Macroprudential Regulation and Policy

for the Islamic Financial Industry

Theory and Applications 1st Edition
Muhamed Zulkhibri
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/macroprudential-regulation-and-policy-for-the-islamic-
financial-industry-theory-and-applications-1st-edition-muhamed-zulkhibri/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Islamic Monetary Economics and Institutions Theory and

Practice Muhamed Zulkhibri

https://textbookfull.com/product/islamic-monetary-economics-and-
institutions-theory-and-practice-muhamed-zulkhibri/

Finance and Industrial Policy: Beyond Financial

Regulation in Europe 1st Edition Cozzi

https://textbookfull.com/product/finance-and-industrial-policy-
beyond-financial-regulation-in-europe-1st-edition-cozzi/

The Financial Impact of Political Connections Industry

Level Regulation and the Revolving Door 1st Edition
Marika Carboni (Auth.)

https://textbookfull.com/product/the-financial-impact-of-
political-connections-industry-level-regulation-and-the-
revolving-door-1st-edition-marika-carboni-auth/

Regulation of the EU Financial Markets MiFID II and

MiFIR Oxford EU Financial Regulation 1st Edition Danny
Busch (Editor)

https://textbookfull.com/product/regulation-of-the-eu-financial-
markets-mifid-ii-and-mifir-oxford-eu-financial-regulation-1st-
edition-danny-busch-editor/
Financial Reporting for Islamic Financial Institutions
: Accounting Standards, Interpretation and Application
1st Edition Abdul Rauf Mahar

https://textbookfull.com/product/financial-reporting-for-islamic-
financial-institutions-accounting-standards-interpretation-and-
application-1st-edition-abdul-rauf-mahar/

Good Regulation Bad Regulation The Anatomy of Financial

Regulation 2015th Edition Moosa

https://textbookfull.com/product/good-regulation-bad-regulation-
the-anatomy-of-financial-regulation-2015th-edition-moosa/

Challenges in Economic and Financial Policy Formulation

An Islamic Perspective Askari H Iqbal Z Mirakhor A

https://textbookfull.com/product/challenges-in-economic-and-
financial-policy-formulation-an-islamic-perspective-askari-h-
iqbal-z-mirakhor-a/

Civil Society and Financial Regulation Consumer Finance

Protection and Taxation After the Financial Crisis 1st
Edition Lisa Kastner

https://textbookfull.com/product/civil-society-and-financial-
regulation-consumer-finance-protection-and-taxation-after-the-
financial-crisis-1st-edition-lisa-kastner/

Industry Use Cases on Blockchain Technology

Applications in Iot and the Financial Sector 1st
Edition Zaigham Mahmood

https://textbookfull.com/product/industry-use-cases-on-
blockchain-technology-applications-in-iot-and-the-financial-
sector-1st-edition-zaigham-mahmood/
Muhamed Zulkhibri
Abdul Ghafar Ismail
Sutan Emir Hidayat Editors

Macroprudential
Regulation and
Policy for the
Islamic Financial
Industry
Theory and Applications
Macroprudential Regulation and Policy
for the Islamic Financial Industry
Muhamed Zulkhibri • Abdul Ghafar Ismail
Sutan Emir Hidayat
Editors

Macroprudential Regulation
and Policy for the Islamic
Financial Industry
Theory and Applications
Editors
Muhamed Zulkhibri Abdul Ghafar Ismail
Islamic Research and Training Institute Islamic Research and Training Institute
Islamic Development Bank Islamic Development Bank
Jeddah, Saudi Arabia Jeddah, Saudi Arabia

Sutan Emir Hidayat

Business Administration Department
University College of Bahrain
Manama, Bahrain

ISBN 978-3-319-30443-4 ISBN 978-3-319-30445-8 (eBook)

DOI 10.1007/978-3-319-30445-8

Library of Congress Control Number: 2016938180

© Springer International Publishing Switzerland 2016

This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part of
the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation,
broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission or information
storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology
now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this publication
does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from the relevant
protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this book
are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the authors or the
editors give a warranty, express or implied, with respect to the material contained herein or for any errors
or omissions that may have been made.

Printed on acid-free paper

This Springer imprint is published by Springer Nature

The registered company is Springer International Publishing AG Switzerland
Foreword

Despite the interlinkage between macroprudential policy and financial stability

being widely acknowledged in the literature, there are only a few in-depth studies in
this area of research focusing on this relationship for Islamic financial industry.
Moreover, issues pertaining to macroprudential policy influences on bank risk-tak-
ing have been given even greater attention since the financial crisis in 2008/2009.
Macroprudential approaches are widely adopted by many central banks and regula-
tors for supervision and regulation in order to maintain financial stability and, ulti-
mately, improve social welfare by aligning private incentives with social objectives.
As the Islamic banking sector assets grow rapidly, increasing its market share, it will
pose higher systemic risks to the overall financial system. Understanding the impact
of macroprudential policy and regulation for the Islamic financial sector is crucial
as it influences the variety of structural forms of Islamic financial institutions.
The Islamic Research and Training Institute (IRTI) as a leading research institu-
tion has been actively engaged in promoting and disseminating knowledge in
Islamic economics and finance through research, publication, seminar, conferences,
workshop, etc. This book is the result of the Workshop on Macroprudential
Regulation and Policy for Islamic Financial Industry in 2015, which was held in
Manama Bahrain, organized by IRTI, in collaboration with University College of
Bahrain (UCB), Bahrain. This book is intended to fill the gap in the academic and
policy literature by providing new insights on macroprudential policy and regula-
tion as well as policy and tools that could be employed by central banks and super-
visory authority in a dual banking system to mitigate systemic risks.
I believe that the topic of macroprudential policy and regulation for Islamic finan-
cial industry is a subject of great importance for policy-makers, academics, and prac-
titioners. I hope this book will contribute in sharing knowledge and provide new
insights for the various stakeholders. Finally, I would like to take this opportunity to
congratulate the editors for publishing this important book. I would also like to extend
my thanks to the Springer team for the smooth cooperation in finalizing this book.

March 2016 Professor Dato’ Dr. Mohamed Azmi Omar

v
Preface

In general, policymakers use simultaneously the set of monetary, fiscal, and prudential
policies that would ensure macroeconomic and financial stability. They believe that
this arrangement would set the foundations of steady growth. These policies that are
later combined together as macroprudential policy are recognized to adequately
address the financial system risk. However, it has become clear that developments
in the shariah-based financial system can be important for macroeconomic stability,
even when inflation is low (i.e., as the objective of monetary policy) and stable and
fiscal policy seems to be sound, because this system may be also exposed to the
consequences of episodes of financial instability.
Several countries, as reported in Kashyap et al. (2011), have already been using
a well-developed macroprudential framework to address systemic concerns before
the episodes of financial instability. The discussion on this framework has reached
a wide range of topics such as instruments, indicators, objectives, and systemic risk.
These topics are the main components of transmission channel on the working of
macroprudential policy. The practical model of macroprudential has also been
applied in several countries such as New Zealand, Japan, and India. They have
started to develop macroprudential toolkits for addressing financial systemic risk or
have reconsidered and recalibrated existing tools in the light of their potential appli-
cation at the systemic level.
Islamic financial system, which is relatively new Ibrahim and Ismail (2015), is
given a mandate to be part of the financial system, and the regulatory bodies such as
Islamic Financial Services Board and financial authority such as central bank and
financial services authority are assigned to regulate and supervise the system. At the
jurisdiction level, as mentioned in Ismail and Che Pa (2015), financial authorities
have started to incorporate macroprudential considerations into standard practices
for Islamic financial institutions.
Does each jurisdiction that practice the Islamic banking need to have a separate
macroprudential policy? Before we could answer this question, we ask on what we
know about macroprudential policy.

vii
viii Preface

What Do We Know About Macroprudential Policy?

For any public policy, it should have its objectives, tools and indicators, and more
importantly its mandate. All these elements will be discussed as follows.

Policy Mandates

What mandate does the financial authority have for implementing macroprudential
policy? In some jurisdictions, such as Malaysia, Pakistan, and Indonesia, the finan-
cial authority is explicitly given the responsibility for financial stability or for con-
tributing to financial stability—a responsibility that is usually implicitly or explicitly
part of the financial authority’s mandate. For example, the Central Bank of Malaysia
under the Article 27 of the Central Bank Act 2009 defines that “the financial system
in Malaysia shall consist of the conventional financial system and the Islamic finan-
cial system.” It has significant effect on the development Islamic monetary policy
instruments. In addition, under the Islamic Financial Services Act of 2013, the “ulti-
mate objective” of supervision (i.e., microprudential policy) is to promote the
“safety and soundness of banks and the banking system” and Shari’ah compliant
banking.

Objectives

The normal ultimate objective of macroprudential policy is to avoid output and

wealth losses in the long run by limiting the buildup of system-wide financial risk.
One of the key purposes of macroprudential policy is to address negative externali-
ties by acting as a countervailing force to the natural decline in measured risks in a
boom and the subsequent rise in measured risks in the downturn. It also aims to
mitigate risks linked to financial sector concentration and interconnectedness. It
shows that macroprudential policy has both a time dimension and a cross-sectional
(or structural) dimension.
However, in some cases, where the objective of banking supervision includes on
an equal basis both the soundness of individual institutions and the safety of the
banking system, confusion may arise as to who is ultimately responsible for address-
ing emerging systemic risk and what actions are needed to preserve financial stabil-
ity. Therefore, the supervisor need to address the following two issues: first is the
risk parameter—the microprudential supervisor, while taking decisions concerning
individual banks, will need to take into account risks arising from the internal envi-
ronment in which the bank has to operate, for instance, in the context of Islamic
banks. Such Shari’ah risk assessments are a key element of the macroprudential
policy objectives.
Preface ix

Second issue is the institutional perimeter—the more diversified a financial system

is, the less the system itself is affected by the actions or the stability of an individual
institution. In a highly diversified system (i.e., Islamic finance not only cover the
Islamic banking institutions but also non-banking institutions such as zakat and waqf
institutions, Islamic mutual funds, and Islamic microfinance institutions), supervisory
action aimed at an individual institution or a few institution could have less systemic
consequences. Hence, policy actions to address systemic risks would have less signifi-
cant consequences for the few individual firms that make up the financial system.
It shows that the microprudential authority is concerned with risk concentration
within individual institutions, while the macroprudential authority is concerned
with similar portfolio holdings among institutions in the system, the holding of
portfolios that would not erode the output and wealth in the long run. However, the
objectives of macroprudential policy also need to consider the preservation of the
Maqasid al-Shari’ah (Ngalim and Ismail 2014; Ngalim et al. 2015).

