Building Construction Illustrated 6th

Edition Francis D K Ching

Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmeta.com/product/building-construction-illustrated-6th-edition-francis-d-k
-ching/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Security of Payments in the Australian Building

Construction Industry 6th Edition Marcus Jacobs Qc

https://ebookmeta.com/product/security-of-payments-in-the-
australian-building-construction-industry-6th-edition-marcus-
jacobs-qc/

Modern Construction Handbook 6th Edition Andrew Watts

https://ebookmeta.com/product/modern-construction-handbook-6th-
edition-andrew-watts/

Basic Building and Construction Skills Richard Moran

https://ebookmeta.com/product/basic-building-and-construction-
skills-richard-moran/

Illustrated Textbook of Paediatrics 6th Edition Tom

Lissauer

https://ebookmeta.com/product/illustrated-textbook-of-
paediatrics-6th-edition-tom-lissauer/
Building Construction and Technology 1st Edition
Vijayalaxmi J.

https://ebookmeta.com/product/building-construction-and-
technology-1st-edition-vijayalaxmi-j/

Estimating in Building Construction Steven Peterson

Frank Dagostino

https://ebookmeta.com/product/estimating-in-building-
construction-steven-peterson-frank-dagostino/

Finding His Home Safe Harbor 2 1st Edition K D Ryan

Ryan K D

https://ebookmeta.com/product/finding-his-home-safe-harbor-2-1st-
edition-k-d-ryan-ryan-k-d/

China s International Communication and Relationship

Building 1st Edition Taylor & Francis Group

https://ebookmeta.com/product/china-s-international-
communication-and-relationship-building-1st-edition-taylor-
francis-group/

Strategies for Theory Construction in Nursing 6th

Edition Lorraine Olszewski Walker

https://ebookmeta.com/product/strategies-for-theory-construction-
in-nursing-6th-edition-lorraine-olszewski-walker/
Table of Contents
COVER
PREFACE
METRIC EQUIVALENCIES
1 THE BUILDING SITE
1.02 BUILDING IN CONTEXT
1.03 SUSTAINABILITY
1.04 GREEN BUILDING
1.05 GREEN BUILDING STANDARDS
1.09 RESILIENT DESIGN
1.10 THE 2030 CHALLENGE
1.11 SITE ANALYSIS
1.12 SOILS
1.13 SOIL MECHANICS
1.14 TOPOGRAPHY
1.16 PLANT MATERIALS
1.17 TREES
1.18 SOLAR RADIATION
1.20 PASSIVE SOLAR DESIGN
1.22 SOLAR SHADING
1.23 DAYLIGHTING
1.24 PRECIPITATION
1.25 SITE DRAINAGE
1.26 WIND
1.27 SOUND & VIEWS
1.28 REGULATORY FACTORS
1.29 ZONING ORDINANCES
1.30 SITE ACCESS & CIRCULATION
 1.31 PEDESTRIAN CIRCULATION
1.32 VEHICULAR CIRCULATION
1.33 VEHICULAR PARKING
1.34 SLOPE PROTECTION
1.35 RETAINING WALLS
1.38 PAVING
1.40 THE SITE PLAN
1.42 SITE DESCRIPTION
2 THE BUILDING
2.02 THE BUILDING
2.03 BUILDING SYSTEMS
2.05 BUILDING GREEN
2.07 BUILDING CODES
2.08 TYPES OF CONSTRUCTION
2.09 OCCUPANCY CLASSIFICATION
2.10 LOADS ON BUILDINGS
2.11 WIND LOADS
2.12 EARTHQUAKE LOADS
2.13 STRUCTURAL FORCES
2.14 STRUCTURAL EQUILIBRIUM
2.15 COLUMNS
2.16 BEAMS
2.17 BEAM SPANS
2.18 TRUSSES
2.19 FRAMES & WALLS
2.20 PLATE STRUCTURES
2.21 STRUCTURAL UNITS
2.23 STRUCTURAL SPANS
2.24 STRUCTURAL GRIDS
2.26 LATERAL STABILITY
 2.28 HIGH-RISE STRUCTURES
2.29 DIAGRIDS
2.31 ARCHES & VAULTS
2.32 DOMES
2.33 SHELL STRUCTURES
2.34 CABLE STRUCTURES
2.35 MEMBRANE STRUCTURES
2.36 JOINTS & CONNECTIONS
3 FOUNDATION SYSTEMS
3.02 FOUNDATION SYSTEMS
3.04 TYPES OF FOUNDATION SYSTEMS
3.06 UNDERPINNING
3.07 EXCAVATION SUPPORT SYSTEMS
3.08 SHALLOW FOUNDATIONS
3.09 SPREAD FOOTINGS
3.10 FOUNDATION WALLS
3.16 COLUMN FOOTINGS
3.17 FOUNDATIONS ON SLOPING GROUND
3.18 CONCRETE SLABS ON GRADE
3.22 POLE FOUNDATIONS
3.24 DEEP FOUNDATIONS
3.25 PILE FOUNDATIONS
3.26 CAISSON FOUNDATIONS
4 FLOOR SYSTEMS
4.02 FLOOR SYSTEMS
4.04 CONCRETE BEAMS
4.05 CONCRETE SLABS
4.08 PRESTRESSED CONCRETE
4.10 CONCRETE FORMWORK & SHORING
4.11 PRECAST CONCRETE FLOOR SYSTEMS
 4.12 PRECAST CONCRETE UNITS
4.13 PRECAST CONCRETE CONNECTIONS
4.14 STRUCTURAL STEEL FRAMING
4.16 STEEL BEAMS
4.17 STEEL BEAM CONNECTIONS
4.19 OPEN-WEB STEEL JOISTS
4.20 OPEN-WEB JOIST FRAMING
4.22 METAL DECKING
4.23 LIGHT-GAUGE STEEL JOISTS
4.24 LIGHT-GAUGE JOIST FRAMING
4.26 WOOD JOISTS
4.28 WOOD JOIST FRAMING
4.32 WOOD SUBFLOORING
4.33 PREFABRICATED JOISTS & TRUSSES
4.35 WOOD BEAMS
4.36 WOOD BEAM SUPPORTS
4.37 WOOD POST-BEAM CONNECTIONS
4.38 WOOD PLANK-AND-BEAM FRAMING
4.40 WOOD DECKING
4.41 MASS TIMBER FLOORS
5 WALL SYSTEMS
5.02 WALL SYSTEMS
5.04 CONCRETE COLUMNS
5.06 CONCRETE WALLS
5.07 CONCRETE FORMWORK
5.09 CONCRETE SURFACING
5.10 PRECAST CONCRETE WALLS
5.11 PRECAST CONCRETE WALL PANELS & COLUMNS
5.12 PRECAST CONCRETE CONNECTIONS
5.13 TILT-UP CONSTRUCTION
 5.14 MASONRY WALLS
5.16 UNREINFORCED MASONRY WALLS
5.18 REINFORCED MASONRY WALLS
5.19 MASONRY COLUMNS & PILASTERS
5.20 MASONRY ARCHES
5.21 MASONRY LINTELS
5.22 EXPANSION & CONTROL JOINTS
5.23 MASONRY WALL SECTIONS
5.26 MASONRY BONDING
5.28 STRUCTURAL CLAY TILE
5.29 GLASS BLOCK
5.31 ADOBE CONSTRUCTION
5.32 RAMMED-EARTH CONSTRUCTION
5.33 STONE MASONRY
5.35 STRUCTURAL STEEL FRAMING
5.37 STEEL COLUMNS
5.39 LIGHT-GAUGE STEEL STUDS
5.40 LIGHT-GAUGE STUD FRAMING
5.41 BALLOON FRAMING
5.42 PLATFORM FRAMING
5.43 WOOD STUD FRAMING
5.46 STUD WALL SHEATHING
5.47 WOOD COLUMNS
5.48 WOOD POST-AND-BEAM FRAMING
5.49 WOOD POST-BEAM CONNECTIONS
5.51 CROSS-LAMINATED TIMBER WALLS
6 ROOF SYSTEMS
6.02 ROOF SYSTEMS
6.03 ROOF SLOPES
6.04 REINFORCED CONCRETE ROOF SLABS
 6.05 PRECAST CONCRETE ROOF SYSTEMS
6.06 STRUCTURAL STEEL ROOF FRAMING
6.07 STEEL RIGID FRAMES
6.08 STEEL TRUSSES
6.09 TRUSS TYPES
6.10 SPACE FRAMES
6.12 OPEN-WEB STEEL JOISTS
6.13 OPEN-WEB JOIST FRAMING
6.14 METAL ROOF DECKING
6.15 CEMENTITIOUS ROOF PLANKS
6.16 RAFTER FRAMING
6.18 LIGHT-GAUGE ROOF FRAMING
6.19 WOOD RAFTERS
6.20 WOOD RAFTER FRAMING
6.23 ROOF SHEATHING
6.24 WOOD PLANK-AND-BEAM FRAMING
6.26 WOOD POST-BEAM CONNECTIONS
6.28 MASS TIMBER ROOFS
6.30 WOOD TRUSSES
6.32 WOOD TRUSSED RAFTERS
7 MOISTURE & THERMAL PROTECTION
7.02 MOISTURE & THERMAL PROTECTION
7.03 UNDERLAYMENT FOR SHINGLE ROOFING
7.04 WOOD SHINGLES
7.05 WOOD SHAKES
7.06 COMPOSITION SHINGLES
7.07 SLATE SHINGLES
7.08 TILE ROOFING
7.09 VEGETATED ROOFING
7.10 CORRUGATED METAL ROOFING
7.11 SHEET METAL ROOFING
7.12 FLAT ROOF ASSEMBLIES
7.14 BUILT-UP ROOFING SYSTEMS
7.15 SINGLE-PLY ROOFING SYSTEMS
7.17 ROOF DRAINAGE
7.18 FLASHING
7.19 ROOF FLASHING
7.21 FLASHING ROOF PENETRATIONS
7.22 WALL FLASHING
7.23 RAINSCREEN WALL SYSTEMS
7.24 CURTAIN WALLS
7.27 PRECAST CONCRETE PANELS
7.28 MASONRY VENEER
7.30 STONE VENEER
7.31 METAL CLADDING
7.32 PLYWOOD SIDING
7.33 WOOD SHINGLE SIDING
7.34 HORIZONTAL BOARD SIDING
7.35 VERTICAL BOARD SIDING
7.36 STUCCO
7.37 STUCCO DETAILS
7.38 EXTERIOR INSULATION & FINISH SYSTEMS
7.39 THERMAL INSULATION
7.40 THERMAL RESISTANCE OF BUILDING
MATERIALS
7.41 INSULATING MATERIALS
7.43 INSULATING ROOFS & FLOORS
7.44 INSULATING WALLS
7.45 MOISTURE CONTROL
7.46 VAPOR RETARDERS
7.48 AIR BARRIERS
 7.49 VENTILATION
7.50 MOVEMENT JOINTS
7.52 JOINT SEALANTS
8 DOORS & WINDOWS
8.02 DOORS & WINDOWS
8.03 DOORS & DOORWAYS
8.04 DOOR OPERATION
8.05 HOLLOW METAL DOORS
8.06 HOLLOW METAL DOORFRAMES
8.08 WOOD FLUSH DOORS
8.09 WOOD RAIL & STILE DOORS
8.10 WOOD DOORFRAMES
8.11 SLIDING GLASS DOORS
8.12 FOLDING & POCKET SLIDING DOORS
8.13 OVERHEAD & COILING DOORS
8.14 GLASS ENTRANCE DOORS
8.15 STOREFRONTS
8.16 REVOLVING DOORS
8.17 DOOR HARDWARE
8.18 DOOR HINGES
8.19 DOOR LOCKSETS
8.20 PANIC HARDWARE & CLOSERS
8.21 WEATHERSTRIPPING & THRESHOLDS
8.22 WINDOW ELEMENTS
8.23 WINDOW OPERATION
8.24 METAL WINDOWS
8.26 WOOD WINDOWS
8.28 GLAZING SYSTEMS
8.30 INSULATING GLASS
8.31 SAFETY GLAZING
 8.33 GLAZED CURTAIN WALLS
8.39 DOUBLE-SKIN FACADES
8.40 SMART FACADES
8.42 SKYLIGHTS
8.43 SKYLIGHT DETAILS
8.44 SUNSPACES
9 SPECIAL CONSTRUCTION
9.02 SPECIAL CONSTRUCTION
9.03 STAIR DESIGN
9.04 STAIR REQUIREMENTS
9.06 STAIR PLANS
9.08 WOOD STAIRS
9.10 CONCRETE STAIRS
9.11 STEEL STAIRS
9.12 SPIRAL STAIRS
9.13 LADDERS
9.14 ELEVATORS
9.17 ESCALATORS
9.18 FIREPLACES
9.19 FIREPLACE REQUIREMENTS
9.20 MASONRY CHIMNEYS
9.21 PREFABRICATED FIREPLACES & STOVES
9.22 KITCHEN LAYOUTS
9.23 KITCHEN DIMENSIONS
9.24 KITCHEN CABINETS
9.25 THE KITCHEN SPACE
9.26 BATHROOM LAYOUTS
9.27 PLUMBING FIXTURES
9.28 ACCESSIBLE FIXTURES
9.30 THE BATHROOM SPACE
10 FINISH WORK
10.02 FINISH WORK
10.03 PLASTER
10.04 PLASTER LATH & ACCESSORIES
10.05 PLASTER PARTITION SYSTEMS
10.06 PLASTER DETAILS
10.07 PLASTER OVER MASONRY
10.08 PLASTER CEILINGS
10.09 GYPSUM BOARD
10.10 GYPSUM BOARD APPLICATION
10.11 GYPSUM BOARD DETAILS
10.12 CERAMIC TILE
10.13 CERAMIC TILE APPLICATION
10.14 CERAMIC TILE DETAILS
10.15 TERRAZZO FLOORING
10.16 WOOD FLOORING
10.17 WOOD FLOORING INSTALLATION
10.18 STONE FLOORING
10.19 RESILIENT FLOORING
10.20 CARPETING
10.22 ACOUSTICAL CEILING TILES
10.23 SUSPENDED ACOUSTICAL CEILINGS
10.24 WOOD JOINTS
10.26 WOOD MOLDINGS & TRIM
10.28 WOOD PANELING
10.29 PLYWOOD VENEER
10.30 PLASTIC LAMINATE
11 MECHANICAL & ELECTRICAL SYSTEMS
11.02 MECHANICAL & ELECTRICAL SYSTEMS
11.03 THERMAL COMFORT
11.04 COMFORT ZONE
11.05 PSYCHROMETRIC CHARTS
11.06 HEATING & COOLING SYSTEMS
11.07 ALTERNATIVE ENERGY SOURCES
11.09 HEATING & COOLING LOADS
11.10 FORCED-AIR HEATING
11.11 HOT-WATER HEATING
11.12 ELECTRIC HEATING
11.13 RADIANT HEATING
11.15 ACTIVE SOLAR ENERGY SYSTEMS
11.16 COOLING SYSTEMS
11.17 HVAC SYSTEMS
11.21 AIR DISTRIBUTION OUTLETS
11.22 WATER SUPPLY
11.23 WATER SUPPLY SYSTEMS
11.25 FIRE PROTECTION SYSTEMS
11.26 PLUMBING FIXTURES
11.27 SANITARY DRAINAGE SYSTEMS
11.29 SEWAGE DISPOSAL SYSTEMS
11.30 ELECTRIC POWER
11.31 ELECTRICAL SERVICE
11.33 ELECTRICAL CIRCUITS
11.34 ELECTRICAL WIRING
11.35 ACCESS FLOORING SYSTEMS
11.36 ELECTRICAL OUTLETS
11.37 LIGHT
11.38 LIGHT & VISION
11.39 LIGHT SOURCES
11.43 LUMINAIRES
11.44 LIGHTING
12 NOTES ON MATERIALS
12.02 BUILDINGMATERIALS
12.03 LIFE-CYCLEASSESSMENT
12.04 CONCRETE
12.06 MASONRY
12.08 STEEL
12.09 NONFERROUSMETALS
12.10 STONE
12.11 WOOD
12.13 LUMBER
12.14 WOODPANEL PRODUCTS
12.15 MASSTIMBER PRODUCTS
12.17 PLASTICS
12.18 GLASS
12.19 GLASSPRODUCTS
12.20 NAILS
12.21 SCREWS & BOLTS
12.22 MISCELLANEOUSFASTENINGS
12.23 PAINTS & COATINGS
A: APPENDIX
A.02 HUMAN DIMENSIONS
A.03 ADA ACCESSIBILITY GUIDELINES
A.04 FURNITURE DIMENSIONS
A.06 BUILDING LIVE LOADS
A.07 WEIGHTS OF MATERIALS
A.08 METRIC CONVERSION FACTORS
A.10 MEANS OF EGRESS
A.12 FIRE-RATED CONSTRUCTION
A.14 ACOUSTICS
A.16 SOUND CONTROL
 A.18 GRAPHIC MATERIAL SYMBOLS
A.19 CSI MASTERFORMAT
A.23 UNIFORMAT II
A.26 LEED GREEN BUILDING RATING SYSTEM
A.27 PROFESSIONAL & TRADE ASSOCIATIONS
BIBLIOGRAPHY
INDEX
END USER LICENSE AGREEMENT
Building Construction
Illustrated
Sixth Edition

