YUNIVARSITI AMBO

Kolleejjii Qonnaa fi Saayinsii Beeyladaa

Kutaa Daldala Qonnaa fi Bulchiinsa Sansalata Gatii

Ulaagaa Qorannoo Olaanaa Saayinsii Digirii jalqabaa Bizinesii Qonnaa fi

Bulchiinsa Sansalata Gatiitiin

Mata duree: - Danqaalee Dhiyeessii Galtee Qonnaa fi Dhiibbaa Inni

Qonna Xiqqaa Irratti Qabu; Dhimma Aanaa Amboo

By: - Gosa Deeti

Bezabih Melaku jedhamuun beekama

Gorsaa: - Fikaduu

Kan dhiyaate: Kutaa Daldala Qonnaa fi Bulchiinsa Sansalata Gatii

Ebla, 2015

Amboo, yuunivarsiitii
Fuula Qabiyyee
GALATOOMAA ............................................................................................................................................II

TARREE OFTABLE ........................................................................................................................................II

TARREE GABAABAA FI GABAABAA ..............................................................................................................1

ABSTRACTS ............................................................................................................................................2. 2.

BOQONNAA TOKKO ...................................................................................................................................1

1. SEENSA ..................................................................................................................................................1.

1.1.1.1.1. Duubbee Qorannichaa ................................................................................................................1

1.2 Ibsa rakkoo .......................................................................................................................................2

1.3. Kaayyoo Qorannichaa ......................................................................................................................3

1.4.4. Gaaffiiwwan qorannoo: ................................................................................................................3

1.5 Barbaachisummaa Qorannichaa .......................................................................................................3

1.6. Daangaa fi Daangaa Qorannichaa ....................................................................................................4

BOQONNAA LAMA .....................................................................................................................................4

2. Gamaaggama ogbarruu ..........................................................................................................................4

2.1 Amaloota qonna xixiqqaa: hiikaa fi yaad-rimee ................................................................................4

2.2.2.2. Galteewwan qonnaa ijoo qonnaan bultoonni barbaadan ..........................................................5

2.3. Danqaa Galtee Qonnaa (Dhiibbaa) fi Barbaachisummaa Liqii ..........................................................7

2.4.4. Hojii Bu’uuraa Yaad-rimee Qorannichaa .......................................................................................7

BOQONNAA SADI .......................................................................................................................................9

3. Mala Qorannichaa ..................................................................................................................................9

3.1.1. Ibsa Naannoo Qo’annoo ...............................................................................................................9

II
 3.2.2. Haala qilleensaa ikoloojii ..............................................................................................................9

3.3.3. Dimoogiraafii naannoo qorannichaa ...........................................................................................10

3.4.4. Daataa barbaachisu ....................................................................................................................10

3.5.5. Mala odeeffannoo walitti qabuu .................................................................................................10

3.5.1.1. Malawwan odeeffannoo jalqabaa walitti qabuu ......................................................................10

3.5.2.2. Mala odeeffannoo sadarkaa lammaffaa walitti qabuu .............................................................11

3.6. Guddina saamudaa fi Tooftaa Saamuda fudhachuu ......................................................................11

3.7.7. Mala xiinxala daataa ...................................................................................................................11

3.7.1.1. Jijjiiramaa hirkataa ...................................................................................................................12

3.7.2.2. Jijjiiramoota of danda’an .........................................................................................................12

BOQONNAA AFUR ....................................................................................................................................16

4. BU’AA FI MARII .....................................................................................................................................16

4.1.1.1.1.1. Raabsa deebii kennitootaa saala ........................................................................................16

4.1.2.2. Raabsa deebii kennitootaa haala barnootaatiin ......................................................................16

4.1.3.3. Raabsa deebii kennituu b umrii ...............................................................................................17

4.1.4.4.1.4. Raabsa deebii kennitootaa haala gaa’ilaatiin .....................................................................18

4.2.2. Raabsa deebii kennitootaa bal’ina lafaatiin ................................................................................18

4.3.3. Lafa waliigalaa tokkoon tokkoon gosa itti fayyadama lafaa tokkoof gosa ...................................19

4.4.4.4. Bifaafi adeemsa qonnaa (2005-2009) ......................................................................................19

4.5.5. Rakkoolee galtee qonnaa gurguddoo qonnaan bultootaa (2007-2011) .....................................21

4.6. Rakkoolee galtee (2007-2011) .......................................................................................................21

4.7.7. Hariiroo dhiyeessii galtee qonnaa fi bifa qonnaa gidduu jiru ......................................................22

III
 4.8.8. Fayyadama galtee qonnaa qonnaan bultoonni ...........................................................................23

4.9.9. Dhiibbaa galteewwan qonnaa qonna xixiqqaa irratti qaban .......................................................23

4.10. Madda lafaa abbummaaf .............................................................................................................24

4.11. Madda galii qonnaan bultootaaf ..................................................................................................25

BOQONNAA SHAN ...................................................................................................................................26

5. Xumuraa fi Yaada ..................................................................................................................................26

5.1.1. Xumura .......................................................................................................................................26

5.2.2. Yaada .......................................................................................................................................27.1

6. Wabii ....................................................................................................................................................28

7. Dabalata ...............................................................................................................................................30

GALATOOMAA

Duraan dursinee kaayyoo barbaadame galmaan gahuuf kan nu milkeessu Waaqayyo isa hundumaa
danda'u galateeffanna. Akkasumas gorsaan keenya Obbo Fekaduu Taaddasaa qeeqxota ciccimoo fi gorsa
qophii pirojektii kanaa irratti yeroo qaalii waraqaa dubbisuu fi sirreessuu irratti qaban scarify gochuun
isaaniif galata guddaa qabna. Ogeessota hunda, hiikni qo’annoo keenyaa guutuu taasisuu keessatti tumsa
nuuf godhaniif galateeffachuu barbaanna. Dhumarrattis hojjettoota ABVM hundaaf galata guddaa qabna;
obsa isaaniif giddugala kompiitaraa keessatti hojjechuu.

IV
V
1
Tarree Jechoota Gabatee fi gabaabduu

Abbaa Taayitaa Istaatistiksii Giddugaleessaa CSA

Bakka bu’aa Misooma DA

Dhaabbilee Nyaataa fi Qonnaa FAO

GDP Omisha Waliigalaa Biyya Keessaa

HA Hektaara

HHH Mana Mataa Qabuu

MOA Ministeera Qonnaa

Dhaabbata miti mootummaa Dhaabbata miti mootummaa

2
ABSTRACTS

Qonni sochii dinagdee ijoodha irra caalaa warra guddachaa jiraniif. Haa ta’u malee, biyyoonni
guddatan qoodni qonni isaanii oomisha waliigalaa biyya keessaa xiqqaa ta’e, Stll damee kana
deeggarsa mirga abbummaa lafa qonnaa bu’a qabeessa ta’e ramaduu, qonnaan bultoota isaanii
xixiqqaadhaaf galtee kennuu fi gabaa qonnaa haala mijeessuun deeggara. Danqaaleen dhaabbilee
fi dinagdee kanneen akka dhiyeessii liqii gaarii hin taane, gabaan guutuu dhabuu, lafti qonnaa
garmalee ciccituu fi kkf kan jiran yoo ta’u kanarraa kan ka’e qonni oomisha xiqqaa fi yeroo
baay’ee sadarkaa wantootaa irratti kan hafu ta’a ( Bhadur. 2000). Qorannoon kun dhiibbaa
dhiyeessiin galtee qonnaa qonna xixiqqaa naannoo qorannichaa irratti qabu xiinxaluuf kan
yaadame yoo ta’u; adeemsaa fi bifa qonnaa qonnaan bultoonni raawwatan qorachuu, danqaan
galtee qonnaa naannoo qorannichaa keessatti ture adda baasuu, dhiyeessii galtee fi walitti
dhufeenya inni bifa qonnaa waliin qabu madaaluu. Qorannoon kun qonna bifa adda addaa sadii
adda baafameera. Isaan kun qonnaan bultoota lafa ofii misoomsan, lafa isaanii kireeffatanii lafa
kan biraatti kireeffataniidha. Aanaa Amboo keessatti tooftaalee saamuda ibsituu fayyadamuun
odeeffannoo walitti qabuuf qorannoon idilee fi al-seerummaa gaggeeffameera. Tooftaan
saamuda fudhachuu lakkoofsa filatame deebii kennitoota 40 irratti fayyadame. Bu’aan
qorannichaa inni guddaan naannoo qorannichaa keessatti dhiyeessiin galtee qonnaa gadhee ta’uu
agarsiisa. Kana malees, dhiyeessiin galtee wantoota adda addaa kanneen akka gatii galtee,
danqaa liqii, baay’ina qonnaa fi galii waggaatiin dhiibbaa qaba. Kanaafuu, gahumsa sirna liqii
fooyyessuu, qonnaan bultoota oomisha midhaanii irratti bobba’aniif liqii yeroo fi gahaa ta’een
geessuun ilaalamuu akka qabu, tajaajila ekisteenshinii gahumsa qabu naannoo qo’annichaatti
hundeessuun dirqama ta’uun ni yaadatama.

Jechoota ijoo: Qonna, GDP, Dhiyeessii galtee qonnaa, bifa qonnaa, danqaa galtee, qonna
xixiqqaa ,qorannoo idilee fi al-seerummaa.

3
 BOQONNAA TOKKO

1. Seensa

1.1.1.1.1. Duubbee Qorannichaa

Qonni hojii dinagdee ijoo irra caalaa biyyoota guddachaa jiraniif ta’a. Haa ta’u malee biyyoota
guddataniif qonni qoodni oomisha waliigalaa biyya keessaa (SDP) xiqqaadha. Garuu ammallee
damee kana deeggarsa kennuudhaan deeggara, mirga abbummaa lafa qonnaa bu’a qabeessa ta’e
ramaduu, qonnaan bultoota isaanii xixiqqaadhaaf galtee kennuu fi gabaa qonnaa haala mijeessuu
(jack Thurston, 2008: Deininger, 2003). Garuu, biyyoota guddachaa jiran keessatti dhugaan jiru
kan faallaa ta’e irratti jiraata. Danqaaleen dhaabbilee fi dinagdee kanneen akka dhiyeessii liqii
gaarii hin taane, mudaa gabaa, garmalee lafti qonnaa gargar ciccituu fi kkf kan jiran yoo ta’u
kanarraa kan ka’e qonni oomisha xiqqaa fi yeroo baay’ee sadarkaa jireenyaa irratti kan hafu ta’a
((Bhaduri 2000).

Itoophiyaa keessatti qonna hunda keessaa naannoo %94.4 qonnaan bultoota mana qonnaan
bultoota baadiyyaa xixiqqaa (CSA, 2007) qonnaan bultoonni xixiqqaa akkasii adda durummaan
jireenya isaaniif kan oomishani yoo ta’u, guddinni yuunitii oomisha isaanii xiqqaadha (Abrar,
2004). Qonnaan bultoonni mana baadiyyaa xixiqqaa hanqina nyaataa fi fedhiiwwan bu’uuraa
birootiifis saaxilamu. Kana malees , dhiibbaa lafaa guddachaa dhufuu fi humna bittaa qonnaan
bultoota mana baadiyyaa xixiqqaa sanaa daangeessuu ilaalcha keessa galchuun, galteewwan
qonnaa, kan akka xaa’oo fi sanyii fooyya’aa, fayyadamummaa qabeenya qonnaan bultoota harka
qalleeyyii ta’aniif liqiin wabii nyaataa mirkaneessuuf murteessaadha (Bekele 2003), garuu yeroo
liqiin fi qabeenyi tasuma gahaa hin taane, qonnaan bultoonni xixiqqaa mala oomishaa bu’a
qabeessa hin taane fayyadamuun lafa isaanii qotuu filachuu danda’u, yookaan lafa isaanii
kireeffatanii midhaan qooduuf murteessuu danda’u , yookaan illee maallaqaan gurguruu danda’u
gartokkoon ykn walumaa galatti fi dhumarratti galii gadi aanaa lafa isaanii irraa ni argatu.
Daldalli kun yeroo baay’ee maatii dubartootaan durfamu kan hanqinni qabeenya guddaa ta’e
(qonnaa fi guddina dinagdee) keessatti mul’ata.

