Programming Skills for Data Science

1st Edition Michael Freeman

Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/programming-skills-for-data-science-1st-edition-micha
el-freeman/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

R Programming for Data Science 1st Edition Roger Peng

https://textbookfull.com/product/r-programming-for-data-
science-1st-edition-roger-peng/

Analytical Skills for AI and Data Science 1st Edition

Daniel Vaughan

https://textbookfull.com/product/analytical-skills-for-ai-and-
data-science-1st-edition-daniel-vaughan/

Good Habits for Great Coding: Improving Programming

Skills with Examples in Python 1st Edition Michael
Stueben

https://textbookfull.com/product/good-habits-for-great-coding-
improving-programming-skills-with-examples-in-python-1st-edition-
michael-stueben/

Michael Freeman s Photo School Fundamentals Exposure

Light Lighting Composition Digital Editing 1st Edition
Michael Freeman

https://textbookfull.com/product/michael-freeman-s-photo-school-
fundamentals-exposure-light-lighting-composition-digital-
editing-1st-edition-michael-freeman/
Good Habits for Great Coding: Improving Programming
Skills with Examples in Python Michael Stueben

https://textbookfull.com/product/good-habits-for-great-coding-
improving-programming-skills-with-examples-in-python-michael-
stueben/

Functional Programming in R: Advanced Statistical

Programming for Data Science, Analysis and Finance 1st
Edition Thomas Mailund

https://textbookfull.com/product/functional-programming-in-r-
advanced-statistical-programming-for-data-science-analysis-and-
finance-1st-edition-thomas-mailund/

Advanced Object-Oriented Programming in R: Statistical

Programming for Data Science, Analysis and Finance 1st
Edition Thomas Mailund

https://textbookfull.com/product/advanced-object-oriented-
programming-in-r-statistical-programming-for-data-science-
analysis-and-finance-1st-edition-thomas-mailund/

Julia Quick Syntax Reference: A Pocket Guide for Data

Science Programming 1st Edition Antonello Lobianco

https://textbookfull.com/product/julia-quick-syntax-reference-a-
pocket-guide-for-data-science-programming-1st-edition-antonello-
lobianco/

Julia Quick Syntax Reference: A Pocket Guide for Data

Science Programming 1st Edition Antonello Lobianco

https://textbookfull.com/product/julia-quick-syntax-reference-a-
pocket-guide-for-data-science-programming-1st-edition-antonello-
lobianco-2/
Contents
1. Cover Page
2. About This E-Book
3. Title Page
4. Copyright Page
5. Dedication Page
6. Contents
7. Foreword
8. Preface

1. Focus of the Book

2. Who Should Read This Book
3. Book Structure
4. Book Conventions
5. How to Read This Book
6. Accompanying Code

9. Acknowledgments
10. About the Authors
11. I Getting Started

1. 1 Setting Up Your Computer

1. 1.1 Setting up Command Line Tools

2. 1.2 Installing git
3. 1.3 Creating a GitHub Account
4. 1.4 Selecting a Text Editor
5. 1.5 Downloading the R Language
6. 1.6 Downloading RStudio

2. 2 Using the Command Line

 1. 2.1 Accessing the Command Line
2. 2.2 Navigating the File System
3. 2.3 Managing Files
4. 2.4 Dealing with Errors
5. 2.5 Directing Output
6. 2.6 Networking Commands
12. II Managing Projects

1. 3 Version Control with git and GitHub

1. 3.1 What Is git?

2. 3.2 Configuration and Project Setup
3. 3.3 Tracking Project Changes
4. 3.4 Storing Projects on GitHub
5. 3.5 Accessing Project History
6. 3.6 Ignoring Files from a Project

2. 4 Using Markdown for Documentation

1. 4.1 Writing Markdown

2. 4.2 Rendering Markdown

13. III Foundational R Skills

1. 5 Introduction to R

1. 5.1 Programming with R

2. 5.2 Running R Code
3. 5.3 Including Comments
4. 5.4 Defining Variables
5. 5.5 Getting Help

2. 6 Functions

1. 6.1 What Is a Function?

2. 6.2 Built-in R Functions
3. 6.3 Loading Functions
4. 6.4 Writing Functions
 5. 6.5 Using Conditional Statements
3. 7 Vectors

1. 7.1 What Is a Vector?

2. 7.2 Vectorized Operations
3. 7.3 Vector Indices
4. 7.4 Vector Filtering
5. 7.5 Modifying Vectors

4. 8 Lists

1. 8.1 What Is a List?

2. 8.2 Creating Lists
3. 8.3 Accessing List Elements
4. 8.4 Modifying Lists
5. 8.5 Applying Functions to Lists with lapply()
14. IV Data Wrangling

1. 9 Understanding Data

1. 9.1 The Data Generation Process

2. 9.2 Finding Data
3. 9.3 Types of Data
4. 9.4 Interpreting Data
5. 9.5 Using Data to Answer Questions

2. 10 Data Frames

1. 10.1 What Is a Data Frame?

2. 10.2 Working with Data Frames
3. 10.3 Working with CSV Data

3. 11 Manipulating Data with dplyr

1. 11.1 A Grammar of Data Manipulation

2. 11.2 Core dplyr Functions
3. 11.3 Performing Sequential Operations
4. 11.4 Analyzing Data Frames by Group
 5. 11.5 Joining Data Frames Together
6. 11.6 dplyr in Action: Analyzing Flight Data
4. 12 Reshaping Data with tidyr

1. 12.1 What Is “Tidy” Data?