Francis D. K. Ching
Cover Design: Wiley
Cover Illustration: Francis D. K. Ching
Copyright © 2020 by John Wiley & Sons, Inc. All rights reserved.
Published by John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey
Published simultaneously in Canada
No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or
transmitted in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying,
recording, scanning, or otherwise, except as permitted under Section 107 or 108 of
the 1976 United States Copyright Act, without either the prior written permission
of the Publisher, or authorization through payment of the appropriate per-copy fee
to the Copyright Clearance Center, 222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923,
(978) 750-8400, fax (978) 646-8600, or on the web at www.copyright.com.
Requests to the Publisher for permission should be addressed to the Permissions
Department, John Wiley & Sons, Inc., 111 River Street, Hoboken, NJ 07030, (201)
748-6011, fax (201) 748-6008, or online at www.wiley.com/go/permissions.
Limit of Liability/Disclaimer of Warranty: While the publisher and author have
used their best efforts in preparing this book, they make no representations or
warranties with respect to the accuracy or completeness of the contents of this
book and specifically disclaim any implied warranties of merchantability or fitness
for a particular purpose. No warranty may be created or extended by sales
representatives or written sales materials. The advice and strategies contained
herein may not be suitable for your situation. You should consult with a
professional where appropriate. Neither the publisher nor the author shall be liable
for damages arising herefrom.
For general information about our other products and services, please contact our
Customer Care Department within the United States at (800) 762-2974, outside
the United States at (317) 572-3993 or fax (317) 572-4002.
Wiley publishes in a variety of print and electronic formats and by print-on-
demand. Some material included with standard print versions of this book may not
be included in e-books or in print-on-demand. If this book refers to media such as
a CD or DVD that is not included in the version you purchased, you may download
this material at http://booksupport.wiley.com. For more information about Wiley
products, visit www.wiley.com.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data:
Names: Ching, Francis D. K., 1943- author.
Title: Building construction illustrated / Francis D. K. Ching.
Description: Sixth edition. | Hoboken, New Jersey : Wiley, 2020. | Includes
bibliographical references and index.
Identifiers: LCCN 2019031008 (print) | LCCN 2019031009 (ebook) | ISBN
9781119583080 (paperback : acid-free paper) | ISBN 9781119583165 (adobe pdf) |
ISBN 9781119583189 (epub)
Subjects: LCSH: Building. | House construction.
Classification: LCC TH146 .C52 2020 (print) | LCC TH146 (ebook) | DDC 690—
dc23
LC record available at https://lccn.loc.gov/2019031008
LC ebook record available at https://lccn.loc.gov/2019031009
PREFACE
The first edition of this illustrated guide to building construction
appeared in 1975, introducing students and builders of architecture
to the fundamental principles that govern how buildings are erected.
It marked the emergence of a visual approach to understanding the
relationship between design and construction.
In 1991, the second edition provided a more expansive survey of
building construction by adding coverage of structural steel,
reinforced concrete, and curtain wall systems. The third edition in
2001 remained a comprehensive introduction to the principles
underlying building construction while refining the graphic format
and organization of the first two editions, incorporating an expanded
discussion of structural principles, elements, and systems and
referencing the Americans with Disabilities Act Accessibility
Guidelines and the MasterFormat™ system established by the
Constructions Specifications Institute (CSI) for organizing
construction information.
The fourth edition in 2008 introduced the LEED® Green Building
Rating System™ in Chapter One and referenced specific LEED
criteria wherever appropriate; updated section numbers to
correspond to the 2004 edition of the CSI MasterFormat™ system;
and complied with the requirements of the 2006 edition of the
International Building Code® (IBC). Continuing to reference the
latest LEED criteria and the 2016 CSI MasterFormat system, the fifth
edition of 2014 also updated information in lighting technologies and
ways in which to reduce energy usage in buildings. While many of
these additions were incremental and often subtle, together they
comprised a continuing commitment to building wisely and
sustainably.
A common thread that wove itself through the first five editions and
continues in this sixth edition is the attitude that buildings and sites
should be planned and developed in an environmentally sensitive
manner, responding to context and climate to reduce their reliance
on active environmental control systems and the energy they
consume. This edition therefore continues to reference the latest
LEED criteria and the 2016 version of the CSI MasterFormat system;
expands the discussion of sustainable design and construction;
updates references to the 2018 edition of the International Building
Code; illustrates important safety glazing requirements; and
introduces a new category of mass timber products.
It would be nearly impossible to cover all building materials and
construction techniques, but the information presented herein
should be applicable to most residential and commercial
construction situations encountered today. Construction techniques
continue to adjust to the development of new building materials,
products, and standards. What does not change are the fundamental
principles that underlie building elements and the ways in which
systems are assembled in construction. This illustrated guide focuses
on these principles, which can serve as guideposts when evaluating
and applying new information encountered in the planning, design,
and construction of a building.
Each building element, component, or system is described in terms
of its end use. The specific form, quality, capability, and availability
of an element or component will vary with manufacturer and locale.
It is therefore important to always follow the manufacturer's
recommendation in the use of a material or product and to pay
careful attention to the building code requirements in effect for the
use and location of a planned building. It is the user's responsibility
to ascertain the appropriateness of the information contained in this
handbook and to judge its fitness for any particular purpose. Seek
the expert advice of a professional when needed.
METRIC EQUIVALENCIES
The International System of Units is an internationally accepted
system of coherent physical units, using the meter, kilogram, second,
ampere, kelvin, and candela as the base units of length, mass, time,
electric current, temperature, and luminous intensity. To acquaint
the reader with the International System of Units, metric equivalents
are provided throughout this book according to the following
conventions:

