdä Ei käytössä: tyristori ei johda sähköä

jännitteen rampituksena alkujännitteestä Käytössä: tyristori johtaa sähköä
täyteen jännitteeseen.
Pehmeän pysäytyksen aikana suoritetaan

päinvastainen toiminto. Ensin tyristorien
läpi päästetään täysi jännite mutta pysäy-
U
tyksen edetessä sytytyssignaalia siirretään 100%
koko ajan myöhemmäksi. Tällöin jännitettä
pääsee läpi koko ajan vähemmän, kunnes
loppujännite on saavutettu. Lopulta moot-
toriin ei pääse jännitettä ja moottori pysäh-
tyy.
aika

U
Koska moottorin jännite pienenee käynnis- 100%
tyksen aikana, myös sekä virta että mo-
mentti pienenevät. Jos jännite laskee 50
prosenttiin täydestä jännitteestä, virta las-
U = 50%
kee noin 50 prosenttiin maksimivirrasta ky-
seisellä nopeudella ja momentti laskee noin
25 prosenttiin maksimimomentista.
aika
Pehmokäynnistimen käytön tärkeimmät
hyödyt:
Käynnistyksen sysäysvirtaa pienennetään
niin, että jännitealenemat verkossa voi
daan välttää. Momentin pieneneminen
alentaa laitteeseen kohdistuvaa mekaanis- I ≈ Ue
Ue = 50 % = > I ≈ 50 %
ta rasitusta, vähentää huollon ja ylläpidon
tarvetta ja pidentää laitteen käyttöikää.
Pysäytysrampin avulla voidaan välttää
pumppujärjestelmien paineiskut, mikä vä
hentää laitteistoon kohdistuvaa rasitusta.
T≈ U*I ≈ Ue2
Ue = 50 % => T ≈ 25 %

Momentinsäätö
Tavallisesti pehmokäynnistin suorittaa käyn- kovia, pumppua, venttiilejä ja putkistoa

nistyksen ja pysäytyksen rampittamalla jän- mekaanisesti rasittavia paineiskuja ja pai-
nitettä lineaarisesti ylös- tai alaspäin. Jän- neaaltoja.
nitteen lineaarinen muutos ei kuitenkaan
välttämättä muuta momenttia tai nopeutta Kun pysäytys suoritetaan normaalin jänni-
lineaarisesti. Tässä vaiheessa tarvitaan mo- terampin avulla, jännite alkaa laskea heti
mentinsäätöä. Momenttiohjatussa käyn- pysäytyskomennon antamisen jälkeen.
nistyksessä ja pysäytyksessä lineaarinen Kun jännite laskee, virta alkaa puolestaan
rampitus ei kohdistu jännitteeseen vaan nousta. Tämä johtuu siitä, että moottori
momenttiin. Momentinsäädössä käytetään yrittää pysyä nykyisessä tilassaan. Koska
säätösilmukkaa, jossa momentti lasketaan momentti määräytyy sekä jännitteen että
mitatun jännitteen ja virran avulla. Saatua virran mukaan, se pysyy suurin piirtein sa-
momenttia verrataan vaadittuun moment- mana. Jonkin ajan kuluttua, kun jännite on
tiin ja jännitettä säädetään siten, että mo- laskenut riittävästi, virta ja momentti alene-
mentti muuttuu vaadittuun suuntaan. vat äkillisesti ja moottori pysähtyy yhtäkkiä.
Tämä pysäytys on huomattavasti parempi
Momentinsäätö on erityisen hyödyllinen kuin suora pysäytys mutta ei sovi moniin
pysäytettäessä pumppuja, joissa äkillinen pumppujärjestelmiin, joihin on siis löydettä-
nopeuden aleneminen voi saada aikaan vä muu ratkaisu.
A
I V
Ptulo
Phäviö Pmoott. Tmoott. Tihanne
Momentinsäädön säätösilmukka

Momentinsäädössä ei rampiteta jännitettä
Pysäytyssignaali
vaan momenttia. Tämä pakottaa moottorin
hidastamaan heti nopeasti ja suorittamaan
hallitun hidastuksen aina täydelliseen py-
sähtymiseen saakka (katso oikealla oleva
kuva).
Hyvä moottorin momentinsäätö on ratkai-

seva tekijä paineiskujen estämisessä. Tä-
mäkään ei kuitenkaan vielä riitä: tarvitaan
myös momenttikäyrä, joka on suunniteltu aika
siten, että paineiskut voidaan välttää. Itse momentinsäätö
jänniteramppi
asiassa momentin lineaarinen alentaminen
ei ole kovin hyvä tapa pysäyttää pumppu.
Momentinsäätö varmistaa muita pysäytystapoja
Tämän vuoksi ABB on pitkään tehnyt tiivis- suoremman ja lineaarisemman nopeuden alenemi-
tä yhteistyötä pumpunvalmistajien kanssa sen pysäytyksen aikana.
saadakseen selville pumpuille parhaiten
sopivan pysäytystavan. Yli tuhannella eri
pumppuja moottoriyhdistelmällä tehdyn
testin ja simulaation avulla ABB on kehit-
tänyt pumpun pysäyttämiseen parhaiten
sopivan optimaalisen pysäytyskäyrän.
Momentinsäädön symboli
Pehmokäynnistimet, joissa on momentinsäätö

Erilaisia käyttökohteita
Kaikkia moottoreita käytetään erilaisten laitteiden käynnistämiseen ja käyttämiseen.

Moottorin kuormitusolosuhteet ovat erilaiset eri sovelluksissa (katso sivut 10–11).
Tässä luvussa käsitellään yleisimpiä käyttökohteita:
1) Puhallin
2) Pumppu
3) Kompressori
4) Hihnakuljetin
5) Murskain, valssain

Keskipakopuhallin
Puhaltimella on tavallisesti suuri hitausmomentti suuren vauhtipyörän vuoksi. Jotkin

puhaltimet voidaan käynnistää pienennetyllä kuorman momentilla kuristin suljet
tuna. Tämä ns. kuormittamaton käynnistys helpottaa (lyhentää) käynnistystä, mutta
koska hitausmomentti on suuri, käynnistysaika saattaa silti olla varsin pitkä.
Suora käynnistys Tähtikolmiokäynnistin (Y/D)

Puhaltimen suuri hitausmomentti johtaa Tähtikolmiokäynnistintä käytettäessä käyn-
käynnistysajan pitenemiseen. Suorakäyn- nistysmomentti on pienempi, mutta koska
nistyksen korkeilla käynnistysvirroilla tämä kuorman momentti on verrannollinen no-
voi johtaa merkittäviin jännitealenemiin ver- peuden neliöön, moottorin momentti ei riitä
kossa ja häiritä muiden laitteiden toimin- tähtikytkennässä nimellisnopeuden saavut-
taa. tamiseen.
Keskipakopuhaltimia käytetään usein yh- Kolmiokytkentään siirryttäessä esiintyy

dellä tai usealla hihnalla. Suorassa käyn- suuri voimansiirto- ja virtahuippu, joka voi
nistyksessä hihnoilla on taipumus luistaa. usein jopa ylittää suorassa käynnistykses-
Hihnojen luisto johtuu siitä, että moottorin sä esiintyvät huippuarvot. Tämän vuoksi
käynnistysmomentti on liian suuri eivätkä hihna voi luistaa. Luistamista voi vähentää
hihnat pysty siirtämään näitä voimia. Tämä venyttämällä hihnoja voimakkaasti. Tämä
tyypillinen ongelma lisää huoltokustannuk- kuitenkin lisää moottorin ja tuulettimen laa-
sia ja aiheuttaa tappioita, koska tuotanto kerien mekaanista rasitusta ja kasvattaa
joudutaan keskeyttämään hihnojen ja laa- huoltokustannuksia.
kerien vaihtamisen ajaksi.

Keskipakopuhallin
Pehmokäynnistin Sopivan pehmokäynnistimen valinta

Hihnan luistamisongelmat ratkeavat, kun Puhaltimessa on tavallisesti suuri vauhti-
moottorin käynnistysmomenttia rajoitetaan pyörä, jolla on suuri hitausmomentti, joten
käynnistyksen aikana. ABB:n pehmokäyn- käynnistys on raskas. Valitse yksi koko
nistimellä jännite rajoitetaan pieneen arvoon moottorin nimellistehoa suurempi pehmo-
käynnistyksen alussa. Tämän jälkeen jänni- käynnistin.
tetään nostetaan tuulettimen käynnistystä
varten. Pehmokäynnistimen avulla käynnis- Koska puhaltimen suuri vauhtipyörä aiheut-
tystä voidaan säätää kaikkien olosuhteiden taa pitkän hidastusajan ennen puhaltimen
mukaan niin kuormitettuna kuin kuormitta- pysähtymistä, tällaisessa sovelluksessa ei
mattomanakin. Pehmokäynnistimen käyttö tule käyttää pysäytysramppia.
vähentää myös huomattavasti moottorin
Suositeltavat perusasetukset:
käynnistyksen yhteydessä esiintyvää sysä-
Käynnistysramppi: 10 s
ysvirtaa ja auttaa näin välttämään verkon
Pysäytysramppi: 0 s
jännitealenemia.
Lähtöjännite: 30 %
Joissakin pehmokäynnistimissä on sisään- Virranrajoitus: 4 * Ie
rakennettu alikuormitussuoja, joka ha-
vaitsee rikkoutuneen hihnan aiheuttaman
virta-aleneman ja pysäyttää moottorin va-
hinkojen estämiseksi.

Keskipakopumppu
Pumppuja on monenlaisia, esimerkiksi mäntäpumppuja, keskipakopumppuja ja

ruuvipumppuja. Yleisin versio on seuraavaksi käsiteltävä keskipakopumppu.
Suora käynnistys
Pumpun käynnistäminen ei tavallisesti ole tymisen, josta aiheutuu paineiskuja ja -aal-
sähköisesti vaikeaa. Ongelmana on kulu- toja. Yksittäisessä pysäytyksessä tämä ei
minen, joka johtuu liian äkillisten käynnis- ole kovin haitallista, mutta jos se toistuu
tysten ja varsinkin pysäytysten putkistoon useita kertoja tunnissa päivästä toiseen,
aiheuttamista paineaalloista. Pumpun koko pumppujärjestelmä kuluu nopeasti
pienen vauhtipyörän massan ja suuren loppuun. Tästä aiheutuu huolto- ja ylläpi-
jarrutusmomentin vuoksi suora pysäytys totarpeita ja mahdollisesti jopa suunnittele-
aiheuttaa pumpun hyvin äkillisen pysäh- mattomia katkoksia.

Keskipakopumppu
Tähtikolmiokäynnistin (Y/D) suuren jarrutusmomentin vuoksi. Moottoris-

Tähtikolmiokäynnistintä käytettäessä on sa on yhä magneettikenttä, ja kun kolmio-
mahdollista pienentää käynnistysmoment- kontaktori sulkeutuu, verkon ja moottorin
tia. Tähtikytkennässä moottorin momentti välinen jännite-ero voi olla kaksinkertainen
ei riitä käynnistyksen loppuun suorittami- verkon jännitteeseen nähden, jopa 800 V
seen ja nimellisnopeuden saavuttamiseen. 400 V:n verkossa.
Neliöllinen kuorman momentti kasvaa liian
suureksi moottorille, kun nopeus on noin Tämä 800 V:n jännite luo erittäin voimak-
80–85 % nimellisnopeudesta. Täyteen no- kaan virtahuipun, joka voi olla jopa suu-
peuteen kiihdyttäminen vaatii siirtymistä rempi kuin suorakäynnistyksen magneti-
kolmiokytkentään. sointihuippu. Tästä seuraa myös voimakas
momenttihuippu, joka toistuessaan usei-
Siirryttäessä kolmiokytkentään tähtikontak- den käynnistyksen yhteydessä voi vahin-
tori avataan ja kolmiokontaktori suljetaan. goittaa moottorin akselin ja kuorman välisiä
Tähtikontaktorin avaamisen ja kolmiokon- kytkentöjä.
taktorin sulkemisen välissä täytyy olla vä-
hintään 50 ms:n aikaviive, jotta oikosulku Tämän lisäksi ainoa mahdollinen pumpun
voidaan välttää. Tämä aika riittää valokaa- pysäytystapa on suora pysäytys, joka aihe-
ren katoamiseen. Valitettavasti moottorin uttaa saman paineiskujen ja -aaltojen on-
nopeus ehtii hidastua tänä aikana pumpun gelman kuin suora käynnistys.
T I
rpm rpm

Pehmokäynnistin Joissakin pehmokäynnistimissä on ali-
ABB:n pehmokäynnistintä käytettäessä kuormitussuoja, jolla havaitaan pumpun
jännite on pienempi käynnistysvaiheen ai- käyminen kuivana, iskukäynnistys, jolla voi-
kana, mikä pienentää moottorin moment- daan käynnistää tukkeutuneita pumppuja,
tia. Käynnistysvaiheen aikana pehmo- ja jumisuojaus, jolla voidaan estää käytön
käynnistin kasvattaa jännitettä siten, että aikana jumiutuvien pumppujen vahingoittu-
moottori pystyy kiihdyttämään pumpun minen.
nimellisnopeuteen ilman momentti- tai vir-
tahuippuja. Sopivan pehmokäynnistimen valinta
Pumpussa on tavallisesti hyvin pieni pump-
Pehmokäynnistin on ratkaisu myös py- pupyörä, jonka hidastusmomentti on pieni.
säytysvaiheen ongelmiin. Tavallista jänni- Tämän vuoksi pumpun käynnistys on nor-
teramppia käyttävä pehmokäynnistin sel- maali, ja pehmokäynnistin valitaan mootto-
västi vähentää paineiskuja, mutta useissa rin nimellistehon mukaan. Jos tunnissa on
järjestelmissä tämä ei kuitenkaan riitä. Rat- yli 10 käynnistystä, on suositeltavaa valita
kaisuna on käyttää momentinsäädöllä va- yhden koon suurempi pehmokäynnistin.
rustettua pehmokäynnistintä, jolla voidaan
pienentää momenttia ja pysäyttää moottori Suositeltavat perusasetukset:
täysin ilman paineiskuja. Käynnistysramppi: 10 s
Pysäytysramppi: 10–20 s
Lähtöjännite: 30 %
Pysäytystila: momentinsäätö
Virranrajoitus: 3,5 * Ie

Kompressori
Pienet kompressorit ovat usein mäntätyyppisiä. Niissä kuorman momentti kasvaa

lineaarisesti nopeuden funktiona. Ruuvikompressoreja käytetään usein tilanteis-
sa, joissa tarvitaan enemmän ilmavirtausta. Tässä kompressorityypissä kuorman
momentti on verrannollinen nopeuden neliöön. Moottorin ja kompressorin välillä
käytetään usein vetohihnoja, mutta myös suorat kytkennät erilaisia hammasrattaita
käyttäen ovat yleisiä. Useimmat kompressorit käynnistetään kuormittamattomina.
Suora käynnistys (DOL) Tähtikolmiokäynnistin (Y/D)

Suoraan käynnistettäviin kompressoreihin Tähtikolmiokäynnistyksessä käynnistys-
kohdistuu suuria mekaanisia rasituksia. momentti ja -virta ovat pienemmät, mutta
Lisäksi vetohihnat ja kytkimet rasittuvat. moottorin teho ei riitä käynnistysvaiheessa
Tämä lyhentää laitteiston käyttöikää. Jos nimellisnopeuden saavuttamiseen. Kolmio-
käytetään vetohihnoja, hihnat luistavat kytkentään siirryttäessä esiintyy virta- ja
usein käynnistettäessä. Ongelmat johtuvat momenttipiikkejä, jotka aiheuttavat mekaa-
tämän suuresta käynnistysmomentista tällä nisia rasituksia.
käynnistystavalla.

