Digital Economy.

Emerging
Technologies and Business Innovation
Mohamed Anis Bach Tobji
Visit to download the full and correct content document:
https://textbookfull.com/product/digital-economy-emerging-technologies-and-business
-innovation-mohamed-anis-bach-tobji/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Digital Economy. Emerging Technologies and Business

Innovation: 5th International Conference on Digital
Economy, ICDEc 2020, Bucharest, Romania, June 11–13,
2020, Proceedings Mohamed Anis Bach Tobji
https://textbookfull.com/product/digital-economy-emerging-
technologies-and-business-innovation-5th-international-
conference-on-digital-economy-icdec-2020-bucharest-romania-
june-11-13-2020-proceedings-mohamed-anis-bach/

Digital Economy. Emerging Technologies and Business

Innovation: 4th International Conference, ICDEc 2019,
Beirut, Lebanon, April 15–18, 2019, Proceedings Rim
Jallouli
https://textbookfull.com/product/digital-economy-emerging-
technologies-and-business-innovation-4th-international-
conference-icdec-2019-beirut-lebanon-
april-15-18-2019-proceedings-rim-jallouli/

Emerging Champions in the Digital Economy: New Theories

and Cases on Evolving Technologies and Business Models
Xiaoming Zhu

https://textbookfull.com/product/emerging-champions-in-the-
digital-economy-new-theories-and-cases-on-evolving-technologies-
and-business-models-xiaoming-zhu/

Emerging Technologies for Connected Internet of

Vehicles and Intelligent Transportation System
Networks: Emerging Technologies for Connected and Smart
Vehicles Mohamed Elhoseny
https://textbookfull.com/product/emerging-technologies-for-
connected-internet-of-vehicles-and-intelligent-transportation-
system-networks-emerging-technologies-for-connected-and-smart-
Building the Digital Enterprise A Guide to Constructing
Monetization Models Using Digital Technologies Business
in the Digital Economy Skilton

https://textbookfull.com/product/building-the-digital-enterprise-
a-guide-to-constructing-monetization-models-using-digital-
technologies-business-in-the-digital-economy-skilton/

New Trends in Business Information Systems and

Technology: Digital Innovation and Digital Business
Transformation Rolf Dornberger

https://textbookfull.com/product/new-trends-in-business-
information-systems-and-technology-digital-innovation-and-
digital-business-transformation-rolf-dornberger/

Technologies for Modern Digital Entrepreneurship:

Understanding Emerging Tech at the Cutting-Edge of the
Web 3.0 Economy Abeba N. Turi

https://textbookfull.com/product/technologies-for-modern-digital-
entrepreneurship-understanding-emerging-tech-at-the-cutting-edge-
of-the-web-3-0-economy-abeba-n-turi/

Strategy and Communication for Innovation Integrative

Perspectives on Innovation in the Digital Economy 3rd
Edition Nicole Pfeffermann

https://textbookfull.com/product/strategy-and-communication-for-
innovation-integrative-perspectives-on-innovation-in-the-digital-
economy-3rd-edition-nicole-pfeffermann/

Blockchain, Fintech, and Islamic Finance. Building the

Future in the New Islamic Digital Economy Hazik Mohamed

https://textbookfull.com/product/blockchain-fintech-and-islamic-
finance-building-the-future-in-the-new-islamic-digital-economy-
hazik-mohamed/
 Mohamed Anis Bach Tobji · Rim Jallouli
Yamen Koubaa · Anton Nijholt (Eds.)

Digital Economy
LNBIP 325

Emerging Technologies
and Business Innovation
Third International Conference, ICDEc 2018
Brest, France, May 3–5, 2018
Proceedings

123
Lecture Notes
in Business Information Processing 325

Series Editors
Wil van der Aalst
RWTH Aachen University, Aachen, Germany
John Mylopoulos
University of Trento, Trento, Italy
Michael Rosemann
Queensland University of Technology, Brisbane, QLD, Australia
Michael J. Shaw
University of Illinois, Urbana-Champaign, IL, USA
Clemens Szyperski
Microsoft Research, Redmond, WA, USA
More information about this series at http://www.springer.com/series/7911
Mohamed Anis Bach Tobji Rim Jallouli
•

Yamen Koubaa Anton Nijholt (Eds.)

•

Digital Economy
Emerging Technologies
and Business Innovation
Third International Conference, ICDEc 2018
Brest, France, May 3–5, 2018
Proceedings

123
Editors
Mohamed Anis Bach Tobji Yamen Koubaa
University of Manouba Brest Business School
Manouba Brest
Tunisia France
Rim Jallouli Anton Nijholt
University of Manouba University of Twente
Manouba Enschede
Tunisia The Netherlands

ISSN 1865-1348 ISSN 1865-1356 (electronic)

Lecture Notes in Business Information Processing
ISBN 978-3-319-97748-5 ISBN 978-3-319-97749-2 (eBook)
https://doi.org/10.1007/978-3-319-97749-2

Library of Congress Control Number: 2018950101

© Springer Nature Switzerland AG 2018

This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or part of the
material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation,
broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way, and transmission or information
storage and retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology now
known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this publication
does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are exempt from the relevant
protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information in this book are
believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the publisher nor the authors or the editors
give a warranty, express or implied, with respect to the material contained herein or for any errors or
omissions that may have been made. The publisher remains neutral with regard to jurisdictional claims in
published maps and institutional affiliations.

This Springer imprint is published by the registered company Springer Nature Switzerland AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
 Preface

The Digital Economy also called the New Economy or the Internet Economy has
grown fast in the past decade. Although a precise and universal definition that clarifies
the boundaries and the measurement scales of the Digital Economy is lacking, many
reports and scientific papers are published in several fields to highlight the role of
digital enabling infrastructure over which organizations and people interact, commu-
nicate, and create value.
The International Conference on Digital Economy, ICDEc, was founded in 2016 to
discuss innovative research and projects related to the supporting role of information
system technologies in the digital transformation process, business innovation, and
e-commerce.
ICDEc is a unique opportunity for researchers and experts to attend international
networking sessions and reinforce collaborations to explore ideas, exchange thoughts,
and implement joint research projects related to the use of digital platforms to com-
municate, collaborate, and transact business.
The third edition of the conference took place at the Brest Business School, France,
during May 3–5, 2018. The theme of ICDEc 2018 was “Digital Economy: Emerging
Technologies and Business Innovation.” This edition offered a number of sessions
discussing digital transformation, cloud education, smart and playable cities, digital
marketing, e-banking, e-government, information system technologies, security, and
competitive intelligence.
The 41 papers submitted to the ICDEc competitive sessions were reviewed using a
double-blind peer- review process. Each paper received between three and six reviews;
the average was 4.13 reviews per paper. The rate of acceptance was 36% and only 15
papers were selected with the help of PhD researchers and distinguished professors in
the fields of emerging technologies and business innovation. The Program Committee
members were from about 40 universities around the world. We express our appreci-
ation for their contribution to the reviewing process.
All participants to ICDEc 2018 were invited to benefit from the insightful keynote
speeches, the scientific sessions, as well as the cultural program in the beautiful castle
“Chateau de Kerjean” and the social events (the banquet and the gala dinner).
We express our deepest gratitude to the country chairs, the Organizing and Finance
Committees, as well as the Scientific and Program Committees for their support in
making this conference successful. Special thanks go to the sponsors and scientific
partners of the conference, mainly Brest Business School for hosting ICDEc 2018 and
the International University of Beirut, BIU, for supporting the organization of this
edition.
VI Preface

The intended audience of this book consists of researchers, research students, and
practitioners in the fields of information system technologies, digital marketing,
e-learning, e-government, e-health, e-banking, and competitive intelligence.

