Business Communication : In Person,

in Print, Online, 10th Edition Amy

Newman
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/business-communication-in-person-in-print-online-10t
h-edition-amy-newman/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Biota Grow 2C gather 2C cook Loucas

https://textbookfull.com/product/biota-grow-2c-gather-2c-cook-
loucas/

Principles of Business Management Print Purchase

Includes Free Online Access Richard L. Wilson

https://textbookfull.com/product/principles-of-business-
management-print-purchase-includes-free-online-access-richard-l-
wilson/

Debating the Sacraments: Print and Authority in the

Early Reformation Amy Nelson Burnett

https://textbookfull.com/product/debating-the-sacraments-print-
and-authority-in-the-early-reformation-amy-nelson-burnett/

BCOM 10: Business Communication 10th Edition Carol M.

Lehman

https://textbookfull.com/product/bcom-10-business-
communication-10th-edition-carol-m-lehman/
Online Investing For Dummies 10th Edition Krantz

https://textbookfull.com/product/online-investing-for-
dummies-10th-edition-krantz/

Starting an Online Business All in One For Dummies

Baker

https://textbookfull.com/product/starting-an-online-business-all-
in-one-for-dummies-baker/

Conference Proceedings Trends in Business Communication

2016 1st Edition Timo Becker

https://textbookfull.com/product/conference-proceedings-trends-
in-business-communication-2016-1st-edition-timo-becker/

Strategic Communication in Business and the Professions

8th Edition Dan O'Hair

https://textbookfull.com/product/strategic-communication-in-
business-and-the-professions-8th-edition-dan-ohair/

SAT for Dummies 10th Edition with Online Practice Ron

Woldoff

https://textbookfull.com/product/sat-for-dummies-10th-edition-
with-online-practice-ron-woldoff/
 10e

NEWMAN
10e

BUSINESS BUSINESS
communication communication

BUSINESS communication in person, in print, online

in person, in print, online
in person, in print, online

NEWMAN

To register or access your online learning solution or purchase materials

for your course, visit www.cengagebrain.com.

10e

NEWMAN

00648_cvr_se_ptg01_hires.indd 1 SE/Newman Business Communication, 10e   ISBN: 978-1-305-50064-8 ©2017 Production Designer: P Hudepohl 08/07/16 4:24 PM

Text & Cover printer: Transcon-Beauceville   Binding: PB   Trim: 8.5" x 10.875"   CMYK
 This is an electronic version of the print textbook. Due to electronic rights restrictions,
some third party content may be suppressed. Editorial review has deemed that any suppressed
content does not materially affect the overall learning experience. The publisher reserves the right
to remove content from this title at any time if subsequent rights restrictions require it. For
valuable information on pricing, previous editions, changes to current editions, and alternate
formats, please visit www.cengage.com/highered to search by ISBN, author, title, or keyword for
materials in your areas of interest.

Important notice: Media content referenced within the product description or the product
text may not be available in the eBook version.
 10e

Business
communication
in person, in print, online

00648_FM_rev01.indd 1 10/10/15 5:46 PM

00648_FM_rev01.indd 3 10/10/15 5:46 PM
 10e

Business
communication
in person, in print, online

Newman

00648_FM_rev01.indd 5 10/10/15 5:46 PM

 Business Communication: In Person,
In Print, Online, Tenth Edition
Amy Newman
Senior Vice President, General
Manager: Social Sciences, Humanities
and Business: Erin Joyner
Product Director: Jason Fremder
Product Manager: Heather Mooney
Senior Content Developer: John Rich
Product Assistant: Brian Pierce
Marketing Manager: Jeffrey Tousignant
Content Project Managers: Megan
Guiliani and Nadia Saloom
Manufacturing Planner: Ron
Montgomery
Production Service: MPS Limited
Senior Art Director: Linda May
Internal Designer: Studio Montage
Cover Designer: Studio Montage
Cover Image: istockphoto.com/
Rawpixel Ltd
Intellectual Property
Analyst: Diane Garrity
Project Manager: Sarah Shainwald
Printed in the United States of America
Print Number: 01 Print Year: 2016
00648_FM_rev01.indd 6
© 2017, 2015 Cengage Learning®
ALL RIGHTS RESERVED. No part of this work covered by the copyright herein may
be reproduced or distributed in any form or by any means, except as permitted by
U.S. copyright law, without the prior written permission of the copyright owner.
For product information and technology assistance, contact us at
Cengage Learning Customer & Sales Support, 1-800-354-9706
For permission to use material from this text or product,
submit all requests online at www.cengage.com/permissions
Further permissions questions can be emailed to
permissionrequest@cengage.com
Unless otherwise noted all items © Cengage Learning®.
Library of Congress Control Number: 20159442869
Student Edition ISBN: 978-1-305-50064-8
Cengage Learning
20 Channel Center Street
Boston, MA 02210
USA
Cengage Learning is a leading provider of customized learning solutions with employees
residing in nearly 40 different countries and sales in more than 125 countries around the
world. Find your local representative at www.cengage.com.
Cengage Learning products are represented in Canada by Nelson Education, Ltd.
To learn more about Cengage Learning Solutions, visit www.cengage.com
Purchase any of our products at your local college store or at our
preferred online store www.cengagebrain.com
10/08/16 2:13 PM
 Brief Contents
part 1 F oundations of Business
Communication
1 Understanding Business Communication���������������������������������� 2
2 Team and Intercultural Communication ���������������������������������� 36
3 Interpersonal Communication Skills ���������������������������������������� 68

part 2 Developing Your Business Writing Skills

4 The Writing Process�������������������������������������������������������������������� 102
5 Improving Your Writing Style �������������������������������������������������� 134

part 3 Written Messages

6 Neutral and Positive Messages������������������������������������������������ 172
7 Persuasive Messages����������������������������������������������������������������� 198
8 Bad-News Messages������������������������������������������������������������������ 234

part 4 Report Writing

9 Planning the Report and Managing Data ������������������������������ 268
10 Writing the Report��������������������������������������������������������������������� 306

part 5  Oral and Employment Communication

11 Oral Presentation ���������������������������������������������������������������������� 348
12 Employment Communication �������������������������������������������������� 388

Reference Manual. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439

A Language Arts Basics����������������������������������������������������������� 440
B Formatting Business Documents���������������������������������������� 472
C Common Types of Reports �������������������������������������������������� 485
D Glossary��������������������������������������������������������������������������������� 490
Index �������������������������������������������������������������������������������������������������494

Brief Contents vii

00648_FM_rev01.indd 7 10/10/15 5:46 PM

00648_FM_rev01.indd 8 10/10/15 5:46 PM
 Contents
part 1 Foundations of Business Communication  2
1 Understanding Business Communication������������ 2 2 Team and Intercultural Communication������������ 36
1-1 Communicating in Organizations 4 2-1 Work Team Communication 38
1-1a Employers’ Perspective 4 2-1a The Variables of Group Communication 38
1-1b Personal Perspective 5 2-1b Initial Group Goals 38
1-2 The Components of Communication 5 2-1c Constructive Feedback 39
1-2a The Communication Model 6 Acknowledge the Need for Feedback 39 |
Give Both Positive and Negative Feedback 39
Communication Need 6 | Sender 6 |
Message 7 | Audience 7 | Response 7 | 2-1d Conflict Resolution 40
The Dynamic Nature of Communication 7 2-1e The Ethical Dimension of Team Communication 41
1-2b Directions of Communication 7 2-2 Collaboration on Team Writing Projects 41
The Formal Communication Network 7 | 2-2a Applying Strategies for Team Writing 42
The Informal Communication Network 8
2-2b Commenting on Peers’ Writing 42
1-3 Communication Barriers 9 2-2c Using Technology for Work in Teams 43
1-3a Verbal Barriers 9
2-3 Intercultural Communication 44
Inadequate Knowledge or Vocabulary 9 |
2-3a Cultural Differences 45
Differences in Interpretation 10 | Language
Differences 10 | Inappropriate Use of 2-3b Group-Oriented Behavior 48
Expressions 10 | Overabstraction and 2-3c Strategies for Communicating Across Cultures 48
Ambiguity 11 | Polarization 12 Maintain Formality 48 | Show Respect 49 |
1-3b Nonverbal Barriers 12 Communicate Clearly 49
Inappropriate or Conflicting Signals 12 | 2-4 Diversity and Inclusion Within the
Differences in Perception 12 | Inappropriate United States 50
Emotions 12 | Distractions 13
2-4a The Value of Diversity 50
1-4 Communication Media Choices 13 2-4b Diversity of Thought 51
1-4a Traditional Communication Channels 13 2-4c Strategies for Communicating Across
Traditional Written Communication 13 | Differences 52
Traditional Oral Communication 13 Race and Ethnicity 52 | Sex and Gender
1-4b Technology-Based Communication Media 14 Identity 53 | Age 53 | Sexual Orientation 55 |
Email, Phone, Voice Mail 14 | Instant and Ability 55 | Religion 55 | Income Level or
Text Messaging 14 | Social Media 14 Socioeconomic Status 56 | Other Characteristics 56
1-4c Choosing Communication Media 16 2-4d Offending and Taking Offense 56
1-4d Convergence of Communication Media 17 3 Interpersonal Communication Skills������������������ 68
1-5 Potential Legal Consequences 3-1 Nonverbal Communication 70
of Communication 18 3-1a Body Movement 70
1-6 Ethics and Communication 20 3-1b Physical Appearance 71
1-6a What Affects Ethical Behavior 21 3-1c Voice Qualities 71
1-6b Ethics Pays 21 3-1d Time 71
1-6c Framework for Ethical Decision Making 22 3-1e Touch 72
3-1f Space and Territory 72
1-7 Introducing the 3Ps (Purpose, Process, Product)
Model 23