ABB:n pehmokäynnistimellä käynnistys- Kompressorin käynnistys on yleensä nor-
momentti voidaan rajoittaa kaikkiin käyttö- maali, joten pehmokäynnistin voidaan valita
kohteisiin sopivalle tasolle. Tällöin kytkimet moottorin nimellistehon mukaan. Jos kom-
ja laakerit rasittuvat vähemmän eivätkä hih- pressorin käynnistys on raskas, tulee valita
nat luista käynnistyksen yhteydessä. Huol- yhtä kokoa suurempi pehmokäynnistin. Va-
tokustannukset ovat minimaaliset. Pehmo- litse yhtä koko suurempi pehmokäynnistin
käynnistintä käytettäessä käynnistysvirta myös silloin, jos tunnissa suoritetaan yli 10
on noin 3–4 kertaa moottorin nimellisvirta. käynnistystä.
Pysäytysramppi: 0 s (5 s)
Lähtöjännite: 30 % (mäntäkompressori)
40 % (ruuvikompressori)
Virranrajoitus: 3,5 * Ie

Hihnakuljetin
Hihnakuljettimilla voi olla useita eri ominaisuuksia. Pituus voi vaihdella muutamis-
ta metreistä useisiin kilometreihin, ja hihna voi olla vaakasuuntainen tai kalteva.
Hihnakuljettimessa on tyypillisesti vakiomomenttikuorma, jonka jarrutusmomentti
voi olla suuri tai pieni kuorman suuruuden mukaan.
Suora käynnistys (DOL) suorassa käynnistyksessä on suuri luista-

Hihnakuljettimet vaativat usein käynnis- misvaara hihnan ja vetotelan välillä. Myös
tysmomentin, jonka arvo on hyvin lähellä vaihteistoihin ja kytkimiin kohdistuu suuria
moottorin nimellismomenttia tai hieman mekaanisia rasituksia. Tästä seuraa huo-
sen yläpuolella. Suora käynnistys normaa- mattavaa kulumista ja usein suuria huolto-
lilla oikosulkumoottorilla tuottaa 1,5–2,5 kustannuksia.
kertaa moottorin nimellismomentin moot-
Joskus momentin siirtoa vaimennetaan
torin koon, tyypin ja muiden tekijöiden mu-
nestekytkimien avulla. Tämä menetelmä on
kaan. Suuren käynnistysmomentin vuoksi
kallis ja vaatii paljon huoltoa.
Pieni jarrutusmomentti Suuri jarrutusmomentti
rpm rpm
Suoran käynnistyksen momentti-/nopeuskäyrä Suoran käynnistyksen momentti-/nopeuskäyrä

Tähtikolmiokäynnistys
Koska tähtikolmiokäynnistimen tähtikyt-
kentä pienentää momenttia, se ei ole sopi-
va käynnistystapa, kun kuormitusmomentti
on lähellä moottorin nimellismomenttia
käynnistyksen aikana. Tähtikolmiokäynnis-
tintä voi käyttää vain erittäin kevyesti kuor-
mitetun hihnakuljettimen kanssa.
T T
rpm rpm
Tähtikolmiokäynnistyksen momentti-/nopeuskäyrä Tähtikolmiokäynnistyksen momentti-/nopeuskäyrä

Hihnakuljetin

ABB:n pehmokäynnistimellä käynnistys- Hihnakuljettimilla voi olosuhteiden mukaan
momentti voidaan säätää pienimpään olla normaali tai raskas käynnistys. Nor-
mahdolliseen arvoon, jolla hihnakuljetin maalikäynnistykseen valitaan moottorin
käynnistyy. Pehmokäynnistimen asetuksil- nimellistehon mukainen pehmokäynnistin.
la momentti saadaan täsmälleen haluttuun Raskaaseen käynnistykseen valitaan yhtä
arvoon. Tällöin vaihteistojen ja kytkimien ra- kokoa suurempi käynnistin.
situs jää mahdollisimman pieneksi eivätkä
hihnat luista käynnistettäessä. Tällöin huol- Jos tunnissa suoritetaan yli 10 käynnistys-
tokustannukset ovat minimaaliset. Pehmo- tä, valitaan yhtä kokoa suurempi pehmo-
käynnistimellä käynnistysvirta on 3–4 ker- käynnistin.
taa moottorin nimellisvirta.
Lisäksi jotkin pehmokäynnistimet on va- Käynnistysramppi: 10 s
rustettu vaihevahtisuojauksella, joka es- Pysäytysramppi: 0 s
tää hihnoja pyörimästä väärään suuntaan. (särkyville materiaaleille 10 s)
Pehmokäynnistimillä voi olla myös ali- tai Lähtöjännite: 40 %
ylikuormitussuojaus liian pienen tai suuren Virranrajoitus: 4 * Ie
kuormituksen varalta ja iskukäynnistys ju-
miutuneiden hihnojen käynnistämistä var-
ten. Myös kaksitasoinen virtaraja-asettelu
saattaa olla hyödyksi hihnakuljetinta käyn-
nistäessä.
Momentti-/nopeuskäyrä pehmokäynnistintä käytettäessä Momentti-/nopeuskäyrä pehmokäynnistintä käytettäessä

Murskain ja valssain
Murskaimilla ja valssaimilla on tavallisesti vakiokuormituskäyrät. Näiden sovellus-

ten vauhtipyörät ovat hyvin suuret, joten käynnistys voi olla erittäin raskas. Useim-
miten molemmat näistä sovelluksista käynnistetään kuormittamattomina, ja moot-
toria aletaan kuormittaa vasta, kun täysi nopeus on saavutettu.
Suora käynnistys (DOL) Tähtikolmiokäynnistin (Y/D)

Suorakäynnistys aiheuttaa voimakasta me- Nämä sovellukset käynnistetään usein
kaanista rasitusta, joka lyhentää kaikkien kuormittamattomina, jolloin ne on mahdol-
voimansiirtoketjun osien käyttöikää. Sy- lista käynnistää tähtikolmiokäynnistimellä.
säysvirta voi myös olla suuri ja voi pitkien Sen sijaan kuormitetut käynnistykset vaati-
käynnistysaikojen yhteydessä aiheuttaa vat moottorilta suurta momenttia, joten niitä
verkkoon mittavia häiriöitä. ei voi suorittaa tähtikolmiokäynnistimellä.
Vaikka nämä sovellukset käynnistetään

tavallisesti kuormittamattomina, ajoittain
voidaan tarvita kuormitettuna käynnistystä
– esimerkiksi, jos murskaimessa on tehty
hätäpysäytys. Materiaali on yhä murskai-
messa, ja se täytyy käynnistää kuormitettu-
na. Tässä tilanteessa tähtikolmiokäynnistin
ei välttämättä toimi.

Murskain ja valssain

ABB:n pehmokäynnistimellä käynnistys- Murskaimilla, sekoittimilla, valssaimilla ja
momentti voidaan rajoittaa kaikkiin kuor- hämmentimillä on erittäin suurin hitaus-
mitusolosuhteisiin sopivalle tasolle. Tulok- momentti, joten niille valitaan yksi koko
sena on laitteiston rasituksen väheneminen moottorin nimellistehoa suurempi pehmo-
ja huomattavasti pienentynyt sysäysvirta. käynnistin. Erittäin suurille vauhtipyörille
Kuormittamattomassa käynnistyksessä suositellaan käyttämään ProSoft-valintaoh-
sysäysvirta voidaan pienentää noin kolmin- jelmaa.
kertaiseksi nimellisvirtaan nähden, ja kuor-
mitettu käynnistys voi vaatia nimellisvirtaan Koska suuri vauhtipyörä aiheuttaa pitkän
nähden viisinkertaisen virran. hidastusajan ennen tuulettimen pysäh-
tymistä, tällaisessa sovelluksessa ei tule
käyttää pysäytysramppia.
Pysäytysramppi: 0 s
Lähtöjännite: 30–60 %
Virranrajoitus: 3–5 * Ie

Pehmokäynnistimen valinta
eri käyttökohteisiin
Tavallisesti pehmokäynnistin voidaan valita moottorin nimellistehon ja virran
mukaan. Joissakin tapauksissa on valittava moottorin teholuokkaa suurempi
pehmokäynnistin, jos käynnistysolosuhteet sitä vaativat (raskas käynnistys, monta
käynnistystä tunnissa jne.). Pehmokäynnistimen käynnistyskapasiteetti määräytyy
suurelta osin tyristorin kapasiteetin ja jäähdytysrivan mukaan.
Seuraavaa taulukkoa voidaan käyttää apuna pehmokäynnistimen valinnassa, jos tarvitaan

nopea vastaus ja halutaan varmistaa, että käynnistin on riittävän tehokas sovelluskohtee-
seen. Tämä ei kuitenkaan ole optimoitu ratkaisu. Jos halutaan optimoitu ratkaisu, voidaan
käyttää ProSoft-valintaohjelmaa, joka on saatavissa osoitteesta www.abb.com/lowvoltage.
Lisätietoja on sivulla 45.
Pikavalintaopas
Normaali käynnistys Raskas käynnistys Heavy duty
Valinta
Valinta
Pehmokäynnistin valitaan moottorin
Valitse pehmokäynnistin, joka on yhtä kokoa
nimellistehon ja virran mukaan.
suurempi kuin moottorin nimellisteho.
Jos laitteessa on sisäänrakennettu
Jos laitteessa on sisäänrakennettu ylikuor-
ylikuormitussuojaus, valitse laukaisu-
mitussuojaus, valitse laukaisuluokka 30.
luokka 10.
Tyypillisiä sovelluksia
• Ohjauspotkuri • Keskipakopumppu • Keskipakopuhallin • Hihnakuljetin (pitkä)
• Kompressori • Hihnakuljetin (lyhyt) • Murskain • Valssain
• Hissi • Liukuportaat • Sekoitin • Hämmennin
Jos yli 10 käynnistystä tunnissa
! Valitse yhtä kokoa suurempi
Pehmokäynnistimen valintaohjelma ladattavissa www.abb.com sivuilta.

Ohjelma löytyy hakusanalla ProSoft5 tai Prosoft.

Ympäristön lämpötila
Ympäristön lämpötila on 24 tunnin keskiarvo pehmokäynnistimen ympäristössä

vallitsevasta lämpötilasta. Useimpien pehmokäynnistimien ympäristön lämpötila ei
saa ylittää arvoa 40 °C, ellei yksikön käyttövirtaa vähennetä.
Suurin sallittu ympäristön lämpötila käytön aikana vaihtelee pehmokäynnistintyyppien välillä,

ja se on tarkistettava erikseen valmistajan antamien tietojen mukaan.
Kun ABB:n pehmokäynnistintä käytetään yli 40 °C:n ympäristön lämpötilassa, käyttövirta

lasketaan seuraavalla kaavalla:
Ie vähennetty = Ie – (∆ T x Ie x 0,008)
Ie vähennetty = enimmäiskäyttövirta
vähennyksen jälkeen
Ie = pehmokäynnistimen
nimellisvirta
∆T = lämpötilaero
0,008 = virranvähennyskerroin
Esimerkki 1 Esimerkki 2
Nimellisvirta: 105 A Nimellisvirta: 300 A
Ympäristön lämpötila: 48 °C Ympäristön lämpötila: 46 °C
Vähennys 0,8 % jokaista 40 °C ylittävää Vähennys 0,8 % jokaista 40 °C ylittävää
astetta kohden (PST(B)30...1050) astetta kohden (PST(B)30...1050)
∆ T = 48–40 °C = 8 °C ∆ T = 46–40 °C = 6 °C
Uusi virta = Ie – (∆ T x Ie x 0,008) = Uusi virta = Ie – (∆ T x Ie x 0,008) =
105 – (8 x 105 x 0,008) = 98,2 A 300 – (6 x 300 x 0,008) = 285,6 A
Tuloksena on, että PST105-mallissa voi Tuloksena on, että PST300-mallissa

käyttää vain virtaa 98,2 A. 105 A:n moot- voi käyttää vain virtaa 285,6 A. 300 A:n
torille tarvitaan suurempi PST. moottorille tarvitaan suurempi PSTB.

Virran vähentäminen korkeissa paikoissa
Kun pehmokäynnistintä käytetään korkeissa paikoissa, yksikön nimellisvirtaa on

vähennettävä, koska jäähdytys on vähemmän tehokas. Useimpien valmistajien tuo-
te-esitteissä annetut arvot pätevät 1 000 metriin merenpinnan yläpuolella, minkä
jälkeen virran vähentäminen on välttämätöntä.
Joissakin tapauksissa on käytettävä suurempaa pehmokäynnistintä, joka pystyy

käsittelemään moottorin virtaa korkeissa paikoissa.
ABB:n pehmokäynnistimien virran vähentäminen voidaan laskea seuraavalla kaa-

valla:
x – 1 000 Esimerkki:
% arvosta Ie = 100 –
150 Pehmokäynnistintä, jonka nimellisvirta on
300 A, käytetään 2 500 metriä meren-
x = pehmokäynnistimen todellinen asen-
pinnan yläpuolella.
nuskorkeus merenpinnasta
2 500 – 1 000
% arvosta Ie = 100 – =
Pehmokäynnistimen virran vähentäminen 150
voidaan määrittää myös seuraavan kaavion
avulla. 1 500
= 100 – = 90
150
% le:stä
Ie = 300 x 0,9 = 270 A
100 %
Tuloksena on, että PST300-mallissa voi

käyttää vain virtaa 270 A. 300 A:n moot-
90 % torille tarvitaan suurempi PSTB.
80 %
1 000 2 000 3 000 4 000 m

korkeus merenpinnasta
Moottorin virran vähentäminen korkeissa paikoissa

Käynnistyskapasiteetti ja ylikuormitussuojaus
Pehmokäynnistimien moottoria ja käynnistystä ajatellen. Valitse

käynnistyskapasiteetti raskaisiin käyttökohteisiin yhtä kokoa suu-
Oikosulkumoottoria käynnistettäessä esiin- rempi pehmokäynnistin, koska käynnistys
tyy aina käynnistysvirta (Ist), joka on suu- on niissä tavallista pidempi.
rempi kuin moottorin nimellisvirta. Suoras-
sa käynnistyksessä tämä käynnistysvirta Pehmokäynnistimen suurin sallittu käynnis-
on tavallisesti 7–8-kertainen nimellisvirtaan tysvirta vaihtelee käynnistysajan mukaan.
nähden, kun taas pehmokäynnistimellä se Seuraava käynnistyskapasiteetin käyrä ku-
pienenee 3–5-kertaiseksi nimellisvirtaan vaa virran ja ajan suhdetta.
nähden.
Suuremman pehmokäynnistimen valinta ei
Käynnistysaika voi käyttökohteen mukaan vaikuta moottorin jännitteeseen tai virtaan.
olla lyhyt tai pitkä. Koska virta on käynnis- Ainoa ero on, että suurempi pehmokäyn-
tyksessä on tavallista korkeampi, pehmo- nistin pystyy vastaamaan tavallista pitkä-
käynnistin lämpenee käynnistyksen aikana. kestoisempaan korkeaan virtaan, jolloin se
On erittäin tärkeää valita pehmokäynnistin, pystyy käynnistämään normaalia suurem-
jonka tyristorit ja jäähdytysripa on mitoitettu pia moottoreita tai raskaampia sovelluksia.
Aika
s.
1 000
100
10
1 Käynnistys-
100 200 300 400 A virta
Pehmokäynnistimen tyypillinen käynnistyskapasiteettikäyrä

Käynnistyskapasiteetti ylikuormitussuo- Joissakin sovelluksissa käynnistysaikaa pi-
jausta käytettäessä dennetään ohittamalla ylikuormitussuojaus
Moottorin ylikuormitussuojaus (lämpöre- käynnistyksen aikana (muu suojaus on käy-
le tai elektroninen suojaus) rajoittaa usein tössä). Tällöin on erityisen tärkeää tarkistaa
käynnistyskapasiteettia. Ylikuormitussuoja- pehmokäynnistimen käynnistyskapasiteet-
uksilla on eri laukaisuluokkia, jotka kuvaavat ti, koska se voi asettaa rajoituksia käynnis-
suojausten laukaisunopeutta tietyllä virralla. tysajalle ja ‑virralle.
Normaalissa käynnistyksessä käytetään
yleensä luokan 10 relettä, kun taas ras-
kaassa käynnistyksessä (jossa käynnistys-
aika on pidempi) tarvitaan luokan 30 rele.
Aika
b
a
Käynnistys-
virta
a) Ylikuormitussuojauksen laukaisukäyrä
b) Pehmokäynnistimen enimmäiskäynnistyskapasiteetti (tämä rajoittaa käynnistysaikaa ja -virtaa, jos ylikuormitussuojaus
ohitetaan käynnistyksen aikana)