Mohamed Anis Bach Tobji

Rim Jallouli
Anton Nijholt
Yamen Koubaa
 Organization

General Co-chairs
Rim Jallouli University of Manouba, Tunisia
Yamen Koubaa Brest Business School, France

Program Committee Co-chairs

Mohamed Anis Bach Tobji University of Tunis, Tunisia
Anton Nijholt University of Twente, The Netherlands
Rym Srarfi Tabbane University of Manouba, Tunisia

Organizing Committee
Mickaël Cabon ISEN Bretagne, France
Jihène El Ouakdi University of Manouba, Tunisia
Fidel Ettien Brest Business School, France
Bernard Gourvennec IMT Atlantique, France
Philippe Lenca IMT Atlantique, France
Mohammad Makki Beyrouth International University, Lebanon
Ines Mezghani ISET’COM, Tunisia
Jean Moussavou Brest Business School, France

Finance Co-chairs
Dorra Guermazi University of Manouba, Tunisia
Afef Herelli University of Manouba, Tunisia
Karim Kamoun University of Manouba, Tunisia

IT Chair
Nassim Bahri One Way IT, Tunisia

Junior Committee
Chayma Maatougui Ysatis Consulting, Tunisia
Rihab Melki IHG Group, Tunisia

Country Chairs
Ana Pires Federal University of Bahia, Brazil
Chiheb El Ouakdi Laval University, Canada
VIII Organization

Abdel-Badeeh Salem Ain Shams University, Egypt

Yamen Koubaa Brest Business School, France
Masayuki Maruyama Kansai University of International Studies, Japan
Krishna Koppa Jain University, India
Dyah Ismoyowati Gadjah Mada University, Indonesia
Ali Afshar Eqbal Lahoori Institute of Higher Education, Iran
Namjae Cho Hanyang University, Seoul, South Korea
Kaouther Znaidi College of Business Administration, University of Hail,
KSA
Mohammad Makki School of Business - Beyrouth International University,
Lebanon
Dorota Jelonek Czestochowa University of Technology, Poland
Rute Abreu Instituto Politécnico da Guarda, Portugal
Sambil Charles Faculty of Engineering and Built Environment, South
Mukwakungu Africa
Che-Jen Su Fu Jen University, Taiwan
Rim Jallouli University of Manouba, Tunisia
Walid Trabelsi IBM Ireland, UK
Samir R. Moussalli Huntingdon College, USA

Program Committee
Chakor Abdellatif Mohammed Fifth University, Morocco
Hana Abou Jreiche Al Lebanese University, Lebanon
Haddad
Ali Afshar Eqbal Lahoori Institute of Higher Education, Iran
Abdullah Alqahtani University of Dammam, Saudi Arabia
Md Atiqur Rahman Ahad University of Dhaka, Bangladesh
Mohamed Karim Azib University of Tunis El Manar, Tunisia
Afef Belghith University of Manouba, Tunisia
Mariem Belkhir University of Sfax, Tunisia
Montassar Ben Messaoud University of Tunis, Tunisia
Hanen Borchani SimCorp A/S, Denmark
Imen Boukhris University of Manouba, Tunisia
Zaki Brahmi Taibah University, KSA
Yousra Chabchoub ISEP, France
Ismahène Chahbi University of Manouba, Tunisia
Mouna Chebbah University of Jendouba, Tunisia
Soumaya Cheikhrouhou Université de Sherbrooke, Canada
Zaineb Chelly Dagdia Aberystwyth University, UK
Houda Chihi Innov’COM, Tunisia
Thouraya Daouas University of Carthage, Tunisia
Ikbel Daly University of Manouba, Tunisia
Belisle Deny Université de Sherbrooke, Canada
Amine Dhraief University of Manouba, Tunisia
Nabila El Jed University of Manouba, Tunisia
 Organization IX

Akil Elkamel Northern Borders University, KSA

Chiheb El Ouakdi Laval University, Canada
Yamen El Touati Northern Border University, KSA
Amel Ennaceur University of Tunis, Tunisia
Amira Essaid Strasbourg University, France
Micaela Esteves IPleiria, Portugal
Kusper Gábor Eszterházy Károly University, Hungary
Latifa Ghalayini Lebanese University, Lebanon
Cherif Ghazel University of Manouba, Tunisia
Dorra Guermazi University of Manouba, Tunisia
Wided Guezguez Umm Al Qura University, KSA
Allel Hadjali LIAS/ENSMA – Poitiers, France
Houda Hakim Guermazi University of Manouba, Tunisia
Manel Hammouda University of Manouba, Tunisia
Abdallah Handoura IMT Atlantique, France
Farah Harrathi TvTc, Saudi Arabia
Reaan Immelman Barclays Africa, South Africa
Dyah Ismoyowati Gadjah Mada University, Indonesia
Posegga Joachim University of Passau, Germany
Naila Khan Birmingham City University, UK
Petros Kostagiolas Ionian University, Greece
Cao Lanlan NEOMA Business School, France
Kun Chang Lee Sungkyunkwan University, South Korea
Mohamed Limam Dhofar University, Oman
Mohammad Makki Beyrouth International University, Lebanon
Vincenzo Maltese University of Trento, Italy
Arnaud Martin University of Rennes 1, France
Claire Masson CSIRO’s Data61, Australia
Hamid Mcheick Université du Québec, Canada
Mercy Mpinganjira University of Johannesburg, South Africa
D. N Murthy Institute of Management Development and Research,
India
Haifa Nakouri University of Tunis, Tunisia
Klimis Ntalianis Athens University of Applied Sciences, Greece
Nesrine Omrani Paris School of Business, France
Malgorzata Pankowska University of Economics in Katowice, Poland
Angela Pereira Politécnico de Leiria, Portugal
Ahmed Rhif University of Carthage, Tunisia
Rhouma Rhouma University of Manouba, Tunisia
Mohamed Roushdy Ain Shams University, Egypt
Abdel-Badeeh Salem Ain Shams University, Egypt
Ahmed Samet INSA Strasbourg, France
Sudarshan Seshanna CMS Business School Jain University, India
Fatma Siala University of Tunis, Tunisia
Nadine Sinno Beyrouth International University, Lebanon
Hamida Skandrani University of Manouba, Tunisia
X Organization