Tools

Basically, macroprudential tools vary among the jurisdictions. For example, in New
Zealand (a good example of regulatory in place), countercyclical capital buffer
(CCB), adjustments to the minimum core funding ratio (CFR), sectoral capital
requirements (SCR), and restrictions on high loan-to-value ratio (LVR) residential
mortgage lending are among the instruments of macroprudential policy. But in other
countries, like India (an example of the presence of interconnected and diversified
financial landscape), countercyclical measures such as investment fluctuation
reserve and time-varying risk weights and provisioning norms to sectors such as
housing, commercial real estate, retail, and equity; policies to address the cross-
sectional dimensions of systemic risks such as dealing with interconnectedness and
common exposures and monitoring financial conglomerates; and framework for the
management of the capital account are used as macroprudential tools.
It implies that the varieties of tool instruments are used in response to differences
in the structure of the financial system and the presence of a sound regulatory frame-
work. Basically, the set of policy tools currently being considered is mostly based
on existing microprudential and regulatory tools (i.e., caps on loan to value ratios,
limits on credit growth, additional capital adequacy requirements, reserve require-
ments, and other balance sheets restrictions).

Moving Forward

Even though both the objectives and expected effectiveness of macroprudential

policy are known, usage has often proceeded on an ad-hoc or experimental bases.
Evaluations of usage to date, mostly aimed at affecting developments in financing
x Preface

and housing markets and bank capital, suggest that some tools can help reduce
financial pro-cyclicality and lower crisis risks. Therefore, caps on financing to value
and debt service to income ratios seem; and asking for higher capital are important
to help in reducing booms, and thereby busts, in real estate markets, and bank’s
insolvency that become the major sources of instability. Reserve requirements and
targeted levies on foreign exchange exposures also help in reducing system-wide
vulnerabilities. Macroprudential policies are also needed to reduce the systemic
risks created by large financial institutions and social finance institutions. Questions
arise on the best institutional (in line with the view given by Ismail and Ahmad
(2006)) design for usage, e.g., who is made in charge of macroprudential policies.
The major issue, closely related to institutional design, is how the political economy
of macroprudential policies will play out. In addition, the way forward also has to
look into the implication on the reporting requirement, which may suggest a next
generation of balance sheets.

Jeddah, Saudi Arabia Abdul Ghafar Ismail

References

Ibrahim WHW, Ismail AG (2015) Conventional bank and Islamic banking as institutions: as many
similarities as differences. Humanomics 31(3):272–298
Ismail AG, Ahmad I (2006) Does the Islamic financial system design matter? Humanomics
22(1):5–16
Ismail AG, Che Pa AS (2015) Financial soundness indicators and the objectives of Shari’ah in
assessing the stability of Islamic banks. IRTI working papers 1436-11. Islamic Research and
Training Institute, Jeddah
Kashyap AK, Berner R, Goodhart CAE (2011) The macroprudential toolkit. IMF Econ Rev
59(2):145–161
Lim C, Columba F, Costa A, Kongsamut P, Otani A, Saiyid M, Wezel T, Wu X (2011)
Macroprudential policy: what instruments and how to use them? Lessons from country experi-
ences. IMF working paper no. WP/11/238. International Monetary Fund, Washington
Ngalim SM, Ismail AG (2014) An Islamic vision development based indicators in analysing the
Islamic banks performance: evidence from Malaysia, Indonesia and selected GCC countries.
IRTI working papers WP-1436-02. Islamic Research and Training Institute, Jeddah
Ngalim SM, Ismail AG, Yaa’kub NI (2015) A comparative analysis of the Maqasid Shari’ah of
Islamic banks in Malaysia, Indonesia and the Gulf Cooperation Council Countries. In: Asutay
M, Turkistani AQ (eds) Islamic finance, political economy, performance and risk, vol 1.
Gerlach Press, Berlin
Acknowledgement

The Islamic Research and Training Institute, a research arm of the Islamic
Development Bank, Saudi Arabia, co-organized and sponsored the workshop, while
the University College of Bahrain (UCB), Bahrain, hosted the workshop on
Macroprudential Regulation and Policy for Islamic Finance Industry (MPRIF)
2015, Bahrain. The objective of the workshop was to bring together global experts
to advance the current knowledge frontier on Islamic finance.
The editors are grateful to Professor Dato’ Dr. Azmi Omar, Director General of
Islamic Research and Training Institute of Islamic Development Bank, for his sup-
port and encouragement. The editors would also like to extend their gratitude to
committee members of the workshop on macroprudential policy and regulation
(MPRIF 2015), Bahrain, scientific reviewers for this volume, and all contributing
authors.

Jeddah, Saudi Arabia Muhamed Zulkhibri

Jeddah, Saudi Arabia Abdul Ghafar Ismail
Manama, Bahrain Sutan Emir Hidayat

xi
Contents

Part I Institutional Framework for Macroprudential

in Islamic Banking System
1 Macroprudential Policy and Regulation in a Dual
Banking System: An Exploratory Perspective ..................................... 3
Muhamed Zulkhibri and Ismaeel Naiya
2 Doctrinal Challenge for Islamic Banking on Macroprudential
Regulations: A Religion-Regulation Mismatch 2.0 .............................. 25
Etsuaki Yoshida
3 Conceptual Proposal for Future Macroprudential
Framework Under a Dual Financial System in Indonesia .................. 35
Ascarya, Adiwarman A. Karim, Siti Rahmawati, Masyhudi Muqorrobin,
and Dimas Bagus Wiranatakusuma

Part II Macroprudential Policy, Systemic Risks and Financial

Stability in Islamic Financial Industry
4 Risk Management Methodologies: An Empirical
Macro-prudential Approach for a Resilient Regulatory
Framework for the Islamic Finance Industry ...................................... 57
Samir Alamad
5 Competitive Condition and Market Power of Islamic
and Commercial Conventional Banks in Indonesia ............................. 79
Cupian and Muhamad Abduh
6 Early Warning Indicators and Macroprudential Policy Tools ........... 101
Hazik Mohamed
7 A Proposed Formula for Reserve Requirement–Financing
to Deposit Ratio: The Case of Islamic Banking in Indonesia.............. 121
Rifki Ismal and Sutan Emir Hidayat

xiii
xiv Contents

8 Testing of the Procyclicality of Islamic and Conventional

Banks in Indonesia .................................................................................. 133
Ascarya, Siti Rahmawati, and Adiwarman A. Karim
9 Short-Term Liquidity Management Mechanisms
in the Absence of Islamic Interbank Loan Markets ............................ 153
Magomet Yandiev

Part III Experiences in Implementing Macroprudential

Policy in a Dual Banking System
10 Macroprudential Analysis of Financial Crisis Impacts
on Banks’ Soundness: Evidence from Pakistan ................................... 163
Azam Ali and Noraini Ariffin
11 Regulatory Framework for Islamic Finance:
Malaysia’s Initiative ................................................................................ 177
Siti Muawanah Lajis, Obiyathulla Ismath Bacha, and Abbas Mirakhor
12 Islamic Finance and Macroprudential Policy:
The Case of Iranian Banking System .................................................... 193
Mehdi Hadian

Part IV Interplay Between Macroprudential Policy

with Other Markets
13 Indonesia Shari’ah Compliance Stock Index Responses
Toward Macroprudential and Monetary Policy
of Indonesian Central Bank ................................................................... 213
Helma Malini
14 Socioeconomic Development and Its Effect on Performance
of Islamic Banks: Dynamic Panel Approaches..................................... 229
Mohammad Ashraful Ferdous Chowdhury, Md. Mahmudul Haque,
Syed Othman Alhabshi, and Abul Mansur Mohammed Masih
15 Macroprudential Tools and Its Relationship
with Monetary Policy Tools .................................................................... 245
Abdul Ghafar Ismail and Zuriyati Ahmad
Contributors

Muhamad Abduh School of Business and Economics, Universiti Brunei

Darussalam, Bandar Seri Begawan, Brunei, Darussalam
Zuriyati Ahmad Universiti Teknologi MARA, Selangor, Malaysia
Samir Alamad Aston Business School, Aston University, Birmingham, UK
Syed Othman Alhabshi International Centre for Education in Islamic Finance
(INCEIF), Kuala Lumpur, Malaysia
Azam Ali State Bank of Pakistan, Karachi, Pakistan
Noraini Ariffin Kulliyyah of Economics and Management, International Islamic
University, Gombak, Malaysia
Ascarya Center for Central Banking Research and Education, Bank Indonesia,
Jakarta, Indonesia
Obiyathulla Ismath Bacha International Centre for Education in Islamic Finance
(INCEIF), Kuala Lumpur, Malaysia
Mohammad Ashraful Ferdous Chowdhury Shahjalal University of Science and
Technology, Sylhet, Bangladesh
Cupian Faculty of Economic and Business, Universitas Padjadjaran, Bandung,
Indonesia
Mehdi Hadian Faculty of Economic and Political Sciences, Shahid Beheshti
University, Tehran, Iran
Md. Mahmudul Haque International Centre for Education in Islamic Finance
(INCEIF), Kuala Lumpur, Malaysia
Sutan Emir Hidayat University College Bahrain, Manama, Bahrain

xv
xvi Contributors

Abdul Ghafar Ismail Islamic Research and Training Institute, Islamic

Development Bank, Jeddah, Saudi Arabia
School of Economics, Institut Islam Hadhari, Universiti Kebangsaan Malaysia,
Selangor, Malaysia
Perdana Leadership Foundation, Putrajaya, Malaysia
Rifki Ismal Bank Indonesia, Jakarta, Indonesia
Adiwarman A. Karim KARIM Consulting Indonesia, Jakarta, Indonesia
Siti Muawanah Lajis Bank Negara Malaysia, Kuala Lumpur, Malaysia
Helma Malini Faculty of Economics and Business, Tanjungpura University,
Pontianak, Indonesia
Abul Mansur Mohammed Masih International Centre for Education in Islamic
Finance (INCEIF), Kuala Lumpur, Malaysia
Abbas Mirakhor International Centre for Education in Islamic Finance (INCEIF),
Kuala Lumpur, Malaysia
Hazik Mohamed Stellar Consulting Group, Singapore, Singapore
Masyhudi Muqorrobin Department of Economics, Universitas Muhammadiyah
Yogyakarta, Yogyakarta, Indonesia
Ismaeel Naiya Islamic Development Bank, Jeddah, Saudi Arabia
Siti Rahmawati Center for Central Banking Research and Education, Bank
Indonesia, Jakarta, Indonesia
Dimas Bagus Wiranatakusuma Department of Economics, Universitas
Muhammadiyah Yogyakarta, Yogyakarta, Indonesia
Magomet Yandiev Faculty of Economics, Lomonosov Moscow State University,
Moscow, Russia
Etsuaki Yoshida Waseda University, Tokyo, Japan
Muhamed Zulkhibri Islamic Research and Training Institute, Islamic
Development Bank, Jeddah, Saudi Arabia
 Part I
Institutional Framework
for Macroprudential in Islamic
Banking System
Chapter 1
Macroprudential Policy and Regulation
in a Dual Banking System: An Exploratory
Perspective

