QORANNOO MATTA’AA ITTISUU FI TAJAAJILA DHAABBIL

EE MOOTUMMAA FOOYYESSUU IRRATTI GODHAME

QORANNOO HAALA SEEKTAROOTA MOOTUMMAA BULC
HIINSA MAGAALAA BISHOOFTUU

BOQONNAA TOKKO
1. SEENSA

Malaammaltummaan addunyaa guutuutti dhaabbilee mootummaa hedduu keessatti dh

imma babal’atee waan jiruuf, malaammaltummaa, gahumsa dhabuu fi amantaa umma
nni akka hin uumamne taasisa. Dhimma kana furuu fi amala naamusaa guddisuudhaan
dhaabbileen maqaa gaarii fi bu’a qabeessummaa isaanii maamiltoota isaaniif tajaajila
kennuu irratti guddisuu danda’u. Tajaajila dhaabbata tokkoo fooyyessuu milkaa’inaafi
itti fufiinsa isaaf murteessaadha. Qulqullina tajaajila kennamu haalaan guddisuu kan d
anda’u ijoo tokko malaammaltummaan gatii kamiinuu akka hambifamu gochuudha. Q
orannoon kun sababoota fi bu’aa malaammaltummaa gosa kanaa dhaabbilee mootum
maa keessatti mul’atu qorachuuf kan kaayyeffate yoo ta’u, wantoota bu’uuraa gochoot
a malaammaltummaa malaammaltummaaf gumaachan fi dhiibbaa inni hawaasa irratti
qabu hubachuu irratti kan xiyyeeffate yoo ta’u, karaalee jaarmiyaaleen itti fooyya’uu
danda’an qorachuuf kan akeekedha tajaajila isaanii tooftaalee malaammaltummaa ittis
uu fi iftoomina, itti gaafatamummaa, fi gahumsa guddisuu dabalatee barmaatilee naa
musaa fi hoggansa irratti xiyyeeffachuudhaan.

1.1. Seensa Qorannichaa

Malaammaltummaan dhimma bal’aa mootummoota addunyaa dhiphisaa, amantaa um

mataa laaffisuu, guddina dinagdee gufachiisudha. Malaammaltummaan gosa malaam
maltummaa yoo ta’u, dhaabbilee hedduu keessatti dhimma babal’ate waan ta’eef tajaa
jilli balaadhaaf saaxilamuu fi qooda fudhattoota irraa amantaa dhabuu fida. Akka Baa
nkii Addunyaa (2005) jedhutti malaammaltummaan "gufuu guddaa guddina dinagdee
fi hawaasummaa tokkicha. Gahee seeraa jallisuu fi bu'uura dhaabbilee guddinni dinag
dee irratti hundaa'e laaffisuun misooma ni miidha." Haaluma walfakkaatuun, Transpar
ency International (2011) malaammaltummaa "qormaata guddaa addunyaa yeroo am
maa keessaa isa tokko. Bulchiinsa gaarii kan laamsha'u, imaammata mootummaa kan
jallisu, qabeenya sirnaan akka hin ramadamne kan taasisu, misooma damee mootumm
aa fi dhuunfaa kan miidhu yoo ta'u, keessumaa immoo kan miidhudha." hiyyeessa."
1.2. Ibsa Rakkoo