Ines Thabet Karkar University of Manouba, Tunisia

Imene Trabelsi Trigui University of Sfax, Tunisia
Sajeh Zairi University of Manouba, Tunisia

Additional Reviewers
Amna Abidi University of Tunis, Tunisia
Rabie Beji University of Tunis-El Manar, Tunisia
Khitem Ben Ali University of Sfax, Tunisia
Oussama Ben Rhouma University of Tunis-El Manar, Tunisia
Fatma Ezzahra Bousnina University of Tunis, Tunisia
Sayda Elmi University of Technology and Education, South Korea
Prabha Kiran Jain University, India
Johannes Köstler Institute of IT-Security and Security Law, Germany
Marwa Saidi University of Tunis-El Manar, Tunisia
Gongxing Guo Shantou University, China
Huan Liu University of Groningen, The Netherlands
Jean-Michel Sahut Idrac Business School, France
Hassene Seddik University of Tunis, Tunisia

Organizers

Association Tunisienne D’économie Numérique

Brest Business School

The International University of Beirut

Scientific and Organizing Partners

École Supérieure D’économie Numérique

Écoles D’ingénieurs Des Hautes Technologies Et Du

Numérique
 Organization XI

IMT Atlantique Bretagne Pays De La Loire

Sponsors

Connect Data

Wess E-Commerce

Minerva Consulting

Arab Tunisian Bank

 Contents

Digital Marketing

The Role of Content Marketing Strategies in Traffic Generation:

A Conceptual Model Development . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Rihab Mhimed and Meriam Belkhir

Exploring Readers’ Perception of Professional Blogs . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Inga Fischer

Co-design and Chronic Regulatory Focus: A Cross-cultural Study

and Suggestions for Future e-Marketing Practices . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Olfa Ammar, Safa Garbout, and Imen Trabelsi Trigui

The Practices of Nonprofit Organizations in the New Age of Social Media:

A Qualitative Study of Donors’ Receptiveness . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
Emna Haddar and Meriam Belkhir

E-Banking and Competitive Intelligence

The Likelihood of Financial Inclusion in e-Banking: A BiProbit

Sample-Selection Modeling Approach . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
Thabo Julian Gopane

Innovation, Banking Development and Governance . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79

Jihene El Ouakdi, Dorra Guermazi, and Khira Alimi

Competitive Intelligence in the Start-Up Companies Belonging to the ICT

Sector in Tunisia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
Karima Dhaouadi and Fatma Turki

Information System Technologies

Lightweight Cryptography for Resource-Constrained Devices:

A Comparative Study and Rectangle Cryptanalysis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
Tasnime Omrani, Rhouma Rhouma, and Layth Sliman

An Improved CNN Steganalysis Architecture Based on “Catalyst Kernels”

and Transfer Learning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
Rabii El Beji, Marwa Saidi, Houcemeddine Hermassi,
and Rhouma Rhouma
XIV Contents

DAPER Joint Learning from Partially Structured Graph Databases . . . . . . . . 129

Marwa El Abri, Philippe Leray, and Nadia Essoussi

An Adverse Drug Events Ontology Population from Text

Using a Multi-class SVM Based Approach. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
Ons Jabnoun, Hadhemi Achour, and Kaouther Nouira

E-Learning, E-Government and E-Health

E-Learning Effectiveness: A Survey in Two Tunisian Higher Education

Establishments Using an Educational Platform . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
Rabeb Mbarek

Determinants of E-Learning Effectiveness: The Case of Tunisian

Virtual School of Post Office . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
Ibticem Ben Zammel, Tharwa Najar, and Afef Belghith

E-Government and Social Media in Tunisia: An Empirical Analysis . . . . . . . 173

Chaima Chaieb, Hadhemi Achour, and Ahmed Ferchichi

Social Marketing in Tunisian Public Health: Case of Sahtek. . . . . . . . . . . . . 185

Ines Daoud Mezghani and Marwa Meddeb

Author Index . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197

Digital Marketing
 The Role of Content Marketing Strategies
in Traffic Generation: A Conceptual Model
Development

Rihab Mhimed and Meriam Belkhir(&)

Faculty of Economic Sciences and Management of Sfax, University of Sfax,

Sfax, Tunisia
rihabmhimed@gmail.com, belk.meriam@gmail.com

Abstract. Past research acknowledged the important role of content marketing

strategies in generating traffic and brand’s posts popularity. They have been
focused mainly on how these content strategies drive the audience’s response in
terms of liking, commenting and sharing brand posts on Facebook. However,
the characteristics of relevant content strategies that help to make those actions
and the specific consumers’ motivations that are stimulated by each action
remain unclear. Our aim in this paper is to develop a conceptual model clari-
fying the effect of two main content marketing strategies, brand-oriented content
and social-oriented content strategy, on generating traffic in social media,
through the mediation of consumers’ motivations to create traffic online.

Keywords: Content marketing strategies
Traffic generation
Social media

E-advertising
Consumers’ motivations online

1 Introduction

Traffic generation remain a top priority for brands that post content on social media
platforms, with 63% of marketers saying that generating traffic is on top of their
company’s marketing challenges (HubSpot 2017), and 73% of B2C content creators
saying that creating more engaging content is their first and most challenging objective
in their content marketing strategy (Pulizzi and Handley 2016). To address this chal-
lenge, a large number of companies employ some forms of content marketing, but the
majority of them are still struggling with creating content that truly engages their
customers and delivers results for the company (Pullizi 2012). To develop and curate
appropriate content it is necessary to understand the target audience (Taylor et al. 2011)
in order to address their needs and motivations.
Prior studies about content marketing strategies, consumer motivations, and traffic
generation have been conducted separately. On one hand, a brand can create traffic for
its content by including the characteristics of a popular brand content in their strategy
like informational and entertaining content (Berger and Milkman 2012; De Vries et al.
2012; Chauhan and Pillai 2013; Sabate et al. 2014; Tafesse 2015). On the other hand,
some other research suggested that identifying consumers’ motivation to interact with
the brand post on social media is the way to create more traffic. (Ho and Dempsey

© Springer Nature Switzerland AG 2018

M. A. Bach Tobji et al. (Eds.): ICDEc 2018, LNBIP 325, pp. 3–15, 2018.
https://doi.org/10.1007/978-3-319-97749-2_1
4 R. Mhimed and M. Belkhir

2010; Jahn and Kunz 2012; Rohm et al. 2013; Azar et al. 2016). However, the cause-
effect relationship between content marketing strategies and traffic generation is still
lacking. Indeed, although marketers receive advice regarding the execution of content
delivery in social media (Ashley and Tuten 2015), they receive little guidance on how
to create content including those characteristics and which content will stimulate which
consumer’s motivation to interact with it. So how the content marketing strategy can
enhance online traffic?
The aim of this article is to develop a conceptual model of content marketing
strategies for online traffic generation. Based on the S-O-R (stimulus-organism-
response) model, we suggest that the best way to create traffic is through the mecha-
nisms of stimulating the consumers’ motivations to interact with the brand by two
content marketing strategies: brand-oriented content strategy and social-oriented con-
tent strategy. This conceptual model proposal provides a new way of thinking to the
development of an e-advertisement plan and to achieve an efficient differentiation not
only in the marketplace, but in consumers’ mind.
In this article, we first present the different definitions and meaning of content
marketing strategy, and offer a review of past studies around traffic generation, moti-
vations to interact and the S-O-R approach. Based on this literature review, we develop
a model that establishes the relationship between content marketing strategies and
traffic generation using the S-O-R model as a theoretical background in order to explore
the potential role of consumer’s online interaction motivations as a mediating
mechanism.