Muhamed Zulkhibri and Ismaeel Naiya

Abstract The chapter synthesizes the growing literature on macroprudential policy

in particular countries with a dual banking system. In a dual banking system, both
conventional and Islamic financial institutions operate side by side, but specific laws
and regulations have been introduced for the Islamic financial institutions. Based on
the analysis there is no “one size fits all”; different models might be effective
depending on the country specifics. The choice among the different macropruden-
tial models is mostly influenced by traditions, current institutional frameworks for
other policies and political economy considerations. Furthermore, there is no dif-
ferentiation of macroprudential policy framework between conventional and Islamic
financial institutions that has been practiced by the authorities with dual banking
system. The reason is to avoid regulatory arbitrage between these two financial
institutions and the fact that Islamic financial institution is still largely based on
mark-up or profit margin techniques in its operation.

Keywords Macroprudential • Islamic finance • Regulation • Systemic risks

1.1 Introduction

In recent years following the financial crisis 2008/2009, efforts to strengthen the
financial system have been focused on the development of macroprudential orienta-
tion of regulatory and supervisory framework. Macroprudential policy seeks to
maintain financial stability by explicitly accounting for the “externalities” arising

M. Zulkhibri (*)
Islamic Research and Training Institute, Islamic Development Bank, Jeddah, Saudi Arabia
e-mail: khibri1974@yahoo.com
I. Naiya
Economic Research and Policy Department, Islamic Development Bank,
Jeddah, Saudi Arabia
e-mail: inaiya@isdb.org

© Springer International Publishing Switzerland 2016 3

M. Zulkhibri et al. (eds.), Macroprudential Regulation and Policy for the
Islamic Financial Industry, DOI 10.1007/978-3-319-30445-8_1
4 M. Zulkhibri and I. Naiya

from the behaviour of individual institutions as well as the structure of the financial
system. Moreover, macroprudential approaches to regulation considers the systemic
implications of the collective behaviour of financial firms. Such approach and
policy can be used both to limit the ex-ante externalities that lead to an excessive
build-up of systemic risk, and the ex-post externalities that can generate inefficient
failures of otherwise sound institutions specifically in a crisis.
Efforts to strengthen the financial system have been focused on the development
of macroprudential orientation of regulatory and supervisory framework for finan-
cial stability. Macroprudential policy is increasingly seen as a way of dealing with
the different dimensions of systemic risk. Macroprudential approaches are widely
adopted by many central banks and regulators for supervision and regulation in
order to maintain financial stability and, ultimately, improve social welfare by
aligning private incentives with social objectives. The literature on financial stabil-
ity has made a distinction between micro- and macroprudential perspectives on
financial institutions. Borio (2003) argues that the macro- and microprudential per-
spectives change towards their objectives and their understandings about the nature
of risk.
Macroprudential measures are defined as regulatory policies that aim to reduce
systemic risks, ensure stability of the financial system as a whole against domestic
and external shocks, and ensure that it continues to function effectively (BIS 2010).
The main purpose of the macroprudential regulation focuses on the financial system
overall welfare, while the traditional microprudential regulation focuses on increas-
ing the security and stability of the individual financial institutions. However,
research to address the issue of financial stability and macroprudential is limited
particularly pertaining to Islamic financial institutions. Without deeper understand-
ing on these issues, understanding and analysis are insufficient that can create the
condition for ill-informed policy decisions.
The research is intended to fill the gap in the academic literature and policy
implementation concerning macroprudential policy in a dual banking system. The
research provides a deeper understanding of the issues with respect to the specific
macroprudential policy and regulation as well as tools that could be employed to
mitigate systemic risks for both conventional and Islamic financial institutions.
Thus, the objective of the research is to synthesize the growing literature on macro-
prudential policy for conventional and Islamic banks and provide stylized facts with
respect to macroprudential policies and regulations as well as macroprudential
implementation tools for selected Muslim countries.
This chapter is set out as follows: Section 1.2 reviews related literature per-
taining to financial inclusion, governance and institution. Section 1.3 provides
the stylized facts of Islamic macroprudential policy and regulation implementa-
tion in selected Muslim countries in comparison with conventional macropru-
dential policy and regulation. Section 1.4 provides analytical discussions on
macroprudential policy and regulation. Finally, Section 1.5 offers conclusions
and recommendations.
1 Macroprudential Policy and Regulation in a Dual Banking System: An Exploratory… 5

1.2 Literature Review on Macroprudential Policy

and Regulation

Following the aftermath of the financial crisis in 2007, theoretical work on macro-
prudential policies has flourished in recent years. One important lesson from the
financial crisis is that, alongside monetary policy and microprudential supervision,
macroprudential policy is also needed in order to maintain financial stability.
Macroprudential regulation is rooted in the same fundamental market inefficiencies
that rationalize microprudential interventions, but addresses such externalities
between banks (or other financial institutions) and between the financial sector and
the real economy. A literature on macroprudential regulation is now emerging. It
builds on existing strands of the banking and financial frictions literature (Bernanke
and Gertler 1989; Kiyotaki and Moore 1997; Bernanke et al. 1999).
Macroprudential literature traditionally focuses on two risks: risks over the
cycle: credit booms and asset price booms (“time” dimension); and risks across
financial institutions: network risks (“cross section” dimension). Two approaches
can be broadly identified in the literature. One highlights that individual price taking
agents tend to “over borrow” without internalizing the full general-equilibrium
impact of their decisions, and shows how macroprudential policy can induce agents
to internalize such negative externality (Bianchi and Mendoza 2010; Bianchi 2010).
The second focuses on the role of macroprudential policies in dampening the pro-
cyclicality caused by financial frictions and, therefore, in mitigating the cyclical
effect of macroeconomic shocks. This strand of research provides an analytical
framework where the optimal combination of monetary policy and macroprudential
policy can also be studied.
Despite the fact that the theoretical literature assumes that macroprudential tools
effectively meet their objectives, it is still an unsettled issue in practice. Recently, a
number of empirical studies have tried to assess the effectiveness of macropruden-
tial policies on a sample of countries from different regions, notwithstanding the
challenge of quantifying policy measures (Galati and Moessner 2014; Claessens
et al. 2013; Grace et al. 2015; Kashyap et al. 2011). Overall, most of this empirical
literature indicates that some individual macroprudential instruments, such as loan-
to-value (LTV) and debt-to-income (DTI) ratios, reserve requirements and dynamic
provisioning, have been effective in curbing excessive credit and asset price growth.
Empirical studies for cross-country (Claessens et al. 2013; Cerutti et al. 2015) and
individual countries (Kupiec et al. 2013; Aiyar et al. 2014) indicate the impacts
from others are minor or even run in the opposite direction, whereas work on cross
sections of countries supports effectiveness from particular macroprudential tools
on credit expansion (McDonald 2015; Lim et al. 2011).
Lim et al. (2011) review the use of key macroprudential instruments in 46 coun-
tries up to 2010 and estimate the effectiveness of individual instrument tightening
in reducing procyclicality of financial risks, and conclude that many of the fre-
quently used instruments have been effective in lowering systemic risks. Arregui
et al. (2013) extend the analysis to 2011, focusing on the direct impact of the
6 M. Zulkhibri and I. Naiya

macroprudential policy stance, as opposed to policy changes on macroeconomic

variables. They find that the benefit of macroprudential policies is to increase finan-
cial resilience and reduce the probability of crisis and output loss in the event of a
crisis, while resulting in higher intermediation costs and lower long-run output.
Akinci and Olmstead-Rumsey (2015) also find that macroprudential policies have
been used far more actively after the global financial crisis in both advanced and
emerging market economies. The empirical analysis suggests that macroprudential
tightening is associated with lower bank credit growth and house price inflation.
Extended study for macroprudential policy has been done with regard to housing
markets. Several studies using panel data find that housing measures may reduce
mortgage credit booms (Zhang and Zoli 2014; IMF 2014). Recent case studies from
emerging Europe (Vandenbussche et al. 2012) and Asia (Craig and Hua 2011) show
that macroprudential tools, especially housing measures, limited house price growth
in those regions. On the other hand, Kuttner and Shim (2014) construct their own
database of macroprudential measures going back as far as 1980 for some countries
and find that macroprudential measures had no significant effect on house prices.
They conclude that macroprudential policies are effective in dampening housing
prices and credit. Catte et al. (2010), positing that the macroprudential authority can
directly affect mortgage spreads, show that a tightening through this instrument
would have curbed the US house price boom between 2003 and 2006 with modest
repercussions on the other variables.
Study by Angelini et al. (2012) find modest benefits during “normal times” and
the benefits of introducing macroprudential policy tend to be sizeable when finan-
cial shocks, which affect the supply of loans, are important drivers of economic
dynamics. Beirne and Friedrich (2013), instead, find a limited effect of macropru-
dential policies on capital inflows in 39 countries over 1999–2009. Ostry et al.
(2011) show that foreign exchange (forex) related instruments and capital controls
can reduce the share of forex lending in domestic credit, while other prudential
measures seem to be effective in dampening aggregate credit booms. On the other
hand, Unsal (2013) shows that macroprudential measures can usefully complement
monetary policy under a financial shock that triggers capital inflows. Bruno and
Shin (2013) find that capital inflows to Korea are significantly decoupled from
global conditions after the introduction of macroprudential measures. Dell Ariccia
et al. (2012) provide illustrative evidence that macroprudential policy can contain
credit booms and limit the adverse consequences of busts.