1
Abrar (2004) falmii kanas kan deeggaru yoo ta’u, qonnaan bultoonni mataa dhiiraa qaban
qonnaan bultoota mataa dubartootaa caalaa kaappitaala galtee qonnaa argachuuf carraa guddaa
akka qaban argateera. Dhugumatti, gariin qonni lafaa bifa midhaan qooda qabuun gahumsa qaba
jechuun kan falman yoo ta’u, kaan immoo falmii mormuun bu’a qabeessa akka hin taanee fi
kireessitootaaf (abbaa Lafaa lafa inni qabu kireessuu) murtoo hubannoo qabu miti jechuun
dhumarratti bu’aa argamsiisa gadi bu’aa gara isaatti deebi’a. Kunis kan ta’eef qonnaan bulaan
oomisha keessaa gartokkee liizii (abbaa lafaa)f deebisuu waan qabuuf humna namaa xiqqaa fi
galteewwan qonnaa biroo lafa irratti xiyyeeffatan qacaruu waan qabuuf (marshal, 1890: Jonson,
1950). Barbaachisummaa ykn liqii falmuu keessatti Bereket (1995) qonnaan bultoota sababoota
baay’ee (re’ee, humna namaa, xaa’oo, sanyii fooyya’aa fi kkf), kanneen biroo argachuu
danda’aniin lafa qonnaa dabalataa midhaan qooda ykn bifa biroof misoomsuun akka hin oolle
yaada jedheera kanneen danqaa sababa kanaan mudatan lafa qonnaa isaanii namoota birootti
kireessuu ykn illee gurguruu murteessan.

Addatti Ambootti irra caalaan maatii xixiqqaa yeroo dheeraaf rakkoon dhiyeessii galtee
mudachaa tureera. Egaa danqaan ykn yaadni kun qorannichi danqaa dhiyeessii galtee qonnaa fi
dhiibbaa inni qonna xixiqqaa irratti qabu gaggeessuuf fedhii ykn kakaasa.

1.2 Ibsa rakkoo

Misoomni qonnaan bultootaa akka waliigalaatti dhiyeessiin galtee qonnaa jiraachuu isaatiin
dhiibbaa guddaa qaba. Faayidaan guutuun misooma qonnaa xixiqqaa dhugoomuu hin danda'u,
sirni deeggarsa mootummaa kaka'umsa barbaachisaa, carraa dinagdee fi liqii fi galtee qonnaa
barbaachisu argachuun qonnaan bulaan xixiqqaa oomishaa fi oomishtummaa isaanii akka
babal'isu (ol kaasuuf) dandeessisu yoo uumame malee.( kriffen,2003) jedhamuun beekama.

Galtee barbaachisaa malee qonni waan hin danda’amneef qonnaan bulaan yoo danqaan isaan
mudate lafa isaa akka hin qonne murteessuu danda’a. Woreda Amboo keessatti qonnaan bulaan
xixiqqaa sababa danqaa adda addaatiin galtee gahaa hin qabu ture. Rakkoolee qonnaan bultoota
xixiqqaa godina Amboo keessa jiran keessaa galteewwan addatti walqabatan keessaa qorattoota
dabalatee qaamoleen dhimmi ilaallatu hundi ni jira jedhanii amanan kan hammatu; dhiyeessii
galtee qonnaaf xiyyeeffannoo mootummaa dhabuu, gatii galtee dabaluu, danqaa liqii', baay'ina

2
qonnaa, galii waggaa, aadaa qonnaan bultootaa fi fedhii qonnaan bultoonni teeknooloojii haaraa
fudhachuu fi fudhachuu.

Qorannoon qonnaan bultoota xixiqqaa Itoophiyaa Bonger fi kkf. (2004) qonnaan bultoota
qorannichaaf qorataman keessaa walakkaan xaa’oon erga dhaabanii booda akka dhufu kan himan
yoo ta’u, dhibbeentaan 32 ammoo boorsaa ulfaatina gadi aanaa qabu, dhibbeentaan 25 qulqullina
gadi aanaa akka qabu kan himatan yoo ta’u, dhibbeentaan 40tti siqan ammoo rakkoo xaa’ootiin
dhaabuun isaanii harkifachuu isaa kan himan ta’uu ibsaniiru. Naannoowwan rakkoo armaan olitti
ibsaman waldaalee qonnaan bultoota Gosu kora fi Bayo kurbi lamaanitti gadi fageenyaan
qoratamanii danqaawwan dhugaa dhiyeessii galtee qonnaa fi dhiibbaa inni qonna xixiqqaa irratti
qabu ifatti adda baasuuf. Egaa kaayyoon barruu kanaa danqaawwan dhiyeessii galtee qonnaa,
gahee hojii fi dhiibbaa inni qonna xixiqqaa naannoo qorannichaa irratti qabu adda baasuu ture.

1.3. Kaayyoo Qorannichaa

1.3.1.1. Kaayyoo waliigalaa

Kaayyoon waliigalaa qorannoo kanaa qonna xixiqqaa Woreda Amboo irratti danqaa dhiyeessii
galtee qonnaa madaaluudha.

1.3.2.2. Kaayyoo Addaa

 Danqaaleen galtee qonnaa naannoo qorannichaa keessatti mul’atan adda baasuuf
 Dhiyeessii galtee fi walitti dhufeenya inni bifa qonnaa waliin qabu madaaluuf
 Dhiyeessiin galtee haala gaariin akka hojjetu wantoota dhiibbaa uumuu danda’an adda
baasuu

1.4.4. Gaaffiiwwan qorannoo:

Gaaffii qorannoo ijoo: 1.1.

Qonna xixiqqaa irratti ga’een dhiyeessiin galtee qonnaa maali?
Gaaffiiwwan qorannoo xiqqaa: 1.1.
1. Adeemsaafi bifa qonnaa qonnaan bultoonni naannoo qorannichaa keessatti raawwataman
maal fa’a?
2. Naannoo qorannoo keessatti danqaaleen galtee qonnaa maal fa’a?

3
 3. Haalli dhiyeessii galtee fi walitti dhufeenyi inni bifa qonnaa waliin qabu maali?

1.5 Barbaachisummaa Qorannichaa

Qorannoon kun danqaa dhiyeessii galtee qonnaa fi dhiibbaa inni qonna xixiqqaa irratti qabu
irratti odeeffannoo kenna. Argannoon qorannichaa qorannoo dabalataa naannoo walfakkaataa
fi aanaalee irrattis akka ragaa bu’uuraatti tajaajiluu danda’a.
Akka waliigalaatti yoo ilaalamu qorannoon kun hiika guutuu kennuudhaaf dhiibbaa dhiyeessiin
galtee qonna xixiqqaa irratti qabu madaala; hubannoo kennuu fi bu’aa oomisha itti fufiinsa
qabuun argamuun nyaataa dabaluu mirkaneessuuf kaayyeffate gumaachuu.
Kanarraa ka’uun yaadni qorannoo kun dhiyeessii galtee fi rakkoolee kanaan walqabatan sochii
qonnaa irratti dhiibbaa uumuu fi oomishtummaa gufachiisan furuuf waan yaaluuf guddaa ta’uu
danda’a. Kana malees, mootummaan qonnaan bultootaaf dhiyeessuuf galteewwan gosa
akkamii irratti xiyyeeffannoo kennuu akka qabu sarara qajeelfama tokko tokko qabaachuus
dandeessisuu danda’a. Argannoon qorannoo kanaa qaamolee imaammata baasan fi
karoorsitoota misoomaa naannoo qorannichaa keessatti dhiyeessii galtee yaaddoo qaban
qajeelchuu keessattis fayyadamuu danda’a.

1.6. Daangaa fi Daangaa Qorannichaa

Qorannoon kun kan gaggeeffame aanaa Amboo, oromia regional sate of Ethiopia keessattuu
Gosu kora fi Bayo kurbi kebeles keessatti. Danqaa dhiyeessii galtee qonnaa fi dhiibbaa qonna
xixiqqaa irratti qabu ilaalchisee waldaa qonnaan bultoota kebeles lamaan kana irratti
xiyyeeffannoo qaba. Qorannoon kun waldaalee qonnaan bultoota addaa kanneen irratti
qorattoonni rakkoolee hedduu kan isaan mudate yoo ta’u isaan keessaa gariin isaanii, waa’ee
danqaa dhiyeessii galtee qonnaa fi dhiibbaa inni qonna xixiqqaa irratti qabu ilaalchisee
meeshaaleen akka gaariitti galmaa’an waajjira ekisteenshinii keessatti argamu dhabuu, hanqina
maallaqaa fi hanqina yeroo, hanqina geejjibaa (taaksii), odeeffannoo barbaachisaa hin taane
hojjettoota ekisteenshinii fi qonnaan bultoota irraa argamu.

4
BOQONNAA LAMA

2. Gamaaggama ogbarruu

2.1 Amaloota qonna xixiqqaa: hiikaa fi yaad-rimee

Gaaleen qonna xixiqqaa jedhu qonna waliin walsimsiisuun hiikuun ni danda’ama. Haaluma
kanaan qonna, weebsaayitii, intarneetii fi barreeffamoota adda addaa keessatti hiikuun ni
danda’ama:Saayinsii ykn aartii soolii midhaan sassaabuu fi horii horsiisu. Saayinsii ykn aartii
kaayyoodhaan midhaanii fi horii dhiirotaaf liqeessuu, fi sadarkaa adda addaatiin, oomishaalee
kana dhiirotaaf itti fayyadamuu fi gatamuu isaaniif qopheessuu. Bu’uura hiika qonnaa armaan
olitti kennameen qonna xixiqqaa akkas jedhamee hiikuun ni danda’ama:- Maalummaa oomishaa
maatii irratti hundaa’e, humna hojjetaa maatiidhaaf kutannoo duubatti hin deebine jechuunis
mataan maatii miseensota maatii hundaaf hojii argachuu qaba, kunis akkasumas daldala mitii fi
guddinni yuunitii oomishaa baay’ina qabeenya qacaramee ykn oomisha oomishameen yoo
madaalamu xiqqaadha ( thoner et al, 2000 ). Akka kutaa oomishaatti qonni xiqqaan kun guddina
xiqqaa fi sadarkaa olaanaa oomishaa of danda’uuf kan xiyyeeffate ta’uu isaatiin kan
beekamudha. Itoophiyaa keessatti qonna hunda keessaa naannoo %94.4 qonnaan bultoota mana
qonnaan bultoota baadiyyaa xixiqqaa ta’aniin hojjetama (CSA, 2007). Gosoonni qonnaan
bultoonni xixiqqaa akkasii mala oomishaa bu’a qabeessa hin taane fayyadamuun lafa qotuu
filachuu danda’u, yookaan lafa isaanii kireeffachuuf murteessuu danda’u –qonnaan bultoota
qooddachuuf, yookaan illee maallaqaan gartokkoon yookaan walumaa galatti gurguruu danda’u
dhumarrattis gadi aanaa ni argatu galii lafa isaanii irraa argatu. Daldalli kun baay’inaan kan
mul’atu maatii dubartoota –hoogganaman kan hanqinni qabeenyi baay’ee ta’e (qonnaa fi