Käynnistyksiä tunnissa
Pehmokäynnistimen suurin mahdollinen käynnistysten määrä tunnissa riippuu

useista tekijöistä, esimerkiksi käynnistysvirrasta, ympäristön lämpötilasta, käynnis-
tysajasta ja käyttökertoimesta.
Käyttökerroin Esimerkiksi:
Käyttökerroin on luku, josta ilmenee, kuinka Jos pehmokäynnistin on ollut käynnissä
kauan pehmokäynnistin on ollut käynnissä 5 minuuttia 10 minuutin käyttöjaksosta,
(käynnistys- ja käyntiaika) verrattuna jakson käytöstä on 50 % ON-aikaa ja 50 % OFF-
kokonaiskestoon. aikaa.
On tärkeää määrittää käyttökerroin, kun Jos pehmokäynnistin on ollut käynnissä

tarkastellaan käynnistysmäärää tunnissa, 45 minuuttia 60 minuutin käyttöjaksosta,
koska OFF-aika on pehmokäynnistimen käytöstä on 75 % ON-aikaa ja 25 % OFF-
jäähtymisaika. aikaa.
Suuri käynnistysvirta ja pitkä käynnistysaika

edellyttävät pidempää OFF-aikaa kuin pieni Käyttöjakso
käynnistysvirta ja lyhyt käynnistysaika, jos Off On
halutaan käynnistyksien määrän tunnissa
pysyvän samana.
aika
Käyttökerroin

ProSoft
Pehmokäynnistin voidaan valita pehmokäynnistimien tuoteluettelon avulla, ja
ratkaisu on useimmissa tapauksissa täysin toimiva. ProSoft-työkalulla voidaan
kuitenkin määrittää myös tarkemmin optimoitu ratkaisu. ProSoft-työkalun käyttöä
suositellaan erityisesti erittäin raskaissa käyttökohteissa, joissa käynnistysajat
voivat olla useita minuutteja. ProSoft-valintaohjelma on ladattavissa www.abb.fi,
hakusanalla Prosoft5 tai Prosoft.
Käytettäessä ProSoft-valintatyökalua valinta tehdään kolmessa vaiheessa, jonka vuoksi

ohjelmassa käytetään kolmea eri välilehteä:
1. Laskenta (Input) – Moottoria ja kuor-

mitusta koskevat yleiset tiedot. Käytä
mahdollisimman tarkkoja tietoja, jotta
myös tulos olisi tarkka.
2. Laskenta (Calculation) – Tällä välilehdel-

lä voidaan nähdä, kuinka virran suu-
ruus vaikuttaa käynnistyksen pituu-
teen. Välilehti ilmoittaa, mitä asetuksia
kannattaa käyttää ja saattaa rajoittaa
valintoja.
3. Valinta (Selection) – Valitse käytettävä

pehmokäynnistin ehdotusten joukos-
ta. Tällä välilehdellä voit luoda raportin,
joka sisältää kaikki valitun pehmokäyn-
nistimen tiedot.

Pehmokäynnistimen kytkentätavat
Pehmokäynnistimen voi kytkeä kahdella eri tavalla: suoralla kytkennällä, joka on ylei-
sempi vaihtoehto, sekä kolmiokytkennällä. Kolmiokytkentä ei kuitenkaan sovi kaikille
pehmokäynnistimille. ABB:n PSE- ja PSR-sarjan käynnistimet voidaan kytkeä vain
suorakytkennällä.
Suora kytkentä Kolmiokytkentä

Suora kytkentä on yleisin ja helpoin tapa Kolmiokytkennän avulla pehmokäynnistin
kytkeä pehmokäynnistin. voidaan sijoittaa kolmiopiiriin, jolloin sillä
voidaan helposti korvata tähtikolmiokäyn-
Kaikki kolme vaihetta on kytketty sarjaan
nistin.
ylikuormitusreleen, pääkontaktorin ja mui-
den laitteiden kanssa seuraavan kuvan mu- Kun pehmokäynnistin on kolmiokytkennäs-
kaisesti. Suorassa kytkennässä käytettävät sä, se saa vain 58 % (1/√3) suoran kytken-
laitteet on valittava siten, että ne kestävät nän virrasta. Tästä syystä voidaan säästää
moottorin täyttä nimellisvirtaa. Itse mootto- kustannuksia valitsemalla pienempiä laittei-
rilla voi olla tähti- tai kolmiokytkentä. ta.
Esimerkki: 100 ampeerin moottori tarvitsee Kaikki toiminnot ovat samoja huolimatta sii-
100 ampeerin pehmokäynnistimen, 100 tä, onko kytkentä suora vai kolmiokytkentä.
ampeerin pääkontaktorin jne. Erona on, että kolmiokytkennässä pehmo-
käynnistimen ja moottorin välille tarvitaan 6
kaapelia. Jos etäisyys on pitkä, suora kyt-
kentä voi olla edullisempi ratkaisu.
Esimerkki: 100 ampeerin moottori tarvitsee

58 ampeerin pehmokäynnistimen, 58 am-
peerin pääkontaktorin kolmiopiiriin jne.
Kun pehmokäynnistin on kolmiokytken-

nässä, moottorin täytyy pystyä kolmiokyt-
kentään jatkuvan käytön aikana. Yhdys-
valloissa ja joissakin muissa maissa tätä
kytkentätapaa varten on tilattava erityinen
kuusijohtiminen moottori.
Pehmokäynnistin Pehmokäynnistin
suorassa kytkennässä kolmiokytkennässä Moottorin kolmivaiheisessa kolmiopiiris-
moottorin kanssa sä ei voi käyttää pehmokäynnistintä, joka
Huomaa: PSE- ja PST(B)-pehmokäynnistimissä on säätää jännitettä vain kahdessa vaiheessa
sisäänrakennettu ylikuormitussuojaus, jolloin ylläolevien
kuvien mukaista erillistä ylikuormitusrelettä ei tarvita. kolmesta.

Pääkontaktorin sijainti Pääkontaktorin sijainnista huolimatta sen
Kun pehmokäynnistintä käytetään kolmio- luokituksen kyseisellä virralla tulee olla AC-
kytkennässä, pääkontaktori voidaan sijoit- 3, jotta se pystyy katkaisemaan virran ja
taa kahdella tavalla: kolmiopiiriin tai sen pysäyttämään moottorin hätätilanteessa.
ulkopuolelle. Kummassakin tapauksessa
moottori pysähtyy, mutta vaihtoehdossa A
moottorin katsotaan olevan yhä jännitetty-
nä.
Vaihtoehdossa B pääkontaktori tulee valita
moottorin nimellisvirran mukaan, kun taas
vaihtoehdossa A kontaktorille tulee vain 58
% (1/√3) nimellisvirrasta.
Vaihtoehto A Vaihtoehto B
Pääkontaktori kolmiopiirissä Pääkontaktori kolmiopiirin ulkopuolella
Huomaa: PSE- ja PST(B)-pehmokäynnistimissä on sisäänrakennettu ylikuormitussuojaus.

Usean moottorin käynnistys
Joissakin käyttökohteissa halutaan käynnistää yhdellä pehmokäynnistimellä useita

moottoreita joko rinnan tai sarjassa. Tämä on usein mahdollista, mutta joitakin seikkoja
on otettava huomioon.
Rinnakkainen käynnistys
Jos pehmokäynnistimellä halutaan käyn-
nistää useita moottoreita samanaikaisesti
(rinnakkainen käynnistys), on tarkistettava
kaksi tärkeää parametria:
1. Pehmokäynnistimen täytyy pystyä käsit-
telemään kaikkien moottorien yhdistet-
tyä nimellisvirtaa.
2. Pehmokäynnistimen täytyy pystyä käsit-
telemään kaikkien moottorien yhdistet-
tyä käynnistysvirtaa, kunnes nimellisno-
peus on saavutettu.
KM 1
Huomautus:
Jos pehmokäynnistimelle käytetään
ohituskontaktoria, vain kohta 2 edel- KM 1 Pääkontaktori
Q1 FR 1, 2 Ylikuormitusrele
lä on otettava huomioon.
Q1 Pehmokäynnistin
Esimerkki:
Käynnistetään kaksi moottoria, Ie = 100 A
ja suhteellinen käynnistysvirta on 4 x Ie. FR 1 FR 2
Käynnistysaika on 10 sekuntia.
Käynnistysvirta on yhteensä 100 x 4 x 2 M M M
= 800 A, kesto 10 sekuntia.
Tarkista pehmokäynnistimen koko käynnis-
tyskapasiteettikäyrästä.
Moottorien rinnakkainen käynnistys pehmokäynnistimellä
Varmista, että jokaisella moottorilla on oma
erillinen ylikuormitusrele (esim. lämpörele,
moottorinsuojakytkin, termistorirele).

Käynnistys sarjassa Moottorien käynnistysvirta on 100 x 4
Jos pehmokäynnistimellä käynnistetään = 400 A ja käynnistysaika on yhteensä
useita moottoreita yksi kerrallaan (sarja- 5 + 10 + 8 = 23 sekuntia.
käynnistys), on tärkeää varmistaa, että Tarkista pehmokäynnistimen koko käynnis-
pehmokäynnistin pystyy käsittelemään tyskapasiteettikäyrästä.
jokaisen moottorin käynnistysvirtaa koko
käynnistysjakson ajan.
Huomautus:
Esimerkki:
Moottorien käynnistysaikojen laske-
Käynnistetään kolme moottoria, Ie = 100 A
minen yhteen ei ole mahdollista, jos
ja suhteellinen käynnistysvirta on 4 x Ie.
moottorien nimellisvirrat poikkeavat
Moottorien käynnistysajat ovat seuraavat:
toisistaan. Tällaisissa tapauksissa on
Moottori 1 = 5 sekuntia
tehtävä erillinen laskelma.
Joidenkin pehmokäynnistimien (esimerkiksi
PST(B)-sarjan laitteiden) avulla eri mootto-
reilla voidaan käyttää eri parametrisarjoja.
Tämä järjestely tarvitaan, jos halutaan saa-
da aikaan toimiva käynnistys tilanteessa,
KM 1 Pääkontaktori jossa moottorikoot tai käyttökohteet ovat
K 25, 27, 29 Käynnistyskontaktori
K 26, 28, 30 Run-kontaktori erilaisia.
KM 1 FR 1, 2, 3 Ylikuormitusrele
Q1 Pehmokäynnistin Useimmat pehmokäynnistimet eivät pysty
pehmopysäyttämään muita kuin viimeisim-
män käynnistetyn moottorin.
Tavallisesti jokaiselle moottorille tarvitaan

Q1 K 28 K 30
erilliset suojaukset.
K 26
K 25 K 27 K 29
FR 1 FR 2 FR 3
M M M
Moottorien sarjakäynnistys pehmokäynnistimellä

Ohjauspiirin kytkentä
Ohjausjännite mukaan ottaa itse pehmokäynnistimestä tai

Ohjausjännite on esimerkiksi pehmokäyn- syöttää ulkoisesti. Useimmiten ohjausjänni-
nistimen piirilevyyn tai tuulettimeen syötetty te on 24 V DC. Myös tarvittavat signaalit
jännite. Liittimien merkintä on tavallisesti voivat pehmokäynnistimen mallin mukaan
1 ja 2. Tavallisesti jännite on 100–250 V olla jatkuvia tai pulssimuotoisia.
AC.
Lähtösignaalireleet
Käyttömaadoitus Pehmokäynnistimestä voidaan saada
Jos pehmokäynnistimessä on käyttömaa- enimmillään kolmenlaisia lähtösignaaleja.
doitus, kytke maadoitus asennuslevyyn Katso alla oleva taulukko.
mahdollisimman lyhyellä kaapelilla. Tämä
varmistaa pehmokäynnistimen mahdolli- Analoginen lähtö
simman luotettavan toiminnan. Ilman luo- Jotkin pehmokäynnistimet on varustettu
tettavaa käyttömaadoitusta esim. väyläoh- analogisella lähtösignaalilla, joka voidaan
jaus ei pysty toimimaan luotettavasti. kytkeä analogiseen mittariin tai jota voidaan
käyttää PLC:n analogiatulona. Analogiatu-
Ohjauspiiri lon avulla voidaan havaita moottoriin mene-
Ohjauspiirin avulla annetaan pehmokäyn- vä virta analogisella virtamittarilla ja poistaa
nistimen käynnistys- ja pysäytyssignaali näin erillisen virtamuuntajan tarve.
sekä joskus muita tulosignaaleja. Ohjaus-
jännite voidaan pehmokäynnistimen mallin Kytkentäkaaviot ovat osoitteessa
www.abb.com/lowvoltage.
Käynti Sulkeutuu heti käynnistyssignaalin jälkeen ja pysyy suljettuna koko

sen ajan, kun pehmokäynnistin syöttää jännitettä moottoriin. Käy-
tetään tavallisesti pääkontaktorin ohjaukseen.
TOR / Ohitus Sulkeutuu, kun pehmokäynnistin saavuttaa rampin ylärajan (moot-
toriin syötetään täysi jännite), ja pysyy suljettuna, kunnes pysäytys-
signaali on annettu. Käytetään tavallisesti ulkoisen ohituskontakto-
rin ohjaukseen.
Tapahtuma Tämä rele sulkeutuu (tai avautuu) vian tai suojaustoiminnon ilme-
tessä. Tätä relettä voidaan käyttää vian ilmaisuun tai pääkontakto-
rin avaamiseen.
Pehmokäynnistimien tavalliset lähtösignaalireleet.

Pehmokäynnistimen kytkentä
kenttäväyläjärjestelmään
Kytkentä vitaan eri protokollille. On erittäin tärkeää
Nykyisen useat pehmokäynnistimet voi- varmistaa, että käytetty ohjelmatiedosto
daan kytkeä PLC-järjestelmään esimerkiksi vastaa pehmokäynnistimen versiota. Jo-
Profibus- tai Modbus-kenttäväylän avul- kaiselle ohjelmatiedoston versiolle on oma
la. Pehmokäynnistimen mallin ja kenttä- oppaansa, jossa kerrotaan tarkemmin
väyläprotokollan mukaan voi olla mahdol- lähetettävistä tiedoista. Ohjelmatiedostot
lista käynnistää ja pysäyttää pehmokäyn- ja oppaat on saatavilla osoitteessa
nistin, nähdä tilatietoja ja muuttaa pehmo- www.abb.com/lowvoltage.
käynnistimen asetuksia PLC-järjestelmästä
käsin. ABB:n pehmokäynnistimet kytke-
tään kenttäväyläjärjestelmään FieldBus
Plug-kenttäväyläsovittimen avulla. Valitse
protokollaan sopiva sovitin. Oikealla on
kuvattu kytkennän yleinen rakenne. Tar-
kempia tietoja kytkennästä on kenttäväy-
läprotokollan käyttöoppaassa osoitteessa
www.abb.com/lowvoltage.
Ohjelmatiedostot Made in Sweden Made in Sweden
Useimmille kenttäväyläprotokollille tarvitaan Key-Pad PTC Fieldbus Key-Pad PTC Fieldbus
erityinen ohjelmatiedosto, kun niitä ohjel-

moidaan PLC-järjestelmään. Seuraavassa
taulukossa on esitetty, mitkä tiedostot tar-
Kenttäväylä Tiedostotyyppi Versiot

protokolla
Profibus gsd-tiedosto Gsd-tiedoston viimeisin versio tukee
kaikkia pehmokäynnistinversioita. Sama
tiedosto tukee sekä DP/V0- että DP/V1-
väyläliittimiä
Modbus Ohjelmatiedostoa –
ei tarvita
DeviceNet eds-tiedosto / Ohjelmatiedoston version täytyy vastata
DeviceNet pehmokäynnistimen versiota.
CANopen eds-tiedosto / Ohjelmatiedoston version täytyy vastata
CANopen pehmokäynnistimen versiota.