Malaammaltummaan irra caalaa saboota guddachaa jiran keessatti rakkoodha. Qorann

oon Baankii Addunyaa Itoophiyaa keessatti gaggeeffame akka agarsiisutti malaammal
tummaan rakkoo maatii hunda hiyyummaa booda mudatu keessaa isa guddaadha (WB
2005). Fakkeenyaaf baasii fayyaa fi barnootaa hir’isuun dhiibbaa dinagdee hamaa he
dduu akka fidu agarsiifameera. Pirojektoonni ijaarsa bu’uuraalee misoomaas malaam
maltummaaf keessumaa saaxilamoodha. Walumaagalatti hiyyummaa fi wal-qixxumm
aa dhabuu keessatti gumaachi inni qabu baay’ee ol’aanaadha. Biyya keenyas kanuma.
Rakkoon qorannoo kana keessatti ilaalame inni guddaan dhaabbilee keessatti malaam
maltummaan jiraachuu isaa yoo ta’u, kunis kenniinsa tajaajila qulqullina qabu kan guf
achiisu fi qulqullina dhaabbatichaa kan miidhudha. Malaammaltummaan malaammalt
ummaa gosa tokko. Malaammaltummaa kana qolachuuf carraaqqiin godhamus, dhaab
bilee mootummaa keessatti itti fufee kan jiru yoo ta’u, kenniinsa tajaajila mootummaa
irratti dhiibbaa uumuu fi adeemsa murtee kennuu jallisuu isaati. Itoophiyaa dabalatee
Afrikaan Sahaaraa gadii akka naannoo malaammaltummaa guddaa qabutti bal’inaan il
aalama (Persson et al 2013, p.453). Akka dhaabbata miti mootummaa (NGO) mootum
moota iftoominaa fi itti gaafatamummaa qaban leellisu Global Integrity jedhutti biyyo
onni Sahaaraa gadii seera farra malaammaltummaa cimaa fudhachuu irratti sadarkaa o
laanaa qabaatus hojiirra oolchuu irratti baay’ee kufaniiru (Global Integrity 2010, Kauf
mann and Kraay 2008, p .8-9) irratti kan argamudha. Lammiileen Itoophiyaa shan kee
ssaa lama tajaajila gibiraaf malaammaltummaa kaffaluu isaanii kan gabaasan yoo ta’u,
harka sadii keessaa tokko ammoo qondaala bulchiinsa lafaa tokkoof malaammaltumm
aa kaffalaniiru (World Economic Forum, 2017 in Alem, 2021). Lammiileen Itoophiya
a shan keessaa tokko walitti hidhamiinsa elektirikii ykn bishaanii argachuuf malaamm
altummaa kaffaleera (World Bank, 2015 in Alem, 2021). Sababoonni gahumsa dhabuu
fi malaammaltummaa, akka waliigalaatti, hanqina (a) dhaabbilee ciccimoo, (b) imaam
mata iftoomina qabu, fi (c) qabeenya (Transparency International, 2018; FEACC, 201
6 in Alem, 2021).

Malaammaltummaan Itoophiyaa keessatti bu’aa kallatti haala dhaabbilee haala gaarii

hin taane dizaayinii fi caasaa hin gurmoofneeti (Hassan, 2019 in Alem, 2021). Hiikni i
saas dameen mootummaa laafaa waan ta’eef tajaajila lammiileef kennuu hin danda’u j
echuudha. Rakkoon addaa hoggantoonni olaanoo damee mootummaa tooftaalee mala
ammaltummaa hir’isuu hojiirra oolchuu irratti rakkoo qabaachuu isaaniiti,...(Hassan,
2019 in Alem, 2021). Bara 2001 Itiyoophiyaan dhaabbata farra malaammaltummaa gi
ddugaleessa ta’ee fi FEACC (Federal Ethics And Anti-Corruption Commission) hund
eessite; dhaabbileen kun malaammaltummaa to’achuuf himataman (Hassan, 2019 in A
lem, 2021). Ejensiiwwan kun mootummoota naannoo fi magaalota irratti akka hojjeta
n beekamaadha. Haa ta’u malee, malaammaltummaan damee mootummaa hunda kees
satti itti fufee kan jiru yoo ta’u, kunis ejensiin farra malaammaltummaa fi FEACC tars
iimoo farra malaammaltummaa bu’a qabeessa ta’e diriirsuu dhabuu isaanii agarsiisa
(Alem, 2021). Qorattoonni qorannoo naamusaa fi itti gaafatamummaa qabu gaggeessu
uf kutannoo akka qaban himameera. Haa ta’u malee, malaammaltummaan kutaalee ad
dunyaa hedduu keessatti rakkoo guddaa ta’ee jira. Sababa kanneeniin tooftaalee malaa
mmaltummaa hir’isuu hojiirra oolchuu keessatti gahee fi gumaacha hoggantoota olaan
oo irratti qaawwi mul’ateera. Barreeffama kana keessatti yaad-rimee malaammaltum
maa qorannoo keessatti, bu’aa isaa fi tooftaalee irraa fagaachuu danda’an ni qoranna.
Dabalataanis rakkoolee kanneen irratti hundaa’uun hojii irra oolmaa tooftaalee farra
malaammaltummaa naannoo Oromiyaa magaalaa Adaamaa ilaalchisee muuxannoow
wan jiraatan hoggantoota olaanoo seektara mootummaa adda baasee gabaasuuf kaayy
effadheen ture.