5
misooma dinagdee) keessatti. Abrar (2004) falmii kanas kan deeggaru yoo ta’u, qonnaan
bultoonni mataa dhiiraa qaban qonnaan bultoota mataa dubartootaa caalaa galtee qonnaa fi
kaappitaala argachuu akka danda’an argateera

2.2.2.2. Galteewwan qonnaa ijoo qonnaan bultoonni barbaadan

2.2.1 Lafa qonnaa

Diinagdee qonnaa damee baadiyyaa keessatti lafti galtee oomishaa guddaadha (Hussein, 2006).
Gariin lafa qonnaa xiqqaa qabaachuun gahumsa oomishaa kan uumu yoo ta’u, kaan ammoo
bu’uura dinagdee qonnaa irratti hirkate irratti hundaa’uun kana sababeeffachuun sababa lamaaf
barbaachisaa ta’uu mormaniiru. Tokkoffaa, qonna aadaa keessatti lafti oomishaaf sababa xiqqaa
ta’uu waan barbaaduuf, baay’ina qonnaa fi galii maatii gidduutti walitti dhufeenyi dhiyoo fi
kallattiin ni jira (agriculture and economic development bearue, 2009). Kana jechuun nageenyi
dinagdee maatii qonnaan bulaa hamma guddaa lafa inni argachuu danda’u irratti hundaa’a.
Lammaffaa, lafti harka namoota muraasaa, kan ammallee akka latifundio of latin America , fi
abbootii lafaa dureeyyii Eeshiyaa keessatti argamu, oomishtummaa lafaa gahumsa akka qabaatu
taasisa (Morris 1998; Torado, 2000). Sirrumatti; kun qulqullina raabsa lafa qonnaa keessatti
keessumaa lafa baay’ee xiqqaa fi qonnaan bultoota lafa gahaa hin qabne irratti dhiibbaa hamaa
qabaachuu danda’a. Tokkoffaa, lafti isaan qaban gahaa ta’uu dhiisuu waan danda’uuf filannoo
isaaniis lafa kireeffachuu –in namoota biroo irraa (Bhardan, 2000), akkasumas, liqii dhaabbilee
faayinaansii seera qabeessa ta’e ykn liqeessitoota baadiyyaa irraa argachuu qabu argachuu
danda’u. Kanas ta’e sana, rakkoon dhaabbilee faayinaansii seera qabeessa irraa liqii fudhachuu
gadi aanaa ta’us, saffisi liqii liqeessitoota baadiyyaa irraa, gama biraatiin, liqeessaa fayyadu
jallachuu danda’a (Bharduri, 2000). Kana malees, bu’aan qonnaan bultoota hiyyeeyyii kanaa
qonna isaanii irraa argatan gahaa ta’uu dhiisuu danda’a, sababiin isaas oomisha isaanii keessaa
gar tokko abbootii qabeenyaa lafaatiin waan fudhatamuuf (FAO, 2008).

2.2.2 Xaa’oo

Itti fayyadamni xaa’oo keessumaa yeroo dhiibbaan baay’ina ummataa fi rakkoon lafaa jirutti
barbaachisaa dha (Tegegn, 2002), sababiin isaas bu’aa qonnaa irraa argamu waan dabaluuf. Haa
ta’u malee, itti fayyadamni xaa’oo reeshiyoo gatii soorataa isaa fi gatii oomishaa, odeeffannoo fi

6
qaqqabummaa karaa ekisteenshinii, tajaajila gabaa liqii fi kkf irratti dhiibbaa qaba (Taye, 2000).
Itoophiyaatti itti fayyadamni xaa’oo oomisha midhaanii xixiqqaa waggaa waggaadhaan
guddachaa jira. Kunis gartokkoon naannoo Deegaa lalisaa adda addaa keessatti dhiibbaan
baay’ina ummataa olaanaa ta’uu isaatiin (Yibeltal, 1999; Berhanu, 2001) fi gartokkoon sababa
qonna walitti fufiinsa qabuun akkasumas dhiqannaa biyyeetiin lafti kufaatii irraa kan ka’edha.

2.2.3 Sanyii fooyya’aa

Sanyii fooyya’aan Itoophiyaa keessatti oomishtummaa akka dabalu yoo amanamellee qonnaan
bultoonni xixiqqaa sanyii fooyya’aa waldaalee hojii gamtaa qonnaan bultootaa fi damee
dhiyeessii galtee waajjira qonnaatiin dhihaatu yeroo muraasaaf fayyadamu. Fakkeenyaaf, bara
midhaanii bara 2007 qonnaan bultoonni sanyii fooyya’e keessaa %2.7 qofa lafa isaanii irratti
fayyadamu (FAO, 2000). Fedhiin sanyii fooyya’aa xiqqaa ta’e kun odeeffannoo gadi aanaa irraa
kan ka’e ta’uu hin oolu, gama tokkoon dhimmoota balaa fi mirkanaa’uu dhabuu, gama biraatiin,
(Todaro, 2000), jechuunis qonnaan bulaan Itoophiyaa yeroo baay’ee sanyiiwwan oomisha
olaanaa fi jijjiirama oomishaa olaanaa qaban filata. Bara walfakkaatutti qonnaan bultoonni
xixiqqaa %97.3 sanyii naannoo sassaabbii kanaan duraa irraa argatan yookaan qonnaan
bultoonni ofii isaaniitiin adeemsa filannoo oomisha-qonnaa aadaa hordofuun kan qonnaan bulaan
istookii fedhii bara dhufuu osoo maasii keessatti bilchaachaa jiruu adda baasee eegumsa addaa
kennu fayyadamu, yookiin istookii sanyii filatamaa qonnaan bultoonni biroo naannoo tokkotti
qabaman irraa bitachuudhaan (FAO, 2008).

2.2.4 Hojii fi Re’ee

Biyyoota guddina xiqqaa qaban keessatti qonna, humni namaa galtee guddaa akka lafaatti
(Todaro, 2000), humni namaa qonna irratti itti fayyadamu hojii maatii yookaan hojjettoota
qacarame kan kaffaltiin mindaa guyyaa guyyaan, torbanitti, ji’a ji’aan yookiin kkf itti
raawwatamu ta’uu danda’a akkaataa waliigaltee hojjetaa fi hojjechiisaa (qonnaan bultoota
manaa) gidduu jiru.

Maatiin humna hojii guddaa qaban hojii qonnaa humna namaa baay’ee barbaadu bulchuuf haala
ni qabaatu. Kana malees, maatii tokko keessatti humni hojii guddaa ta’e maatiin humna namaa
dabalataa qacaruun isa hin barbaachisuu fi maallaqni sababa itti fayyadama humna hojjetaatiin

7
qusatamu galteewwan oomisha midhaanii biroo bitachuuf oolu danda’a jechuudha (Rahmeto,
2007).

2 .3. Danqaa Galtee Qonnaa (Dhiibbaa) fi Barbaachisummaa Liqii

Danqaan galtee ykn galtee argachuu dadhabuun haal-duree qonnaan bultoonni galtee
barbaachisaa qonnaaf barbaachisu argachuu dadhabuu isaati. Haala kanaan, galteewwan
barbaachisoo ta’an malee qonni waan hin danda’amneef, qonnaan bulaan tokko yoo danqaan
galtee akkasii isa mudate lafa isaa akka hin qonne murteessuu danda’a. Danqaan galtee qonnaa
yoo danqaan liqii jiraate ni hammaata. Qabiyyeen mana qonnaa liqii kan danqamu kan jedhamu
yeroo liqeessuu barbaadu kan liqeessitoonni hayyaman caalaa yoo ta’e qofa, ykn fedhiin isaa kan
dhiyaate hanga liqeessitoonni dhiyeessuuf fedhii qaban yoo caale qofa (Ducker and Rosenthal,
1993).

Gabaa liqii biyyoota guddachaa jiran keessatti sababa mudaa gabaa kan akka daangaa ol’aanaa
mootummoonni kaa’an, aangoo monopolii yeroo baay’ee liqeessitoota al-seerummaatiin
fayyadamaniin gahumsa keessa jira (bell et,al1997). Dhugumatti, liqeessitoonni liqii irratti
seeraan murtaa’e ol akka kaffalan hayyamamuu dhiisuu danda’a (dameelee idilee keessatti
qabatamaan dos so ta’us, akka fakkeenyaatti, (Emane et. al , 2005) Itoophiyaa keessatti
ibsame.Maddi danqaalee galtee qonnaa baay’ee, . garuu biyyoota guddachaa jiran keessatti
caasaan abbummaa lafaa qonnaan bultoota gidduutti walqixa kan hin taane yoo ta’u kunis
qoodinsa walqixxummaa dhabuu galii baadiyyaa, fi qabeenya jiruuf murteessaa barbaachisaa
ta’uu hin oolu (Zeller et. Al, 1989; Banjee, 2001 To negotiate such income inequality among).
qonnaan bultoonni mana baadiyyaa akkasii, mootummaan sirna deeggarsa onnachiiftuu
barbaachisaa ta’e, liqii fi galteewwan barbaachisan argachuu danda’u uumuun qonnaan
bultoonni xixiqqaa oomisha isaanii akka dabalu gochuu qaba (Kriffen, 2003).

2.4.4. Hojii Bu’uuraa Yaad-rimee Qorannichaa

Dhiyeessiin galtee qonnaa oomishtummaa meeshaalee qonnaa guddisuu keessatti gumaacha

guddaa qaba. Teeknooloojiiwwan qonnaa ammayyaa damee qonnaan bulaa waliin riqicha
godhachuu keessattis gahee olaanaa qaba. Akka maddeen adda addaa fi haalawwan addunyaa
dhugaatiin dhiyeessiin galtee qonnaa wantoota adda addaa kan akka; liqii liqii dhabuu. Gatii

8
 galtee, guddina qonnaa, fi galii waggaa. Qorannoon kun qonna bifa adda addaa sadii adda
baafameera. Isaan kun qonnaan bultoota lafa ofii misoomsan, lafa isaanii kireeffatanii fi lafa
namaa irratti kireeffataniidha. Qonnaan bultoota galtee qonnaa gahaa/dhiyeessii gahaa dhabuun
marginalized ta’an lafa isaanii kireeffachuuf murteessan adda baasneerra. Kana jechuun
qonnaan bultoota lafa isaaf galtee gahaa kennuu hin dandeenye adda baasnee booda lafa isaanii
namoota biroo lafa isaaf galtee barbaachisaa ta’e kennuu danda’aniif kireeffachuuf
murteessine.

Lack of available agricultural input Age, Lack of access to

supply (fertilizer, chemicals Education credit
(insecticide, pesticide), improved
seed, labor and oxen, farm land,
etc..). Constraints of agricultural input Shortage of supply
supply

Annual income of
farmers
Time of supply

Increased input price Storage facility, extension Farm size, type of road
contact used, access to market

Fakkii 1: Hojii furmaataa yaad-rimee dhiyeessii galtee

9
BOQONNAA SADI

3. Mala Qorannichaa
3.1.1. Ibsa Naannoo Qo’annoo

Qorannoon kun kan gaggeeffamu naannoo Oromiyaa zoonii showa lixaa, aanaa Amboo
keessattuu waajjira dhiyeessii galtee qonnaa Amboo kanneen Addis Ababa irraa 115km
fagaatanii daandii guddaa Nekemte irratti argamanitti. Giriidii astronomical 80470N – 90210N fi
37020E- 38030E gidduutti kan argamtu yoo ta’u, magaalaa guddoo zoonii showa dhihaa ti. .
Bal’inni lafaa waliigalaa aanaa Amboo qabu gara iskuweer kiiloo meetira 8167tti kan
tilmaamamu yoo ta’u, olka’iinsi isaa sadarkaa galaanaa irraa meetira 3000 hanga 3200tti
garaagarummaa qaba (aanaa Amboo, waajjira Qonnaa, 2007).