Contents ix

00648_FM_rev01.indd 9 10/10/15 5:46 PM

 3-2 Listening and Empathy 73
3-2a The Value of Listening and Empathy
3-2b The Problem of Poor Listening Skills 74
3-2c Keys to Better Listening 74
Give the Speaker Your Undivided Attention 74 |
Stay Open-Minded 74 | Don’t Interrupt 76 |
Involve Yourself 76 | Respond by Paraphrasing
or Reflecting 76
3-3 Social Media for Building Business
Relationships 77
3-3a Engaging Customers Online 77
3-3b Engaging Employees Online 79
3-4 Voice and Text Messaging 80
part 2 Developing Your Business Writing Skills  102
4 The Writing Process �������������������������������������������� 102
4-1 An Overview of the Writing Process 104
4-2 Audience Analysis 105
4-2a Who Is the Primary Audience? 105
4-2b What Is Your Relationship with the Audience? 105
4-2c How Will the Audience Likely React? 106
4-2d What Does the Audience Already Know? 106
4-2e What Is Unique About the Audience? 106
4-2f Example of Audience Analysis 106
4-3 Planning 107
4-3a Purpose 107
4-3b Content 108
4-3c Organization 109
4-4 Drafting 112
4-4a Letting Go 112
4-4b Overcoming Writer’s Block 112
4-4c Writing for Different Media 112
Writing Email Messages 112 | Writing
Memos 115 | Writing Letters 116 | Writing for
the Web 116
4-5 Revising 118
4-5a Revising for Content 118
4-5b Revising for Style 119
4-5c Revising for Correctness 119
4-6 Proofreading 119
5 Improving Your Writing Style������������������������������������ 134
5-1 What Do We Mean by Style? 136
x Contents
00648_FM_rev01.indd 10
3-5 Business Meetings 80
73 3-5a Determining the Meeting Format 81
The Case for Face-to-Face 81 | Considering
Alternatives 83
3-5b Planning the Meeting 83
Identify Your Purpose 83 | Determine Whether a
Meeting Is Necessary 84 | Decide Who Should
Attend 85 | Prepare an Agenda 85 | Arrange
Logistics 87
3-5c Facilitating the Meeting 87
Follow the Agenda 87 | Encourage Participation
and Facilitate Discussion 88 | Participate in the
Meeting 88 | Follow Up After the Meeting 89
5-2 Choosing the Right Words 137
5-2a Write Clearly 137
Be Accurate and Complete 137 | Use
Familiar Words 137 | Use Specific, Concrete
Language 138 | Avoid Dangling
Expressions 140 | Avoid Clichés, Slang,
and Unnecessary Jargon 140
5-2b Write Concisely 141
Avoid Redundancy and Wordy
Expressions 141 | Avoid Hidden Verbs
and Hidden Subjects 143
5-3 Writing Effective Sentences 145
5-3a Use a Variety of Sentence Types 145
Simple Sentences 145 | Compound
Sentences 146 | Complex Sentences 146 |
Sentence Variety 146
5-3b Use Active and Passive Voice
Appropriately 146
5-3c Use Parallel Structure 148
5-4 Developing Logical Paragraphs 149
5-4a Keep Paragraphs Unified and Coherent 149
Unity 149 | Coherence 150
5-4b Control Paragraph Length 151
5-5 Creating an Appropriate Tone 152
5-5a Write Confidently 152
5-5b Use a Courteous and Sincere Tone 153
5-5c Use Appropriate Emphasis and
Subordination 154
5-5d Use Positive Language 154
5-5e Stress the “You” Attitude 156
10/10/15 5:46 PM
 part 3  Written Messages  172
6 Neutral and Positive Messages. . . . . . . . . . . . . . 172 7-4b Gaining the Reader’s Attention 210
6-1 Types of Neutral and Positive Messages 174 7-4c Creating Interest and Building Desire 211
Interpreting Features 211 | Using Vivid Language
6-2 Planning a Neutral or Positive Message 174
and Graphics 211 | Using Objective, Ethical
6-3 Organizing a Neutral Message 175 Language 212 | Mentioning Price 212 |
6-3a Major Idea First 175 Referring to Enclosures 213
6-3b Explanation and Details 175 7-4d Motivating Action 214
6-3c Friendly Closing 176 7-5 Writing and Responding to Negative
Customer and Public Feedback 215
6-4 Sending Instant Messages for
Neutral Messages 177 7-5a Writing Complaints and Online
Reviews 216
6-5 Responding to a Neutral Message 178
7-5b Responding to Negative Feedback 217
6-6 Composing Goodwill Messages 180 Addressing Negative Reviews and Other
6-6a Recognition Notes 181 Feedback 218 | Handling Crisis Situations 218
6-6b Congratulatory Notes 181 8 Bad-News Messages. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
6-6c Thank-You Notes 182 8-1 Planning the Bad-News Message 236
6-6d Sympathy Notes 182 8-1a Communication Context 236
6-7 Addressing Customer Comments Online 184 8-1b Audience Analysis 236
6-7a Deciding Whether to Respond 184 8-1c Media Choice 237
6-7b Responding to Positive Reviews 185 8-2 Components of Bad-News Messages 238
6-7c Anticipating Customer Needs Online 186 8-2a Organizing the Message 238
7 Persuasive Messages . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198 8-2b Explaining the Decision 240
7-1 Planning Persuasive Messages 200 8-2c Giving the Bad News 242
7-2 Analyzing Your Audience 200 8-2d Closing the Message 243
7-2a Knowing Your Audience 200 8-3 Composing Bad-News Replies 244
7-2b Applying Persuasion Principles 201 8-3a Rejecting an Idea 245
Ethos: Appeal Based on Credibility 201 | Pathos: 8-3b Refusing a Favor 246
Appeal Based on Emotion 202 | Logos: Appeal
8-3c Refusing a Customer Request 246
Based on Logic 202 | Ethical Persuasion 203
8-3d Declining a Job Offer 247
7-3 Writing a Short Persuasive Message 204
8-3e Turning Down a Job Candidate 249
7-3a Determining How to Start
the Message 204 8-4 Announcing Bad News 250
7-3b Capturing the Reader’s Attention 206 8-4a Bad News About Normal Operations 250
7-3c Justifying Your Idea or Request 206 8-4b Bad News About the Organization 250
7-3d Dealing with Obstacles 207 8-4c Bad News About Jobs 251
7-3e Motivating Action 208 8-5 Giving and Receiving Constructive
Performance Feedback 252
7-4 Writing a Sales Letter 209
8-5a Giving Constructive Feedback 253
7-4a Selecting a Central Selling Theme 210
8-5b Receiving Constructive Feedback 254

part 4 Report Writing  268

9 Planning the Report and Managing 9-2 Finding Sources for Your Report 270
Data. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 9-2a Identifying Types of Data 271
9-1 Who Reads and Writes Reports 270 9-2b Searching for Relevant Sources 272

Contents xi

00648_FM_rev01.indd 11 10/10/15 5:46 PM

 9-2c Evaluating Sources of Information 274 Introduction 317 | Findings 317 | Summary,
Evaluating Internet Resources 274 | Evaluating Conclusions, and Recommendations 317
Research Studies 276 10-2b Drafting Supplementary Sections 318
9-3 Collecting Data Through Questionnaires 277 Title Page 319 | Cover Letter, Memo, or
Email 319 | Executive Summary 320 |
9-3a Constructing the Questionnaire 277
Table of Contents 320 | Appendix 321 |
9-3b Writing the Cover Letter or Email 280 References 321
9-4 Displaying Quantitative Information 280 10-3 Developing an Effective Writing Style 322
9-4a Constructing Tables 281 10-3a Tone 322
Cross-Tabulation Analysis 283 | Arranging 10-3b Pronouns 322
Data in Tables 284
10-3c Verb Tense 323
9-4b Preparing Charts 285
10-3d Emphasis and Subordination 323
Designing Simple, Clear Charts 286 | Choosing
an Appropriate Chart Type 286 10-3e Coherence 324
9-4c Creating Infographics 290 10-4 Documenting Your Sources 325
9-5 Interpreting Data 292 10-4a Why We Document Sources 326
9-5a Making Sense of the Data 292 10-4b What Has to Be Documented 326
9-5b Considering the Ethical Dimension 294 10-4c How to Document Sources 327
Footnotes and Endnotes 327 |
10 Writing the Report. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
Author-Date Format 329
10-1 Planning the Report 308
10-4d Distortion by Omission 329
10-1a Selecting a Report Format 308
10-5 Designing, Formatting, and
10-1b Organizing the Report 311
Refining the Report 329
Findings, Conclusions, and Recommendations 311 |
10-5a Designing and Formatting Text-Based
Organizational Strategies for Findings 312
Reports 329
10-1c Outlining the Report 314
Graphics 330 | Spacing and Fonts 330 |
Generic Headings and Message Titles 314 | Headers, Footers, and Page Numbers 330
Parallelism 315 | Length and Number of
10-5b Designing and Formatting PowerPoint
Headings 316 | Balance 316
Reports 330
10-2 Drafting the Report 317 Graphics 330 | Fonts, Spacing, and Page Numbers 331
10-2a Drafting the Body 317 10-5c Refining Your Report 332
Revising 332 | Proofreading 332

part 5  Oral and Employment Communication  348

11 Oral Presentation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 11-3c The Ending 356
11-1 The Role of Business Presentations 350 11-3d Humor in Business Presentations 357
11-2 Planning the Presentation 350 11-4 Planning Team and Online Presentations 357
11-2a Purpose 350 11-4a Team Presentations 357
11-2b Audience Analysis 351 Achieving Coherence 358 | Practicing the Team
Presentation 358
11-2c Delivery Method 352
11-4b Online Presentations 358
Impromptu and Extemporaneous
Presentations 353 | Scripted and Memorized 11-5 Developing Visual Support for
Presentations 353 Business Presentations 359
11-3 Organizing the Presentation 354 11-5a Creating Presentation Slides 359
11-3a The Opening 354 Present Your Main Points Clearly 360 |
Make Your Presentation Easy to Follow 361 |
11-3b The Body 355
Choose an Attractive, Appropriate Design 361 |
Choose a Logical Sequence 355 | Establish Replace Text with Graphics 363 | Write Simply
Your Credibility 356 | Manage Negative and Clearly 364
Information 356

xii Contents

00648_FM_rev01.indd 12 10/10/15 5:46 PM

 11-5b Using Presentation Slides 364 12-4b Inquiry Emails 411
11-5c Using Video 366 12-5 Preparing for a Job Interview 412
11-5d Creating and Using Handouts 367 12-5a Researching the Organization 412
11-6 Practicing and Delivering the Presentation 367 12-5b Practicing Interview Questions 413
11-6a Practicing the Presentation 367 Standard Interviews 413 | Behavioral
11-6b Delivering the Presentation 368 Interviews 413 | Case Interviews 414 |
Stress Interviews 414
Managing Speech Anxiety 369 | Responding to
Questions and Feedback 370 12-5c Managing a Video or Phone Interview 414
12-5d Preparing Your Own Questions 418
12 Employment Communication. . . . . . . . . . . . . . . 388
12-1 Putting Your Best Self Forward 390 12-6 Conducting Yourself During and After
the Interview 418
12-2 Preparing Your Résumé 390
12-6a Dressing for Success 418
12-2a Résumé Length 392
12-6b Acting Professionally 419
12-2b Résumé Format 394
12-6c Demonstrating Confidence and Focusing
12-2c Résumé Content 394 on Your Qualifications 419
Identifying Information 394 | Job Objective 394 | 12-6d Preparing for Multiple Interviewers 420
Education 396 | Work Experience 396 |
12-6e Assessing Yourself and the Company 420
Other Relevant Information 400 | Keywords 401
12-6f Following Up Throughout the Process 420
12-3 Managing Your Online Image 402
12-7 Practicing Business Etiquette 423
12-3a Your Online Reputation 402
12-7a Meeting and Greeting 423
12-3b LinkedIn 403
12-7b Dining 423
12-3c Creative Résumés 404
Before the Meal 424 | During the Meal 424 |
12-4 Writing Cover Letters and After the Meal 425
Inquiry Emails 407
12-7c Giving Gifts 425
12-4a Cover Letters 407
12-7d Working in an Office 426
Address and Salutation 408 | Opening 409 |
Body 410 | Closing 411

Reference Manual  439

A  Language Arts Basics . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440 Application 455
Lab 1: Parts of Speech 440 Lab 4: Grammar 455
Application 443 Complete Sentences 456
Lab 2: Punctuation—Commas 444 Modifiers (Adjectives and Adverbs) 456
Commas Used Between Expressions 444 Agreement (Subject/Verb/Pronoun) 457
Commas Used After Expressions 446 Case 458
Commas Used Before and After Expressions 446 Application 459
Application 448 Lab 5: Mechanics 460
Lab 3: Punctuation—Other Marks 449 Abbreviations 460
Hyphens 449 Capitalization 461
Semicolons 450 Numbers 462
Colons 451 Spelling 463
Apostrophes 451 Word and Paragraph Division 464
Periods 453 Application 465
Quotation Marks 453 Lab 6: Word Usage 466
Italics (or Underlining) 454 Application 471
Ellipses 454

Contents xiii

00648_FM_rev01.indd 13 10/10/15 5:46 PM

 B Formatting Business Documents. . . . . . . . . . . . 472 Compliance Reports 485
Formatting Letters and Memos 472 Progress Reports 485
Letter and Punctuation Styles 472 Proposals 485
Stationery and Margins 472 Project Proposals 485
Required Letter Parts 472 Research Proposals 486
Optional Letter Parts 474 Policies and Procedures 486
Memo Header Format 475 Policy 486
Formatting Reports 475 Procedure 487
C Common Types of Reports. . . . . . . . . . . . . . . . . . 485 Situational Reports 488
Periodic Reports 485 D Glossary. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490
Routine Management Reports 485 Index. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494

xiv Contents

00648_FM_rev01.indd 14 10/10/15 5:46 PM

 About Amy Newman
Amy Newman specializes in business communication
at the Cornell University School of Hotel Administra-
tion. As a senior lecturer, she teaches two required
undergraduate communication courses: a freshman
business writing and oral communication class and an
upper-level persuasive communication class. Newman
also teaches a graduate-level management communica-
tion course and an elective, Corporate Communication,
which focuses on communication strategy, crisis com-
munication, and social media.
Newman was an adjunct instructor at Ithaca
­ ollege; Milano, The New School for Management and
C
Urban Policy in New York City; and eCornell, where she
taught classes online. She has won several awards for
excellence in teaching and student advising and grants
to develop technology-based learning solutions.
Prior to joining Cornell, Newman spent 20 years working for large companies, such as
Canon, Reuters, Scholastic, and MCI. Internally, she held senior-level management positions
in human resources and leadership development. As an external consultant, Newman worked
to improve communication and employee performance in hospitality, technology, education,
publishing, financial services, and entertainment companies.
A graduate of Cornell University and Milano, Newman is author of the eighth, ninth, and
tenth editions of Business Communication: In Person, In Print, Online. Newman has developed
several multimedia company scenarios to accompany the book, has created an interactive tool
for managing speech anxiety, and maintains a blog, BizCom in the News.