1.3. Kaayyoo Qorannichaa

1.3.1. Kaayyoo waliigalaa

Kaayyoon waliigalaa qorannoo kanaa malawwan dhaabbileen malaammaltummaa irra

a fagaachuu fi gochaalee hoggansa naamusaa guddisuudhaan tajaajila isaanii fooyyess
uu danda’an qorachuudha.

1.3.2. Kaayyoo addaa

 Dhaabbilee mootummaa keessatti malaammaltummaan jiraachuu isaa adda ba

asuu.
 Hundee malaammaltummaa dhaabbilee mootummaa keessatti mul’atu adda ba
asuu.
 Dhiibbaa malaammaltummaan kenniinsa tajaajila mootummaa fi bulchiinsa irr
atti qabu madaaluu.
 Tajaajila qulqullina qabuu fi malawwan malaammaltummaa jaarmiyaalee kees
satti ittisuuf hojiirra ooluu danda’an akka kennamu gochuu keessatti kutannoo
hoggansa naamusaa qabu adda baasuu.

BOQONNAA LAMA
GAMAAGGAMA BARREESSOOTA WALQABATAN

Kutaa kana keessatti barreeffamoota jiran kanneen hiika hoggansa, malaammaltumma

a, malaammaltummaa, fi ogummaa, malawwan malaammaltummaa ittisan, fi barbaac
hisummaa gochaalee naamusaa dhaabbilee keessatti qaban ilaalla.

2.1.1. Hiika Hooggansaa

Hoggansi adeemsa amansiisuu ykn fakkeenya namni dhuunfaa (ykn gareen hoggansa)
garee tokko kaayyoo hogganaan qabate ykn geggeessaan fi hordoftoonni isaa qooddat
an akka hordofu kakaasudha (John Gardner). Akka Gandolfi (et al., 2018) Alem, (202
1) keessatti jedhutti, Hoggansi adeemsa namni dhuunfaa tokko garee namoota dhuunf
aa tokko irratti dhiibbaa uumuun gatiiwwan yaaduun fi of keessaa qabuun galma walo
o tokko galmaan ga’uudha. Dhiibbaan amala namoota biroo geggeessuu danda’uudha.
Kunis garee tokko gara galma ga’iinsa galma tokkootti geessuuf barbaachisaa dha. M
addi dhiibbaa sirnaa, ykn al-seerummaa ta’uu danda’a. Hoggantoonni garee tokko kee
ssaa bahuu akkasumas sirnaan muudamuu danda’u. Adeemsa jechuun yoo ta’e, hojii g
aggeessaan tokko haala murtaa’e tokko keessatti galma murtaa’e galmaan ga’uuf amal
a fi hojii namoota biroo qajeelchuu, qajeelchuu fi dhiibbaa gochuu kan danda’uudha.
Akkasumas dandeettii hogganaan tokko namoota jala jiran ofitti amanamummaa fi hin
aaffaadhaan akka hojjetan kakaasuu danda’a.