3.2.2. Haala qilleensaa ikoloojii

Aanichi ho’i waggaa giddu galeessaan 15-29 c gidduutti yoo ta’u, rooba waggaa giddu
galeessaan 900-1000mm ta’a. Lafti gadi aanaa, lafti giddu galeessaa fi lafti olka’aan %17, %16 fi
%20 kan uwwisu ta’uu ibsameera. Daangaa olka’iinsa naannoo qilleensaa agro keessatti aanaan
sadarkaa galaanaa irraa meetira 500 fi 3200 gidduutti kan kufe yoo ta’u qabxii gadi aanaa lafa
gadi aanaa fi qabxii ol aanaa lafa olka’aa agro climatic zone (West Shoa zone Agricultural
office) kabajuun. Bakki lafaa aanaa kanaa akka waliigalaatti Pilaatoo fi bifa gaara ti.

10
Lafti woreeda kana keessatti argamu (%89.1) kan qotamuu danda’u, kan misoomuu danda’u
(%86.1), midhaan waggaa (%2.7), dheedichaa (%2.8), bosona kan hafe (%5.4) akka margaa
manca’ee ykn karaa biraatiin kan hin fayyadamne ta’ee fudhatamuu isaa agarsiisa. teff fi nug
midhaan maallaqaa barbaachisaa Woreda kana keessatti hektaara 5000 ol midhaan kanaan
dhaabama.

3.3.3. Dimoogiraafii naannoo qorannichaa

Aanaan Amboo hawaasa baadiyyaa 33 argateera. Lakkoofsi ummataa biyyaalessaa bara 2007
akka gabaasetti baay’inni ummata woreda kanaa 113087 (dhiira 56527), fi (dubartii 56560),
baay’ina ummata ishee keessaa %3 jiraattota magaalaa turan. Dargaggoonni, dinagdeen
hojjetaniifi dullooman %43, %54 fi %3 ta’aniiru. Giddugaleessaan baay’inni maatii baadiyyaa fi
magaalaa namoota 5.3 fi 4.4 ture. Woreda crud population density iskuweer kiiloo meetira
tokkotti nama 308 akka ta'u tilmaamameera. Godina shoowaa lixaa woredas biroo waliin wal
bira qabamee yoo ilaalamu aanaa baay'ina ummataa qaba. Irra jireessi ummataa kan saba
Oromooti. Irra caalaan ummataa amantii Kiristaanummaa ortodoksii Itiyoophiyaa kan hordofu
yoo ta’u (%80), (%2.6) amantii Islaamaa kan hordofan yoo ta’u (%17.4) immoo piroostaantoota
turan (waajjira qonnaa aanaa Amboo, 2007).

3.4.4. Daataa barbaachisu

Qorannicha raawwachuuf odeeffannoo walitti qabuu keessatti qorattoonni ragaa sadarkaa

tokkoffaa fi lammaffaa fayyadamaniiru. Gosti qorannoo qacarame gama baay’inaafi qulqullinaa
ture. Gama qulqullinaatiin gama lakkoofsaan hin shallagamne xiinxaluu yoo ta’u, ragaan
baay’inaan ammoo ragaa lakkoofsaan madaalamuu danda’u walitti qabuudha. Daataan
qulqullinaa irra caalaan isaa ilaalcha, sagantaa af-gaaffii, fi odeeffattoota ijoo fi qorannoo
odeeffannoo namoota dhuunfaa ogeessota DA irraa fayyadamuun walitti qabame.

3.5.5. Mala odeeffannoo walitti qabuu

3.5.1.1. Malawwan odeeffannoo jalqabaa walitti qabuu

Qorannoon idilee

11
 Qorannoon idilee jalqaba oomishtoota qunnamuu fi odeeffannoo duubbee waa’ee dhiyeessii
galtee Qonnaa fi dhiibbaa qonna xixiqqaa isa waliin walqabatee jiru walitti qabuuf
gaggeeffameera. Odeeffannoon haala kanaan maddisiifame sagantaa af-gaaffii walakkaa
caaseffama qabuu fi af-gaaffii fuula fuulatti fayyadamuun tokkoon tokkoon oomishtootaa fi
adeemsitoota dhuunfaa irraa odeeffannoo argachuuf qorannoo itti aanu gaggeeffamuuf
faayidaa qaba ture.

Sagantaan af-gaaffii gosoota gaaffilee ykn meeshaalee adda addaa, mata duree qorannichaa
wajjin kan walqabataniifi jijjiiramoota barbaachisoo ta’an odeeffannoo barbaachisu walitti
qabuuf kan of keessaa qabudha. Haala kanaan sagantaa af-gaaffii caaseffama qabu qophaa’ee
kan itti fayyadamu yoo ta’u, deebii kennitoonni dhimmoota mata duree qorannichaa wajjin
walqabatan irratti yaada isaanii bilisaan akka ibsan taasisa. Sana booda, qorataan sagantaa af-
gaaffii fayyadamuun odeeffannoo walitti qabuun fuula fuulatti fi kallattiin af-gaaffii deebii
kennitootaa fayyadamuun guutame (Waldaa Hojii Gamtaa, waajjira Qonnaa, wiirtuu
qorannoo).

Qorannoon al-kallatti

Daataan qulqullinaa irra caalaan isaa sagantaa af-gaaffii, odeeffattoota ijoo, marii garee, fi
qorannoo odeeffannoo dhuunfaa ogeessota DA, hoggantoota hawaasaa fi qondaaltota dhimmi
ilaallatu irraa fayyadamuun walitti qabame.

3.5.2.2. Mala odeeffannoo sadarkaa lammaffaa walitti qabuu

Daataan sadarkaa lammaffaa kan walitti qabame sanadoota, gabaasa qorannoo, barreeffamoota
maxxanfamanii fi hin maxxanfamne, barruulee fi weebsaayitii adda addaa gamaaggamuu fi of
eeggannoodhaan qorachuu fayyadamuun ture. Waajjira Qonnaa fi itti fayyadama lafaa,
akkasumas qaamolee mootummaa seektarootaaf dhimmi ilaallatu irraas walitti qabameera.

3.6. Guddina saamudaa fi Teeknika Saamuda fudhachuu

Aanaalee Amboo keessatti tooftaalee saamuda ibsituu pirooppoorshinaalii sadarkaa hedduutti

fayyadamuun odeeffannoo walitti qabuuf qorannoon idilee fi al-seerummaa ni gaggeeffama.

12
Tokkoffaa qorataan yeroo fi qabeenya jiru irraa kan ka'e kaayyoodhaan Woreda Amboo ni -
filata. Sana booda kebele lama kaayyoodhaan ni filatama sababiin isaas qonnaan bultoonni
xixiqqaa galtee fayyadaman irra caalaan isaanii kebele kana keessatti odeeffannoo gosa akkasii
salphaatti waajjira qonnaa woreda irraa argamuu danda'a. Dhumarratti walumaa galatti deebii
kennitoonni maatii 40 (keebele lama irraa walmadaaluun) akka tasaa kan qorataan odeeffannoo
gaaffilee walitti qabuuf itti ilaalamu irratti filatamu. Kunis deebii kennaan filatamaan waa’ee
rakkoo sanaa muuxannoo fi beekumsa akka qabaatu irraa kan ka’e ta’a.

3.7.7. Mala xiinxala daataa

Qorannoon kun meeshaaleen ibsituu istaatiksii fayyadamuun daataa baay’ina akka

giddugaleessa, dhibbeentaa fi firikuweensii qulqullinaa, madaallii heddummina odeeffattoota
ijoo fi marii garee xiyyeeffannoo fayyadamuun raawwatame, qorannoo dhiyeessii galtee,
qonnaan bultoota, DA’s fi xiinxala qabiyyee sanadoota imaammata mootummaa xiinxaluuf
gargaarameera. Jijjiiramaan hirkataa qorannichaa dhiyeessii galtee qonnaati. Qorannoon kanaaf
jijjiiramoonni of danda’an jijjiirama hirkataa irratti dhiibbaa uumuuf adda baafamu.
Jijjiiramoonni of danda’oo jijjiiramaa hirkataa irratti dhiibbaa geessisan kun umurii, sadarkaa
barnootaa, danqaa liqii guddina qonnaa fi galii waggaa fi kkf...

3.7.1.1. Jijjiiramaa hirkataa

Jijjiiramaan hirkataa qorannichaa indeeksii dhiyeessii galtee qonnaati. Jijjiiramaan kun akka
deebii qonnaan bultootaatti baay’ina galtee barbaadamuun midhaan filatame irratti argamuun
hojiitti zed ta’a. Innis indeeksii fedhii-dhiyeessii deebii kennitootaa tarree meeshaalee filataman
caaseffama qabu fayyadamuun safarameera.

ISI= SxA/DxA+SxB/DxB+SxC/DxC+SyA/DyA+SyB/DyB+SyC/DyC.................
N
Eessa:
IDSI = Indeeksii dhiyeessii fedhii galtee
S= baay’ina galteewwan dhiyaatan
D= baay’ina galteewwan gaafataman/raabsaman/ .
A, B, C = Midhaan (teff, nug fi sanyii lentil) .
x, y ........= gosoota galtee ti

13
N = baay’ina galteewwan hojiirra oolan

3.7.2.2. Jijjiiramoota of danda’an

Qorannoon kanaaf jijjiiramoonni of danda’an 12 jijjiirama hirkataa irratti dhiibbaa akka
geessisan tilmaamameera. Jijjiiramoota kana keessaa; shan, sadii fi afur walitti fufiinsa, addaan
baafame/gosa fi fakkeessituu turan.
Jijjiiramoonni of danda’an dhimmoota dhuunfaa/dimoogiraafii, hawaas-dinagdee, haalaa, fi
gurmaa’insaa fi dhaabbilee jijjiiramaa hirkataa irratti dhiibbaa uumuu danda’an of keessatti
qabatu. Filannoon jijjiiramoota of danda'anii qorannoo darbee fi barreeffamoota maxxanfaman
qorannichaan walqabatan irratti hundaa'a .
1. Umurii - umriin qonnaan bulaa balaa irraa fagaachuuf gumaachuudhaan galtee qonnaa
fayyadamuu irratti dhiibbaa hamaa qaba (Abadi and Pannel, 1999). Umuriin qonnaan bulaa
akkuma dabalaa deemuun fedhiin galtee qonnaa akka hir’atu tilmaamameera. Akka kanaan
jijjiiramaa hirkataa irratti dhiibbaa hamaa qaba jedhamee eegamaa ture. Walqixa waggaatiin kan
madaalame ture.

2. Sadarkaa barnootaa - sadarkaan barnoota idilee qonnaan bulaa jijjiiramaa barbaachisaa ta’ee
carraa galtee qonnaa fooyya’aa fayyadamuu irratti dhiibbaa qaba (Nkonya et al .1997). Qonnaan
bulaan sadarkaa barnootaa fooyya’aa yoo qabaate beekumsa teeknooloojii qonnaa fooyya’aa
ilaalchisee hubannoon isaa fooyya’aa ta’a. Akka kanaan sadarkaan barnootaa jijjiiramaa hirkataa
wajjin walitti dhufeenya gaarii qaba jedhamee fudhatame. Iskeelii ramaddii fayyadamuun
safarame.