2 Literature Review

2.1 Content Marketing Strategies

One of the first and most cited definition of content marketing is presented by Pulizzi
and Barrett (2008, p. 8) who argue that content marketing is “the creation and distri-
bution of educational and/or compelling content in multiple formats to attract and/or
retain customers”. But Holliman and Rowley (2014) detected some limits around this
definition and they offered in their study, an empirical definition of digital content
marketing that goes beyond creating and distribution of content to include content
sharing: “B2B digital content marketing involves creating, distributing and sharing
relevant, compelling and timely content to engage customers at the appropriate point in
their buying consideration processes, such that it encourages them to convert to a
business building outcome.” (Holliman and Rowley 2014, p. 18). This definition more
specific to the buying process and present the key characteristics of content of the
potential business outcome.
The definitions of content marketing are relatively presented in the literature, but
there is no precise definition that is specific to the digital context. After reviewing
different definitions of content marketing from several researchers, listed in the Table 1
below, we present content marketing as the process of creating interesting and valuable
content and sharing it through social Medias to respond to the audiences needs in order
to engage them with the brand with a profitable perspective.
 Exploring Readers’ Perception
of Professional Blogs

Inga Fischer(B)

TH Köln/University of Applied Sciences,

Steinmüllerallee 1, 51643 Gummersbach, Germany
iklesch@gmail.com

Abstract. This explorative study is focused on blog readers who read

or follow professional and personal blogs. The purpose of this research
is to investigate how blog readers perceive and anticipate both blogs in
general and professional blogs. In particular, the main interest of the
research is to investigate the influence of monetising activities in blogs
on authenticity of the blog authors and credibility of their blogs. The
insights into the motivations and attitudes of the readers demonstrate
the need of best practices on finding the balance between monetisation
and self-presentation of the authors in their blogs. This study reveals a
few issues that should serve as a motivation for the future research in
the field of professional blogging.

Keywords: Blog readers · Content monetisation · Authenticity

Credibility · Professional blogs

1 Introduction
Although professional blogging is a widely spread and well-known activity that
became a source of income for many popular individual bloggers, there is very lit-
tle research on personal experiences of reading such blogs. This research intends
to begin to fill the gap in existing knowledge by exploring the experiences of blog
readers and their perception of the aspects that define blogging as a professional
activity.
Originally, blogs appeared as online diaries. People shared information about
their private lives, hobbies, interests and knowledge with the online world. Some
authors started growing their audience. The readers reached out for authentic
content, shared the same opinion, or had the same problems as the authors. Com-
munities of like-minded people emerged around many popular blogs. Koltsova
et al. [10] explore the differences of such blog celebrities compared to regular
unpopular bloggers. Hendrick [6] investigates a few communities that emerged
around popular blogs and topics. Popular bloggers soon had an opportunity to
monetise their blogs (or better said to monetise their audience?).
There are different ways to monetise a blog [4]. The most recently emerged
monetisation measures are discussed in [8,18]. Different bloggers employ different
c Springer Nature Switzerland AG 2018
M. A. Bach Tobji et al. (Eds.): ICDEc 2018, LNBIP 325, pp. 16–27, 2018.
https://doi.org/10.1007/978-3-319-97749-2_2
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Kalevala
Suomen kansan hengentuotteena
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Kalevala Suomen kansan hengentuotteena

Kansantajuisia esityksiä

Editor: Frans Akseli Heporauta

Release date: November 4, 2023 [eBook #72027]

Language: Finnish

Original publication: Porvoo: WSOY, 1910

Credits: Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA

SUOMEN KANSAN HENGENTUOTTEENA ***
KALEVALA SUOMEN KANSAN HENGENTUOTTEENA

Kansantajuisia esityksiä

Toimittanut

F. A. HÄSTESKO [Frans Akseli Heporauta]

Kyläläisten kirjasia N:ot 126-137.

Porvoossa, Werner Söderström osakeyhtiö, 1910.

SISÄLLYS:

Arvo Inkilä, Maailman synty ja elämän alku Kalevalan mukaan.

F. A. Hästesko, Kalevalan kuvakielestä.
Elsa Hästesko, Kalevalaisten kotielämää.
O. A. Kallio, Kalevalan miehet.
O. A. Kallio, Kalevalan naiset.
V. Tarkiainen, Suomen luonto Kalevalassa.
F. A. Hästesko, Loitsuja taika Kalevalassa.
F. A. Hästesko, Mielikuvitus ja todellisuus Kalevalassa.
F. A. Hästesko, Ihminen ja luonto Kalevalassa.
Väinö Salminen, Kansanrunouden keräys ja yhdistäminen
Kalevalaksi.
Väinö Salminen. Kalevalan runojen laulajista.
Väinö Salminen, Kalevalan runojen alkuperästä.
MAILMAN SYNTY JA ELÄMÄN ALKU
KALEVALAN MUKAAN

Esittänyt Arvo Inkilä

Ennen muinoin kansoilla ei ollut sitä käsitystä mailman luomisesta,

mikä myöhemmin raamatullisen luomiskertomuksen kautta on varsin
yleiseksi tullut. Yhtä vähän niillä oli minkäänlaista tietoa siitä, mitä
nykyajan tieteellinen tutkimus esittää mailmojen muodostumisesta
äärettömän pitkiä aikoja kestäneen luomistoiminnan tuloksena.

