Professional Documents
Culture Documents
Download ebook pdf of 党史笔记 从遵义会议到延安整风 Dang Shi Bi Ji Cong Zunyi Hui Yi Dao Yan An Zheng Feng He full chapter
Download ebook pdf of 党史笔记 从遵义会议到延安整风 Dang Shi Bi Ji Cong Zunyi Hui Yi Dao Yan An Zheng Feng He full chapter
https://ebookstep.com/product/securities-investment-fund-
vol-1-chinese-edition-zhong-guo-zheng-quan-tou-zi-ji-jin-ye-xie-
hui/
https://ebookstep.com/product/le-psautier-troisieme-livre-
ps-73-89-1st-edition-r-meynet/
■■■■■■ ■11■■ Zhong Guo She Hui Ke Xue Yuan Jin Dai Shi
Yan Jiu Suo Yi ■■■■■■ ■13■
https://ebookstep.com/download/ebook-54689186/
https://ebookstep.com/product/comprehensive-
gynecology-8e-aug-5-2021_0323653995_elsevier-8th-edition-
gershenson-md/
Tarihçinin Kay■tlar■ na Shi Ji Göre Hunlar 2nd Edition
Pulat Otkan
https://ebookstep.com/product/tarihcinin-kayitlari-na-shi-ji-
gore-hunlar-2nd-edition-pulat-otkan/
https://ebookstep.com/product/mo-dao-zu-shi-livre-complet-en-
francais-2021st-edition-mo-xiang-tong-xiu/
https://ebookstep.com/download/ebook-7248206/
https://ebookstep.com/product/calculate-with-
confidence-8e-oct-26-2021_0323696953_elsevier-8th-edition-morris-
rn-bsn-ma-lnc/
Another random document with
no related content on Scribd:
Huuto kajahti kovasti ja mahtavasti, ja kuulosti sydäntä särkevältä
voimakkuudessaan. Se oli kuin jonkun kuolettavasti haavoitetun
eläimen viimeinen surkea avun pyyntö.
»Onko se välttämätöntä»?
»Etkö halua tehdä sitä, Ilonka? Olenko sitten loukannut sinua niin
suuresti, että olet määrännyt tämän kauhean rangaistuksen minulle?
Jos niin on, kultaseni, niin usko minua, että olet rankaissut minua jo
tarpeeksi, sillä tekemäni rikos oli vain rakkauteni aiheuttama,
rakkauteni, jota nyt olet haavoittanut niin kuolettavasti, että se lepää
piestynä ja voimatonna jalkaisi juuressa. Et siis halua ojentaa minulle
kättäsi? Etkö tahdo sanoa antaneesi minulle anteeksi, vaikka
rukoilisin tuota anteeksiantoa polvillani»?
»Ja kuin rakkautesi sitten kuin sen olen voittanut», sanoi András
ylpeästi…
Oliko tuo sydäntä särkevä ääni nyyhkytys vaiko huuto, sillä niin
liikuttava se oli, että tuulikin tuntui pysähtyvän kuuntelemaan
säälistä?
»Äitini kuullen haluan sanoa sinulle, Ilonka, että milloin ikinä vain
haluat, olet vapaa palaamaan vanhempiesi luokse, jotka ovat niin
hyvin opettaneet sinulle rehellisyyttä, kunniantuntoa ja
tottelevaisuutta. Ja koska hän hamasta lapsuudestani on tiennyt
jokaisen ajatukseni ja kuullut kaikki rukoukseni, haluan, että hän saa
myös kuulla tämän valani. Kuten tänään vannoin alttarin edustalla,
vannon nytkin vakavan valan kuin kristitty ristillä riippuvan
Jeesuksen nimessä ja kuten ihminen sen nimessä, joka on hänelle
rakkainta maailmassa, kuten minulle on ollut rakkaus tuohon
tyttömäiseen, nuoreen ja enkelimäiseen olentoon, jota olen
kunnioittanut enemmän kuin mitään muuta maailmassa, mutta joka
nyt on haihtunut ikuisiksi ajoiksi mielestäni. Tämän kuolleen
rakkauteni muiston nimessä vannon nyt sinulle, etten milloinkaan
sinun elämäsi aikana enää loukkaa korviasi puhumalla tuosta
rakkaudesta, ja lupaan, etten ikinä sanoin enkä teoin muistuta sinua,
että alhaissyntyinen orjista polveutuva talonpoika on herrasi ja
miehesi! Saat asua kattoni alla tahi muuttaa vanhempiesi luokse,
kuten vain haluat. Olet yhtä vapaa kuin ennen tuota kohtausta, jolloin
hävitön talonpoika uskalsi pyytää sinua vaimokseen».
Silloin Ilonka kätki kasvonsa käsiinsä ja itki niin kovasti, että hänen
sydämensä oli murtua.
KOLMAS OSA
XXVIII
RAKKAUDEN SURUA.
Tuo järkyttävä suru, jota hän oli saanut kokea, ei ollut vaikuttanut
häneen ulkonaisesti suurestikaan, sillä hänen pitkä vartalonsa oli
yhtä suora, hänen askeleensa yhtä varmat ja hänen päänsä yhtä
ylpeästi pystyssä kuin ennenkin. Ainoastaan kasvot näyttivät hieman
vanhemmilta. Suu oli painunut enemmän sisään, kulmakarvojen
väliin oli ilmestynyt pari syvää ryppyä ja kun aurinko paistoi kirkkaasti
hänen tummaan tukkaansa, voitiin mustien hiusten joukossa
huomata paljon harmaita karvoja.
»Onnellisempiko?»
»Hän oli äitisi luona, András, ettei Etelkan tarvinnut olla yksinään».
Oli työlästä ajaa tarkoitus läpi. Vanha pappi, joka omisti nuoren
ystävänsä luottamuksen, ei näyttänyt haluavan tunkeutua tuohon
ainoaan salaisuuteen, jota tuo ylpeä talonpoika ei halunnut hänelle
vapaaehtoisesti ilmaista. Kylässä liikkuvat huhut eivät olleet onneksi
kantautuneet Andráksen korviin, vaikka hän tietysti oli arvannut, että
siellä juoruttiin. Hän tunsi oman kylänsä olot niin tarkasti, ettei hän
uneksinutkaan kyläläisten kunnioittavasti vaienneen tuon suuren
toukokuun päivän erikoisista tapauksista. Mutta András ei ollut
milloinkaan ennenkään välittänyt juoruista, ja sitten jonkun ajan
kuluttua alkoi tuo kauhea koleera raivota julmasti lopettaen kaikki
muut, paitsi pelon aiheuttamat puheet.
»En ole tiennyt ollenkaan, isä, että olen niin kauhistuttava. Näyttää
siltä kuin olisin sotkenut koko elämäni», lisäsi András katkerasti,
»koska ette tekään enää voi pitää minua ystävänänne».
Talonpoika synkistyi.