2. 12.2 From Columns to Rows: gather()
3. 12.3 From Rows to Columns: spread()
4. 12.4 tidyr in Action: Exploring Educational Statistics

5. 13 Accessing Databases

1. 13.1 An Overview of Relational Databases

2. 13.2 A Taste of SQL
3. 13.3 Accessing a Database from R

6. 14 Accessing Web APIs

1. 14.1 What Is a Web API?

2. 14.2 RESTful Requests
3. 14.3 Accessing Web APIs from R
4. 14.4 Processing JSON Data
5. 14.5 APIs in Action: Finding Cuban Food in Seattle
15. V Data Visualization

1. 15 Designing Data Visualizations

1. 15.1 The Purpose of Visualization

2. 15.2 Selecting Visual Layouts
3. 15.3 Choosing Effective Graphical Encodings
4. 15.4 Expressive Data Displays
5. 15.5 Enhancing Aesthetics

2. 16 Creating Visualizations with ggplot2

1. 16.1 A Grammar of Graphics

2. 16.2 Basic Plotting with ggplot2
3. 16.3 Complex Layouts and Customization
4. 16.4 Building Maps
 5. 16.5 ggplot2 in Action: Mapping Evictions in San Francisco
3. 17 Interactive Visualization in R

1. 17.1 The plotly Package

2. 17.2 The rbokeh Package
3. 17.3 The leaflet Package
4. 17.4 Interactive Visualization in Action: Exploring Changes
to the City of Seattle
16. VI Building and Sharing Applications

1. 18 Dynamic Reports with R Markdown

1. 18.1 Setting Up a Report

2. 18.2 Integrating Markdown and R Code
3. 18.3 Rendering Data and Visualizations in Reports
4. 18.4 Sharing Reports as Websites
5. 18.5 R Markdown in Action: Reporting on Life Expectancy

2. 19 Building Interactive Web Applications with Shiny

1. 19.1 The Shiny Framework

2. 19.2 Designing User Interfaces
3. 19.3 Developing Application Servers
4. 19.4 Publishing Shiny Apps
5. 19.5 Shiny in Action: Visualizing Fatal Police Shootings

3. 20 Working Collaboratively

1. 20.1 Tracking Different Versions of Code with Branches

2. 20.2 Developing Projects Using Feature Branches
3. 20.3 Collaboration Using the Centralized Workflow
4. 20.4 Collaboration Using the Forking Workflow

4. 21 Moving Forward

1. 21.1 Statistical Learning

2. 21.2 Other Programming Languages
3. 21.3 Ethical Responsibilities
17. Index
18. Credits
19. Code Snippets

1. i
2. ii
3. iii
4. iv
5. v
6. vi
7. vii
8. viii
9. ix
10. x
11. xi
12. xii
13. xiii
14. xiv
15. xv
16. xvi
17. xvii
18. xviii
19. xix
20. xx
21. 1
22. 2
23. 3
24. 4
25. 5
26. 6
27. 7
28. 8
29. 9
30. 10
31. 11
32. 12
33. 13
34. 14
35. 15
36. 16
37. 17
38. 18
39. 19
40. 20
41. 21
42. 22
43. 23
44. 24
45. 25
46. 26
47. 27
48. 28
49. 29
50. 30
51. 31
52. 32
53. 33
54. 34
55. 35
56. 36
57. 37
58. 38
59. 39
60. 40
61. 41
62. 42
63. 43
64. 44
65. 45
66. 46
67. 47
68. 48
69. 49
70. 50
71. 51
72. 52
73. 53
74. 54
75. 55
76. 56
77. 57
78. 58
79. 59
80. 60
81. 61
82. 62
83. 63
84. 64
85. 65
86. 66
87. 67
88. 68
89. 69
90. 70
91. 71
92. 72
93. 73
94. 74
95. 75
96. 76
97. 77
98. 78
 99. 79
100. 80
101. 81
102. 82
103. 83
104. 84
105. 85
106. 86
107. 87
108. 88
109. 89
110. 90
111. 91
112. 92
113. 93
114. 94
115. 95
116. 96
117. 97
118. 98
119. 99
120. 100
121. 101
122. 102
123. 103
124. 104
125. 105
126. 106
127. 107
128. 108
129. 109
130. 110
131. 111
132. 112
133. 113
134. 114
135. 115
136. 116
137. 117
138. 118
139. 119
140. 120
141. 121
142. 122
143. 123
144. 124
145. 125
146. 126
147. 127
148. 128
149. 129
150. 130
151. 131
152. 132
153. 133
154. 134
155. 135
156. 136
157. 137
158. 138
159. 139
160. 140
161. 141
162. 142
163. 143
164. 144
165. 145
166. 146
167. 147
168. 148
169. 149
170. 150
171. 151
172. 152
173. 153
174. 154
175. 155
176. 156
177. 157
178. 158
179. 159
180. 160
181. 161
182. 162
183. 163
184. 164
185. 165
186. 166
187. 167
188. 168
189. 169
190. 170
191. 171
192. 172
193. 173
194. 174
195. 175
196. 176
197. 177
198. 178
199. 179
200. 180
201. 181
202. 182
203. 183
204. 184
205. 185
206. 186
207. 187
208. 188
209. 189
210. 190
211. 191
212. 192
213. 193
214. 194
215. 195
216. 196
217. 197
218. 198
219. 199
220. 200
221. 201
222. 202
223. 203
224. 204
225. 205
226. 206
227. 207
228. 208
229. 209
230. 210
231. 211
232. 212
233. 213
234. 214
235. 215
236. 216
237. 217
238. 218
239. 219
240. 220
241. 221
242. 222
243. 223
244. 224
245. 225
246. 226
247. 227
248. 228
249. 229
250. 230
251. 231
252. 232
253. 233
254. 234
255. 235
256. 236
257. 237
258. 238
259. 239
260. 240
261. 241
262. 242
263. 243
264. 244
265. 245
266. 246
267. 247
268. 248
269. 249
270. 250
271. 251
272. 252
273. 253
274. 254
275. 255
276. 256
277. 257
278. 258
279. 259
280. 260
281. 261
282. 262
283. 263
284. 264
285. 265
286. 266
287. 267
288. 268
289. 269
290. 270
291. 271
292. 272
293. 273
294. 274
295. 275
296. 276
297. 277
298. 278
299. 279
300. 280
301. 281
302. 282
303. 283
304. 284
305. 285
306. 286
307. 287
308. 288
309. 289
310. 290
311. 291
312. 292
313. 293
314. 294
315. 295
316. 296
317. 297
318. 298
319. 299
320. 300
321. 301
322. 302
323. 303
324. 304
325. 305
326. 306
327. 307
328. 308
329. 309
330. 310
331. 311
332. 312
333. 313
334. 314
335. 315
336. 316
337. 317
338. 318
339. 319
340. 320
341. 321
342. 322
343. 323
344. 324
345. 325
346. 326
347. 327
348. 328
349. 329
350. 330
351. 331
352. 332
353. 333
354. 334
355. 335
356. 336
357. 337
358. 338
359. 339
360. 340
361. 341
362. 342
363. 343
364. 344
365. 345
366. 346
367. 347
368. 348
369. 349
370. 350
371. 351
372. 352
373. 353
374. 354
375. 355
376. 356
377. 357
378. 358
379. 359
380. 360
381. 361
382. 362
383. 363
384. 364
About This E-Book