2- ja 3-vaihesäätö
Perinteisesti pehmokäynnistimissä moottorin lähtöjännitteen säätöön on käytetty

kuutta tyristoria (kaksi vastarinnankytkettynä jokaisessa kolmessa vaiheessa). Jot-
ta osien määrää voidaan vähentää ja pehmokäynnistimen koko minimoida, myös
kaksivaiheohjaus on mahdollinen ratkaisu. Tässä ratkaisussa kolmas vaihe pelkäs-
tään kulkee pehmokäynnistimen läpi säätämättä jännitettä tai virtaa. 2-vaiheohjattu
pehmokäynnistin toimii samoin kuin 3-vaiheohjattu pehmokäynnistin alla kuvatuin
muutamin poikkeuksin.
Kolmiokytkentä ei ole mahdollinen

Koska pehmokäynnistin ei ohjaa yhtä vai-
hetta, tämän vaiheen virta kulkee käynnis-
timen läpi antamatta pehmokäynnistimel-
le käynnistyssignaalia. Tällöin moottori ei
Pehmo-
käynnisty vaan kuumenee ja lopulta vahin- SCR SCR käynnistin
goittuu.
Moottori
Vaikka tämä voidaan välttää pääkontakto-
rin avulla valmiustilassa, virta ei käytännös-
sä vähenisi ollenkaan käynnistyksen yhte-
ydessä – vaikka virran vähentäminen on
ehkä tärkein pehmokäynnistimen käytöstä
saatava etu.
Jotkin 2-vaiheohjatut pehmokäynnisti-

met luovat DC-komponentin
Kun rampitusta ylös ja alas ohjataan vain
kahdella vaiheella, syntyy DC-komponentti,
jolla on momenttia heikentävä jarrutusvaiku-
tus. Tuloksena on hyvin äänekäs ja huono
käynnistys. ABB:n tuotteet mukaan lukien
vain hyvin harvoissa markkinoilla olevissa
2-vaiheohjatuissa pehmokäynnistimissä
on DC-komponentin poistava kehittynyt al-
goritmi. Tämä algoritmi on välttämätön, jos
2-vaiheohjattuja pehmokäynnistimiä halu-
taan käyttää suurten moottorien kanssa.

Lievä vinokuormitus käynnistyksen
aikana
Käytettäessä 3-vaiheohjattuja pehmokäyn-
nistimiä käynnistysvirta voidaan tasapai-
nottaa kaikkien kolmen vaiheen välillä. Kun
käytetään 2-vaiheohjattua pehmokäynnis-
tintä, ohjaamattoman vaiheen virta on mui-
ta vaiheita suurempi. Tämä vaikuttaa siten,
että maksimivirta (yhdessä vaiheessa) on = 2-vaiheohjaus = 3-vaiheohjaus
suurempi 2-vaiheohjatulla pehmokäynnisti-
mellä kuin 3-vaiheohjatulla pehmokäynnis-
timellä. Tämä epätasapaino esiintyy hetken
aikaa käynnistyksen ja pysäytyksen aikana.
Jatkuvan käytön aikana virrat tasapainottu-
vat.
Milloin 2-vaiheohjattu pehmokäynnistin on hyvä ratkaisu?

2-vaiheohjattu pehmokäynnistin toimii hyvin 3-vaiheohjattu pehmokäynnistin
- useimmissa normaalisovelluksissa on suositeltavampi, kun
- kaikentyyppisissä laitteistoissa - tarvitaan alinta mahdollista
- kun tarvitaan momentinsäätöä käynnistysvirtaa
- normaalissa tai raskaassa - tarvitaan kolmiokytkentä
käynnistyksessä - vinokuormitus käynnistyksen ja
- kun tarvitaan pientä ja pysäytyksen aikana aiheuttaa ongelmia
kustannustehokasta ratkaisua
2-vaiheohjatut pehmokäynnistimet 3-vaiheohjatut pehmokäynnistimet

Asetukset
Tässä osassa kuvataan lyhyesti joitakin pehmokäynnistimien tärkeimpiä asetuspa-

rametreja. Kaikkia näitä asetuksia ei löydy kaikista pehmokäynnistimistä, ja käytet-
tävissä voi olla muita asetuksia pehmokäynnistimen tyypin ja valmistajan mukaan.
Asetukset voidaan määrittää potentiometreillä, DIP-kytkimillä, ohjauspaneelilla, tie-
tokoneella tai muilla keinoin.
Käynnistysramppi on aika, joka kuluu Pysäytysramppia käytetään, kun moot-

rampin alusta (lähtöjännitteestä) täyden tori (esimerkiksi pumppu tai hihnakuljetin)
jännitteen saavuttamiseen. Ramppiaika ei halutaan pysäyttää pehmeästi. Pysäytys-
saa olla liian pitkä, koska muutoin moottori ramppi on aika, joka kuluu täydestä jän-
voi lämmetä tarpeettomasti ja ylikuormitus- nitteestä loppujännitteen saavuttamiseen.
rele laueta. Jos ramppi asetetaan nollaksi, pysäytys
vastaa suoraa pysäytystä.
On tavallinen väärinkäsitys, että tällä para-
metrilla määritetään absoluuttinen käynnis- Momentinsäätö on toiminto, joka säätää
tysaika, jonka kuluessa moottori saavuttaa jännitteen sijasta moottorin momenttia.
täyden nopeuden. Tämä ei pidä paikkaan- Tämä on hyödyllinen toiminto erityisesti
sa. Käynnistysramppiparametri määrittää pumppujen pysäytyksessä, jotta paineis-
vain ajan, jonka kuluttua pehmokäynnistin kut voidaan välttää. Pehmokäynnistimissä,
syöttää moottoriin täyttä jännitettä. Jos joissa on momentinsäätö, voidaan valita
moottori on kuormittamaton, moottorin momenttiramppi tai jänniteramppi sekä
käynnistysaika on todennäköisesti lyhyem- käynnistyksen että pysäytyksen aikana.
pi kuin määritetty ramppiaika. Vastaavas- Näiden parametrien nimitykset ovat käyn-
ti, jos moottori on raskaasti kuormitettu, nistys- ja pysäytystila. Momenttisäädetty
käynnistysaika on luultavasti pidempi. käynnistys on yleensä selkeästi lyhyempi
kuin jännitesäädetty.
Ue
Lähtöjännite
(Uini)
Aika
Käynnistys- Pysäytys-
ramppi ramppi
Kaavio, jossa näkyvät käynnistysramppi, pysäytysramppi ja lähtöjännite

Lähtöjännite on kohta, josta pehmokäyn- Moottorin nimellisvirran asetus mahdol-
nistin aloittaa nousevan rampin. Moottorin listaa moottorin nimellisvirran määrittämisen
momentti pienenee jännitteen neliön mu- pehmokäynnistimellä. Tämä asetus vaikut-
kaan, ja jos jännite on liian pieni (esimerkik- taa myös muihin arvoihin, kuten elektronisen
si 20 %), käynnistysmomentti on vain 0,22 ylikuormitussuojan ja muiden suojausten
= 0,04 = 4 % eikä moottori käynnisty heti laukaisutasoon, mutta myös virranrajoitus-
alussa. Siksi on tärkeää löytää taso, joka toiminnon tasoon.
on juuri niin korkea, että moottori käynnis-
tyy heti eikä kuumene tarpeettomasti.
Loppujännite on jännitetaso, johon peh-

mokäynnistin päättää rampin pysäytys-
rampille määritetyn ramppiajan jälkeen.
Tässä tilanteessa moottori on jo pysähtynyt
ja pehmokäynnistin katkaisee moottoriin
menevän virran, jotta moottori ei kuumene
tarpeettomasti.

Asetukset
Virranrajoitusta voidaan käyttää sovel-

luksissa, joissa käynnistysvirtaa halutaan
rajoittaa, sekä raskaassa käynnistyksessä Vakiojännite
Saavutettu virran
silloin, kun käynnistys on vaikeaa toteut-
raja-arvo
taa pelkästään lähtöjännite- ja käynnis-
tysramppiasetuksilla. Kun virran raja-arvo
saavutetaan, pehmokäynnistin keskeyttää
t1 t2 Aika
tilapäisesti jännitteen kasvattamisen, kun- t1 + t2 = määritetty ramppiaika
nes virta laskee määritetyn raja-arvon ala-
puolelle. Tämän jälkeen rampitus täyteen Jännitteen pitäminen kiinteällä tasolla pitää
jännitteeseen jatkuu. Koska enimmäisvirta virran määritetyllä tasolla.
(suora käynnistysvirta) alenee nopeuden
kasvaessa, jännitettä voidaan nostaa as-
teittain ylittämättä asetettua virtarajaa.
I
5
I Virran
raja-arvo
Aika
Pehmokäynnistimen virranrajoitustoiminto rajoittaa
virran ennalta asetetulle tasolle.
rpm
Virtaa ja jännitettä täytyy pienentää
enemmän käynnistyksen alussa.

Suositellut asetukset
Pehmokäynnistimen asetukset vaihtelevat sovelluskohteittain kuorman tyypin,

moottorin ominaisuuksien, moottorin kuormitusajan ja muiden tekijöiden mukaan.
Tässä esitellyt asetukset ovat vain yleisiä suosituksia, joten jokaisen asennetun
pehmokäynnistimen asetukset tulee tarkistaa erikseen.
Käytettäessä 2-vaiheohjattua pehmokäynnistystä, alkujännite ja virtaraja täytyy mahdolli-

sesti määrittää hieman korkeammaksi.
Pehmokäynnistimen suositellut asetukset

Kuorman tyyppi Ramppiaika Ramppiaika Lähtö Virran Pysäytyksen
käynnistyk- pysäytyk jännite rajoitus momentinsäätö
selle (s) selle (s) Uini (%) (x Ie) (jos käytettä-
vissä)
Aksiaalituuletin 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä
Vannesaha 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä
Keulapotkuri 10 Ei käytössä 30 1,5–3 Ei käytössä
Keskipakotuuletin 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä
Keskipakopumppu 10 10 – 20 30 3,5 Käytössä
Sirkkeli 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä
Kompressori 5 Ei käytössä 30 3,5 Ei käytössä
Hihnakuljetin 10 Ei käytössä 40 4,0 Ei käytössä
Murskain 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä
Leikkuri 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä
Liukuportaat 10 Ei käytössä 30 3,5 Ei käytössä
Hiomakone 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä
Korkeapaine
10 10 50 4,5 Käytössä
pumppu
Hydraulipumppu 10 Ei käytössä 30 3,5 Ei käytössä
Hissi 10 Ei käytössä 30 3,5 Ei käytössä
Valssain 10 Ei käytössä 30 4,0 Ei käytössä

Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX)
Sähkölaitteiden käyttöä koskevat erityisehdot koskevat laitteistoja, jotka si-

jaitsevat räjähdysvaarallisissa tiloissa, joissa on räjähdysalttiita kaasuseoksia,
räjähdysalttiita materiaaleja tai paloarkaa mutta ei räjähdysaltista pölyä.
Eri räjähdyssuojausluokat (Ex) kuvataan seuraavissa IEC 60079 -standardin

osissa:
IEC 60079-1: räjähdyspaineen kestävät rakenteet ”d”
IEC 60079-2: paineistetut rakenteet ”p”
IEC 60079-5: jauhetäytteiset rakenteet ”q”
IEC 60079-6: öljytäytteiset rakenteet ”o”
IEC 60079-7: varmennetut rakenteet ”e”
IEC 60079-11: luonnostaan vaarattomat rakenteet ”i”
IEC 60079-18: kapseloidut rakenteet ”m”
IEC 60079-22: valaisimet kaivoskaasulle alttiissa kaivoksissa (harkinnassa)

Esimerkki: Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät sähkölaitteet - öljytäytteiset rakenteet ”o” merkitään
Exo.
Vaaralliset tilat ja vyöhykkeet aikana ja kaasun mahdollinen esiintymi-

nen kestää vain lyhyitä aikoja. Vyöhykkeillä
Vaaralliset tilat jaetaan vyöhykkeisiin
0 ja 1 sallittuja laitteita voi tietenkin käyttää.
seuraavasti:
Joissakin olosuhteissa laitteiden (esimer-
Vyöhyke 0
kiksi moottorien) rakenteen täytyy olla rä-
Alue, jolla on räjähdysvaarallista kaasua jat-
jähdyssuojattu.
kuvasti tai pitkiä aikoja. Tällä vyöhykkeellä
saa käyttää vain luokan Exi luonnostaan 3m r4,5 m
vaarattomia piirejä. Moottoreita ei siis saa
käyttää. 3m
Nesteen pinta
Vyöhyke 1
Alue, jolla esiintyy todennäköisesti räjäh-
dysvaarallisia kaasuja normaalin käytön ai-
kana. Tällä vyöhykkeellä voi käyttää luokkiin Seinän
korkeus
Exd, Exe ja Exp kuuluvia moottoreita.
Matala piste
Etäisyys seinään
Vyöhyke 2
Alue, jolla räjähdysvaarallista kaasua ei Vyöhyke 0 Vyöhyke 1 Vyöhyke 3
todennäköisesti esiinny normaalin käytön Esimerkki luokituksesta ja vaarallisen alueen laajuudesta
säiliössä

ATEX Pehmokäynnistimen sijoittaminen ja
valinta ATEX-ympäristöissä
ATEX (ATmosphere EXplosible) -mer-
Jos pehmokäynnistintä on tarkoitus käyt-
kintä kuvaa, mitkä laitteet ja työolosuh-
tää ATEX-luokitellussa ympäristössä, se
teet ovat sallittuja räjähdysvaarallisissa
on sijoitettava erilliseen tilaan luokiteltujen
tiloissa. ATEX koostuu kahdesta EU-
alueiden ulkopuolelle. Ylikuormitusreleen
direktiivistä:
täytyy olla Ex-moottoreille suunniteltu eri-
• ATEX 95 -laitedirektiivi 94/9/EY koskee koisversio, esimerkiksi TA25DU...V1000–
räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi T900DU/SU...V1000. Tuotteen UMC:n
tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä täytyy myös olla erikoisversio. Tämäntyyp-
pisten releiden laukaisukäyrä on tarkempi
• ATEX 137 -olosuhdedirektiivi 99/92/ kuin vakioreleen. Tähän on kiinnitettävä
EY on annettu vähimmäisvaatimuksista erityistä huomiota. Voidaan käyttää myös
räjähdyskelpoisten ilmaseosten aihe- ATEX-hyväksyttyjä termistorireleitä (esim.
uttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi 1SVR430720R0400)
joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja
terveyden suojelun parantamiseksi. Pehmokäynnistimen tyyppi ja koko sekä
muut virtapiirissä käytettävät laitteet täytyy
valita tyypin 2 koordinoinnin mukaan.
Huomautus:
Jos sähkölaitteita käytetään vaa-
rallisilla vyöhykkeillä, on käytettävä
erikoiskotelointia. Tämäntyyppisen
(esimerkiksi teräksisen) kotelon on
kestettävä sen sisällä tapahtuva
räjähdys ympäristöä vaarantamatta.
Tämä ratkaisu on yleensä erittäin
harvinainen.