All whole numbers in parentheses indicate millimeters unless

otherwise noted.
Dimensions 3 inches and greater are rounded to the nearest
multiple of 5 millimeters.
Nominal dimensions are directly converted; for example, a
nominal 2×4 is converted to 51 × 100 even though its actual
11/2" × 31/2" dimensions would be converted to 38 × 90.
Note that 3487 mm = 3.847 m.
In all other cases, the metric unit of measurement is specified.
See A.08–A.09 for metric conversion factors.
1
THE BUILDING SITE
1.02 Building in Context
1.03 Sustainability
1.04 Green Building
1.05 Green Building Standards
1.09 Resilient Design
1.10 The 2030 Challenge
1.11 Site Analysis
1.12 Soils
1.13 Soil Mechanics
1.14 Topography
1.16 Plant Materials
1.17 Trees
1.18 Solar Radiation
1.20 Passive Solar Design
1.22 Solar Shading
1.23 Daylighting
1.24 Precipitation
1.25 Site Drainage
1.26 Wind
1.27 Sound & Views
1.28 Regulatory Factors
1.29 Zoning Ordinances
1.30 Site Access & Circulation
1.31 Pedestrian Circulation
1.32 Vehicular Circulation
1.33 Vehicular Parking
1.34 Slope Protection
1.35 Retaining Walls
1.38 Paving
1.40 The Site Plan
1.42 Site Description
1.02 BUILDING IN CONTEXT

Buildings do not exist in isolation. They are conceived to house, support, and inspire a range of
human activities in response to sociocultural, economic, and political needs, and are erected in
natural and built environments that constrain as well as offer opportunities for development. We
should therefore carefully consider the contextual forces that a site presents in planning the design
and construction of buildings.
The microclimate, topography, and natural habitat of a site all influence design decisions at a very
early stage in the design process. To enhance human comfort as well as conserve energy and material
resources, responsive and sustainable design respects the indigenous qualities of a place, adapts the
form and layout of a building to the landscape, and takes into account the path of the sun, the rush of
the wind, and the flow of water on a site.
In addition to environmental forces, there exist the regulatory forces of zoning ordinances. These
regulations take into account existing land-use patterns and prescribe the acceptable uses and
activities for a site as well as limit the size and shape of the building mass and where it may be located
on the site.
Just as environmental and regulatory factors influence where and how development occurs, the
construction, use, and maintenance of buildings inevitably place a demand on transportation
systems, utilities, and other services. A fundamental question we face is how much development a site
can sustain without exceeding the capacity of these service systems, consuming too much energy, or
causing environmental damage.
Consideration of these contextual forces on site and building design cannot proceed without a brief
discussion of sustainability.

1.03 SUSTAINABILITY
In 1987, the United Nations World Commission on Environment and Development, chaired by Gro
Harlem Brundtland, former Prime Minister of Norway, issued a report, Our Common Future. Among
its findings, the report defined sustainable development as “a form of development that meets the
needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs.”
Increasing awareness of the environmental challenges presented by climate change and resource
depletion has pushed sustainability into becoming a significant issue shaping how the building design
industry operates. Sustainability is necessarily broad in scope, affecting how we manage resources as
well as build communities, and the issue calls for a holistic approach that considers the social,
economic, and environmental impacts of development and requires the full participation of planners,
architects, developers, building owners, contractors, and manufacturers, as well as governmental and
non-governmental agencies.
In seeking to minimize the negative environmental impact of development, sustainability emphasizes
efficiency and moderation in the use of materials, energy, and spatial resources. Building in a
sustainable manner requires paying attention to the predictable and comprehensive outcomes of
decisions, actions, and events throughout the life cycle of a building, from conception to the siting,
design, construction, use, and maintenance of new buildings as well as the renovation process for
existing buildings and the reshaping of communities and cities.
1.04 GREEN BUILDING
The terms “green building” and “sustainable design” are often used interchangeably to describe any
building designed in an environmentally sensitive manner. However, sustainability calls for a whole-
systems approach to development that encompasses the notion of green building but also addresses
broader social, ethical, and economic issues, as well as the community context of buildings. As an
essential component of sustainability, green building seeks to provide healthy environments in a
resource-efficient manner using ecologically based principles.

LEED®
Green building is increasingly governed by standards, such as the Leadership in Energy and
Environmental Design (LEED®) Green Building Rating System™, which provides a set of measurable
criteria that promote environmentally sustainable construction. The rating system was developed by
the U.S. Green Building Council (USGBC) as a consensus among its members—federal/state/local
agencies, suppliers, architects, engineers, contractors, and building owners—and is continually being
evaluated and refined in response to new information and feedback. While developed initially for the
U.S., the LEED rating system is now used in more than 135 countries, partly because it allows for
local and regional equivalencies to the referenced standards.
There are a number of LEED rating systems available to meet the needs of different building and
project types:
 LEED v4 for Building Design and Construction— New construction and major renovations
LEED v4 for Interior Design and Construction— Interior spaces
LEED v4 for Building Operations and Maintenance—Existing buildings undergoing
improvements
LEED v4 for Neighborhood Development— New land development and redevelopment projects

Each rating system may have several variations that tailor the requirements to specific end uses, such
as core and shell development, schools, retail sales, data centers, warehouses and distribution
centers, hospitality businesses, and healthcare facilities
The LEED rating system for new construction addresses nine major areas of development.

1. Integrative Process
rewards the analysis of energy and water systems early in the design process.

2. Location & Transportation

promotes compact development within existing patterns of development to protect sensitive
sites and avoid the material and ecological costs of creating new infrastructure and hardscape;
encourages realistic alternatives to private automobile use, such as the development of walking
and biking paths, access to public transit, and proximity to community services and amenities;
and advocates for the use of green vehicles.
 3. Sustainable Sites
encourages selecting sites appropriate for development, using low-impact development methods
that minimize construction pollution, protecting environmentally sensitive areas and restoring
damaged habitats, respecting the natural water hydrology of a site to manage rainwater runoff,
and reducing the effects of heat islands and light pollution.

1.05 GREEN BUILDING STANDARDS

4. Water Efficiency
promotes lowering the demand for potable water and reducing the generation of wastewater by
using water-conserving fixtures, harvesting rainwater, recycling graywater for conveying
sewage, incorporating native landscapes that reduce the need for irrigation, and treating
wastewater with on-site systems.

5. Energy & Atmosphere

 treats energy in a holistic manner by promoting designs that reduce overall energy needs and
increase the efficiency with which energy is acquired and used; increasing renewable,
nonpolluting energy sources to reduce the environmental and economic impacts associated with
fossil fuel energy use; and minimizing the emissions that contribute to ozone depletion and
global warming.

6. Material & Resources

seeks to minimize waste by reducing the weight, volume, or toxicity of materials and products
throughout their life cycle, from supply chain and use to recycling and disposal; reusing existing
materials and building stock to reduce the production and transportation of new materials;
recycling materials to divert waste from landfills; and developing waste-to-energy solutions as
viable alternatives to fossil fuel energy.

7. Indoor Environmental Quality

promotes the enhanced comfort, productivity, and well-being of building occupants by
improving indoor air quality, maximizing daylighting of interior spaces, enabling user control of
lighting and thermal comfort systems to suit task needs and preferences, and minimizing the
exposure of building occupants to potentially hazardous particulates and chemical pollutants,
such as the volatile organic compounds (VOC) contained in adhesives and coatings and the
urea-formaldehyde resins in composite wood products.