About Amy Newman xv

00648_FM_rev01.indd 15 10/10/15 5:46 PM

00648_FM_rev01.indd 16 10/10/15 5:46 PM
 Acknowledgments
Business Communication: In Person, In Print, Online was inspired by my teaching and learning
from students at Cornell, and I am grateful for how they have shaped my thinking about business
communication and who I am as an instructor.
Throughout the tenth edition revision process, I have consulted many colleagues, friends,
and family for their valuable feedback on book content and, when needed, a sympathetic ear:
Kathy Berggren, Joshua Bronstein, Eric Clay, Curtis Ferguson, Daphne Jameson, Kim Kenyon,
David Lennox, Daniel Meyerson, Laura Newman, Peggy Odom-Reed, Andrew Quagliata, Crystal
Thomas, and Maria Loukianenko Wolfe.
The following instructors participated in the editorial review board for the tenth edition.
Throughout each stage of the revision process, they offered creative input that influenced
the chapter content and dynamic design. I thank each of them for their valuable feedback and
suggestions:

Kate Archard, University of Massachusetts, Bill Graham, Seton Hall University

Boston
Fiona Barnes, University of Florida
Christina Bergenholtz, Quinsigamond
Community College
David Bolton, University of Maryland
Dominic Bruni, University of Wisconsin,
Oshkosh
Melisa Bryant, Forsyth Technical Community
College
Marilyn Chalupa, Ball State University
Sara Cochran, Drury University
Cindi Costa, Mohave Community College
Melissa Diegnau, Riverland Community
College
Pat Farrell, Roosevelt University
Peggy Fisher, Ball State University
Jorge Gaytan, North Carolina A&T State
University
Beverly George, University of Texas at
Arlington
Valerie Gray, Harrisburg Area Community
College
Mary Groves, University of Nevada, Reno
Teresa Horton, Baker College
Gloria Lessman, Bellevue University
Andrew Lutz II, Avila University
Molly Mayer, University of Cincinnati
Karen Messina, SUNY Orange
Bill McPherson, Indiana University-Purdue
Zachary Owens, University of Cincinnati
Hem Paudel, University of Louisville
Jessica Rack, University of Cincinnati
Renee Rogers, Forsyth Technical Community
College
Jean Anna Sellers, Fort Hays State University
Stacey Short, Northern Illinois University
Lynn Staley, University of Missouri, St. Louis
Kathleen Taylor, SUNY Utica
Sanci C. Teague, Western Kentucky Community
and Technical College

I would also like to acknowledge the following reviewers for their thoughtful contributions on
previous editions:

Lisa Barley, Eastern Michigan University Leila Chambers, Cuesta College

Lia Barone, Norwalk Community College
Carl Bridges, Arthur Andersen Consulting
Annette Briscoe, Indiana University Southeast
Mitchel T. Burchfield, Southwest Texas Junior
College
Janice Burke, South Suburban College
G. Jay Christensen, California State University,
Northridge
Cheryl Christiansen, California State
University, Stanislaus
Connie Clark, Lane Community College
Miriam Coleman, Western Michigan University

ACknowledgments xvii

00648_FM_rev01.indd 17 10/10/15 5:46 PM

 Anne Hutta Colvin, Montgomery County
Community College
Doris L. Cost, Metropolitan State College of
Denver
L. Ben Crane, Temple University
Ava Cross, Ryerson Polytechnic University
Nancy J. Daugherty, Indiana University-Purdue
University, Indianapolis
Rosemarie Dittmer, Northeastern University
Gary Donnelly, Casper College
Graham N. Drake, SUNY Geneseo
Kay Durden, The University of Tennessee at
Martin
Laura Eurich, University of Colorado at
Colorado Springs
Mary Groves, University of Nevada, Reno
Phillip A. Holcomb, Angelo State University
Larry R. Honl, University of Wisconsin, Eau
Claire
Kristi Kelly, Florida Gulf Coast University
Margaret Kilcoyne, Northwestern State
University
Michelle Kirtley Johnston, Loyola University
Alice Kinder, Virginia Polytechnic Institute and
State University
Emogene King, Tyler Junior College
Richard N. Kleeberg, Solano Community
College
Patricia Laidler, Massasoit Community College
Lowell Lamberton, Central Oregon
Community College
E. Jay Larson, Lewis–Clark State College
Kimberly Laux, Saginaw Valley State University
Michael Liberman, East Stroudsburg University
Julie MacDonald, Northwestern State
University
Marsha C. Markman, California Lutheran
University
Beryl McEwen, North Carolina A&T State
University
Diana McKowen, Indiana University,
Bloomington
Maureen McLaughlin, Highline Community
College
Sylvia A. Miller, Cameron University
Billie Miller-Cooper, Cosumnes River College
xviii Acknowledgments
00648_FM_rev01.indd 18
Russell Moore, Western Kentucky University
Wayne Moore, Indiana University of
Pennsylvania
Gerald W. Morton, Auburn University of
Montgomery
Danell Moses, Western Carolina University,
Cullowhee, NC
Jaunett Neighbors, Central Virginia
Community College
Judy Nixon, University of Tennessee at
Chattanooga
Rosemary Olds, Des Moines Area Community
College
Richard O. Pompian, Boise State University
Rebecca Pope-Ruark, Elon University
Karen Sterkel Powell, Colorado State
University
Seamus Reilly, University of Illinois
Carla Rineer, Millersville University
Jeanette Ritzenthaler, New Hampshire College
Betty Robbins, University of Oklahoma
Joan C. Roderick, Southwest Texas State
University
Mary Jane Ryals, Florida State University
Lacye Prewitt Schmidt, State Technical
Institute of Memphis
Jean Anna Sellers, Fort Hays State University
Sue Seymour, Cameron University
Sherry Sherrill, Forsyth Technical Community
College
John R. Sinton, Finger Lakes Community
College
Curtis J. Smith, Finger Lakes Community
College
Craig E. Stanley, California State University,
Sacramento
Ted O. Stoddard, Brigham Young University
Vincent C. Trofi, Providence College
Deborah A. Valentine, Emory University
Randall L. Waller, Baylor University
Maria W. Warren, University of West Florida
Michael R. Wunsch, Northern Arizona
University
Annette Wyandotte, Indiana University,
Southeast
Betty Rogers Youngkin, University of Dayton
10/10/15 5:46 PM
 Several business communication instructors devoted time and energy to making this edition
a success. Because of their professionalism and creativity, the tenth edition will provide an
enhanced teaching and learning experience for adopters. Elizabeth Christensen of Sinclair
Community College and David Lennox of Cornell University wrote a comprehensive test bank
to reinforce students’ learning. In addition, I value the excellent contributions of Karen Howie,
Northwestern Michigan College, who developed digital content for the CourseMate website.
Finally, I am grateful to the inspiring team at Cengage Learning. It is a true pleasure to work
with this team and their staff, who nurtured the book from a list of ideas to printed copy and
every step along the way:

Erin Joyner, Vice President, General Manager,

Social Science & Qualitative Business
Jason Fremder, Product Director
Heather Mooney, Product Manager
Jeffrey Tousignant, Marketing Manager
John Rich, Senior Content Developer
Megan Guiliani, Content Project Manager
Linda May, Senior Art Director

Acknowledgments xix

00648_FM_rev01.indd 19 10/10/15 5:46 PM

 10e

Business
communication
in person, in print, online

00648_FM_rev01.indd 21 10/10/15 5:46 PM

 part 1 Foundations of Business Communication
c h a p t e r
Understanding
1 Business
Communication

Learning Objectives

After you have finished this chapter, you should be able to

LO1 Identify the components of communication.

LO2 Identify the major verbal and nonverbal barriers to communication.

LO3 Describe criteria for choosing communication media.

LO4 Avoid potential legal consequences of communication.

LO5 Communicate ethically.

The Learning Objectives (LOs) will help you learn the material. You’ll see references
to the LOs throughout the chapter.

“ We’re sorry we even started down this path. And we do hope you’ll
accept our apology.
” 1

—Kirstie Foster, Director of Corporate and Brand Communications for General Mills

2 Part 1 Foundations of Business Communication

00648_Ch01_rev03.indd 2 10/10/15 10:29 AM

 Chapter Introduction

General Mills Reverts Back to Its

Former Legal Terms
Business communication is more complex and more
highly criticized than ever. General Mills discovered
this when the company changed its legal terms to
ward off lawsuits.

Courtesy of Twitter, Inc.

The company’s new legal terms restricted customers’
right to sue if they subscribe to an email, download
a coupon, “like” a brand on Facebook, or enter an
online contest. As you can imagine, General Mills’
popular brands—Cheerios, Progresso, Pillsbury, and
others—inspire consumers to interact online, and people didn’t respond well. One
attorney summed up the problem: “It’s essentially trying to protect the company from
all accountability, even when it lies, or say, an employee deliberately adds broken glass
to a product.”2

In what The New York Times called “a stunning about-face,” the company reverted
its legal terms back to what they were.3 In the statement, you can almost hear the
discussion between the corporate communication staff, who protect the company’s
brand, and the lawyers, who protect the company financially. Most of the statement
has a conversational tone (“So we’ve listened”), but one part has legal jargon and this
disclaimer: “That last bit is from our lawyers.” 4

Like most companies, General Mills clearly is struggling with how to balance the
incredible opportunities of social media with the inevitable challenges.