EPUB is an open, industry-standard format for e-books.

However, support for EPUB and its many features varies across
reading devices and applications. Use your device or app
settings to customize the presentation to your liking. Settings
that you can customize often include font, font size, single or
double column, landscape or portrait mode, and figures that
you can click or tap to enlarge. For additional information
about the settings and features on your reading device or app,
visit the device manufacturer’s Web site.
Many titles include programming code or configuration
examples. To optimize the presentation of these elements, view
the e-book in single-column, landscape mode and adjust the
font size to the smallest setting. In addition to presenting code
and configurations in the reflowable text format, we have
included images of the code that mimic the presentation found
in the print book; therefore, where the reflowable format may
compromise the presentation of the code listing, you will see a
“Click here to view code image” link. Click the link to view the
print-fidelity code image. To return to the previous page
viewed, click the Back button on your device or app.
 Programming Skills for
Data Science
Start Writing Code to Wrangle, Analyze,
and Visualize Data with R

Michael Freeman
Joel Ross

Boston • Columbus • New York • San Francisco • Amsterdam •

Cape Town
Dubai • London • Madrid • Milan • Munich • Paris • Montreal •
Toronto • Delhi • Mexico City
São Paulo • Sydney • Hong Kong • Seoul • Singapore • Taipei •
Tokyo
Many of the designations used by manufacturers and sellers
to distinguish their products are claimed as trademarks.
Where those designations appear in this book, and the
publisher was aware of a trademark claim, the designations
have been printed with initial capital letters or in all capitals.

The authors and publisher have taken care in the preparation

of this book, but make no expressed or implied warranty of
any kind and assume no responsibility for errors or
omissions. No liability is assumed for incidental or
consequential damages in connection with or arising out of
the use of the information or programs contained herein.

For information about buying this title in bulk quantities, or

for special sales opportunities (which may include electronic
versions; custom cover designs; and content particular to
your business, training goals, marketing focus, or branding
interests), please contact our corporate sales department at
corpsales@pearsoned.com or (800) 382-3419.

For government sales inquiries, please contact

governmentsales@pearsoned.com.

For questions about sales outside the U.S., please contact

intlcs@pearson.com.

Visit us on the Web: informit.com/aw

Library of Congress Control Number: 2018953978

Copyright © 2019 Pearson Education, Inc.

All rights reserved. This publication is protected by copyright,

and permission must be obtained from the publisher prior to
any prohibited reproduction, storage in a retrieval system, or
transmission in any form or by any means, electronic,
mechanical, photocopying, recording, or likewise. For
information regarding permissions, request forms and the
appropriate contacts within the Pearson Education Global
Rights & Permissions Department, please visit
www.pearsoned.com/permissions/.