Koordinointi
Koordinoinnilla tarkoitetaan valikoitua sähkölaiteyhdistelmää, joka on turvalli-

nen ympäristölle ja ihmisille silloinkin, jos järjestelmässä esiintyy ylikuormitus
tai vika. Koordinaatiotyyppi määrittelee samalla myös sen, kuinka nopeasti
vian jälkeen laitteisto on käyttökunnossa ja tuotantoa voidaan jatkaa.
Koordinoidun ryhmän on varmistettava seuraavat tärkeät toiminnot:

• Ylikuormitussuojaus. Suojaa kaikkia komponentteja ja kaapeleita sekä moottoria yli-
kuumenemiselta ja on aktiivinen kaikilla virroilla lukitun roottorin virtaan saakka. Tämä
laite lähettää laukaisusignaalin katkaisimeen, joka on tavallisesti moottorin ohjaukseen
käytettävä kontaktori.
• Moottorin ohjaus. Tämä toiminto on tavallisesti toteutettu kontaktorilla.
• Oikosulkusuojaus, joka huolehtii kaikista lukitun roottorin virtaa suuremmista virroista,

toisin sanoen vikavirroista.
• Eristys. Varmista, että avatussa laitteessa on eristävä ilmavälys, joka suojaa ihmisiä.
ABB:n pehmokäynnistimien koordinointi on tehty standardien IEC 60947-4-2 ”AC semi-

conductor motor controllers and starters” ja EN 60947-4-2 mukaisesti. Direktiivin IEC
60947-1, General Rules, määräykset koskevat IEC 60947-4-2 -standardia, kun sitä eri-
tyisesti vaaditaan.
Standardissa IEC 60947-4-2 määritel- Tyyppi 2:

lään kaksi koordinointityyppiä toimin- Koordinointi edellyttää, että oikosulkuti-
nan odotetun jatkuvuuden mukaan. lanteessa laite ei aiheuta vaaraa ihmisille
Tyyppi 1: tai muille laitteille ja on edelleen käytettä-
Koordinointi edellyttää, että oikosulkutilan- vissä. Hybridiohjaimissa ja -käynnistimissä
teessa laite ei aiheuta vaaraa ihmisille tai esiintyy koskettimien kiinni hitsaantumisen
muille laitteille ja että laite on korjattava ja mahdollisuus, ja tällöin valmistajan tulee
sen osia on vaihdettava, ennen kuin sitä ilmoittaa vaadittavat laitteiston huoltotoi-
voidaan taas käyttää. menpiteet.
Huomautus:
Kun pehmokäynnistintä käytetään
tyypin 2 koordinoinnissa, varokkei-
den vaihtaminen ja uudelleenkäyn-
nistys on hyväksyttävä oikosulun
jälkeen. Vain puolijohdevarokkeita
voi käyttää pehmokäynnistimen
tyypin 2 koordinoinnissa.

Käyttöluokat
Joitakin käyttöluokkia on ilmoitettu standardissa IEC 60947-4-2, ”AC semiconduc-

tor motor controllers and starters”. AC-53 on ABB:n pienjännitepehmokäynnistimi-
en luokka, koska se koskee oikosulkumoottorien ohjausta. Tämä on luokka, joka
on ilmoitettu pehmokäynnistimien koordinointitaulukon otsikossa.
Käyttöluokka Tyypillinen käyttökohde Huomautus
AC-53a Oikosulkumoottorien ohjaus: 8 tunnin Pehmokäynnistin, jossa

käyttö, kuormitusvirrat käynnistykselle, ei ole ulkoista ohitus
kiihdytykselle ja käytölle kontaktoria
AC-53b Oikosulkumoottorien ohjaus: jaksottainen Pehmokäynnistin, jossa

käyttö on ulkoinen ohitus
kontaktori.
Huomautus:
Joissakin ABB:n pehmokäynnistimissä
on sisäänrakennettu ohituskontaktori,
mutta toisissa ei. Ulkoista ohituskon-
taktoria ei kuitenkaan tarvitse asentaa,
koska kaikki ABB:n pehmokäynnis-
timet on valmistettu käyttöluokan
AC-53a mukaisesti.

Suojaustyypit
Markkinoilla olevilla sähkölaitteilla on useita eri suojaustyyppejä, joissa käytetään

erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia. Yhtä suojaustyyppiä ei yleensä voi korvata
toisella, ennen kuin muut piirin suojauslaitteet on tarkistettu. Jos 100 ampeerin su-
lake korvataan toisella 100 ampeerin sulakkeella (sama nimellisarvo) tarkistamatta
sulakkeen tyyppiä, vaarana on suojauksen menettäminen. Alkuperäisessä sulak-
keessa voi olla sekä oikosulkusuojaus että lämpösuojaus, kun vaihtosulakkeessa
voi olla pelkkä oikosulkusuojaus.
gL/gG-sulakkeissa on sekä oikosulkusuo- Moottorinsuojakytkin on laite, joka sisältää

jaus että kaapelien lämpöylikuormitussuo- eristystoiminnon, lämpöylikuormitussuojan
jaus (5 s > 3,5 x In). Tyypin 1 koordinointi ja oikosulkusuojauksin. Moottorinsuoja-
voidaan saavuttaa, jos näitä sulakkeita käy- kytkimiä on saatavilla noin 100 ampeeriin
tetään yhdessä pehmokäynnistimen kans- saakka. Moottorinsuojakytkimellä päästään
sa. Tyypin 2 koordinoinnissa täytyy käyttää tyypin 1 koordinointiin. Tyypin 2 koordinoin-
puolijohdesulakkeita. nissa täytyy käyttää puolijohdesulakkeita.
aM-sulakkeissa on vain oikosulkusuojaus Puolijohdesulakkeet (nopeat sulakkeet)

(5 s > 9 x In). Lämpöylikuormitussuojaus ovat ainoita sulakkeita, jotka ovat riittävän
vaatii erillisen suojalaitteen. Tyypin 1 koordi- nopeita täydelliseen tyypin 2 koordinointiin
nointi voidaan saavuttaa, jos näitä sulakkei- pehmokäynnistintä käytettäessä. Tämän
ta käytetään yhdessä pehmokäynnistimen sulaketyypin yhteydessä on aina käytet-
kanssa. Tyypin 2 koordinoinnissa täytyy tävä erillistä ylikuormitusrelettä moottorin
käyttää puolijohdesulakkeita. suojaamiseen. Jos puolijohdesulakkeet
korvataan esimerkiksi kompaktikatkaisijoil-
Kompaktikatkaisijassa on tavallisesti sekä
la tai moottorinsuojakytkimillä, saavutetaan
lämpöylikuormitussuojaus että oikosulku-
vain tyypin 1 koordinointi.
suojaus. Kompaktikatkaisijalla päästään
tyypin 1 koordinointiin. Tyypin 2 koordinoin-
nissa täytyy käyttää puolijohdesulakkeita.

Aika
Ylikuormitus
(terminen tai sähköinen)
gL/gG-sulakkeet
aM-sulakkeet
Puolijohdesulakkeet
Kompaktikatkaisja
Moottorinsuojakytkin
Alue, jossa vakio-

sulakkeiden nopeus
ei riitä saavuttamaan
tyypin 2 koordinaatiota
Virta

Koordinointitaulukot
Pehmokäynnistimien koordinointitaulukot löytyvät Internet-sivulta

www.abb.com/lowvoltage valinnoilla Online Product Selection Tools ja
Coordination tables for motor protection.
Kun koordinointitaulukko avataan, esiin tulee seuraava näyttö:
Löydä sopivat koordinointitaulukot tekemällä tarvittavat valinnat näytön yläosassa. Pehmo-

käynnistimiä koskevat valinnat on kuvattu alla.
Suojalaitteet Sulakkeet (vakio tai puolijohde)

Kompaktikatkaisija
Moottorinsuojakytkin
Käynnistystyyppi Pehmokäynnistimen normaali käynnistys suorakytkennässä
Pehmokäynnistimen normaali käynnistys kolmiokytkennässä
Jännite (V) Käyttökohteessa tarvittava nimelliskäyttöjännite
Iq (kA) Nimellisoikosulkuvirta
Koordinointiluokka Luokka 1 tai luokka 2
Moottorin teho
Moottorin nimellisteho
(kW)

Koordinointitaulukoiden lukuohje
Alla on esimerkki koordinointitaulukosta.
Moottori Moottorin nimellisteho ja enimmäisvirta.

Jos tämä ei vastaa käytettävää moottoria,
valinta tehdään enimmäisvirran perusteella.
Pehmokäynnistin Moottorille sopiva pehmokäynnistintyyppi ja -koko.

Kompaktikatkaisija Kompaktikatkaisijan tyyppi ja magneettinen
laukaisuvirta.
Kytkinvaroke Sulakkeiden nimellisvirta ja tyyppi sekä sulakkeille
sopiva kytkinvaroke.
Moottorinsuojakytkin Moottorinsuojakytkimen tyyppi, magneettinen
laukaisuvirta ja virran asetusalue.
Ylikuormitussuoja Ulkoisen tai sisäänrakennetun ylikuormitussuojan
tyyppi ja asetusalue.
Pääkontaktori Moottorille sopiva pääkontaktori.
Tämä kontaktori ilmoitetaan AC-3-arvolla.
Ohituskontaktori Sopiva ohituskontaktori. Ohituskontaktoria
ei kuitenkaan tarvita koordinointia varten.
Tämä kontaktori ilmoitetaan AC-1-arvolla.
Suurin sallittu Suurin koordinoinnissa sallittu lämpötila.
ympäristön lämpötila

Koordinoinnit
Pehmokäynnistin ja varokkeet suoras- Pehmokäynnistin kolmiokytkennässä ja

sa kytkennässä varokkeet suorassa kytkennässä
Kun laitteet ovat suorassa kytkennässä, Kun pehmokäynnistin on kolmiokytken-
koordinoinnit perustuvat tähän piirikaavi- nässä, koordinoinnit perustuvat tähän
oon. piirikaavioon.
Ohituskontaktori ei ole pakollinen koordinoinnissa. Ohituskontaktori ei ole pakollinen koordinoinnissa.
Kytkinvaroke
Kytkinvaroke Puolijohdesulake
Puolijohdesulake
Pääkontaktori
Ylikuormitusrele
Pää-
kontaktori
Pehmo-
Pehmo- käynnistin Ohitus- Ylikuormitus-
Ohituskontaktori kontaktori
käynnistin rele
Moottori
M
M Moottori
Pehmokäynnistin kolmiokytkennässä ja varokkeet

Pehmokäynnistin ja varokkeet suorassa kytkennässä suorassa kytkennässä
Pääkontaktori AC-3 Pääkontaktori AC-3
Ohituskontaktori AC-1 Ohituskontaktori AC-1
Pääkontaktori ja ohituskontaktori kolmiokytkennässä
Käytettäessä PSTB-pehmokäynnistimiä
Useissa pehmokäynnistimissä on
sulakkeet on sijoitettu kolmiokytken-
sisäänrakennettu ylikuormitusrele.
tään. Lisätietoja on saatavilla ABB:ltä.

Ympäristötiedot
Tuotteen vaikutus ympäristöön on yhä tärkeämpi tekijä sekä uusia tuotteita suunni-
teltaessa että päivitettäessä jo olemassa olevia tuoteperheitä. ABB pyrkii voimak-
kaasti vähentämään kaikkien ABB:n tuotteiden ympäristövaikutuksia.
RoHS (Restriction of Hazardous

Substances)
RoHS (Restriction of Hazardous Substan-
ces) -direktiivissä määritellään aineet, joita
ei saa käyttää tietyissä tuotteissa. RoHS-
direktiivi koskee pääasiassa kuluttajatuot-
teita, eivätkä pehmokäynnistimet kuulu
tämän direktiivin piiriin. Tästä huolimatta
monet ABB:n pehmokäynnistimistä täyttä-
vät RoHS-direktiivin vaatimukset.

Harmoniset yliaallot
Harmoniset yliaallot ovat ei-toivottuja jännitteitä ja virtoja, joita esiintyy lähes kaikis-
sa nykyisissä sähköjärjestelmissä. Ne ovat aina nimellistaajuuden monikertoja.
Tyypillisiä harmonisia yliaaltoja ovat esimerkiksi kolmas, viides, seitsemäs ja yh-

deksäs yliaalto. Harmoniset yliaallot kuumentavat mm. moottoreita ja kaapeleita
tarpeettomasti sekä lyhentävät niiden käyttöikää, jos laitteet altistuvat yliaalloille
pitkiksi ajoiksi.
Toisinaan harmoniset yliaallot voivat lisäksi häiritä elektronisten laitteiden ja järjes-

telmien toimintaa. Yliaaltosisältö ja harmonisten yliaaltojen taso riippuvat luonnol-
lisesti lähteestä, mutta myös useista muista parametreista, esimerkiksi sähköver-
kon, moottorin, kondensaattorin ja muiden järjestelmässä käytettävien laitteiden
impedansseista. Toisin sanoen kyseessä on varsin monitahoinen ilmiö.
Yliaaltosisältö ja pehmokäynnistimet
Yliaaltosisältö on yleensä merkityksetön Edelliseen tekee poikkeuksen 690V verkon
seikka pehmokäynnistimien kannalta. kytkennät. 690V verkossa esiintyvät yliaallot
Nämä kysymykset liittyvät yleensä taajuus- saattavat käytännön kokemusten mukaan
muuttajasovelluksiin, joissa yliaaltoja muo- vaikuttaa verkon muihin laitteisiin ja jopa
dostuu jatkuvasti, ja suodatin vaaditaan tuhota niitä. ABB suosittelee, että 690V
aina yleisöverkoissa ja usein myös teollisis- pääjännitteeseen kytketyt pehmokäynnis-
sa verkoissa. ABB:n pehmokäynnistimet timet pidetään verkosta erotettuina aina,
täyttävät EMC-direktiivin päästötaso- ja kun niitä ei käytetä. Erottaminen voidaan
häiriönsietovaatimukset, joten tämä seikka yksinkertaisesti tehdä etukontaktorilla jol-
ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä. loin käynnistettäessä kontaktori suljetaan
juuri ennen pehmon käynnistystä. Kts. op-
paan lopussa kytkentäkuva PST(B) 690V.

Usein kysyttyjä kysymyksiä
Pääkontaktori Tehohäviö
K Täytyykö pehmokäynnistimen eteen K Mikä on pehmokäynnistimen tehohä-
asentaa sarjaan kytketty pääkontaktori? viö jatkuvan käytön aikana?
V Pehmokäynnistin ei vaadi pää- V Arvot löytyvät tavallisesti tuote-esit-
kontaktorin asentamista, mutta teestä. ABB:n pehmokäynnistimille voi
suosittelemme sen käyttöä hätäpy- käyttää seuraavaa kaavaa (esimerkiksi
säytyksen ja/tai ylikuormitusreleen malleille PST30...300):
laukaisun vuoksi. Joissakin sovelluk- PLtot = [3 x Ie x 1,0] + 50 (W)
sissa pääkontaktorin sijasta voidaan
Tämä arvo alenee arvoon 50 W vain
käyttää kompaktikatkaisijaa.
käytettäessä ohitusta. Tämä on esimer-
kiksi jäähdytyspuhaltimien ja piirilevyjen
Ympäristön lämpötila
teho.
K Voinko käyttää pehmokäynnistintä, jos
ympäristön lämpötila on korkeampi Ie on moottorin käyttövirta.
kuin käytönaikainen suositusarvo?
Resistiiviset kuormat
V Pehmokäynnistintä voidaan tavallisesti
K Voiko pehmokäynnistin toimia kapasitii-
käyttää suositusarvoa korkeammissa
visilla tai resistiivisillä kuormilla?
lämpötiloissa, jos laitteen nimellisvirtaa
V Ei, kaikki ABB:n pehmokäynnistimet on
alennetaan valmistajan suositusten
tehty käytettäviksi induktiivisilla kuormil-
mukaisesti.
la.
Pehmopysäytyssovellukset
Kondensaattoriparistot
K Missä sovelluksissa voi käyttää peh-
K Mihin tehokertoimen kompensoinnin
mopysäytystä?
kondensaattoriparistot sijoitetaan, kun
V Pumput ja särkyvien esineiden käsit- käytetään pehmokäynnistimiä?
telyyn tarkoitetut hihnakuljettimet ovat V Kondensaattoriparistoja ei voi sijoittaa
kaksi tärkeintä käyttökohdetta, joissa pehmokäynnistimen ja moottorin väliin,
pehmopysäytys on yleisesti käytössä. koska tämä voi vahingoittaa pehmo-
käynnistintä. Kondensaattoriparistot
Ohituksen hyödyt sijoitetaan pehmokäynnistimestä näh-
K Mitä etuja on ohituskontaktorin käy- den verkon puolelle.
töstä?
V Pienempi tehohäviö. On myös mah- Käyttöluokka
dollista pienentää kotelon kokoa ja K Mitä käyttöluokkaa tulee käyttää pää-
käyttää korkeampaa IP-luokkaa, koska kontaktorilla ja ohituskontaktorilla?
jäähdytystarve vähenee. Samoin laitetta
V Pääkontaktori: aina AC-3. Ohitus-
voidaan käynnistää useammin, kun
kontaktori: voi käyttää luokkaa AC-1.
tyristorit ovat ohitettuina käytön aikana.
Huom. ohituskontaktorin mitoittaminen
AC-3 käyttöluokan mukaan mah-
dollistaa suorakäynnistyksen etuja
ohituskontaktorin avulla pehmon
vikaantuessa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä
Vikailmoitus käynnistettäessä Erillinen ylikuormitusrele ohitusta