Chapter 1 Understanding Business Communication 3

00648_Ch01_rev03.indd 3 06/11/15 12:46 PM

 1-1 Communicating in Organizations
Walk through the halls of any organization—a start-up company, a Fortune 500 giant, a state
government office, or a not-for-profit organization—and what do you see? Managers and
other employees drafting emails,
attending meetings, writing
reports, conducting interviews, “We generally are open
talking on the phone, and making kimono with the regulators
presentations. In short, you see and tell them what they
want to know.”
people communicating.
Communication is the pro-
cess of sending and receiving
messages—sometimes through
spoken or written words, and
sometimes nonverbally through
facial expressions, gestures, and
voice qualities. If someone sends
a message to you, and you re-
ceive it, communication will have

Saul Loeb/AFP/Getty Images

taken place. However, when Jamie
Dimon, Chairman and CEO of
JPMorgan Chase, testified before
the U.S. Senate Banking Com-
mittee about billions of dollars in
trading losses, he used a common Jamie Dimon uses a common but potentially misunderstood
U.S. business expression. But was business expression, which means revealing information to
his communication universally un- outside parties. Some consider the term sexist and racist.6
derstood?5

1-1a Employers’ Perspective

People in organizations must communicate to share information, coordinate activities, and
make better decisions. In most jobs, people communicate more than they do any other activity.
Employers know the value of good communication:
●●
Communication skills—oral, listening, written, and presentation—are the top four
most important skills in new graduate business school hires. According to a Graduate
Management Admission Council survey of corporate recruiters, “[E]mployers ranked
communications skills twice as important as managerial skills.”7
●●
Written and oral communication skills are among the top skills and qualities employers
look for on college students’ resumes, according to the National Association of Colleges
and Employers’ Job Outlook Survey, shown in Figure 1.8
●●
“People who cannot write and communicate clearly will not be hired and are unlikely
to last long enough to be considered for promotion,” according to The College Board,
based on a survey of human resource directors.9
But many employees lack essential communication skills:
●●
The College Board also reports that one-third of employees in U.S. blue-chip companies
write poorly, and companies spend as much as $3.1 billion each year on remedial writing
training.10
●●
Eighty percent of employers say colleges should put more emphasis on written and
oral communication, according to a survey by the Association of American Colleges
and Universities.11

4 Part 1 Foundations of Business Communication

00648_Ch01_rev03.indd 4 10/10/15 10:29 AM

 ●●
A Wall Street Journal articles reports that, although “M.B.A. Employers Rate Importance Figure 1
students’ quantitative skills are prized by employers, their of Candidates’ Skills/Qualities
writing and presentation skills have been a perennial
5
complaint. Employers and writing coaches say business- 55
4.55 4.48
school graduates tend to ramble, use pretentious 4.37 4.25
vocabulary, or pen too-casual emails.”12 4

Weighted Average Rating

3.62 3.54
3 5

1-1b Personal Perspective 3

Clearly, good communication skills are crucial to your success in
an organization. Competence in writing and speaking will help
2
you get hired, perform well, and earn promotions. If you decide
to go into business for yourself, writing and speaking skills will
help you find investors, promote your product, and manage your 1
employees. These same skills will also help you in your personal
life with family, friends, and partners. 0

Ability to obtain and

Ability to work in
n
a team structure e

Ability to verbally communi-

i-
d
cate with persons inside and
n
outside the organization

d
process information n

Ability to analyze
e
quantitative dataa

Ability to create and/or

edit written reports

Ability to sell or
influence others s
Knowing yourself is critical to your development as a skilled
business communicator. How do others perceive you, and how
do you react to others? A recent study showed that jerks don’t
know they’re jerks. People who were overly aggressive during
negotiations had no clue how they were perceived. Equally
troublesome, people who were viewed as appropriately assertive
thought they came across too strongly.13
Having an accurate view of yourself is part of emotional Skill/Quality
intelligence. People with high emotional intelligence (or EQ, for 1 = Not at all important; 2 = Not very important; 3 = Somewhat important;
4 = Very important; 5 = Extremely important
emotional quotient) share four competencies (Figure 2).14

Emotional Intelligence Competencies Figure 2

Self-Awareness: Understanding one’s own emotions and how they affect

others, recognizing one’s strengths and limitations, and demonstrating
self-confidence.
Self-Management: Keeping emotions in check, acting with integrity,
being adaptable, striving for excellence, taking initiative, and
How do you feel about
demonstrating optimism. your own communication
Social Awareness: Demonstrating empathy by recognizing others’ skills? What messages
perspectives and taking them into consideration, understanding group and feedback about
dynamics, and considering customers’ needs. your writing and oral
presentations have you
Relationship Management: Developing others, inspiring people,
received from your family
initiating or managing change, influencing, managing conflict, and and teachers that may
working with others toward shared goals. affect how you approach
this course?

In each book chapter, look for questions with the “Emotional Intelligence” icon in the
margin. Responding honestly will improve how well you understand yourself and how your
communication affects your relationships with others.

1-2 The Components of Communication LO1 Identify

the components of
How does communication happen among people and throughout an organization? In this
communication.
section, we’ll discuss the communication model (or process) and the directions of communication
within a company.

Chapter 1 5

00648_Ch01_rev03.indd 5 10/10/15 10:29 AM

 1-2a The Communication Model
The communication model consists of the communication need, sender, message, audience,
and response, as shown in Figure 3. Consider the example of one company acquiring another.
Imagine that you are the VP, business development, and need to announce this decision to
all employees. Other stakeholders—for example, customers and investors—will have to be
informed, too, but let’s use the example of internal communication here.

Figure 3 The Communication Model

Sender Audience
Interprets the Interprets the
communication context message
Communication Identifies and analyzes Provides feedback
Message
need the audience (and becomes the
Determines objectives sender of a new
Chooses the medium message)
Creates the message
Communication
Barriers

Response

Courtesy of AMY Newman

Communication Context: Organizational Culture, Legal Considerations, Ethics

Communication Need
A communication need—either from the sender’s mind or from an organizational situation—
starts the process of communication in organizations. After you and the rest of the executive
management team decide to acquire a company, you agree that you’ll announce the decision
to employees.

Sender
As the message sender, you have a lot of work to do to ensure that the message is received as
you intend:
●●
Interpret the communication context: You’ll consider the organizational culture (e.g.,
how formal the language should be), legal constraints (e.g., whether you should avoid
making certain statements in writing), and the ethical circumstances (e.g., whether
employees will be worried about losing their jobs).
●●
Identify and analyze the audience: You’ll think about the wide range of employees
who will receive the message. What is important to them, and how are they likely to
react?
●●
Determine objectives: You’ll specify what you want employees to think, do, or feel
about your message.
●●
Choose the medium: You’ll choose a way to convey your message, for example, by
email.
●●
Create the message: Finally, you’ll write the email and get it ready for distribution.

6 Part 1 Foundations of Business Communication

00648_Ch01_rev03.indd 6 10/10/15 10:29 AM

 Message
Whether a communication achieves the sender’s objectives depends on how well you construct
the message (the information to be communicated). Oral messages might be transmitted
through a staff meeting, individual meeting, telephone conversation, voice mail, podcast,
conference call, videoconference, or even less formally, through the company grapevine.
Written messages might be transmitted through an email, a report, a blog, a web page, a
brochure, a tweet, a post, or a company newsletter. Nonverbal messages might be transmitted
through facial expressions, gestures, or body movement. As we’ll discuss later in this chapter,
choosing the right medium for your audience, message, and objectives is critical to the success
of your communication.
The purpose and content of your message may be clear, but messages often are obstructed
by verbal and nonverbal barriers. Employees may misinterpret your email or not read it at all.

Audience
As the receiver of your message, the audience filters the communication and reacts by doing
the following:
●●
Interprets the message: Each audience member (in this situation of acquiring a new
company, each employee) will filter the message according to his or her knowledge,
experience, background, and so on. When communication is successful, the message is
interpreted as originally intended.
●●
Provides feedback: Employees may be happy about the news and apply for a job to
work in the new company, or they may believe the company is expanding too rapidly
and will gossip about it during lunch.
At this point, the audience becomes the sender of a new message—the response.

Response
As a new message, the audience’s response to your communication begins the cycle again—and
is subjected to the same complexities of the original process.

The Dynamic Nature of Communication

You probably know from your own experience that communication rarely flows neatly from
one stage to the next, with the sender and audience clearly identified at any given point.
Two or more people often send and receive messages simultaneously. For example, the look
on your face when you receive a message may tell the sender that you understand, agree
with, or are baffled by the message being sent. And your feedback may prompt the sender
to modify what he or she says. The model helps us understand each step of the process—but
communication is far more complicated than presented in the graphic.

1-2b Directions of Communication

For an organization to be successful, communication must flow freely through formal and
informal channels.

The Formal Communication Network

Three types of communication make up an organization’s formal communication network:
downward, upward, and lateral. Information may be transmitted in these directions, which we’ll
illustrate with Starbucks’ organization chart, shown in Figure 4.15

Downward Communication. Downward communication is the flow of information from man-

agers to their employees (people who report to them). From the Starbucks organization chart,
we could assume that Howard Schultz, as CEO and president, communicates downward to his

Chapter 1 7

00648_Ch01_rev03.indd 7 10/10/15 10:29 AM

 Figure 4 Starbucks’ Organization Chart

Howard Schultz,

Starbucks, Leadership Team, www.starbucks.com,

Chairman, President,
and CEOv

Cliff Burrows, Scott Maw, John Culver, President, Sharon Rothstein,

President Chief Financial Starbucks Coffee China Global Chief [and others]
Americas Officer and Asia Pacific Marketing Officer

accessed July 1, 2014.

SVP, Northeast SVP, Southeast SVP, Western SVP, Northwest
Atlantic Division Plains Division Pacific Division Mountain Division

direct reports. When Starbucks decides to close stores, for example, he would likely commu-
nicate this message to Cliff Burrows (president, Americas), who would then communicate the
bad news to his direct reports, the divisional senior vice presidents. This is called cascading
communication, which directs information from one level in an organization down to another.
Employees have many justifiable complaints about their managers’ communication. A study
of more than 60,000 employee satisfaction surveys led the authors to conclude, “. . . many
firms rely on a ‘cascade’ mechanism. . . . Our results suggest that this faith in cascades may be
misplaced. Employees need to hear from senior managers themselves—through straight talk,
and ideally in reciprocal exchanges, so that workers feel their own views are heard.”16

Upward Communication. Upward communication is the flow of information from lower-level

employees to upper-level employees or managers. Upward communication provides manage-
ment with feedback about their communication, suggestions for improving the business, and
information needed for decision making.
In the example of Starbucks closing stores, Scott Maw, as chief financial officer, probably
gave oral and written financial reports to Howard Schultz to tell him which stores were
underperforming. Lower-level employees may have expressed their frustration about
the closings through formal upward communication channels, for example, during team
meetings.

Lateral (or Horizontal) Communication. Lateral communication (also called horizontal com-
munication) is the flow of information among peers within an organization. Through lateral
communication, employees coordinate work, share plans, negotiate differences, and support
each other. At Starbucks, managers responsible for closing a store probably communicate with
each other to coordinate messages and timing—and perhaps to console each other during the
process.
Lateral communication can be challenging in an organization because you’re trying to
influence people but have no management authority over them. This is particularly difficult
when the lateral communication is cross-functional—across different departments, divisions,
or branches. In these situations, you’ll need to rely on your relationship-building and persuasive
communication skills to rally support and accomplish your goals.

The Informal Communication Network

Employees share information through the informal communication network (or grapevine).
Without good formal communication, the grapevine will take over. People need information,
particularly when they fear change that may affect them: layoffs, benefit cuts, or organizational
restructurings. Although the grapevine is surprisingly accurate,17 managers who let the

8 Part 1 Foundations of Business Communication

00648_Ch01_rev03.indd 8 10/10/15 10:29 AM

 grapevine function as employees’ main source of information miss out on the chance to convey
their own messages.
Websites such as Glassdoor.com provide a public forum for current and former employees
to voice their opinions about companies. As you can imagine, employees posted negative
comments when Starbucks closed stores. This is potentially embarrassing for a company,
but there’s little management can do about the site—or any informal communication
network.
Rather than trying to eliminate the grapevine (a futile effort), competent managers pay
attention to it and act promptly to counteract false rumors. They use the formal communication
network (meetings, email, the intranet, and newsletters) to ensure that all news—positive and
negative—gets out to employees as quickly and as completely as possible. Savvy managers
also identify key influencers in an organization to get accurate messages infused into the
grapevine.
The free flow of information within the organization allows managers to stop rumors and
communicate their own messages to employees. However, managers face additional challenges
at work: verbal and nonverbal barriers to communication.

1-3 Communication Barriers LO2 Identify the major

verbal and nonverbal
Considering the complexity of the communication process and the many communication
barriers to communication.
channels, your messages may not always be received exactly as you intend. As mentioned earlier,
verbal and nonverbal barriers can interfere with the communication process (see Figure 5).