1.3 Macroprudential Policy and Regulation Framework

While effective institutional arrangements are highly desirable, there is currently no

consensus on an optimal framework for macroprudential policies. There is no “one
size fits all”; different models might be effective depending on the country specifics.
Given the facts that financial stability is not affected by macroprudential policy
solely, but by a range of other policies as well. This interaction underscores the need
1 Macroprudential Policy and Regulation in a Dual Banking System: An Exploratory… 7

Interaction between
prices and financial
stability Monetary
Policy Risk-taking incentives

Fiscal and
Macroprudential Competition
Structural
Policy Policy
Policy

Financial impact of
tax and structural Micro- Link between
measures prudential systematic and
Policy idiosyncratic risk

Fig. 1.1 Interaction between macroprudential policy and other policies. Source: authors’
illustration

for consistency between these policy areas. Figure 1.1 provides interference between
macroprudential, microprudential policy with other policies. Arrangements for
macroprudential framework have evolved over the years reflecting the evolution of
central banking and financial regulations. Some key attributes are nevertheless
essential to ensure effective and efficient macroprudential policies. Sound macro-
prudential policies require thorough expertise and analysis of systemic develop-
ments in the whole financial system and their interactions with the wider economy.
Given their expertise in these areas and their position at the heart of the financial
system, central banks are well placed to play a leading role in macroprudential
policies.
Table 1.1 provides comparative perspectives between macro- and micropruden-
tial within the context of current regulatory framework. The two differ in objective,
focus, and approach, view of risk, and in their calibration of tools. The macropru-
dential dimension focuses on the financial system as a whole to limit the chances of
system-wide distress and avoid significant losses in terms of real output. The micro-
prudential dimension focuses on individual institutions to limit the likelihood of
failure of individual institutions and protect consumers (investors and depositors)
regardless of systemic consequences or impact on the overall economy.
Microprudential supervision can thus fail to identify risks that emerge at the sys-
temic level. The two approaches view risk differently: the macroprudential dimen-
sion considers risk to be endogenous since institutions can collectively affect
economic transactions, while the microprudential dimension assumes risk to be
8 M. Zulkhibri and I. Naiya

Table 1.1 Comparative perspectives: macroprudential and microprudential policy

Macroprudential
Proximate objective Limit financial system-wide
distress
Maintain stability of overall
system
Ultimate objective Avoid output (GDP) costs
Characterization of risk Seen as dependent on
collective behaviour
(“endogenous”)
Correlations and common Important
exposures across
institutions
Calibration of prudential In terms of system-wide
controls risk; top-down
Source: Borio (2003)
Microprudential
Limit distress of individual
institutions
Maintain soundness of individual
financial institutions
Consumer (investor/depositor)
protection
Seen as independent of
individual agents’ behaviour
(“exogenous”)
Irrelevant
In terms of risks of individual
institutions; bottom-up

exogenous since individual institutions will generally have little impact on the
economy. While the microprudential approach is bottom-up. Some differences may
also reflect historical and institutional aspects, including whether prudential powers
are located with central banks or divided among separate agencies.

1.3.1 Institutional Frameworks

Different models might prevail ranging from the central bank as designated macro-
prudential authority (centralized model) to a committee outside the central bank
with the monetary authorities represented in the macroprudential committee (decen-
tralized model). Two elements play key roles in effective institutional arrangements
for macroprudential policy: (1) authorities with a clear mandate for macroprudential
policy and (2) a mechanism for policy coordination and communication of assess-
ment of the issues related to financial stability (IMF 2011). In other words, macro-
prudential policy can be pursued by either a single institution or a committee
composed by several representatives, although some variations might be observed.
The choice among the different models is mostly influenced by traditions, current
institutional frameworks for other policies and political economy considerations.
For instance, the centralized model is mostly observed in countries where the cen-
tral bank is in charge of microprudential supervision. Table 1.2 describes an institu-
tion with a mandate for macroprudential policy as an institution in emerging markets
that is explicitly given the mandate or the responsibility to address systemic or
system-wide financial risk by its settlement law.
Each of the models has its specific strengths and weaknesses. In particular, the
centralized model tends to increase the willingness to act by clearly defining
mandate and responsibilities. Relatedly, it might also reduce political pressures.
 1

Table 1.2 Comparison of macroprudential institutional framework in emerging markets

Ownership of Interagency cooperation arrangements
a financial
Ownership of a stability
macroprudential mandate: Number of Role of the
mandate: single (S) single (S) or Islamic Year of agencies Role of the governmental
Country or multiple (M) multiple (M) banking establishment concerned central bank agencies
1 Albania S (CB) S (CB) Yes 2006 4 Member Chair
2 Argentina M No 2010 2 Member Chair
3 Armenia S (CB) S (CB) No 2011 3 Chair Member
4 Bahrain S (CB) Yes Not established 1
5 Brazil M (including CB) M No 2006 4 Chair (in Chair (in rotation)
rotation)
6 Bulgaria M (including CB, M No 2003 3 Member Chair
FSC)
7 Chile M No 2011 5 Member Chair
(observer)
8 China M No 2008 7 Member Chair
9 Colombia M No 2003 4 Member Chair
10 Croatia S (FSC) M No 2013 4 Chair Member
11 Hungary S (CB) M No 2013 2 Chair Member (advisor)
12 India M (including CB, M No 2010 5 Member Chair
FSC)
13 Indonesia S (CB) M Yes 2012 4 Member Member
14 Kuwait S (CB) Yes 2011 2 Member Member
15 Lebanon M Yes 2011 2 Chair Member
16 Lithuania S (CB) S (CB) No Not established 1
Macroprudential Policy and Regulation in a Dual Banking System: An Exploratory…

17 Malaysia S (CB) Yes 2010 2 Chair Member

(continued)
9
 10

Table 1.2 (continued)

Ownership of Interagency cooperation arrangements
a financial
Ownership of a stability
macroprudential mandate: Number of Role of the
mandate: single (S) single (S) or Islamic Year of agencies Role of the governmental
Country or multiple (M) multiple (M) banking establishment concerned central bank agencies
18 Mexico M No 2010 6 Member Chair
19 Mongolia S (CB) M SB 2007 3 Chair (in Chair (in rotation)
rotation)
20 Nigeria S (CB) S (CB) Yes 1994 10 Chair Member
21 Oman S (CB) S (CB) Yes 2014 4 Chair Member
22 Paraguay S (CB) No Not established 1
23 Peru M No 2008 3 Member Member
24 Philippines M No 2014 5 Chair Member
25 Poland M No 2008 4 Member Chair
26 Qatar M Yes 2012 3 Chair Member
27 Romania S (FSC) M No Not yet in force 3 Chair Member
28 Russia M(including CB, M No 2013 3 Member Chair
FSC)
29 Saudi Arabia S (CB) Yes 2012 2 Member Member
30 Serbia S (CB) No 2013 4 Chair Member
31 South Africa M (including CB, M No Not yet in force 3 Chair Member
FSC)
32 Thailand S (CB) S (CB) No 2011 4 Chair Member
33 Turkey S (FSC) M Yes 2011 5 Member Chair
34 Uruguay S (FSC) M No 2011 3 Member Chair
Notes: 1. CB, central bank; FSC, financial stability committee or other policy coordination bodies; and IR, integrated financial regulator
Source: Adapted from Egawa et al. (2015)
M. Zulkhibri and I. Naiya
1 Macroprudential Policy and Regulation in a Dual Banking System: An Exploratory… 11

This would be extremely valuable to ensure that decisions are taken rapidly and
without undue delay. It also greatly enhances synergies and coordination between
monetary, microprudential and macroprudential policies, which might enhance and
facilitate the decision-making process by internalizing the potential trade-off among
those policies. However, failures in macroprudential policies could significantly
affect the credibility of monetary policy-makers or microprudential supervisors,
especially in the absence of clearly separate accountability frameworks for mone-
tary and prudential actions. In addition, coordination with authorities in areas that
do not fall under the centralized macroprudential authority’s competences may be
more difficult in the centralized model.
The decentralized model has a relative advantage that discussions on macropru-
dential policy among those different authorities take place within a committee and
that decisions taken by the macroprudential authority are (in principle) backed by
an agreement among the different parties around the table. This at the same time
may result in the main drawback of the decentralized model, namely the risks of
inaction bias and the need for making compromises among the authorities which
might reduce the effectiveness of any action taken. While all models present various
strengths and risks for effective conduct of macroprudential supervision, mecha-
nisms might be designed to mitigate somewhat some of the drawbacks of these
institutional arrangements. In general, such mechanisms include strong account-
ability and governance frameworks. Beside the existence of separate accountability
frameworks for monetary and prudential actions, this includes the publication of a
policy strategy and regular public communication related to the assessment of sys-
temic risks made by the macroprudential authority and the accompanying action.
Given the importance of macroprudential policies and the potential impact on the
economy, regular reporting to Parliament might also help to enhance legitimacy. Other
mechanisms are specifically targeted at dealing with the drawbacks of either one of
the models. For instance, collaboration agreements and regular exchange of informa-
tion with other relevant authorities might help mitigate some of the drawbacks of the
centralized model. Governance arrangements such as a “comply or explain” mecha-
nism (see next section) and a decisive vote for the central bank in case of disagreement
might mitigate the risks of inaction bias in the decentralized model.

