Smart Digital Manufacturing A Guide for

Digital Transformation with Real Case

Studies Across Industries 1st Edition
Rene Wolf
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/smart-digital-manufacturing-a-guide-for-digital-transfo
rmation-with-real-case-studies-across-industries-1st-edition-rene-wolf/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Digital Twin Driven Smart Manufacturing 1st Edition Fei

Tao

https://textbookfull.com/product/digital-twin-driven-smart-
manufacturing-1st-edition-fei-tao/

Formula 4 0 for Digital Transformation A Business

Driven Digital Transformation Framework for Industry 4
0 1st Edition Upadrista Venkatesh

https://textbookfull.com/product/formula-4-0-for-digital-
transformation-a-business-driven-digital-transformation-
framework-for-industry-4-0-1st-edition-upadrista-venkatesh/

Strategic marketing management in Asia case studies and

lessons across industries First Edition Andaleeb

https://textbookfull.com/product/strategic-marketing-management-
in-asia-case-studies-and-lessons-across-industries-first-edition-
andaleeb/

Options for a National Plan for Smart Manufacturing 1st

Edition Committee On Options For A National Plan For
Smart Manufacturing

https://textbookfull.com/product/options-for-a-national-plan-for-
smart-manufacturing-1st-edition-committee-on-options-for-a-
national-plan-for-smart-manufacturing/
Digital Transformation in Semiconductor Manufacturing
Proceedings of the 1st and 2nd European Advances in
Digital Transformation Conference EADTC 2018 Zittau
Germany and EADTC 2019 Milan Italy Sophia Keil
https://textbookfull.com/product/digital-transformation-in-
semiconductor-manufacturing-proceedings-of-the-1st-and-2nd-
european-advances-in-digital-transformation-conference-
eadtc-2018-zittau-germany-and-eadtc-2019-milan-italy-sophia/

When Translation Goes Digital: Case Studies and

Critical Reflections 1st Edition Renée Desjardins

https://textbookfull.com/product/when-translation-goes-digital-
case-studies-and-critical-reflections-1st-edition-renee-
desjardins/

Frontiers Of Digital Transformation: Applications Of

The Real-World Data Circulation Paradigm Kazuya Takeda

https://textbookfull.com/product/frontiers-of-digital-
transformation-applications-of-the-real-world-data-circulation-
paradigm-kazuya-takeda/

The Technology Fallacy How People Are the Real Key to

Digital Transformation 1st Edition Gerald C. Kane

https://textbookfull.com/product/the-technology-fallacy-how-
people-are-the-real-key-to-digital-transformation-1st-edition-
gerald-c-kane/

Digital Transformation of Enterprise Architecture 1st

Edition Vivek Kale

https://textbookfull.com/product/digital-transformation-of-
enterprise-architecture-1st-edition-vivek-kale/
Table of Contents
Cover
Preface
Executive Summary
A Note to the Industry Analyst
A Note to the Manufacturing Executive
A Note to the Student
Acknowledgments
Acronyms
About the Authors
Editors
Coauthors
Part I: Defining Smart Digital Manufacturing and
Manufacturing 4.x
1 Introducing Manufacturing 4.x for Smart Digital
Manufacturing
1.1 From Industry 4.0 to Manufacturing 4.x
1.2 Manufacturing Operations: The Permanent
Functions to Which Manufacturing 4.x Is Applied
2 The Framework for Manufacturing 4.x
2.1 The Time Factor
2.2 Manufacturing 4.x Iterations
3 The Manufacturing 4.x Roadmap
3.1 The Role of Digital Twins in Manufacturing 4.x
3.2 Manufacturing 4.x Enabling Technologies
4 Finding Your Tipping Points
4.1 Market Trends
4.2 Strategic Considerations
 4.3 Field Data Utilization
4.4 From the General to the Specific
References
Part II: Manufacturing 4.x for Specific Approaches
5 Manufacturing 4.x for Repetitive Operations
5.1 High‐volume Efficiency
5.2 Making to Order, Repetitively
5.3 Data and Closed Loops
5.4 Repetitive Manufacturing and Manufacturing 4.x
6 Manufacturing 4.x for Process Industries
6.1 Process Manufacturing Distinctives
6.2 Outstripping Legacy System Capabilities
6.3 Integrated, Distributed Production
6.4 Batches of One with Speed to Market
References
7 Manufacturing 4.x for Complex Manufacturing
7.1 Paths to Digital Integration
7.2 Globalization and Disruptive Product Technology
7.3 Closing the Supply‐chain Loop
7.4 Closed‐loop Quality Through Long Product Lives
References
8 Manufacturing 4.x for Small and Medium Businesses,
Cloud Adoption
8.1 The Solution in Point Solutions
8.2 What to Look for in Each Point Solution
8.3 What the Cloud Means for Manufacturing SMBs
8.4 The Cloud Gives Control to Users for Smart Data
Insights
8.5 Bringing Together the IIoT with the Manufacturing
IT Landscape
References
 Part III:
9 Critical Success Factors
9.1 The Workforce and Change Culture
9.2 The Role of Management
9.3 Transformation Beyond the Digital
Reference
10 Conclusion
Index
End User License Agreement

List of Illustrations
Chapter 1
Figure 1.1 A radical change for manufacturers.
Figure 1.2 An example of typical MOM functions.
Figure 1.3 MOM – digital brain for smart manufacturing.
Chapter 2
Figure 2.1 Proform case study.
Figure 2.2 The manufacturing innovation adoption curve.
Figure 2.3 Tipping points innovation efficiency.
Figure 2.4 Relative performances.
Figure 2.5 Change in the ideal with a market disruption.
Figure 2.6 Tipping points for technology adoption.
Chapter 3
Figure 3.1 Manufacturing 4.x roadmap.
Figure 3.2 Closed‐loop manufacturing for process
industries..
Figure 3.3 Closed‐loop manufacturing – end‐to‐end process
view.
 Figure 3.4 Key aspects of manufacturing 4.x.
Figure 3.5 Digital twin – product, production, and
performance.
Figure 3.6 The manufacturing 4.x roadmap.
Chapter 5
Figure 5.1 Tipping points for repetitive manufacturing.
Figure 5.2 Electronics manufacturing processes.
Chapter 6
Figure 6.1 Many facets for process industries.
Figure 6.2 Closed‐loop manufacturing for process
industries..
Figure 6.3 Tipping points for process manufacturing.
Chapter 7
Figure 7.1 Closed‐loop manufacturing for discrete complex
processes.
Figure 7.2 Tipping points for complex manufacturing.
Chapter 8
Figure 8.1 Opportunities and benefits of cloud computing.
Figure 8.2 Unlock power of smart data.
Figure 8.3 Power of smart data for actionable intelligence.
Figure 8.4 Data driven manufacturing journey.
Figure 8.5 Smart data toward better decision process.
Part 2
Figure 5.0 Industries.
Smart Digital Manufacturing

A Guide for Digital Transformation

with Real Case Studies Across
Industries
Edited by René Wolf and Raffaello Lepratti
Authors
René Wolf
Siemens Digital Industries Software
Manufacturing Operations Management
Gleiwitzer Straße 555
90475 Nürnberg
Germany

Raffaello Lepratti
Siemens Digital Industries Software
Manufacturing Operations Management
Gleiwitzer Straße 555
90475 Nürnberg
Germany