Verbal and Nonverbal Barriers to Communication Figure 5

Verbal
Inadequate Knowledge or
Vocabulary
Differences in Interpretation
Language Differences
Inappropriate Use of Expressions
Overabstraction and Ambiguity
Polarization
Nonverbal
Inappropriate or Conflicting Signals
Differences in Perception
Inappropriate Emotions
Distractions

1-3a Verbal Barriers

Verbal barriers are related to what you write or say. They include inadequate knowledge or
vocabulary, differences in interpretation, language differences, inappropriate use of expressions,
Which of the verbal and
overabstraction and ambiguity, and polarization. nonverbal barriers do you
find most challenging? What
Inadequate Knowledge or Vocabulary can you do to overcome
these barriers at work and
Assume that you’re Sharon Rothstein, global chief marketing officer for Starbucks. In your role,
in your personal life?
you’ll need to inform international employees that several U.S. stores will be closed. The decision
may not affect stores in Europe, the Middle East, and Africa directly, but employees should be
aware of the move and should hear the rationale from you—not public news organizations. You
know all of the background information and are ready to announce the change to staff. Or are you?
Have you analyzed your audience? Do you know whether international employees already
know about the closings, so you can decide how much background information to include? Do
you know how much detail about the decision to provide? Employees should know why certain

Chapter 1 9

00648_Ch01_rev03.indd 9 10/10/15 10:29 AM

 stores were selected, but do they need to see the financial performance of each? How personal
should your communication be? Are international employees worried about their own jobs?
Should you reassure them about the company’s plans in other countries, or would that just
worry them more? Determining the answers to these questions will be important for you to
achieve your communication objectives.

Differences in Interpretation
Sometimes senders and receivers attribute different meanings to the same word or attribute
the same meaning to different words. When this happens, miscommunication can occur.
Every word has both a denotative and a connotative meaning. Denotation refers to the literal,
dictionary meaning of a word. Connotation refers to the subjective, emotional meaning that
you attach to a word. For example, the denotative meaning of the word plastic is “a synthetic
material that can be easily molded into different forms.” For some people, the word also has
a negative connotative meaning—“cheap or artificial substitute”—or they associate the term
with its environmental impact. For other people, the word means a credit card, as in, “He used
plastic to pay the bill.”
Most interpretation problems occur because people ascribe different connotative meanings
to a word. Do you have a positive, neutral, or negative reaction to the terms broad, bad, aggressive,
workaholic, corporate raider, head-hunter, golden parachute, or wasted? Are your reactions likely
to be the same as everyone else’s? Some terms cause an emotional reaction that turns off the
receiver and could harm your relationship.

Language Differences
International businesspeople say that you can buy in your native language anywhere in the
world, but you can sell only in the local language. Most communication between U.S. or
Canadian firms and international firms is in
English; in other cases, an interpreter (for
oral communication) or translator (for written
communication) may be used. But even with
such services, problems can occur.
To ensure that the intended meaning is
not lost in translation, important documents
should first be translated into the second
language and then retranslated into English.
Of course, communication difficulties arise
even among native English speakers. If your
British coworker told you he was going to
John Henshall / Alamy

put your lunch date in his diary, would you

picture a flowery journal entry about your
time together? He probably just means he’ll
schedule it: diary in the United Kingdom
typically refers to a calendar or planner.
Poor translations can be funny or confusing.

Inappropriate Use of Expressions

The intended meaning of an expression differs from its literal interpretation. Examples
of expressions include slang, jargon, and euphemisms.
●●
Slang is an expression, often short-lived, identified with a specific group of people.
Business has its own slang, such as 24/7, bandwidth, bottom line, strategic fit, or window
of opportunity. Using slang that your audience understands serves as a communication
shortcut. But issues arise when the sender uses slang that receivers don’t understand,
either because they’re excluded from a group or because of language differences.

10 Part 1 Foundations of Business Communication

00648_Ch01_rev03.indd 10 10/10/15 10:29 AM

Another random document with
no related content on Scribd:
ylleen ottanut; ryhdissä ja eleissä ilmeni sama varmuus kuin
kasvoissakin. Samaa soi äänikin, vaikka kyllä naisen sointisävyllä.

Hänen ensi silmäyksensä, pikainen ja tutkiva, tarkotti Margitia.

Mahdotonta arvata, mihin päätökseen tutkimus tuli. Sen jälkeen
ojensi hän Fabbelle kättä ja puhutteli häntä nimeltä. Kääntyessään
sitten Gudmund mestarin puoleen, paljasti hän päänsä, kumarsihe
kunnioittavasti hänelle ja sanoi:

— Mestari Gudmund Gudmundinpoika aseseppä! Isäni, Joulf

Slatte, olisi ollut teitä vastassa, jos olisi ollut kotona; mutta minä,
Dagny Joulfintytär, olen saanut käskyn lausua teille hänen
tervehdyksensä. Hän on pahoillaan, että teillä ja hänellä on
välillänne ratkaisematta jäänyt juttu, vaan ehkä vielä ehditte siitä
suullisesti sopia; hänen asiansa lievenee kumminkin varmaan siitä,
että hänen väkensä tarvitsee paljon aseita, ja että ne aseet, jotka
hän vei teiltä väkikaupoilla, muuten olisivat joutuneet petturin Bernt
von Mählen'in käsiin. Yömajanne on teille kuntoon-laadittuna
Skyttetorpin talossa; ja isäni, saatuaan kirjeen talon omistajalta,
ilmottaa että tämä mitä sydämmellisimmin ja pareilla
onnentoivotuksilla lausuu teitä tervetulleiksi majansa suojiin. Minua
on käsketty antamaan teille apua, mitä sattunette tarvitsemaan, ja
huomenaamulla esiytymään eteenne. Lopuksi täytyy minun mainita,
että näinä päivinä on Smoolannissa ilmaantunut levottomuutta, että
ulompana isäni valvottavissa olevaa aluetta maanteillä on
vaarallisempi liikkua kuin muuten, ja että te olette Joulf Slatten
vankeina niinkauvan kuin tätä tilaa kestää. Teillä on Skyttetorpissa
mies- ja naispalvelijoita varallenne hankittuina. Talo on tuolla
lehdikön takana. Jumalan haltuun!
 Hän heitti hyvästit ja heilahtihe polulle kankaan harjua ajelemaan.
Matkustajat pääsivät muutaman minuutin päästä Skyttetorpiin. — Me
ollaan Joulf Slatten vankeja — huomatkaa se, mestari! sanoi Fabbe.
— Niin, sitähän minä aavistin, huokaili vanhus. Mutta lohdullista ja
turvallista on tietää, että talonomistaja on tohtori Svante.

Margit oli, niin pitkälle kuin voi, silmin seurannut Dagny

Joulfintytärtä. Margit tunsi itsensä melkein loukatuksi. Dagnyn silmä
oli pikimmältään vilaissut häneen… siinä kaikki! Oliko Dagny kaunis?
Toisen kaunis, toisen ruma, kuinka kunkin aisti vaatii; mutta
kieltämättä hän viettelee silmän puoleensa. Minnäköinen hänellä oli
nenä? Sitä ei Margit ollut havainnut, vaikka siirolla silmin katseli
tyttöä kaiken aikaa. Hänen nenänsä lienee ollut sitä laatua, joka ei
tee melua kasvoissa. Mimmoiset silmät? Margit ei tiennyt, olivatko
ne ruskeat vai siniset, mutta hänestä ne näyttivät semmoisilta, että
äkäinen koira heti paikalla olisi niiden edessä nöyränä köyristynyt.
XIX.

KAPINA JÖNKÖPINGISSÄ.

— Mitä kummia?… Haloo! Vahti ulos!

Näin huusi sotamies, joka ohjesäännönmukaisesti kävi vartioiden

Jönköpingin linnan vallikehällä, milloin hän ei, yhtä
ohjesäännönmukaisesti, poikennut tyhjään vankityrmään. Huuto oli
karjahdus, joka kerrassaan ajoi unen vartiopäällikön ja noiden
kolmen muun vallisankarin silmistä. He karkasivat ylös vallille
jousipyssyt ja miekat käsissään ja näkivät aamunkoitteessa
aseellisen joukon samoovan kangasta eteenpäin. Mitä joukkoa tuo
olikaan? Eipä suotta surtavia! Näkyyhän siellä joukossa monta tuiki
tuttua naamaa. Jönköpingiläisiähän ne ovat ja etupäässä käy Aadam
Klase, vaikkei häntä ennen ole nähty näin ylellisissä asetamineissa.
Seppiähän ne ovat kaupungista. Ja siinä astelee tynnyrinvannehtija
sälleineen. Mutta tuommoinen liuta talonpoikia keihäineen,
kirveineen! Kai tässä sentään piru on irralla. Nostosilta ylös! — Ei se
olekaan tänä yönä ollut laskettuna. — Onko portti lukossa? — On,
mutta lukko on huono. — Jousipyssy vireille, vasama varalle! Tähtää
Aadam Klasea, mutta älä ammu ennenkuin minä annan merkin!
 Vartiopäällikkö juoksi vallipyssylle, joka lataamatta ulkoni portin
päältä. Hän karjaisi jyrisevällä äänellä:

Ystävät tai viholliset, kumpia lienettekään, tutut ja oudot, mitä te

tahdotte?

Aadam Klase vastaa hänkin jyryäänellä: Avaja portti!

— Vai vielä! ärjäisi vartiopäällikkö; onko kuninkaan portti sun

käskyvaltasi alla? Sano selvään, mitä tahdotte, sinä ja te muut, tai
lähtekää tiehenne täältä!

Jonni Torstinpoika, sepänsälli, levitti liehumaan lipun, jonka

valkopohjalla oli sinikirjaimissa luettavana sana „Sion“. Tämä oli
rynnäkön merkkinä uudestikastajain, pikkuparvelle, joka kulki
kapinajoukon etuväkenä. Aadam Klase, perässään muut, riensi
esiin, hyppäsi alas valliojaan, kiipesi ylös toiselta puolen ja nosti juuri
päätänsä ja rintaansa maapenkereen takaa, kun vasama singahti
hänen kaulansa läpi, ja mies kuolemaisillaan vierähti ojaan. Sinne
myös valkoinen lippu pysähtyi, kun sen kantaja vaipui polvilleen
kaatuneen ystävänsä viereen ja huudahti: Aadam, Aadam, Jumalan
pyhä marttiira! — Aadamin kuolemaan sammui se hurja toivo, että
seitsenkunta anabaptistia jumalallisen ihmeen kautta saisi aseman
haltuunsa.

Mutta eipä aikaakaan, kun jo muita kapinamiehiä ilmaantui

paikalle paljo, ja niiden tieltä sulut särkyi, esteet murtui. Gudmundin
ja muiden seppien pajoista saatiin, moukareita porttia jyskyttämään.
Se lentää särähti auki. Linnanpihalle ja vallille ja ylös linnantorniin
syöksähti tulvanaan pari satakuntaa käsityöläisiä ja talonpoikia.

*****
 Jönköpingin tori täyteen ahdettuna ihmisiä. Lähinnä raatihuoneen
portaita viisi kuusi haarniskoitua ratsumiestä, kypäreillään
sulkatöyhdöt tai muita merkkejä. Ne ovat vapaasukuisia
Länsigöötanmaalta, valtiohovimestarin Tuure Jönsinpojan ystäviä. Ja
heidän seurassaan on nuori herra Arvi Niilonpoika, joka
aamunkoitossa oli ratsain ajanut kaupunkiin niiden talonpoikain
etupäässä, jotka olivat linnaa rynnäköimässä.