3 . Hojii maatii - qonnaan bulaan baay’ina maatii baay’ee qabu hojii qonnaa irratti bobba’e
galteewwan oomisha guddisan bu’aa argamsiisuu danda’an fayyadamuu itti fufuuf yaaluun isaa
carraa guddaa qaba (Abadi fi Pannel, 1999). Haala kanaan qonnaan bulaan humna maatii olaanaa
qabu galteewwan qonnaa humna namaa baay’ee barbaadan fayyadamuu ni qabaata. Jijjiiramaan
kun fedhii-dhiyeessii galteewwanii irratti dhiibbaa gaarii qaba jedhamee eegamaa ture. Innis kan
madaalamu nama walqixa ta’een ture.

14
4. Liqii argachuu - dhaabbati liqii qonnaan bultootaaf harka jiru jiraachuun isaa itti fayyadama
galtee qonnaa fooyya’aa ni guddisa. Qorannoon Geetahun fi kkfn gaggeeffame. , (2000) liqii
argachuun, teknooloojii fooyya’aa fudhachuu irratti dhiibbaa guddaa fi gaarii akka qabu
ibsaniiru. Kanaafuu, jijjiiramaan jijjiiramaa hirkataa irratti dhiibbaa gaarii qaba jedhamee
eegamaa ture. Jijjiiramaa fakkeessaa ture kan gatii 1 eeyyee fi 0 kan biraatiin.

5 . Bakka kuusaa - kuusaan galtee qonnaa qonnaan bultootaaf harka jiru jiraachuun qonnaan
bultoonni yeroon akka gaafatan jajjabeessuu danda’a. Akka kanaan jijjiiramaa hirkataa wajjin
hariiroo gaarii qaba jedhamee fudhatame. Jijjiiramaa fakkeessaa ture kan gatii 1 eeyyee fi 0 kan
biraatiin.

6. Qunnamtii ekisteenshinii - qonnaan bulaan tajaajila ekisteenshinii waliin qunnamtii baay’ee

yoo qabaate odeeffannoon/beekumsi inni qabu baay’achaa kan deemu yoo ta’u, itti fayyadamni
galtee qonnaa fooyya’aa ta’a (Haji, 2003). Paakeejiiwwan Boordiin qophaa’an xiqqaa fi guddaan
galtee qonnaa fooyya’aa ta’een kan ijaaramaniidha. DAn sagantaa qunnamtii idilee isaaniitiin
hojiirra oolmaa isaanii dura waa’ee paakeejii gorfamanii beekumsa dabarsuudhaaf itti
gaafatamummaa qabu.

Kanaafuu, qonnaan bultoonni DA waliin yeroo baay’ee qunnamtii qaban hubannoo dabaluu irraa
kan ka’e galtee qonnaa akka barbaadan kan tilmaamamu yoo ta’u, jijjiiramaa hirkataa irratti
dhiibbaa gaarii qaba jedhamee eegamaa ture. Iskeelii firikuweensii sadarkaa adda addaa
fayyadamuun safarame.

7. Gosa daandii itti fayyadamnu - misoomni bu’uuraalee misoomaa daangeffame oomishaa fi

raabsa galtee qonnaa irratti dhiibbaa qaba, sababiin isaas baasii geejjibaa fi gabaa olaanaa waan
ta’eef (Tesfaye fi Shiferaw, 2001). Gosti daandii geejjibaa galteewwan qonnaaf oolu galteewwan
qonnaan bultoonni harka jiran jiraachuu irratti dhiibbaa uumuu danda’a. Kanaafuu jijjiiramaan
jijjiiramaa hirkataa irratti dhiibbaa hamaa geessisa jedhamee eegamu. Jijjiiramaa addaan
baafame kan safarame 0 kan hin jirreef, 1hundaaf haala qilleensaa fi 2 daandii yeroo qorraaf
safarame.

15
8. Fageenya gabaa galtee dhiyoo irraa - Fageenyi gabaa fayyadamuu galtee oomisha guddisan
waliin walqabatee hamaa qaba. Warri gabaa irraa fagaatan qonnaan bultoota dhiyoo jiran waliin
wal bira qabamee yoo ilaalamu galtee qonnaa argachuuf carraa dhabuu danda’u (Legesse, 2001).
Kanaafuu, jijjiiramaan jijjiiramaa hirkataa wajjin walitti dhufeenya negaatiivii qaba jedhamee
eegamaa ture. Innis kms tiin safarame.

9. Guddina qonnaa - guddinni lafaa hanga daangaa tokkootti qabachuun galii gahaa fi achitti
maallaqa galtee qonnaa ammayyaa irratti invastimantii ta’een akka argamsiisu beekamaadha
(Roy et al., 1999). Akka kanaan guddinni qabiyyee lafaa jijjiiramaa hirkataa wajjin hariiroo
gaarii qaba jedhamee fudhatame. Innis bu’uura ‘timad’ fi walqixa hektaara (4 timad= 1 ha) tiin
safarame.

10. Galii waggaa - galtee qonnaa fooyya’aa ta’e bitachuuf murteessuu keessatti sadarkaan
qonnaan bultoonni galii waggaa isaaniitiin qaban dhimma qaba. Qonnaan bultoonni dureeyyii
ta’an galtee qonnaa fayyadamuu isaaniitiin balaa fudhachuuf murteessu (Getahun, 2004).
Kanaafuu, galiin waggaa jijjiiramaa hirkataa wajjin hariiroo gaarii qaba jedhamee fudhatameera.
Birrii Itoophiyaatiin safarame.

11. Gabaa argachuu - Jijjiiramoota gabaa oomisha galtee baadiyyaa irratti dhiibbaa geessisan
keessaa tokko dhaqqabummaan gabaa dha. Gabaa galtee/oomishaa qonnaan bultoota biratti
argamuun galtee qonnaa fooyya’aa qonnaan bultoonni akka fudhatan ni dabala. Kanarraa ka’uun
jijjiiramaan jijjiiramaa hirkataa irratti dhiibbaa gaarii qaba jedhamee eegamaa ture. Jijjiiramaa
fakkeessaa ture kan gatii 1 eeyyee fi 0 kan biraatiin.

12. Gatii galtee- gatiin galtee qonnaa qonnaan bultoonni galtee oomisha guddisan fayyadamuuf
jajjabeessuu/hamilee cabsuu danda’a. Wolday (1999) gatiin galteewwanii itti fayyadama sanyii
fooyya’aa wajjin walitti dhufeenya guddaa akka qabu ibseera. Dambiin gatii galteewwanii
qonnaan bultoota kan hin affeerin yoo ta’e itti fayyadama galteewwan qonnaa fooyya’aa ta’e
irratti dhiibbaa hamaa ni qabaata. Kanaafuu, jijjiiramni kun jijjiiramaa hirkataa wajjin walitti
dhufeenya gadhee qaba jedhamee eegamaa ture. Jijjiiramaa fakkeessaa ture kan gatii 1 eeyyee fi
0 kan biraatiin.

16
 BOQONNAA AFUR

4. BU'AA FI MARII

4.1 Odeeffannoo duubbee deebii kennitootaa

4.1.1.1.1.1. Raabsa deebii kennitootaa saalaan

Gabatee1 : Raabsa deebii kennitootaa saala

Walqunnamtii saalaa Irradeddeebii %.

17
 Dhiira 29. 29. 72.5

Dhalaa 11. 11. 27.5

Ida'ama 40. 40. 100.0 ta’uu

isaati

Maddi: Daataa qorannoo mataa isaanii, 2013

Akkuma gabatee 1 irraa mul’atutti deebii kennitoota 40 keessaa 29 dhiira, 11 ammoo dubartoota.
Kunis %72.5 dhiira yoo ta’an, %27.5 ammoo dubartoota ta’uu isaanii waliin walsimu. Akkuma
gabatee irraa mul’atutti qonnaan bultoonni dhiiraa irra caalaan isaanii saaxilamummaa
xiqqeessuu fi haala jireenya isaanii fooyyessuuf galtee qonnaa geessuun hojii oomishaa
humneessuu fi irratti hirmaachuu isaaniiti.

4.1.2.2. Raabsa deebii kennitootaa haala barnootaatiin

Gabatee 2 : Haala barnootaa deebii kennitootaa.

Haala barnootaa Irradeddeebii Dhibbeentaa
Dubbisuu fi barreessuu kan 13. 13. 32.5.5
hin dandeenye
Dubbisaa barreessi 10. 10. 25.0 irratti
Mana barumsaa sadarkaa 8. 8. 20.0
tokkoffaa
Mana barumsaa sadarkaa 8. 8. 20.0
lammaffaa
Mana barumsaa sadarkaa 1. 1. 2.5.5
lammaffaa ol
Ida'ama 40. 40. 100 irratti kan argamu

Maddi: ragaa qorannoo mataa isaa irraa shallagame, 2013

Akkuma gabatee 2 irraa mul’atutti, deebii kennitoonni irra caalaan isaanii dubbisuu fi barreessuu
kan hin dandeenyedha. Akkasumas gabatee irraa hubachuun ni danda’ama, sadarkaan barnootaa
namoota deebii kennanii dabaluu wajjin baay’inni namoota deebii kennanii hir’achuu isaati.
Akka maddoota adda addaa fi haalawwan addunyaa dhugaatti qorattoonni sadarkaan barnootaa
ykn sadarkaan barnootaa qonnaan bultootaa carraa galtee qonnaa fayyadamuu irratti dhiibbaa
uumuun waan barbaachisaa ta’uu isaa xumuruu danda’u. Qonnaan bulaan sadarkaa barnootaa

18
fooyya’aa yoo qabaate beekumsa teeknooloojii qonnaa fooyya’aa ilaalchisee hubannoon isaa
fooyya’aa ta’a.

4.1.3.3. Raabsa umrii deebii kennaa

Gabatee 3 : Raabsa deebii kennitootaa umuriidhaan

Umurii Irradeddeebii Dhibbeentaa
20-30 irratti 6. 6. 15.0 irratti
31-40 irratti kan argamu 17. 17. 42.5.5
41-50 irratti kan argamu 10. 10. 25.0 irratti
51-60 irratti kan argamu 5. 5. 12.5.5
>60 2. 2. 5.0.0
Ida'ama 40. 40. 100 irratti kan argamu

Maddi: ragaa qorannoo mataa, 2013

Akkuma gabatee 3 irraa hubatamutti, olitti dhibbeentaan guddaan fi xiqqaan deebii kennitootaa
gosoota umurii 31-40 fi >60 gidduutti argamu. Dhibbeentaan guddaan fi xiqqaan walgitu %42.5
fi %5 dha. Akka maddeen adda addaa fi haala addunyaa dhugaa agarsiisutti, umriin qonnaan
bultootaa balaa irraa fagaachuuf gumaachuudhaan galtee qonnaa fayyadamuu irratti dhiibbaa
hamaa qaba. Umuriin qonnaan bultootaa akkuma dabalaa deemuun fedhiin galtee qonnaa ni
hir’ata.

4.1.4.4.1.4. Raabsa deebii kennitootaa haala gaa’elaatiin

Gabatee 4: 1.1. Raabsa deebii kennitootaa haala gaa’elaatiin

Haala gaa’elaa Irradeddeebii Dhibbeentaa
Qeenxee 1. 1. 2.5.5
Kan fuudhe 26. 26. 65.0 ta’uu isaati
Hiikkaan 10. 10. 25.0 irratti
Dubartii abbaan manaa irraa 3. 3. 7.5.5
du'e

19
 Ida'ama 40. 40. 100 irratti kan argamu

Madda, ragaa qorannoo mataa, 2013

Gabatee 4 irraa, armaan olitti deebii kennitoonni dhibbeentaan guddaan gaa’ela kan qaban yoo
ta’u, dhibbeentaan xiqqaan immoo qeenxeedha. Namoonni hafan %23 fi %7.5 kan wal hiikan fi
dubartoota abbaan manaa irraa du’aniidha.