1.3.2 Macroprudential Powers and Instruments

Timely and effective macroprudential policy action requires adequate powers and
instruments. Macroprudential authorities might have a wide range of powers and
instruments at their disposal, generally depending on the institutional models used.
In the centralized model, authorities have mostly direct control over specific
macroprudential tools and their calibration. This direct power tends to enhance
prompt action by the authorities and mitigate the risks of inaction bias. In a decen-
tralized model, however, powers are usually limited to formal recommendations,
which might be coupled with a “comply or explain” mechanism. In this case, instru-
ments need to be activated by another institution than the designated authority.
12 M. Zulkhibri and I. Naiya

Although recommendations might seem less effective, this mechanism might be

useful to influence a wide range of regulatory actions. As highlighted by IMF
(2013), the (public) “comply or explain” mechanism is important for the effective-
ness of recommendations, as it makes compliance more likely and ensures transpar-
ency and public accountability regarding cooperation with other agencies.
The authorities also need to develop adequate indicators and methods that can
help detect potential sources of systemic risk. In this context, wide access by the
macroprudential authority to all relevant information is crucial for detecting threats
to the financial system and conducting effective macroprudential policy. This
includes not only information from supervised institutions but also from entities
outside the supervisory perimeter. For instance, information related to unregulated
sectors, such as the shadow banking sector, might be extremely valuable in the
context of the recent strengthening of the banks’ regulatory framework, as vulner-
abilities might be building up in other parts of the financial sector. Closing informa-
tion gaps and improvement in the frequency, quality and timeliness of existing
statistics is also particularly important to mitigate risks of inadequate assessment. It
is also crucial to ensure homogeneity and comparability of data as macroprudential
policies might have cross-border spillovers and require coordinated action in the
context of globalized financial markets.
The contributions to the literature on specific macroprudential instruments can
be categorized in various ways and highlighted several important distinctions.
Table 1.3 provides an example of a taxonomy of macroprudential tools. There is a
well-defined set of proposals for the instruments of macroprudential policy.

Table 1.3 Macroprudential tools or instruments

Tools to address excessive Tools to address structural Intermediate
Type credit expansion vulnerabilities and systemic risk objective
Capital- Time-varying/countercyclical Additional loss absorbency Credit
based capital requirements or risk related to systemic importance Concentration
weights Levy on non-core funding Impact
Time-varying/dynamic
provisions
Credit- Ceilings on credit or credit Limits on counterparty Credit
based growth; Time-varying caps on concentration risk Concentration
loan-to-value (LTV) or debt
service-to-income (DTI) ratios
Dynamic haircut-setting and
margining
Liquidity- Minimum reserve Caps on foreign currency lending Liquidity
based requirements; Time-varying Limits on net open currency
minimum margin positions or mismatches
requirements Limits on maturity mismatches
Structural Resolution requirements for Impact
systemically important financial
institutions (SIFIs)
Disclosure policy for markets
and institutions targeting
systemic risk
Source: Adapted from Collin et al. (2014)
1 Macroprudential Policy and Regulation in a Dual Banking System: An Exploratory… 13

Instruments under consideration range from rather indirect measures, which alter
the cost of funding through capital and liquidity requirements, to very direct mea-
sures to control availability and price of credit. One important distinction is between
tools geared towards addressing the time-series dimension of financial stability
(procyclicality in the financial system) and tools that focus on the cross-sectional
dimension (on how risk is distributed at a point in time within the financial system
and contributions to systemic risk of individual institutions). For instance, the time
series dimension captures the evolution of risk over time, i.e. the procyclicality of
risk (Borio et al. 2001; Borio and Zhu 2008; Shin 2009).
Intermediate objectives of macroprudential policy in the banking sector are to: (1)
mitigate and prevent excessive credit growth and leverage (credit); (2) mitigate and
prevent excessive maturity mismatch and market illiquidity (liquidity); (3) limit
direct and indirect exposure concentration (concentration) and (4) limit the systemic
impact of misaligned incentives with a view to reducing moral hazard (impact).
Capital-based and credit-based instruments are at the centre of the policy debate.
Figure 1.2 exhibits countries around the world that have used the two most popular
macroprudential instruments to restrain unsustainable lending in mortgage markets.

1.3.3 Capital-Based Instruments

Capital-based instruments aim at increasing banks’ resilience to credit losses by

increasing their loss-absorbing capacity. If the higher cost of funding resulting
from higher capital requirements is passed on to credit markets, this may also
contribute to smoothing out the upswing in the credit cycle. Basel III envisages
a so-called capital conservation buffer, a countercyclical buffer as well as a sys-
temically important financial institutions (SIFI) surcharge, which can all be seen
as macroprudential tools. The preference among policy makers for capital-related
instruments seems to follow a political and economic rationale. Being familiar
with capital regulation as a microprudential tool, regulatory and supervisory
bodies are confident to successfully deploy this instrument also within a macro-
prudential framework. In addition, regulators see a benefit in increasing precau-
tionary buffers in the financial sector, as it is argued that the primary goal of
macroprudential regulation should be to increase resilience of the financial sector,
rather than to control the credit cycle or manage asset price risk. These buffers in
the form of equity capital can be build up either by financial institutions, e.g.
through higher capital requirements, or by the non-financial sector, e.g. through
lower loan-to-value ratios.
Some have argued that broad-based counter-cyclical capital buffers may not be
able to achieve this task to the desired extent and that other instruments should be
considered more carefully. Especially in an economic downturn, when economic
risks are mounting, banks may find it increasingly difficult to raise fresh capital and
feel more comfortable with a buffer in excess of what is necessary for regulatory
purposes. In this case, banks may chose to maintain the countercyclical buffer until
business prospects look rosier again and release it only once markets have picked up
Another random document with
no related content on Scribd:
menettele sillä tavoin kuin hän on tehnyt. Hänellä ei ole mitään syytä
pettää meitä — karkaamalla. Emme olisi millään tavoin
sekaantuneet hänen puuhiinsa ja toimiinsa. Jenkinson oli oikeassa,
hänen täytyy sairastaa mielenhäiriötä. Meidän on pidettävä huoli
siitä, että hän saa sopivaa lääkärinhoitoa.»

»Ehkä se ei ole mielenhäiriötä», arvelin, »niin paljon kuin uuden

kamarineidin sopimatonta vaikutusta».

»Siinä tapauksessa velvollisuutemme on vapauttaa hänet takaisin

entiseen harkintaansa.»

»Vaikkako loukkaisimme häntä?»

»Vaikka, sen emme saa antaa estää itseämme. Sitäpaitsi hän ei

tule loukatuksi, kun taas tulee tuntoihinsa. Kysymys on siitä, miten
pääsemme nopeimmin hänen jäljilleen.»

»Poliisi saisi kai sen aikaan nopeammin», sanoin, »mutta koska

hän ei voi olla minkäänlaisessa suoranaisessa vaarassa, niin minua
epäilyttää vähän, olisiko viisasta kääntyä poliisin puoleen. Neiti
Holladay suuttuisi syystä, jos yleisön huomio käännettäisiin taaskin
häneen.»

»Mutta», väitti Graham, »kuinka voimme sitten saada hänestä

tietoa, jollemme käänny poliisin puoleen? Luonnollisesti tunnustan
olevan vähemmän toivottavaa, että hänet tehdään vieläkin
suuremman julkisuuden esineeksi kuin jo on tapahtunut, mutta onko
mitään muuta keinoa?»

Heitin silmäyksen Royceen ja näin hänen vaipuneen

välinpitämättömyyteen.
 »Jos saisin muutamien päivien vapauden konttorista», aloitin
epäröiden, »niin voisin ehkä löytää jonkun jäljen hänestä. Jos en
onnistu, niin voimmehan sitten kääntyä viranomaisten puoleen.»

Roycen katse kirkastui hetkiseksi.

»Se on parasta», sanoi hän. »Antakaa Lesterin tiedustella!»

»Kuten tahdotte», myönsi Graham. »Suostun siihen. Kaikki kulut

suoritetaan tietysti konttorista.»

»Kiitos!» Nousin ylös pamppailevin sydämin, sillä seikkailu

houkutteli minua kovasti. »Siinä tapauksessa aloitan heti. Mutta yhtä
apua tekisi mieleni. Voisitteko antaa käytettäväkseni kolme taikka
neljä konttoriapulaista lähettääkseni heidät eri vuokra-
ajuritoimistoihin kaupungissa? On luullakseni parasta käyttää omaa
väkeämme siihen.»

»Kernaasti», vastasi päällikköni heti. »Huudan heidät sisään, niin

voimme antaa heille ohjeet nyt samalla.»

Neljä konttoristia huudettiin siis sisään, ja jokainen heistä sai

osakseen yhden kaupunginosan. Ohjeiden mukaan oli heidän
tutkittava, mistä vuokra-ajuritoimistosta neiti Holladay oli tilannut
vaunut torstai-aamuna huhtikuun kolmantena päivänä. Heidän oli
annettava tieto työnsä tuloksista konttoriin joka päivä päivällä ja
illalla, siksi kun haeskelu oli loppuun suoritettu. He läksivät heti
matkaansa, nousin juuri seisomaan seuratakseni heitä, kun
nuoremman päällikköni kasvojen ilme herätti huomiotani.

»Herra Graham, herra Royce on sairas!» huudahdin. »Katsokaa

häntä!»
 Hän istui raskaasti eteenpäin kumarassa, kalpein ja veltoin
kasvonpiirtein, tuijottavin silmin sormet nyppien tuolin kädennojaa.
Juoksimme hänen luokseen ja veimme hänet sohvalle. Minä haudoin
hänen käsiänsä ja kasvojansa kylmällä vedellä, Grahamin
lähettäessä lääkäriä noutamaan. Tohtori tuli pian ja näki heti kuinka
asian laita oli.

»Häiriytynyt hermosto!» sanoi hän lyhyesti. »Te lakimiehet

turmelette itsenne kokonaan liialla työllä! On ihan ihme, ettette
menetä henkeänne kaikkityyni! Tässä tarvitaan huolellista hoitoa,
muutoin sairaus päättyy aivokuumeeseen.»

Sitten hän antoi sairaalle jotakin kiihoittavaa ainetta, jonka tämä

nautti vastustamatta. Muutamien minuuttien kuluttua hän näytti
paremmalta ja alkoi puhua katkonaisesti itsekseen. Saimme hänet
tohtorin vaunuun ja veimme kiireesti hänen asuntoonsa, jossa hän
heti meni vuoteeseen.