Raatihuoneen seinäparvelle astuu samoin haarniskoitu mies,

läänitetty herra pormestari Niilo Arvinpoika, iso paperikääry kädessä.
Tuota tuttua, iloista, ovelaa naamaa tervehdittiin suosiohuudoilla.
Hän lausuu muutaman sanan ja lukee sitte selvällä äänellä. Mitä hän
luki, sen voipi uudestaan lukea sen ajan historiasta. Se oli kirje,
hänen oma kirjottamansa, mutta Smoolannin rahvaan nimessä.
Tämä valitti niitä raskaita veroja, joita ehtimiseen oli täytynyt
suorittaa kuninkaan voudeille sillä tekosyyllä että muka valtion velka
oli maksettava; mutta velka jäi kun jäikin maksamatta. Edelleen valitti
rahvas että väärää oppia oli maahan tuotu ja levitetty, pyhiä tapoja
oli lakkautettu, luostareita autioksi heitetty, kirkkoja ryöstetty, piispoja
ja esipappeja, joiden piti jumalanpalvelusta ylläpitää, maasta
karkotettu. Annapa tätä menoa kestää, pian kansa nääntyy nälkään
ja surkeuteen ja, mikä pahempi, joutuu pakanuuteen, kirouksen alle
ja kadotukseen. Ja kun ei muu ole näyttänyt tehoovan, on yhteinen
kansa Smoolannissa päättänyt tehdä samaa mitä Ruotsin kansa
ennenkin on tehnyt: vastata väkivaltaan väkivallalla. Gösta kuningas
on häijynilkeän Kristian kuninkaan vertainen ja kohdeltakoon häntä
samoin tuin tuotakin. Ja kehottipa siis Smoolannin talonpoikaiskansa
Jönköpingin oivia asukkaita, sekä Länsi- ja Itägöötanmaan aatelia ja
rahvasta yhtymään sen puolelle samaa asiaa ajamaan. Epäilemättä
ylämaidenkin kihlakunnat sen tekisivät, joten hyvällä toivolla voisi
odottaa sortovaltiaan karkotusta. Luettuaan kirjotuksensa loppuun
lisäsi pormestari, että kehotuskirjeet jo oli pantu menemään
molempiin Göötanmaihin, joissa aateli ja talollisväestö jo oli valmiina
kapinantekoon. Hän kiitti Jönköpingin hyvää porvaristoa siitä että se
oli kuultaviinsa ottanut sorrettujen maanmiestensä valitushuudot ja
sanoi varmaan uskovansa että päättäväisyys ja sopumieli toisi
turvallisen ja joutuisan voiton.

*****

Jönköpingissä kävikin kapinan-nosto helpommin kuin mitä Niilo

Arvinpoika itsekään oli arvannut. Hän oli odottanut Laurilta ja hänen
puolueeltaan vastarintaa sekä siltävaraa ryhtynyt toimiin sen
kukistamiseksi. Mutta Lauri maisteri olikin seisonut torilla kuulijain
joukossa ja näyttänyt sangen tyytyväiseltä. Ja kun pormestari
päivemmällä pyysi päästä keskusteluun hänen kanssaan, lausui hän
ei aikovansa nostaa sormeakaan Gösta kuninkaan hyväksi, joka
hänenkin mielestään oli sortovaltias ihan yhtä paha kuin Kristian
kuningas, ellei pahempi. Mutta hän, Lauri, ei myöskään tahtonut olla
missään tekemisissä vasta alkaneen kapinan kanssa, koska hän ei
aikonut vetää iestä yhdessä paavilaisten kanssa eikä istua niillä
lavitsoilla, joilla pilkkaajat istuvat.

Tämän lausui Lauri vilpittömässä mielessä, niinkuin hän

muutenkin harvoin povitaskuun piilotti todellista mieltänsä. Hän tiesi
tunnossaan että hän tahtoessaan kykeni pontevasti esiintymään,
sillä hänellä oli kaunopuheisuus sitä laatua, joka on omansa suureen
joukkoon tepsimään, ja kova ääni, joka saattoi puheen samalla
tuhansien kuultaviin, eikä hän voinut olla mielihyvällä näkemättä sitä
ihailevaa ihmetystä, jonka pitkä roteva vartalonsa, varma ryhtinsä ja
tavaton ruumiinvoimansa oli hänelle suurelta joukolta tuottanut.
Mutta Gösta kuningas ja tämän hallitustoimet alkoivat päivä päivältä
häntä yhä enemmin suututtaa. Laurin silmissä kuningas oli salainen
jumalankieltäjä ja materialisti, joka ryösti pyhältä kirkolta sen tavarat
ja oikeastaan tähän tarkotukseen käytti uskonpuhdistuksen liikettä.

Lauri Gudmundinpoika oli vuosien kuluessa suunnitellut itselleen

valmiiksi valtiollisen ja kirkollisen rakennelman, joka, vaikka hänen
mielestään lutherilainen, ainakin perusteeltaan, oli kokonaan
uskonpuhdistuksen johtajain aatteista eriävä. Tuota hän ei tehnyt
ainoastaan tyydyttääkseen mieltänsä, vaan hänen aikeensa oli
todella panna se toimeen. Minkä kerran oikeana pitää, onhan se
pelkäämättä ja omaa tai muiden mukavuutta katsomatta toteen
pantava, ja jos nyt siksi kävisi, että paavin ystävät ja Gösta
kuninkaan puoluelaiset keskenään sotisivat ja toisiaan raatelisivat,
pitäisihän erään kolmannen miehen sitä helpommin voida tuumansa
toteuttaa. Lauri ei suinkaan tahtonut, että kirkko mitään menettäisi
aineellisesta voimastaan. Päinvastoin tahtoi hän että sen hallussa
olisi kultaa ja tavaraa enemmän kuin kaikilla kuninkailla,
aatelismiehillä ja kaupungeilla yhteensä. Sellaiseksi kuin
Gregoriukset ja Innocentiukset olivat käsittäneet roomalais-katolista
kirkkoa, valta-asemaan nähden, sellaista kirkkoa hänkin tahtoi,
vaikka enemmän kansanvaltaiseen suuntaan kallistuvaa. Kirkko oli
Laurin mielestä itse pyhä kristikunta, jäsenneltynä kansaksi ja
papistoksi: papiston tehtävänä olisi asiain hoito ja kansan opetus,
kansan tulisi noudattaa papiston johtoa, mutta valveillaan ja
tarkistellen, voidakseen — sillä siihen sillä pitäisi oleman oikeus —
moittia paimenten elämää ja osottaa julki kelvottomat. Yleisen kirkon
pitäisi oleman eri kansankirkoista yhdistynyt ruumis ja jokaisella
kansankirkolla pitäisi hallitsijanaan oleman, ei kuningas tai ruhtinas,
vaan ylimmäinen pappi, jonka palvelijana kuninkaan tulisi olla
kaikissa uskonnollisissa ja siveydellisissä asioissa, ja koska nämä
usein likeltä liittyvät valtiollisiin asioihin, jopa usein niin läheltä, että
ovat niistä erottamattomat, niin älköön kuningas, mitä valtio-
oloihinkaan tulee, mitään päätöstä toimeen panko, neuvoston ja
valtiosäätyjen sitä ennen siihen suostumatta; ja neuvostoon
kuulukoon papiston paraimmat, säätyjen kokouksiin lähettäköön
kristillinen kansa edustajiansa. Opin tulisi olla lutherilaisella pohjalla
pienimpiin eriseikkoihin asti mitä tarkimmin kaavailtu ja säännöstelty
dogmatiikka, ankara uskonopinohjelma, josta jokainen poikkeus olisi
samalla rangaistava harhaoppina ja isänmaan petoksena. Gösta
kuningas mahtoi jättää kirkon omaisuuden rauhaan ja sen sijaan
kruunun haltuun korjata aateliston maatilukset. Aateli oli menettänyt
olemisensa oikeuden. Tämä oikeus perustui ratsupalvelukseen,
mutta tämän suorittamisessa oli sekä herra Tuure Jönsinpoika Roos
että aatelisto yleensä velvollisuutensa rikkonut. Jos ratsuväkeä
tarvitaan, ei olisi ensinkään vaikea saada jalkeille semmoista, jopa
kurinollistakin, joka saaden palkkansa kruunulta aina olisi valmiina
kruunua palvelemaan. Mutta Ruotsin sotavoima on aina ollut
talonpoikain tarmossa ja käsissä, ja jos talonpoikainen jalkaväki
joskus väistyy hevosten ja peitsien edestä, todistaa se vain
jalkaväeltä vielä puuttuvan tarpeellista hajautumista. Miksei Ruotsin
talonpoikaisjoukot kelpaisi siinä kuin sveitsiläisetkin, jotka kaasivat
Euroopan uljaimmat ritariparvikunnat?

Semmoisia tuumia Lauri maisteri itsekseen hauteli, ja hän toivoi

päivän tuloa jolloin ne julistettaisiin kaikelle kansalle sillä
hengenvoimalla, jota hän oli näyttänyt oppi-istuimilla ja
saarnastuoleissa, ja sillä ruumiinvoimalla, jolla hänen kaltaisensa
koura sotanuijaa heiluttaa. Lauria miellytti jollain myötätunnon
viehäkkeellä se mellastusraivo, jonka valtoihin hänen ystävänsä
Drysius toisinaan joutui. Haluttipa häntäkin huimia ympärilleen ja
murskata eteensä sattuvia esteitä, eipä sentään pöytiä ja lavitsoita,
olutsarkkoja ja akkunoita, vaan muita, hänen arvonsa mukaisempia
esineitä. Hän iloitsi ajatellessaan, että hän jonakin päivänä, puettuna
vankimpiin varusteihin, mitä vanhoissa Gudmundinpojan pajoissa oli
taottu, karkaisi paavilaisten tai kustavilaisten vihollisjoukkojen
kimppuun, perässään talonpoikia, joiden parvivaajat kahden sylen
pituisilla keihäillään, jommoisia hän oli Sveitsissä nähnyt, kaataisivat
kaikki allensa.

Hänen ei tarvinnut käydä jouten tuota päivää odotellessaan.

Hänellä oli kädet täynnä tehtäviä. Enimmin kuitenkin häntä
huolestutti ja ajattelutti Gudmund mestarin käännytys. Hän oli kovin
pahoillaan ukon itsepäisyydestä. Häntä vaivasi se ajatus, että hän,
joka tahtoi käännyttää koko maailman, ei vielä ollut saanut omaa
isäänsä kääntymykseen. Pitäisihän ensin lakaista oman
kynnyksensä alusta puhtaaksi, ennenkuin lähtee muiden laattioita
luutimaan. Hän kirjotteli nyt paraikaa erästä uskontunnustusta,
Confessio Innecopensis, jossa oli viisikymmentä eri pykälää, ja hän
oli vahvasti päättänyt, ottakoon jos kuinka kovalle, pakottaa
Gudmund mestarin koulunsa penkille istumaan, siellä kuulemaan,
perästä hokemaan, kertomaan ja tunnustamaan näitä. Läksyjen luku
oli alettava heti mestarin palattua Veksjöstä, ja Lauri sanoi sen
takaavansa, ettei isä ja sisar saisi siellä monta aikaa viipyä, eikä
mitään tuhrustuksia saataisi sinne tuomiokirkkoon hommata.

*****

Ensi päivinä siitä kun Jönköpingissä kapina syntyi, näytti

pormestari huolettomalta ja voiton toivossa iloitsevalta. Tuli kirje
hänen Arvi pojaltaan, että tälle oli onnistunut eräs kapinallisten
virittämä juoni: Gösta kuninkaan sisaren, Hoyan kreivinnan, joka oli
paluumatkalla Lauenburgista Tukholmaan, oli hän siepannut
vangiksi seurueineen sekä kuninkaan sihteerin Wolf Gylerin.
Vartioväen saatteissa oli tuo nyt matkalla Tuure Jönsinpojan taloon
Lindholmiin. Olipa siis saatu arvokas panttivanki, jos vasta sellaista
tarvittaisiin, vaikkei se ensinkään luultavalta näyttänyt. Kirje kertoi
edelleen, että talonpojat tahtoivat surmata tuon vihatun vallasnaisen
ja että Arvi hädin tuskin sai hänet heidän raivoltaan suojatuksi. Hän
oli kaikittain koettanut ritarillisesti kohdella ylhäistä vankiansa, oli
koettanut häntä rauhottaa, vieläpä huvitellakin, ja hän tunsi
mielestään siinä joinkin määrin onnistuneensakin. Erottaissa oli
kreivinna kiittänyt ja vakuuttanut hänelle suosiollisuuttansa.