Qaamni barbaachisaan hoggansa inni jalqabaa hariiroo dhiibbaa irratti hundaa’e yoo t
a’u, kunis hariiroo tokko keessatti namoota biroo irratti dhiibbaa uumuuf amansiisuu f
ayyadamuu jedhamee ibsama. Hoggansi akka hariiroo dhiibbaa tokkootti amala lama
qaba: (1) kallattii hedduu kan qabu yoo ta’u, dhiibbaan kallattii hundaan kan yaa’u ma
lee gubbaa irraa gara gadiitti qofa osoo hin taane; fi (2) dirqisiisaa kan hin taane ta’uu
isaa, jechuunis aangoo, aangoo ykn tarkaanfii abbaa irree irratti kan hundaa’e osoo hi
n taane amala amansiisaa irratti kan hundaa’e ta’uu isaati (Rost, 1993 in Reni, 2019).
Dabalataanis, geggeessitootaa fi hordoftoonni namoota hariiroo dhiibbaa geggeessum
maa jedhamu keessa jiranidha. Paradigm haaraa, kan Rost (1993) ‘bara industirii bood
aa’ jedhee moggaase keessatti, hordoftoonni hariiroo keessatti sochii malee kan darba
n miti. Hordoftoonni fi geggeessitoonni hoggansa ni hojjetu. Walitti dhufeenya hogga
nsa keessa jiru. Hariiroo keessatti waan tokko hin hojjetan, garuu lamaan isaaniiyyuu
hoggansaaf barbaachisoodha. Akkaataan dhiibbaa hariiroo keessatti uumamaan walqi
xa miti sababiin isaas geggeessitoonni akkaataa idileetti hordoftoota caalaa dhiibbaa g
uddaa waan geessisaniif. Kunis kan ta’eef hoggantoonni qabeenya aangoo qaban caal
aatti hariiroo sanaaf kennuudhaaf fedhii waan qabaniifi, qabeenya aangoo sanas hojiitt
i galchuudhaan namoota biroo hariiroo sana keessatti dhiibbaa uumuuf ogummaa gud
daa waan qabaniifi (Rost, 1993 in Reni, 2019). Hoggantoonni bu’a qabeessa ta’an gud
dina yeroo dheeraa hojjettoota isaaniif fedhii dhuunfaa kan qaban yoo ta’u, hojjettoon
ni waan danda’an hunda akka galmaan ga’uuf tooftaa fi dandeettii hawaasummaa biro
otti fayyadamu. "Gaarii" ykn "hubachuu" miti-dantaa galma dhaabbata guutuu tarkaan
fachiisuuf kaka'umsa dhuunfaa fayyadamuudha (WCH, P 2004). Hoggansa hubachuu
fi bu'a qabeessummaa hoggansa gareewwanii fi jaarmiyaa keessatti fooyyessuuf tattaa
ffiin yeroo ammaa taasifamu hoggansi yoo xiqqaate hanga tokko miseensota dhaabbil
ee hawaasummaa akkasii kutannoo qaban gidduutti qoodamuu ykn "raabsamuu" akka
qabu hubata. Namoonni sadarkaa hundarra jiran gareen ykn dhaabbati tokko galma isa
a galmaan ga’uuf yoo ta’e hoggansa gochuu ni danda’u, qabaachuus qabu (William E.
Rosenbach and Marshall Sashkin, 2014). Hoggantoonni namoota dhuunfaa filannoo fi
carraa uumuuf gargaaranidha. Filannoo adda baasuu fi rakkoo furuuf gargaaru. Hogga
ntoonni kutannoo fi tumsa ijaaru. Kana kan godhan namoota biroo kakaasuu fi mul’at
a waloo carraa fi waadaa garee, jaarmiyaa ykn hawaasa fooyya’aa ta’e ijaaruuf isaan
waliin hojjechuudhaani. Bu’aan addaa hogganaa guddaan tokko kan namaa fi hawaas
ummaa yoo ta’u kunis hubannoo hojjettoota isaa wajjin hojjetan irraa madda (WCH, P
2004). Adeemsa wal-faana, namoota kaka’umsaa fi gatii murtaa’e qabaniin, qabeenya
dinagdee, siyaasaa fi kanneen biroo adda addaa, haala dorgommii fi wal-dhabdee kees
satti sochoosuun, galmoota of danda’anii ykn waliin qaban hoggantootaa fi hordoftoot
aan qabaman dhugoomsuu. (James Makgireegoor Barns)