Ihmiselle ominainen tiedonhalu on kuitenkin jo harmaassa

muinaisuudessa johtanut kansoja miettimään, miten mailma on
syntynsä saanut. Siinä mailmassa, joka heidän ympärilleen avautui,
oli sangen paljon sellaista, jota he eivät helposti osanneet ymmärtää
ja selittää. He saivat alinomaa kokea, että mailmaa hallitsevat lait
olivat heidän vaikutuspiirinsä ulkopuolella. Selvää siis oli, ettei
ihmistahto ollut voinut mailman syntyäkään aiheuttaa. He eivät
myöskään osanneet sen syntyä millään luonnollisella tavalla selittää.
Semmoiseen selittelyyn ryhdyttiin vasta myöhemmin, ja vain siellä,
missä ihmiset olivat ajatuskykyään koko korkealle kehittäneet.
Kehityksen alemmilla asteilla olevien kansojen täytyi turvautua
uskoon, että mailma oli jollakin salaperäisellä tavalla alkunsa saanut.
Mutta minkälaisella tavalla? Kun kansojen oli tähän kysymykseen
vastattava, pääsi niiden mielikuvitus vapaasti toimimaan. Yksi kansa
keksi yhdenlaisen salaperäisen selityksen, toinen kansa
toisenlaisen. Jonkinlainen selitys mailman syntyyn aina löydettiin. Se
tuli kansan käsitykseksi. Aikojen kuluessa tämä käsitys saattoi
monella tapaa muodostua ja muuttua.

Monilla kansoilla on ollut käsitys, että jonkinlainen salaperäinen

muna on kaiken alkuna. Tästä munasta on muodostunut koko
mailma. Joku jumalallinen olento on muodostamistyöhön osaa
ottanut tai sen kokonaan suorittanut.

Mahdollisesti Suomen heimollakin jo varhaisina aikoina on ollut

jonkinlainen oma käsitys mailman synnystä. Arvattavasti meidän
heimomme on tätä asiaa tuuminut jo silloin kuin se vuosituhansia
sitten eleli Venäjän aroilla, josta meidän esi-isämme siirtyivät
Itämeren ja Suomenlahden rantamaihin asumaan. Olihan
suomalaisen luonne mietiskelevä, tahdottiin tietää asiat syntyjä syviä
myöten. Kuinkapa silloin olisi maltettu olla mailman syntyä
tutkimatta? Aikojen kuluessa ja sivistyksen kohotessa on alkuaan
omaksuttu käsitys otaksuttavasti yhdessä ja toisessa suhteessa
muuttunut ja kehittynyt. Tästä kaikesta tuskin koskaan saadaan
tarkkoja tietoja, vaan täytyy tyytyä arveluihin. Ehkäpä oli
suomalaistenkin mieliin varhain juurtunut käsitys, että mailma oli
munasta muodostunut?

*****

Meidän kansalliskalleutemme Kalevalan ensimäisessä runossa

kerrotaan mailman luomisesta. Kalevalan kokoonpanija Elias
Lönnrot on tämän runon muodostellut useasta laulusta, joita eri
kansanlaulajat ovat hänelle esittäneet. Mutta ennenkuin laulut tulivat
Lönnrotin kuuluviin, olivat ne tehneet pitkän vaelluksen läpi eri
seutujen kulkien suusta suuhun. Laulut näet hyvin helposti vaeltavat
tällä tavalla. Yksi henkilö oppii laulun toiselta, tältä taas joku kolmas
ja niin yhä edelleen. Ja näin liikkuessaan laulut aina matkan varrella
muuttuvat. Joku jättää pois sellaista, jota toinen on laulanut, tai
muuttaa sen toisin kuuluvaksi. Joku taas lisää semmoista, jota
laulussa ei ennen ole ollut.

Suomalaisen kansanrunouden tutkija, professori Kaarle Krohn on

osottanut, kuinka Kalevalassa esiintyvä laulu, jossa kuvataan
mailman luomista, on kulkenut suomalaisten ja heidän läheisimpäin
sukulaistensa asuma-alueella etelästä pohjoiseen päin ja kuinka se
tällä matkalla vähitellen on kehittynyt sellaiseksi, millaisena Lönnrot
runoja kerätessään kuuli sitä laulettavan. Poikkeamme hetkiseksi
tätä vaellusta seuraamaan.

Siirrymme Viron rannikolle. On kaunis iltahetki. Aurinko laskee

paraillaan mereen, kuu ja iltatähti jo näkyvät. Tähän kaikkeen kiintyy
kiikussa keinuvan tytön silmä. Hänet valtaa aivan erikoinen tunnelma
ja hän alkaa siinä illansuussa laulua hyräillä. Hän tekasee laulun
pääskysestä, joka kiikun ympärillä lentelee. Hän kuvittelee, että se
etsii itselleen pesän sijaa, ja laulaa siitä seikasta. Ja sitten hän jatkaa
esittämällä, kuinka se sellaisen eräässä pensaassa löytää, siihen
pesän rakentaa, munii pesään munia ja hautoo niitä, kunnes
poikaset valmistuvat. Pian tulee aika, jolloin pojat ovat varttuneet
pesän jättämään. Ja tässä laskee laulaja mielikuvituksen valloilleen.
Poikaset hajaantuvat, yhdestä tulee kuu kumottavainen, yhdestä
tulee tähti taivaalle ja yksi muuttuu auringoksi, jonka viimeisten
säteiden laulajaneito juuri näkee meren pinnalla kimmeltelevän.
 Virolaisen tytön kiikkulaulu leviää. Sitä lauletaan pian koko
seudulla iltasin kiikuttaessa. Se kulkee etäämmällekin, mutta siellä
se vähitellen jonkun verran muuttuu. Inkerinmaalla jo aina annetaan
linnun lentää hakemassa meren selältä pesän paikkaa, se löytää
kolme mätästä ja munii niille munansa. Munat vierivät mereen ja
niistä tulee lopulta taivaanvalot.

Tämäntapaisena saapuu runo Suomen-Karjalaan. Täällä se on

yhtynyt erääseen toiseen runoon, jossa puhutaan Väinämöisestä, ja
tämän johdosta taas muuttunut. Pesäpaikkaa etsivä vesilintu
lentelee meren selällä. Silloin se äkkää aalloissa uivan Väinämöisen
polven vedenpinnan yläpuolella. Luullen sitä ruohomättääksi se
laskeutuu polvelle, munii siihen ja alkaa hautoa munia. Mutta
hautomalämpö kuumentaa liiaksi Väinämöisen ihoa, hän liikuttaa
jalkaansa. Muna vierii veteen ja siitä muodostuu sekä aurinko, kuu ja
tähdet että myös maa ja taivas.

Edelleen kulkiessaan runo Venäjän Karjalassa saa uusia

lisäpiirteitä. Väinämöinen lausuu luomissanat, jotka saavat mailman
munasta syntymään, sekä muovailee senjälkeen mailmaa.