Kahdentenatoista päivänä kapinan alusta lukien tuli Arvi itse

Jönköpingiin. Hän toi hämmästyttäviä ja masentavia tietoja. Hänen
olisi pitänyt tulla parintuhannen talonpojan etupäässä, samotakseen,
herra Tuure Jönsinpojan sotatuuman mukaan, näiden kanssa
Itägöötanmaahan kapinan lieskaa laajemmalle lietsomaan. Miehiä
olikin jo lähtenyt liikkeelle Tvetan, Vistan, Östbon, Sunnerbon,
Vestbon, Vestran sekä pohjois- ja etelä-Vedbon kihlakunnista
yhtyäkseen sovitulla paikalla; mutta useimmat olivat palanneet
puolitiestä ja hajonneet kotipuolilleen. Syynä tähän käänteeseen oli
Slatte — Slatte, josta herra Tuure Jönsinpoika vakuutti, että hän oli
saatu kapinan puolelle ja että hän tulisi kaikella voimallaan sitä
tukemaan! Slatte ja hänen alipäälliköltään oli nähty liikkuvan
kihlakunnissa, mukanaan vahvasti asestettuja metsänkävijäjoukkoja,
ja selvin sanoin oli hän ilmottanut aikovansa sammuttaa kapinan,
ellei se itsestään sammuisi. Taikauskoinen kunnioitus tai kammo
Slattea kohtaan ja järjettömät luulot hänen mahtavuudestaan olivat
yleisesti juurtuneet Smoolannin rahvaan mieliin.

Saamatta oli vain enää sanoma Länsigöötanmaalta. Siellä olivat

raatiherrat ja muut etevimmät aateliston miehet olleet koolla
Skarassa, silloin kun tuo Niilo Arvinpojan laatima kirje
smoolantilaisilta sinne saapui. He olivat heti vastanneet, että kirjeen
sisältö otettaisiin punnittavaksi Larvin nummella 20 p. huhtikuuta
pidettävässä kokouksessa, jonne saapuisi Länsigöötanmaan koko
aatelisto sekä kaupunkilaisia ja yhteistä kansaa sieltä. Kuinka
vastaus tulisi kuulumaan, siitä ei pormestari vähääkään ollut
epäilyksissään, kun miehet semmoiset kuin piispa Harald
Maunonpoika, valtioneuvokset ja läänitysmiehet Mauno
Bryntenpoika Liljehöök, Tuure Erkinpoika Bjelke, Tord Bonde ja
Aksel Posse, puhumattakaan herra Tuure Jönsinpojasta, olivat
hänelle varmaksi väittäneet että tie oli valmiiksi tasotettuna.
Länsigöötan vapaasukuiset, kaupungit ja talolliset vastaisivat
yksimielisesti myöntämällä.

Mutta jo kokouksen edellisenä päivänä toi pikalähetti pormestarille

lentokirjeen, jossa hän kummeksien näki allekirjotuksen: "Svante von
Reichenbach, harpunsoittaja". Siinä oli muun muassa luettavana:
"Minä tiedän, mitä Länsigöötan maakansa on vastaava: jyrkästi ei!"

— Kuinka se on mahdollista! huudahti pormestari kelmeten.

— Ehkä Svante tietääkin asiat tarkemmin, kuin korkeat

aatelisherrat, sanoi Arvi; onhan hän jo kuukausittain vaeltanut
Länsigöötan tiet ja polut ristin rastin, keskustellen talonpoikain
kanssa. Jos nyt käy kuten hän ennustaa, on hän itse enemmän kuin
kukaan muu ollut siihen syypäänä. Hän on Gösta kuninkaan miehiä
ja kiihottelee mieliä tämän eduksi. Olisinpa minä hänet kohdannut,
olisi mies, paraiten käyden, saanut lähteä Hoyan kreivinään
matkassa Lindholmiin. Mutta mitäs hän muuta kirjottaa?

— Sanoo lähettäneensä Gösta kuninkaalle supliikin, anoen siinä

armoa minulle, sinulle ja Jönköpingin asujaimille yhteisesti. Onko
minun lukeminen tätä hävyttömyydeksi vai… vai ansaitsemattomaksi
armeliaisuudeksi?

Eipä mennyt montakaan päivää, niin Svante tohtorin ennustus kävi

toteen, ja tiedon siitä todisti juuri se mies, jota herra Tuure
Jönsinpoika oli kuninkaaksi ehdottanut, herra Mauno Bryntenpoika
Liljehöök. Yötä päivää yhtäpäätä oli hän ratsastanut tuomaan
hirmusanomaa Jönköpingiin. Hän tiesi lisää että herra Tuure
Jönsinpoika ja Mauno piispa jo olivat matkalla Tanskaan, siellä
saadakseen turvaa.

— Entäs te itse? kysyi pormestari, seisoen salissaan pesävalkean

ääressä.

— Kohtaloni on teidän vallassanne, Niilo Arvinpoika. Minun teille

kirjottamani kirjeet todistavat osallisuuttani tässä asiassa, mutta ne
ovatkin ainoat todisteet. Parasta olisi sekä minulle että teille; jos
polttaisitte ne. Kas tässä teidän kirjeenne minulle; jätän ne takaisin
vastikkeen verosta. Syöttäkää ne samoille liekeille! Kun se on tehty,
ei ole minulla enää paon syytä. Vaadin herrainpäivät kutsuttaviksi ja
vetoan niiden päätökseen. Tehkää te samoin!

— Kiitos neuvosta, sanoi Niilo Arvinpoika kuivasti. En aio minä sitä

noudattaa. Ja pitäkää te nuo kirjeet! Olkoot kirjeet olemassa tai
olematta, rikollisuuteni — jos se sana sopii — on sittekin täydelleen
todistettu. Herra Tuure Jönsinpoika ja te olette siitä kyllä huolta
pitäneet. Olette lykänneet minut eteenne. Olette valheilla ja
olemattomia uskotellen viekotelleet minut asettumaan hurjan
hankkeen etupäähän. No niin. Aikeeni ei suinkaan ole purkaa
parjauksia teidän silmiinne ja syytää syy kokonaan teidän päällenne.
Minä olen mies itse puolestani ja vastaan teoistani.
 — Sanoin kohtaloni olevan teidän kädessänne. En voi teiltä vaatia
ystäväpalveluksia, muita kysyn kuitenkin toistamiseen, tahdotteko
polttaa kirjeeni ja pelastaa minut! Ette tekisi sitä turhaan.

— En arvatenkaan, vastasi Niilo Arvinpoika ivallisesti. Te olette

rehellisyydessä herra Tuure Jönsinpojan vertainen. Joka teihin
kahteen luottaa, se ei petteeseen joudu. Mutta tahdon kuulla
rukouksenne niinkuin semmoista sopinee kuulla.

Pormestari meni viereis-huoneeseen ja tuli hetkisen perästä,

kantaen kopallista papereita. Hän tyhjensi kopan takkavalkeaan.

— Teidän kirjotuksenne samoin kuin Niilo Olavinpojan [Vingen] ja

Tuure
Erkinpojan [Bjelken] ovat nyt hyvässä tallessa.

— Ikuinen kiitos!

— Ei kannata kiittää.

Niin, eipä todella kannattanutkaan. Pormestari polttikin vain

vanhoja raastuvan-asiakirjoja ja kirjeitä, jotka eivät rahtuakaan
koskeneet puheenalaista juttua. Mutta mainittujen herrain kirjeet
säilytti hän tarkassa tallessa ja lähetti ne Gösta kuninkaalle sekä
samassa kirjotuksen, jossa hän tunnusti itsensä täysin syylliseksi,
anoi armoa ja lupasi omasta sekä Jönköpingin raatimiesten ja
väestön puolesta uutta, vilpitöntä uskollisuutta. Vastaukseksi hän ja
he saivat kuninkaalta suosiollisuuden ja suojeluksen lupauksen.
Mutta Mauno Bryntenpoika sai kuten tiedetään, päällänsä sovittaa
syyllisyytensä ja yrityksensä valhettelemalla päästä syyttömäksi.
XX.

HARPUNSOITTAJAN VIIMEINEN RETKI.

Oli kaunis ilta lopulla huhtikuuta. Harpunsoittaja Svante vaelsi,

niinkuin alussa kertomustamme, tietä Laga-laakson läpi, mutta nyt
eteläänpäin. Hän oli viipynyt muutamia päiviä Talavidissa, jossa
tapasi Fabben, sattumalta tulleena, tai liekö tuo tahallaan tulonsa
siihen aikaan sovittanut. Fabbella oli hänelle paljo salaista kertomista
Gudmund mestarista ja Margitista. Pormestari Niilo Arvinpoika oli
käynyt terveisillä Svante tohtorin luona, sydämellisesti kiittänyt häntä
oivain palvelusten teosta ja saanut häneltä Arvia varten
matkasuunnitelman, sillä päätetty asia oli että Arvi oli lähtevä
pitemmälle ulkomaan matkalle. Gunnarin hoitajan ja opettajan, Sven
kirkkoherran seurassa oli tohtori viettänyt hauskan, rauhallisen
päivän, puhellen kaikkea muuta, paitsi valtioseikoista. He olivat
jutelleet klassillisista kirjailijoista ja niiden selittelijöistä, olivat kilvan
kiitäneet ihailemaan kauniita kohtia Rooman runouden alalla;
luostarin kirkkotarhassa, joka, vaikka Laurin toimesta
hautapatsaistaan paljaaksi riistettynä, kuitenkin suloisella
salavoimalla viehätti sydäntä, olivat he ääneti istuneet esiveli
Mathiaksen haudalla, jonka ystävät olivat keväänkukkasilla
somistaneet.

Heidän sieltä lähtiessään, sanoi tohtori: Jos, veli Sven, kohdakkoin

saanet kuulla, että neljäs jäsenemme "Suoraan sydämestä" seurasta
ja hänen tyttärensä eivät enää ole Veksjössä, niin ole aivan huoleti ja
luota minun sanoihini, että he ovat hyvässä turvassa, jossa saavat
kylläkseen levätä. Jos tahdot ilahuttaa heitä kirjeellä, niin jätä se
osotetta vailla Talavidin Birgitille. Kyllä se sitte saapuu määränsä
perille.

— Hyvä! Kylläpä Gudmund veli tosiaan lepopaikkaa kaipasikin.

Svante oli tavannut poikansa terveenä ja iloisena. Gunnar oli nyt

kahdentoista vuotinen, mutta näytti neljäätoista lähenevältä.
Vaaleanverevä, sorja, solakka, tiedonhaluinen poika. Hän mieli
seurata isäänsä matkalle joka oli edessä, ja hän pääsi mukaan sitä
kernaammin, koska harpunsoittaja itse halusi hänen seuraansa.

Mikä ihana päivä! Kuukausia oli kulunut Svantelta ankaran,

hellittämättömän, vaarallisen työn puuhissa teillä ja poluilla,
kirkkomäillä, taloissa ja tuvissa Länsigöötan ja Smoolannin
maakunnissa. Mutta niinpä olikin mitä sukkelimmin suunniteltu
kapinanjuoni saatu alkuunsa tapetuksi, juoni jota tuki moni
valtakunnan mahtavin aatelismies, jota piispain valta julki tai salaa
suosi, joka vetosi uskonnollisiin tapoihin ja kiihkoihin. Vaikka
harpunsoittaja omaksi ansiokseen tuskin luki muuta kuin hyvän
tahtonsa osaltaan toimia kapinan ehkäisemiseksi ja kiitti yksistään
Gösta kuninkaan urhoutta ja älyä asian hyvästä päätöksestä, oli hän
kuitenkin onnellinen tietäessään velvollisuutensa täyttäneensä. Hän
kulki reippaasti, pontevin askelin, ja saattoi, mitä ei ollut aikoihin
voinut, taaskin koko sydämellään antautua näköjen viehätyksille,
joita silmänsä kohtasi. Hänestä oli toisinaan, ikäänkuin koko sielunsa
olisi niihin sulanut: se kevätelämä, joka pyrki, ponnisti, nautti ja iloitsi
yläilmoissa, salossa, nurmella, oli ikäänkuin uhkuvinaan hänen
povensa pohjasta, ja entäs kun hänellä oli armas, kelpo Gunnarinsa
vieressään!