All books published by Wiley‐VCH are carefully produced. Nevertheless, authors,

editors, and publisher do not warrant the information contained in these books,
including this book, to be free of errors. Readers are advised to keep in mind that
statements, data, illustrations, procedural details or other items may inadvertently
be inaccurate.
Library of Congress Card No.:
applied for
British Library Cataloguing‐in‐Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library.
Bibliographic information published by the Deutsche
Nationalbibliothek
The Deutsche Nationalbibliothek lists this publication in the Deutsche
Nationalbibliografie; detailed bibliographic data are available on the Internet at
<http://dnb.d-nb.de>.
© 2021 WILEY‐VCH GmbH, Boschstr. 12, 69469 Weinheim, Germany
All rights reserved (including those of translation into other languages). No part of
this book may be reproduced in any form – by photoprinting, microfilm, or any
other means – nor transmitted or translated into a machine language without
written permission from the publishers. Registered names, trademarks, etc. used
in this book, even when not specifically marked as such, are not to be considered
unprotected by law.
Print ISBN: 978‐3‐527‐34862‐6
ePDF ISBN: 978‐3‐527‐83094‐7
ePub ISBN: 978‐3‐527‐83095‐4
Cover Design Schulz Grafik Design, Fußgönheim, Germany
Preface
Executive Summary
As the world progresses toward Industry 4.0, how can your
manufacturing concern successfully navigate your unique digital
journey? In our conversations with manufacturers from across the
globe and the industrial spectrum, Siemens has heard a sweeping
array of thoughts about digitalization, Industry 4.0, the smart factory
and related concepts. To some, digitalization is a golden opportunity;
to others, it is a necessary evil. But to optimist and pessimist alike,
there seems to be widespread puzzlement over the practical details of
digitalization. To many manufacturers, digital transformation is a
vague and confusing concept they nevertheless must grapple with in
order to survive the Fourth Industrial Revolution.
The proliferation of digital manufacturing technologies adds to the
confusion, leaving many manufacturers perplexed and unprepared,
with little real insight into how emerging technologies can help them
sustain a competitive edge in their markets.
Yet along with the confusion and challenges, digitalization also
presents manufacturers with a great opportunity to grow their
competitiveness, profitability, and responsiveness to consumer
demand. More than that, digital transformation for many companies
is evolving from an opportunity to an imperative, especially
considering unprecedented world events (say natural disasters,
global financial crisis, and disruptions due to global pandemics).
Supply chain disruptions, rebalancing of manufacturing hubs, a
greater need for remote interaction with manufacturing operations,
and other impacts of global crises are occurring on an extraordinary
scale, driving many toward accelerated adoption of digital
technologies. Manufacturers whose products have become scarce
during a global crisis are learning new ways to rapidly increase
capacity. Manufacturers who have experienced great drops in
product demand during a global crisis are learning new ways to
agilely repurpose their idle plants and lines. In all cases, digital
technologies are critical to successfully piloting through uncertain
times.
In the midst of these complexities, challenges and opportunities,
Siemens has found a unique position from which to help because of
our multiple roles in the manufacturing space. On one hand, as a
digital industries software provider, we are deeply involved in
various business conversations with manufacturers. We have
listened carefully to your voices, issues, concerns, and challenges. We
are intimately acquainted with the difficulties as well as the benefits
of implementing digital solutions, having assisted manufacturers
across the globe on this journey. On the other hand, because Siemens
is a manufacturer, we have experience digitalizing our own factories
and that has given us an even closer, direct experience of all that
digitalization entails. We want to share the hard‐earned knowledge
we have gained, not only as we have innovated a broad array of
digital technologies, but more importantly as we have successfully
implemented them for the full spectrum of manufacturing
enterprises around the globe – including our own.
We have set out in this book to effectively convey our knowledge and
experience through a concept we call “Manufacturing 4.x for Smart
Digital Manufacturing,” a stepwise approach to realizing the promise
of the Fourth Industrial Revolution. The Manufacturing 4.x Smart
Digital Manufacturing roadmap provides guidance and enables low‐
risk, high‐reward adoption of new manufacturing software
technologies through a series of tipping‐point investment decisions
that result in optimized manufacturing performance.
On a deliberately practical level, Manufacturing 4.x for Smart Digital
Manufacturing helps manufacturers across industries to optimize
their technology adoption based on return‐on‐investment (ROI), risk
and relative competitive performance. The so‐called tipping points
are the points at which manufacturers should switch to a new
generation of technologies, with each industry having unique
considerations for their optimal path. This book focuses especially on
tipping points for manufacturing operations, the critical domain
where virtual and real production converge.
If this book fulfills its mission, our readers will gain a clear
understanding of what digital technology has to offer them, and how
and when to invest in these essential components of tomorrow's
factories.

A Note to the Industry Analyst

Though this book's target readership is the manufacturing engineer,
we have written it in a way that we anticipate will be helpful to
analysts covering digitalization – especially manufacturing
operations management (MOM). The Manufacturing 4.x for Smart
Digital Manufacturing framework is designed to be useful across
various technology platforms, industries and types of manufacturing.
The book is not meant to prescribe any particular vendor choices.
Instead, it communicates Siemens' perspective on how
manufacturing leaders should create their digitalization roadmap in
a very practical way. As industry thought leaders, analysts need to
couple the practical with the visionary. We hope that our forward‐
looking way of evaluating technologies and their adoption will help
you make that connection. We want to prepare manufacturers to
anticipate the requirements of their customers and identify the right
digital investment opportunities, the ones that will enable them to
thrive in these new and emerging market conditions.
Like you, Siemens wants manufacturers to evaluate digital solutions
not just on the basis of meeting a particular need today, but also on
the basis of incrementally building a digital ecosystem through which
their technology choices today will continue to support them through
tomorrow's challenges. We hope that you will find the Manufacturing
4.x for Smart Digital Manufacturing to be a useful tool as you
perform your own analyses and evaluations.

A Note to the Manufacturing Executive

Tasked with both vision casting and drilling down into your
manufacturing operations' detailed information technology (IT)
needs, manufacturing executives must evaluate long‐term IT
infrastructure needs, anticipate new forms of technology and the
skill sets needed on your IT team, and maintain an uninterrupted
infrastructure on which your critical operations run. How do you
reconcile the needs of the real‐time manufacturing environment with
the efficiencies of digital technologies? How do you determine the
digital industries partners that will help you invest in manufacturing
IT for the long haul? We believe the Manufacturing 4.x roadmap will
help you to address these questions.
Like your manufacturing technologists and strategists, you are
inundated with new digital tools, options, updates and modules – a
cacophony that makes the orchestration of a sound digitalization
plan all the more challenging. As you sit side‐by‐side with key
manufacturing personnel, you must determine how best to meet the
needs of various internal teams, and of course, the customers you
serve. Manufacturing 4.x for Smart Digital Manufacturing provides a
framework that can be used as a kind of filter to sift through the
noise to the right digital investments for you.

A Note to the Student

Once you have studied the academic aspects of the Fourth Industrial
Revolution, the question remains how this revolution is unfolding in
the real manufacturing operations of today and into the future. It is
of critical importance to us to help you find answers to this question.
After all, the whole manufacturing ecosystem hinges on the
education and development of the next generation of professionals.
You will be contributing to economic growth and vitality, whether
you work as a manufacturer, system integrator, consultant, analyst,
or software vendor.
Unlike other transitions from academic to commercial endeavors,
you may find yourself on the leading edge of near‐term changes in
industry. Up until now, most engineering professionals have begun
their careers on one of distinct tracks: either they have a great
foundation in IT and must learn how it relates to manufacturing
technologies; or they mastered the subjects that fall under a branch
of engineering and now must learn how manufacturers employ IT to
manage and execute operations that produce real electrical,
mechanical, chemical or even mechatronic systems. As one engineer
put it, it seems as though plans and designs have to be thrown over a
wall to production.
Today, the siloed worlds of IT and manufacturing engineering are
being set loose to commingle and break down the barriers between
the digital and real world. You are the first generation to start your
careers with this holistic manufacturing approach. But many more
barriers between digital and real manufacturing require dismantling.
Manufacturing 4.x for Smart Digital Manufacturing may empower
you, the aspiring engineer, to help implement the changes that will
bring about the convergence of virtual and real manufacturing; of a
product's plan, design, manufacture, performance and maintenance;
and of tools as‐yet uncreated and the processes and products they
will create.
To achieve this lofty vision, you need a handhold on the Fourth
Industrial Revolution as it currently exists, as well as a down‐to‐earth
framework on which to develop a roadmap to the digitalized future.
We are convinced that Manufacturing 4.x for Smart Digital
Manufacturing can provide you with just such a connection between
beautiful yet abstract manufacturing ideas and the manufacturing
floors of today and tomorrow.
July 2020
Nuremberg, Germany

Raffael René Wolf

lo
Lepratti
Acknowledgments
As this book is being published, the world is going through a global
pandemic and is facing many uncertainties. We strongly believe that
embracing new concepts and technologies helps manufacturers to
not only meet todays' challenges but also improve their agility and
resilience for future developments. The concepts, proven ideas,
methodologies, and customer cases in this book will provide practical
guidance to readers to implement their digital transformation in
manufacturing.
We express our sincere gratitude to several individuals' contribution.
Their industry experience, subject matter expertise, and reviews
shaped the content of this book for our readers.
To our global Industry Management and Innovations marketing
team, for their combined effort in completing the book:
UV Subba Rao
Filip Schiettecat
Dominik Mergler
Emilio Ferrari
To subject matter experts, Oren Manor for electronics industry and
Marco Giordano for automotive industry.
To Dana Marxer and Karen Mason, for their contribution in
converting the concepts, ideas, and real‐world examples from the
team to descriptive form.
To Claudia Basso, for attaining required customer agreements and to
Alessandro Cereseto & marketing team for relevant graphics in the
book. To all colleagues who gave feedbacks for parts of the
manuscript.
And finally, special acknowledgment to all our customers, in
providing their experiences and lessons learnt during their
manufacturing digital journey.
René Wolf and Dr. Raffaello Lepratti
Siemens Digital Industries Software, Manufacturing Operations
Management, Gleiwitzer Str. 555, 90475 Nürnberg, Germany
Acronyms
A&D aerospace and defense
AFP automated fiber placement
AGV automated‐guided vehicles
AI artificial intelligence
AM additive manufacturing
APQP advanced product quality planning
APS advanced planned and scheduling
AR augmented reality
B2B business to business
BOM bill of material
BOP bill of process
CAPA corrective and preventive action
CAQ computer‐aided quality
CAVE cave automatic virtual environment
CLM closed‐loop manufacturing
CLQ closed‐loop quality
CNC computer numeric control
CPG consumer packaged goods
XR extended reality
ECO engineering change order
eDHR electronic device history records
EMI enterprise manufacturing intelligence
ERP enterprise resource planning
F&B food and beverage
GB gigabytes
H&S health and safety
HMI human machine interface
HVAC heating, ventilation, and air conditioning
IIoT industrial Internet‐of‐things
IoT Internet‐of‐things
IP intellectual property
IT information technology
JIS just‐in‐sequence
JIT just‐in‐time
KPI key performance indicator
LIMS laboratory information management system
MBSE Model Based Systems Engineering
MES manufacturing execution system
ML machine learning
MOM manufacturing operations management
MPS master production schedule
MSDS material safety data sheets
NCR nonconformance report
NPI new product introduction
OEM original equipment manufacturer
PCB printed circuit board
PJF print job file
PLM product lifecycle management
PPC production planning and control
QMS quality management system
QR quick response
R&D research and development
ROI return on investment
RWD real world data
SCADA supervisory control and data acquisition
SMB small and medium businesses
SPC statistical process control
TB terabytes
3D three dimensional
WIP work in process
About the Authors
Editors