Se runo, jonka vaellusta olemme seuranneet, oli alkuansa vain

hetken tunnelman synnyttämä laulu. Mutta se oli sellainen, että
siihen hyvin helposti voi sovittaa kansan käsityksen mailman
synnystä. Mahdollisena voi sentähden pitää, että runon vaelluksen
aikana kansa on sitä muodostellut niin, että sen sisällys on tullut
kansan kesken mailman synnystä vallitsevaa käsitystä vastaavaksi.
Tätä käsitystä on runoon sovitettaessa voitu kehittää ja yhdessä tai
toisessa suhteessa muodostellakin. Runo taas puolestaan on suusta
suuhun kulkiessaan yhä varmemmaksi vakaannuttanut tämän
käsityksen, ja mailman synty on kansan mieleen painunut aivan
sellaisena, millaisena runo sen esittää. Kun eräs suomalainen pappi,
joka viime vuosisadan alkupuolella matkusti Venäjän-Karjalassa,
siellä tapaamaltaan vanhanpuoleiselta talonpojalta kysyi, mitä tämä
uskoi mailman luomisesta, sai hän seuraavan vastauksen: »Katso,
pyhä veli, meillä on sama usko kuin teilläkin: lensi kotka pohjoisesta,
laski munan Väinämöisen polven päähän ja loi siitä mailman.
Niinhän tekin uskotte?»

Lönnrot otti ensimäiseen Kalevalalaitokseensa luomisrunon

sentapaisena, millaisena hän kuuli sitä Venäjän-Karjalassa
laulettavan. Myöhemmin ilmestyneessä uudessa
Kalevalalaitoksessa Lönnrot muutti luomiskertomusta nojautuen
muutamiin viittauksiin, joita hän luuli kansanrunoista saaneensa.
Väinämöisen sijaan astuu nyt hänen äitinsä, josta Lönnrot oli kuullut
laulettavan erikoisen laulun, minkä piirteet ja säkeet hän
luomisrunoon yhdisti. Näin sai Kalevalan ensimäinen runo lopullisesti
sen muodon, missä nyt sen tapaamme. Käymme seuraavassa
tarkastelemaan, minkälainen tämän runon sisällys on.

*****

Ilmatar, ilman impi, elelee siveänä neitseenä ilman pitkillä pihoilla.

Mutta hän ikävystyy lopulta yksinään yläilmoissa olemiseen ja
laskeutuu alemmaksi meren aalloille. Tuimat tuulet häntä ajelevat
pitkin meren aavaa selkää. Tuulen ja kuohuvan meren vaikutuksesta
Ilmatar tulee äidiksi. Kärsien kovia synnytystuskia ja huutaen
avukseen Ukkoa ylijumalaa hän ui kaikkiin ilmansuuntiin, mutta
synnytys ei vaan tapahdu.

Meren yläpuolella liitelee sotka hakien itselleen pesän sijaa. Se

lentää kaikki ilman pielet, mutta ei löydä mitään paikkaa, mihin
pesänsä rakentaisi. Lintu jo ajattelee, että sen täytyy aalloilla
asunsija ottaa, vaikkakin se pelkää, että tuuli sinne laitetun pesän
kaataa. Silloin Ilmatar, jota nyt uuden olinpaikkansa mukaan
kutsutaan veden emoksi, nostaa polveaan merestä. Sotka keksii
polven, luulee sitä heinämättääksi ja laatii polvelle pesän, johon
munansa munii. Sitten se alkaa hautoa muniaan; se hautoo niitä
päivän, hautoo toisen ja kohta kolmannenkin. Mutta kolmantena
päivänä on hautomakuumuus jo niin kova, että »veen emonen, ilman
impi, luuli polvensa palavan, kaikki suonensa sulavan.» Hän
sentähden liikahutti polveansa, jolloin munat vierähtivät mereen ja
särkyivät sirpaleiksi. Eivät ne kuitenkaan hukkaan menneet. Sotkan
munien eri aineksista muodostuu taivaankansi ja maankamara, niistä
tulee aurinko, kuu ja tähdet, niistä johtuvat pilvetkin.

Auringon paistaessa ja kuun kumottaessa vierii aika eteenpäin,

mutta yhä vielä jatkaa ilman impi uintiaan veden emosena. Vihdoin
hän kymmenentenä kesänä nostaa päätään merestä ja alkaa
maankamaraa muodostella. Missä hän kättään kääntää, siihen
syntyy niemi. Kussa hän jalallaan pohjaa, siihen kaivautuu
kalahauta. Rannat hän muovailee mielensä mukaisiksi, lahtia hän
laittelee, luotoja ja salakareja hän luo mereen. Näin tulevat maat ja
mantereet lopullisesti valmiiksi, näin on mailma saanut nykyisen
muotonsa.

Mutta ihmistä ei vielä ole. Veden emonen, ilman impi ei ole vielä
synnyttänyt sitä, jonka tähden hän sangen pitkät ajat on
synnytystuskia kärsinyt. Väinämöinen on yhä äitinsä kohdussa.
Kolmekymmentä kesää ja saman verran talvia hän siellä jo on ollut.
Tämä käy hänelle itselleenkin tukalaksi, ja hän rukoilee aurinkoa,
kuuta ja Otavaa päästämään häntä pimeästä piilostansa. Mutta kun
näiltä ei apua lähde, niin hän ryhtyy omin voimin ilmoille pyrkimään.
Hän onnistuukin pääsemään, mutta syöksyy suin päin mereen. Siellä
hän sitten viruu useita vuosia, kunnes ajautuu erään niemen rantaan
ja nousee mantereelle aurinkoa, kuuta ja tähtiä tähystelemään.

*****

Tällainen on Kalevalan kertomus mailman synnystä. Kertomus

alkaa edellyttämällä, että ilmaa ja vettä oli olemassa. Myös
jumaluusvoimien olemassaolo edellytetään. Jonkinlainen
jumaluusolento on ilman impi, joka aaltoihin laskeutuu. Ja häntä
paljon voimakkaampi on Ukko ylijumala, ilman kaiken kannattaja,
jonka puoleen Ilmatar hädissään kääntyy apua rukoillen. Ukko on
jumaluusmahdin varsinainen edustaja. Hiukkasen odottamatta
tapaamme jumaluusvoimien ja alkuaineiden ohella luomisrunossa
myös sotkan. Kuinka tämä lintu jo ennen luomista on olemassa, sitä
ei meille selitetä. Mutta kun muistamme, mitä luomisrunon synnystä
ja vaelluksesta kerroimme, selviää meille, kuinka lintu on runoon
tullut. Sinne se sitten on jäänyt, sillä on tarvittu joku, joka on muninut
ne munat, joista mailma syntyy. On tavallista, että kansojen
luomistaruissa esiintyy tällaisia olioita, joiden olemassaolon
tarkemmin asiaa ajatellessa huomaa kokonaan jääneen
perustelematta. Kun Kalevalan luomiskertomus on saanut mailman
ulkonaisen muodon valmiiksi, antaa se ihmisen, Väinämöisen
syntyä.

Väinämöinen nousee mantereelle. Mutta mantereella on autiota ja

tyhjää. Ei ole olemassa kasveja eikä eläimiä. Luomistyö ei siis vielä
ole loppuun suoritettu. Miten sitä edelleen jatkuu, siitä tekee
Kalevalan toinen runo meille selvää.