ISBN-13: 978-0-13-513310-1
ISBN-10: 0-13-513310-6

1 18
To our students who challenged us to develop better
resources, and our families who supported us in the
process.
Contents

Foreword
Preface
Acknowledgments
About the Authors

I: Getting Started

1 Setting Up Your Computer

1.1 Setting up Command Line Tools

1.2 Installing git
1.3 Creating a GitHub Account
1.4 Selecting a Text Editor
1.5 Downloading the R Language
1.6 Downloading RStudio

2 Using the Command Line

2.1 Accessing the Command Line

2.2 Navigating the File System
2.3 Managing Files
2.4 Dealing with Errors
2.5 Directing Output
2.6 Networking Commands
II: Managing Projects

3 Version Control with git and GitHub

3.1 What Is git?

3.2 Configuration and Project Setup
3.3 Tracking Project Changes
3.4 Storing Projects on GitHub
3.5 Accessing Project History
3.6 Ignoring Files from a Project

4 Using Markdown for Documentation

4.1 Writing Markdown

4.2 Rendering Markdown

III: Foundational R Skills

5 Introduction to R

5.1 Programming with R

5.2 Running R Code
5.3 Including Comments
5.4 Defining Variables
5.5 Getting Help

6 Functions

6.1 What Is a Function?

6.2 Built-in R Functions
6.3 Loading Functions
 6.4 Writing Functions
6.5 Using Conditional Statements

7 Vectors

7.1 What Is a Vector?

7.2 Vectorized Operations
7.3 Vector Indices
7.4 Vector Filtering
7.5 Modifying Vectors

8 Lists

8.1 What Is a List?

8.2 Creating Lists
8.3 Accessing List Elements
8.4 Modifying Lists
8.5 Applying Functions to Lists with lapply()

IV: Data Wrangling

9 Understanding Data

9.1 The Data Generation Process

9.2 Finding Data
9.3 Types of Data
9.4 Interpreting Data
9.5 Using Data to Answer Questions

10 Data Frames
Another random document with
no related content on Scribd:
Tähtöselleni.

Edessäni kaikkialla näen usvamerta vaan, valonsädettä ei

sinne tuika ainoatakaan.

Tähtöseni arinahani,
toiveheni päivin, öin,
tuika halki pilven tumman,
valoasi ikävöin!

Tähtöseni armahani, miks et, miks et mulle loista? Pimeätä

merta kuljen, tähteä ei siellä toista.

Samponi.

Minä ulapan aaltoja sousin, oli venhossa unteni Sampo,

sen kanssa kuohujen halki minä pyrjin toivoni rantaan.

Vaan myrskypilvet ne nousi ja salamat sinkosi yllä ja aallot

ne kuohui alla ja keskellä keinui haaksi ja salama Sampohon
iski.

Ja särkyi se unteni Sampo ja hukkui aaltojen alle ja rikkui

myrskyssä pursi ja peittyi toivojen ranta.

Syystunnelma.
 Ma vuoren harjalle nousen, kas, merellä myrskyää, ja aalto
rantahan roiskuu ja tuima on tuulispää!

Ja ma katson, ja taivas on musta

ja ulappa on kuin yö,
ja päällä kumean kuohun
yön salamat leikkiä lyö.

Ja ma katson, ja horjuu honka,

on kelmeä koivupuu,
ja myrskyssä lehdet lentää
ja kukkaset kellastuu.

Ja ma katson, ja kaikkialla
rajumyrsky se raivoten soi, —
ja mun rintani etsii rauhaa,
vaan ei sitä löytää voi.

Se rinta on myös repaleissa

kuin taivahan pilvet nää,
ja se kuohuin nousee ja laskee
ja sielläkin myrskyää.

Ja sielläkin kuohut käyvät

ja ne louhirantoja lyö,
ja sielläkin salamat sinkoo
ja ne polttaa ja palaa ja syö.

Ja sielläkin aallot ärjyy ja leikkivät leikkiään, ja kukkaset

kylmässä värjyy ja itkevät kevättään.
Keväinen koski.

Kas, tyrskien hyrskien rientelevät nuo varsat valkoharjat, ja

innoissansa, riemuiten käy eespäin Vellamon karjat.

Kas, korskuva ratsu jo kiiruhtaa

ja vaahto rantoja kastaa,
ja syvänteissä nyt kumajaa
ja kaikuen kalliot vastaa.

Ja voimaa äänet ne uhkuaa

ja kuohut ne raivoten ryntää,
ne vasten paasia pauhoaa
ja kallion kylkeä kyntää.

Ja ne laulaa: into ja pelvottuus

se teitämme aina ohjaa.
Ken meitä sortaa uskaltaa? —
Viemme sortajat pyörtehen pohjaan.

On meissä voimaa ja tarmoa!

Pois, pois sotiratsumme tieltä!
Ei sortaja täällä saa armoa,
ei kärsitä orjan mieltä!

Muistojen mailta.

1.
Maan povesta pulpahti puronen.

Maan povesta pulpahti puronen

hän kirkasna katseli taivaallen:
"Ah kuinka on kaunis elon tie!
Mut matkani minne, minne se vie?"

Oli koivuja purosen partahalla

ja kukkarantoja kaikkialla,
ja välin nuokkui nuorta viljaa,
ja puro se riensi niin riemuin hiljaa.

Ja välin rannalla kasvoi kuusi ja välin hongat ne huminoivat,

ja eessä siinti jo seutu uusi ja kaukaa vuoret varjoja loivat Ja
vuoristoissa ja laaksoloissa niin sadoin kielin ne laulut soivat.

Kun päivä paisteli lämpimästi ja kevät kukkia herätti, niin

laulut helkkyvät heleästi ne elon onnea ylisti. Kun päivä piilihe
varjoon vuoren ja kuuset kattoivat puron nuoren, hän kuuli
kuusien kuiskivan suuruutta taivahan Jumalan.

