Essential Foundations of Economics

Robin Bade
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/essential-foundations-of-economics-robin-bade/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Foundations of Environmental Economics Wolfgang

Buchholz

https://textbookfull.com/product/foundations-of-environmental-
economics-wolfgang-buchholz/

Mapping Mainstream Economics : Genealogical Foundations

of Alternativity 1st Edition Schäfer

https://textbookfull.com/product/mapping-mainstream-economics-
genealogical-foundations-of-alternativity-1st-edition-schafer/

Foundations of Real World Economics What Every

Economics Student Needs to Know 2nd Edition John Komlos

https://textbookfull.com/product/foundations-of-real-world-
economics-what-every-economics-student-needs-to-know-2nd-edition-
john-komlos/

Math For Business And Economics: Compendium Of

Essential Formulas Franz W. Peren

https://textbookfull.com/product/math-for-business-and-economics-
compendium-of-essential-formulas-franz-w-peren/
Essential Economics for Business 6th Edition John
Sloman Elizabeth Jones

https://textbookfull.com/product/essential-economics-for-
business-6th-edition-john-sloman-elizabeth-jones/

The history of a tame robin Anonymous

https://textbookfull.com/product/the-history-of-a-tame-robin-
anonymous/

The 5AM Club Robin Sharma

https://textbookfull.com/product/the-5am-club-robin-sharma/

A Literary Biography of Robin Blaser Mechanic of

Splendor Miriam Nichols

https://textbookfull.com/product/a-literary-biography-of-robin-
blaser-mechanic-of-splendor-miriam-nichols/

Byzantine Art (Oxford History of Art) 2nd Edition Robin

Cormack

https://textbookfull.com/product/byzantine-art-oxford-history-of-
art-2nd-edition-robin-cormack/
 ESSENTIAL FOUNDATIONS OF ECONOMICS
delivers a complete, hands-on learning system designed
around active learning.

A Learning-by-Doing
Approach
The Checklist that begins each chapter
highlights the key topics covered and the
chapter is divided into sections that directly
correlate to the Checklist.

The Checkpoint that ends each section

provides a full page of practice problems to
encourage students to review the material
while it is fresh in their minds.

Each chapter opens with a question about

a central issue that sets the stage for the
material.

Eye On boxes apply theory to

important issues and problems
that shape our global society and
individual decisions.

Confidence-Building Graphs
use color to show the direction of shifts and
detailed, numbered captions guide students
step-by-step through the action.

100% of the figures are animated in

MyEconLab, with step-by-step audio narration.

i
 Practice,Engage,andAssess
•  nhanced eText—ThePearsoneTextgivesstudentsaccesstotheir
E
textbookanytime,anywhere.Inadditiontonote-taking,highlighting,and
bookmarking,thePearsoneTextoffersinteractiveandsharingfeatures.
Studentsactivelyreadandlearnthroughauto-gradedpractice,real-time
data-graphs,figureanimations,authorvideos,andmore.Instructorscan
sharecommentsorhighlights,andstudentscanaddtheirown,foratight
communityoflearnersinanyclass.

•  ractice—Algorithmicallygeneratedhomeworkandstudyplanexercises
P
withinstantfeedbackensurevariedandproductivepractice,helpingstudents
improvetheirunderstandingandprepareforquizzesandtests.Draw-graph
exercisesencouragestudentstopracticethelanguageofeconomics.

• Learning Resources—PersonalizedlearningaidssuchasHelpMeSolve
ThisproblemwalkthroughsandFigureAnimationsprovideon-demandhelp
whenstudentsneeditmost.

• P
 ersonalized Study Plan—Assistsstudentsinmonitoringtheirown
progressbyofferingthemacustomizedstudyplanbasedonHomework,
Quiz,andTestresults.Includesregeneratedexerciseswithunlimited
practice,aswellastheopportunitytoearnmasterypointsbycompleting
quizzesonrecommendedlearningobjectives.

•  ynamic Study Modules—Withafocusonkeytopics,thesemoduleswork

D
bycontinuouslyassessingstudentperformanceandactivityinrealtime
and,usingdataandanalytics,providepersonalizedcontenttoreinforce
conceptsthattargeteachstudent’sparticularstrengthsandweaknesses.

•  igital Interactives—DigitalInteractivesareengagingassessmentactivitiesthat
D
promotecriticalthinkingandapplicationofkeyeconomicprinciples.EachDigital
Interactivehasprogressivelevelswherestudentscanexplore,apply,compare,and
analyzeeconomicprinciples.ManyDigitalInteractivesincluderealtimedatafromFRED®
thatdisplays,ingraphandtableform,up-to-the-minutedataonkeymacrovariables.
DigitalInteractivescanbeassignedandgradedwithinMyEconLab,orusedasalecture
tooltoencourageengagement,classroomconversation,andgroupwork.
 withMyEconLab
®

•  EW:Math Review Exercises in MyEconLab—MyEconLabnowoffersan

N
arrayofassignableandauto-gradedexercisesthatcoverfundamentalmath
concepts.Gearedspecificallytowardprinciplesandintermediateeconomics
students,theseexercisesaimtoincreasestudentconfidenceandsuccess
inthesecourses.OurnewMathReviewisaccessiblefromtheassignment
managerandcontainsover150graphing,algebra,andcalculusexercisesfor
homework,quiz,andtestuse.

•  eal-Time Data Analysis Exercises—Usingcurrentmacrodatatohelp

R
studentsunderstandtheimpactofchangesineconomicvariables,Real-Time
DataAnalysisExercisescommunicatedirectlywiththeFederalReserveBank
ofSt.Louis’sFRED®siteandupdateasnewdataareavailable.

•  urrent News Exercises—Everyweek,currentmicroeconomicand

C
macroeconomicnewsarticlesorvideos,withaccompanyingexercises,areposted
toMyEconLab.Assignableandauto-graded,thesemulti-partexercisesask
studentstorecognizeandapplyeconomicconceptstoreal-worldevents.

• E
 xperiments—Flexible,easy-to-assign,auto-graded,andavailableinSingle
PlayerandMultiplayerversions,ExperimentsinMyEconLabmakelearning
funandengaging.

•  eporting Dashboard—View,analyze,andreportlearningoutcomes
R
clearlyandeasily.AvailableviatheGradebookandfullymobile-ready,
theReportingDashboardpresentsstudentperformancedataatthe
class,section,andprogramlevelsinanaccessible,visualmanner.

• L
 MS Integration—LinkfromanyLMSplatformtoaccessassignments,
rosters,andresources,andsynchronizeMyLabgradeswithyourLMS
gradebook.Forstudents,newdirect,singlesign-onprovidesaccesstoallthe
personalizedlearningMyLabresourcesthatmakestudyingmoreefficientand
effective.

•  obile Ready—Studentsandinstructorscanaccessmultimedia
M
resourcesandcompleteassessmentsrightattheirfingertips,onany
mobiledevice.

ALWAYS LEARNING
This page intentionally left blank
Essential Foundations of

Economics

Robin Bade
Michael Parkin
University of Western Ontario

EIghTh EDITION

330 Hudson Street, NY NY 10013

Vice President, Business Publishing: Donna Battista
Director of Portfolio Management: Adrienne
D’Ambrosio
Portfolio Manager: Ashley Bryan
Editorial Assistant: Michelle Zeng
Vice President, Product Marketing: Roxanne McCarley
Director of Strategic Marketing: Brad Parkins
Strategic Marketing Manager: Deborah Strickland
Product Marketer: Tricia Murphy
Field Marketing Manager: Ramona Elmer
Field Marketing Assistant: Kristen Compton
Product Marketing Assistant: Jessica Quazza
Vice President, Production and Digital Studio, Arts
and Business: Etain O’Dea
Director of Production, Business: Jeff Holcomb
Managing Producer, Business: Alison Kalil
Content Producer: Nancy Freihofer
Operations Specialist: Carol Melville
Creative Director: Blair Brown
Manager, Learning Tools: Brian Surette
Managing Producer, Digital Studio, Arts and
Business: Diane Lombardo
Digital Studio Producer: Melissa Honig
Digital Studio Producer: Alana Coles
Digital Content Team Lead: Noel Lotz
Digital Content Project Lead: Noel Lotz
Full-Service Project Management and
Composition: Integra Software Services
Interior Design: Integra Software Services
Cover Design: Jon Boylan
Cover Art: Al Mueller/www.shutterstock.com
Technical Illustrator: Richard Parkin
Printer/Binder: R.R. Donnelley
Cover Printer: Phoenix Color

Copyright © 2018, 2015, 2013 by Pearson Education, Inc. or its affiliates. All Rights Reserved.
Manufactured in the United States of America. This publication is protected by copyright, and
permission should be obtained from the publisher prior to any prohibited reproduction, storage in
a retrieval system, or transmission in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying,
recording, or otherwise. For information regarding permissions, request forms, and the appropriate
contacts within the Pearson Education Global Rights and Permissions department, please visit www
.pearsoned.com/permissions/.

Acknowledgments of third-party content appear on the appropriate page within the text and on
pages C-1–C-2, which constitutes an extension of this copyright page.

PEARSON, ALWAYS LEARNING, and MYECONLAB® are exclusive trademarks owned by Pearson
Education, Inc. or its affiliates in the U.S. and/or other countries.