»Luullakseni kohtaus menee ohi», huomautti tohtori katseltuaan

häntä hetken aikaa. »Hankin pari sairaanhoitajatarta ja teemme
kaiken mitä voidaan tehdä. Onko hänellä ketään sukulaisia täällä
New Yorkissa?»

»Ei, he ovat kaikki Ohiossa. Ehkä olisi parasta ilmoittaa heille?»

»Sitä en luule, jollei hän tule pahemmaksi! Hän näyttää olevan

lujaluontoinen. Arvelen hänellä olleen jotakin surua?»

»Niin», sanoin. »Hän on ollut hyvin levoton erään juttunsa vuoksi.»

»Varmaankin», myönsi hän nyökäyttäen. »Jos ihmisillä olisi

tarpeeksi ymmärrystä olla harmittelematta, niin meillä lääkäreillä olisi
paljon vähemmän tekemistä.»

»Haluaisin mielelläni kutsua myöskin tohtori Jenkinsonin», sanoin.

»Hän tuntee herra Roycen ja voi ehkä olla hyödyksi.»

»Kernaasti; neuvottelen ilolla tohtori Jenkinsonin kanssa.»

Viimeksimainittu kutsuttiin, ja hän vahvisti taudin laadun. Hän

ymmärsi tietysti syyn, miksi Royce oli sortunut, ja kun neuvottelu oli
päättynyt ja hänen virkaveljensä poistunut, puhutteli hän minua.

»Herra Lester», sanoi hän, »neuvon teitä menemään kotiinne

lepäämään. Tekin näytätte väsyneeltä ja liian vaivautuneelta. Työnne
on liian kuluttavaa. Olkaa nyt enää ajattelematta tätä asiaa, muuten
teidän käy samalla tavoin kuin Roycen. Hän on kai saanut lisää
huonoja uutisia?»

Kerroin hänelle neiti Holladayn katoamisesta. Hän mietti hetkisen

vakavana.

»Se vahvistaa minun luuloani, että hän on mielenhäiriössä», sanoi

hän. »Äkillinen vastenmielisyys sukulaisia ja ystäviä kohtaan on yksi
tavallisimpia taudin oireita. Luonnollisesti on hänestä otettava
selko?»

»Aion tehdä sen», vakuutin hänelle ehkä vähän suuremmalla

itseluottamuksella kuin mitä itsekään tunsin.

»Hyvä, muistakaa kääntyä puoleeni, jos voin auttaa teitä. Mutta

ennen kaikkea menkää kotiinne ja nukkukaa kymmenen tuntia —
kaksitoistakin, jos voitte. Ja muistakaa, ei mitään työtä sitä ennen —
ei mitään mietiskelemistä. Silloin olette entistä ripeämpi huomenna.»
 Huomasin, että hänen neuvonsa oli viisas, mutta yksi tehtävä
minun oli kuitenkin suoritettava ensin. Otin ajurin ja ajoin lähimmälle
lennätin-asemalle. Sieltä sähkötin Brooksille, Holladayn ajurille ja
pyysin häntä tulemaan New Yorkiin ensimmäisellä junalla ja
käymään luonani konttorissa. Kun tämä oli tehty, annoin ajurille
osoitteeni ja nojauduin takaisin vaunun nurkkaan.

Ei mitään mietiskelyä, oli Jenkinson sanonut: mutta vaikeata oli

joka tapauksessa pitää ajatuksia hiljaa. Missä oli Frances Holladay?
Minkä vuoksi hän oli paennut? Oliko hän todellakin mielenhäiriössä?
Oliko salaisuus ollut liian raskas hänen kannettavakseen? Taikka
oliko hän vain joutunut sen rikollisen naisen vaikutusvallan alaiseksi?
Mutta jos hän oli mielenhäiriössä, niin mitä meidän olisi silloin
tehtävä hänelle, kun olemme hänet löytäneet? Ja jos hän ei ollut
mielipuoli, niin mikä laillinen oikeus meillä oli sekaantua hänen
asioihinsa? Nämä ja sadat muut kysymykset ajelehtivat päässäni,
kunnes kaikki meni sekasotkuksi ja istuin neuvotonna,
välinpitämätönnä.

»Olemme perillä», sanoi ajuri hypäten alas istuimeltaan temmaten

oven auki.

Maksoin hänelle ja menin kuin puolihorroksissa alempia portaita

ylös.
Seisoessani ja hapuillessani avaintani, avasi joku oven sisäpuolelta.

»Ei, kas vain, herra Lester!» kuulin Martignyn äänen sanovan.

»Mutta mitä nyt? Ettehän toivoakseni liene sairas?»

»En», mutisin, »ainoastaan läpiväsynyt».

Ja menin kuin unissakävijä portaita ylös.

 »Sallikaa minun auttaa teitä», sanoi hän; ja samalla hän otti minua
käsivarresta ja saattoi minut ylös, avasi oveni ja sytytti kaasun.

»Kiitos», sanoin vaipuen tuolille.

Hän asettui äänetönnä eteeni, ja niin väsynyt kuin olinkin,

huomasin, että hänen silmänsä viipyivät minussa läpitunkevin
katsein.

»Olemme saaneet kuulla jotakin neiti Holladaysta tänään»,

huomautin väkinäisesti vastaten hänen silmäinsä äänettömään
kysymykseen.

Hän ei vastannut hetkeen, mutta minä olin sulkenut silmäni ja olin

liian väsynyt avatakseni niitä taas katsoakseni häneen.

»Ah», sanoi hän matalasti. »Ja hän voi hyvin?»

»Hän on kadonnut.»

»Tarkoitatte —»

»Tarkoitan, että hän on karannut», sanoin heräten samalla vähän.

»Ja hän on ilmoittanut teille —»

»Ei, ei; me olemme juuri saaneet sen selville. Hän on ollut poissa
kymmenen päivää.»

»Ja nyt aiotte ryhtyä etsimään häntä?» kysyi hän huolimattomasti

tauon jälkeen.

»Niin, minä alan aikaisin huomisaamuna.»

 Taas seurasi hetken vaitiolo.

»Ah!» sanoi hän omituisella painolla. »Ah!»

Sitten hän nousi ja meni. Ja minä heittäydyin huolimattomasti

sänkyyni.
XI

Riisun naamarin viholliseltani

Väsymys vaati osansa, nukuin kokonaista kaksitoista tuntia. Mutta

niinpä tunsinkin sitten itseni aivan kuin toiseksi ihmiseksi, kun lähdin
seuraavana aamuna kotoani. Innoissani ryhdyin uudelleen työhön
salaisuuden ratkaisemiseksi. Konttorissa minua odotti kaksi uutista;
Royce oli viettänyt yönsä levollisesti ja oli parempi; konttoristit, jotka
oli lähetetty edellisenä päivänä käymään vuokra-ajuritoimistoissa,
eivät tähän asti olleet saaneet selville mitään, vaan jatkoivat
hakemistaan.

Vilkaisin Long Islandin junan aikatauluun ja huomasin, että neiti

Holladayn ajuri ei voinut tulla kaupunkiin ennen kuin kello 9,30. Otin
siis taas hattuni, hain itselleni yksinäisen pöydän Vallackin
ravintolassa ja laadin yleiskatsauksen asiaan — puhdistaakseni
ilmakehää, niin sanoakseni. Se oli näin kuuluva:

Maaliskuun 13 p:nä, torstaina. Holladay löydetty murhattuna; tytär

ajaa Washington Squarelle.
 Maaliskuun 14 p:nä, perjantaina. Tutkintotuomarin kuulustelu; neiti
Holladay päästetty vapauteen; salaperäinen kirje saatu.

Maaliskuun 16 p:nä, sunnuntaina. Holladay haudattu.

Maaliskuun 18 p:nä, tiistaina. Testamentti avattu ja jätetty

valvottavaksi.

Maaliskuun 28 p:nä, perjantaina. Neiti Holladay tulee takaisin

ajelulta mukanaan uusi kamarineiti ja eroittaa vanhan.

Maaliskuun 29 p:nä, lauantaina. Antaa käskyn laittaa

kesäasuntonsa kuntoon.

Huhtikuun 1 p:nä, tiistaina. Pyytää satatuhatta dollaria.

Huhtikuun 2 p:nä, keskiviikkona. Saa ne.

Huhtikuun 3 p:nä, torstaina. Jättää kotinsa, nähtävästi lähteäkseen

Belairiin uuden kamarineitinsä kanssa.

Huhtikuun 14 p:nä, maanantaina. Hovimestari ilmoittaa hänen

katoamisestaan; Royce tulee sairaaksi; aloitan tiedusteluni.

Siihen se loppui. Viimeinen kohta ulottui siihen päivään asti, joka

oli käsillä, mitään muuta ei ollut lisättävänä. Mutta minusta tuntui
mahdottomalta, että kaikki nämä salaperäisyydet olivat tapahtuneet
vain yhden kuukauden aikana. Minusta tuntui kuin en vuosikausiin
olisi ajatellut mitään muuta.

Katsoin vielä kerran läpi muistiinpanoni. Niiden joukossa oli vain

yksi ainoa mahdollisuus, joka, sen mukaan kuin voin huomata,
saattaa olla tutkimusteni lähtökohtana, toivossa saada aikaan
jotakin. Se oli ensimmäisessä kohdassa. Neiti Holladay oli ajanut
Washington Squarelle; olin varma siitä, että hän oli käynyt sisarensa
luona; minun täytyi saada selville tämän naisen asunto. Ehkäpä
löytäisin neiti Holladaynkin sieltä. Olipa miten oli, joka tapauksessa
minun oli nyt lähdettävä uutta, koettelematonta tietä.

Poliisi oli etsinyt turhaan läpi koko seudun, sen tiesin; se oli pannut
liikkeelle kaiken kykynsä löytääkseen sen salaperäisen naisen, joka
oli käynyt herra Holladayn konttorissa, eikä ollut saanut selville
jälkeäkään hänestä. Mutta tämä ei lannistanut rohkeuttani; sillä
toivoin voivani alkaa etsintäni tietämällä asioita, joista poliisilla ei ollut
selkoa. Brooks, ajuri, voisi sanoa minulle…

Äkkiä muistaessani hänet katsoin kelloani ja näin, että aika oli jo

umpeen kulunut. Mielihyväkseni tapasin hänet odottamassa minua,
kun muutamia minuutteja sen jälkeen avasin konttorin oven. Minulla
oli vain eräitä harvoja kysymyksiä hänelle tehtävänä.