K Miksi pehmokäynnistin antaa vikail- käytettäessä
moituksen, kun käynnistyssignaali K Tarvitaanko erillinen ylikuormitusrele
annetaan pääkontaktorille ja pehmo- käytettäessä pehmokäynnistintä, jossa
käynnistimelle samanaikaisesti? on sisäinen elektroninen ylikuormitus-
V Jos pääkontaktori suljetaan liian suojaus ja ohitus?
myöhään, pehmokäynnistin tulkitsee V Jos pehmokäynnistimen erilliset virta-
sen vaiheviaksi. Korjaa tämä ongelma muuntajat voidaan asentaa siten, että
viivyttämällä pehmokäynnistimen käyn- virran mittaus voidaan tehdä myös
nistyssignaalia noin 0,5 sekuntia. ohitettuna, erillistä relettä ei tarvita;
muussa tapauksessa tarvitaan.
Testaaminen ilman moottoria
K Voiko pehmokäynnistintä testata ilman Eri taajuudet
moottoria? K Voiko samaa pehmokäynnistintä käyt-
V Tämä ei ole mahdollista, koska peh- tää 50 ja 60 hertsin taajuudella?
mokäynnistimen läpi ei kulje virtaa ja V Tämä on mahdollista kaikilla ABB:n
joissakin tyypeissä tulee myös ilmoitus pehmokäynnistimillä, jos käyrä on
kuorman puuttumisesta. sinimuotoinen.
Ylikuormitusrele laukeaa
Jännitevaihtelut
käynnistettäessä
K Minkä suuruiset jännitevaihtelut ovat
K Miksi ylikuormitusrele laukeaa käynnis-
sallittuja pehmokäynnistimissä?
tettäessä?
V Vähimmäis- ja enimmäisarvot, joilla
V Tämä voi johtua seuraavista syistä
täydellinen toiminta on taattu, ovat –15
erikseen tai yhdessä:
%...+ 10 % nimellisarvosta. Tämä on
• virranrajoituksen arvo on liian pieni ilmoitettu myös IEC-standardissa.
• ramppiaika on liian pitkä
Esimerkki: PSR25-600-70. Tuotteen
• lähtöjännite on liian pieni
käyttöjännite on 208...600 V eli 208 V –
• ylikuormitusreleen laukaisuluokka 15 %...600 V + 10 %.
on virheellinen
• ylikuormitusreleen säätö on
Puolijohdesulakkeet
virheellinen
K Täytyykö puolijohdesulakkeita käyttää
• Elektroninen lämpörele ei sovi käy-
aina?
tettäväksi kaksivaiheohjattujen
pehmojen kanssa, käytä mootto- V Puolijohdesulakkeilla saavutetaan
rinsuojakytkintä tai mekaanista tyypin 2 koordinointi. On mahdollista
bi-metallilämpörelettä. käyttää myös kompaktikatkaisijaa tai
moottorinsuojakytkintä, mutta tällöin
saavutetaan vain tyypin 1 koordinointi.
Tarkempi kuvaus on koordinointia käsit-
televässä luvussa.

Suureet ja yksiköt
Pituus Teho / energia

yd = jaardi hv = hevosvoima
m = metri W = watti
mm = millimetri kW = kilowatti
cm = senttimetri kWh = kilowattitunti
in = tuuma
ft = jalka Tilavuus
km = kilometri l = litra
ml = millilitra
Aika cu in = kuutiotuuma
h = tunti cu ft = kuutiojalka
min = minuutti gal = gallona
s = sekunti fl oz = nesteunssi
Paino Sähkö
oz = unssi A = ampeeri
lb = naula V = voltti
kg = kilogramma W = watti
g = gramma Ω = ohmi
F = faradi

Kaavat ja muuntokertoimet
Tässä luvussa on joitakin hyödyllisiä kaavoja ja muuntokertoimia.

Kaavoilla voidaan laskea esimerkiksi moottorin nimellismomentti, hitausmomentti
ja vauhtipyörän massa.
Muuntokertoimilla voidaan muuntaa esimerkiksi kilowatteja hevosvoimiksi, celsiusasteita
fahrenheitasteiksi tai kilometrejä tunnissa maileiksi tunnissa.
Ohmin laki Vauhtipyörän massa

U U mD2 tai GD2 (mD2 ~ GD2)
I= R= U=IxR
R I
mD2 = vauhtipyörän massa, kpm2
I= virta (ampeereina)
GD2 = huimamomentti, kgm2
U= jännite (voltteina)
R= vastus (ohmeina)
Hitausmomentin ja vauhtipyörän
massan välinen suhde
Moottorin nimellismomentti 1 1
J= GD2 = mD2
4 4
Mr = 9 550 x Pr J= hitausmomentti, kgm2
nr
mD2 = vauhtipyörän massa, kpm2
Mr = Nimellismomentti, Nm GD2 = huimamomentti, kgm2
Pr = Moottorin nimellisteho, kW
nr = moottorin nimellisnopeus, rpm
Kuorman akseliin kohdistuva
hitausmomentti moottorin akselille
laskettuna
Hitausmomentti Jb x nb2
J’b =
m(R2 + r2)
J= n2
2
hitausmomentti laskettuna
J’b =
J= hitausmomentti, kgm2 moottorin akselille, kgm2
m= vauhtipyörän massa, kg Jb = kuorman hitausmomentti, kgm2
R= ulkosäde, m
nb = kuorman nopeus, rpm
r= sisäsäde, m
nr = moottorin nopeus, rpm

Kuorman akseliin kohdistuva
momentti moottorin akselille
laskettuna
M’b = Mb x nb
nr
M’b = kuorman momentti laskettuna

moottorin akselille, Nm
Mb = kuorman momentti, Nm
nb = kuorman nopeus, rpm
nr = moottorin nopeus, rpm
Sähköteho
P= U x I x PF (1-vaihe)
1000
P= U x I x PF x √2 (2-vaihe)
1000
P= U x I x PF x √3 (3-vaihe)
1000
P= teho, kW
PF = tehokerroin

Muuntokertoimet
Pituus
1 maili = 1,609344 km 1 km = 0,621 mailia
1 yd = 0,9144 m 1m = 1,09 yd
1 ft = 0,3048 m 1m = 3,28 ft
1 in = 25,4 mm 1 mm = 0,039 in
Nopeus
1 solmu = 1,852 km/h 1 km/h = 0,540 solmua
1 maili/h = 1,61 km/h 1 km/h = 0,622 mailia/h
1 m/s = 3,6 km/h 1 km/h = 0,278 m/s
Pinta-ala
1 eekkeri = 0,405 ha 1 ha = 2,471 eekkeriä
1 ft2
= 0,0929 m 2
1m 2
= 10,8 ft2
1 in2 = 6,45 cm2 1 cm2 = 0,155 in2
Tilavuus
1 ft3 = 0,0283 m3 1 m3 = 35,3 ft3
1 in 3
= 16,4 cm 3
1 cm 3
= 0,0610 in3
0,220 gallonaa
1 gallona = 4,55 l (UK) 1l =
(UK)
0,264 gallonaa
1 gallona = 3,79 l (US) 1l =
(US)
1 pint = 0,568 l 1l = 1,76 pint
Massa
1 lb = 0,454 kg 1 kg = 2,20 lb
1 oz = 28,3 g 1g = 0,0352 oz

Momentti
1 Nm = 0,101 kgm 1 kgm = 9,806 Nm
Hitausmomentti
1 Nm2 = 2,42 ft.-lb2 1 ft.-lb2 = 0,41322 Nm2
1 kgm2 = 0,2469 ft.-lb2 1 ft.-lb2 = 4,0537 kgm2
1 oz.-in2 = 0,000434 ft.-lb2 1 ft.-lb2 = 2304,147 oz.-in2
Voima
1 kp = 9,80665 N 1N = 0,102 kp
1 lbf = 4,45 N 1N = 0,225 lbf
Energia
1 kpm = 9,80665 J 1J = 0,102 kpm
1 cal = 4,1868 J 1J = 0,239 cal
1 kWh = 3,6 MJ 1 MJ = 0,278 kWh
Teho
1 hv = 0,736 kW 1 kW = 1,36 hv
1 hv = 0,746 kW (UK, US) 1 kW = 1,34 hp (UK, US)
1 kcal/h = 1,16 W 1W = 0,860 kcal/h
Lämpötila
0 °C = 32 °F
°C = 5 / 9 (°F -32)
0 °F = -17,8 °C
°F = 9 / 5 (°C +32)

Sanasto
AC Vaihtovirta.
Apujännite Esimerkiksi pehmokäynnistimen piirilevyn toimin-
not ylläpitävä apujännite.
Avautuva kosketin Kosketin tai joukko koskettimia, jotka ovat suljet-
tuja, kun rele/kytkin on jännitteetön. Koskettimet
avautuvat, kun releen kelalle johdetaan jännite.
Cos phi Katso tehokerroin.
CSA Canadian Standard Association.
D-pää Tavallisesti sähkömoottorin käyttöpää.
DC Tasavirta.
DOL Suora käynnistys. Yleinen käynnistystapa.

Elinkaarianalyysi Analyysi, jolla selvitetään tuotteen ympäristövaiku-
tus ”kehdosta hautaan”.
EMF Sähkömotorinen voima, toinen nimitys jännitteelle
tai potentiaalierolle; esimerkiksi moottorin muodos-
tama jännite.
EPD Ympäristötuoteseloste (Environmental Product
Declaration) kuvaa tietyn tuotteen ympäristövai-
kutuksia.
Epätahtinopeus Vaihtovirtainduktiomoottorin nopeus täydellä kuor-
malla ja täydellä jännitteellä, nimellisnopeus.
ESD Staattisen sähkön purkaus.
FBP FieldBusPlug-kenttäväyläsovitin, jonka avulla voi-
daan valita jokin useista kenttäväyläprotokollista.
Hila Tyristorin ohjauselementti. Kun tyristorille ohjataan
pieni positiivinen jännite, se alkaa johtaa sähköä.
Hitaus Suure, joka ilmaisee, kuinka paljon vakionopeu-
della liikkuva tai levossa oleva kappale vastustaa
nopeuden muutosta. Nopeus voi olla pyörimisno-
peus tai liikenopeus.

Hyötysuhde Mekaanisen lähtötehon ja sähköisen syöttötehon
suhde. Prosenttiluku ilmaisee, miten tehokkaasti
moottori muuntaa sähköenergiaa mekaaniseksi
energiaksi.
IEC International Electrotechnical Commission, joka
on kansainvälisen standardointiorganisaation
ISO:n osa.
Induktiomoottori Vaihtovirtamoottori, jonka ensiökäämi (tavallisesti
staattori) on kytketty virtalähteeseen ja toisiokäämi
(tavallisesti roottori) kantaa indusoitua virtaa.
Integroitu piiri (IC) Pieni elektroninen yksikkö, joka voi sisältää tuhan-
sia transistoreita. Asennetaan tavallisesti piirilevyl-
le.
Jakso Säännöllisesti toistuva tai yhteen toimenpiteeseen
kuluva aika.
Jog Moottorin katkonainen ajaminen sulkemalla piiri
toistuvasti kontaktorilla tai painikkeella.
Jättämä Ero (tavallisesti prosentteina) tahtinopeuden ja roottorin
nopeuden välillä vaihtovirtainduktiomoottorissa.
Jäähdytysripa Usein alumiinista tehty komponentti, jolla sähkö-
laitteesta poistetaan virran synnyttämää lämpöä.
Kohina Tietoliikennekanavassa ilmenevä häiriö, joka peit-
tää alleen tietosisältöä.
Kolmiokytkentä Kytkentätyyppi, jossa moottorin käämitykset on
kytketty kolmiopiiriin.
Kolmiokytkentä Kytkentätyyppi, jossa laitteet on kytketty moot-
torin kolmiopiirin sisälle. Virta on 1/√3 = 58 %
suoran kytkennän virrasta.
Kuorman momentti Kuorman moottorin akseliin kohdistama jarru-
tusmomentti. Jos jarrutusmomentti on yhtä suuri
tai likimain yhtä suuri kuin moottorin nimellismo-
mentti, se voidaan luokitella suureksi kuorman
momentiksi.

Sanasto
Käyttöjakso Jakso käynnistyksestä seuraavaan käynnistyk-

seen: käynnistys- ja pysäytysrampit, käyttöaika ja
mahdollinen taukoaika.
Käyttökerroin Koneen käyttöajan (ON-aika) ja lepoajan (OFF-
aika) suhde jakson aikana.
Laakeri Komponentti, jota käytetään vähentämään kitkaa
ja kulumista pyörivien osien välillä.
Laukaisuluokka Laukaisuluokka ilmaisee käynnistysajan tietyllä
virralla, ennen kuin laukaisu tapahtuu. Luokkia on
useita, esimerkiksi 10, 20, 30 jne.
Tässä luokka 30 mahdollistaa pisimmän käynnis-
tysajan.
LCD Nestekidenäyttö, esimerkiksi digitaalikelloissa,
kannettavissa tietokoneissa ja tietyissä pehmo-
käynnistimissä käytettävä näyttötyyppi.
LED Valoa lähettävä diodi.
Loisteho Moottorin kuluttama teho, jota käytetään moottorin
magnetoimiseen.
Lukitun roottorin virta Syöttävästä verkosta nimellisjännitteellä ja -taajuu-
della otettu virta, kun roottori on pysähdyksissä.
Virta moottorin suorassa käynnistyksessä.
MCCB Kompaktikatkaisija.
Megger-testi Mitataan tavallisesti megaohmeina täydellä jän-
nitteellä ja pienellä virralla. Tällä testillä mitataan
eristysjärjestelmän vastusta. Sitä voi käyttää esi-
merkiksi tyristorien tarkistamiseen.
Mikroprosessori Keskusyksikkö, jossa käytetään suuren mittakaa-
van integrointitekniikkaa.
MMS Moottorinsuojakytkin.
Momentinsäätö Pehmokäynnistimen säätötapa, jossa ohjataan
jännitteen sijasta momenttia.
N-pää Tavallisesti sähkömoottorin käyttöpään vastapäi-
nen pää.

NEMA National Electrical Manufacturers Association
(USA).
Nimellinen momentti Katso nimellismomentti.
Nimellinen virta Katso nimellisvirta.
Nimellismomentti Moottorin momentti nimellisnopeudella.
Nimellisnopeus Katso epätahtinopeus.
Nimellisvirta Nimellisvirta on täysin kuormitetun moottorin kulutta-
ma virta määritetyllä nimellisnopeudella.
Normaali käynnistys Käynnistys kuormalla, jonka hitausmomentti on
pieni tai keskikokoinen. Alle 5 sekuntia kestävä
suora käynnistys voidaan luokitella normaaliksi
käynnistykseksi.
Näennäisteho Moottorin kuluttama kokonaisteho. Koostuu pätö-
tehosta ja loistehosta.
Ohitus Ohituskontaktorilla ohitetaan toinen laite (esimer-
kiksi pehmokäynnistin) tehohäviön pienentämi-
seksi.
Ohjauspiirin jännite Jännite, jolla ohjataan (käynnistys/pysäytys) peh-
mokäynnistintä.
PCBA Pehmokäynnistimen sisällä olevat piirilevyt.
PLC Ohjelmoitava logiikka, joka koostuu suorittimesta,
tulo-/lähtörajapinnoista ja muistista ja jota käyte-
tään teollisuuden ohjausjärjestelmänä. Ohjelmoita-
vaa logiikkaa käytetään käskyjen, ajoitustietojen,
laskureiden, raporttien I/O-säätöjen ja muiden
tietojen tallentamiseen.
Protokolla Joukko sääntöjä, jotka koskevat tietoliikennelait-
teiden välisen tietoliikenteen ajoitusta ja muotoa.