8. Innovation
rewards exceeding the requirements set by the LEED Green Building Rating System and/or
demonstrating innovative building features and sustainable design strategies in Green Building
categories not specifically addressed by the LEED Green Building Rating System.
 9. Regional Priority
provides incentives for practices that address geographically specific and local environmental
priorities

BREEAM
Another green rating system is the Building Research Environmental Assessment Method
(BREEAM), established in the United Kingdom by the Building Research Establishment (BRE) for
measuring and rating the sustainability and environmental performance of masterplanned
communities, buildings, and major renovations. Launched in 1990, it is one of the oldest and most
widely adopted green rating systems. Extensively used in Europe, BREEAM has also been
implemented in construction around the world.
BREEAM assesses life-cycle performance from concept through construction and use, and requires
evidence that the quality and performance standards are met in the following areas: management,
health and well-being, energy, transport, water, material, waste, land use, pollution, and innovation.
Green Globes
Green Globes is an online, interactive assessment and rating system for green building design,
operation, and management. Green Globes originated from the BREEAM system but is now
administered in the United States by the Green Building Initiative (GBI) and in Canada by its wholly
owned, nonprofit subsidiary, GB Initiative Canada. The Green Globes system focuses on life-cycle
assessment in seven areas:
Passivhaus
Passivhaus (Passive House) is a standard developed in Europe to produce ultra-low-energy buildings
by combining excellent thermal performance and airtightness with a heat-recovery ventilation system
that supplies fresh air for indoor environmental quality. The goal is to provide a high level of
occupant comfort while using very little energy for heating and cooling. While its name implies
application primarily in the residential sector, the principles of the Passivhaus standard can also be
applied to commercial, industrial, and public buildings.
The standard contains both a predictive design goal—a maximum energy demand of 120 kWh per
square meter (11.1 kWh per square foot)—and an actual performance goal of an infiltration rate no
greater than 0.60 air changes per hour @ 50 pascals. The latter requires that construction be
meticulously detailed to limit infiltration, which is a major cause of increased energy usage.
Living Building Challenge
The Living Building Challenge is a standard created in 2006 and maintained by the International
Living Future Institute for development at all scales, from buildings to infrastructure, landscapes,
and neighborhoods. The Living Building Challenge differentiates itself from other standards by
advocating for net zero energy use, net zero water use, and fully onsite waste processing over a
minimum of 12 months of continuous occupancy. The standard also contains bold requirements in
other green building areas, such as site selection and preservation, material selection, and health. Of
note is the inclusion of beauty and equity as major areas of green building design.
The International Building Code
The International Building Code (IBC) is a comprehensive model code developed, published, and
maintained by the International Code Council (ICC), which has been adopted as a base code by most
jurisdictions in the U.S. The IBC and its associated I-codes contain a broad number of green
provisions, including requirements for energy conservation in the International Energy
Conservation Code, requirements for ventilation in the International Mechanical Code, and
requirements for water conservation in the International Plumbing Code.
In 2010, the ICC released the International Green Construction Code (IGCC) in collaboration with
the American Institute of Architects (AIA), the United States Green Building Council (USGBC), the
American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers (ASHRAE), the
Illuminating Engineering Society (IES), and ASTM International. The IGCC is compatible with ICC's
full series of building codes and is intended to aid in the construction of sustainable commercial and
residential buildings.
1.09 RESILIENT DESIGN
Living or working in a building that is built to code, is comfortable, and is energy efficient may not
matter if it becomes uninhabitable due to an earthquake, flood, wildfire, or some other disaster. This
possibility has given rise to the field of resilient design, which the Resilient Design Institute defines as
“the intentional design of buildings, landscapes, communities, and regions in response to natural and
manmade disasters and disturbances—as well as long-term changes resulting from climate change—
including sea level rise, increased frequency of heat waves, and regional drought.” The goals are to
design, construct, and renovate buildings to handle natural disasters as well as maintain livable
conditions in the event of an extended loss of power or heat.
The principles and strategies of resilient design apply not only to buildings but also communities and
regions, and recognize that the nature of possible disasters and disturbances may vary with locale.
For example, high winds and flooding may be prevalent in one locale, while blizzards as well as large
temperature swings might present a greater potential problem in another. In still another region,
seismic activity might be the primary concern.
While the principles and strategies of sustainable design and resilient design may sometimes seem at
odds, there is still much overlap.
1.10 THE 2030 CHALLENGE

Climate Change & Global Warming

Greenhouse gases, such as carbon dioxide, methane, and nitrous oxide, are emissions that rise into
the atmosphere. CO2 accounts for the largest share of U.S. greenhouse gas emissions. Fossil fuel
combustion is the main source of CO2 emissions.
Architecture 2030 is an environmental advocacy group whose mission is “to provide information and
innovative solutions in the fields of architecture and planning, in an effort to address global climate
change.” Its founder, New Mexico architect Edward Mazria, points to data from the U.S. Energy
Information Administration that indicates buildings are responsible for approximately 40% of the
total U.S. energy consumption and greenhouse gas (GHG) emissions annually. Globally, Mazria
believes the urban built environment is responsible for 75% of annual global GHG emissions.
Eliminating these emissions is key to addressing climate change.
What is relevant to any discussion of sustainable design is that most of the building sector's energy
consumption is not attributable to the production of materials or the process of construction, but
rather to operational processes—the heating, cooling, and lighting of buildings. This means that to
reduce the energy consumption and GHG emissions generated by the use and maintenance of
buildings over their life span, it is necessary to properly design, shape, and site buildings and
incorporate natural heating, cooling, ventilation, and daylighting strategies.
In 2006, Architecture 2030 issued the 2030 Challenge, which calls for all new buildings,
developments, and major renovations to be carbon-neutral by 2030 (using no fossil-fuel GHG-
emitting energy to build and operate). To accomplish this goal, the 2030 Challenge advocates for all
new buildings to use less than half the fossil fuel energy they would typically consume, and for an
equal amount of existing building area to be renovated annually to meet the same energy
consumption standard.
There are two approaches to reducing a building's consumption of GHG-emitting fossil fuels. The
passive approach is to work with the climate in designing, siting, and orienting a building and employ
passive cooling and heating techniques to reduce its overall energy requirements. The active
approach is to increase the ability of a building to capture or generate its own energy from renewable
sources (solar, wind, geothermal, low-impact hydro, biomass, and bio-gas) that are available locally
and in abundance. While striking an appropriate, cost-effective balance between energy conservation
and generating renewable energy is the goal, minimizing energy use is a necessary first step,
irrespective of the fact that the energy may come from renewable resources.

1.11 SITE ANALYSIS

Site analysis is the process of studying the contextual forces that influence how we might situate a
building, lay out and orient its spaces, shape and articulate its enclosure, and establish its
relationship to the landscape. Any site survey begins with the gathering of physical site data.
Draw the area and shape of the site as defined by its legal boundaries.
Indicate required setbacks, existing easements, and rights-of-way.
Estimate the area and volume required for the building program, site amenities, and future
expansion, if desired.
 Analyze the ground slopes and subsoil conditions to locate the areas suitable for construction
and outdoor activities.
Identify steep and moderate slopes that may be unsuitable for development.
Locate soil areas suitable for use as a drainage field, if applicable.
Map existing drainage patterns. (LEED SS Credit 4: Rainwater Management)
Determine the elevation of the water table.
Identify areas subject to excessive runoff of surface water, flooding, or erosion.

Locate existing trees and native plant materials that should be preserved.
Chart existing water features, such as wetlands, streams, watersheds, flood plains, or shorelines
that should be protected. (LEED SS Credit 2: Site Development—Protect or Restore Habitat)

Map climatic conditions: the path of the sun, the direction of prevailing winds, and the expected
amount of rainfall.
Consider the impact of landforms and adjacent structures on solar access, prevailing winds, and
the potential for glare.
Evaluate solar radiation as a potential energy source.

Determine possible points of access from public roadways and public transit stops. (LEED LT
Credit 5: Access to Quality Transit)
Study possible circulation paths for pedestrians and vehicles from these access points to building
entrances.
Ascertain the availability of utilities: water mains, sanitary and storm sewers, gas lines, electrical
power lines, telephone and cable lines, and fire hydrants.
Determine access to other municipal services, such as police and fire protection.

Identify the scope of desirable views as well as objectionable views.

Cite potential sources of congestion and noise.
Evaluate the compatibility of adjacent and proposed land uses.
Map cultural and historical resources that should be preserved.
Consider how the existing scale and character of the neighborhood or area might affect the
building design.
Map the proximity to public, commercial, medical, and recreational facilities. (LEED LT Credit 1:
LEED for Neighborhood Development Location and LT Credit 4: Surrounding Density and
Diverse Uses)

1.12 SOILS
There are two broad classes of soils—coarse-grained soils and fine-grained soils. Coarse-grained soils
include gravel and sand, which consist of relatively large particles visible to the naked eye; fine-
grained soils, such as silt and clay, consist of much smaller particles. The American Society for
Testing and Materials (ASTM) Unified Soil Classification System further divides gravels, sands, silts,
and clays into soil types based on physical composition and characteristics. See table that follows.

Soil Symbol Description Presumptive Susceptibility Permeability

Classification* Bearing
Capacity†
psf‡ kPa to Frost & Drainage
Action
Gravels Clean GW Well-graded 10,000 479 None Excellent
gravels gravel
6.4–76.2 mm GP Poorly 10,000 479 None Excellent
graded gravel
Gravels GM Silty gravel 5000 239 Slight Poor
w/
fines
GC Clayey gravel 4000 192 Slight Poor
Sands Clean SW Well-graded 7500 359 None Excellent
sands sand
0.05–6.4 mm SP Poorly 6000 287 None Excellent
graded sand
Sands SM Silty sand 4000 192 Slight Fair
w/
fines
Soil Symbol Description Presumptive Susceptibility Permeability
Classification* Bearing
Capacity†
psf‡ kPa to Frost & Drainage
Action
SC Clayey sand 4000 192 Medium Poor
Silts LL>50§ ML Inorganic silt 2000 96 Very high Poor
0.002–0.05 mm CL Inorganic 2000 96 Medium Impervious
clay
& Clays LL<50§ OL Organic silt- Very poor High Impervious
clay
<0.002 mm MH Elastic 2000 96 Very high Poor
inorganic silt
CH Plastic 2000 96 Medium Impervious
inorganic
clay
OH Organic clay Very poor Medium Impervious
and silt
Highly organic Pt Peat Unsuitable Slight Poor
soils
*Based on the ASTM Unified Soil Classification System

†Consult a geotechnical engineer and the building code for allowable bearing capacities.

‡1 psf = 0.0479 kPa

§LL = liquid limit: the water content, expressed as a percentage of dry weight, at which a soil passes from a plastic to a
liquid state.

1.13 SOIL MECHANICS

The allowable bearing capacity of a soil is the maximum unit pressure a foundation is permitted to
impose vertically or laterally on the soil mass. In the absence of geotechnical investigation and
testing, building codes may permit the use of conservative load-bearing values for various soil
classifications. While high-bearing-capacity soils present few problems, low-bearing-capacity soils
may dictate the use of a certain type of foundation and load distribution pattern, and ultimately, the
form and layout of a building.
Density is a critical factor in determining the bearing capacity of granular soils. The Standard
Penetration Test measures the density of granular soils and the consistency of some clays at the
bottom of a borehole, recording the number of blows required by a hammer to advance a standard
soil sampler. In some cases, compaction, by means of rolling, tamping, or soaking to achieve
optimum moisture content, can increase the density of a soil bed.
Coarse-grained soils have a relatively low percentage of void spaces and are more stable as a
foundation material than silt or clay. Clay soils, in particular, tend to be unstable because they shrink
and swell considerably with changes in moisture content. Unstable soils may render a site
unbuildable unless an elaborately engineered and expensive foundation system is put in place.
The shearing strength of a soil is a measure of its ability to resist displacement when an external force
is applied, due largely to the combined effects of cohesion and internal friction. On sloping sites, as
well as during the excavation of a flat site, unconfined soil has the potential to displace laterally.
Cohesive soils, such as clay, retain their strength when unconfined; granular soils, such as gravel,
sand, or some silts, require a confining force for their shear resistance and have a relatively shallow
angle of repose.
1.14 TOPOGRAPHY
Topography refers to the configuration of surface features of a plot of land, which influences where
and how to build and develop a site. To study the response of a building design to the topography of a
site, we can use a series of site sections or a site plan with contour lines.
The ground slope between any two contour lines is a function of the total change in elevation and the
horizontal distance between the two contours.