»Kun emäntänne jätti vaunut sinä päivänä, kun kyyditsitte häntä

Washington Squarelle, niin ettekö huomannut, mitä katua hän lähti
siitä kulkemaan?»

»Kyllä, hän lähti Läntiselle Broadwaylle päin.»

»Mille puolelle?»

»Vasemmalle, itäiselle puolelle.»

»Tullakseen sille puolelle täytyi hänen käydä poikki kadun.»

»Niin, sen hän tekikin. Panin sen erityisesti merkille, sillä minusta
tuntui kummalliselta, ettei hän antanut minun kyyditä sitä katua niin
pitkälle kuin hänen tarvitsi mennä. Se on niin siivoton seutu se.»
 »Niin», tiedän sen. »No, kun kyyditsitte häntä 28 päivänä, sinä
päivänä, kun hänellä palatessaan oli kamarineiti mukanaan, minne
hän ajoi silloin?»

»Washington Squarelle taas.»

»Ja antoi teidän odottaa siinä?»

»Niin.»

»Ja hän meni samaa katua?»

»Niin, hän meni yli oikealle puolelle katua aivan samoin kuin
edelliselläkin kerralla.»

»Kuinka kauan oli hän poissa?»

»Yli tunnin, sanoisinko puolitoista tuntia.»

»Huomasitteko mitään erikoista hänen ulkomuodossaan, kun hän

tuli takaisin?»

»En, hänellä oli tiheä harso silmillään. Tuo toinen nainen oli hänen
mukanaan, ja hän sanoi vain 'Kotiin!' omituisella epäselvällä äänellä,
kun autoin heitä vaunuihin.»

Siinä oli kaikki, mitä hänellä oli minulle sanottavaa, ja sittenkin

toivoin, että se oli oleva minulle suureksi hyödyksi. Ensiksi
rajoittuivat sen kautta tiedusteluni siihen seutuun, joka oli itäpuolella
West Broadwayta, ja tiesin, että ranskalainen kaupunginosa ulottui
ainoastaan yhden taikka kahden korttelin matkan tähän suuntaan. Ja
sitäpaitsi sain siitä tukea tiedusteluilleni. Tiesinhän päivän, milloin tuo
salaperäinen nainen oli muuttanut asunnostaan. Taikka ainakin
tiesin, että se oli toinen kahdesta päivämäärästä. Asunnon on
täytynyt tulla vapaaksi joko maaliskuun 28 päivänä taikka huhtikuun
3 päivänä. Viimeisenä hätävarana oli minulla valokuva. Olin valmis
alkamaan etsimisen ja erosin Brooksista kehoituksella, ettei hän
puhuisi mitään kenellekään tästä salaperäisestä asiasta.

Kun tulin ulos portista, silmäilin poikki kadun ja huomasin silloin

Martignyn siinä välittäjäjoukossa, joka aina täyttää sen jalkakäytävät.
Hän seisoi ja kuunteli hartaana erästä välittäjää, joka näytti mitä
suurimmalla totisuudella pitävän esitelmää hänelle — luultavasti siitä
miten voi tulla rikkaaksi — eikä nähnyt minua. Hetkisen ajan tunsin
kiusausta mennä hänen luokseen ja pelastaa hänet vaarasta. Mutta
jo seuraavassa silmänräpäyksessä hymyilin tälle tarpeettomalle
ajatukselle. Se pitäisi olla kettu, joka voisi nyppiä Martignya. Ajattelin
hänen lujia piirteitään, hänen kyvykkyyttä ilmaisevaa
kasvojenmuotoaan, hän ei ollut mikään narri eikä mikään lammas
ollakseen valmis kerittäväksi. Hän voi oikein hyvin selviytyä omin
neuvoin — niin, käyttää saksia itse, jos niin tarvittiin.

Kuljin länteenpäin Broadwayta kohti, mutta sittenkin, kuten luulen,

tietämättäni ajatellen häntä, sillä muutamia minuutteja sen jälkeen
sain vastustamattoman halun luoda silmäyksen ympärilleni. Ja siellä
hän oli kävelemässä perässäni toisella puolen katua.
Salamannopeudella ymmärsin heti. Hän väijyi minua.

On vaikea kuvata pistoa, jonka tämä havainto minuun teki; menin

kuin tuuperruksiin. Muutamia minuutteja kuljin umpimähkään,
melkein tietämättä olemassaolostani, mutta sitten palasi vähitellen
ajatuskykyni ja sen mukana jonkunlainen raju ilo. Tässä oli minulla
ainakin jotakin varmaa, luotettavaa — johtolanka, kunpa vain olisin
kylliksi viisas sitä seuraamaan — valonsäde pimeydessä! Tunsin,
kuinka poskeni hehkuivat ja sydämeni pamppaili.

Mutta mitä osaa hän oli jutussa näytellyt? Hetkisen harhailin kuin
sokea pimeydessä, mutta ainoastaan hetkisen. Olipa hänellä ollut
siinä mikä tehtävä hyvänsä, niin oli hänet selvästi jätetty vartioimaan
meitä, vakuuttautuakseen siitä, että me emme seuranneet
pakolaisia, valmistaakseen heitä ennakolta, jos oli vaaraa
pelättävissä. Nyt ymmärsin hänen huolensa neiti Holladaysta, 'minä
otan niin lämpimästi osaa hänen kohtaloonsa!' Hänelle oli tärkeätä
saada tietää, milloin me havaitsimme, että hän oli poissa. Ja hän oli
saanut sen tietää, vieläpä hän tiesi senkin, että minä olin aloittanut
hänen etsimisensä. Punastuin ajatellessani varomattomuuttani; ja
kuitenkin hän oli henkilö, joka herätti luottamusta. Kuka olisi häntä
epäillyt? Ja eräs vanha sananparsi, jota hän oli käyttänyt eräänä
iltana, muistui mieleeni:

»Folle est la brebis qui au loup se confesse!» — »Yksinkertainen

on se lammas, joka tunnustaa syntinsä sudelle», olin sen kääntänyt
sillä ikävällä kirjaimellisuudella, joka on tunnusomaista aloittelijalle.
No niin, minä olin ollut lammas, ja Jumala tietää, että olin myöskin
yksinkertainen!

Olin tullut Broadwaylle, ja kadun kulmauksessa pysähdyin

katselemaan erään miesten vaatetustarvikekaupan ikkunaa. Hyvän
matkan päässä kadulla toisella jalkakäytävällä oli Martigny
ostamassa sanomalehteä eräältä sanomalehtipojalta. Hän ravisti sen
auki ja vilkaisi sen palstoja ylhäältä alas, kuten tehdään silloin kun on
haettava jotakin erikoista. Ehkäpä hän todellakin oli liikehommissa,
kauppakeinotteluissa, ehkä olin pettynyt kuvitellessani, että hän
vakoili minua. Minulla ei ollut mitään todisteita siitä; olihan
luonnollisin asia maailmassa, että hän oleksi tässä osassa
kaupunkia. Minun täytyi saada otaksumiselleni vahvistusta,
ennenkuin otin asian lopullisesti uskoakseni. Minun oli varottava
vetämästä aivan liian nopeita johtopäätöksiä.

Menin kauppaan ja kulutin kymmenen minuutin ajan siellä

katselemalla kaulaliinoja. Tullessani ulos laskeutui Martigny juuri alas
kengänkiilloittajan tuolilta, toisella puolen katua. Hän käänsi selkänsä
minuun päin, ja näin, kun hän otti esiin pienen rahakukkaron ja pani
kymmenen sentin rahan kengänkiilloittajan käteen. Kääntyen
poispäin jatkoin matkaani Broadwayta pitkin, välistä verkkaisesti
välistä reippaasti; koko ajan oli seuraajani takanani, puoliksi
kätkeytyneenä väenkuhinaan. Oli mahdotonta epäillä enää. Hän
seurasi todellakin minua, vaikka hän teki sen niin taitavasti, niin
perinpohjaisen viekkaasti, että minä en olisi koskaan nähnyt häntä,
koskaan epäillyt häntä, jos en olisi saanut tätä onnellista
mieleenjohtumaa heti kävelymatkani alussa.

Useampia suunnitelmia ajelehti aivoissani. Minulla oli se etu, ettei

hän tiennyt minun epäilevän häntä. Jospa vain voisin voittaa hänet
viekkaudessa, puristaa häneltä salaisuutensa; mutta kun ajattelin
hänen voimakkaita piirteitään, läpitunkevia silmiään, hänen
täydellistä itsehillintäänsä, niin huomasin, kuinka vähän toivoa
minulla oli onnistumisesta. Hän oli minua etevämpi diplomatiassa ja
teeskentelyssä; hän ei varmaan antaisi minkään estää itseänsä
hankkimasta millä keinoin hyvänsä juonilleen menestystä.

Niin, en voinut enää epäillä, etteikö punottu juonia, joiden

syvyydestä minulla ei tähän asti ollut aavistustakaan. Minua
pöyristytti se ajatus. Mitä salavehkeitä ne olivat? Mikä sekava,
kauhea rikos oli se, jota hän suunnitteli? Isän murha oli siis
ainoastaan ollut ensimmäinen askel. Neiti Holladayn poisvieminen
toinen. Mikä olisi kolmas? Miten voisimme estää hänet siitä?
Otaksutaan, että epäonnistuisimme? Oh, suoraan sanoen, mitä
voiton toiveita meillä voi olla sellaisessa taistelussa tätä paatunutta
konnaa vastaan pimeydessä? Hänellä oli kaikki langat käsissään,
hän hallitsi asemaa; me taistelimme sokeina, kiedottuina
salaperäisyyden verkkoon, josta ei näyttänyt olevan tietä ulos.
Mielikuvituksessani pidin häntä yli-inhimillisillä ominaisuuksilla
varustettuna olentona. Hetkiseksi minuun tarttui hurja halu kääntyä
perinpäin, asettua kasvot kasvoja vastaan hänen eteensä ja syyttää
häntä, hämmennyttää hänet sillä, mitä tiesin, äkkirynnäköllä
houkutella häneltä irti salaisuutensa, polkea hänet jalkojeni alle.