Yksinään eläessään mantereella, jossa ei yhtään puuta ole

olemassa ja jossa hänellä ei ole kenen kanssa sanan vaihtaisi,
Väinämöinen alkaa miettiä keinoja, joilla saisi ympäristönsä ja elonsa
hauskemmaksi. Hän tahtoisi jotakin maahan kylvetyksi, mutta ei
tiedä, mistä kylväjän tapaisi. Silloin tulee hänelle avuksi Sampsa
Pellervoinen, joka on jonkinlainen tarunomainen henkilö, jonkinlainen
jumaluusolento hänkin. Tämä kylvää mäet männiköiksi ja kummut
kuusikoiksi; kankaat hän siementää kanervaa kasvaviksi ja karut
maat hän jättää katajien haltuun. Kaikki muut Pellervoisen kylvämät
puut ottavat kasvaakseen, paitsi tammi, jota hän on virran rannalle
kylvänyt. Väinämöinen hartaasti odottaa tammen taimimista, mutta
turhaan. Silloin tulevat taas jumaluusvoimat hänelle avuksi. Eräänä
päivänä hän näkee muutamia merestä tulleita neitosia kokoomassa
korsia; kun he ovat työnsä tehneet, nousee merestä tarunomainen
Tursas, polttaa korret ja kylvää niiden tuhkaan tammen siemenen.
Tästä ylenee tammi, vieläpä niin tavattoman iso tammi, että sen
latva ja oksat täyttävät koko taivaanlaen. Pilvet eivät enää pääse
kulkemaan, auringon ja kuunkin tammi kokonaan peittää, niin
etteivät ne enää paistettaan maahan luo. Silloin Väinämöinen
tuskastuu. Kun ei hän muualta löydä tammen kaatajaa, kääntyy hän
äitinsä, veden emon puoleen pyytäen, että tämä lähettäisi veden
väkeä tammea kaatamaan. Taaskin jumaluusvoimat auttavat
Väinämöistä. Peukalon pituinen mies nousee merestä ja suoriutuu
kaatamistyöhön. Väinämöinen epäilee noin pienen miehen
sopivaisuutta tammen kaatajaksi. Silloin mies äkisti kasvaa niin
suureksi, että pää pilviä pitelee ja syltä on silmien väliä. Kolmannella
iskulla tammi kaatuu, ja päivä rupee taas paistamaan sekä pilvet
kulkemaan. Kun iso tammi on kaadettu ja aurinko pääsee vapaasti
lämpöään jakelemaan, alkaa elämä maan päällä versota. Lehti
puhkee puuhun, ruoho maahan. Kukkia kohoo kedolle ja marjoja
rupee kasvamaan. Eläimiäkin ilmestyy. Linnut visertelevät puiden
oksilla. Käki kukkuu kuusikossa. Maa on täynnä eloa ja vilkkautta.
Väinämöinen ei enää ole yksinään, hänellä on laaja luomakunta
ympärillään. Ja hän syventyy heti siihen, ymmärtää sen äänet ja
keskustelee sen kanssa.

Mitään viljalajia ei kuitenkaan vielä kasva. Ei edes ohraa, mikä

nähtävästi on ollut suomalaissukuisten heimojen ensimäinen
viljelyskasvi. Kuljeskellessaan luontoa tarkastelemassa Väinämöinen
löytää muutamia ohran jyviä sinisen selän rannalta. Ne hän sirottaa
maahan. Tiainen hänelle kuitenkin ilmottaa, ettei ohra sillä tavalla
kylvettynä ota kasvaakseen, vaan että täytyy ensinnä polttaa kaski ja
siihen vasta jyvät itämään panna. Linnun neuvoa seuraten
Väinämöinen ryhtyy kasken tekoon. Hän kaataa maahan suuren
määrän puita. Mutta hänellä ei ole tulta, millä ne poroksi polttaisi.
Silloin taivaan halki lentävä kokko häntä auttaa. Se iskee tulen
kaadettuihin puihin. Niiden tuhkaan Väinämöinen sitten kylvää ohran
siemenen samalla rukoillen maan ja taivaan jumaluusvoimia kaikin
tavoin edistämään ohran nousua. Nämä täyttävätkin pyynnön. Pian
komea ohra kasvaa kaskimaalla. Maanviljelys on saanut alkunsa.

Mielihyvällä Väinämöinen kaskimaan reunalla työnsä tulosta

tarkastelee. Linnut lentelevät hänen ympärillään. Keskelle
kaskimaata on hän jättänyt koivun kasvamaan. Kun linnut
tiedustelevat häneltä, miksi se on kaatamatta säilytetty, vastaa
Väinämöinen säästäneensä sen lintujen leposijaksi ja laulupuuksi.
Varsinkin hän toivoo, että käki siinä ahkerasti kukkuisi. Hän kääntyy
käen puoleen seuraavin sanoin:

Siinä kukkuos käkönen,

Helkyttele hietarinta,
Hoiloa hopearinta,
Tinarinta riukuttele!
Kuku illoin, kuku aamuin,
Kerran keskipäivälläkin
Ihanoiksi ilmojani,
Mieluisiksi metsiäni,
Rahaisiksi rantojani,
Viljaisiksi vieriäni!
KANSANRUNOUTEMME
KUVAKIELESTÄ

Esittänyt F. A. Hästesko

Kansanrunoutemme ja ennen kaikkia Kalevala on viime aikoina

alkanut voittaa yhä enemmän kansamme huomiota puoleensa. Se
on toiselta puolen tullut yhä uutteramman tieteellisen tutkimuksen
esineeksi ja toiselta puolen se itse on yhtenä suomalaisen
sivistyksen kulmakivenä. Ja niin omituiselta kuin tuntuukin, niin on
Kalevala viime aikoina, siis noin 75 vuotta ensi ilmestymisen jälkeen,
ikäänkuin uudestaan löydetty. On alettu yhä paremmin huomata, että
Kalevala ja sen rinnalla muu kansanrunoutemme on suurin,
suomalaisin ja omaperäisin hengentuotteemme, jonka pohjalle
kansallinen sivistyksemme yhä enemmän on rakentuva. Tämä
seikka se esim. johti yli maan yhteisten Kalevalajuhlien viettämiseen.