Sanasto
Puolijohdesulakkeet Erityinen nopea sulake, jota käytetään tyristorin

oikosulkusuojana, koska tavalliset sulakkeet (gG/
gL tai aM) eivät ole tarpeeksi nopeita.
Pätöteho Moottorin kuluttama teho, joka muunnetaan me-
kaaniseksi työksi.
Pääjännite Moottoriin syötettävä jännite, tavallisesti 3-vaihei-
nen, esim. : 400V, 500V, 690V.
Raskas käynnistys Käynnistys kuormalla, jolla on suuri tai erittäin
suuri hitausmomentti. Yli 5 sekuntia kestävä suora
käynnistys voidaan luokitella raskaaksi käynnis-
tykseksi.
Rinnakkainen käynnistys Moottorien rinnakkainen käynnistys tarkoittaa
yleensä tilannetta, jossa vähintään kaksi moottoria
käynnistetään samanaikaisesti samalla käynnis-
tyslaitteistolla.
Sarjakäynnistys Moottorien sarjakäynnistys tarkoittaa yleensä
tilannetta, jossa vähintään kaksi moottoria käyn-
nistetään peräkkäin yksi kerrallaan samalla käyn-
nistyslaitteistolla.
Sarjatiedonsiirto Tiedonsiirtotapa verkossa solmujen välillä jotakin
protokollaa käyttäen.
SCR Piitasasuuntaaja, josta käytetään usein nimitystä

tyristori. Katso tyristori.
Sulkeutuva kosketin Kosketin tai joukko koskettimia, jotka ovat avoimia,
kun rele/kytkin on jännitteetön. Koskettimet sulkeu-
tuvat, kun releen kellalle johdetaan jännite.
Suojaluokka Määritelty ja ilmoitettu IP (International Protection)
-luokkana, josta ilmenee suojausluokka kiinteiden
kappaleiden kosketusta ja läpäisyä vastaan sekä
vesisuojausluokka.
Suora kytkentä Kytkentä, jossa kaikki virransyöttölaitteet on kyt-
ketty sarjaan.
Suunnanvaihto Roottorin tai moottorin ankkurin pyörimissuunnan
vaihtaminen.
Taajuus Jaksoluku aikayksikössä.

Tahtinopeus Vaihtovirtainduktiomoottorin pyörivän magneet-
tikentän nopeus, joka määräytyy taajuuden ja
staattorin käämityksen magneettisten napojen
lukumäärän mukaan.
Teho Työ aikayksikössä. Teho ilmoitetaan hevosvoimina
(hv), watteina (W) tai yleisemmin kilowatteina (kW).
Tehokerroin Vaihtovirtapiirin jännitteen ja virran välinen vaihe-
ero, joka ilmoitetaan kulman kosinina.
Tyristori Puolijohdekytkin, jossa on anodi, katodi ja hilaksi
kutsuttu ohjauskomponentti, jonka ansiosta sen
voi kytkeä päälle tarvittaessa. Sillä voi kytkeä no-
peasti suuria virtoja ja jännitteitä.
Tähtikytkentä Kytkentätapa, jossa kolmivaihepiirin kaikki käämit
on kytketty yhteen toisesta päästään.
Uc Ohjauspiirin jännite
Ue Pääjännite
UL Underwriters Laboratories (hyväksyvä taho).
Us Apujännite
Vauhtipyörän massa Pyörivän kappaleen kokonaismassa (mD2 tai GD2),
joka ilmoitetaan yleensä yksiköissä kpm2 tai kgm2.
Vauhtipyörän massan arvo on neljä kertaa hitausmo-
mentti.
Verkko Joukko risteäviä tietoliikenneyhteyksiä, joiden
välillä on jonkinlainen tietoliikenneyhteys. Verkko
voi olla yksi- tai monilinkkinen.
Vika Mikä tahansa toimintahäiriö, joka haittaa normaa-
lia käyttöä.
Virranrajoitus Elektroninen menetelmä, jolla rajoitetaan mootto-
rin käynnistysvirtaa. Yleensä on mahdollista sää-
tää toiminto siten, että moottorin momentti riittää
laitteiston käynnistämiseen.
Vähentäminen Tilanne, jossa laitteen nimellisarvoja (tavallisesti vir-
taa) joudutaan vähentämään korkean ympäristön
lämpötilan tai suuren korkeuden vuoksi.

Sanasto
Y-kytkentä Katso tähtikytkentä.

Ylikuormitusrele Laite, jolla estetään moottorin ylikuumeneminen.
voi olla joko mekaaninen bi-metallirele tai elektro-
ninen rele. Elektroninen rele ei sovi käytettäväksi
yksi- tai kaksivaiheohjattujen pehmokäynnistimien
kanssa.
Ympäristön lämpötila Ympäristön lämpötila on käytön tai varastoinnin
aikana välittömästi laitetta ympäröivän ilman läm-
pötila.

Hakemisto
2-vaihesäätö 52 J
A jarruttavan kuorman
asetukset 54 momentti 10
käynnistysramppi 54 jännite 7
loppujännite 55 jännitteiden määritelmät 2
lähtöjännite 55 K
momentinsäätö 54 kaavat ja muuntokertoimet 72
moottorin nimellisvir- kenttäväyläjärjestelmä 51

ran asetus 55 keskipakopumppu Katso
pumppu
pysäytysramppi 54
keskipakopuhallin 20
suositellut asetukset 57
kiihdyttävä momentti 10
virranrajoitus 56
kolmiokytkentä 7, 46
analoginen lähtö 50
kompaktikatkaisija 62
ATEX 59
kompressori 32
C
koordinointi 60, 66
CANopen 51
koordinointitaulukot 64
CCC-standardit 2
korkeat paikat,
CE-merkintä 1 virran vähentäminen 41
CSA-määritykset 2 kuormitusolosuhteet 10
D kytkentä 46, 50
DC-komponentti 52 käynnistyksiä tunnissa 44
D-pää 4 käynnistyskapasiteetti 42
DeviceNet 51 käynnistysramppi 54
E käynnistystavat 12
elektroninen ylikuormitusrele 13, 18, käyttöjännite 3
(EOL) 21, 39,
55, 63 käyttökerroin 44
H käyttökohteet 26
harmoniset yliaallot 68 käyttöluokat 61
hihnakuljetin 34
hitausmomentti 11
hyväksynnät 1
hyötysuhdeluokka 5

Hakemisto
L O
laivahyväksynnät 2 ohitus 21, 50
65, 66
liukurengasmoottorit 9
ohjauspiiri 50
loppujännite 55
ohjauspiirin jännite 3, 50
lähtöjännite 55
ohjaussyöttöjännite 3, 50
lähtösignaalireleet 50
oikosulkumoottorit 5
M
P
Modbus 51
pehmokäynnistimen valinta 39
momentinsäätö 24, 54
pehmokäynnistin 18, 21
momentti 9 28, 31
moottorinsuojakytkin 62 33, 36
moottorin nimellisvirran 38
asetus 55 korkea paikka 41
moottorit 4 käynnistyksiä
tunnissa 44
hyötysuhdeluokka 5
käynnistys-
jännite 7
kapasiteetti 42
liukurengasmoottorit 9
ohitus 21, 50
momentti 9 65, 66
nopeus 6 toiminnallisuus 22
oikosulkumoottori 5 valinta – pikaopas 39
tehokerroin 8 ympäristön lämpötila 40
virta 8 piirilevykokoonpano 21
murskain 37 Profibus 51
muuntokertoimet 74 ProSoft 45
N puhallin 27
N-pää 4 puolijohdesulakkeet 62
nopeus 6 pumppu 29
normaali käynnistys 11 pysäytysramppi 54
pääkontaktori 47

R U
raskas käynnistys 11 UL-määritykset 2
rinnakkainen käynnistys 48 usein kysyttyjä kysymyksiä 69
RoHS 67 V
räjähdysvaaralliset tilat (Ex) 58 valssain 37
S varokkeet 62
sanasto 76 virranrajoitus 56
sarjakäynnistys 49 virta 8
standardit 1 Y
suojaukset 62 yksiköt 71
suora kytkentä 46 ylikuormitussuojaus 13, 18
suora käynnistys (DOL) 13, 27 21, 39
29, 32 42, 46
34, 37 55, 63
57 65
suositellut asetukset
71 ympäristön lämpötila 40
suureet ja yksiköt
22 ympäristötiedot 67
sytytyskulma
T
taajuusmuuttaja 14, 16
tehokerroin 8
toiminnallinen maa 50
tyristori 21, 22
tähtikolmiokäynnistys 14, 27
30, 32
35, 37
tähtikytkentä 7

PSE, kaksivaiheohjattu kompakti
pehmokäynnistin max. 600 V verkkoon
Tuotekuvaus
• Laaja nimellispääjännitealue 208–600 V
• Laaja nimellinen apujännite 100–250 V, 50/60 Hz
• Nimelliskäyttövirta 18–370 A
• Laaja käyttöympäristön lämpötila-alue, –25...+60 ºC
• Lakatut piirikortit takaavat luotettavan toiminnan ankarissa olosuhteissa
• Kaikki koot sisältävät sisäänrakennetun ohituksen, joka säästää energiaa ja lyhentää asennusaikaa
• Helppokäyttöinen käyttöliittymä, jossa on valaistu kielestä riippumaton näyttö ja nelinäppäiminen

näppäimistö
• Lisävarusteena ulkoinen näppäimistö, IP66
• Momentinsäätö pumppujen ohjaukseen
• Virtaraja säädettävissä 1,5–7 x Ie
• Moottorin ylikuormitussuojaus luokissa 10A, 10, 20 ja 30
• Moottorin alikuormitussuojaus, jolla havaitaan pumppujen käyminen kuivana
• Jumisuojaus, jolla havaitaan jumiutuneet pumput
• Iskukäynnistys jumiutuneiden pumppujen tai hihnakuljettimien käynnistykseen
• Analogialähtö, jossa käyttövirran näyttö 4–20 mA
• Lisävarusteena kenttäväyläliikenne: Profibus, Modbus, Devicenet tai CANopen
• Edistynyt algoritmi poistaa DC-komponentin ja saa aikaan loistavat käynnistysominaisuudet.

PSE on maailman ensimmäinen kom- Moottorin suojaus
pakti pehmokäynnistinsarja, jossa on PSE-pehmokäynnistimissä on sisäänra-
momentinsäätö. Tästä syystä PSE-sarja kennettu elektroninen ylikuormasuojaus,
on erinomainen valinta pumppusovel- joka suojaa moottoria ylikuumenemisel-
luksiin, joissa paineiskut ovat normaalisti ta. Koska erillistä ylikuormitussuojausta
iso ongelma. Kompaktin rakenteensa ja ei tarvita, tehokas rakenne vie vähem-
edistyneiden toimintojensa ansiosta PSE män tilaa, lyhentää asennusaikaa ja
on erittäin tehokas ratkaisu myös muihin säästää rahaa.
yleisiin sovelluksiin, kuten kompresso-
reihin ja tuulettimiin. Analoginen lähtö
Analogiset lähtöliittimet voidaan kytkeä
Momentinsäätö analogiseen virtamittariin, joka näyttää
Momentinsäätö on tärkein toiminto virtamäärän käytön aikana, eikä ylimää-
pumppujen pysäytyksessä. Koska PSE- räistä virtamuuntajaa tarvita. Analogis-
pehmokäynnistin on optimoitu pumpuil- ta tulosignaalia voidaan myös käyttää
le, toiminto on sen olennainen osa. PLC:n analogiatulona.
Sisäänrakennettu ohitus säästää Näyttö ja näppäimistö

energiaa PSE-pehmokäynnistimen asetukset mää
Ohituksen käyttäminen täyden jännitteen ritetään nelinäppäimisen näppäimistön
saavuttamisen jälkeen vähentää merkit- ja valaistun näytön avulla, joten konfigu-
tävästi tehohäviötä ja säästää näin ener- rointi on nopeaa ja helppoa. Näyttöön
giaa. Ohitus on sisäänrakennettu koko tulee käytön aikana tärkeitä tilatietoja,
PSE-pehmokäynnistinmallistoon. Laite kuten virta ja jännite.
on kompaktein käynnistysratkaisu ja vä-
hentää asennuksen aikaisen kaapeloin- Erillinen näppäimistö
nin tarvetta. PSE-pehmokäynnistimeen voidaan liit-
tää lisävarusteena saatava ulkoinen
Lakatut piirikortit näppäimistö, jolla yksikköä on helppo
Kaikissa uuden PSE-pehmokäynnisti- konfiguroida ja valvoa kotelon luuk-
men piirikorteissa on suojaava pinnoite, kua avaamatta. Näppäimistöä voidaan
joka varmistaa luotettavan toiminnan käyttää myös parametrien kopioimiseen
vaativimmissakin ympäristöissä – esi- pehmokäynnistimestä toiseen.
merkiksi vedenkäsittelylaitoksissa, jois-
sa voi esiintyä syövyttäviä kaasuja ja
happoja.

PSE, kaksivaiheohjattu kompakti
pehmokäynnistin max. 600 V verkkoon
PSE-pehmokäynnistin voidaan valita Ruuvikiinnitys

moottorin nimellisvirran mukaan nor- Tulo vikojen
maalikuormaisille sovelluksille, kuten kuittaukselle
pumpuille, kompressoreille, hisseille, Analoginen lähtö
liukuportaille, lyhyille hihnakuljettimil- 3 lähtösignaalirelettä

(Käy, TOR, Tapahtuma)
le ja ohjauspotkureille.
Sisäänrakennettu
ohitus
Kaikki tiedot saatavilla
etupuolelta
Asettelut
Vihreä valmiusmerkkivalo
Vilkkuu – Syöttö saatavilla
Palaa – Virta saatavilla
Vihreä käyntimerkkivalo
Vilkkuu – Ramppitoiminto ylös/alas
Palaa – Täysi jännite (TOR)
Keltainen suojausmerkkivalo
Punainen vikamerkkivalo
Taustavalaistu näyttö
Helppokäyttöinen näppäimistö,
sama kuin PST(B):ssä
Neljä merkkipaikkaa arvojen ja

viestien näyttämistä varten
Toimintoja ilmaisevat kuvakkeet

Kielestä riippumaton

PST ja PSTB, kolmevaiheohjattu
600V ja 690V pehmokäynnistinsarja
Kuvaus
• Laaja nimellispääjännitealue 208–690 V AC • Lisävarusteena kenttäväyläliikenne: Profibus,
• Laaja nimellinen apujännite 100–250 V, 50/60 Hz Modbus, Devicenet tai CANopen
• Nimelliskäyttövirta 30–1 050 A (jopa 1 810 A • Jaettu moottorin ylikuormitussuojaus luokissa
kolmiokytkennässä) 10A, 10, 20 ja 30
• Sekä suora- että kolmiokytkentä • Mukautettava moottorin alikuormitussuojaus,
• Lakatut piirikortit (tyyppimerkintä loppuu jolla havaitaan pumppujen käyminen kuivana
kirjaimeen T) • Mukautettava jumisuoja havaitsee jumiutuneet
• Tekstinäyttö 14 kielellä ja helppokäyttöinen neli- pumput
näppäiminen näppäimistö • PTC-suojaus suojaa moottoria ylikuumenemi-
• Lisävarusteena erillinen näppäimistö, IP66 selta
• PSTB:n sisäänrakennettu ohituskontaktori • Säädettävä iskukäynnistys jumiutuneiden
(alkaen 370 A:sta) säästää energiaa ja helpottaa pumppujen käynnistykseen
asennusta • Ohjelmoitavat lähtökoskettimet
• PST:ssä valmius ulkoista ohitusta varten • Ohjelmoitavat ennakkovaroitustoiminnot
(30–300 A) • Tapahtumaloki ja aikaleima
• Momentinsäätö pumppujen ohjaukseen • Analogiatulo, joka näyttää esim. virta-, jännite- ja
• Virtaraja säädettävissä 1,5–7 x Ie tehokertoimen 0–10 V, 0–20 mA, 4–20 mA