Unless otherwise indicated herein, any third-party trademarks, logos, or icons that may appear in
this work are the property of their respective owners, and any references to third-party trademarks,
logos, icons, or other trade dress are for demonstrative or descriptive purposes only. Such references
are not intended to imply any sponsorship, endorsement, authorization, or promotion of Pearson’s
products by the owners of such marks, or any relationship between the owner and Pearson Education,
Inc., or its affiliates, authors, licensees, or distributors.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Names: Bade, Robin, author. | Parkin, Michael, 1939– author.

Title: Foundations of economics / Robin Bade, Michael Parkin, University of Western Ontario.
Description: 8th edition. | Boston : Pearson, [2016] | Revised edition of the authors’ Foundations
of economics, [2015] | Includes bibliographical references and index.
Identifiers: LCCN 2016043511 | ISBN 9780134486819 | ISBN 9780134491981 (foundations of
microeconomics) | ISBN 9780134492001 (foundations of macroeconomics) | ISBN 9780134491974
(essential foundations of economics)
Subjects: LCSH: Economics.
Classification: LCC HB171.5 .B155 2016 | DDC 330—dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2016043511

1 17

ISBN 10: 0-134-49197-1

ISBN 13: 978-0-134-49197-4
To Erin, Tessa, Jack, Abby, and sophie
About the Authors

Robin Bade was an undergraduate at the University of Queensland,

Australia, where she earned degrees in mathematics and economics. After a spell
teaching high school math and physics, she enrolled in the Ph.D. program at
the Australian National University, from which she graduated in 1970. She has
held faculty appointments at the University of Edinburgh in Scotland, at Bond
University in Australia, and at the Universities of Manitoba, Toronto, and West-
ern Ontario in Canada. Her research on international capital flows appears in the
International Economic Review and the Economic Record.
Robin first taught the principles of economics course in 1970 and has taught
it (alongside intermediate macroeconomics and international trade and finance)
most years since then. She developed many of the ideas found in this text while
conducting tutorials with her students at the University of Western Ontario.

Michael Parkin studied economics in England and began his

university teaching career immediately after graduating with a B.A. from the
University of Leicester. He learned the subject on the job at the University of
Essex, England’s most exciting new university of the 1960s, and at the age of
30 became one of the youngest full professors. He is a past president of the
Canadian Economics Association and has served on the editorial boards of the
American Economic Review and the Journal of Monetary Economics. His research on
macroeconomics, monetary economics, and international economics has resulted
in more than 160 publications in journals and edited volumes, including the
American Economic Review, the Journal of Political Economy, the Review of Economic
Studies, the Journal of Monetary Economics, and the Journal of Money, Credit, and
Banking. He is author of the best-selling textbook, Economics (Pearson), now in its
Twelfth Edition.

Robin and Michael are a wife-and-husband team. Their most notable joint
research created the Bade-Parkin Index of central bank independence and
spawned a vast amount of research on that topic. They don’t claim credit for
the independence of the new European Central Bank, but its constitution and
the movement toward greater independence of central banks around the world
were aided by their pioneering work. Their joint textbooks include Macroeconom-
ics (Prentice-Hall), Modern Macroeconomics (Pearson Education Canada), and
Economics: Canada in the Global Environment, the Canadian adaptation of Parkin,
Economics (Addison-Wesley). They are dedicated to the challenge of explaining
economics ever more clearly to a growing body of students.
Music, the theater, art, walking on the beach, and five grandchildren
provides their relaxation and fun.

viii
ECONOMICS Brief Contents

PArT 1 INTrODUCTION
1 Getting started 1
2 The U.s. and Global Economies 33
3 The Economic Problem 59
4 Demand and supply 83

PArT 2 A CLOSEr LOOk AT MArkETS

5 Elasticities of Demand and supply 113
6 Efficiency and Fairness of markets 139
7 Government Actions in markets 169
8 Global markets in Action 197
9 Externalities: Pollution, Education, and
Healthcare 225

PArT 3 PrICES, PrOFITS, AND INDUSTry PErFOrMANCE

10 Production and cost 251
11 Perfect competition 279
12 monopoly 307
13 monopolistic competition and oligopoly 339

PArT 4 MONITOrINg ThE MACrOECONOMy

14 GDP: A measure of Total Production
and income 369
15 Jobs and Unemployment 399
16 The cPi and the cost of Living 421

PArT 5 UNDErSTANDINg ThE MACrOECONOMy

17 Potential GDP and Economic Growth 445
18 money and inflation 481
19 Aggregate supply and Aggregate Demand 511
20 Fiscal Policy and monetary Policy 537

Glossary G-1
index i-1
credits c-1

ix
This page intentionally left blank
 xi

Contents

PA r T 1 I N T rO DU C T ION

cHAPTER 1 ■ EYE on YoUR LiFE

Your Time Allocation 17
Getting started 1 ■ EYE on the PAsT
cHAPTER cHEckLisT 1 Adam Smith and the Birth of Economics as a Social
Science 18
1.1 Definition and Questions 2
Scarcity 2
Economics Defined 2
What, How, and For Whom? 3
cHAPTER 2
Can the Pursuit of Self-Interest Be in the Social Interest? 4 The U.s. and Global Economies 33
cHEckPoinT 1.1 7 cHAPTER cHEckLisT 33

1.2 The Economic Way of Thinking 8 2.1 What, How, and for Whom? 34
A Choice Is a Tradeoff 8 What Do We Produce? 34
Cost: What You Must Give Up 8 How Do We Produce? 36
Benefit: What You Gain 9 For Whom Do We Produce? 39
Rational Choice 9
cHEckPoinT 2.1 40
How Much? Choosing at the Margin 10
Choices Respond to Incentives 11 2.2 The Global Economy 41
cHEckPoinT 1.2 13 The People 41
The Economies 41
1.3 Economics as a Life skill 14 What in the Global Economy 42
Economics as a Decision Tool 14 How in the Global Economy 44
Economics as a Social Science 14 For Whom in the Global Economy 44
Economics as an Aid to Critical Thinking 16
cHEckPoinT 2.2 47
cHEckPoinT 1.3 18
2.3 The circular Flows 48
cHAPTER sUmmARY 19 Households and Firms 48
cHAPTER cHEckPoinT 20 Markets 48
Real Flows and Money Flows 48
Governments 50
Appendix: making and Using Graphs 23 Governments in the Circular Flow 51
Basic Idea 23 Circular Flows in the Global Economy 52
Interpreting Data Graphs 24
cHEckPoinT 2.3 54
Interpreting Graphs Used in Economic Models 26
The Slope of a Relationship 29 cHAPTER sUmmARY 55
Relationships Among More Than Two Variables 30
cHAPTER cHEckPoinT 56
APPEnDix cHEckPoinT 32
■ EYE on the BEnEFiT AnD cosT oF scHooL ■ EYE on the U.s. EconomY
Did You Make the Right Decision? 12 What We Produce 35

xi
xii Contents

■ EYE on the PAsT ■ EYE on the U.s. EconomY

Changes in What We Produce 36 Expanding Our Production Possibilities 71
■ EYE on the U.s. EconomY ■ EYE on the GLoBAL EconomY
Changes in How We Produce in the Information Hong Kong’s Rapid Economic Growth 72
Economy 38 ■ EYE on the U.s. EconomY
■ EYE on the DREAmLinER No One Knows How to Make a Pencil 73
Who Makes the Dreamliner? 43 ■ EYE on YoUR LiFE
■ EYE on the GLoBAL EconomY Your Comparative Advantage 77
Differences in How We Produce 45
■ EYE on YoUR LiFE
The U.S. and Global Economies in Your Life 47
cHAPTER 4
■ EYE on the PAsT
Growing Government 52
Demand and supply 83
cHAPTER cHEckLisT 83
■ EYE on the GLoBAL EconomY
The Ups and Downs in International Trade 54
competitive markets 84
4.1 Demand 85
cHAPTER 3 The Law of Demand 85
Demand Schedule and Demand Curve 85
The Economic Problem 59 Individual Demand and Market Demand 87
cHAPTER cHEckLisT 59 Changes in Demand 88
Change in Quantity Demanded Versus Change in
3.1 Production Possibilities 60 Demand 90
Production Possibilities Frontier 60
cHEckPoinT 4.1 91
How the PPF Illustrates Scarcity and Its
Consequences 61 4.2 supply 92
cHEckPoinT 3.1 65 The Law of Supply 92
Supply Schedule and Supply Curve 92
3.2 opportunity cost 66 Individual Supply and Market Supply 94
The Opportunity Cost of a Smartphone 66 Changes in Supply 95
Opportunity Cost and the Slope of the PPF 67 Change in Quantity Supplied Versus Change in
Opportunity Cost Is a Ratio 67 Supply 97
Increasing Opportunity Costs Are Everywhere 68
cHEckPoinT 4.2 99
Your Increasing Opportunity Cost 68
cHEckPoinT 3.2 69 4.3 market Equilibrium 100
Price: A Market’s Automatic Regulator 100
3.3 Economic Growth 70 Predicting Price Changes: Three Questions 101
cHEckPoinT 3.3 72 Effects of Changes in Demand 102
3.4 specialization and Trade 73 Effects of Changes in Supply 104
Absolute Advantage and Comparative Advantage 73 Effects of Changes in Both Demand and
Comparative Advantage: A Model 74 Supply 106
Achieving Gains from Trade 76 cHEckPoinT 4.3 108
The Economy’s Production Possibilities Frontier 77
cHAPTER sUmmARY 109
cHEckPoinT 3.4 78
cHAPTER cHEckPoinT 110
cHAPTER sUmmARY 79
■ EYE on YoUR LiFE
cHAPTER cHEckPoinT 80
Understanding and Using Demand and Supply 98
■ EYE on YoUR LiFE ■ EYE on the GLoBAL EconomY
Your Production Possibilities Frontier 64 The Markets for Cocoa and Chocolate 103
■ EYE on the EnviRonmEnT ■ EYE on the PRicE oF coFFEE
Is Wind Power Free? 68 Why Did the Price of Coffee Rise in 2014? 105
 Contents xiii