Malaammaltummaa dabalatee hoggansi kaayyoo fi tarsiimoo hojii irratti dhiibbaa uu

muu, kaayyoowwan kana galmaan ga’uuf amala hojii keessatti kutannoo fi walsimann
aa irratti dhiibbaa uumuu, kunuunsa garee fi adda baasuu irratti dhiibbaa uumuu, aada
a dhaabbata tokkoo irratti dhiibbaa uumuu of keessatti qabata. (Gaarii Yuke) jedhamu
un beekama. Dhiironni waan hin jaalanne akka hojjetaniifi akka jaallatan gochuudha.
(Haarii S Tiruumaan)

Hoggansi saala adda ta’e kan hin taane, umurii fi muuxannoodhaan kan guddifamu yo
o ta’u, gorsaa fi leenjiidhaan guddachuu danda’a.

Hoggansi yeroo tokko tokko akka mataa ta’etti ilaalama, akka iddoo idilee kan akka d
ura taa’aa, daayreektaraa ykn nama siyaasaatti. Namni dandeettii geggeessummaa hin
qabne ammallee bakka akkasii irratti muudamuu danda’a. Yeroo isaa eeggatee namni
kun hojii hoggansa fedhii garee ykn hawaasaa guutuu danda’uun raawwachuu yoo hin
baranne hoggantoota haaraatiin bakka bu’uu ni danda’a. Qondaaltonni mootummaa y
kn hojjettoonni korporeeshinichaa yeroo baayyee "hoggantoota" kan jedhaman yoo t
a'u, namoonni hawaasa keessaa filataman ammoo "hoggantoota" jedhamee kan waam
aman yoo ta'u, gitoota hojii lamaan hojii hoggansaafi hoggansa kan of keessatti hamm
atedha. Hundi keenya dandeettii uumamaa hamma adda addaatiin kan jalqabnu ta’us,
hoggansi amala baratameedha. Dandeettiiwwan dhimmicha keessa jiran horachuun ni
danda’ama. Hoggantoonni hin dhalatan, ni tolfaman. Tokkoon tokkoon namaa geggee
ssaa ta’uu danda’uudha. Akkuma damee hojii kamiyyuu kan akka kirikeeti, qoricha y
kn qonnaa dandeettii uumamaa qo’annoo fi shaakalatiin guddachuu danda’a. Hoggant
oonni beekamoo har'aa hawaasa baadiyyaa hedduun miseensota garee hawaasaa muux
annoo hin qabne ta'uun jalqaban.

Hoggansi tuuta amala namoonni kallattii waloo isaanii akka walsimsiisan, karoora tar
siimoo raawwachuu fi dhaabbata tokko itti fufiinsaan haaromsuuf gargaaranidha.

2.2.2.2.2. Malaammaltummaa

Malaammaltummaan taatee addunyaa kallattii hedduu qabuu fi sabni kamiyyuu naann

oo siyaasaa, dinagdee, hawaasummaa, fi teeknooloojii addunyaa keessatti guddina ad
da addaa kan qabu yoo ta’u (Mekdes, 2019) akkasumas guddina dinagdee, invastiman
tii, fi hiyyummaa hir’isuuf gufuulee gurguddoo ta’an keessaa tokko ta’ee bal’inaan ila
alama haalawwan guddachaa jiran keessatti (WB, 2012). Itoophiyaan Indeeksii Ilaalc
ha Malaammaltummaa Transparency International bara 2021 baaseen qabxii 100 kees
saa 39 kan argatte yoo ta’u, kunis giddu galeessa naannoo 33 kan Afrikaa Sahaaraa ga
dii irraa xiqqoo ol yoo ta’u, bara 2018tti 34 ture Maatewoos fi S Elsayed, 2023 keessa
tti).