Mutta raivoni meni ohi. Ei, hän ei saanut millään ehdolla tietää,
että epäilin häntä; siitä edusta en saanut luopua. Olihan mahdollista,
että minä vielä voisin hämmästyttää häntä, eksyttää hänet
harhateille, panna satimen hänen tielleen. Älykkyystaistelu tulisi
myöhemmin — ehkäpä jo tänä iltana — mutta tällä hetkellä en voinut
muuta tehdä kuin toteuttaa ensimmäisen suunnitelmani. Kuitenkaan
hän ei saanut epäillä, mihin suuntaan tutkimukseni menivät — minun
täytyi pettää hänet.

Suunnitelmani oli pian tehty. Menin Broadwayn poikki

Cortlandkadulle, jota pitkin kuljin siksi kunnes ilmarata oli edessäni;
kuulin junan lähestyvän ja pysähdyin ostamaan vähän hedelmiä
eräältä myymäpöydältä. Seuraajani oli kappaleen matkan päässä
minusta ja tarkasteli erään ompeluliikkeen ikkunassa olevia
pikkuesineitä. Juna tuli kohisten asemalle, ja yhdellä
ponnahduksella, aivan kuin vasta juuri nyt olisin huomannut sen,
ryntäsin portaita ylös, heitin lippuni lippulaatikkoon ja olin yhdellä
harppauksella asemasillan yli. Viimeisen vaunun junailija piti
vaunusillan porttia auki minulle, ja seuraavassa silmänräpäyksessä
paukahti se perässäni jälleen kiinni. Heti tämän jälkeen lähti juna
liikkeelle, ja kun katsoin taakseni, näin Martignyn tulevan rynnäköllä
asemasillalle. Hän seisoi tuijottaen minuun sekunnin ajan, sitten hän
kouristi äkkiä rintaansa, horjui ja näytti kaatuvan. Ihmisiä kokoontui
hänen ympärilleen, juna kiersi muutaman kulmauksen, enkä nähnyt
enää muuta.

Kaikessa tapauksessa olin nyt vapaa hänestä ja astuin pois

junasta Bleckerkadulla, menin aina Washington Squarelle asti ja
aloitin etsintäni. Suunnitelmani oli hyvin yksinkertainen. Alkaen
itäpuolelta Länsi Broadwayta aioin käydä jokaisessa talossa
kysymässä, ottivatko he vuokralaisia. Ensimmäinen kokemukseni oli
jotenkin toisiakin kokemuksia kuvaava.

Nainen vastasi koputukseeni.

»Teillähän on huoneita vuokrattavana?» kysyin.

»Kyllä, monsieur», vastasi hän leveästi hymyillen. »Olkaa hyvä,

tätä tietä!»

Me nousimme likaisia portaita ylös, ja hän avasi erään oven

komealla eleellä.

»Ne ovat nämä huoneet, monsieur! Sellaiset kauniit huoneet!»

Katselin ympäri teeskennellen mieltymystä ja tukahutin

vastenmielisyyteni niin hyvin kuin voin.

»Kuinka kauan ne ovat olleet tyhjinä?» kysyin.

 »Vain kaksi päivää, monsieur. Kuten näette, ne ovat hyvin hauskat
huoneet.»

Se päätti asian. Jos ne olivat olleet tyhjinä ainoastaan kaksi

päivää, niin ne eivät huvittaneet minua enää, ja anteeksipyytäen
menin tieheni, iloisena päästessäni pois tuosta valkosipulille
haisevasta ilmakehästä. Näin kuljin talosta taloon, kompastellen
likaisiin lapsinulikoihin, kiipeillen ylös pimeitä portaita, tavaten
vilahdukselta ahtaita, täyteen sullottuja työhuoneita, nähden
kaikenlaatuisia komeroita, joita kohteliaisuudesta kutsutaan
huoneiksi, hengittäen satoja eri hajuja yhtä monta minuuttia kohti,
sanalla sanoen saaden elävän kuvan seudun kurjasta, viheliäisestä
elämästä. Välistä aloin toivoa olevani vihdoinkin oikealla tiellä, mutta
enemmän tiedusteltuani huomasin aina erehtyneeni. Sillä tavoin
meni sekä aamu- että iltapäivä. Olin tutkinut tuloksetta kaksi
korttelia, ja lopuksi lähdin takaisin Broadwaylle. Saavuin ajurilla
konttoriin, heillä ei ollut enemmän menestystä kuin minullakaan.
Graham pani merkille alakuloisen näköni lausuen muutamia
lohduttavia sanoja.

»Luulen, että olette oikeilla jäljillä, Lester», sanoi hän. »Mutta ette
voi toivoa voivanne tehdä itse paljoa. Se on sitäpaitsi laaja työ. Eikö
olisi parasta palkata viisi, kuusi yksityissalapoliisia ja alistaa heidät
valvontanne alle? Silloin voisitte säästyä tuosta hermostuttavasta
työstä ja samalla kertaa ennättäisi nopeammin etsiskellä talot.
Sitäpaitsi voisivat kenties kokeneemmat henkilöt saada ajatuksia,
jotka ehkä menevät teidän ohitsenne.»

Minä olin myöskin ajatellut sitä, olin ihmetellyt, käytinkö etujani

mahdollisimman suureksi hyödykseni, ja ehdotus houkutteli minua.
Mutta jotakin syttyi minussa, ylpeys, kunnianhimo, uppiniskaisuus,
miksikä vain haluaa sitä kutsua. Ravistin päätäni, päättäen jatkaa
kuten ennenkin. Muuten, odottihan minua vielä »älykkyystaisteluni»,
ja olin lujasti päättänyt hyötyä siitä niin paljon kuin mahdollista.

»Sallikaa minun pysyä yksinäni vielä pari päivää!» sanoin, »en ole
vielä menettänyt toivoa onnistumisesta. Jos en onnistu, niin onhan
aikaa ottaa vierasta apua. Luulen joka tapauksessa panneeni asian
alulle, ja tahdon nähdä kuinka se kehittyy.»

Hän puristi ystävällisesti kättäni.

»Pidän teidän toiveikkuudestanne», sanoi hän hyväksyvästi, »ja

minulla on mitä suurin luottamus teihin, ei se ollut luottamuksen
puute, joka aiheutti ehdotukseni. Älkää vain menkö liiallisuuksiin
älkääkä ponnistelko ylellisesti, kuten Royce! Ohimennen sanoen hän
voi paremmin, vaikka tohtori sanoo, että hänen tulee ottaa
pitkäaikainen vapaus — täydellinen lepo.»

»Hauskaa kuulla. Mitä minuun tulee, niin pidän kyllä huolen

itsestäni, sen lupaan», ja sitten lähdin konttorista.

Odottaessani raitiotievaunua ostin sanomalehden, enemmän

tottumuksesta kuin mistään muusta syystä, ja kun olin päässyt
vaunuun ja istuutunut rauhassa, silmäilin ensiksi läpi
»Liikemaailma»-osaston. Siinä ei kuitenkaan ollut mitään erikoisen
tärkeää, ja palasin takaisin yleisiin uutisiin, antaen katseeni
huolimattomasti kiitää yhdestä uutisesta toiseen. Yhtäkkiä sattuivat
silmäni johonkin, joka tempasi huomioni mukaansa. Uutinen kuului:

»Tänä aamuna heti jälkeen kymmenen tuli eräs mies juosten ylös
portaita Cortlandkadun asemalle Seitsemännen puistokadun
ilmaradalla ennättääkseen junaan, joka juuri oli lähtemässä, mutta
kaatui äkisti asemasillalle sydäntaudin kohtaamana. Sairasvaunut
kutsuttiin puhelimella Hudson Streetin sairaalasta ja mies vietiin
sinne. Kello kahdentoista aikaan sanottiin, että hän todennäköisesti
tulisi paranemaan. Hän oli vielä liian heikko puhumaan, m.m. muiden
esineiden ohella löydettiin hänen lompakostaan kortti Cafe
Jourdainista Läntisen Houston kadun 54:stä. Sieltä kysyttyä saatiin
tietää, että hänen nimensä on Pierre Bethune, että hän on äskettäin
tullut Ranskasta ja että hänellä ei ole ketään sukulaisia tässä
maassa.»

Muutamassa silmänräpäyksessä poistuin raitiotievaunusta ja

kiiruhdin ilmaradalle. Tunsin olevani vakuuttunut siitä, että minulla
nyt oli tarvitsemani osoite käsissäni.
XII

Cafe Jourdainissa

Talo n:o 54 Läntisen Houston kadun varrella, kolme korttelia

etelään Washington Squarelta, oli kapea, viisikerroksinen, harmaista
tiilistä rakennettu talo pahoin turmeltunein ruunikivikoristuksin —
aikoinaan ehkä ollut muodikas asuinrakennus, mutta jonka
ihanuuden viimeiset jäännökset olivat jo kauan sitten kadonneet.
Maakerroksessa oli likainen suutarintyöpaja, ensimmäisessä
kerroksessa sijaitsi ravintola. Likaiset pitsiverhot riippuivat ikkunoissa
ja kätkivät ravintolan sisustan kadulle näkymästä, mutta kun nousin
ulkoportaita ylös ja astuin sisään, huomasin paikan olevan hyvinkin
luokkansa veroisen. Istuuduin erään pienen nelikulmaisen pöydän
ääreen ja pyysin pullon viiniä. Sen tarjoili monsieur Jourdain itse,
tanakka pieni mies, puettuna tiukasti ruumiinmukaisiin housuihin ja
tavattoman kirjavaan liiviin. Iltaliikenne ei ollut vielä oikein alkanut,
niin että hän oli hetkisen vapaana ja suostui tyhjentämään lasin viiniä
kanssani. Olin tilannut erästä lajia, jonka piti olla »superieur».

»Teillä on luullakseni huoneita vuokrattavana ylemmissä

kerroksissa?» kysyin.