PA r T 2 A C LO S E r LOOk AT M A r k E T S
cHAPTER 5 cHAPTER 6
Elasticities of Demand Efficiency and Fairness
and supply 113 of markets 139
cHAPTER cHEckLisT 113 cHAPTER cHEckLisT 139

5.1 The Price Elasticity of Demand 114 6.1 Allocation methods and Efficiency 140
Percentage Change in Price 114 Resource Allocation Methods 140
Percentage Change in Quantity Demanded 115 Using Resources Efficiently 143
Comparing the Percentage Changes in Price cHEckPoinT 6.1 147
and Quantity 115
Elastic and Inelastic Demand 116 6.2 value, Price, and consumer surplus 148
Influences on the Price Elasticity of Demand 116 Demand and Marginal Benefit 148
Computing the Price Elasticity of Demand 118 Consumer Surplus 149
Interpreting the Price Elasticity of Demand cHEckPoinT 6.2 150
Number 119 6.3 cost, Price, and Producer surplus 151
Elasticity Along a Linear Demand Curve 120 Supply and Marginal Cost 151
Total Revenue and the Price Elasticity of Demand 122 Producer Surplus 152
cHEckPoinT 5.1 125 cHEckPoinT 6.3 153
5.2 The Price Elasticity of supply 126 6.4 Are markets Efficient? 154
Elastic and Inelastic Supply 126 Marginal Benefit Equals Marginal Cost 154
Influences on the Price Elasticity of Supply 126 Total Surplus Is Maximized 155
Computing the Price Elasticity of Supply 128 The Invisible Hand 155
cHEckPoinT 5.2 130 Market Failure 157
5.3 cross Elasticity and income Elasticity 131 Sources of Market Failure 158
Cross Elasticity of Demand 131 Alternatives to the Market 159
Income Elasticity of Demand 132 cHEckPoinT 6.4 160
cHEckPoinT 5.3 134 6.5 Are markets Fair? 161
cHAPTER sUmmARY 135 It’s Not Fair If the Rules Aren’t Fair 161
It’s Not Fair If the Result Isn’t Fair 161
cHAPTER cHEckPoinT 136 Compromise 163
cHEckPoinT 6.5 164
■ EYE on the GLoBAL EconomY
Price Elasticities of Demand 121 cHAPTER sUmmARY 165
■ EYE on ELAsTiciTY AT THE coFFEE sHoP cHAPTER cHEckPoinT 166
What Do You Do When Starbucks Raises the Price
of a Latte? 123 ■ EYE on the U.s. EconomY
■ EYE on the U.s. EconomY The Invisible Hand and e-Commerce 156
Two Applications of the Price Elasticity of ■ EYE on PRicE GoUGinG
Demand 124 Should Price Gouging Be Illegal? 162
■ EYE on YoUR LiFE ■ EYE on YoUR LiFE
Your Price Elasticities of Demand 133 Allocation Methods, Efficiency, and Fairness 163
xiv Contents

cHAPTER 7 cHAPTER 8
Government Actions in Global markets in Action 197
markets 169 cHAPTER cHEckLisT 197
cHAPTER cHEckLisT 169
8.1 How Global markets Work 198
7.1 Taxes on Buyers and sellers 170 International Trade Today 198
Tax Incidence 170 What Drives International Trade? 198
Taxes and Efficiency 171 Why the United States Imports T-Shirts 200
Incidence, Inefficiency, and Elasticity 172 Why the United States Exports
Incidence, Inefficiency, and the Elasticity of Airplanes 201
Demand 173 cHEckPoinT 8.1 202
Incidence, Inefficiency, and the Elasticity of
8.2 Winners, Losers, and net Gains From
Supply 174
Trade 203
cHEckPoinT 7.1 175 Gains and Losses from Imports 204
7.2 Price ceilings 176 Gains and Losses from Exports 205
A Rent Ceiling 176 cHEckPoinT 8.2 206
Are Rent Ceilings Efficient? 179
8.3 international Trade Restrictions 207
Are Rent Ceilings Fair? 180
Tariffs 207
If Rent Ceilings Are So Bad, Why Do We Have
Import Quotas 211
Them? 180
Other Import Barriers 213
cHEckPoinT 7.2 181 Export Subsidies 213
7.3 Price Floors 182 cHEckPoinT 8.3 214
The Minimum Wage 183
8.4 The case Against Protection 215
Is the Minimum Wage Efficient? 186
Three Traditional Arguments for
Is the Minimum Wage Fair? 187
Protection 215
If the Minimum Wage Is So Bad, Why Do We
Four Newer Arguments for Protection 217
Have It? 187
Why Is International Trade
cHEckPoinT 7.3 188 Restricted? 218
7.4 Production quotas 189 cHEckPoinT 8.4 220
Production Quota: An Example 189
cHAPTER sUmmARY 221
cHEckPoinT 7.4 192
cHAPTER cHEckPoinT 222
cHAPTER sUmmARY 193
■ EYE on the U.s. EconomY
cHAPTER cHEckPoinT 194
U.S. Exports and Imports 199
■ EYE on the U.s. EconomY ■ Eye on GLoBALiZATion
The Federal Minimum Wage 185 Who Wins and Who Loses from
■ EYE on PRicE REGULATion Globalization? 203
Can Congress Repeal the Law of Market Forces? 187 ■ EYE on the PAsT
■ EYE on the GLoBAL EconomY The History of U.S. Tariffs 207
Production Quotas 189 ■ EYE on YoUR LiFE
■ EYE on YoUR LiFE International Trade 219
Price Ceilings and Price Floors You Encounter 191
 Contents xv

cHAPTER 9 9.2 Positive Externalities: Education and

Healthcare 239
Externalities: Pollution, Education, Private Benefits and Social Benefits 239
and Healthcare 225 Government Actions in the Face of External
cHAPTER cHEckLisT 225 Benefits 241
Economic Problems in Healthcare
Externalities in our Daily Lives 226 Markets 244
Negative Production Externalities 226 cHEckPoinT 9.2 246
Positive Production Externalities 226
cHAPTER sUmmARY 247
Negative Consumption Externalities 227
Positive Consumption Externalities 227 cHAPTER cHEckPoinT 248

9.1 negative Externalities: Pollution 228 ■ EYE on YoUR LiFE

Private Costs and Social Costs 228 Externalities in Your Life 227
Production and Pollution: How Much? 230
■ EYE on the U.s. EconomY
Establish Property Rights 231
U.S. Air Pollution Trends 235
Mandate Clean Technology 233
Tax or Cap and Price Pollution 233 ■ EYE on cLimATE cHAnGE
How Can We Limit Carbon Emissions? 236
cHEckPoinT 9.1 238
■ EYE on the U.s. EconomY
Healthcare in the United States: A Snapshot 244

PA r T 3 P rI C E S , P rO F I T S , A N D I N D US Try PE r FOr M A NC E
cHAPTER 10 10.4 Long-Run cost 271
Production and cost 251 Plant Size and Cost 271
The Long-Run Average Cost Curve 272
cHAPTER cHEckLisT 251
cHEckPoinT 10.4 274
10.1 Economic cost and Profit 252 cHAPTER sUmmARY 275
The Firm’s Goal 252
Accounting Cost and Profit 252 cHAPTER cHEckPoinT 276
Opportunity Cost 252
■ EYE on YoUR LiFE
Economic Profit 253
Your Average and Marginal Grades 261
cHEckPoinT 10.1 255
■ EYE on RETAiLERs’ cosTs
short Run and Long Run 256 Which Store Has the Lower Costs: Walmart or
7-Eleven? 273
10.2 short-Run Production 257
Total Product 257
Marginal Product 258 cHAPTER 11
Average Product 260
Perfect competition 279
cHEckPoinT 10.2 262
cHAPTER cHEckLisT 279
10.3 short-Run cost 263
Total Cost 263 market Types 280
Marginal Cost 264 Perfect Competition 280
Average Cost 265 Other Market Types 280
Why the Average Total Cost Curve Is U-Shaped 267
11.1 A Firm’s Profit-maximizing choices 281
Cost Curves and Product Curves 268
Price Taker 281
Shifts in the Cost Curves 268
Revenue Concepts 281
cHEckPoinT 10.3 270 Profit-Maximizing Output 282
xvi Contents