Gunnarilla oli paljo havaittavaa ja kyseltävää. Siinä lensi varis

oljenkorsia nokassa. Taisipa pesää laatia. Tuolta ylhäältä kuului
mäkätystä, ja samassa nuolen nopsana laskea sujahti jotain vinoon
vetiselle luhdalle. Mikä se oli? Taivaanvuohi, liukas lintu, jolle
ainoastaan nimeltään oli sukua se vilkas nelijalkainen,
takkukarvainen elukka, joka iloisena ja rajunakin hyppelee köyhän
mökin ympärillä kivikosta ruokaansa etsien — maa-vuohi. Vuohien
ääntä, mäkättäköön yläilmoissa tai määkyköön kivimäellä,
sointuisampi oli käen kukunta, joka juuri kuului kuusen latvasta.
Nurmella vilkkuu visertäviä keltapallosia: ne ovat keltavästäräkkejä.
Leivonen lennähtää ylös ruispellosta ja livertelee ihan matkamiesten
päiden kohdalla. Kuinka se iloinneekaan elämästä! Tätyruoho tuikkii
tummansinisillä silmillään nuoren nurmi-oraikon keskeltä, joka on
nähdä kuin viheriää utua. Lieneekö kukilla vaistoa olemisestaan?
Kaukaa ylhäältä torvien ääntä. Monisiipinen lumiaura viiltelee
valkoharmaiden utupilvien halki. Siellä tulee parvi muuttolintuja
Egyptin maalta — kurkia. Poika laskee niitä kaksiviidettä. "Vilu! vilu!"
kuuluu kirkuvan kukkivasta haavasta. Gunnar hiipii puun alle ja
näkee kirjavapilkkuisen pikkulinnun vääntelevän kaulaansa joka
suunnalle. Se on käenpiika, joka muistuttaa paljo vilua, nälkää ja
puutetta kärsittävän, muistuttaa meitä huojentamaan köyhyyden
kärsimyksiä, vaatettamaan kerjäläisiä, lohduttamaan murheellisia.
Tietäneekö lintu itse tätä sanovansa? Siinä kyllä, että me tiedämme
hänen sitä sanovan. Luonto lausuu templistään salaviisauden
sanoja, jotka hän jättää pappinsa, ihmisen selitettäviksi.
 Gunnar tuntee, ettei pidä alituisilla kysymyksillä isää vaivata. Hän
antaa hänen väliin olla itsekseen. Harpunsoittaja käy silloin uneksien
valveillaan; tuntee vajonneensa maailmansielun sisään tai
itsetajuisena hiukeena heiluvansa auringonvalon tuoksussa, joka
asuilee pilvien edustalla, joiden harsossa tuo suuri tähti nyt
verkalleen vaipuu näköpiirin taa. Tai hän oleskelee muistelmissaan.
Tänään niitä tulee virtanaan ja, ihme! ne tulevat järjestetyin sarjoin
puolimuistelon ja unheen salaperäisiltä seuduilta, olottomuuden
äärimailta. Ne tulevat juhlakulkueessa, useat säteilevä kirkkaus
kehänään, toiset verhottuina harsoon, joka ohenee ja haihtuu.
Nuoruuden muistot tulevat, poika-ijän muistot, ja mitä hän vähimmin
vartoikaan, saapuu muisto, hahmoltaan lapsi, joka osottaa kehtoa
äsken jättämäänsä, ja tuonnempana jotain, joka ei ole valoa eikä
pimeää, vaan on näköjään kuin sokean pilkun valaisematon, väritön,
eikä siltä tumma pinta.

Auringon laskiessa istuivat levähtämään isä ja poika kalliolle

maantien vierelle. Harpunsoittaja kiertää käsivartensa Gunnarin
kaulalle, poika panee kätensä isän vyötäisille. Molemmat katselevat
kauvas eteensä sitä kulta- ja purppurakaistaa, josta metsä laskee
osan loistamaan näkyviin, tuolta missä tie katoo kuusikon
rinteeseen. Kultarinta-kerttu visertelee surumielistä virttään,
lehtokurpan omituisen miellyttävä ääni kajahtelee puiden väliin
kuulumattomiin. Mutta mitäs tuo on? Se soipi syvää säveltä,
kajahtelee kaukaa kuin hopeakellon helinä henkimaailman
kupukaarrelmista. Se virtaa hiljaa helisten lännen auterista, vilkkaista
valonväreistä joita niissä kimaltelee. Onko tuo kuulonharhaa vai
tapahtuuko, mitä satu kertoilee, että aurinko joskus laskiessaan
soinnahtelee, että sen viime säteet jousina juoksevat edestakaisin
näkymättömäin sädekielten poikki, maan päivän ja yön rajaviivalla?
Harpunsoittaja sen kuulee; Gunnar kuulee myös, sillä toisen tunne-
vaistoilla on sointipohjansa toisen sielussa.

Harpunsoittaja näkee valonheijastusten elelevän poikansa

kasvoilla, sillä välin kuin tämän silmä etsii taruja iltaruskosta. Ilmiö
ihana nähdä, mutta ihanuuteen sekaantuu murhemieltä. Tämä,
kuten kaikki hänen syvällisemmät tunteensa, elävämmät hengen
näkönsä, sääntyy säveliksi, huokuu virtenä povesta:

Oi luonto, kärsivällisyytes on, kuin aalto, josta luot sa,

pohjaton. Mut eikö kätes vihdoin väsy vain mukailemaan tääll'
ajan saarella, mit' ihaillen näit aatteen maailmassa, kun kuolla
täytyy luomais kauneimpain? Mitenkä kätes empimättä vois
kuvuille kukkain, lapsen kasvoille valella taivaan hohtoa, kun
se pois, nopeemmin illan ruskoa, hälvenee? Nuo hennot
kaunistit sa enkeliks' — vaan tuoni vei ne, äiti, saalihiks'! Oi
näitkö alla kuolon seppeleen otsalla kuihtuneella säilyneen,
miehen tai naisen, loistos armaan? Ei! Nuo taivaan taimet
tuonen halla vei. Luot taimen taimen viereen yhtenään, ne
kuihtuu ehtimättä hedelmään. Sä kudot; yhä pärköö
kankahas, vaan juoksemast' ei taukoo sukkulas. Kas, ettei
aikaa mieles muuttunut ja julmaan, turhaan leikkiin suuttunut,
et toivotonna luomisistas' laannut — ja kuolon tyhjyys vaan
ois vallan saanut!

Pian tulevat ne vaaralliset vuodet. Ylevin ja suloisin ihmiskauneus

— se jonka vienoissa suonikudelmissa veri soluu puhtaana kuin
taivaan mesi, levitellen lämpöä, joka ei ole eläimellisen himon
hehkua — se on riutuva pois. Ja sen mukana riutuu sydämen
itseään tajuamaton viaton puhtaus. Ne ovat kuihtuvia kevätkukkia.
Missä hahmossa on naisenlempi ensinnä kohtaava Gunnaria? Siitä
paljo riippuu. Harpunsoittaja muisteli iltaa, jolloin hän, tähtien
säkenöivä valo korkealla yllänsä, kanniskeli poikasta käsivarrellaan,
ja hän muisti miten laulu silloin itsestään valahti hänen huulilleen:

Kohtalo yökuilustaan monen lähteen luopi': murheen karvas

lähde vaan terveyttä tuopi. Siitä siekin, poloinen, juomaan
joudut — tiedän sen. Herra, synnin soista varjele pojoista!

He alkoivat astella eteenpäin. Oli vain puolen tunnin matka jätettä

majapaikkaan. Kuu, joka auringon laskiessa nosti tuhankarvaisen
muotonsa kukkulain takaa idässä, kumotti jo valjusti yli seutujen.
Kuusen latvasta vähän matkaa korven sisältä viritti laulurastas
virttänsä, siksi sulavaa että täytyi seisahtua kuuntelemaan. — Voiko
kukaan noin laulaa, ellei hänellä ole sielu — sielu, jota Jumala
rakastaa? — Minä uskon, poikani, että sillä on sielu ja Jumala
rakastaa sitä. — Kuolematon sielu? — Kaikki sielut ovat
kuolemattomat; kaikki, mikä on, on katoamatonta. Kuolema on
muutos, muotojen hajotus, ei olinosien häviö, joista muodot
syntyivät. Elementit ovat sieluja.

He jatkoivat kulkuaan. Takaa kuului hevosten nelistystä. Illan valot

olivat himmenneet tai harmahtivat hopealle. Esineiden ulkohaamu ei
enää näyttänyt pyöreältä, vaan ne seisoivat varjokuvan kaltaisina,
milloin reunat revittyinä teräviin särmiin, milloin hiljakseen
himmenevin viivoin, ikäänkuin varjonäytelmässä. Tie häämötti
paikoin viluisessa valossa, josta se äkkiä hukkui ammottavaan
pimeään kuiluun. Kavionkapse läheni lähenemistään; Gunnar
kääntyi taaksensa ja nähdessään kuun kuultavan mustan
monikärkisen metsänreunan kohdalta, oli tämä hänestä
livahtavinaan likemmä ja kuiskivinaan hänelle jotain, saamatta sitä
sentään kuuluviin.
 Yötuuli viuhui heikosti metsässä, sen huokaus kuului kuin
tuskaisen valittavalta. Hevosjuoksu läheni. — Isä, mitähän nuo
ratsumiehet lienevät, jotka perässämme ajavat? — Markkinaväkeä,
jotka tapansa mukaan kulkevat useampia yhdessä, tai ehkä
muutamia Slatten miehiä kiertoajollansa.

Usmasta, joka sankkana uhui rämeestä, kurottelihe pojan mielestä

ruumiskääreliinoja, tyhjin hihoin varotellen tai uhaten. Nyt ilmestyivät
etummaiset ratsumiehet tienpolvessa heti heidän takanaan. Toisia
tuli jälestä. Kuutamo välähteli asepuvuille, miekantupille,
keihäänkärjille. Satulat ja aseet kalahtelivat. Harpunsoittaja, pitäen
poikaa kädestä, pysähtyi nähdäkseen ratsumiesten ohiajoa.

Jalkamiesten kohdalla pidätti ensimmäinen miehistä, nykäisemällä

suitsesta hevostaan ja käännähtihe satulassa: Totta jumaliste! Herra
Tuure Jönsinpoika, tässä se mies on!

— Kuka? kysyi toinen ääni.

— Se jonka soisitte syvimpään helvettiin. Harpunsoittaja… Ettekö

häntä tunne?

— No taivahan isä! ärjähti roteva, rautapukuinen miehen olio

harvinaisen korkean hevosen selästä. Se on hän. Sainhan nyt
kumminkin vähäisen virvotusta matkallani.

Herra Tuure Jönsinpoika ajoi ihan Svanteen kiinni, kallistihe

satulasta alaspäin ja lausui melkein kuiskien: Tässä olen nyt —
maankarkulaisena sinun toimistasi ja oman sääliväisyyteni tähden,
sillä montakin kertaa on henkesi ollut minun käsissäni. Etkö luule,
että tiedän kuka olet? Etkö luule, että tiedän mitä tahdot? Hiljakseen
hiivit kansan suosioon ja leveältä, vankalta pohjalta pyrit halutun