For aesthetic and economic as well as ecological reasons, the general intent in developing a site
should be to minimize the disturbance of existing landforms and features while taking advantage of
natural ground slopes and the microclimate of the site.
CSI MasterFormat 31 10 00: Site Clearing
CSI MasterFormat 31 20 00: Earth Moving
CSI MasterFormat 32 70 00: Wetlands

1.16 PLANT MATERIALS

Plant materials provide aesthetic as well as functional benefits in conserving energy, framing or
screening views, moderating noise, retarding erosion, and visually connecting a building to its site.
Factors to consider in the selection and use of plant materials in landscaping include the:
 Tree structure and shape
Seasonal density, texture, and color of foliage
Speed or rate of growth
Mature height and spread of foliage
Requirements for soil, water, sunlight, and temperature range
Depth and extent of the root structure

Trees and other plant life adapt their forms to the climate.

LEED SS Credit 4: Rainwater Management

LEED SS Credit 5: Heat Island Reduction
LEED WE Credit 1: Outdoor Water Use Reduction

Existing healthy trees and native plant materials should be preserved whenever possible. During
construction and when regrading a site, existing trees should be protected for an area equal to
the diameter of their crowns. The root systems of trees planted too close to a building may
disturb the foundation system. Root structures can also interfere with underground utility lines.
To support plant life, a soil must be able to absorb moisture, supply the appropriate nutrients, be
capable of aeration, and be free of concentrated salts.
Another random document with
no related content on Scribd:
II

Toiset ajat, toisenlaiset puvut!

Yhteen aikaan oli Margaretin ikäisen tytön esiintyessään

ensimmäisiä kertoja seuraelämässä muistutettava
hämähäkinverkkomaisessa, valkopitsisessä kehyksessä kelluvaa
persikkaa. Sillä oli viehätysvoimansa. Sitä seuranneilla muodeilla on
ollut omansa. Neljä vuotta takaperin olisi seurustelupuku jättänyt
koko Margaretin selän vyötäisiä myöten paljaaksi, ja se muoti oli
ainakin omiaan pakottamaan tytöt hoitamaan ihoaan huolellisemmin
kuin he tekivät »siveämpinä» aikoina.

Mutta nykyinen muoti salli, että kaula-aukosta lähti vain hyvin

kapea, suora, avonainen juova noiden huolestuttavasti ulkonevien
solisluiden alapuolelle. Koetusjuova! Vain mitä täyteläisin,
helmenvalkoinen kaula kykeni selviytymään siitä voitonriemuisesti,
vanhanaikaisten katsantokantojen mukaan arvosteltaessa. Samalla
tavoin arvostellen oli ihan nuoren tytön ylle puetussa Margaretin
»egyptiläisessä» jotakin liian omituista.

On muistettava, että oltiin marraskuussa, ennen kuin Egyptissä

suoritetut kaivaukset saattoivat Luxorin muodit kaikkiin hissikoreihin
ja Lyonin kahviloihin. Myöhemmin ei Cynthia olisi missään nimessä
sallinut Margaretin käyttää niin halpahintaista pukua. Siihen aikaan
hänen »uusi egyptiläisensä» oli siis tosiaankin omituisen
omaperäinen.

Ei yksikään muu »Ritzin» naisvieras ollut sinä iltana verhonnut

päätään sfinksimäiseen, muinoisen Nil-virran käärmeen
kruunaankaan hiuslaitteeseen. Ei kukaan muu ollut ripustanut
himmeästi välkkyviä kiekkoja rintaansa. Ei kellään ollut samanlaista
Kleopatran vaatteusta, joka oli kierretty lanteiden ympärille, sidottu
kokoon, valuen sitten nilkkojen välillä olevaan, laajaan
kultaröyhelöön. Minä puolestani arvelin, että se puku olisi sopinut
Cynthialle. Kun ihmiset vaatettavat ystäviään, huomaa usein, että
ystävien puku paremmin korostaisi valitsijan kuin käyttäjänsä
edullisia puolia.

Neiti Oddleylla itsellään oli yllään sama vaatteus kuin istuessaan

mallina herra Johnin maalatessa hänen muotokuvaansa, suora,
petunianvärinen leninki, jonka kuosi suuresti muistutti turkkilaisissa
kylpylöissä käytettyjä vaippoja. Se oli säären puolivälistä alkaen
läpinäkyvä ja ulottui etupuolella hänen petunianväristen,
platinakoristuksilla somistettujen, monihihnaisten kenkiensä ylitse.
Takana riippui lähes kahden metrin pituinen, viidentoista sentimetrin
levyinen laahustin. Toinen hoikka, valkea käsivarsi oli paljas, toista
peitti heliotroopin värin en georgettehiha sormenpäihin saakka. Tänä
iltana hänen välttämätön monokkelinsa välkkyi sopusointuisesti
purppuraisena.

Vilkaisin Tom-setään, kun hänet esiteltiin — hän ei ollut luonut

silmäystäkään monokkeliin eikä koko nuoren naisen asuun. Omasta
kohdastani pidin Cynthiasta vieläkin vähemmän nähdessäni hänet
nyt toistamiseen.

Hän oli »seurueen elävöittävä sielu» (kuten sanottiin silloin, kun

olin nuori ja järjetön).

Purppuranvärisen savuke-imukkeen heiluessa tulipunaisten

huulien välissä hän jutteli juttelemistaan Margaretin tarkkaavasti
kuunnellessa hänen sanojaan. Margaretin henkivartiosto ihaili
Cynthiaa eniten Margaretin jälkeen. Cynthia oli persoonallisuus ja
mahti. Hänen sanansa olivat painavia. Cynthia oli vaikuttava tekijä
heidän kaikkien elämässä suu auki töllistelevästä veljestään alkaen
aina hillittyyn rouva Verityyn saakka. Mutta minun mielestäni siinä
tytössä ei ollut lainkaan tyttömäistä. Hänen puheensa näytännöistä
ja äsken ilmestyneestä »Garconnesta», hänen pukunsa,
monokkelinsa, asentonsa, harrastuksensa, koko häntä ympäröivä
ilmakehä ei viitannut luontaiseen hilpeyteen, ei edes luontaiseen
kevytmielisyyteen, vaan johonkin harkittuun, johonkin, mikä oli
hankittu kaunotarten kammioissa, taiteilijaseuroissa ja — niin,
ooppiumipesissä. Hän oli ruumiillistuneen teennäisyyden esikuva.

Cynthia Oddleyn hilpeys ei ollut nuoruuden pursuavaa eloisuutta,

joka on kuin naurua helkkyvä, kohiseva vuoristopuro, vaan se tuntui
harkitulta, ikäänkuin kemikalioiden nostattamalta vilkkaudelta.

Se näytti elähyttävän seuruetta. Muut seurasivat hänen jälessään,

ja minusta tuntui, että tuolla tytöllä, jonka vasen käsi oli
muodikkaassa hihassa, oli vielä jotakin mielessään.

Tämänkin äärimmäisen nykyaikaisen Cynthian seurassa oli tuike

silmäinen Tom-setä kuin kotonaan, pakisten hänen kanssaan
tanssimisesta eri kulkuväylien laivoilla. Mutta koko ajan tunsin, että
vanha merimies pystyi ihan yhtä hyvin arvostelemaan Cynthian kuin
aterian ruokalajien laatua.

III

»Ei mikään anna ihmiselle susimaista ruokahalua niin hyvin kuin

meri-ilma», lausui Tom-setä minulle kohta. »Näytän olevan koko
seuran suurin syömäri tai oikeammin ainoa. Margaret oli ennen
herkkusuu. Nyt hän ei maista paljoakaan koko ateriasta, vai mitä?
Hänelle ei ruoka maistu.»

Sen olin pannut merkille.

Tänä iltana ei Margaret Verity ollut ainakaan herkkusuu! Istuen

sohvallaan hän oli juonut Martini-viininsä (kaksi pikaria) ja
tyhjentänyt samppanjalasinsa. Ruokalajien välillä hän pureskeli
suolattuja manteleita ja poltti jokaisen ruokalajin jälkeen (pitkän,
norsunluisen imukkeensa nenään kiinnitettyjä) voimakastuoksuisia
savukkeita. Keittoon hän ei koskenutkaan; söi suikaleen kalaa,
pannen siihen runsaasti kastiketta, ja murusen lintupaistia. Jäätelöä
hän ei huolinut lainkaan ja jätti jälkiruuasta puolet tähteeksi. Sikäli
kuin huomasin kelpasi hänelle vain voileipäpöytä, futuristisen
maalarin palettia muistuttavalla tarjottimella olevat, kirjavat ruuat,
tulipunaiset, harmaanvihreät, punaisen ja rikinkeltaisen kirjavat,
helmiäisen- ja teräksenhohteiset, veripunaisen ja kerman väriset
hakkaukset. Ne kaikki olivat väkevästi maustettuja suolalla, hapoilla,
etikalla ja pippurilla. Niitä olisi tehnyt mieli pitämään kiihoitusaineina
vanhahkojen, ruuansulatushäiriöiden vaivaamien henkilöiden
käytettäviksi. Mutta juuri niitä tuo yhdeksäntoistavuotinen tyttö nautti
ateriakseen.

Aika on muuttunut, ja ruokahalu on muuttunut!

Istuessani muka silmäillen ruokalistaa muistelin mielessäni niitä

ruokia, jotka olivat olleet maukkaita tässä päivällispöydässä istuvien
nuorten tennistä pelanneista, metsästystä ja murtomaajuoksua
harrastaneista vanhemmista, sanokaamme, viisikolmatta vuotta
sitten.
 Ajattelin sunnuntaisin tarjottua, punertavan ruskeata paistia ja
pihisevän kuumaa yorkshireläistä vanukasta; kuinka murea olikaan
sen kuori ja kuinka pehmeä sisus!