4.2.2. Raabsa deebii kennitootaa bal’ina lafaatiin

Minjaala. 5 : Raabsa deebii kennitootaa bal’ina lafaatiin

Bal’ina lafaa (ha) Dhiira Dhalaa
. Irradeddeebii %. Irradeddeebii %.
<0.5ha 1. 1. 3.4.4 2. 2. 18.2.2

0.5-1ha 14. 14. 48.3 2. 2. 18.2.2

1-2ha 12. 12. 41.4.4 6. 6. 54.5

>2ha 2. 2. 6.9.9 1. 1. 9.1.1

Ida'ama 29. 29. 100 irratti kan 11. 11. 100 irratti kan
argamu argamu

Maddi: ragaa qorannoo mataa, 2013

Akkuma gabatee 5 irraa mul’atutti, deebii kennitoota waliigalaa dhiiraa keessaa %1 fi deebii
kennitoota waliigalaa dubartootaa keessaa %2 lafa qonnaa hektaara 0.5 afuufaniiru. Waliigala
deebii kennitoota keessaa dhiira %48.3 fi dubartoonni %2 hektaara 0.5 hanga hektaara 1
gidduutti kan argaman yoo ta’u, deebii kennitoota dhiiraa %41.4 fi dubartoonni %6 hektaara 1
hanga hektaara 2 gidduutti kan argamanidha. Dhiira %6.9 fi dubartoota %1 kanneen hafan
bal’ina lafa hektaara 2 ol qabu. Kana irraa qorattoonni qonnaan bultoonni mataa dhiiraa fi
dubaraa irra caalaan isaanii lafa hektaara 0.5 hanga hektaara 1 gidduutti akka qaban hubachuu
danda’u. Kanaafuu, guddinni lafa qabiinsa lafaa galii gahaa fi achitti maallaqa galtee qonnaa
ammayyaa irratti invastimantiidhaaf oolu waan argamsiisuuf fedhii galtee qonnaa irratti dhiibbaa
uumuuf baay’inni lafaa waan barbaachisaa dha.

20
4.3.3. Lafa waliigalaa tokkoon tokkoon gosa gosa itti fayyadama lafaa tokkoof

Gabatee 6 : Lafa waliigalaa tokkoon tokkoon gosa itti fayyadama lafaa tokkoof
Lafa gosa tokkoon Bal’ina lafaa (ha) . Irradeddeebii
tokkoon

Misoomee 34.82 irratti kan argamu 62.77 irratti argama

dheedichaa 1.75 3.15.15

Midhaan bara baraa 18.9.9 34.07 irratti kan

argamu
Ida'ama 55.47 irratti kan ibsame 100 irratti kan
argamu

Madda; qorannoo dirree mataa isaanii, 2013

Gabatee 6, armaan olii lafa qonnaa deebii kennitoota hunda waliin Gosu kora fi Bayo kurbi
Kebeles Godina Amboo keessatti ibsuuf yaadameeti. Akkuma hektaara %34.82 irraa mul’atutti
lafti hektaara %1.75 fi %18.9 walitti aansuun midhaan misoomsee, dheedichaa fi midhaan bara
baraa kan qabu yoo ta’u, deebii kennitoota hunda keessatti walitti qabama. Kanaaf lafti qonnaaf
oolu guddaa yoo ta’u lafti dheedichaa xiqqaa ta’ee mul’ata.

4.4.4.4. Bifaafi adeemsa qonnaa (2005-2009) .

Bifaafi adeemsi qonnaa waggoota walitti aanan keessatti qonna lafa kireeffachuu, lafa
kireeffachuu fi qonna ofiitiin hojjechuu agarsiisa. Shirri qonnaan bultootaa eenyuun akka
misoomu agarsiisa. Kiraa manaa fi kireeffachuu jalatti abbaan qabeenyaa fi midhaan aksiyoonaa
qooda oomishaa kan argatan yoo ta’u, qonna ofii jalatti garuu oomishni guutuun abbaa lafaa ofii
isaatiif kuufama. Kunis hanga oomisha guutuu argachuun qooda oomishaa argachuu caalaa akka
gaariitti fudhatamuu danda’utti, abbaa lafaa caalaa filatamaadha, yoo lafa qonnaa isaa
kireeffachuu caalaa misoomse. Gama biraatiin, adeemsi yeroo midhaanii irratti jijjiirama bal’ina
bifa qonnaa agarsiisa.

Gabatee 7: 1.1. bifaafi adeemsa qonna deebii kennitoota hunda (2007-2011) .

Yeroo Bifaafi adeemsa qonnaa (2007-2011) .
midhaani Lafa ofii Kiraa in Kiraa manaa

21
 i misoomsuu
Irradedde % . Irradedde %. Irradedde %.
ebii ebii ebii
2007. 26. 26. 65. 65. 6. 6. 15. 15. 8. 8. 20. 20.
Bara
2007
2008. 21. 21. 52.5.5 9. 9. 22.5.5 10. 10. 25. 25.
Bara
2008
2009. 18. 18. 45. 45. 10. 10. 25. 25. 12. 12. 30. 30.
Bara
2009
2010. 12. 12. 30. 30. 9. 9. 22.5.5 19. 19. 47.5.5
Bara
2010
2011. 11. 11. 27.5 7. 7. 17.5 22. 22. 55. 55.
Bara
2011

Maddi: qorannoo dirree ofii, 2013

Gabatee 7 irraa akka agarsiisutti, adeemsi fi bifa qonnaa bara midhaanii guutuu keessatti
tasgabbaa’aa ta’uutti dhihaatee kan ture yoo ta’u, bara 2009/2010 irraa kan hafe garaagarummaa
dhibbeentaa xiqqaa ta’uu isaati. Bakka qonnaan bultoonni dhibbeentaan gadi aanaan lafa ofii
misoomsan %30 fi %27.5 fi qonnaan bultoonni dhibbeentaan ol’aanaan lafa isaanii waggoota
midhaan darban caalaa %47.5 fi %55 kireeffatanii kan kennan sababa hanqina dhiyeessii galtee
qonnaatiin ( xaa’oo, sanyii fooyya’aa, keemikaalotaa fi kanneen biroo) gara mana qonnaatti
qabata. Haa ta’u malee, bal’inni kiraa manaa karaa adda addaa hordofaa kan ture yoo ta’u, galii
gadi aanaan mana qonnaa lafa ofii misoomsuu irraa waan qabuuf, lafa biroo keessatti
kireeffachuu waan hin dandeenyeef, qonnaa ofii fi kireeffachuu wajjin wal bira qabamee yoo
ilaalamu garaagarummaa guddaa agarsiisa galtee qonnaa lafa dabalataa sanaaf dhihaate kaffaluu
dadhabuu.

22
4.5.5. Rakkoolee galtee qonnaa gurguddoo qonnaan bultootaa (2007-2011) .

Deebii kennitoonni yeroo gaafataman, deebii rakkoo galtee irratti kennan beekuuf jecha, deebii
kennitoonni %70 rakkoo galtee jiraachuu kan agarsiisan yoo ta’u, %30 ammoo rakkoon akka hin
jirre agarsiisaniiru.

Gabatee 8: qonnaan bultoonni ykn deebii kennitoonni rakkoo galtee waggoota

shan walitti aanan keessatti kennanii
Deebii Irradeddeebii %.
Eeyyee 28. 28. 70. 70.

Lakki 12. 12. 30. 30.

Maddi: qorannoo dirree ofii, 2013

Akkuma gabatee armaan olii 8 irratti mul’atutti qonnaan bultoonni baay’een isaanii waggaa
walitti aansuun rakkoo galtee kan qaban yoo ta’u kunis %70 waliin walsimu. Garuu, deebii
kennitoonni rakkoo galtee hin qabne (%30) qonna isaanii irratti xaa’oo orgaanikii fayyadamu.

4.6. Rakkoo galtee (2007-2011) .

Bu’aan qorannoo kanaa akka agarsiisutti, qonnaan bultoonni galtee qonnaa karaa hedduudhaan
argachuun isaanii daangeffameera. Rakkooleen galtee qorannoo kana keessatti adda baafaman
xaa’oo, sanyii fooyya’aa fi keemikaalota (2007-2011) (gabatee 9). Rakkoon galtee kun
murteessaa fi murtoo qonnaan bultoonni lafa isaanii misoomsuu, ykn hin misoomne irratti
dhiibbaa qaba. Qonnaan bultoonni qabatamaan galtee qonnaa gahaa hin qabne ykn galtee
tasumaa yeroo hin qabne yeroo baay’ee lafa ofii kireeffachuuf murteessu.

Gabatee 9 : Raabsa rakkoolee galtee (2007-2011) irraa eegalee .

Rakkoo galtee Waggoota walitti aanan keessatti rakkoo galtee

2007. Bara 2008. Bara 2009. Bara 2010. Bara 2011. Bara
2007 2008 2009 2010 2011
Xaa’oo 12(25) tiin. 15(37.5) tiin 17(53.1) tiin 25(71.4) 28(77.8)
kan ibsame. kan ibsame. tiin kan irratti.
ibsame.

23
 Sanyii 19(39.6) 15(37.5) tiin 12(37.5) tiin 10(28.6) 8(22.2) tiin
fooyya'aa tiin kan kan ibsame. kan ibsame. tiin kan kan ibsame.
ibsame. ibsame.
Keemikaalaa 17(35.4) 10(25) tiin. 3(9.4) tiin 0(0) . 0(0) .
tiin kan kan ibsame.
ibsame.

HB: Lakkoofsi qaree keessa jiru dhibbeentaa deebii kennitoota waggoota midhaan tokkoon
tokkoon isaanii keessatti rakkoolee agarsiisan agarsiisa.

Maddi: qorannoo dirree ofii, 2013

Gabatee 9 armaan olii irraa qorattoonni walitti aansuun rakkoon xaa’oo waggoota shanan walitti
aanan keessatti mul’atu saffisa dabalaa dhufuun akka deebii kennitoonni agarsiisanitti (kun kan
ka’u daballii gatii, danqaa liqii, hanqina dhiyeessii fi hanqina qabeenya HH qonnaan bulaatiin) fi
rakkoon sanyii fooyya’e xiqqaadhaan garaagarummaa qaba (qonnaan bultoonni caalaatti waan
itti hin fayyadamneef rakkoon isaa dhaabbataa ta’uutti dhihaata). Rakkoon keemikaalaa saffisa
hir’achaa dhufeen bara 2010/2011 Zeeroo ta’ee osoo jiruu. Rakkooleen kanaan walqabatan
rakkoon galtee hundi hanqina dhiyeessii, danqaan liqii, daballii gatii galteewwan sanaa, yeroo
dhiyeessii bilbila poostaa( yeroon hin dhiyeessine) fi kkf, waggoota midhaan walitti aanan hunda
keessatti. Kanarraa qorannoowwan kun rakkoon xaa’oo qonnaan bultoota kebelelee Gosuu koraa
fi Baayyoo kurbii woreda Amboo irratti rakkoo hamaa ta’uu isaa goolabuu danda’u.

4.7.7. Hariiroo dhiyeessii galtee qonnaa fi bifa qonnaa gidduu jiru

Adeemsaafi bifa qonnaa qonnaan bultoonni raawwatan dhiyeessii galteewwan qonnaa kanneen
akka, xaa’oo, sanyii fooyya’aa, Keemikaalaa fi kanneen biroo maatii qonnaan bultootaaf
dhiyeessuun dhiibbaa irra ga’a. Akkuma armaan olitti kutaa 4.4 jalatti dhiyaate, waggoota
midhaanii keessatti garaagarummaan bifa qonnaa ni jira. Garaagarummaan guddaan bal’ina kiraa
in yeroo qonnaa ofii fi kiraa manaa wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu galiin mana qonnaa
lafa ofii misoomsuu irraa argamu gadi aanaa ta’uun isaa lafa biroo kireeffachuu hin danda’u ykn
galtee qonnaa kaffaluu waan hin dandeenyeef lafa dabalataa sanaaf kan dhihaate.