Marginal Analysis and the Supply Decision 284 12.4 Price Discrimination 322
Temporary Shutdown Decision 285 Price Discrimination and Consumer Surplus 322
The Firm’s Short-Run Supply Curve 286 Profiting by Price Discriminating 323
cHEckPoinT 11.1 288 Perfect Price Discrimination 324
Price Discrimination and Efficiency 326
11.2 output, Price, and Profit in The short Run 289
cHEckPoinT 12.4 327
Market Supply in the Short Run 289
Short-Run Equilibrium in Normal Times 290 12.5 monopoly Regulation 328
Short-Run Equilibrium in Good Times 291 Efficient Regulation of a Natural Monopoly 328
Short-Run Equilibrium in Bad Times 292 Second-Best Regulation of a Natural
cHEckPoinT 11.2 293 Monopoly 329
cHEckPoinT 12.5 334
11.3 output, Price, and Profit in The Long Run 294
Entry and Exit 295 cHAPTER sUmmARY 335
The Effects of Exit 296
cHAPTER cHEckPoinT 336
Change in Demand 297
Technological Change 297 ■ EYE on the U.s. EconomY
Is Perfect Competition Efficient? 300 Information-Age Monopolies 310
Is Perfect Competition Fair? 301
■ EYE on the U.s. EconomY
cHEckPoinT 11.3 302
Airline Price Discrimination 326
cHAPTER sUmmARY 303 ■ EYE on micRosoFT
cHAPTER cHEckPoinT 304 Are Microsoft’s Prices Too High? 331
■ EYE on YoUR LiFE
■ EYE on REcoRD sToREs Monopoly in Your Everyday Life 332
Where Have All the Record Stores Gone? 298
■ EYE on YoUR LiFE
The Perfect Competition That You Encounter 301
cHAPTER 13
monopolistic competition and
oligopoly 339
cHAPTER 12 cHAPTER cHEckLisT 339
monopoly 307
cHAPTER cHEckLisT 307 13.1 monopolistic competition: output and
Price 340
12.1 monopoly and How it Arises 308 Describing Monopolistic Competition 340
No Close Substitute 308 Identifying Monopolistic Competition 341
Barrier to Entry 308 Output and Price in Monopolistic Competition 343
Monopoly Price-Setting Strategies 310 Monopolistic Competition and Perfect
cHEckPoinT 12.1 311 Competition 345
12.2 single-Price monopoly 312 cHEckPoinT 13.1 346
Price and Marginal Revenue 312 13.2 innovation and Advertising 347
Marginal Revenue and Elasticity 313 Design and Quality Decisions 347
Output and Price Decision 314 Advertising 347
cHEckPoinT 12.2 316 The Demand for Advertising 348
The Supply of Advertising 349
12.3 monopoly and competition
Equilibrium and Efficiency in the Advertising
compared 317
Market 350
Output and Price 317
Is Monopoly Efficient? 318 cHEckPoinT 13.2 351
Is Monopoly Fair? 319 13.3 oligopoly 352
Rent Seeking 319 Collusion 352
cHEckPoinT 12.3 321 Duopoly in Airplanes 353
xxviii PrefaCe

Learning catalytics Learning Catalytics helps you generate class discussion,

customize your lecture, and promote peer-to-peer learning with real-time analyt-
ics. As a student response tool, Learning Catalytics uses students' smartphones,
tablets, or laptops to engage them in more interactive tasks and thinking.

• NEW! Upload a full PowerPoint® deck for easy creation of slide questions.
• Help your students develop critical thinking skills.
• Monitor responses to find out where your students are struggling.
• Rely on real-time data to adjust your teaching strategy.
• Automatically group students for discussion, teamwork, and peer-to-peer
learning.
Experiments in myEconLab Experiments are a fun and engaging way to promote
active learning and mastery of important economic concepts. Pearson’s Experiments
program is flexible and easy for instructors to assign and students to use.

• Single-player experiments, available to assign, allow your students to

play against virtual players from anywhere at anytime so long as they
have an internet connection.
• Multiplayer experiments allow you to assign and manage a real-time
experiment with your class.
• Pre and post-questions for each experiment are available for assignment
in MyEconLab.
• Experiments are auto-graded using algorithms that objectively evaluate
a student’s economic gain and performance during the experiment.

AAcsB and Learning outcomes All end-of-chapter and Test Item File ques-
tions are tagged in two ways: to AACSB standards and to discipline-specific
Learning Outcomes. These two separate tagging systems allow professors to
build assessments around desired departmental and course outcomes and track
results in MyEconLab’s gradebook.

Personalized study Plan The Personalized Study Plan provides recom-

mendations for each of your students based on his or her ability to master the
learning objectives in your course. This allows students to focus their study time
by pinpointing the precise areas they need to review and allowing them to use
customized practice and learning aids—such as videos, eText, tutorials, and
more—to get them back on track. The Study Plan also ensures that your students
are mastering the concepts, not just guessing the answers.
Using the report available in the Gradebook, you can then tailor course
lectures to prioritize the content where students need the most support—offering
you better insight into classroom and individual performance.

Dynamic study modules Dynamic Study Modules help students study ef-
fectively on their own by continuously assessing their activity and performance
in real time. Here's how it works: students complete a set of questions with a
unique answer format that also asks them to indicate their confidence level.
Questions repeat until the student can answer them all correctly and confidently.
Once completed, Dynamic Study Modules explain the concept using materials
from the text. These are available as graded assignments prior to class, and acces-
sible on smartphones, tablets, and computers.
NEW! Instructors can now remove questions from Dynamic Study Modules
to better fit their course.
Another random document with
no related content on Scribd:
III

SUOMALAISEN TEATTERIN VAELLUSVUOSILTA.

Suuressa taiteilijajuhlassaan tammikuussa 1914 Ida Aalberg piti

puheen, jossa hän lyhyesti kuvasi kulkemaansa taivalta. Hän lausui
kiitollisen tunnustuksensa taiteilijauransa kahdelle johtotähdelle:
suomalaisuuden hengelle ja Kaarlo Bergbomille.

Vastatessaan juhlapuheisiin hän silloin ihanan liikutuksen vallassa

ja äänen nyyhkytyksistä katkeillessa kertoi:

»Täällä on mainittu, että se oli suomalaisen kansan tyttö, joka 40

vuotta sitten astui sille yksinkertaiselle näyttämölle siellä Hämeen
sydämessä. Kyllähän se on totta. Mutta minä uskon, että kyllä kai se
oli suomalaisuuden henki, joka silloin oli herännyt ja joka, vaikka
minä en sitä myöskään tiennyt, oli ottanut minut, vienyt minut,
herättänyt minut ja pannut minun sisääni sen innon, että minä
ikäänkuin näin sen päämaalin edessäni, vaikka minä en ollenkaan
tiennyt, mitä näytelmätaide on. Ja sillä sisäisellä innostuksella, jonka
suomalaisen kansallisuuden henki luultavasti oli minuun pannut, se
minut saattoi kaiken lävitse, antoi minulle sen voiman, että jaksoin
tehdä, vaikka olin lapsi, kaiken sen, minkä vanhempani pitivät
pahana, mutta joka minusta oli kaikkein korkeinta. Se
tosikansallisuuden henki, se minut saattoi tohtori Bergbomin luokse,
ja silloin hän tietysti heti sen huomasi, sen Hän otti minut Kyllä hän
on ollut se, joka minut on kehittänyt. Siitä syystä, kun tätä päivää
näin suurenmoisesti juhlitaan ja minä olen aivan sanaton, minulla on
tarve mainita hänen nimensä, sisällinen kiitollisuus sitä vaatii, ja siksi
pyytäisin, että me ajattelisimme tohtoria, että me kaikki — en tiedä
mitä me teemme — ajattelisimme häntä. —»

Vaikkakin tämä puhe pidettiin juhlahumussa ja vaikkakin sen

suurimpana tehona lienee ollut tapa, jolla se tulkittiin, tahtoisi sille
kernaasti antaa suuren ja rehellisen tunnustuksen arvon. 1914 Ida
Aalbergilta vaadittiin rohkeutta tunnustaa taiteensa suurimmaksi
opettajaksi Kaarlo Bergbom, ja siihen aikaan hänellä ei liioin pitänyt
olla läheistä kiitollisuusvelkaa suomalaiselle kansallishengelle.
Hänellä oli siihen aikaan toinen opettaja, joka oli tilaisuudessa läsnä
ja joka ei käsittänyt Bergbomin arvoa Ida Aalbergin kehitykselle
läheskään niin suureksi. Suomalainen kansallisuus taas oli vähäistä
aikaisemmin, parin yksinäisyydessä ja suuressa alakuloisuudessa
vietetyn vuoden kuluessa, näyttänyt hänestä hengeltään raa'alta ja
käsittämättömältä.

Sekä suomalainen kansallinen herätys että Kaarlo Bergbom ovat

tärkeitä tekijöitä Ida Aalbergin elämässä ja kehityksessä, vaikka Ida
Aalberg ei milloinkaan perusolemukseltaan ollut varsinainen aatteen
ihminen ja vaikka Kaarlo Bergbom ei mitenkään riitä ainoaksi
avaimeksi hänen taiteilijamenestyksensä selvittämisessä.

Käytettävinä olevista tiedoista päättäen Ida Aalbergin

taiteilijataipaleen alkupuolella on näillä kummallakin tekijällä ollut
verraten vähän sanomista.
 *****

Kun ratamestari Ahlbergin tytär karkasi kotoaan, vietti

Suomalainen teatteri vaellusvuosiaan. Varsinkin teatterin
puheosaston kohtaloksi oli tullut kiertäminen paikasta paikkaan,
kaupungista kaupunkiin, sillä Helsinki oli liian pieni ja liiaksi
ruotsinkielinen kyetäkseen kannattamaan nuorta yritystä.

Suomalainen teatteri oli syntynyt kotoisen kielitaistelun merkeissä.

Kaarlo Bergbom oli tosin nuoruudestaan asti elänyt näyttämötaiteen
lumoissa, mutta hänen omaksumansa poliittinen kanta oli sangen
määräävänä tekijänä suomalaisen teatterin syntysanoja lausuttaessa
ja Suomalaisen teatterin alkutaipaleella yleensä. Taide ja politiikka
kulkivat käsikädessä.