Mr. René Wolf is senior vice president of Manufacturing Operations

Management Software business (Opcenter) at Siemens Digital
Industries Software. He and his team are responsible for developing
and delivering industry‐leading manufacturing operations
management solutions.
Mr. Wolf started his career with Siemens in Nuremberg, Germany.
There he held various positions in product management, business
development, and marketing within the Automation and Drives
(A&D) group. From 2007 onward, he worked in Atlanta, Georgia, for
Siemens Energy & Automation, Inc. and in 2009 switched to
Siemens Industry, Inc., heading the factory automation business in
the United States. In 2010, he moved back to Nuremberg and in 2011
became head of global product management for SIMATIC HMI.
As of May 2016, Mr. Wolf is leading the global business of
Manufacturing Operations Management Software. Mr. Wolf earned
his degree in physics from the University of Erlangen in 1995.
Dr. Raffaello Lepratti is vice president of Business Development and
Marketing for Manufacturing Operations Management Software
business (Opcenter) at Siemens Digital Industries Software. With his
team, he supports engagements with manufacturers and solution
integrators globally and across various industries in the discrete and
process areas.
Dr. Lepratti has almost a decade of experience in automotive and has
held positions in European and Asian divisions within Siemens. His
roles have spanned Product Management, Marketing, and Account
Management. He joined Siemens in 2010.
Dr. Lepratti holds a degree in electrical engineering as well as a PhD
in advanced human–machine collaboration. Over the years, he has
worked on several international research projects, is the author of
books and scientific papers, co‐owner of several patents, and is a
member of MESA's international board of directors.
Coauthors

Mr. UV Subba Rao is innovation officer for Manufacturing

Operations Management Software business (Opcenter) at Siemens
Digital Industries Software. Mr. Rao joined Siemens in 2007 and has
more than two decades of industry expertise in discrete industries
within PLM, digital manufacturing, and shop‐floor systems
modernization domains.
Mr. Rao holds mechanical engineering degree from Osmania
University, India, with master's in software systems from BITS,
Pilani, India, and an MBA from Michigan State University, USA.

Mr. Filip Schiettecat is head of industry management for the CPG,

Process and Medical Device Industries for Manufacturing Operations
Management Software business (Opcenter) at Siemens Digital
Industries Software. Mr. Schiettecat joined Siemens in 2002 and has
over 15 years of industry expertise in the domains of product R&D,
production execution, scheduling, and quality testing.
Mr. Schiettecat holds a master's degree in computer science from
Brussels Free University and an MBA in general management from
Vlerick Business School.

Mr. Dominik Mergler is head of product marketing and enablement

program for Manufacturing Operations Management Software
business (Opcenter) at Siemens Digital Industries Software. Mr.
Mergler is also driving business development of cloud solutions and
the Go‐to‐market for the SMB market. Mr. Mergler joined Siemens
in 2013 and has expertise in post‐merger integrations, strategy, and
innovation management.
Mr. Mergler holds a bachelor's degree in business administration
from FOM University of Applied Science in Düsseldorf, Germany.

Dr. Ing. Emilio Ferrari is head of industry management for Discrete

industries Manufacturing Operations Management Software
business (Opcenter) at Siemens Digital Industries Software. Dr. Ing.
Ferrari joined Siemens in 2000 and has 20+ years of industry
expertise in global MOM deployments as well as serving Siemens
customers as technical support manager. He has got a wide and
global international experience matured during midterm overseas
assignments like in the United States where he has covered the role
of MOM Delivery Service manager
Dr. Ing. Ferrari holds electronics engineering degree from University
of Genoa, Italy.
Part I
Defining Smart Digital
Manufacturing and
Manufacturing 4.x
1
Introducing Manufacturing 4.x for
Smart Digital Manufacturing
Regardless of your manufacturing industry segment, manufacturing
process, supplier tier, or the maturity of your business, one thing is
clear: Your manufacturing enterprise will go through a continued
digital transformation, no matter how digitalized you are today. The
question is what, when, and how will that transformation take place?
That is precisely what this book is intended to answer for you, the
manufacturing professional, in a practical and actionable way. We
give you the tools to evaluate your market and competitive landscape
and plan your digitalization roadmap.
Let us start with some real‐world examples of how market conditions
have pushed manufacturers to their tipping point – the point at
which a step forward on their digitalization journey was required.

The Proform example

The Proform example

With 30 work centers running eight hours per day, Proform, a
relatively small manufacturer of complex tubular parts based in
Lyon, France, was successfully managing its production schedule
with a three‐person staff and an Excel software spreadsheet. Happily,
the company was growing, but a key growing pain was determining
when to migrate from the Excel scheduling approach to a targeted
digital scheduling solution. The Excel approach held up through
quite a bit of growth; but finally, when the company reached 260
work centers running 24 h per day, they had reached their tipping
point. The company recognized that it needed visibility through as
much as 18 months of planning and scheduling, but a 256‐column
spreadsheet gave them visibility only through one month – and that
in an unwieldy form. To gain needed visibility, Proform adopted a
software application designed specifically for manufacturing
planning and scheduling. The system receives orders directly from
the company's enterprise resource planning (ERP) system and, using
powerful algorithms to process large amounts of data quickly, it
interacts with the manufacturing execution system (MES) to
implement the work schedule and keep planning up to date. With
this solution in place, only one staff member is needed to manage
1500 continuous work orders from 7000 referenced finished
products, including 1000 that are custom made – freeing up two
staff members to focus on other duties. Proform increased its
administrative efficiency by 87% and improved its on‐time delivery
to 96%.

The chemical company example

When a global manufacturer of specialty chemicals decided to double
its paint and coatings production capacity in the United Kingdom,
the decision‐makers opted for a new plant. They chose
manufacturing technology for this facility with the goal of making it
the world's most advanced and sustainable paint factory. But
because this plant is only one facility in chemical manufacturer's
global production network, what digital system would best support
not only the new manufacturing operation but also all the
interactions of that new facility with the rest of the company? With
this need for a common digital ecosystem in mind, the company
chose a fully integrated digital system for the new plant that manages
all manufacturing technologies from a single computer system, so
that every activity – from ordering raw materials to shipping finished
products – can be initiated without operator intervention. The digital
system enables the plant to produce paint products across the entire,
extensive product portfolio, while also reducing waste by 50% and
hazardous volatile organic compound (VOC) emissions by 75%. The
digital system's open platform means that interfacility integration is
straightforward.
In very different ways and along very different routes, both Proform
and the specialty chemical manufacturer have equipped themselves
to achieve ongoing performance gains in their manufacturing
operations. Because the means by which they are making these
performance gains include digital technologies that are new to them,
one could say that each company has successfully navigated
uncharted waters in the realm known as Industry 4.0 – but
Industry 4.0 was neither the goal nor the point of focus during their
journeys into digitalization. Instead, they started out with a set of
issues and ideas similar to those experienced by a broad array of
manufacturers across the globe and across the industrial spectrum,
issues and ideas pertaining to their particular manufacturing
operations and goals, not to Industry 4.0 or smart manufacturing or
a digital transformation. Only as they began seeking ways to address
these manufacturing issues did digital technologies enter the
discussion – as a means of solving manufacturing questions, not as
an end in and of themselves.
As we work with diverse companies in the manufacturing space, we
hear similar questions about manufacturing issues, over and over:

How do we keep up with new or growing demands from our

customer base?
How do we raise productivity without sacrificing quality?
What new practices and technologies should we adopt to reduce
time to market for new products?
How can we improve our on‐time performance?
What must we do to cost‐effectively manufacture smaller and
smaller lot sizes?
If the solution is found in Industry 4.0, what exactly does that
mean for our particular manufacturing operations?