Vihreitä herneitä: ne ensin! Isoja, meheviä palleroita, vihreämpiä

kuin mikään kasvi. Niihin oli keitettäessä sekoitettu hieman sokeria ja
niitä ympäröi tummanvihreä, äärimmäisen pehmeä kiehkura,
valmistettu mintuista, jotka olivat luovuttaneet kaiken tuoksunsa
tehdäkseen täydellisen vieläkin täydellisemmäksi!

Porkkanoita! Tuoreita porkkanoita hakattuina hyvin pieniksi

kuutioiksi ja pantuina teekuppiin, niin että laitos näytti
hiekkapasteijalta! Ilman kastiketta, ilman mitään sekoitusta! Ne olivat
suloisia…

Hillovanukasta! Ah, höyhenenkevyttä munuaisrasvaa, joka pihisi

herkullisesti granaattipunaisen luumuhyytelön seassa! Ja kaiken
päällä vispikermaa! Jotkut tiputtivat vielä sokeria ylelliseen,
kermakastikkeiseen hillovanukkaaseen, jota heille kotona tarjottiin.

Koulussa oli tämä jumaltenruoka tietystikin tehty

yksinkertaisemmaksi ja vaatimattomammaksi…

Unohtaen hetkiseksi, millä vuosisadalla elämme, kallistuin

taaksepäin ja sanoin nauraen Violet Veritylle:

»Muistatko 'Keitettyä pienokaista’?»

»Enpä taida koskaan lyödä vetoa kilparatsastuksessa», kuului

Margaretin äidin hajamielinen vastaus eläintarhaa muistuttavassa
hälinässä. Vain taivas tietää, mistä hän luuli minun puhuneen.
 Pian johtui mieleeni karkeista jauhoista leivottu leipä; pehmeät,
kovakuoriset, maukkaat palaset, joiden päällä oli kinoksittain
maatiaisvoita!

Muistelin aamiaispuuroa, hyvin kypsytettyä kaurapuuroa, johon

lapsi saattoi sarveislusikallaan kaivaa käytäviä, kanavia ja säiliöitä
tiputtaakseen niihin loppumattoman hitaasti kullankeltaista, sulavaa
siirappia… Kuinka ahnaita olimmekaan ruualle! Kun sanon »me»,
ajattelen myöskin tuntemaani, pientä Margaret Verityä. Sillä kaikkia
näitä ruokia oli pantu hänenkin eteensä. Niitä syöden hän oli
viihtynyt hyvin, niitä syöden hän oli tuntenut kasvavan lapsen
tervettä riemua.

Ajattelin…

Älkää toki kuvitelko, että istuin ’Ritzissä’ äänettömänä ja kuurona,

tietämättä mitään ympärilläni vallitsevasta hilpeydestä ja edessäni
olevista ruu’ista loitsiessani esille viisikolmatta vuotta sitten
nautittujen kouluaterioiden näkyjä; en suinkaan. Kovin heikko täytyy
sellaisen henkilön henkisen työkyvyn tosiaankin olla, joka ei pysty
ajattelemaan omia mietteitään ja samalla kuulemaan katkelmia
yleisestä puheensorinasta —

(— HIRVITTÄVÄSTI liikarasittunut kuten tavallisesti ha HA menee

filmiin kirkas kuin kuolema istuu lähinnä rouva tuoksu sujunut
Cynthia? suurottelu oi! Babanilla on kerrassaan mainiota et tule
eläviin? no niin näitkö hänet kappaleessa Le Moment Apres ei ole
ollut aikaa Lowersin rohdosliikkeessä. Mutta, rakas ihminen!
Venäläinen baletti yliopistossa vaivaa kroonillinen liikarasitus ha ha
aina niin mainiosti valmistettua. Ei! ei ainoatakaan ihmistä täällä tänä
iltana mitä Peter Quennelin runoja lukenut käännöksenä Oi hyvä
Jumala! kun olen niin liikarasittunut että Kuulin toisen ha, ha, ha!
Sano Margaretille: liika RASITtunut? Sano Margaretille MARgaretille
—»)

— Ja keskustelemaan vieruskumppaninsa kanssa!

IV

Toiset ajat, toiset puheenaiheet!

Mistä olisikaan Margaretin ystävän, prinssin kaksoisolennon,

vasemmanpuolisen pöytäkumppanini, ikäinen nuorukainen
keskustellut kanssani menneinä aikoina? Otaksuttavasti
reumatismistani ja niistä keinoista, joihin hänen äiti-parkansa
turvautui lievittääkseen tuskiaan. Nimittäin siinä tapauksessa, jos
hän oli hyväsydäminen poika. Jos hän ei olisi ollut, ei hän olisi
puhunut mitään, kunnes olisi saanut jonkun tytön lepertelemään
kanssansa. Mutta koska elämme tällä vuosisadalla, jolloin niin harvat
äidit tietävät, mitä reumatismi on, ja jolloin maailma on keksinyt niin
paljon uusia, heliseviä keskustelunaiheita, näytti tätä
vaaleatukkaista, somakasvoista poikaa huvittavan, että edes joku
nainen kuunteli hänen huomautuksiaan.

»Tiedättekö», uskoi hän minulle, »että minä en tule toimeen

tyttöjen seurassa?»

»Onko minun uskottava sitä?»

»Se on totta, sen vakuutan. Tuntuu siltä kuin en tietäisi, mihin

nykyajan tytöt kelpaavat.»
 »Surullista heille!»

»Älkää laskeko pilaa! Olen tosissani. Toivoisin, ettei niin olisi»,

valitti prinssin jäljennös tai oikeammin tämä yksi hänen
kuninkaallisen korkeutensa lukemattomista jäljennöksistä. On
kansamme ansiota, että tällaisia urheilevia, poikamaisen
vaaleaverisiä nuorukaisia vilisee näillä saarilla. »Minusta on kurjaa,
että on mahdoton löytää kaunista tyttöä, joka olisi iloinen ja
puoleensavetävä ja jolla myöskin olisi jotakin päässään. Ei kukaan
kohtaamistani tytöistä harrasta mitään; he kyselevät Vain: 'Oletko
ollut joissakin näytännöissä äskettäin?’ Ja: ’Mitä arvelet
leningistäni?’He eivät koskaan lue muuta paitsi muotilehtiä. He eivät
milloinkaan heilauta kättäänkään kenenkään hyväksi. — En tarkoita
Margaretia; hän on tietysti ihastuttava tyttö», ehätti hän lisäämään,
punastuen äkkiä. Otaksuin Margaretin tai Cynthian äskettäin
nolanneen häntä ja hänen nykyaikaiseen tyttöön kohdistamansa
arvostelun aiheutuneen siitä.

Nykyaikainen poika jatkoi: »He ovat niin lopullisen itsekkäitä. He

eivät koskaan kuuntele, mitä mies sanoo —»

»Ahaa, sekö on vikana?»

»Ei, ei.» Hän naurahti ja punastui uudelleen. Hän oli aika vireä ja
koko lailla huvittava. »Ajattelette syyksi vain sen, että miehet
tahtovat aina puhua itsestään, että heillä pitää olla kuulijoita ja
etteivät naiset suostu siihen; siinä muka kaikki. Vikana ei ole
yksistään se. Tytöt arvelevat voivansa olla niin karkeita kuin
haluavat. Siten on asia. Kerron esimerkin. Joku aika sitten olimme
äitini ja minä järjestäneet päivällis- ja tanssikutsut kuudelle hengelle.
Pöytä oli tilattu. Kutsuja oli äitini. Hän oli itse pyytänyt tyttöä; niin,
hän tiesi minun erikoisesti toivovan sinne erästä tyttöä. Tyttö lupasi
tulla Hän liikkuu paljon, hänen ympärillään on aina joukottain miehiä
—»

(»Margaret», mietin, »siitä huolimatta, mitä hän sanoo».)

— Ja minusta olisi saattanut varsin hyvin käydä niin, että hän olisi
ilmoittanut päivää tai paria aikaisemmin, jos hänelle olisi sattunut
tarjoutumaan joku hauskempi tilaisuus. Hän ei ilmoittanut. Mutta
samana päivänä, juuri kun olimme lähdössä — auto oli oven
edustalla ja äitini veti vaippaa yllensä — kilisi puhelinkello. Miesääni
kysyi: 'Onko rouva se ja se tavattavissa?' 'Kyllä.' 'Minun on
ilmoitettava, ettei neiti'— kysymyksessäoleva tyttö — 'voi tulla
seuraanne päivälliselle tänä iltana. Hyvästi!' — Niin jäi seinämme
yhden tytön puutteeseen.»

(»Margaret», ajattelin)

»Kun soitin hänelle seuraavana päivänä, ei hän suinkaan

pahoitellut tapausta, ei sinnepäinkään. Hän virkkoi yksinkertaisesti:
’Niin, herra se ja se tahtoi minut välttämättä mukaansa Dalyn uuteen
näytäntöön. Minkäs sille voin?’Ei kirjelippua äidilleni; ei mitään.
Kovasti teki mieleni menetellä tänä iltana samalla tavoin hänen
kutsuunsa nähden», selitti prinssin jäljennös, siten täydelleen
paljastaen olevansa loukkaantunut, mutta silti yhä edelleen
orjamaisen kiintynyt tyttöön, joka oli kohdellut häntä sillä tavoin.
»Eikö se teistäkin ole lopullisen karkeata?»

V
Tällä tavein arvosteltu tyttö istui pöydän toisella puolella
punatukkaisen Ericin ja loordi Oddleyn välissä.

Nukkemainen nuorukainen osoitti sormellaan Margaretin kaulassa

olevaa helminauhaa. En tiedä, mitä hän siitä sanoi. Kuulin
Margaretin tympeäsointuisen vastauksen (niin: hän oli ollut sama
lapsi, joka oli nauranut niin paljon, nauranut niin, että riemuisa,
värähtelevä ääni oli kiirinyt ympäri huvilan ja pannut sen
kajahtelemaan!)

… »Eikö se ole hävyttömän harmillista», virkkoi hän venytellen.

»En jaksa käsittää mistä se johtuu. Jotkut niistä menettävät kiiltonsa
tyyten. Ja katsokaahan tuota pientä, joka on nauhan päässä, soljen
vieressä! Se on tulemaisillaan nokimustaksi.»

»Niinpä niin, jollet tahdo pestä kaulaasi —» naljaili Eric-poika.

»Jollei nuori Margaret suvaitse pestä kaulaansa, niin mitä voi
odottaa?»

Toiset ajat, toisenlaiset kohteliaisuudet.