PST(B)-pehmokäynnistin on kaikkein Joustava analogialähtö

edistynein pehmokäynnistin ABB:n Analogiset lähtöliittimet voidaan kytkeä
tuotevalikoimassa, ja siinä on lähes analogiseen virtamittariin, joka näyttää
kaikki kuviteltavissa olevat toiminnot. virtamäärän käytön aikana, eikä ylimää-
Tämän vuoksi PST(B) on sopiva rat- räistä virtamuuntajaa tarvita. Analogis-
kaisu lähes kaikkiin sovelluksiin. ta tulosignaalia voidaan myös käyttää
PLC:n analogiatulona.
Momentinsäätö
ABB:n momentinsäätötoiminto on kehi- Kenttäväyläliikenne
tetty yhdessä pumpunvalmistajien kans- ABB FieldBusPlug -kenttäväyläsovitin
sa, jotta pumpun pysäytys olisi mah- tukee kaikkia yleisimpiä kenttäväyläpro-
dollisimman hyvä ja paineiskut ja -aallot tokollia. PLC-järjestelmän avulla voidaan
saataisiin poistettua. määrittää pehmokäynnistimen asetuk-
sia, lukea tilatietoja ja konfiguroida peh-
Energiaa säästävä ohitus mokäynnistintä.
Pehmokäynnistimen ohitus täyden jän-
nitteen saavuttamisen jälkeen säästää Näyttö ja näppäimistö
energiaa ja vähentää lämmöntuottoa. PST(B)-pehmokäynnistimessä on teks-
PST-pehmokäynnistimet on varustettu tinäyttö, johon kaikki tiedot tulevat sel-
ylimääräisillä liittimillä, joiden avulla ul- keänä tekstinä käyttäjän omalla kielellä.
koisen ohituskontaktorin kytkeminen on Jotta konfigurointi olisi vaivatonta, laite
helppoa ja kaikki suojaukset voidaan pi- sisältää vakioasetukset useille yleisille
tää aktiivisina ohituksen aikana. PSTB- sovelluksille, esimerkiksi keskipakopum-
pehmokäynnistimissä ABB AF -kontak- pulle. Kun vakioasetukset on valittu, py-
tori on sisäänrakennettu ja varmistaa säytyksessä käytetään automaattisesti
kompaktin käynnistysratkaisun mahdol- sopivia asetuksia, esimerkiksi moment-
lisimman vähällä kaapeloinnilla asennuk- tisäätöä.
sen aikana.
Erillinen näppäimistö
Edistyneet suojaustoiminnot PST(B)-pehmokäynnistimeen voidaan
PST(B)-pehmokäynnistimet on varus- liittää lisävarusteena saatava ulkoinen
tettu lähes kaikilla kuviteltavissa ole- näppäimistö, jolla yksikköä on helppo
villa moottorin, pehmokäynnistimen ja konfiguroida ja valvoa kotelon luuk-
sovelluksen suojaukseen tarkoitetuilla kua avaamatta. Näppäimistöä voidaan
toiminnoilla. Kaikki suojaukset voidaan käyttää myös parametrien kopioimiseen
räätälöidä joustavasti asiakkaan tarpei- pehmokäynnistimestä toiseen.
den mukaan.

Tekniset tiedot
Tärkeimmät asetukset, niihin liittyvät tekstit näytöllä ja annetut oletusarvot
Kuvaus Teksti näytöllä Arvot näytöllä Oletusarvo

(suomi)
Virta-asetus ylikuormitukselle, 9,0...1 207 A jaettu 19 limittäi-
Ieasvirta Katso taul. s. 48
jumisuojalle jne. seen alueeseen.
1 ... 30 s, 1 ... 120 s (alue
Käynnistysrampin aika Käyn. ramppi 10 s
riippuu käynnistysalueesta)
0 ... 30 s, 0 ... 120 s (alue
Pysäytysrampin aika Pysäytysramppi 0s
riippuu pysäytysalueesta)
Käynnistysrampin alkujännite Alkujännite 30 ... 70 % 30 %
Pysäytysrampin loppujännite Loppujännite 30 ... 70 % 30 %
Alasaskellusjännite Alasask. jän 30 ...100 % 100 %
Virtarajan taso Virtaraja 1.5 ... 7,0 x Ie 4.0 x Ie
Iskukäynnistyksen valinta Iskukäyn. Kyllä, Ei Ei
Iskukäynnistystaso, jos käytössä Iskuk. taso 50 ... 100 % 50 %
Iskukäynnistysaika, jos käytössä Aika, iskukäyn. 0.1 ... 1,5 s 0.2
Käynnistysrampin asettelualue Käyn. alue 1 ... 30 s, 1...120 s 1 ... 30 s
Pysäytysrampin asettelualue Pysäyt. alue 0 ... 30 s, 0 ... 120 s 0 ... 30 s
Ylikuormitussuoja Ylikuormitus Ei, Norm., Kaks. Norm.
Ylikuormitusluokka Ylikuor. lk 10 A, 10, 20, 30 10
Ylikuormitusluokka, kaksinkert.,
Käyn. ylik. 10A, 10, 20, 30 10
käynn.lk
Ylikuormitusluokka, kaksinkert.,
Käy, ylik. 10A, 10, 20, 30 10
käyttölk
Ylikuormitussuojan käyttötapa Kuit. yli. Pys-M, Pys-A, Os Pys-M
Jumisuojaus Jumisuoja Kyllä, Ei Ei
Jumisuojauksen laukaisutaso Jumitaso 0,5 ... 8,0 x Ie 4,0 x Ie
Jumisuojauksen laukaisuaika Jumiaika 0,2 ... 10 s 1,0 s
Jumisuojauksen käyttötapa Jumikuittaus Pys-M, Pys-A, Os Pys-M
Alikuormitussuoja Alikuorma Kyllä, Ei Ei
Alikuormitussuojan laukaisutaso Alikuor. tas 0,4 ... 0,8 x Ie 0,5 x Ie
Alikuormitussuojan laukaisuaika Alikuor. aik 1 ... 30 s 10 s
Alikuormitussuojan käyttötapa Kuit, alik. Pys-M, Pys-A, Os Pys-M
Vaihe-epätasapainosuojaus Vaihe-epät. Kyllä, Ei Ei
Vaihe-epätasapainosuojauksen
Vaih.ept.tas 10 ... 80 % 80 %
laukaisutaso
Vaihe-epätasapainosuojauksen
Vaih.ept.ku Pys-M, Pys-A, Os Pys-M
käyttötapa
Ylivirtasuojaus Ylivirta Kyllä, Ei Ei
Ylivirtasuojauksen käyttötapa Ylivirtakuit Pys-M, Pys-A, Os Pys-M
Vaihevahtisuojaus Vaihevahti Kyllä, Ei Ei
Vaihevahtisuojauksen käyttötapa Kuit. v-vahti Pys-M, Pys-A, Os Pys-M
PTC-suojaus PTC Kyllä, Ei Ei
PTC-suojauksen käyttötapa PTC-kuittaus Pys-M, Pys-A Pys-M
Ulkoinen ohituskontaktori käytössä Ulk. ohitus Kyllä, Ei Ei

Kuvaus Teksti näytöllä Arvot näytöllä Oletusarvo
(suomi)
Ylivirtavaroitus Ylivirta Kyllä, Ei Ei
Ylivirtavaroituksen laukaisutaso Ylivirtataso 0,5 ... 5,0 x Ie 1,2 x Ie
Alivirtavaroitus Alivirta Kyllä, Ei Ei
Alivirtavaroituksen laukaisutaso Alivirtataso 0,4 ...1,0 x Ie 0,8 x Ie
Ylikuormitusvaroitus Ylikuor. var Kyllä, Ei Ei
Ylikuormitusvaroituksen laukaisutaso Ylikuor. tas 40 ... 99 % 90 %
Tyristorin ylikuormituksen varoitus Tyr. ylikuor Kyllä, Ei Ei
Vaihekatkovian käyttötapa Vaihekatko Pys-M, Pys-A Pys-M
Ohitus ei sulkeudu -vian käyttötapa Oh ei auk. Pys-M, Pys-A Pys-M
Ohitus ei aukea -vian käyttötapa Oh ei sulk. Pys-M, Pys-A Pys-M
Kenttäväylävian käyttötapa Väylävika Pys-M, Pys-A Pys-M
Taajuusvian käyttötapa Hz-vika Pys-M, Pys-A Pys-M
Jäähdytyselementin ylikuumenemisvian
HS lämpötil. Pys-M, Pys-A Pys-M
käyttötapa
Tyristorin oikosulkuvian käyttötapa Tyr. oik. Pys-M, Pys-A Pys-M
Tyhjä, Kuittaus, Salli, Ryömin-
Ohjelmoitavan tulon In_0 toiminta In0 Kuittaus
tä, DOL, Käynn2, FB-Dis
Tyhjä, Kuittaus, Salli, Ryömin-
Ohjelmoitavan tulon In_1 toiminta In1 Kuittaus
tä, DOL, Käynn2, FB-Dis
Ohjelmoitavan relelähdön K4 toiminta Rele K4 Käy, TOR, Tap. Käy
Ohjelmoitavan relelähdön K5 toiminta Rele K5 Käy, TOR, Tap. TOR
Ohjelmoitavan relelähdön K6 toiminta Rele K6 Käy, TOR, Tap. Tap.
Pehmokäynnistimen ohjaus kenttä-
Väyläohjaus Kyllä, Ei Ei
väylän kautta
Sarjakäynnistyksen jaksojen luku-
Jaks.lkm Ei, 2, 3 Ei
määrä
US/UK, FI, SE, PT, NL, IT, FR,
Näytön kieli Kieli US/UK
ES, DE, CN, RU, TR, PL, CZ
Näytön salasana Salasana Ei, 1 ... 255
Käynnistystila Käynnistystila Jännite, momentti Jännite
Pysäytystila Pysäytystila Jännite, momentti Jännite
Momenttiraja Momenttiraja 20 ... 200 % 150 %
Analogisen signaalin ulostulo Analoginen lähtö Kyllä, Ei Ei
0 ...10 V, 0 ... 20 mA, 4 ...
Analoginen lähtötaso Analog. taso 4 ...20 mA
20 mA
I Amp, U Volt, P kW, P hp, Q
Analoginen lähtö, arvotyyppi Analog. tyyppi kVAr, S kVA, TmpMot, Tmp- I Amp
SCR, cosPhi

Pehmokäynnistinkytkentöjä
PST30...300 suora kytkentä ohituksella

PST30...300 suora kytkentä ohituksella, suunnanvaihto

PST30...PSTB1050 suora kytkentä 690V verkossa

PST30...300 kolmiokytkentä ohituksella

PSTB 370...1050 suora kytkentä 400V

PSTB 370...1050 suora kytkentä 400V suunnanvaihto

PSTB 370...1050 kolmio kytkentä 400V

Ota yhteyttä
Huomautus:
ABB Oy
Taitto: AAC Global Oy. Paino:

Pidätämme kaikki oikeudet tähän asiakirjaan sekä
Kotimaan myynti sen sisältämään asia- ja kuvasisältöön. Asiakirjan
sisällön tai sen osan jäljentäminen, luovuttaminen
kolmansille osapuolille tai käyttö on kielletty ilman
HELSINKI lupaa.
PL 182
00381 HELSINKI Copyright© 2011 ABB
Kaikki oikeudet pidätetään
Puhelin 010 22 11
Faksi 010 22 22010
VAASA
PL 612
65101 VAASA
Puhelin 010 22 11
Faksi 010 22 43419
www.abb.fi

OPAS Pehmokaynnistys 1FI12 - 01

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

OPAS Pehmokaynnistys 1FI12 - 01

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

OPAS Pehmokaynnistys 1FI12 - 01

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Pienjännitetuotteet, Pehmokäynnistys 1FI12_01

Oppaan sisältö perustuu paljolti ABB:n kahdenkymmenenviiden vuoden ko­

Lisätietoja pehmokäynnistimistä ja muista ABB:n tuotteista on osoitteessa

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas

Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Määritelmät, eri jännitteet......................................................................................... 3

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas

Pehmokäynnistimen valinta eri käyttökohteisiin...................................................... 39

Kaksi- ja kolmivaiheinen säätö............................................................................... 52

Usein kysyttyjä kysymyksiä.................................................................................... 69

PSE, kaksivaiheohjattu kompakti pehmokäynnistin max. 600v verkkoon.................86

PST ja PSTB, kolmevaiheohjattu 600V ja 690V pehmokäynnistinsarja....................89

Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Kaikki ABB:n pienjännitepehmokäynnistimet on kehitetty ja valmistettu IEC:n (Inter-

IEC:n julkaisuja käytetään maailmanlaajuisesti markkinoiden ohjenuorana. Pehmo-

Euroopan yhteisön direktiivit CE-merkintä

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 1

Luokitus Yhdysvalloissa ja Kanadassa Muut IEC-standardiin perustuvat

2 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Pehmokäynnistimissä käytetään eri tavoin nimettyjä jännitteitä. Näiden jän-

Pääjännite (Ue) Ohjausjännite (U c)

Pääjännite (Ue) Pääjännite (Ue)

Pehmokäynnistimet, joissa on sisäinen Pehmokäynnistimet, joissa on ulkoinen

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 3

Nykyaikaiset sähkömoottorit voivat olla monentyyppisiä: yksivaihemoottoreita,

Jokainen moottorityyppi voidaan asentaa monin tavoin, esimerkiksi jalka- tai

Moottorin pitkän käyttöiän varmistamiseksi on tärkeää suojata se asianmukaisesti ras-

Suojausastemerkinnässä on kirjaimet IP (International Protection) ja kaksi numeroa.

Moottorin päät määritellään IEC-standardissa seuraavasti:

Huomaa, että tässä oppaassa käsitellään vain

4 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

moottorityyppi. Se on suhteellisen halpa ja

on määritetty neljä eri hyötysuhdeluokkaa.

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 5

Kaavio, josta näkyy tahtinopeuden ja nimellisnopeuden suhde

6 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Tähti- ja kolmiokytkennän kytkentäkaavio

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 7

8 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Yleensä myös moottori on vaihdet-

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 9

Moottoreita käytetään erilaisten laitteiden käynnistämiseen ja käyttämiseen.

Kuorman jarruttava momentti käynnistystavat pienentävät moottorin

Monet sovellukset käynnistetään usein

10 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Hitausmomentti tai vauhtipyörän massa Suuri hitausmomentti, pitkä käynnistys-

Sovellusesimerkkejä ovat pumput, kom-

Suurempi hitausmomentti vaatii pidemmän käynnistysajan samalla moottorilla ja sa-

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 11

Seuraavassa on lyhyt kuvaus oikosulkumoottorien tavallisimmista käynnistysta-

Suora käynnistys (DOL) Tähtikolmiokäynnistys

12 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Tämä on markkinoiden yleisin käynnistysta- Suoran käynnistyksen aikana myös käyn-

Suoran käynnistyksen momentti-/nopeuskäyrä

ABB Pienjännitetuotteet | Pehmokäynnistinopas 13

Tähtikolmikäynnistin koostuu tavallisesti saatava impedanssi on √3*Z, josta saadaan

14 Pehmokäynnistinopas | ABB Pienjännitetuotteet

Tähtikolmiokäynnistimellä vähennetään virtaa alussa, kun kuorma on kevyt

Oppaan sisältö perustuu paljolti ABB:n kahdenkymmenenviiden vuoden ko