This last question epitomizes the predicament in which many of the

manufacturers with whom we work are finding themselves. To
remain competitive, they know that they must embrace the Fourth
Industrial Revolution and make tough choices about digital
investments (Figure 1.1). But their area of expertise is bending and
forming metal tubes, or formulating and producing paints – not IT.
Or, at larger companies with IT departments, the intersection of
digital and manufacturing engineering is not yet established well
enough to support such critical decisions.

Figure 1.1 A radical change for manufacturers.

The proliferation of digital manufacturing technologies is
overwhelming to many of these companies. Those individuals
responsible for digital planning are often perplexed by the alphabet
soup of digital solutions – for quality, execution, planning,
scheduling, and intelligence – and they have been given no tools to
prepare for making informed decisions about which of these
technologies to implement in their factories, and when. Worse yet,
some manufacturers have arrived at our doors in a state of decision‐
making paralysis, having heard as many stories of digital failure as
digital success.
At the same time, new market pressures are compressing the
timetable for manufacturers to make digitalization plans and
decisions. We delve into these market pressures and their impacts in
the next chapter; for now, think about the impact on the
management of manufacturing operations when a major automotive
original equipment manufacturer (OEM) made the decision to
expand its model offering. The company was entering a car segment
that requires higher volumes and more highly automated processes
than before. In today's market conditions, the company needed a
digital solution that would help them ensure a fast time to market for
new products, manage more than 70 000 configurations, and
implement automated processes to help reduce costs while keeping
the highest quality standards of their brand. The market pressures to
accomplish these kinds of outcomes are growing and intensifying.
If you count yourself among those needing clarity in the midst of this
confusing marketplace, we have good news for you. Like it was for
Proform, the specialty chemicals company, the automotive OEM, and
thousands of other manufacturers – ranging from small businesses
to global conglomerates, startups to centuries‐old concerns,
nanotechnology manufacturers to makers of airliners, water bottlers
to specialty petrochemical companies, and those located in tropics to
frozen tundra – successful digital transformation, and the vast
benefits that come with it, is a handful of practical steps away.

1.1 From Industry 4.0 to Manufacturing 4.x

Before addressing the solution, it is good to understand the nature of
the problem. How did the manufacturing world arrive at this state of
disarray and discomfort with the digital journey? Here are some of
the key factors:
Digital pace of innovation: “Exponential” may or may not be
technically accurate in characterizing the pace of change in digital
technologies, but it sure feels that way to many of us. You install a
production planning and control (PPC) system and along comes
advanced planning and scheduling (APS). Does APS replace PPC?
Overlap with it? Do you need both? The proliferation and
advancement of digital technologies is not just unrelenting but also
accelerating. Many of these technologies apply to your
manufacturing floor – but some do not. How do you know which is
which?
The inertia of homegrown solutions: Many manufacturers we have
encountered developed digital solutions of their own years ago, often
out of necessity because the specific set of capabilities they were
seeking did not exist. These homegrown systems were often quite
capable and successful. So, as manufacturing needs grew, such a
company would continue to modify and patch these solutions to
meet new challenges. While these system upgrades work sufficiently
well for a time, the manufacturer remains tied to a custom solution
that can be maintained or modified only by a small number of
individuals possessing tribal knowledge. The more capabilities these
systems offer, the harder (and more expensive) it is to part with
them, so more capabilities are added, making them more complex
and more tied to those few individuals … and so on. With each
system upgrade, the manufacturer's business risk is growing: an
employee with knowledge of the system leaves the company; the
system breaks down; or it simply cannot scale at the pace of the rest
of the market or one's competitors. The thousands of homegrown
systems still in operation, and the tribal knowledge on which they
depend, also cloud the industrial world's ability to comprehend or
evaluate all the digital solutions available.
Digitalization knowledge gap: As noted above, neither Proform nor
the specialty chemicals manufacturer set out to implement Industry
4.0; they adopted digital tools to meet the specific productivity and
quality goals they had. How did they know which technologies to
adopt? The difficulty for many manufacturers is a disconnect
between their defined manufacturing performance goals and
knowledge of the digital solutions that address those specific goals.
Flooded with offers by companies vaguely promising a digital
transformation that will address their requirements, they still lack
the information needed to connect their manufacturing goals with
these digital solutions. And with the proliferation of digital
technologies, they have limited tools to cut through the clutter to the
systems that actually do address their needs.
Abstract terminology: The term Industry 4.0 was coined to identify
a strategy of the German government to promote the general
computerization of manufacturing. The term, and likewise smart
manufacturing, has come to describe an emerging phenomenon in
manufacturing. Industry observers and prognosticators had
previously identified a first (mechanization with water and steam
power), second (mass production and assembly lines), and third
(computers and automation) industrial revolution, and they defined
the Fourth Industrial Revolution as an extension of computerization
into autonomous systems, smart devices, interconnectivity, and real‐
time data. All well and good – but what does all this mean at a real
factory? Industry 4.0, smart manufacturing, digital transformation,
Another random document with
no related content on Scribd:
 Näinä aikoina sai "Kullervo" tehdä palveluksen, jota kapteeni Malm
aina ylpeydellä muisteli. Yhtiön pääisännän tyttären häät vietettiin
eräänä kesänä. Kapteeni Malm kiirehti ulkomaamatkaltaan ja
joutuikin parhaiksi häihin. Hän tarjosi laivansa hääjoukon
käytettäväksi. Tarjous otettiin riemulla vastaan, ja päivä oli
"Kullervon" ja sen päällikön kunniapäivä.

Mutta ajat muuttuivat. Laivayhtiöitä sikisi kuin sieniä sateen

jälkeen sekä koti- että ulkomaalla, niin että alkoi olla liikoja laivoja
joka väylällä, jonka tähden syntyi kilpailu ja taistelu elämästä ja
kuolemasta. Toinen toimitti tehtäviä toistaan huokeammalla.
Yhtiöiden kesken koetettiin saada toimeen sopimus yhteisistä
maksuista, vaan siitä ei tullut mitään, toinen sieppasi palan toisensa
suusta. "Kullervo" purjehti vajailla lasteilla, ja rahtimaksuja täytyi yhä
alentaa, jos mieli vähänkään ansiota saada.

Laivan pääisäntä, joka ensi vuosina, noina levinä aikoina, aina oli
sitä vastaan ottamassa ja piti pienet kemut jokaisen ulkomaamatkan
jälkeen, tuli tylyksi laivaa kohtaan ja ani harvoin kävi sitä
katsomassa. Ja yhtiökokouksissa osakkaat murisivat, joku kiroilikin
laivaa, kun se niin vähän tuotti. Kapteeniin se koski kipeästi. Hän oli
alati tehtävänsä tunnollisesti täyttänyt, vaan kiitoslauseita ei nyt
muistanut kukaan. Nuo osakkaat ne eivät pitäneet mistään muusta
kuin voitosta, jako-osuuksista.

Kapteeni Malm kyllä koetti liehua, tinki ja teki sopimuksia, kävi

jokaisen luona keltä suinkin luuli lastia saavansa, lupasi alennusta ja
pikaista toimitusta. Häpeä olisi kaupungin ensimäisen suuren laivan
kuolla kannatuksen puutteeseen. Vaan liikemiehet olivat jäykkiä ja
kylmiä, välinpitämättöminä kuuntelivat kapteenin tarjouksia, sillä he
tiesivät, että hänen jälestään tulee toinen ja kolmas kapteeni, jotka
jokainen ottavat toistaan helpommalla.

Yhtiökokoukset tulivat yhä ikävämmiksi. Entiset suuret, hauskat

kemut vuosikokouksen jälkeen muuttuivat pieniksi Havannan
sikareiksi ja pariksi kupiksi kahvia, joita liikkeenjohtaja
hyväntahtoisuudessaan tarjosi kokouksen jäsenille. Osakkaat
kynsivät päätään, noituivat ja melkein tarkoituksella sanoivat
Malmille:

— Mitenkä sinun laivasi on taas niin huonosti seilannut? Sinä

saatat häviöön koko yhtiön!

Kapteeni Malm tuskin uskalsi tuoda esiin ehdotustaan laivan

korjauksista, jotka olisi talven aikana ensi kesän liikettä varten
tehtävä. Osakkaat kauhistuivat vähäisempiäkin ehdotuksen
numeroita ja tuskin kärsivät kuulla kaikkea.

— Mene hiiteen sinun ainaisten korjaustesi kanssa! huusi patruuni

Grönlund, joka oli kokoukseen saapunut "pienessä sievässä", niin
kuin hän sanoi, sen tähden, että levollisemmin voisi kuulla
kertomuksen laivan liikkeestä viime kesänä sekä selvityksen voitto-
ja tappiotilistä ja kapteenin korjausehdotukset. — Kuulepas, sinä
Malm! sinä myynäät ja laittelet sitä laivaasi kuin mitäkin morsianta,
heh, heh! Eiköhän se kelpaisi sinun yksityiseen palvelukseesi vähän
huonompanakin, sillä et sinä, Jumal' avita, keltään lastia saa! Sinä
vaan tahtoisit sitä enemmän kustannuksia, kuta vanhemmaksi se
tulee.