Gochaalee fi amala akka malaammaltummaatti ilaalaman irratti namni hundi jechuun

ni danda’ama yaada qaba, garuu uumama walxaxaa isaa yoo ilaalle hiika malaammalt
ummaa irratti waliigaltee hin jiru (Graycar & Villa, 2011 in Taye & Erestu, 2021). Ma
laammaltummaa hiikuuf karaaleen adda addaa baay’een kan jiran yoo ta’u, ammas hii
kni isaa tokko, waliigaltee fi amanamaa ta’e hin jiru (Raj Kumar, 2008 in Filata, 201
9). Kana jechuun hiikni malaammaltummaa tokko, aangoo kan qabu, bal’aa fi adduny
aa maratti fudhatama qabu jiraachuu dhabuun isaa waanuma barame dha (Tessema &
Koen, 2017 in Filata). Akka Kumar (Ibid in Filata, 2019) jedhutti, rakkoon malaamma
ltummaa hiikuu writ large ta’uu isaa kan agarsiisu Konveenshiniin Malaammaltumma
a Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UNCAC) mataan isaa malaammaltummaa
ibsuu osoo hin taane yakkoota malaammaltummaa uumuu danda’an tokko tokko ibsu
u fi yakka taasisuu filachuu isaati . Malaammaltummaa hiikuun waan salphaa fakkaac
huu danda’a, garuu barbaachisummaan isaa xiqqeessuu hin qabu. Kunis kan ta’eef go
chi biyya tokko keessatti akka malaammaltummaatti ilaalamu biyya biraa keessatti ak
kasitti ilaalamuu dhiisuu waan danda’uuf (Gyimah-Brempong, 2002 in Daniel, 2018).
...garaagarummaa seeraa biyyoota gidduutti uumameen, wanti sirna seeraa tokko jalatt
i akka malaammaltummaatti ilaalamu, kan biraa jalatti gocha seera qabeessa ta’uu dan
da’a, yoo dantaa ummataa irratti miidhaa geessisullee (Gardiner, 2007 in Olga, 2018 )
Malaammaltummaan namoota adda addaatiif hiika aadaa isaanii, naamusa isaanii fi si
yaasaa isaanii irratti hundaa’uun hiika adda addaa qaba (Gyimah-Brempong, 2002 in
Daniel, 2018). Yaad-rimee "malaammaltummaa" hiikuun akka namni tokko uumamuu
isaa beekutti salphaa miti. Naannoo irraa gara naannootti garaagarummaa kan qabu yo
o ta’u, baay’inaan haala dubbii (Berihun,__) Hiika waliigalaa malee malaammaltumm
aan rakkoo waliigalaa ta’uu isaa dubbachuun ni danda’ama. Yeroo tokko tokko garuu
hiikni malaammaltummaa aadaan kan walqabatudha. Fakkeenyaaf, "malaammaltumm
aan nama tokkoo kennaa nama biraa ta'uu danda'a" (Berihun,___).