Turhaan ei Kalevala olekaan tällaista kunniasijaa saavuttanut. Jos

ohimennenkään vilkaisemme suomalaiseen sivistyselämään, niin
heti huomaamme, että Kalevalan vaikutus siihen on ollut hyvin suuri
ja niin monipuolinen, että on oikeastaan vaikea sanoa, millä alalla se
eniten on uutta virikettä luonut.
 Niin on esim. kuvaamataiteen alalla kansanrunoutemme kyennyt
monen kuvanveistäjän ja maalarin sielussa synnyttämään kauniita
kuvia. Meidänhän tarvitsee vain viitata sellaisiin taideteoksiin kuin
Ekmanin Wäinämöisen soittoa esittävään suureen tauluun, joka
säilytetään Helsingissä ylioppilastalon laulusalissa, tai Keinäsen
moniin Kalevala-kuviin, tai vielä pariin Edelfeitin tauluun. Ja ennen
kaikkia on mainittava tuo etevimmäksi Kalevalan aiheiden esittäjäksi
tunnustettu Akseli Gallén-Kallela, joka on valmistanut suuren joukon
tällaisia tauluja. Useathan tuntevatkin hänen taulunsa Aino-runoista,
Sammon taonnasta, Kullervon sotaan lähdöstä (ylioppilastalon
laulusalin seinässä) y.m. — Kuvanveistoksista taasen mainittakoon
Sjöstrandin Kullervo-patsas, Vikströmin Wäinämöinen, joka on
asetettu Viipurin Monrepoon puistoon, kuvat Ilmarisesta ja
Wäinämöisestä Helsingin ylioppilastalon edustalla sekä ehkä
enimmän tunnettu Johannes Takasen Aino-neito.

Myös musiikkielämän alalla näemme kansanrunoutemme runsaan

vaikutuksen. Monet varmaan muistavat lukeneensa ensimäisen
suomalaisen kalevala-aiheisen oopperamme »Pohjan neidon»
esittämisestä. Tähän tulee vielä lisäksi muutamia laajahkoja
sinfoniasävellyksiä sekä lukuisat sävellykset Kantelettaren runoihin.
Kun vielä mainitsemme ne melkein lukemattomat kansanlaulun
sävelmät, joita on muodostettu milloin laulettavaksi milloin
soitettavaksi, niin näemme, että »kansan lahja» tällekin taiteemme
haaralle on suurenmoinen.

Kaikkein suurin, vaikka kenties ei niin huomattu vaikutus

Kalevalalla kuitenkin on suomalaiseen kirjallisuuteen. Paitsi sitä että
Kalevala itse on kirjallisuutemme suuriarvoisin osa, on se antanut
aiheen monelle suomalaiselle runoilijalle luoda uusia teoksia. Meidän
tarvitsee mainita vain Aleksis Kiven kaunis Kullervo-näytelmä,
Juhani Henrikki Erkon Aino-, Kullervo- ja Pohjolan häät-näytelmät tai
Eino Leinon teokset Sota valosta, Tuonelan joutsen, Tarina suuresta
tammesta y.m. Jos otamme muun kansanrunouden huomioon, niin
voimme vielä lisätä Numersin Elinan surman ja Eino Leinon Lallin. Ei
myöskään sovi unohtaa sitä verraten laajaa tieteellistä kirjallisuutta,
joka kansanrunoutemme ja etenkin Kalevalan tutkimisesta on
muodostunut ja joka on myös synnyttänyt ulkomaillakin huomiota
herättäneen ja sielläkin käytäntöön otetun kansanrunouden
tutkimustavan.

Mutta Kalevalan suuri vaikutus kirjallisuuteen ei ole johtunut niin

paljoa uusien aiheitten antamisesta, vaan siitä uudistavasta
vaikutuksesta, mikä sillä on ollut kirjallisuutemme kieleen ja muuhun
esitystapaan nähden. Kansanrunoutemme toi esille suuremmoisen
näytteen kansamme kielen kauneudesta ja sanarikkaudesta. Ja kun
suomalaista kirjallisuutta sitten alkaa ilmestyä, niin voi selvästi
huomata, että kirjailijat ovat tutustuneet kansan kieleen. Suuri
uudistus on silloin kirjallisuudessa käytetyssä kielessä syntynyt. Kieli
on sanarikasta, kuten kansankieli, uusia kansan käyttämiä
lausetapoja on esityksen muotoa vilkastuttamassa, kansan
vertauksia, sen mielikuvituksen tuotteita on hedelmällisesti käytetty
ajatusten voimakkaaseen ja vaikuttavaan ilmaisemiseen. Niin esim.
kun Ilmari Calamnius-Kianto laulaa sortovuosien alkupuolella:

Ne tahtovat kaataa mun koivuni kotipeltoni veräjän suusta,

alas maahan sen mahlat juoksuttaa ja tuohet kiskoa puusta,

niin heti muistuu mieleen kansanruno, joka niinikään ihmistä

kohtaavaa onnettomuutta kuvaa luonnon kauneuden häviämisellä —
kuten kohta saamme nähdä. Sanalla sanoen: kirjailijat olivat
löytäneet uuden rikkaan lähteen, joka heitä vastaan pulppusi joko
välillisesti painetusta kansanrunoudestamme tai suoraan kansan
suusta.

Siksi voimmekin näillä myöhemmän ajan kirjailijoilla tavata paljon,

usein vaikeasti erotettavia vaikutuksia kansanrunoudesta. Toisilla
kuten Erkolla ja E. Leinolla y.m. tapaamme runoja, joista tuulahtaa
vastaan aivan selvä kansanrunon henki. Toisten taasen näemme
käyttävän kansanrunon runomittaa joko sellaisenaan tahi kehitettynä
j.n.e. Silloin kun aikaisemmat, harvat suomalaiset kirjailijat etsivät
esikuvia vanhan emämaan Ruotsin kirjallisuudesta, oli näillä
myöhemmillä käytettävinä kansan rikkaat hengen aarteet.

Kirjallisuus on siten Kalevalan ja yleensä kansanrunoutemme

vaikutuksesta saanut oman ominaisemman leimansa, se on alkanut
muodostua suomalaisemmaksi ja kotoperäisemmäksi. — Saatamme
siis kysyä, mikä tenhovoima Kalevalalla on ollut voidakseen yksin
antaa kirjallisuudelle uusia suuntia. Siihen tulee vastata: sen
tenhovoima on, paitsi sen monen monessa kiitollisessa aiheessa ja
sen kauniissa ajatuksissa, ennen kaikkia sen rikkaassa,
kaunismuotoisessa ja rikassanastoisessa kielessä. Kalevalan
kuvakieli, joka painetun Kalevalan mukana tuli jokaisen nähtäväksi,
oli suuri, hämmästyttävä aarre lukijalle. Ihmeteltiin, että kansamme
talonpoikaisen väestön sielusta oli niin kaunista syntynyt.

Jos tahdomme saada Kalevalan kuvakielestä, kansanrunon

mielestäni huomattavimmasta seikasta, edes jonkinlaisen
käsityksen, emme tarvitse sitä varten etsiä erikoisia paikkoja
Kalevalasta, alusta loppuun se on yhtä runsaskuvaista. Esittäköön
Kalevalan runotar Aino-neidon ihanan surullisen tarinan, tai
Kullervon raskaan kohtalon, kertokoon se Kalevalan miesten
laivaretkestä Pohjolaan tai laulakoon se Wäinämöisestä tai