Professional Documents
Culture Documents
Read Online Textbook Lehnes Pharmacology For Nursing Care Ebook Ebook All Chapter PDF
Read Online Textbook Lehnes Pharmacology For Nursing Care Ebook Ebook All Chapter PDF
Care eBook
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/lehnes-pharmacology-for-nursing-care-ebook/
Another random document with
no related content on Scribd:
osaa keskusteluihin kuntakokouksessa. Eivätkä hänen
harrastuksensa koskeneet vain läheisen ympäristön ja kotipitäjän
oloja. Hän oli sanomalehtien välityksellä muodostanut oman
käsityksensä myös aikansa valtiollisista tapahtumista ja oloista.
Kieliasiassa hän oli sangen kiivas suomalaisuuden mies ja puhui
halventavia sanoja ruotsinkielestä. Hän oli mukana perustamassa
Suomen työväen puoluetta ja lausui toivovansa, että joskus tulisi
aika, jolloin torpparit vapautuisivat. Vävynsä Lauri Kivekkään kanssa
Antti Ahlbergilla oli laajoja keskusteluja ulkomaiden asioista ja
ulkopoliittisista kysymyksistä, jotka kovin kiinnittivät hänen mieltään.
*****
Ida Aalberg ei ole syntynyt 3/XII 1858 vaan 4/XII 1857, kuten
Janakkalan kirkonarkistossa oleva kastekirja todistaa. Siihen aikaan
Ahlbergit asuivat Leppäkosken kartanossa, joka siis oli Ida Aalbergin
syntymäpaikka. Kummien joukossa on myöskin ollut varatuomari
Spåre vaimonsa Napoleone Emilia Catharina Lovisa Spåren kanssa,
ja luultavasti kartanonrouvan kunniaksi lapselle annettiin toiseksi
nimeksi Emilia. Ida Aalbergin sanotaan syntyneen eräässä kartanon
sivurakennuksessa, mutta kaste toimitettiin päärakennuksen salissa.
On arveltu, että lapsi oli kivulloinen ja heikko, koska kirkollinen
toimitus tapahtui jo kaksi päivää syntymisen jälkeen; sellainen
kiireellisyys näet ei ollut paikkakunnalla muuten tavallista.
II.
KOTOA POIS
*****
*****
Että taiteilijan kuvaus, niin leikillisesti kuin hän toisinaan lienee sen
antanutkin, ei ole vailla todellisuuspohjaa, todistavat ne muistelmat,
joita muilla henkilöillä on ollut Ida Aalbergin varhaisimmasta
lapsuudesta. »Korkeahenkinen ja oman arvonsa tunteva se oli jo
pienenä», on paikkakunnalla kerrottu. Äidilleen, joka huokasi: »Sinä
olet kuin lintu lennossaan, mikähän sinustakin tulee?» tytär vastasi:
»Minusta tulee friherrinna.» On muistettu hänen keppi kädessä
ajaneen pakoon kokonaisen lapsilauman, ja vanhin veli, Oskar, on
kertonut, että Ida pienenä kapuillessaan Leppäkosken korkeassa
rautatiesillassa oli pudonnut ja taittanut kätensä.
*****
Tiedot siitä, milloin tuleva suuri näyttelijätär oli ensi kerran nähnyt
teatterin, ovat jonkin verran ristiriitaisia. Nähtävästi hänen omien
puheittensa perusteella on kirjoitettu, ettei hän ole nähnyt
näyteltävän ainakaan ennen vuotta 1874, jolloin hän itse sai näytellä
ja pääsi myöskin katsomaan jotakin Suomalaisen teatterin esitystä
Hämeenlinnaan. Suomalaisen teatterin historiassa on sentään
poikkeava tiedonanto: siinä sanotaan, että Ida oli taivuttanut äitinsä
lähtemään kanssaan Hämeenlinnaan toukokuussa 1873 katsomaan
»Viuluniekkaa», joka oli teatterin avajaisnäytäntönä 4/V ja josta
paikallinen sanomalehti kirjoittaa m.m.:
Rakas siskoseni!
veljekses Oskar.