Ja Luojan kirkkaassa kesäyössä ja syksyn synkässä

tähtivyössä ja kumotellessa illan kuun ja huminoidessa
honkapuun hän kuuli kuin koko taivas, maa ylisti rakkauden
Jumalaa. Ja puro pulpahti riemuiten: "Sä luoja olethan
kaikkien." Ja ilon tyynen hän rintaan sai: "Sä munkin kulkuni
ohjaat kai."

Vaan joutui jo kuivaa kangasta ja tietä niin valotonta, ja hän

kuivui kesken matkaansa — näin vierryt on virtaa monta. —
Ja keskellä kevättoiveitaan hän jälleen painui povehen maan.
 Ja kaiho katkera kaikki voitti, niin raskahasti se tuuli henki,
ja murhelauluja linnut soitti ja kyynel kostutti kukkasenki, ja
itkivät rannan koivut nuoret ja surren nuokkui kukkakuusi, ja
kyynelhelmistä välkkyi vuoret ja surren aukeni aamu uusi.

2.

Nuku, nuku nurmen alla.

Nuku, nuku nurmen alla, alla kukkakunnahan, helppo siell'

on lapsen maata, helppo rinnan puhtahan. Päivin siintää
taivon kalvo, kukat maasta kasvattaa, öisin ylläs tähdet
valvoo, tuttavasti tuikuttaa.

Nuku, nuku nurmen alla, alla kukkakunnahan, nuku alla

nuoren kuusen, alla koivun vihannan. Nuku syksyn synkän
öistä, nuku mailman myrskylöistä, nuku, nuku rauhaisaan.
Nuku murehitten teistä, nuku elon kyyneleistä makeasti alla
maan.

Nuku, nuku nuori toivo, toivo kaunis kansas, maas, nuku

niinkuin kevätkukka, jonka kylmä halla kaas. Nuku tuoksuun
kukkien, nuku lauluun lintujen, nuku nuoruusunelmiin, nuku
kevättoiveisiin!

Tyhjä sija.
 Näin tuossa ennen tuskaa, ja kärsimystä näin,
näin huolta, ponnistusta omaisten, ystäväin.

Nyt aikaa siit' on mennyt, on mennyt rauhattuus,

ja kaihon katkeruutta lievittää päivä uus.

Ja jälellä nyt siinä on tyhjä sija vaan

ja kaikki siinä jälleen on nyt jo ennallaan.

Pöydällä vain on kehys niin tutuin piirtehin

ja rukoileva Kristus ja oksa laakerin.

Sairas soittaja.

Niin vienosti kantele kaikuu syysillan hämärään, ja

kummasti, kaihoisasti sen väräjääpi ään'.

Niin vienosti kantele kaikuu,

sitä soittavi sairas mies,
ja liedessä hiilos hehkuu
ja rinnassa toivon lies.

Niin suruisasti kannel kaikuu ja sammuu ahjon lies, pään

painaa vuoteelle hiljaa ja nukahtaa sairas mies.

Niin syvästi särki se äidin mieltä.

 Niin syvästi särki se äidin mieltä, kun lapsonen taisteli
tuskissaan, kun usko murtui ja toivo sammui ja kun ei apua
kuulunutkaan.

Niin syvästi särki se äidin mieltä,

kun kelmeni lapsonen kärsinyt,
kun silmät sammui, ja kuolon suuruus
ja kuolon rauha niiss' oli nyt.

Niin syvästi särki se äidin mieltä,

kun kellot soivat niin kumeaan,
kun lähtövirttä jo veisattihin
ja lapsonen vietiin povehen maan.

Niin syvästi särki se äidin mieltä,

kun lapsonen maahan laskettiin,
kun kodin kaunistus, kansan toivo
maan mustahan povehen mullattiin.

Niin syvästi särki se äidin mieltä, kun koti oli kolkko ja autio,
kun äidin ylpeys, ilo, turva maan mustassa mullassa makasi
jo.

Turhaan.

Nyt turhaan kaivaten rinta huokaa ja turha valitus vaikea

ois, ja turhaan sa Manalle huudat: tuokaa mun ystäväin kallis
jälleen pois! Ei Manan henget takaisin anna, mit' ovat elolta
riistäneet, ei palaja luota Tuonen rannan, ken saavutti Manan
 virran veet. Ja turhaan rintasi raskas huokaa ja turhaan
vuotavat kyyneleet.

Manan morsian.

Kuule laulut kummat soivat, tuolla Manan virran nään,

Tuonelass' on tuvat oivat, siellä häitä vietetään! Manan virran
viertehellä, siellä lieto lapsen on, siellä rauha, hoiva hellä,
siellä elo huoleton. Kuule Tuonen virret soi, joudu joudu lapsi
oi! Mana maillensa jo kantaa neittä nuorta, morsianta. Manan
mailla rauha on, rauha siell' on rajaton, lieto siell' on lapsen
olla, lieto Manan morsion.

Mari pikkunen piika.

I.

Mari pikkunen piika se toimissaan niin nopsana pyöri ja

uutterasti, toist' ollut ei hänen vertaistaan, vaikka menty ois
pitäjän perille asti.

Muut piiat ne katseli kummissaan, miten Mari se toimissa

totisena hyöri. Ja pojat hän kiehtoi katseillaan, monen
mielessä miettehet kummat pyöri.