— Mutta eikös setä Grönlund ole huomannut itsestään, että kuta

vanhemmaksi ihminenkin tulee, sitä enemmän hän tarvitsee
korjausta ja kustannuksia. Viimein ei hänestä tule kalua suurillakaan
kustannuksilla.

— No, no, veli Malm, asetuhan toki! Kyllähän minäkin sen

filosofian tiedän, vaikka sinua tässä vähän hätyyttelin. Vaan
kunniamerkin hankkisin sinulle, jos saisit laivasi Vellamolle
kaupatuksi: yhtiön kunnia toki siten vielä säilyisi, ja onhan laiva
vakuutettu täydestä arvosta. Eikös se olisi helkkarin viisas temppu,
häh, häh!

— Ja se olisikin hyvin helppo tehdä, sanoi kapteeni. Olisittepa

olleet katsomassa, kun syksyllä laivaa tarkastettiin tokassa, niin sen
pohja oli täynnä reikiä kuin vasu. Naulat putoilivat sormella
työntämällä. Tästä näette, miten olen kustannuksia säästänyt. Vaan
nyt en uskalla tietteni lähteä laivaa hukuttamaan.

Kun kapteenin kertomus laivan tilasta oli luettu, loppui osakkaitten

maltti. Pohja oli korjattava, uusi höyrypannu laitettava ynnä paljon
muita kalliita kustannuksia.

— Myydään koko ruuhi! esitti hra Grönlund. Kapteenin sen sopisi

parhaiten ostaa, kun noin hyvin tuntee laivan viat. Paljoko tarjoat —
ensimäinen, toinen — —

Koko kokous oli sitä mieltä, että laivasta on päästävä erilleen

tavalla tai toisella. Päätettiin myydä se vapaaehtoisella
huutokaupalla.

Kapteeni Malm ajatteli laivan ostoa. Jos vaan hän olisi

varakkaampi, olisi liikeneviä rahoja, kyllä hän koettaisi. Ehkä
onnistuisi yksityinen paremmin kuin monipäinen yhtiö. Laivan
omistajana hän ei olisi sidottu mihinkään taksoihin, voisi vapaammin
kilpailla ja menetellä oman mielensä mukaan.

Vaan sepä se oli, kun ei ollut rahoja. Hänelläkin tosin oli pääomaa,
vaan se ei ollut pankeissa eikä obligatsiooneissa, se oli pienten
kasvavien kapteenin alkujen muodossa. Se kyllä oli "liikkuvaa"
pääomaa, vaan sangen hankala sitä olisi ollut käyttää liikkeessä.
Eivät ainakaan laivayhtiöt semmoiselle suurta arvoa antaneet.

Sen tähden täytyi hänen jättää ostotuumat mielestään ja katsoa

päältä, kun kaikki rahamiehet tekivät laskuja laivan
tuottavaisuudesta, jos sen kannattaisi ostaa. Laivaa käytiin
katsomassa ja tutkimassa ja tehtiin jos jonkin laisia suunnitelmia.

Huutokauppapäivänä oli kapteeni virkansa puolesta kutsuttu

puolueettomana henkilönä antamaan tietoja laivasta, esittämään sen
edut ja hyvät ominaisuudet ja paljastamaan sen heikot puolet.

Lukuisa joukko ostajia oli saapunut laivaa huutamaan. Syksyinen

jää oli jo siksi kovaa, että kesti varoen mennä laivalle, jonka
ympärille oli pelosta asetettu lautoja, joilla ostajat seisoivat. Vaan
eräs Vaasan herra, tavattoman lihava ja punakkakasvoinen ukko, ei
uskaltanut tulla jäälle. Hän köllistelihe rannalla, kiikaroiden laivaa, ja
hänen toverinsa, nähtävästi oma poikansa, meni laivaa
tarkastamaan.

Paikkakunnan liikemiehet, joille laiva oli vanha tuttu, kepillään

koputtelivat laivan kupeita, vaan vieraat ostajat tekivät tarkkaa
tutkimusta. He kiipesivät laivaan, veitsellä vuolten tunnustelivat
kantta onko se lahoinen, kävivät konehuoneessa moukaroimassa
höyrypannua, tarkastivat ruomat ja syynäsivät salongit. Pufetissa oli
hyllyt raastettu paljaiksi, pöydällä pari särkynyttä pulloa, ja
pufettineidin salongissa oli vuode remallaan auki, peili rikottuna ja
huonekalut epäjärjestyksessä, aivan kuin sen haltijatar olisi tullut
mielettömäksi, hosunut ja kaatanut kaikki nurin narin ja sitte juossut
johonkin loukkoon kaulastaan nuoraan riippumaan. Tuuli oli ikkunan
saumasta pyryyttänyt hiukan lunta avonaiselle vuoteelle.
Kauppaneuvoksen prokuristi, jonka hauskimpia hetkiä oli ollut
kesällä yön hämärässä juoda likööriä laivassa ja valvottaa
pufettineitiä, pisti uteliaasti päätään salonkiin ja ahnain silmin katseli
sitä. Vaan yrmeästi hartioitaan puistaen hän kääntyi pois.

Siinä seisoi ennen niin uhkea laiva niin alakuloisen ja alastoman

näköisenä, että kapteeni Malmin kävi kovasti sääliksi sitä. Jos
mitenkään hän voisi, niin hän huutaisi sen. Mielessään kulki pitkä
historia laivan syntymästä saakka, minkä ajan hän oli laivalla
purjehtinut ja siitä elatuksensa saanut. Se täytyi nyt jättää toisille, ja
se tuntui raskaalta.

Toimitusmiehen verkalleen ja virallisesti lukiessa tarjousten

määrää ja lukua, seisoi kapteeni nojaten oikeaa jalkaansa vasten,
veteli syviä ja pitkiä henkäyksiä ja tuijotti edessään olevaan laivaan,
joka jokaisen korkeamman huudon jälkeen näytti pakenevan
kauvemmaksi hänen luotaan. Häntä sitä paitse hävetti ne tarjoukset,
joita laivasta tehtiin. Kauppaneuvoksen prokuristi lähti huutamaan
viidestä tuhannesta markasta laivaa, joka alkujaan oli maksanut 150
tuhatta ja oli vielä kelpo alus. Huuliaan purren ja kehenkään
katsomatta hän heti tarjosi 15 tuhatta. Siitä ottivat sitte toisetkin kiinni
ja 25 tuhanteen huusivat aika vilkkaasti. Vaan sitte taas laimeni
ostohalu, ja jokainen mainitsi tuota uudesta laitettavaa höyrypannua.

— Mutta Herran nimessä, maksaahan tuommoisessa suuressa

merilaivassa paljas runkokin enemmän kuin 25 tuhatta, huudahti
kapteeni Malm kärsimättömänä. Ja hän luetteli paikkakunnan vesiä
kulkevia laivoja, paljoko mikin oli tullut maksamaan, niin että tähän
kaikkeen nähden tämä ei ollut kuin pilkkahinta uljaalle merilaivalle.

Huutajat vähän hymyilivät kapteenin innostukselle, vaan

suuremmissa summissa alettiin huutaa, ja saivat kuin saivatkin
hinnan nostaa nuivatuksi 35 tuhanteen markkaan.

Laiva joutui eräälle meren rantalaiselle yhtiölle, kokonaan toisiin

seutuihin. Yhtiön asiamies oli jo edeltä päin paikkakunnan
konepajalta tiedustanut, mitä se ottaisi laivan korjauksesta, ja koska
sikäläiset konepajat hänen mielestään tekivät helpommalla, oli laiva
keväällä heti jäiden lähdettyä kuletettava sinne.

Kevät tuli ja aikainen tulikin. Kapteeni Malmi varusti erään toisen

yhtiön laivaa, jota hän oli nyt tuleva johdattamaan. "Kullervolle" tuli
kulettajat, jotka laittoivat sitä reilaan sen verran, että saivat sen
viedyksi uuteen kotiinsa, jossa talven aikana tehty uusi höyrypannu
oli sitä odottamassa. He ajoivat laivan satamaan, siitä lähteäkseen
matkalleen.

Mutta nyt ei ollut lähtö kenestäkään entisenlainen. Kaihon,

oikeinpa surun tunne valtasi saattoväen, jota oli saapunut rannalle
melkoinen joukko. Puolentoista kymmentä vuotta paikkakuntaa
palvellut laiva oli nyt tuossa vierasten omana. "Kullervo" oli nyt
sitäkin säälittävämpi, kun ympärillä kaikilla puolin oli vasta
maalattuja, uudestaan nuortuneita laivoja, joiden rinnalla "Kullervo"
viime kesäisessä vanhassa asussaan näytti hirveän vanhalta, kun jo
oli ijällinen ilmankin.