Violet Verityn (tai sanokaamme Violetin äidin) aikaiset Ericit olisivat

lausuneet jotakin rakastettavaa, jotakin siihen suuntaan, että kaikki
helmet näyttävät himmeiltä sellaisella kaulalla. (»Mihin, armaani,
vertaisin silmiäsi? Kristalli on sameata», valitti Elisabethin aikainen
rakastaja.) Nämä uusyrjöläisen ajan kavaljeerit laskivat vähäsen liian
kauan pilaa siitä, ettei Margaret taipunut pesemään kaulaansa.

»Eipä silti, että pesemätön kaula olisi pahaksi helmille.

Päinvastoin: kerron teille siitä.» Nyt otti Cynthia Oddley
puheenvuoron, ja kaikki kumartuivat eteenpäin kuuntelemaan, kun
hän pakinoi: »Eräs näyttelijätär-ystävättäreni oli saanut ihmeen
kauniita helmiä, mutta kuinka murheellista: hän on sellaisia ihmisiä,
joille helmet eivät sovi. En tarkoita, ettei hän näytä hyvin hauskalta,
kun hänellä on niitä kaulassaan; hän on tosiaankin haaveellisen
kaunis. Teidän täytyy tutustua häneen. Hän näyttää Domerquelta, ja
hänen ilmeensä on viehättävä, häijy. Vikana ei ole se, vaan se, että
hänessä on jotakin, mikä pilaa helmet. Näin hänet tuonnottain;
hänellä oli helmet kaulassaan, ja ne olivat ihanat… Huomautin: 'Kas
vain! Sinähän väitit helmien muuttuvan kauheannäköisiksi pidettyäsi
niitä jonkun aikaa, mutta nämä ovat suorastaan jumalalliset juuri nyt!'
Hän vastasi: 'Niinpä kyllä, Cynthia; ne ovat juuri äsken olleet
muokattavina.' 'Muokattavina'? kummastelin. 'Mitä tarkoitat?’ Ja hän
kertoi, mitä hän niille teki. Hän tuntee perin kammottavan vanhan
naisen, erään Hoxtonissa asuvan juutalaisakan, ja vie aina helmet
hänelle. Tämä vanha, lihava, tuikea, likainen akka panee
helminauhan lihavaan, rasvaiseen kaulaansa (joka otaksuttavasti on
kokonaan hautautunut hänen leukojensa ja helyjensä sekaan) ja
pitää niitä yhtä mittaa kolme päivää ja kolme yötä. Ja sitten ne
saavat takaisin välkkeensä, joka kestää himmentymättömänä jonkun
ajan. Ja kun ne taaskin tummenevat, vie tuttavani ne taaskin
uudistettaviksi ja niin edelleen. Minähän voin ottaa selkoa velhosta,
Peggy, ja sinä voit antaa hänen kiilloittaa omat helmesi.»

»Voi, Cynthia, onko minun se tehtävä? Minua inhoittaa

helminauhani kastaminen hoxtonilaisessa nesteessä! Se on
kammottavaa», valitti Margaret veltosti. »Mutta jotakin pontevaa on
tehtävä. Se ei ole luulottelua, että nämä käyvät himmeiksi. Helmetkin
ovat sairaita. Eikö totta, setä Tom?»

Tom-setä vastasi, nyökäten lyhyesti: »Varmasti. Helmissäkin on

tauteja,
Margaret.»
 Oliko vanhuksen äänessä kaksimielinen soinnahdus?
Nurinkuriseen tapaansa Margaret piti Tom-sedästään. Arvasin, että
hänestä oli tärkeätä, mitä setä ajatteli. Hän halusi sedän olevan yhtä
mieltä kanssaan, mutta tivaisi, ettei hän ollut.

Minua vastapäätä istuva nuori herra Mount puuttui sitten

puheeseen:
»Olen kuullut väitettävän, että helmisairauksien lääke on merivesi.
Eikö Italian kuningatar aikoinaan uskonut muutamia arvokkaita
helmiä
Englannin laivaston huostaan, sillä aikaa kun ne olivat upotettuina
—»

»Minä koetan lämmintä maitoa.» Margaretin pitkäveteiset sanat

katkaisivat käskevästi hänen miellyttävä-äänisen lauseensa. »Monet
ihmiset kehoittavat pesemään ne lämpimässä maidossa ja jättämään
ne auringonpaisteeseen kuivumaan. Mutta nykyisinhän ei ole
auringonpaistetta.»

»Eipä silti, että Margaret näkisi sitä, jos sitä olisikin! Ha, ha! Kuinka
hän voisikaan, kun hän ei nouse makuulta, ennenkuin aurinko on
mennyt mailleen?»

»Ole vaiti, Eric, aasi!» ärähti tyttö jyrkästi. »Koska eiliseen saakka
olin vuoteessa ja —»

»Sinäkö vuoteessa?»

»Niin, juuri minä. Minussa oli kuumetta neljäkymmentä astetta»

(eipä ihmekään, että hän oli minusta näyttänyt riutuneelta ja
vanhentuneelta) »ja mielestäni suoritin ihailtavan rohkean näytteen,
kun lainkaan nousin tänään makuulta enkä hajoittanut seuraamme.
En usko, että kukaan teistä olisi sitä tehnyt; vai olisivatko he,
Violet?»

»Eikä sinunkaan olisi pitänyt sitä tehdä», valitti rouva Verity

surkeasti. »Sinun olisi oikeastaan pitänyt pysyä vuoteessa vielä —»

»Oi vuoteessa!» tuskitteli Margaret. »Vuode on kammottava

muulloin paitsi aamuisin! Kaikkina muina aikoina se ikävystyttää
minua niin, että nyyhkytän tuskissani kyynelettömin silmin. Mutta
totisesti, hyvät ihmiset! Aiommeko jäädä iäksi tähän
kummitusravintolaan?… Miksi ei tarjoilija tuo kahvia? Odds, miksi et
komenna häntä?… Sinä olet auttamattoman leväperäinen
palvelusväkeä kohtaan, Odds… Niin, tietysti tahdon likööriä.
Tarvitsen sitä tuiki kipeästi. Ja tahdonkin hyvän ryypyn päästäkseni
reippaammaksi…»

»Miksi heidän kaikkien pitää juoda kuin pesusieni?» kysyi setä

Tom minulta sotto voce. »Eikö heillä muutoin ole kylliksi elinvoimia
pysyäkseen vireessä? Minun aikoinani oli nuorten seuroissa aina
hauskaa pakinaa ja naurua, hupaista pilailua ja pursuavaa hilpeyttä.
Ja vain mietoja juomia, ainakin tyttöjä varten! He olivat perin iloisia,
vaikka nauttivatkin vain limonaadia, teetä ja kahvia, pikarillisen
punaviiniä. Nykyisin… nuorten seuroissa… Mutta nyt ovat cocktail ja
liköörit muodissa. Näyttää siltä, etteivät he pysty nielemään mitään,
jolleivät saa myöskin ryyppyä. Eivät nuorimmatkaan koko tästä
joukosta! Minkähän tähden?»

»Lorua, Vi. Sinä olet raittiuskiihkoilija», torui Margaret äitiään.

»Niin, sinä olet. Raittiuskiihkoilija ja ruoka-intoilija. Jätä silleen…
tahdon oikein hyvän. Käske hänen tuoda, Odds! Kaksi vihreätä
chartreusea, yksi benedictineä, seitsemän Grand Mamieria, yksi
cointreauxia; sinulle kai tavallinen annoksesi, Cynthia?»
 »Eikö sinulle mitään, Vi? Eikä sinulle? No niin; siinä se. Ja iso,
oikein hyvä neidille…»

VI

»Ja nyt reipastautukaa taivaan tähden ja joutukaa liikkeelle»,

komensi
Margaret vieraitaan, »jos meidän on lainkaan mieli tanssia».

Myöskin »Ritzissä» oli tanssia, ihanaa soittoa, hyvä lattia. Mutta

muoti on tyranni! Marssiessamme peräkkäin ulos ravintolasta oli
pitkän käytävän vasemmalla puolella oleva tanssisali melkein tyhjä.
Margaret oli vaatinut, että lähdettäisiin »Berkeleyhin». Siellä olisi
väkeä ahdinkoon saakka, mutta mitäpä siitä. »Kaikki» olisivat tänä
iltana Piccadillyn toisella puolen ison, valkean »Berkeleyn»
ruusuisen tulipunaisten verhojen takana.

Senvuoksi kannatti hyvin maksaa ne viisitoista shillingiä hengestä,

jotka neiti Verity suorittaisi vieraistaan.

Tunkeutuessamme kermanväriseksi maalattuun eteishalliin, jota

valaisivat lukuisat kristallikruunut, loi Cynthia Oddley veljeensä
käskevän silmäyksen ja virkkoi nopeasti: »Claude.»

Nuori mies meni nöyrästi hänen luokseen. He keskustelivat

jupisten keskenään.

Taaskaan en erottanut heidän puheistaan muuta kuin sanan

»myöhemmin», ja taaskin heräsi minussa ikäviä aavistuksia heidän
suunnitelmaansa nähden.

IV luku

Tanssit »Berkleyssä»

Toiset ajat, toiset tanssit.

Mutta niitä on kuvailtu niin kovin usein. Kerrankin teitä säästetään

kuulemasta valitusvirttä. »Samalla kun kaikki muu on kiihtynyt ja
vilkastunut, on tanssin vauhti hidastunut … Eivät ainoatkaan
tuollaisen hälyisen neekeritanssin sävelet vedä lähimainkaan vertoja
armaiden entisaikojen kaihoisalle kolmitahtiselle valssille» (niiden
aikojen, jolloin valittajat itse olivat nykyaikaisia nuoria). Mainittakoon
vain lyhyesti, että »nykyajan tytöt eivät kykene uneksimaankaan,
minkälainen nautinto oli tanssia neljätoista tai viisitoista sellaista
valssia käsittävä ohjelma alusta loppuun saakka tai miltä tuntui, kun
sellaisen tanssittajan voimakas käsivarsi, jollaisia nykypäivinä on
suorastaan mahdoton nähdä, kohotti tytön lansieerikatrillissa lattialta
ilmaan, pyöritti häntä ympäri kuten lelua ja sitten jälleen salli hänen
laskeutua, niin että hän tuli lattialle keveästi kuin virran välkkyvälle
kalvolle pudonnut kukkanen… Näissä vastenmielisissä tungoksissa
ei ole tilaa millekään sellaiselle… Nykyajan tanssisalissa ei ole
liikunnon runoutta… Voi, tanssiminen ei ole nykypäivinä tanssimista.
Nyt tanssittaessa vain ratkaistaan jaloilla mittaus- ja laskuopillisia
tehtäviä.» Niin menneiden päivien päämurehtijat…

No niin, on helpompi pitää nykyaikaista nuorta huonompana kuin

myöntää, ettei arvostelija itse enää ole nykyaikainen eikä nuori. Kun
ilmaantuu uusia huvittelu-, leikki-, musiikki-, taide- ja haaveilusuuntia,
ollaan aina helposti taipuvaisia väittämään, että »vanha on
parempi», mutta ajan virtausten tasalla pysyminen on vaikeampaa
kuin arvosteleminen.