Muut piiat ne keskenään kuiskivat: "Marin kohta koppovi

kosijat, ei tiedä vaikkapa rikaskin, jolla silkit ois suuret
mukanaan, veis kirjakorjin ja kulkusin hänet kihlareessänsä
pappilaan, ja tään kylän poika jokainen reen sijalla seisois
katsellen."

Mut Mari se toimissa hyöri vaan,

ei juttuja turhia kuullutkaan.

Ja saapui sulhasia talohon. —

Moni piioista toisista naitu jo on,
Mari pikkunen piika hän huolinut ei,
vaan rukkaset kaikki ne sai, helei!

Tuli toisesta pitäjästä Tupsun Tuomas, tuli leveässä

lammasturkissaan; muut piiat sulhasen suuren huomas ja
nousivat nopsina vuoteiltaan, mut Mari se nukkui päivän
työstä, uni lapsen se oli niin viaton, vaan Liisu se häntä
retuutti vyöstä: "Jo sulhanen suuri tullut on. Ei näin, kun olin
lapsena, olis maaten saatu sulhasta."

Tuli Liisu vinniltä tupahan ja Marin hän retuutti mukahan. Ja

piiat muut oli punasissa ja silkkihuivissa, sametissa. Ne oli
niin nättinä, makeoina, ja kasvot, unesta äsken pestyt, ne
aivan kiilsivät kesävoina, ja kirkkokengät ne jaloissa kiilsi ja
sydänalassa kummasti viilsi. Mut Mari oli murrillansa ja tukka
oli turrillansa.

Vaan sulhanen katsoo Maria, sen tummaa silmäparia ja

valkoista avojalkaa. Ja puhemies se kihloja näyttää ja taitonsa
kaikki parhaat käyttää ja virkansa tärkeän alkaa: "On
kymmenen lehmää talossa ja vankka on kivestä navetta, on
sikaa viisi ja lammasta kuusi ja talo on muutoin aivan uusi."
 Mut Mari katsoo sulhasta, sen vanhettuneita kasvoja ja
lausuu: "enkä huoli!" Ja tumma tukka se heilahtaa ja
valkojalka se vauhdin saa, ja nopsana, niinkuin nuoli, taas
vuoteellensa hän kiiruhtaa.

Ja hän nukkui rauhassa makeasti ja nukkui aamun koittoon

asti, ei tyytynyt sulhoon moiseen. Vaan sulhanen riensi taloon
toiseen ja kenties kolmanteenkin asti.

Ja saapui sulhasia yhtenään, vaan niist' ei huolinut

yhtäkään Mari pieni, mustahapsi. Ne oli niin ryppynaamoja,
ne oli niin rumia, vanhoja, ja Mari oli vielä lapsi. Oli liian nuori
hän vanhoillen nyt, kun nuorillekaan ei vielä mennyt, ei kiirettä
vielä ollut, ei!

Hän talvella tarkkana askaret toimi ja kesällä niittyjen

kukkaset poimi ja paimensi karjoja, söi mesimarjoja, ja itse
hän marjana makeimpana hohti, ja metsätietä karjansa kotihin
johti. Ja vyötäisillä välkkyi vaskisolki ja valkojalka se rinnettä
polki. Ja ahon hän rinteellä kevyenä keinui ja tumma tukka se
tuulessa heilui.

II.

Hän lauleli kotihin kulkeissaan, ja lehmät kuuli sen laulun

vaan. Ja hän lauloi näin: Elän yksinäin, elän vapahana alla
taivaan. Täällä linnut laulaa ja soitot soi ja Tapiolan tyttäret
karkeloi ja elämä on armasta aivan. Kun päivä on kuuma ja
helteinen, kera Ahtolan nuorien neitosten minä lammin
laineissa leikin. Ja kun toiselle rannalle katselen, näen mökin
siellä mä pienoisen, se mökki se on jörön Heikin. Vähät siitä,
 Heikki on jörö ja vakaa, ei koskaan hän katsele lahden takaa
miten Vellamon laineissa leikin. Mut jospa se tulla kapsahtais,
kun uin, tähän metsän lahteen, niin silloin, silloinpa suututtais,
hän ei näkis mua päivään kahteen. Mut huoleti, Heikki ei
tohtinekkaan toki nousta ruuheensa vuotavaan, et luottane
huonoon hahteen, ja minä niin rauhassa olla saan kuin
metsässä mansikka varressaan alla sinelle siintävän taivaan.
Mut maltappa, kaarnasta koverran laivan, sen illan tuulessa
purjeineen mökin rantaan lähetän yli veen; ja jos Heikki tulla
tohtii vain yli selkien sinisten laivallain, heti omakseen mun
hän saa ja mä emännäks lähden lammin taa, mut muutoin
syksyhyn vuottakoon ja itse lehmänsä juottakoon. Tätä tyttöä
helposti kahlita ei, näin vapahana hauska on olla, hei!

Paimentytön kevätlaulu.

Simasalon sisältä soitot jo soivat, vuoret vihreät

vihannoivat, kevät, kevät kaunis jo tullut on! Lintujen liverrys
kuuluu puista, nyt en talvea enää muista, mieleni kevättä ja
kukkia on. Niityltä henkii tuores tuokse, koivusta makeat
mahlat jo juoksee, simasalon sisälle mun mieleni on. Polkua
vanhaa, metsään käykää Ensikki, Mansikki, Mustikki, hei!
Pitkä oli talvi ja lyhyt on kevät, karjani riemuiten hyppelevät,
hypelkää, hypelkää, hei, helei!