Kaarlo Bergbomin olemuksessa mainitaan olleen jotakin

melkeinpä naisellisen pehmeätä. Kuitenkin hän oli intohimoinen ja
kiihkeä luonne, jolla oli suuri vaikutusvoima ihmisiin. Hän sai
ruotsinmaalaisen naisen, Hedvig Charlotta Raan, luopumaan
ruotsalaisesta teatterista ja yhtymään suomalaisen teatterin
perustamispuuhiin, mutta sensijaan hänen omat ruotsinkieliset
oopperatähtensä kieltäytyivät jyrkästi edes yhtä kertaa esiintymästä
ruotsalaisella näyttämöllä. On suurisuuntaista, että hän perusti
suomalaisen teatterin tyhjästä, mutta vaikuttaa varsin vähän
korkealta taidepyrkimykseltä, että hän perusti samaan aikaan kaksi
teatteria: Suomalaisen oopperan ja puheosaston. Suomalaisen
teatterin historiasta, niin Kaarlo Bergbomia ihannoiva kuin se onkin,
näkee jo siitä selvästi, että ooppera oli lähempänä hänen sydäntään
kuin puheosasto, jolle hän alkuaikoina, vaellusvuosina, tuskin oli
voinut olla enempää kuin kaukainen komentaja, jonka päätehtävä oli
toisaalla.
 Kun Kaarlo Bergbom ohjasi Suomalaista oopperaa, sai
Suomalaisen teatterin puheosastoa maaseudulla ohjailla Oskari
Vilho. Se oli vaivalloinen, raskas ja murheellinen tehtävä. Vilho oli
työteliäs ja kansallisen aatteen elähyttämä, mutta kovin usein hän
puhkesi valituksiin, kun köyhyys, sairaus, juonittelut ja kansallisen
hengen puute näyttelijöissä tahtoivat kiertävältä teatteriseurueelta
nostaa tien pystyyn. Rahanpuute oli toisinaan niin kova, ettei päästy
lähtemään ja teatterin naiset itkivät. Vilhoa itseään vaivasi huono
terveys, ja 1880-luvun alulla keuhkotauti veikin hänet lopulta
hautaan. Arvostelujen yhteydessä saa lukea yhtä mittaa
sairaustapauksista, jotka vaikeuttivat matkailijoiden työtä. Ja useat
näyttelijät eivät tahtoneet omaksua Bergbomin suomenmielisyyttä
ainakaan omaan kieleensä nähden. Lisäksi he juonittelivat niin, että
Vilho kaikesta innostuksestaan huolimatta toisinaan oli aikeissa
erota.

On selvää, että teatterin esitykset alkuaikoina saattoivat tyydyttää

vain varsin vähäisiä taidevaatimuksia. Melkein kaikki teatterin
jäsenet olivat aloittelijoita, ja yksin suomalaiset maaseutulehdetkään,
jotka kansallisen innostuksen vallassa tervehtivät seuruetta, eivät
voineet olla toteamatta »virheitä». Vielä 1879, jolloin Suomalainen
teatteri oli ollut toiminnassa seitsemän vuotta, saattoi ruotsinkielinen
aikakauslehti merkitä aikaansaannokset oppilasnäytteiden tasolla
oleviksi ja useimmat näyttelijät kolmannen tai neljännen luokan
keskinkertaisuuksiksi sekä moittia johtoa siitä, että se kohtelee
puheosastoa äitipuolen tavoin antamalla sen ilman kuria ja ohjausta
viettää kiertelevää mustalaiselämää. Että tämä lausunto ei
aiheutunut yksinomaan puoluemielestä ja ilkeydestä, selviää Oskari
Vilhon ja eräiden muiden näyttelijäin Bergbomille lähettämistä
kirjeistä, jotka puhuvat selvää kieltä kurittomuudesta, keskinäisistä
riidoista ja kateudesta. Hyvällä tuulella ollessaan Vilho kirjoitti
uskovansa, että Suomalainen teatteri parissa vuodessa kehittyisi
pohjoismaiden ensimmäiseksi — siihen tarvittiin muka vain, että se
tai se lahjakas nuorukainen tai se tai se »hyvin siisti, sivistynyt,
suomenmielinen ja vankka nainen — varsin hyvällä lauluäänellä ja
kauniilla teatterikasvoilla» liittyisi mukaan kiertomatkalle. Mutta kun
pessimismi sai hänet valtaansa, ei hän voinut salata, että
suomenkieltä kauheasti rääkätään ja että teatterin näyttelijät olivat
turhamaisia ja tyhjänpäiväisiä mahtailijoita. Pyytäessään eroaan
1877 Vilho m.m. kirjoitti:

»Ennen oltiin Suomalaisen teatterin jäseniä. Nyt ollaan artisteja

joka 'sorkka' kiireestä kantapäähän saakka. Eihän se merkitse
mitään, jos ei yleisö ymmärtäisikään kaikkia sitä sekamelskaa mitä
sille tarjotaan kunhan vaan 'ageerataan' kuin tuulimyllyt ja tehdään
taidepausseja kun muisti pettää.»

Heikoilla näyttelijävoimilla oli vaikeata uskaltautua suuren

draaman esittämiseen, ja Suomalaisen teatterin ohjelmisto
luonnollisesti ei ollut perin korkealla tasolla. Hyvin usein täytyi
turvautua »peliin ja musiikkiin», ja draaman sijasta saatettiin joskus
yleisölle tarjota »Sailorboy» ja »Poika comique», jopa kerran,
Porissa, yhdyttiin yhteistoimintaan erään akrobaattitaiteilijan kanssa.
Ettei Vilho pelkän tilapäisen katkeroitumisen vuoksi moittinut
näyttelijäkuntaa innon ja harrastuksen puutteesta, näkee
senaikuisista suopeamielisistä sanomalehtiarvosteluista, joissa
voidaan m.m. todeta: »Huomaittiin, etteivät näyttelevät henkilöt
oikein tainneet osiansa.»

Yleisö luonnollisesti oli useimmissa paikoissa kovin kehittymätöntä

kyetäkseen ottamaan vastaan korkeampaa hengen ravintoa.
Sanomalehdissä ei suotta moitittane maaseudun teatteriyleisöä
meluamisesta ja sopimattomasta käytöksestä.

Kaikista vajavaisuuksistaan ja puutteistaan huolimatta

Suomalainen teatteri sai retkillään osakseen paljon lämpöä ja
ymmärtämystä. Sen kunniaksi järjestettiin juhlia, joissa puhuttiin
paljon, maisteltiin maljoja ja tanssittiin. Yksityiset näyttelijät saivat
lahjoja ja sydämellisiä ystävyydenosoituksia osakseen, usein heille
annettiin asunto ilmaiseksi ja heidät kutsuttiin paikkakunnan
perhejuhliin. Heitä hemmoteltiin niin, ettei ole ihmeellistä, jos Vilho
valitti tovereittensa käsittävän taiteilijakutsumuksen näin: »On hyvin
hauskaa kulkea kaupungista kaupunkiin ja tutustua uusiin ihmisiin».

»Terve tänne tultuanne,

teille täysi onnenmalja!»

sanoilla tervehdittiin heitä yksin ruotsinkielisessä Vaasassakin ja

lohduteltiin matkan vaivoista runoilemalla:

»Taideniekkain teillä kasvaa vahvat orjantappuraiset. Pistin

tuikkii, yllyttääpi, ruusu mieltä ilahuttaa. Suru silloin, ilo tällöin,
tuskat, innot, työt ja vaivat aamuin, illoin, ihan aina: näissä
taitureitten retket.»[6]

Yleinen ja lämmin innostus, jolla Suomalaisen teatterin ensi

askeleita seurattiin, on levittänyt ruusuista hohdetta sen työlle ja
toiminnalle.

Oskari Vilholla ei ollut valtuuksia hyväksyä Ida Aalbergia

Suomalaisen teatterin jäseneksi, kun tämä ilmestyi Hämeenlinnaan.
Niinpä tyttö sai kotinsa ohitse matkustaa Helsinkiin, missä pääsi
Bergbomin puheille. Tämä otti karkurin ystävällisesti vastaan, opetti
häntä viikon ajan ja hyväksyi Suomalaisen teatterin jäseneksi.
Hämeenlinnasta puhenäyttämö matkusti Turkuun, missä esiintyi
samanaikaisesti oopperaosaston kanssa. Täältä vuoden 1875
alussa vanhemmalle veljelleen kirjoittamassaan kirjeessä Ida
Aalberg kertoo elämästään ja oloistaan. Se on sangen puhuva kirje:

Min snälla Broder!

ȁbo den 17 Febr.