Kapteeni Malm oli koko perheensä kanssa saattamassa

"Kullervoa". Hänen rouvansa oli hyvin surkumielisen näköinen ja
pienet kapteenin alut vähäpuheisina katselivat laivaa, josta heillä oli
monet valokuvat ja sitäkin lukuisammat muodostukset puusta ja
kaarnasta. Kaikkien heidän suurempien ja pienempien laivojensa
nimenä oli "Kullervo" ja sen malliin ne olivat tehdyt. Kuten oikeilla
merimiesluonteilla, oli heillä isän kuljettama laiva esikuvana
kaikkeen. Kun he koulusta kilpaa kotiin juostessaan sivuuttivat toiset,
huusivat he: "Näin se Kullervo ajaa edelle muista!" Kun he
katukahakassa hyökkäsivät ainaisten koululaisten vihollisten
katupoikain kimppuun ja pehmittivät heitä aikalailla, oli sotahuutona:
"Kullervo laskee läpi venäläisen laivan!" "Kullervo" oli kerran
Itämerellä ajanut vastakkain erään venäläisen laivan kanssa, niin
että venäläinen vähän vahingoittui. Vanhin pojista, — kapteeni
Malmilla oli kolme poikaa, — tahtoi aina pitää "Kullervon" kapteenin
viran, keskimäinen ajomiehen ja nuorin koneenkäyttäjän. Vanhin
pysyi aina kapteeni Malmina, vaan toisten nimet muuttuivat milloin
Heikkisiksi, milloin Rissasiksi ja milloin miksikin, aina sitä mukaa,
minkä nimellisiä miehiä milloinkin oli laivassa. He näet nimittivät
itseään laivamiesten nimillä.

Näihin nuoriin urheihin merimiehiin teki "Kullervon" tila alakuloisen

vaikutuksen. Paitse vanhaa pukua, oli laivalla nyt komentajina ja
kulettajina miehiä, jotka heidän mielestään olivat kaikkia muita vaan
ei merimiehiä. Ryhdikkään kapteeni Malmin sijasta laahusteli
komentosillalla muuan vääräsääri, joka alati piti käsiään housun
taskuissa. Kymmentä vertaa uljaampia olivat myös viime kesäinen
ajomies ja koneenkäyttäjä kuin nyt nuo, jotka piipun nysä hampaissa
laivan kaidetta vasten haukottelivat ja katselivat joukkoa. Aivan oli
nyt "Kullervo" joutunut kelvottomiin käsiin. Pienet merimiehet eivät
puhuneet toisilleen mitään, vaan ihan samallaisen vaikutuksen
"Kullervon" kohtalo nyt teki heidän merimiesluonteihinsa ja yhdellä
tavalla he jokainen ajattelivat "Kullervon" miehistä.
 Kapteeni Malm itse koetti näyttää vilkkaammalta, meni laivaan,
katseli entisiä tuttuja paikkoja ja puheli laivamiesten kanssa. Uudelle
kapteenille hän vielä sittekin kuvaili laivan hyviä puolia.

Kapteenin rouva tahtoi vielä nähdä kapteenin hytin, jossa

miehensä oli 15 kesää viettänyt ja jossa hänkin parhaasta päästä oli
asustanut, silloin kun kerran kävi Lyypekissä.

Kello kalahti, lähtöhetki oli tullut. Soitto ruosteisen kellon laitaan

kuului niin soinnuttomalta, kolealta, aivan kuin laiva olisi kadottanut
kaiken elämän halunsa. Kulkemaan sen kuitenkin täytyi lähteä. Vaan
jäykkää oli kulku alussa ja käänteet kömpelöt, sillä laivamiehille
olivat ahtaat kulkuväylät vieraita. Näytti kuin laiva olisi outoja
kulettajiaan vierastanut, niin kuin uutta ajajaansa vanha uskollinen
talon ruuna, joka arvelun perästä jälelleen pälyen lähtee verkalleen
tekemään taivalta.

Kapteeni Malm, hänen rouvansa, lapsensa ja koko saattojoukko

huiskutti nenäliinoja — ei kenellekään matkustajalle tai laivamiehelle,
vaan laivalle itselleen. Se oli ollut yhteiskunnan jäsen sekin, tehnyt
ihmisille palvelusta, ansainnut liikkeellä ja maksanut verot. Sen
tähden tuntui nyt siltä kuin yksi osa yhteiskunnasta, yksi sen jäsen
olisi mennyt, otettu pois vieraisiin oloihin. Ja sillä oli ystävänsä ja
vihamiehensä silläkin. Ystävät tunsivat sitä kohtaan
myötätuntoisuutta, olivat tulleet sitä saattamaan ja nyt innokkaasti
huiskuttivat liinojaan. Vihamiehiä olivat toiset laivayhtiöt, jotka nyt
ilkkuivat sydämessään, kun oli saatu yksi kilpailija pois.

Hiljaa kulkiessaan näytti "Kullervo" tunteelliselta olennolta, joka

lämpöisellä sydämellä otti vastaan, myötätuntoisuuden osoitukset.
Se oli liikutuksissaan niin kauvan, kun oli noiden ystäviensä
näkyvissä. Vaan kun se oli ehtinyt saaren taakse, osotti kiihkolla
tupruava savupatsas, että "Kullervo" oli kuivannut silmänsä, ottanut
jälleen päälleen raittiin merimiehen luonteen ja pää pystyssä teki
kulkuaan niin kuin aina ennenkin.

Kapteeni Malm huiskutti liinaansa niin kauvan, että kätensä

hervahtui. Herettyään huiskuttamasta, tunsi hän silmänsä kosteiksi,
niin että niitä piti kuivata.

Kotiin mentyä pyysi hän rouvansa laittamaan teetä, ja ehkäpä hän

itse siinä sivussa tekee totilasinkin. Vietetään iltaa "Kullervon"
viimeiseksi kunniaksi ja muistoksi.

Ilta kului kertoessa "Kullervon" merimatkoista, vaaroista ja

vastoinkäymisistä, onnellisista pelastumisista ja loistavista retkistä.
Pienten merimiesten mieliin oli pysyvimmin tarttunut se yhteen
törmäys venäläisen laivan kanssa, jossa he kuvittelivat "Kullervon"
ajaneen venäläisen poikki, lävitse kerrassaan.

Seurassa ei ollut muita kuin kapteenin oma joukko. Vaan heihin

"Kullervon" kohtalo enimmän koskikin, sillä he olivat olleet sen
likeisimpiä.

Raukka.

Tulin kerran matkoillani synkässä sydänmaassa erääseen taloon

sadetta pitämään. Astuin tupaan. Se näytti ensin tyhjältä synkkien
pilvien hämärässä, vaan sitte äkkäsin peräpenkillä oudon näyn. Se
oli mahdollisesti ihmisen pää, pää, jonka moista en ollut ennen
nähnyt. Kuvailkaa kirkon kello ylös-alaisin, jonka päällä on vähän
mykevä kansi.

Ruumistani karmasi oudosti, huomattuani tuon. Olin synkässä

sydänmaassa, missä elää taikausko, missä kenties myydään lapsia
paholaiselle ja jossa kasvaa kummallisia vaihdokkaita, pahan
hengen ja noituuden synnyttämiä, niin kuin uskotaan. Oli kuin olisi
edessäni ollut yksi semmoinen luonnoton muodostus, — päähänsä
kasvanut ihminen. Rohkaisin itseäni, vein takkini naulaan ja menin
lähemmä tarkastamaan tuota peräpenkillä pöydän takana olijata.

Tuon mahdottoman pään jatkona oli niin kuin 8-vuotiaan lapsen

ruumis, onnettoman laiha ja surkean vaivainen. Selässä oli suuri
pahka; kädet, joissa riippui tavattoman pitkät laihat sormet, olivat
sisään päin tuskallisesti kääntyneet; vasen jalkaterä oli ulospäin
melkein taakse kääntynyt: kasvot olivat lapsen kasvojen kaltaiset,
vaan ne oli venyttänyt pitkiksi tuo mahdottomaksi kasvanut pää,
jonka tähden ne olivat surkeimman näköiset. Hirveän kierot silmät
mulkoilivat minua kohden.

Sellaisena hän istui edessäni penkillä, ainoastaan likainen lyhyt

paita päällään.

Minun tuli hyvin tuskalliseksi oloni, kun vielä olimme kahden

kesken.

— Onko se vieras? kysyi hän vihdoin, yhä mulkoillen silmiään.

Minua ensin vavahdutti kuullessani hänen puhuvan, vaan hänen

pehmeä lapsen äänensä rauhoitti.

— Vieras olen, vastasin.

 — Eikö vieras kastunut, kun siellä niin kovasti sataa ropistaa?
kysyi hän taas.

— Jopa se vähän kasteli. — Oletko sinä talon poika?