Sinisalot soivat, sinisalot soivat, metsänneitoset karkeloivat,

kevätpuro pulppuaa riemuissaan. Minäkö hiljaa kulkisin vaan?
Risut ne jalkapohjia pistää, tottapa tottuu, kun huoli ei
 mistään! Hipsis ja hopsis ja hei yli aitain, yli pajupehkojen,
risujen ja raitain! Hei sinisalohon, karjani, hei! Hypelkää
siivolla, hei, helei! Heluna, jollet metsään kulje, kotihin
kytkyyseen sinut vien, pajunvitsaako, Papuri, tahdot, hypitkö
vielä vierellä tien? Hipsis ja hopsis ja metsään vaan, hipsis ja
hopsis ja joutuisaan!

Metsän suojassa hauska on olla, metsässä huoleti

karkeloin. Eipäs näy sitä naapurin Pekkaa — toki tuota
ilmankin olla voin! Entäs jos karhu kaapata vois? Entä jos
Pekka se karhu ois? Entä jos metsähän pakenen kuin haukan
edellä kyyhkynen, en sitä hevillä antaudu en! Kylläpä karata
tämä tyttö taitaa, hipsis ja hopsis ja hei yli aitain, yli
pajupehkojen, risujen ja raitain, läpi vesakoiden, salojen ja
soiden, hipsis ja hopsis ja metsään vaan, hipsis ja hopsis ja
joutuisaan!

Tuliluulialei.

Tuliluulialei, tuliluulialei! ja torvi se soi: tuliluulialei! — Saako

paimenpoikanen vierahaks tulla? Sano, tyttönen, kohta! — Ei,
ei, ei! Omat karjas on paimennettavat sulla, raja-aita on
tuossa, tuulialei!

Tuliluulialei, tuliluulialei! — Vai ei, vai ei! Mitäs siitä, on

tyttöjä vaikka viis, no, paimentyttönen, hyvästi siis!
Tuliluulialei, ei murhetta, ei! Pajupillini soi, elä vaikeroi, koko
metsä neitoja karkeloi!
 No vuotappa, vuotappa, piiloon juoksen, menen
metsänneitojen nuorien luokse, kyllä kohta takaisin huutanet
— vai et, vai et — No koitetaan! — No koitetaan vaan!
Tuliluulialei, ei huolia ei! Pajupillini soi, elä vaikeroi, koko
metsä neitoja karkeloi!

Ikävissä.

Tule sinä, tule sinä naapurin Pekka,

ikävä on yksin mulla!
Metsässä alkaa jo hämärtää,
ja ikävä lie myös sulla.

Tule sinä, tule sinä, naapurin Pekka!

Joko sinä minuun suutuit?
Leikillähän sua kielsin vaan,
ja kohta niin kylmäksi muutuit.

Elä sinä, elä sinä, paimen Pekka, mielisty metsänneitosiin,

taruihin hämäriin, pettäviin! Metsänneidot on unia vaan, niitä
et saavuta konsanaan.

Jokohan sen, jokohan sen paimen Pekan metsänneidot ne

harhaan vie, eikä takaisin löydy tie?

Ilta jo joutuu ja päivä jo laskee, pimeään peittyvät metsät ja

maat. Tule sinä, tule sinä paimen Pekka, heti minut ihan
ikiomaksesi saat!
Paimenpoika ja paimentyttö.

Tulitpas, tulitpas, tiesinhän sen,

olithan sinä niin hyvä.

— Ne metsänneidot oli valheita vaan,

mut sinä olit kultajyvä.

— No istu sitten ja elä mene taas!

Niin hyvä on olla mulla.

— No tahdotkos nyt jo, paimentyttö,

tämän pojan kullaksi tulla?

— Osasitpas laittaa, poika sä viekas,

paimentytölle ansan.

No, ota minut sitten, kun mielesi tekee,

ja ota minut kokonansa!

Paimenpojan laulu.

Koivu se kasvaa kunnaalla ja latvassa kukkuu käki, ja

koivun juurella tämä poika se kultansa ensin näki.

Ja koivu se kasvaa kunnaalla

ja kaikki linnut ne laulaa,
ja koivun juurella tämä poika
se heiliä hellästi kaulaa.
 Ja koivu se kasvaa kunnaalla ja rannalla sorsat soutaa, ja
koivun juurelta tämä poika se kultansa kotihin noutaa.

Kotilahteen suotaessa.

Soreasti soreasti soutelemme minä ja kultani kahden,

kohtapa, kohtapa saavutaan jo luokse kotilahden.

Kotilahden mökistä
jo nousee sininen savu
ja kotilahden rannalta
jo tuoksuu tuores havu.

Ja kotilahteen lirisee ne pienet purot ja ojat, ja kotimökissä

eletään kuin pesässä rastaan pojat

Mistä kyynel!

Viestin se pieni kirje toi, viestin, impeni, sulta, mistähän vain

lie kostunut se pienoinen kirje kulta?

Lieköhän kirje kostunut impeni kyynelistä? Mistä on kyynel

silmässään, oi taivas, mistä, mistä?

Leppäkerttu ja tuomenterttu.
 Ja tuoresna tuoksui se tuomenterttu ja leikkivä oli se
leppäkerttu.

Ja lausui leppäkertulle se tuoksuva tuomenterttu: "elä sinä

lennä lehdilleni, nuorena notkun yksikseni, armas on olla
yksin!"