Tack så mycket för ditt kärkomna bref, som jag fick i början af
denna månad och förlåt att jag icke har förut skrifvit ej heller genast
svarat ditt sista bref, du tror väl och har skäl också, att tro jag är
rysligt vårdslös ock likgiltig i min skrifning, orsaken har varit, (jag
måst öppet tillstå) att jag har haft mycket treflig här och till det
andra så har jag haft rysligt mycket att göra, man har tre gånger
mera att göra då man är tillsammans med Operan, alla dagar måst
man gå på Opera repititioner som man måst sjunga med i körerna
och dessutom Dramatiska. —

Många nya roller har jag fått som jag måst instudera förty Fru
Aspegren skall i vår resa till Paris för att utveckla sig i sin konst,
och jag får då börja och spela de flesta af hennes roller om jag bara
kan — I söndags gafs Luci för Sjunde och sista gången och Emmy
Strömmer hyllades rysligt af Publiken efter Vansinnighets sen
ropades hon tre gånger fram och fick emottaga en stor Lager krans
och Blom bukett. —

Sista Söndags en vecka var här en stor Maskerad bal, och der
var de flesta af Finska Teaters medlemmar maskerade. Vi
föreställde di Olympiska Gudar och Gudinnor dit hörde icke allenast
våra egna utan äfven fremmande, vi klädde oss på Teatern och
derifrån gick vi sedan alla till Socitetshuset när vi trädde in i
Salongen så gick först Jupiter med sin gemål Juno sedan Mars och
Minerva, sedan Venus och Apollo ock Neptun och Ceres, Jag var
Flora Blomstergudinnan, öfver höljd af blommor och en
blomsterkcrg i handen mitt par var Mercurius Herr Anderson m m,
der var rysligt trångt för den var besökt af 1,200 personer mycket
trefligt var der Doctor Bergbom var äfven der. måndags var jag hos
Bangens, Stafva lystes första gången i Söndags med Maschinisten
Lindholm hon sickar hjertliga helsningar till dig

Från Åbo res Finska Teatern till Björneborg, vi biträder änny

Operan Fra Diavolo som i dag ges första gången den kommer att
gå fyra fem gångor, jag tror att vi res i nästa vecka härifrån. —
Rysligt ledsamt får jag efter Abo för jag haft mycket, mycket roligt,
förty vi bor uti en utmärkt hygglig familj, di har trenne fullvuxna barn
mycket trefliga och snälla. — Nej nu måst jag sluta mitt bref, efter
pappret blir slut. Hälsa så rysligt mycket till Strömberg's och Axel
Anni et Janne Kerkkonen, Flickorna Kilpinen och hälsa moster
Johanna och säg att hon kan skrifva några rader till R. in i ditt bref,
nog skall jag sedan ge det åt honom för intte bryr han sig om jag
säger eller ej. Adjö må väl dett önskar syster Ida.

Var snäll och skrif åt mig efter 2'3 veckor och addressera det
sedan till Björneborg förty du kan intte skrifva föryt när jag ej vet
säkert när vi res —»[7]

Turusta Puheosasto siirtyikin Poriin. Täällä nuori aloittelija sai

ensimmäisen itsenäisen tehtävänsä. Vilho matkusti ulkomaille, ja
teatterin johto uskottiin entiselle pedagogille Ismael Kalliolle, johon
Ida Aalberg oli tutustunut jo aikaisemmin Janakkalassa, missä Kallio
oli ollut kesää viettämässä. Kallio kuitenkin sairastui ja näki
katkeroituen, että johtajalle kuuluvia toimia annettiin hoitaa nuoren
Edvard Törmäsen, »lapsen», kuten närkästynyt vanhempi näyttelijä
hänestä Bergbomille kirjoittaa.

Mikä oli Ida Aalbergin ensimmäinen osa? Eräs 1890-luvulla Ida

Aalbergille omistettu ylistysruno alkaa seuraavin säkeistöin:

»Hur stark är icke ändå människoviljan,

När hon med snillet vandrar hand i hand!
Så kan den säga, som såg Dig på tiljan
För första gången i »På Lemos strand».

Det var om sjelf Du minnes, den teater,

Som inredd var i »Otava-salong»;
Där såg jag Dig så rädd, med tvungna later:
Ty konstens verld var än för Dig så trång.

Du tycktes mig orolig, liksom flarnet,

Som böljan drifver fram å skummig elf;
»Hvad månde också bli af detta barnet?»
Jag tänkte då i tysthet för mig själf.

Ett år förgick, och då jag såg Dig åter

På samma tilja, så förändrad här,
Jag blygdes smått — och hoppas Du förlåter
Om själf Du mins Din tjusande 'Jane Eyre'.»[8]

Runo on tiedonantajana kyllä varsin epäluotettava. Niinpä Ida

Aalberg näytteli »Jane Eyreä» vasta 1879 eikä tuossa osassa
milloinkaan esiintynyt Porissa. Hän on kuitenkin saattanut, kuten
itsekin myöhemmin on muistellut — ellei nyt muisteleminen ole
johtunut juuri tästä runosta — esiintyä ensi kerran »Lemun rannalla»
kappaleessa, vaikka paikkakunnan sanomalehdet eivät tietäneet
siitä mainita mitään. Ainoa nimeltä mainittu henkilö K.G. Rosendahlin
vähäisessä isänmaallisessa laulunäytelmässä oli Aug. Aspegren,
jonka sanotaan olleen hyvä korpraali Knall. Sensijaan voidaan pitää
varmana, että Ida Aalberg Porissa joutui esiintymään kappaleessa
»Erehdykset eli promotioonimuistoja», sillä »Satakunta» kirjoitti:
»Herra Tavaststjernan musiikki antoi puheosille miellyttävää vuoroa,
ja nuori neiti Ahlberg otti tällä näyttämöllä ensimäisiä vähän
arastelevia askeleitaan.»

Seuraavina kuukausina eivät sanomalehdet sisältäneet mitään

tietoja Ida Ahlbergin näyttelemisestä, mutta luultavasti hän oli
esiintynyt, koska Ismael Kallio Bergbomille lähettämässään kirjeessä
sai syytä seuraavaan purkaukseen: »Minä en ymmärrä mistä hän on
saanut semmoisen teeskennellyn lausumatavan scenillä, jota näkyy
hänen olevan hyvin vaikea jättämään ja jota hän ei kumminkaan
käytä jokapäiväisessä puheessaan. Arvelin hänen antaa yksityisesti
lukea osansa Perjantaina, mutta kuten muistanet, nimitin viime
kirjeessäni, etten ollut oikein terve viime päivinä.»[9] Ja hän sanoo
samassa kirjeessään vielä: »Mitä Preciosan antamiseen tulee, niin
täytyy minun huomispäivänä koettaa Ahlbergin lausumista
Preciosana. Hän on lukenut osan rouva Aspegrenin edessä, siitä
saan nähdä, jos hän siihen sopii, jollei, saapi Tötterman koettaa.»

Preciosana Ida Aalberg esiintyi ensi kertaa Oulussa.

Sanomalehdet eivät puhuneet hänestä mitään, mutta Oskari Viilto,
joka oli palannut teatteriin, kirjoitti suorituksesta Bergbomille: »Hän
oli mielestäni sangen viehättävä, etenkin ensimäisessä näytöksessä,
jossa oli ehtinyt paremmin kypsyä; epätasaiset liikuntonsa tulevat
varmaan aikaa voittaen sulavammiksi.» »Preciosassa» on nimiosan
esittäjällä myöskin laulunumeroita, ja on omituista, että Vilho saattoi
antaa niin suopean arvostelun, sillä erään toisen asian yhteydessä
hän tiedoitti teatterin johtajalle: »Ahlbergilla sanotaan olevan niin
huono gehöri ettei juuri kelpaisi laulamaan Taalaan kesäöillä.»

Sanomalehtien taidearvostelut olivat tähän aikaan luonnollisesti

niukkoja ja vähän sanovia. Lehdet ilmestyivät
maaseutukaupungeissa harvoin, ja on ymmärrettävää, kun tällaisen
pienen lehden arvostelija kirjoitti, että »viikkolehden ei sovi kaikkia
esiintyjiä arvostella». Eräs toinen arvostelija taas avoimesti ja
vaatimattomasti tunnusti, ettei hän »korkeampaa taidetta lainkaan
ymmärrä». Syksyllä 1875 Ida Aalberg sai Porissa, missä teatteri
uudelleen vieraili, pari lyhyttä mainintaa. Tyttöosassaan
»Gringoiressa» hänen näyttelemisessään sanottiin ilmenneen
»viehättävän naivitetin» ja tunnustettiin, että »Ahkeruus ja
innokkaisuus on johtanut neiti Töttermanin edemmäksi taiteen
pitkällä tiellä, neidit Hellsten ja Ahlberg ovat voittaneet ensimäisen
ujoutensa ja pelkonsa.» Mutta myöskin pääkaupungin lehdillä oli
varsin vähän sanomista, kun puheosasto vuoden lopulla pistäytyi
sinne. Suomalaisuutta suosiva »Morgonbladet» kirjoitti laajemmin ja
paremmin kuin »Uusi Suometar», mutta »Helsingfors Dagblad» ja
»Hufvudstadsbladet» eivät sanoneet mitään. »Morgonbladet» tiesi
kertoa Ida Ahlbergistakin, että kappaleessa »Onhan pappa sen
sallinut» »neidit Ahlberg ja Stenberg voittivat yleisön suosion
esiintymisensä naturalismilla», ja »Uusi Suometar» arvosteli, että v.
Moserin »Yhdistysjuhlassa» »neidet Savolainen, Hellsten ja Ahlberg
sekä herrat Lundahl ja Leino suorittivat tehtävänsä tyydyttävästi.»
»Preciosasta» »Uusi Suometar» kirjoitti: »Päähenkilönä näytteli neiti
Ahlberg sangen suloisesti, ja ylimalkain sujui esitys hyvin.»