24
4.8.8. Itti fayyadama galtee qonnaa qonnaan bultoonni

Abbummaan ( qaqqabummaa) mana qonnaan bulaa galtee qonnaa kanneen akka lafa, sanyii
fooyya’aa, xaa’oo, re’ee, keemikaalota oomishtummaa fi bu’aa qonnaan bultoota xixiqqaa irratti
dhiibbaa uumuu keessatti gahee olaanaa fi murteessaa akka qaban ni beekama. Kanaafuu, itti
gaafatamtoonni maatii ykn deebii kennitoonni lafa qonnaa isaanii irratti galtee qonnaa
fayyadamuu fi dhiisuu isaanii adda baasuuf qorattoonni galtee qonnaa ni fayyadamtaa gaaffii
jedhu kan gaafatan yoo ta’u, bu’aan deebii gaaffii kanaaf kenname gabatee 10 armaan gaditti
dhiyaateera.

Gabatee 10 : itti fayyadama galtee qonnaa qonnaan bultoonni

Deebii Dhiira Dhalaa

Irradeddeebii %. Irradeddeebii %.

Eeyyee 25. 25. 72.4 6. 6. 54.5

Lakki 4. 4. 27.6 5. 5. 45.5.5.5
Ida'ama 29. 29. 100 irratti 11. 11. 100 irratti
kan kan argamu
argamu

Maddi: qorannoo dirree ofii, 2013

Akkuma gabatee 10 irratti mul’atutti, mataan maatii dhiiraa irra caalaan isaanii lafa isaanii irratti
galtee qonnaa kan fayyadaman yoo ta’u, gariin isaanii garuu galtee qonnaa dirree irratti hin
fayyadamne. %72.4 fi %27.6 waliin walsima. Gama dubartootaatiinis dhugaadha irra caalaan
mataa maatii dubartootaa qonna isaanii irratti galtee qonnaa fayyadamu garuu, gariin isaanii
galtee qonnaa lafa qonnaa isaanii irratti hin fayyadamne. %54.5 fi %45.5 waliin walsima.
Kanaafuu, qonnaan bultoonni xixiqqaa gosu kora fi Bayo kurbi kebeles woreda Amboo irra
caalaan isaanii galtee qonnaa (qonnaa) kanneen akka keemikaalaa (farra aramaa, herbicide),
xaa’oo, sanyii fooyya’aa, fi kanneen biroo maasii isaanii irratti akka fayyadaman goolabuun ni
danda’ama.

25
4.9.9. Dhiibbaa galteewwan qonnaa qonna xixiqqaa irratti qaban

Akkuma kutaalee qorannoo armaan olii keessatti ibsame, irra caalaan mataa maatii Gosu kora fi
Bayo kurbi kebeles fayyadamtoota galtee qonnaa lafa qonnaa isaanii irratti. Akkuma qonnaan
bultoonni deebii kennitoonni agarsiisan dhiibbaan ykn bu’aan galteewwan qonnaa argamuu
rooba uumamaa wajjin walitti dhufeenya gaarii qaba. Galtee qonnaa fayyadamuu osoo hin
jalqabin dura oomishni, oomishtummaa fi bu’aan lafa qonnaa isaanii baayyee gadi aanaa ture.
Garuu, akkuma, galtee qonnaa fayyadamuu jalqabaniin, oomishni, oomishtummaan, gahumsaa fi
bu’aan lafa qonnaa isaanii akka maatii qonnaan bulaa irra caalaan deebii kennan waliin dabale.

Haa ta’u malee, HHHn tokko tokko galtee qonnaa lafa dheedichaa irratti fayyadamuun dhiibbaa
hamaa wajjin walqabatee akka jiru deebii kennaniiru. Keemikaalli lafa dheedichaa irratti yeroo
dibamu loon isaanii fi re’oonni isaanii akkuma deebii tokko tokko kennan dhiibbaa irra ga’u.

4.10. Madda lafaa abbummaaf

Yaad-rimeen kutaa kanaa qorannoo keenya keessatti yookaan lafti qonnaan bulaaf gif irraa ta’uu,
kireeffachuu keessaa yookaan kireeffachuu irraa kan walqabatu dha.

Gabatee: 11. Deebii mataa maatii qonnaan bulaatiin madda lafaaf kennan
Madda lafaa Dhiira Dhalaa
Irradeddeebi %. Irradeddeebi %.
i i
Kennaa 22. 22. 75.9 8. 8. 72.7
Kiraa in 3. 3. 10.3 1. 1. 9.1.1
Kiraa manaa 4. 4. 13.8.8 2. 2. 18.2.2

Maddi: qorannoo dirree ofii, 2013

Akkuma gabatee 11 armaan olii irratti mul’atutti maddi lafaa mana dhiiraa fi dubaraa irra caalaa
kennaa irraati. Haa ta’u malee, kiraa manaa fi kireeffachuunis hamma tokko ni jira. Innis kennaa
%75.9, kiraa keessaa %10.3 fi kiraa manaa %13.8 fi %72.7 kennaa, %9.1 kiraa keessaa fi %18.2
itti gaafatamaa maatii dubartootaa waliin walsima. Kanaafuu, maddi doonii abbaa lafaa mataa
maatiif goosuu koraa fi Baayyoo kurbii kebeles woreda Amboo keessatti kennaa maatii
isaanii(akaakayyuu isaanii irraa) jechuun ni danda'ama jedhanii xumuruu danda'u.

26
4.11. Madda galii qonnaan bultootaaf

Yaad-rimeen kun galiin mataa maatii hojii qonnaa ykn hojii qonnaa ala ta’e biroo irraa argamuun
kan walqabatudha. Deebii qorattoonni deebii kennanii beekuuf maddoonni galii maatii fi bu’aan
isaa maal akka ta’e gaaffii gaafatan gabatee 12 armaan gadii irratti mul’ateera.

Gabatee :12 . Deebii madda galii hojii qonnaa hin taane irraa argamuuf
Deebii Dhiira Dhalaa
Irradeddeebii %. Irradeddeebii %.
Eeyyee 0. 0. 0. 0.
Lakki 29. 29. 100 irratti 11. 11. 100 irratti
kan argamu kan argamu

Madda qorannoo dirree mataa isaa, 2013

Akkuma gabatee 12 irratti mul’atutti qorataan maddi galii mataa qabannaa mana qonnaa iskeelii
Gosu kora fi Bayo kurbi kebeles woreda Amboo keessatti argamu hojii qonnaa qofa irraa akka
ta’e xumureera. Kana jechuun, akka itti gaafatamtoonni manaa deebii kennanitti hojii qonnaa ala
ta’e akka madda galiitti shaakaluu amala hin jiru.

27
BOQONNAA SHAN

5. Xumuraa fi Yaada
5.1.1. Goolaba

Qonni sochii dinagdee ijoo irra caalaa biyyoota guddachaa jiran sanaaf ta’a. Itoophiyaa keessatti
qonna hunda keessaa naannoo %94.4 qonnaan bultoota mana qonnaan bultoota baadiyyaa
xixiqqaa ta’aniin hojjetama (CSA, 2007). Qonnaan bultoonni mana baadiyyaa xixiqqaa hanqina
nyaataa fi fedhiiwwan bu’uuraa birootiifis saaxilamu. Kana malees, dhiibbaa lafaa guddachaa
jiruu fi humna bittaa qonnaan bultoota maatii baadiyyaa xixiqqaa sanaa daangeessuu
kennuudhaan, galtee qonnaa irratti liqiin kennuu, akka xaa’oo fi sanyii fooyya’aa
fayyadamummaa qabeenya qonnaan bultoota hiyyeeyyii ta’aniif wabii nyaataa mirkaneessuuf
murteessaadha ( Kriffen 2003). Galteewwan qonnaa kanneen akka sanyii fooyya’aa, xaa’oo,
qoricha aramaa, keemikaala, meeshaalee qonnaa fooyyessuu fi kkf dhiyeessiin tajaajila
ekisteenshinii gahumsa qabu waliin walsimuun oomisha guddisuu fi oomishtummaan galtee
yeroon akka kennamu fi akkaataa fedhii fayyadamtootaatiin oomisha guddisuuf murteessaadha
kan qonnaan bultoota qonnaan bultoota xixiqqaa qaban. Haa ta’u malee dhiyeessiin galtee fi
tajaajila oomisha guddisan kanaa sababoota adda addaatiin danqamaniiru. Qabxiileen kunneenis
hanqina dhiyeessii, hanqina liqii, daballii gatii galtee, fi yeroon dhiyeessii fi kkf oomisha
qonnaan bultootaa irratti dhiibbaa guddaa geessiseera. Qorannoon kun kan gaggeeffame
danqaawwan dhiyeessii galtee qonnaa fi dhiibbaa inni qonna xixiqqaa naannoo sanaa irratti qabu
xiinxaluuf jecha. Akkasumas, bifa qonnaa qonnaan bultoonni yeroo midhaanii irratti raawwatan,
danqaaleen galtee qonnaa qonnaan bultoota keessatti mul’atan, dhiyeessii galtee fi walitti
dhufeenya inni bifa qonnaa waliin qabu qorachuuf yaaleera. Kanaafis maddi ragaa sadarkaa
duraa kan bara 2015 qonnaan bultoota 40 aanaa Amboo jiraatan irraa argamee fi ragaa sadarkaa
lammaffaa fayyadameera. Qorannoon kun meeshaaleen istaatistiksii ibsituu fayyadamuun daataa
baay’inaan kan akka giddugaleessa, dhibbeentaa fi firikuweensii xiinxalameera. Madaalliin
qulqullinaa odeeffattoota ijoo fi marii garee xiyyeeffannoo qabu fayyadamuun dhiyeessitoota
galtee, qonnaan bultoota, DA’S fi xiinxala qabiyyee sanada imaammata mootummaa waliin

28
daataa sadarkaa lammaffaatiif raawwatameera. Qorannoon kun bifa qonnaa adda addaa sadii
adda baafamaniiru. Isaan kun qonnaan bultoota lafa ofii misoomsan, lafa isaanii kireeffatanii fi
lafa namaa irratti kireeffataniidha. Maddi galii qonnaan bultoota xixiqqaa naannoo qorannichaa
hojii qonnaa qofa irraa argame. Kana jechuun hojii qonnaa ala ta’e akka madda galii tokkootti
shaakaluun amala hin jiru jechuudha.