— Talon poikahan minä olen, — ja minä olen aivan nuorin. Meitä

on yhteensä kuusi lasta: Heikku, Junnu, Jahvetti, Tiina — — kuka se
olikaan sitte? Minä en sitä nyt muista, vaan kun Tiina tulee heinästä,
niin kysytään siltä. Ja minä olen sitte nuorin. Minusta pidetään
enemmän kuin muista, isä ja äiti ja kaikki pitävät minusta enemmän.
Minä saan maata äitin ja isän kanssa porstuanpohjakammarissa,
vaan toiset eivät saa. Ja minua käytti isä markkinoillakin ja siellä
minä sain syödä paljo renikoita ja orehkia.

— Onkos isä käyttänyt sinua tohtorissa?

— Sillä markkinatiellähän se käytti tohtorissakin.

— Mitäs tohtori sanoi?

— Se vaan koputti minun päätäni ja oli sanonut isälle ettei siitä

kalua tule.

En tahtonut enempää kysellä hänen onnettomasta tilastaan,

luullen saattavani hänet pahalle mielelle. Vaan hän alkoi kohta
itsestään kertoa vaivaisuudestaan, lapsellisen avonaisesti, nauravin
kasvoin ja niin kuin asiasta, jota hän ei ollenkaan osannut surra.

— Minulla on niin suuri pää, ettei isän karvahattukaan sovi siihen.

Se on niin kova ja suuri kuin tupakkihakkuri. Naputtakaapas minun
päähäni, niin eikö se ole kova!

— Kyllä minä uskon.

 — Minä lyön tähän seinään, niin kuulette, kuinka se on kova.

Ja hän koputti päätään seinään, että kolahteli.

Minä kielsin hänet siitä ja katselin häntä suurella säälillä.

Hän istui vähän aikaa äänetönnä, silmiään mulkoillen, vaan sitte

hän taas lapsellisesti nauraen alkoi puhella:

— Ja minä olen myös sokea: en näe teitäkään yhtään. Ennen

minä näin, vaan siitä on jo kauvan, kun minä sokesin. Se on niin
somaa, kun ei näe mitään!

Hän nauroi lapsen tavalla, illistellen silmillään minuun päin.

— Eikös silloin ollut lysti, kun sinä näit? kysyin.

— Olihan se lystiä! huudahti hän. Silloin minä sain nähdä meidän

orivarsankin. Sen nimi on Kipakka ja se on liinaharja, pirhakka ja
hyvä juoksija. Vaan olenpa minä nyt saanut olla sen reessä. Se se
vasta on menijä! Minulla on yksi tiuku Kipakan kaulasta. Tässä se on
ja se panee kilikili. Eikös se soi somasti?

— Soipihan se.

Joku tuli ovesta tupaan. Poika kuunteli astuntaa ja kysyi:

— Onko se Tiina?

— On.

— Meillepä tuli vieras, ja se istuu minun lähellä penkillä. Minä

soittelen vieraalle tiukua… kilikili… kilikili… On minulla ollut
kulkunenkin. Sanokaapas, vieras, minkä tähden kulkunen niin
somasti kulajaa?

Minä selitin.

— Kuules, Tiina, kulkusen sisässä on pieni kuula, ja sen tähden se

niin somasti kulajaa. Se kulkunen nyt on oriin niskassa…

Hän soitteli tiukuaan, illisteli ja kasvot käyden nauruun sanoi:

— Meidän mustalla ruunallapa on häntä! Kun sitä kärpänen puree,

huiskauttaa se sillä hännällä!

— Vai niin!

Hän istui sitte ääneti, kasvonsa osoittaen erilaisia ilmeitä. Kysyin

häneltä ikää.

— Kolmannella kymmenellä.

— Ei se ole kuin kolmannellatoista, oikasi talon tytär.

— Minäpä olin yhdeksännellä, kun minulta näkö katosi, selitti

poika vilkkaasti. Minä lähden nyt hakemaan kammarista toisen
tiuvun, että näytän sitä vieraalle.

Hän laskeutui penkiltä, jolloin oikein tuli näkyviin hänen kovin

laihat, melkein lihattomat jalkansa ja pahkaselkänsä. Hän ei voinut
kävellä, vaan hiihti istuillaan kuin puolen vuoden vanha lapsi.

Mutta ei hän ennättänyt pitkältä mennä, kun kaatui selälleen;

kätensä koukistuivat ja menivät nyrkkiin, ja tuota suurta päätä ja
pahkaselkää kolkutti lattiata vasten: hänen hampaansa kiristyivät ja
hän äänteli eläimen tavalla.
 Talon tytär hyppäsi siunaten hätään ja piteli suonenvedon
vaivoissa kiemurtelevaa lasta, siksi kun taudin kohtaus meni ohi.

— Siinä onnettomassa vielä on pahanpieksäjä kaiken lisäksi,

sanoi talon tytär, pyyhkien vaahtoa selviävän pojan suusta.

Poika selvisi kohta tuntoihinsa ja uupuneena kovasta

kamppauksesta lepäsi hän selällään hetken.

— Nostapas Tiina minut penkille istumaan, pyysi hän sitte heikosti.

— Minä nostan lapsen.

Penkillä istuessaan, laihat jalat elottomina riippuen, näytti hän

kokevan palauttaa muistiaan ja tuli vähitellen entiselleen.

— Vieläkö se vieras on täällä? kysyi hän.

— Vielä minä olen.

— Näittekö te, kun paha minua pieksi? Se rynkyttää päätä lattiata

vasten.

— Eikö se koske?

— En minä sitä tiedä, kun minä en muista. Tuolta karsinanurkasta

tulee aina musta mies ja ottaa minut kiini, ja silloin minä en muista
mitään. Se on niin somaa, kun ei muista mitään!

Hänen kasvonsa nauroivat lapsellisesti.

En voinut muuta kuin mykkänä surkutella häntä.

 Sade tuli yhä rankemmaksi, niin että läpi katon tuvan lattiallekin
alkoi tippua vettä. Ukkosen jyrinääkin kuului. Poika kuulosti tarkasti
ja puheli:

— Mutta nytpä siellä sataa ja jyrisee kovasti, kyllä heinämiehet

kastelee. Jumala taivaasta sataa ja kastelee heinämiehet. Vaan hyvä
se Jumala siltä on: sen vaan pitää kesällä sataa ja jyristä ja talvella
tuiskuta lunta. Jumala on hyvin hyvä.

— Mistä sinä sen tiedät?

— Äiti on sanonut, että Jumala on hyvä ja ottaa minut taivaaseen,

kun kun minä kuolen.

— Kuolisitko sinä mielelläsi?

— Kuolisin toki! Minä pääsisin taivaaseen! Jumala antaisi minulle

uuden
pienen pään, uuden ruumiin ja terveet jalat, eikä enää paha
pieksäisi.
Minulla on kassassa rahaa kaksi penniä, ja ne minä sitte annan
Jumalalle.

Tuosta raukasta oli raha kallein lahja, minkä voi Jumalallekin

antaa.

Pois lähtiessäni annoin hänelle rahan käteen. Hänen kätensä ja

ruumiinsa vapisi, tuntiessaan tuon kalliin kappaleen. Hän puristi sen
pitkillä laihoilla sormillaan kovasti kouraansa ja kasvoissaan väreili
suurin lapsellinen hyvämieli, joka valtasi hänet niin, ettei osannut
puhuakaan. Hyvästiksi kättä antaessaan muutti hän vavisten rahan
oikeasta kädestä vasempaan.
 Menin ulos. Vaan kohta palasin vielä tupaan takaisin unhottunutta
keppiäni ottamaan.

Poika hypisteli rahaa kädessään, koetti ojentaa vaivaista kättään

ja riemulla kertoi, luulleen minua talon mieheksi:

— Heikki, Heikki! Minullapa on rahaa! Vieras antoi minulle rahan!

Tätä minä en anna muille kuin Jumalalle, sitte kun minä kuolen ja
pääsen taivaaseen ja minä saan uuden ruumiin ja osaan kävellä eikä
enää paha pieksä…

Syvästi liikutettuna läksin talosta, toivoen että tuo raukka pian

pääsisi taivaaseensa, saisi uuden pienen pään ja uuden ruumiin ja
osaisi kävellä eikä enää häntä "paha pieksäisi".

Pikku Aaro.

Pikku Aaro löysi metsässä muurahaispesän, johon hän kepakolla

vetäsi syvän haavan. Siihenkös keräytyi paljo muurahaisia, ja ne
olivat kuin tulessa. Hän kumartui oikein lähelle katsomaan ja kuuli
pientä kihinätä. Ne näyttivät niin vihaisilta, juoksivat, pysähtyivät ja
kipristelivät itseään ja olisivat varmaan hypänneet hänen silmilleen,
jos vaan olisivat voineet. Hyvin hienoja vesisuihkuja hän sai
kasvoilleen. Koivusta, mikä oli aivan pesän vieressä, pudottausi
hänen päälleen muurahaisia, jotka kohta polttivat niskassa ja
kaulassa, ja jaloista niitä nousi polviin, joissa ne avonaisista
lahkeista pääsivät ihoa puremaan. Häneltä pääsi pieni huuto, kun
hän väännellen itseään ravisteli niitä pois.
 Tästä sai hän uutta intoa ja yllykettä. Ensimäisen kosketuksen
kepakolla oli hän tehnyt ihan leikillään, vaan nyt syttyi hänessä oikea
vihollisuus noita polttavia pieniä eläviä vastaan. Hän otti suuremman
puun ja hajotteli sillä pesää, suureksi riemukseen katsellen
muurahaisten raivoa ja ponnistuksia vihollista vastaan. Puunsa oli
pian täynnä noita tulessa liikkuvia eläviä, vaan hän viskasi sen pois
ja otti toisen, jolla kahta kauheammin hajotti pesää. Ähäh, eivätpä ne
taitaneet hänelle mitään! Saavat sitä puuta purra, ei siihen koske!