Jo vuoden 1875 arvosteluista voi nähdä, että Ida Aalberg oli yksi
niistä tuhansista näyttelijöistä, jotka ensi menestyksestään, tai
oikeammin: osakseen tulleesta suosiosta, saavat kiittää nuoruuttaan.
Nuoruuttaan ja nuorekasta suloaan hän näytti yleisölle, kyky ja taide
olivat vielä tulevaisuuden huomassa. Hän oli vielä melkein lapsi, ellei
iältään, niin ainakin ulkonaiselta olemukseltaan. Kaarola Avellanin,
joka kesällä 1876 Kuopiossa liittyi Suomalaiseen teatteriin, oli
vaikeata uskoa, että Ida Aalberg olisi silloin ollut jo kahdeksantoista
vuoden ikäinen. Hän oli pitkä ja laiha tyttö, hänellä oli suuret siniset
silmät, seurassa hän ei puhunut paljoa, ja yleensä häntä pidettiin
sangen yksinkertaisena, melkeinpä tyhmänä. Kerrotaan Kaarlo
Bergbomin kuulleen moitteita siitä, että hän salli moisen pikku
hanhen olla teatterissa. Vuosi 1876 ei tuonut mitään sanottavaa
muutosta. Suomalainen teatteri vaelteli sangen paljon ja Ida
Aalbergista kerrottiin perin vähän. »Pietarin Lehti» sai »Puolan
juutalaisen» johdosta todeta, että »neiti Ahlberg on sievä tyttö», ja
viipurilainen »Ilmarinen» näki hänet »hyviä toiveita» antavaksi
kertoen lisäksi: »Neiti Ahlbergin kieli on erittäin ihanan sointuista ja
viehättävää.» Vuoden lopulla hämeenlinnalainen lehti sanoi hänen jo
liikkuvan ja toimivan näyttämöllä »ihan moitteettomasti».

Vuonna 1876 Ida Ahlberg näyttää muuttaneen nimensä

kirjoitustapaa. Tämän jälkeen hän oli Ida Aalberg. Samana vuonna
joukko ylioppilaita Helsingissä muutti ruotsinkieliset nimensä
suomalaisiksi, m.m. Lauri Kivekäs. Oliko nuoren näyttelijättärenkin
nimenmuutos suomalaisen kansallishengen ilmaus?[10] Jos niin oli,
oli se ainoa näkyvä ja varsin puolinainen ilmaus suomalaisuuden
vaikutuksesta Ida Ahlbergiin. Jäljellä olevat ruotsinkieliset kirjeet
vuodelta 1876 osoittavat melkein yhtä naivia tyttöä kuin kirjeet
vuodelta 1875, joissa kaikki aatteellisuus on kaukana, mutta joissa
tyttömäisesti lörpötellään elämän pikku tapauksista. Ainoa merkki,
josta voi päätellä, että Ida Aalberg jo 1876 pyrki eteenpäin taiteessa,
on ruotsalaisen kirjailijan Alfhild Agrellin uudenvuoden päivänä 1877
kirjoittama kirje. Se osoittaa, että Ida Aalberg oli tutustunut häneen ja
tutkinut osaa, jota hän vasta monta vuotta myöhemmin joutui
näyttelemään, nim. Violan osaa Agrellin näytelmässä »Pelastettu».
Alfhild Agrell kirjoitti: »Hyvä neiti Alberg!

Tämmöisenä päivänä, jolloin kernaasti tekee tilinpäätöksen,

tunnen tarpeen kaiken leikinkin ohella sanoa Teille vakavan sanan ja
kiitoksen yhteistyöstämme syksyllä. Kiitos siitä, että niin täysin ja
lämpimästi antauduitte Violan osaan. Se osoitti syvempää rakkautta
kuin paljas mieltyminen hyvään osaan. Luulen että Teidän voimanne
karaktäärinäyttelijänä piilee juuri tuossa kyvyssä antaa itsensä.»

Vuosi 1877 kului sekin melkein lopulleen tuottamatta mitään

suurempaa voittoa. »Pietarin Lehti» jatkoi edellisten vuosien virttä
arvostelemalla »Orposisaruksia»; »Orposisarukset olivat neiti
Aalberg ja herra Törmänen, jotka kumpikin suorittivat osansa
tyydyttävästi. Semminkin oli neiti Aalberg hyvin sievä ja miellyttävä.»
Vuoden lopulla teatteri tuli taas kerran Helsinkiin, ja silloin esiintyi Ida
Aalbergin nimi useamminkin sanomalehdissä. Niinpä
»Morgonbladet» tiesi kertoa, että huvinäytelmässä »Enon rahat»
neiti Aalberg oli »avioliiton solmijatar, joka ansaitsi suuren
menestyksensä» ja että »vanhastaan tuttu »Kukka kultain
kuusistossa» on niin järjettömän naivi, että se meidän aikanamme
tuntuu vieraalta ja jää vaille mielenkiintoa, mutta nyt se saavutti
huomiota neiti Aalbergin rakastettavan ja hienon näyttelemisen
vuoksi», ja lisää jälkimmäisen kappaleen johdosta Ida Aalbergia
tarkoittaen: »Tänä iltana hän voitti kaiken, mitä aikaisemmin olemme
häneltä nähneet; häntä palkittiin esiinhuudolla.» »Uusi Suometar»
kirjoitti, että kappaleessa »Ohdakkeet ja laakeri» Ida Aalberg oli ollut
»reipas nuori poika, onnettoman kuvanveistäjän veli» ja Kiven
»Karkureissa» »suloinen ja sievä» ja kiitti »Enon rahojen» johdosta
»siitä reippaasta tavasta, jolla hän toimittaa Paulinen osan» ja yhtyi
»Morgonbladetin» mielipiteeseen arvostellessaan »Kukkaa kultain
kuusistossa».

Oltuaan kolme vuotta Suomalaisen teatterin palveluksessa ja juuri

täytettyään kaksikymmentä vuotta Ida Aalberg yhtäkkiä saavutti
menestyksen, joka kohotti hänet näyttelijänä korkeammalle tasolle
tai ainakin painoi hänen nimensä paremmin teatteriyleisön
tietoisuuteen. Unkarilaisen »Kylän heittiön» ensi-illassa 5/XII 1877
Ida Aalberg sai Borishan osaa esittäessään tilaisuuden voimakkaisiin
tunnepurkauksiin ja saavutti ehdottoman menestyksen. Yksin
»Hufvudstadsbladetkin» esitti hänet nyt lukijoilleen nuorena,
suloisena näyttelijänä ja »Helsingfors Dagblad» kirjoitti: »Ida
Aalbergilla on samalla kertaa sekä harvinaisen kaunis vartalo että
syvä tunteellisuus, jonka ohella ääni ja lausuminen hämmästyttävät
puhtaudellaan ja sulollaan.» »Uusi Suometar» sanoi: »Neiti Aalberg
veti kuitenkin kaikista kappaleessa esiintyvistä henkilöistä
suurimman mieltymyksen puoleensa, ja täydestä syystä, sillä hänen
esityksensä oli puhdas, hieno ja tunteellinen ja hän oli todellakin
viehättävä Boriska.» Huomattavin sentään on »Morgonbladetin»
arvostelu, jossa sanottiin: »Neiti Aalbergin sisäinen ja puoleensa
vetävä naisellisuus yhtyi miellyttävästi varmempaan pyrkimykseen ja
suurempaan draamalliseen energiaan kuin mitä aikaisemmin
olemme voineet hänessä havaita.» Puhe »puoleensa vetävästä
naisellisuudesta» ja »draamallisesta energiasta» osoittavat
arvostelijan olleen joko onnellisen sanojen valitsijan tai suorastaan
erinomaisen tarkkanäköisen henkilön. Yleinen arviointi Ida Aalbergin
kyvystä, jonka lehti vähän myöhemmin julkaisi, oli paljon
merkityksettömämpi, siinä puhuttiin »yksilöllisestä käsityksestä»,
joka tuskin on, Ida Aalbergiin sovitettuna, ollut totta, ja »sangen
suuresta välittömyydestä», joka on ollut tärkeätä ja totta, ja
onnistumisen »rajoitetusta alasta», joka puhe tuskin on ollut täysin
perusteltua V. Soinin »Kevään oikkujen» yhteydessä, jolloin arviointi
annettiin.

Kevätkaudella 1878 sanomalehtiarvostelu ei sano Ida Aalbergin

taiteellisesta esiintymisestä mitään erikoista tai uutta. Merkitään vain
edelleen, että hänellä on kaunis ääni ja että hän puhuu hyvää
suomea.

Vuosina 1875—1878 sekä suomalaisuuden henki että Kaarlo

Bergbom, ainakin käytettävissä olevista tiedoista päättäen, ovat
olleet verraten merkityksettömät Ida Aalbergille. Suomalaisuuden
henki tuskin on häntä kannustanut hänen pyrkimyksissään, ja Kaarlo
Bergbom olisi tuskin voinut vaatia itselleen, vaikka olisi ollut työssä
mukanakin, osuutta niihin vaatimattomiin menestyksiin, joita Ida
Aalbergilla näinä vuosina oli.