Joka tapauksessa oli seniltainen tanssiminen piloilla

liikatungoksen tähden. Vain mahdollisimman pienin, varovaisin
askelin saattoivat tanssijat lainkaan kiertää salia. Poljettiin toisten
kengille. Olkapäitä kahnattiin vastakkain. Silkkiharsoiset vyöt
rutistuivat. Erään toisen tytön hiuskoristus sotkeutui Margaretin
kultavanteeseen, sfinksimäiseen päähineeseen, ja kului minuutteja,
ennen kuin ne saatiin selvitetyksi erilleen.

Setä Tom istui takakenossa ja tähysti jonkun verran huolestuneen

näköisten ihmisten hitaasti aaltoilevaa tungosta. Ääneen hän virkkoi:
»Teidän sietäisi nähdä argentinalaisia tangontanssi joita. Ihailtavia.»
Hän katsoi taaskin edessään liikkuvia englantilaisia poikia ja tyttöjä,
ja tuikkivista silmistä lähti melkein kuuluvana sana: »Aloittelijoita.»

(Kaikkien noiden näköpiirissä olevien englantilaisten poikien ja

tyttöjen maineen osittainen luhistuminen.)

II
Vielä toinen hyinen tuulahdus: tyttöjä oli ainoastaan kaksi, kun taas
nuoria miehiä oli kokonainen joukkue.

Toiset ajat, toiset suhteet.

Niihin aikoihin, jolloin Violet Verity joutui seuraelämään, oli

Lontoossa kutsujen järjestäjättärien unelmana saada »tanssiaisiin
enemmän miehiä kuin naisia». Aina liian paljon tyttöjä! (Muuan
sukkela amerikkalainen leikinlaskija on esittänyt lyhyen puhelun,
jonka tarkoituksena on kuvata englantilaista seuraelämää: Kuinka
voit, Molly? Kuinka voit, Diana? Kuinka voit, Grace? Kuinka voit,
Lily? Kuinka voit, Pam? Kuinka voit, Enid? MISSÄ ON VELJESI?)
Tavallisesti oli rivittäin tanssittamattomia »seinäkukkasia». Mutta niin
ei täällä. Ei nyt. Minkä tähden? Liiallista huolenpitoa. Tytöt eivät
suostu lähtemään tanssiaisiin, jollei heillä ole tanssitoveria tai
jolleivät he tiedä, että tanssittajia varataan. Toisaalta nuoret miehet
häärivät soiton alkaessa samoin kuin mehiläiset taotun kattilan
kilistessä. Otaksuttavasti he esivanhemmilta perityn vaiston nojalla
päättelevät, että tyttöjä täytyy olla saatavissa yllin kyllin. Olkoonpa
sen laita miten tahansa, nämä henkivartiostoon kuuluvat, perin
edustavat nuoret tanssijat tyytyivät vuorotellen istumaan Margaretin
ja Cynthian tanssiessa.

Margaretin äiti (joka ei ollut tanssinut pyörähdeltyään viimeisen

valssin Jackin kanssa) huomautti hänen vieressään istuvalle ja
vuoroaan odottelevalle herra Mountille: »Kovin ikävää, ettei
morsiamenne voinut saapua! Hän olisi ollut yksi tyttö lisää!»

»Se on tuskin kohtelias tapa mainita naista seurueen jäsenenä,

Violet!» pisti Tom-setä väliin vilkuttaen ilkamoivasti silmiään.
 Tällöin kutsujemme emännän äiti punehtui niin, että se muistutti
Margaretin äkillistä, eloisaa, lapsellista punehtumista, ja herra
Mount jupisi jotakin kohteliasta siitä, että hänen morsiamensa toivoi
kohtaavansa rouva Verityn myöhemmin.

Nyt olin oivaltanut, minkä tähden herra Mount oli »erilainen».

Hänen nykyajan-kumppaninsa olisivat mahdollisesti olleet

ymmällä, jollei heillä olisi ollut totuttua jazzisivistyksen taustaa. Mutta
herra Mountin ei saattanut ajatella joutuvan ymmälle missään.
Hänen soman tumman päänsä ja vaaleaveriset, älykkäät kasvonsa
saattoi perin hyvin kuvitella mitä upeimman sotilaallisen juhlapuvun
yhteydessä. Työssä kulunut ja tahrainen lämmittäjän asu olisi
näyttänyt yhtä sopivalta hänen kookkaan, miellyttävän vartalonsa
verhona. Kaikissa erilaisissa ammateissa ja oloissa, jotka kuvastuvat
erilaisista pukimista, olisi Mount aina ollut »kotonaan».

Tarkkailin, kun hän tanssi (erikoisen hyvin) neiti Oddleyn kanssa.

Hän muistutti niitä taiteellisia mustepiirroksia, joilla Denis Bradley
koristaa ilmoituksiaan. Päivällispöydässä hän oli kyllin puhelias,
vaikka hänen puheensa tekivätkin samanlaisen vaikutuksen kuin
japanilaisen päivänvarjon kirjailut, joiden tarkoituksena on salata
varjon kantajan silmien väriä. Naisten on usein tapana puhella sillä
tavoin seuraelämässä. Miesten virallinen puhetapa, kun he eivät
tahdo ilmaista ajatuksiaan, ei muistuta niin paljon somaa
päivänvarjoa kuin tummaa, märkää sateenvarjoa, jonka kaaret
pyrkivät pistämään toisten ihmisten silmiin. Mount ei ollut
hajamielinen sillä tavoin, että olisi jättänyt sanojen tavuja lausumatta
tai tuijottanut lasimaisin silmin eteensä, mikä osoittaa, että ihmisen
koko olemus ruumista lukuunottamatta on kaukana, hyvin kaukana.
Mutta, niin — hän pysytteli takalistolla.
III

Pian huomasin olevani tanssimassa prinssin kaksoisolennon,

murheen jäytämän nuorukaisen, kanssa.

Nyt hän syytti nykyajan tyttöä vieläkin katkerammin.

»Kaikki heitä ikävystyttää», valitti hän. »Ikävystyneitä kotona.

Ikävystyneitä ulkosalla. Alan vähitellen käsittää, minkätähden niin
monet nuorukaiset pyrkivät» — tässä hän silminnähtävästi suoritti
mielessään nopean laskelman ja lausui julki vastauksen — »itseään
vanhempien naisten seuraan. Tytöt ihmettelevät sen syytä. Niinpä
niin, sehän se on. Miehet tahtovat vieläkin, että nainen on nainen
eikä pelkkä nukke, joka hieroo punaista vahaa huuliinsa ja jota
kammottaa ajatus —»

»Mikä ajatus?»

»Että se taaskin hangataan pois, otaksuttavasti. Tiedättekö, ihan

avoimesti puhuen, nämä tytöt ovat ruumiillisesti kylmiä. He ovat
kylmiä kuin lampaanliha.»

»No, no, älkäähän toki!»

»Niin he ovat. He eivät ikimaailmassa kaipaa miestä muutoin kuin

seurakseen. Tiedättekö, he kammoavat kihlautumista. Takertuvat
johonkin mieheen saadakseen etuja. Se on ihan toivotonta», jatkui
moittiminen. »Kaikessa on kysymys rahasta. Kaikessa. Jos he
sattumoisin saavat käsiinsä jonkun siksi varakkaan, että heidän
kannattaa mennä avioliittoon hänen kanssaan, niin he suorastaan
jäätyvät häneen kiinni ikäänkuin vääjäämätön kuolema, vaikkapa
hän olisikin surkea kuin syyhyinen rotta tai kyllin vanha ollakseen
heidän isänsä. Mutta tulimmainen, miten he sittenkin kiemurtelevat
— jollette loukkaannu siitä, että käytän asioista niiden oikeita
nimityksiä — kuinka tyystin he torjuvat kaikki ajatukset lapsista! Ja
niitähän äitini nuorena ollessaan kovin hartaasti toivoi, kuten luulen»,
lisäsi hän, ja hänen nuori äänensä laskeutui sanatulvan sävelestä
kaihoisan hiljaiseksi. »Nämä tytöt — tiedättekö, mitä he sanovat
lapsista? He sanovat: 'Jumala niistä varjelkoon!' Eikä siinä kyllin,
vaan he tarkoittavat sitä. Eikö teidänkin mielestänne jotakin ole
perinjuurisesti vinossa?»

Vastasin: »Sallikaahan minun kertoa teille eräästä tuntemastani

tytöstä — sodanaikaisesta tytöstä. Hän ei ollut tätä viimeistä satoa,
mutta silti koko lailla uudenaikainen. Hänkään ei tahtonut
ajatellakaan lapsia. Hän sanoi minulle: 'Kuvittelehan, että pitäisi
kestää sellaista! Sellaiset kammottavat kuukaudet! Luopua kaikesta
— tanssista, ratsastuksesta, seurustelusta; menettää vartalonsa
muoto, ei koskaan kyetä pukemaan yllensä säädyllistä leninkiä,
näyttää liian — liian sanoinkuvaamattomalta! Ja kaiken sen jälkeen,
kaiken sen kruunuksi saada — mitä? — ei helminauhaa (kuten se
ansaitsisi), ei timanttikorua, ei edes kilpikonnankuorista valmistettua
pukeutumisrasiaa! Ei! Vaan saada siivoton, parkuva, märkä,
inhoittava lapsi! Vain se.’»

(Toiset ajat, toiset puheenaiheet, totisesti.)

»Juuri niin», ehätti väärä Walesin prinssi vakuuttamaan, »juuri sitä

minäkin tarkoitin. Kaikki samanlaisia nämä nykyajan tytöt. Vailla
kaikkia naisille sopivia vaistoja. Mihin he päätyvät?»

»Se tyttö, josta puhuin», kerroin hänelle tanssin juuri päättyessä,

»vietti hilpeät häät ja sai kaksi lasta. Ne olivat komeita pikku poikia.
Hän on sieluineen kiintynyt niihin. Teidän sijassanne en olisi niin