Vaan lausui tuomentertulle se leikkivä leppäkerttu: "elä sinä

tuoksu yksin, kaksin on elää kaunista ja viehkeä vieretyksin!"

Ja lensi tuomentertulle se leikkivä leppäkerttu.

Ja leikki se leppäkerttunen ja tuoksui se tuomenterttunen ja

tuoksui ja — kuivui vallan, — tuli kevät-yönä halla.

Ja jätti tuomenterttusen se leikkivä leppäkerttu.

Musta lintu, merikotka.

Kansani tapaan.

Musta lintu, merikotka se ylähällä lentää,

toisia kultani rakastaa, vaan rakastan sitä sentään.

Musta lintu, merikotka se suuria suruja kantaa,

toisille kultani kuikuttaa ja toisille suuta antaa.

Katselen mustalle merelle, mut ei ole purtta mulla,

jolla mä kotiin kuljettaisin sen hulivili-kullan.
 Musta lintu, merikotka se lensi meriä pitkin,
minä raukka rantakivellä katkerasti itkin.

Järven jäällä.

Sileällä sileällä järven jäällä se viima niin vinhasti puistaa,

sileällä sileällä järven jäällä se poika surunsa suistaa.

Sileällä sileällä järven jäällä

ne aisakellot kilkkaa,
sileältä sileältä järven jäältä
se kullan mökki jo vilkkaa.

Sileällä sileällä järven jäällä

nyt poika varsalla ajaa,
sileältä sileältä järven jäältä
käy poika kultansa majaan.

Sileällä sileällä järven jäällä ne maaliman murheet hukkuu,

ja oman kultansa polvella tämä poika jo kohta nukkuu.

Köyhän koti.

Käki se kukkuu kuusikossa ja mieli on surevainen, heilini

maailman kulkija on ja itse olen samallainen.
 Mut tule sinä tyttönen kuitenkin;
jos liityttäisin yhteen,
niin ehkäpä syksyllä korjaisimme
me pellosta pienen lyhteen.

Karu on korpi ja kuiva on kangas,

mut minkäpäs sille taitaa,
parempi on koti köyhäkin
kuin maailmanrannan laita.

Ja koti se koti on köyhänkin,

jos vaikka petäjää purtais,
ja vaikkapa joskus hallakin
se mieheltä mielen murtais.

Mut mitä niistä huolista huomisista, ei ne nyt mieltä paina,

muu jos loppuu, niin rakkautta riittää ja sitä sitä riittää aina.

Heilini.

Heilini on niin herttaisen kaunis,

kun ei vaan veis halla,
veihän se ruusun kukkasenkin
mäen kukkulalla.

Hento on ruusu ja kylmä on halla,

ei sitä kukkanen kestä,
anna siis, taivas, lämpöäsi
ja halla harmaja estä.
 Hento on ruusu ja kylmä on halla,
elä sen anna tulla,
onhan päivän paistetta
ja onhan lämpöä sulka.

Suojele, taivas, heilini hento,

nuori kuin nurmen nukka,
kaunis sun maahan on katsella,
kun kasvaa se ruusun kukka.

Suojele, taivas, heilini hento,

anna päivää ja vettä,
anna poskehen purppuraa
ja anna huulihin mettä.

Kevätkylmissä.

Niin kylmä on kevähän tuuli, syyn kyllä mä tiedän sen: ei

impeni viehkeähuuli nyt riennä mun rinnallen.

Niin oudot on linnun laulut,

syyn kyllä mä tiedän sen:
ne kelle lauluja laulais,
kun kuihtui se kukkanen.

Sen siskoset surren nuokkuu, syyn kyllä mä tiedän sen: ne

muistavat kukkien kukkaa ja lapsosta keväimen.
Jäiden lähtö.

Kevätjäiden lähtöä katsomaan minä riensin immen kanssa,

vaan virran jäät oli paikoillaan ja lainehet kahleissansa.

Ei sulanut vielä virran jäät,

vaan jäät ne sydänten suli,
ei kuohunut laineet lakkapäät,
vaan kuohui rinnassa tuli.

Ja ma povelle painoin immen pään ja suutelin kertaa sata,

— en tiennyt, ett¹ oli lähtö jään niin suurta ja valtavata.

Kalevaisten karkelo.

Soikaa, soiton kielet, soikaa, joukot nuoret karkeloikaa, nyt

se soiton aika on! Hiuksista neion nuoren kavon kullan
kutriloista soiton kielet tehty on. Siksi kavon kaihomieltä
kertoo ääni kantelon. Mure sille soinnut antoi, suru säveleitä
kantoi, siksi harvoin riemunkieltä kertoo ääni kantelon. Soi nyt
soitto kuitenkin, soi nyt riemusävelin! Rannan raidat notkuu,
nuokkuu, hiljaa illanhenki huokuu, nuoku joukko nuorison
kaikuessa kantelon! Kuule, kaikuu vaskivaara, helkkyvi
hopeakorpi, käki iltavirret kukkuu, kohta neiot nuoret nukkuu.
Nyt siis, soiton kielet, soikaa, joukot nuoret karkeloikaa!
Soikaa, soiton kielet, soikaa, Kalevala kaunis on, kapo kaunis,
kultakutri kukkana on karkelon! Lähtee karhu piilostaan soiton
ääntä kuulemaan, tulee peura poikineen, soutaa sotkat yli