5.2.2. Yaada kennuu

Qorattoonni hojii qorannoo haala gaariin qindaa’e kana irratti hirmaatan qaamolee adda
addaa danqaan dhiyeessii galtee qonnaa fi dhiibbaa inni damee qonna xixiqqaa irratti
keessumaa aanaa Amboo irratti qabu irratti bobba’an, bu’aa fi haala ilaalame irratti
hundaa’uun yaada kennuudhaaf egger guddaa waan qabaniif:-
 Rakkoon galtee, keessattuu xaa’oo qonnaan bultoota woreeda Amob rakkoo guddaadha.
Kanaafuu, oomishtummaa qonnaa mataa mana qonnaa guddisuuf mootummaan,
dhaabbileen miti mootummaa fi qaamoleen biroo rakkoolee kana furuu qabu.
 Gahumsa sirna liqii fooyyessuu, qonnaan bultoota oomisha midhaanii irratti bobba’aniif
liqii yeroo fi gahaa ta’een geessuun ilaalamuu qaba.
 Xiyyeeffannaan garee qonnaan bultoota dubartootaa akka isaan humneessuu fi hojii
oomishaa irratti hirmaatan kennuudhaan saaxilamummaa xiqqeessuu fi haala jireenya
isaanii fooyyessuu qaba.
 Naannoo qorannichaa keessatti tajaajila ekisteenshinii gahumsa qabu hundeessuun
dirqama.
 Xiyyeeffannaan bulchiinsa naannootiin misooma baadiyyaa fi ekisteenshinii qonnaa
activates kennuu qaba.
 Galiin qonnaan ala ta’e qonna abbaa qabeenyaa wajjin walqabatee waan hunda caalaa
barbaachisaa ta’ee waan argameef, qonnaan bultoonni hojii qonna midhaaniitiin ala ta’e
kan akka daldala xixiqqaa, hojii harkaa fi kooteejjii akka suphe dhooftuu, huccuu, hojii
sibiilaa salphaa irratti akka bobba’an kaka’umsa taasisuu kan danda’u ta’uu qaba
qaamolee dhimmi ilaallatu akka isaan danqaa galtee qonnaa qonnaan bultootaa hir’isuuf
gargaaran.

29
6. Wabii
 Abadi,AK fi DJ, Pannell, 1999. Hojii bu’uuraa yaad-rimee fudhatama qonnaa
Argannoo. J. Diinagdee Qonnaa , Yuunivarsiitii Awustiraaliyaa Dhihaa, Perth. 2(9):
145-154 irratti kan argamu
 Abar Suleiman (2004), Deebii dhiyeessii fi Saala Itoophiyaa, Yuunivarsiitii Sheefiild,
Sheefiild “Qonnaafi misooma dinagdee”
 Bereket K. (1995) “maalummaa qooda –midhaan Itoophiyaa keessatti; ilaalcha duraa
tokko tokko Yuunivarsiitii Addis Ababa
 FAO (2008), Sirna odeeffannoo addunyaa fi akeekkachiisa dursaa nyaataa fi qonnaa
sagantaa nyaata addunyaa Guraandhala, 2008
 Getahun D. 2004. Madaallii Qabxiilee Fudhatama Teeknooloojii Qamadii Dhiibbaa
Uummataa fi Dhiibbaa Isaa. Dhimma Ethiopia Aanaa Hulaa. M.Sc. Barreeffama
qorannoo (Hin maxxanfame) Mana Barumsaa
 Haji Bi u, 2003. Guddifachaa Re'ee Aannani wal-qaxxaamuraa Zoonii Arsii keessatti.
Dhimmi woredas Tiyoo fi Leemuu Bilbiloo. M.Sc. Thesis (Unpublished) Mana
Barumsaa Qorannoo Digirii Lammaffaa kan
 Alemaya University, Ethiopia.
 Graduate Studies of Haramaya University, Ethiopia.
 Getahun D., M. Mwangi, H. Verkuijil and Wondimu A. 2000. An assesement of the
adoption of seed and fertilizer packages and the role of credit in smallholder maize
production in Sidama and

30
 North Omo Zones, Ethiopia. EARO, CIMMYT, November 2000.p.24.
 GirmaTaye (1999), Adoption of improve bread wheat varieties and inorganic fertilizer
by small –scale farmers: in YelmanaDensa and Farta Districts of north Ethiopia
 Hussein (2008), ‘influence of credit constraints on production efficiency’: the case of
south eastern Ethiopia. Department of economics, Swedish university of agricultural
science
 Keith kriffen, Agrarian policy; the political and economic context, world development
November, 1973.
 Miemael P. Todaro (2000)’development economics’ seventh edition, new York university
 RahmetoNegash (2007), ‘determinants of adaptation of improved haricot bean
production packages in Alaba special Woreda in southern Ethiopia: Ambo university.
 Legesse Dadi,2001. Empirical analysis of duration of herbicide adoption in tef- based
farming system of West Shewa Zone, Ethiopia. J. of Agricultural Economics. 5(142): 1-
22, Feb.2001.
 Tesfaye Zegeye and Shiferaw Tesfaye, 2001. Determinants of adoption of improved
maize technologies and inorganic fertilizer in Southern Ethiopia. Research Report No.
39. Ethiopia Agricultural Research Organization(EARO).54p.
 Wolday Amha, 1999. “Improved seed marketing and adoption in Ethiopia”. Ethiopian
journal of Agricultural Economics, AESE, Addis Ababa, Ethiopia vol. 3 No 1 – pp 41-
88.
 Roy, BC, TS Bhogal fi LR Singn, 1999. Kiraa fi fudhatama teeknooloojii qonnaa
haaraa: Qorannoon West Bengal, Hindii. Joornaalii Baanglaadeesh Diinagdee . xxii
1(1999):39-49 irratti kan ibsame.
 Nkonya, E., T. Schroeder fi D. Norman, 1997. Qabxiilee guddifachaa sanyii boqqolloo
fooyya’aa fi xaa’oo Kaaba Taanzaaniyaa keessatti dhiibbaa geessisan, 48(1): 1-12.

31
7. Dabalata

Yuunivarsiitii Amboo

Mana Barumsaa Qonnaa fi Saayinsii Beeyladaa

Kutaa Daldala Qonnaa fi Bulchiinsa Sansalata Gatii

Gaaffiin kun kan qophaa’eef “danqaawwan dhiyeessii galtee Qonnaa fi dhiibbaa inni uumamuu
xixiqqaa aanaa Amboo irratti qabu” irratti qorannoo saayinsaawaa gaggeessuuf jecha. Kaayyoon
qorannoo kanaa danqaawwan gurguddoo dhiyeessii galtee Qonnaa fi dhiibbaa inni godinaalee
Amboo keessatti qabu adda baasuufi.

Odeeffannoon isin kennitan kaayyoo qorannoo fi qulqullina qorannoo kanaa ol’aanaa

murteessuuf qofa kan ooludha. Kanaaf maaloo amanamoo ta'aa gaaffii tokkoon tokkoon isaanii
irratti yaada dhuunfaa keessan kennaa. Iccitiin odeeffannoo keessanii ni eegama. Kanaafuu,
deebii, yaada fi yaada keessaniif iccitiin ta’uun mirkanaa’a. Gaaffii guutuuf jecha yeroo warqee
keessan kennuudhaan gargaarsa nuuf gootaniif dursee isin galateeffadha.

Qajeelfama:- mee gaaffilee cufamaniif mallattoo “ √” ykn “x” jedhu saanduqawwan keessa jiran
kana fayyadamuun gaaffilee banamaniif ibsa gabaabaa fi sirritti kenni.

I. Duubbee Gabaasa kanaa

1. Saala:- Dhiira Dubartii Umurii
32
2. Haala gaa’ilaa deebii kennitootaa
A, Fuudhaa fi heeruma
B, Tokkicha
C, Hiikkaan
D, dubartii abbaan manaa irraa du’e
3. Bakkeewwan: Aanaa Amboo Kebele______________________________________
4. Baay’ina maatii
5. Sadarkaa barnootaa Deebii kennituu

A, kan hin baranne B. 1-8 C. 9-12 D. armaan olitti

Kutaa II. Gaaffiiwwan Deebii Kennuuf

6. Lafa qonnaa ykn qonnaa qabduu? A, Eeyyee B, Lakki

7. Yoo eeyyee ta’e madda fi guddina lafa qonnaa kaasi?
A. Guddina qonna ofii______________________________ .
B. Midhaan qooda irraa________________________________ .
C. Madda biraa irraa kireeffame_______________________________ .
8. Maddoonni galii maatii maali?

A. Hojii qonnaa irraa

B. Hojii qonnaa ala

C. Kan biroo ibsu

9. Madda irraa in puts qonnaa fiduuf maal fayyadamtu?

A. konkolaataa B. Harreedhaan

C. kanneen biroo

10. Bara darbe galteewwan gosa akkamii bitattan?

A. A. sanyii B. Xaa’oo C. Qoricha aramaa D. Meeshaalee qonnaa E. Kaan ni ibsu

33
11. Liqii galtee wajjin walqabatee rakkoon akkamii si mudata?
______________________________________________________________ 1000 .
12. Fuulduratti tajaajila liqii galtee gahumsa qabuuf yaadni keessan maali?
_____________________________________________________________ .
13. Itti fayyadama galtee qonnaa fooyya’aa ta’eef leenjiin gumaachame jiraa? A. eeyyee B.
Lakki
14. Yoo eeyyee ta’e, gumaachi guddaan leenjichi qonnaa in puts fayyadamuu irratti qabu maali?
A. Fedhiin itti fayyadama xaa’oo dabaluu?
B. Fedhiin itti fayyadama sanyii dabaluu?
C. fedhii meeshaalee qonnaa itti fayyadaman dabaleera
D. fedhiin itti fayyadama qoricha aramaa dabaluu isaati
E. Kan biroo ni ibsa.
15. Eenyuutu leenjii addatti galtee wajjin walqabatu siif kenna?

A. waajjira qonnaa

B.NGO

C. Giddugala qorannoo

D. yunivarsiitii E. kanneen biroo ibsu

16. Liqii argachuuf carraa qabdaa? A. Eeyyee B. Lakki

17. Eenyuutu galata siif kenna?
A. waldaa hojii gamtaa
B. Baankota
C. kanneen biroo ibsu
18. Waldaan hojii gamtaa keessan galteewwan keessan haala gaariin akka fudhatan kaka’umsa
kennuudhaan fayyadamtoota ni jajjabeessaa?

A. Eeyyee B. Lakki

34
19. Galteewwan qonnaa naannoo keessanitti fayyadamuu danda’an maali fi galteewwan qonnaa
sanyii fooyya’aa, xaa’oo, meeshaalee qonnaa qoricha aramaa wajjin walqabatan akkamitti
ibsitu?

______________________________________________________________________________
________________________________________________________________________

20. Dhiyeessii galtee qonnaa keessatti qooda fudhattoonni maal fa’a? haalli beekumsa umurii
linkii isin waliin qooduun akkam jira?

______________________________________________________________________________
________________________________________________________________________

21. Danqaawwan dhiyeessii galtee fi dhiibbaa inni qonna xixiqqaa irratti qabu kan waggaa
waggaan dhiyeessii galtee ilaalchisee isin mudate kana furuuf maal jettu ykn yaada kennitu?
A. ofii keetiin
B. mootummaan
C. oomishtoota hundaan
D. warra kaaniin ibsu
22. Galteewwan qonnaa argachuu fi itti fayyadamuu ni qabduu?

A. eeyyee B. Lakki

23. Deebiin keessan eeyyee yoo ta’e, galteewwan qonnaa naannoo keessanitti fayyadamuu
danda’an maali fi galtee qonnaa sanyii fooyya’aa, xaa’oo, qoricha aramaa, qoricha ilbiisota
waliin walqabatu akkamitti ibsitu?
24. Deebiin kee Lakki yoo ta'e sababoonni maali?

______________________________________________________________________________
______________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________

25. Dhiyeessii galtee ilaalchisee waggaa kamiyyuu danqaaleen gurguddoon isin mudatan maali?
Isaan keessaa tokko tokko kaasi

35
______________________________________________________________________________
________________________________________________________________________

26. Naannoo keessanitti galtee fi midhaan gosa akkamii fayyadamtu?

27. Heektaara tokko hangam fayyadamtu?
28. Heektaara tokko irraa oomisha meeqa argachuu dandeessa?
29. Dhiyeessii galtee qonnaa naannoo keessan jiru ilaalchisee yaada, odeeffannoo, yaada fi gorsa
qabduu?

______________________________________________________________________________
___________________________________________________________ .

36