Viimein tuli pohjalta esiin rutikuiva kanto, joka oli täynnä koloja.
Hän väänsi sen ylös ja rikkoi sen, jolloin siitä pelmahti maahan paljo
pieniä valkeita kappaleita. Aaro vähän säpsähti. Mitähän ne olivat?
Hän kumartui lähemmin katsomaan ja näki niiden olevan aivan
pieniä munan muotoisia kappaleita: Hän ei tiennyt mitä ne olivat ja
jäi uteliaana katsomaan, sydän läpättäen kiihkeästi.

Muurahaisten käytöksessä tapahtui nyt ihmeellinen muutos. Ne

eivät enää olleet raivossa häntä vastaan, vaan kaikki riensivät
munako'olle ja alkoivat kiireesti kulettaa munia pois. Aaro läksi
seuraamaan, mihin ne veivät niitä. Pesältä meni selvä muurahaistie
toiselle pesälle, ja sitä ne menivät. Tuota tietä hän ei ollut ennen
huomannut. Suurella hopulla kiidättivät muurahaiset muniaan toiselle
pesälle, menivät käytävistä sisään ja jättivät sinne tavaransa,
koskapa jokainen tuli tyhjänä takaisin. Kun hän kääntyi uudestaan
tielle, näki hän sen olevan aivan täynnä noita pieniä rahtimiehiä.

Hän käsitti nyt, että nuo valkeat munat olivat kai niiden
muonavarastoa, niin kuin hänen kotonaan oli aitoissa jyviä, ja että
tässä tehtiin nyt majanmuuttoa. Hänen mieleensä muistui, kuinka,
kun naapurissa oli tulipalo, sieltä asukkaat yöllä pakenivat heille,
sylissään kantaen vaatteita, ruokatavaroita ynnä muuta, mitä olivat
ehtineet pelastaa kauheasta palosta. Se oli hirveä yö, hän muisti
vielä sen hyvästi! Tämä muurahaisten majan muutto alkoi hänestä
nyt tuntua samanlaiselta ja hän tunsi tehneensä pahan teon. Nuo
pienet raukat! Kuinka hän sääli niitä! Jos hän olisi tiennyt edeltä päin,
ei hän toki olisi tehnyt niille tätä. Mitenkä ne nyt mahtuvat asumaan
yhdessä pesässä entisten asukasten kanssa?

Ahah! Hän keksi keinon. Hän haali hajoittamaansa pesää kokoon,

peitteli munia ja muodosteli pesää entiselleen. Kaikki tulee
parannetuksi ja entiselleen, lohdutti hän itseään ja asettui
katsomaan, mihin toimiin muurahaiset nyt ryhtyvät.

Ne kaivoivat reikiä pesään ja hänen ihmeekseen toivat munia ulos

ja entisellä tavalla veivät niitä tuota tietä myöten toiseen pesään. Ne
siis hylkäsivät entisen pesänsä kokonaan. Suuresti mielipahoissaan
katseli hän tätä kiihkeätä, hätäistä majan muuttoa. Mieleensä tuli yhä
naapurin kauhea tulipalo ja sieltä hädissään pakenevat ihmiset.
Ajattelipa hän jo sitäkin, jos hänen kodissaan sattuisi tulipalo ja
pitäisi paeta toiseen taloon. Se olisi hyvin ikävätä. Hänen oli niin
hyvä olla kotonaan, kylässä hän ei viihtynyt ollenkaan. Kerran hän oli
ollut kylillä, ja hänelle oli kohta tullut suuri ikävä kotiin. Sydämestään
säälien ja pahoitellen katseli hän muurahaisten lakkaamatonta
kulkuetta ja läksi viimein melkein itkusilmin rantaan. Hänellä oli niin
kuumakin ja hän oli väsyksissä äskeisestä työstään.

Hän istui rantakalliolle avopäin, jäähdytellen itseään, ja katseli,

mitenkä pienet laineet taittuivat luisua kalliota vasten, välähtäen
auringon paisteessa. Hän koetti rauhoittua, vaan ei voinut,
muurahaisten muuttava joukko, tuo pitkä kulkue, oli alati mielessään.
Ne olivat niin viisaitakin ne elävät, ainakin yhtä viisaita kuin Pilkka,
joka osasi hakea puupalasen vedestä. Hänen pitää kertoa tekonsa
isälleen, ja hän on varmaan hyvin vihainen.

Siinä ajatuksissaan istuessaan piirittää häntä innokkaasti eräs

vikkelä muurahainen, nousee hänen sukalleen, puree sitä ja pitää
kaikkia neuvojaan, vaan kun vihattu esine ei liikahda, rientää se yhä
ylemmäksi ja tulee paljaalle polvelle, jota housun lahe ei ylety
peittämään. Siinä se käyttää taas kaikkia teräviä aseitaan.

Aaro säpsähtää, pyyhkäsee kädellään, ja muurahainen lentää

veteen.

— Oi, sinnekö sinä menit!

Hän otti sen kädellään kivelle.

Muurahainen ei ole niinä miehinäänkään, menee vähän matkaa,

seisahtuu ja etujaloillaan vetelee tuntosarviaan. Se vetelee niitä
moneen kertaan ja hyvin rauhallisesti.

Aaro tuli uteliaaksi ja pani sen uudestaan veteen. Hän tahtoi antaa
sen oikein kastua. Vaan sitä lähti nyt ilman henki viemään ja se meni
avutonna, pää veden sisässä, takaruumis yläällä. Aaro haki
karahkan, jolla hän onki sen lähelle. Se tarttui erääseen karahkan
oksaan. Aaro antoi sen olla siinä ja asetti karahkan veteen, niin että
tuon oksan nenä oli vaan vähän yläällä vedestä ja karahkan tyven
hän laski kivelle. Sitte hän rupesi kalliolla mahalleen, hajasäärin ja
kädet rinnan alla, ja katseli muurahaisen hommia. Ei hän aikonut
suinkaan sitä tappaa, vaan hän tahtoi nähdä sen neuvokkaisuutta.

Se kiipesi ensin oksan nenään ja laskeusi jälleen alas. Samassa

kohosi laine ja peitti sen umpeen. Vaan pian se nousi sieltä, kiipesi
ylös ja laskeusi taas alas. Mutta veteen se taaskin pisti päänsä.
Nousi jälleen oksan nenään, josta kurkotteli joka taholle ikään kuin
tähystellen, ja siinä sitte rauhallisesti etujaloillaan suori kastuneita
tuntosarviaan.

Monta koetusta se teki päästäkseen pois, vaan vesi sitä peloitti.

Viimein se jäi vesirajaan ja pysytteli siinä lujasti kiini, vaikka laineet
sitä yltä huuhtoivat. Aaro seurasi jännitettynä, lähteekö se veden
alaitse puuta myöten tulemaan, niin kuin hän toivoi. Jos se sen
tekee, niin onpa se viisas ja urhoollinen: hän ottaa sen sitte
omakseen, viepi kotiinsa ja elättää sitä. Sen päätöksen hän teki.

Muurahainen ei mennyt enää ylös, se kypsytti rohkeata päätöstä.

Kun korkeampien laineiden jälkeen tuli syvempi tila, kipristi se
itsensä sitä mukaa aina syvemmälle ja syvemmälle ja tuli vihdoin
kokonaan veden sisään.

— Tule, tule! kehoitteli Aaro. Muurahainen läksikin rohkeasti

keppiä myöten veden sisässä tulemaan ja saapui onnellisesti
kuivalle.

Aaro johdatti sen kepistä tulemaan kämmenelleen, jota se alkoi

kiertää; Aaro kiersi kättään ja seurasi sitä. Kohta se pysähtyi ja
rupesi taas etujaloillaan vetelemään tuntosarviaan, jotka olivat
vedessä menneet kaksinkerroin ja joissa oli hyvin pieniä vesisiruja.

Mutta tuuli puhalsi sen kämmeneltä veteen ja ilman henki alkoi

viedä sitä nopeasti ulapalle.

— Minun muuriaiseni, minun muuriaiseni! huusi Aaro ja tavotti sitä

karahkallaan. Hänellä oli suuri hätä, jos tuuli sen viepi kauvas selälle
avutonna kuolemaan. Hän kurottausi varpaisilleen, nojausi eteen