Eräästä Oskar Ahlbergin kirjeestä kesältä 1877 näkyy, että sisar

tuohon aikaan oli ollut epävarma, kannattiko hänen jatkaa
valitsemaansa uraa. Ida Aalberg oli keväällä luvannut luopua
teatterista ja aikonut ruveta elämään tätinsä Anna Lovisa
Strömbergin perheessä, koska ei tahtonut olla vanhempainsa
kodissa. Kun hän kuitenkin uudisti välikirjansa, sai kiihkeä veli
aiheen syyttää sisartaan kevytmielisyydestä ja »Faustin» Valentinin
tavoin puuttua tämän yksityisiin suhteisiin. »On tapana ollut sanoa»,
Oskar Ahlberg kirjoitti, »että rakkaus tekee sokiaksi, mutta mitä sinun
rakkautes on, sitä osoittaa sinun kaikki rakkauden historias. Mitä
minä kumminkin tiedän sinun kaikista ihailioistasi on niitä ollut koko
kosolta, siis yks mennyt toinen tullut. Niitä on minun tietääkseni hyvin
useassa kaupungissa. Päähenkilöt ovat kai olleet Törmänen, Borg ja
nyt viimeksi Böök.» Viimeksimainittuun varsinkin Oskar Ahlberg
kohdisti suuttumuksensa ja lausui sisarelleen ankaran kirjeensä
lopulla: »Näistä asioista en nyt tällä kertaa enään mainitse mitään,
mutta sen sanon, että se kultainen päivä vielä koittaa, jolloin
huomaat itsesi olevan väärällä tiellä ja luot silmäyksen menneeseen
elämääsi. Nyt lopetan tämän kirjeeni lauseella: Katso eteesi, ettet
lankea!»

Edvard Törmänen oli melkein yhtä nuori sekä iältään että

näyttelijänä kuin Ida Aalberg. Hän oli saanut melkeinpä
ylioppilassivistyksen ja Suomalaiselle teatterille hän oli tärkeä ennen
kaikkea näytelmien suomentajana. Hän tuntuu olleen toivottomasti
rakastunut Ida Aalbergiin, koskapa tämä ystävälleen Ida
Qvarnströmille kirjoitti ruotsinkielisessä kirjeessään kesällä 1876
m.m.:

»Kysyt, kuinka on minun ja Törmäsen laita? useampia samanlaisia

kohtauksia kuin Viipurissa on tapahtunut, mutta minä annoin saman
vastauksen kuin silloinkin. Kun hän kuuli, että matkustaisin kotiin,
päätti hänkin tehdä niin ollakseen lähempänä minua, vaikka hänet oli
loma-ajaksi kutsuttu Savonlinnaan.»

Ja eräässä toisessa kirjeessä hän kertoo rouva Qvarnströmille:

»Tänään esiinnyn ensimmäistä kertaa »Orposisaruksissa» ja

vastanäyttelijänäni on Tor! saa nähdä kuinka siinä käy. — — —»

Viimeisinä aikoinaan Suomalaisessa teatterissa Törmänen häpäisi

itseään juopottelullaan. Hän kuoli hyvin nuorena.

Asser Borg, tuomiorovastin poika Kuopiosta, oli tutustunut Ida

Aalbergiin jo Janakkalan iltahuveissa, joissa itsekin oli ollut
näyttelemässä. Hän oli teologi ja tuli papiksi. Ida Aalbergille tämä
»suhde» lienee ollut varsin merkityksetön. Berg tuli myöhemmin
mielipuoleksi ja heittäytyi laivasta Itämereen, mihin hukkui.

Kolmas Oskar Ahlbergin nimeltä mainitsema »suhde» lienee

sentään ollut tärkeämpi Ida Aalbergille.

Bruno Böök oli Suomalaisen teatterin rakastajien ja nuorekasten

sankarien esittäjä. Hän oli sivistyneestä perheestä ja näinä
alkuaikoina hänen sanotaan olleen ainoan todellisen »herran»
teatterissa. Näyttelijänä hän ei erikoisempia saavuttanut ja mikään
syvällinen luonne hän tuskin on ollut. Kaarlo Bergbom ei hänestä
pitänyt. Kun Bergbom kerran vei Böökin ulkomaiselle opintomatkalle,
hän valitti, että tällä oli »ehdoton taipumus sirkukseen ja
varieteehen». Bruno Böök oli kyynikko ja juonittelija, joka matkoilla
antoi vakavamieliselle Vilholle paljon huolta. Hän harrasti kaikkialla
ruotsinmielisten seuraa, saattaen tällä Vilhon valituksiin, vaikka tämä
toisaalta voikin erottaa Böökin muista teatterin juonittelijoista
toteamalla, että hän oli »liian veltto ajaakseen kirjallista intrigiä».

Ulkonäöltään Böök oli komea ja kaunisvartaloinen mies. Hän

esiintyi hienosti ja pukeutui hyvin. Helsingin hienojen naisten
sanotaan olleen hyvin hullaantuneita Bruno Böökiin ja juosseen
hänen jäljessään. Suomalaisen oopperan »Ragnarökissä», kuten
Bergbom hauskasti nimitti lauluosaston loppujuhlaa, annettiin
kummankin teatterin jäsenille leikillisessä ohjelmalehtisessä jonkin
tanssin suoritus. Bruno Böökille Bergbom siinä keväällä 1879
määräsi tehtäväksi tanssia yhdessä Suomalaisen oopperan Don
Juanin esittäjän kanssa »Pas de séduction» tanssin,
viettelemistanssin.

Syksyllä 1877 Oskari Vilho kirjoitti Bergbomille m.m., että Edvard

Törmänen oli ilmoittanut heti eroavansa teatterista ja että mitkään
pyynnöt eivät näytä auttavan. Samassa kirjeessä hän kertoi: »Tuo
tunnettu Böökin ja Ahlbergin kurtiisi on täällä Jyväskylässä yltynyt
oikein inhoittavan imeläksi. Kyllä heidän jo olisi pitänyt päästä
johonkin päätökseen.» Böökin sanotaan olleen kihloissa Ida
Aalbergin kanssa ja myöskin on tiedetty kertoa, että Ida Aalberg olisi
samanaikaisesti ollut kihloissa menen muun kanssa. Hän ei kunnolla
ehtinyt antaa toisen kihloja takaisin kun jo toiselta ne otti, sanotaan.
Böök oli kerran Kuopiossa ruvennut valvomaan morsiamensa
askeleita ja silloin huomannut, että tällä samana päivänä oli
järjestetty kohtaus eräiden toisten nuorten herrojen kanssa. Siitä
aiheutui kihlautuneiden välillä kiihkeä riitakohtaus, joka sitten
uudistui tavan takaa. Böök rupesi häijyksi ja päästi kyynillisyytensä
valloilleen. Helsingissä hän kerran parin toverin kuullen sanoi jotakin
hyvin loukkaavaa Ida Aalbergille. Se tapahtui näyttämöharjoituksen
aikana, ja Ida Aalberg hyökkäsi kiihtyneenä näyttämölle valittamaan
Bergbomille, joka ohjasi harjoitusta. Bergbom puuttuikin asiaan ja
vaati, että Böökin oli tehtävä julkinen anteeksipyyntö. »Harjoituksia ei
saa häiritä», Bergbom selitti lopuksi.

Seuraavana päivänä odotettiin Böökin julkista anteeksipyyntöä. Se

oli lyhyt: »Pyydän anteeksi, että olen häirinnyt harjoitusta.»

Mutta riitakohtausten välillä kihlautuneilla oli sovinnon hetkiä,

jolloin loukattu Ida Aalberg suhtautui niin lämpimästi Böökiin, että
kohtauksien todistajat olivat aivan kummissaan. He vaihtoivat
lemmekkäitä silmäyksiä ja olivat kuin nuoret rakastavaiset ainakin.
On väitetty, että kyynillinen Böök tahtoi Bergbomille osoittaa
voivansa loukata Ida Aalbergia tämän ottamatta asiaa sen
vakavammin.
 Kun Ida Aalberg palasi ensimmäiseltä ulkomaamatkaltaan,
tuntuivat kihlautuneiden välit väkisin särkyvän. Böök ei kuulu sitä
tahtoneen, mutta mikään ei ollut auttanut. He joutuivat seuraavina
vuosina vielä sangen usein näyttelemään vastakkain, ja
harjoituksissa kerrotaan heidän kiihkeiden draamavuorosanojen
lomassa vaihtaneen yhtä kiihkeitä omia vuorosanojaan.

Vielä elämänsä viimeisenä kesänä Ida Aalberg muisteli lämpimästi

»nuorena kuollutta, hienoa Bruno Böökiä».
IV.

SAKSALAINEN TEATTERI JA MARIE SEEBACHIN KOULU.

Alkutaipaleella, kuten sanottu, Kaarlo Bergbom yleensä vain

etäältä vaikutti perustamansa Suomalaisen teatterin puheosaston
elämään ja toimintaan. Teatterilla ei ollut pätevää ohjausta, ja
senvuoksi kysyttiin yksityisiltä näyttelijöiltä yritteliäisyyttä ja itsenäistä
harrastusta, jos mielivät edistyä taiteessaan. Ammattitaitoa lähdettiin
hakemaan ulkomaalaisilta opettajilta, sillä Helsingin ruotsalaista
teatteria, vaikka se olikin vanhempi ja seisoi vankemmalla pohjalla,
ei haluttu käyttää esikuvana. Jotakin ruotsalainen teatteri kyllä lienee
sentään pakostakin antanut suomalaisen teatterin vanhimmille
näyttelijöille. Pitkässä polemiikissa, jota hämeenlinnalaisessa
»Hämäläinen» lehdessä syksyllä 1874 käytiin näyttelijäin opinnoista,
toinen puoli väitti, että Raa-puolisot, ruotsalaisen teatterin suositut
näyttelijät, olivat olleet esikuvana suomalaisen teatterin parhaille
voimille, Charlotta Raa rouva Aspegrenille ja Frithiof Raa herra
Lundahlille. Toinen puoli taas arveli, ettei ruotsalaisesta teatterista
ainakaan silloin ollut opettajaksi, ja ehdotti: »Parhaaksi esikuvaksi
luulisimme Danein kansallisteatterin, taikka ehkä vielä
parhaammaksi Norjan.»