Hiikni malaammaltummaa addunyaa mara irratti waliigalame tokko yoo hin jiraannell
ee karaa adda addaatiin ibsama. Transparency International (TI), duula farra malaamm
altummaa adda duree ta'e malaammaltummaa jechuun "faayidaa dhuunfaaf aangoo im
aanaa itti kenname dogoggoraan fayyadamuu" jechuun ibsa.(TI, 2018 in Alem, 2021)
Yeroo baayyee, malaammaltummaa jechuun "gocha seeraan alaa kan a imaanaa moot
ummaa ykn waajjira faayidaa dhuunfaa tokko tokkoof", ykn "faayidaa dhuunfaaf waaj
jira mootummaa dogoggoraan fayyadamuu." (Berihun__) jedhu. Waajjirri bakka aman
taa namni tokko dhaabbata bakka bu’ee hojjechuuf aangoo itti argatudha (De Lancer
& Villoria, 2014, p.25 in Taye & Erestu, 2021). Bu’aa yeroo jennu faayidaa hin malle
argachuudha innis waan dhaabbatichi ifatti ykn seeraan mirga hin qabne, kan akka ila
alcha filatamaa ykn daldala murtaa’e qabachuudha. Ilaalchi filatamaan akkasii caalbaa
sii ykn caalbaasii argachuu, gibira ykn adabbii miliquu, himannaa ykn tarkaanfii raaw
wachiisummaa irratti dhiibbaa uumuu, fi waliigaltee addaan kutuu irraa fagaachuu ka
n dabalatu ta’uu danda’a. Malaammaltummaan gocha sababa kaka’umsa akka qabeen
ya, aangoo ykn sadarkaa irraa kan ka’e seera naamusaa idilee gocha nama aangoo mo
otummaa qabu bulchu irraa maquudha. (TI, 2018) Alem, 2021 keessatti ibsameera. M
alaammaltummaan salphaatti ibsamuu kan danda’u waajjira mootummaa fi dhuunfaa
faayidaa dhuunfaaf jecha fayyadamuudha (World Bank, 1998). Aduda (2007 in Taye
& Erestu, 2021) akka jedhutti namni tokko aangoo seeraan ala fayyadamuu kan dand
a’u yeroo qondaaltonni mootummaa gaaffii fudhatan ykn malaammaltummaa dirqisiis
an akkasumas ergamtoonni dhuunfaa imaammata mootummaa cinaa dhaabbachuuf m
alaammaltummaa yeroo dhiyeessan faayidaa dorgommii fi faayidaa isaaniif jecha. Qo
ndaalli mootummaa asitti kan hammatu (garuu kan daangeffame) nama waajjira qabat
e ykn qaama mootummaa tokkoof ykn bakka bu’ee hojjetu, ykn jaarmiyaa mootumma
a, dhaabbata, ykn jalqabbii kamiyyuu, akkasumas nama hojii mootummaa raawwatu y
kn a tajaajila (qaama mootummaatiin qacaramaniis ta’e hin qacaramne), akkasumas k
aadhimamaa gitoota hojii akkasii ykn gita hojii mootummaa. Kana ilaalchisee ammoo
qondaaltonni mootummaa malaammaltummaa fudhatu, gaafatu ykn dirqisiisu yeroo j
ennu, kaffaltii haala mijeessituu ofiisaa hin taane, kaffaltii sanada hin qabne yeroo baa
yyee Qondaala Mootummaa sadarkaa gadi aanaa tokkoof hojiiwwan ykn tajaajila akk
a qaama ummata isaaniitti raawwachuuf dirqama ta’e raawwachuuf kaffalamu jechuu
keenya itti gaafatamummaa, garuu beenyaan yoo kaffalame malee diduu ykn harkifac
huu danda’u. Kaffaltiin akkanaa hayyama ykn sanadoota ofiisaa biroo argachuu, wara
qaa mootummaa hojjechuu, ykn tajaajila idilee mootummaa naannoo fi abbootii taayit
aa (bishaan, ibsaa fi kkf) irraa argachuu wajjin walqabatee kennamuu ni danda’a.

Hiikni bal’inaan itti fayyadamnu kan biraan Khan (1996 in Taye & Erestu, 2021) irraa
kan dhufe yoo ta’u; malaammaltummaan gocha kaka’umsa dhuunfaa kan akka qabeen
ya, aangoo ykn sadarkaadhaaf seera safuu ummataa irraa maquudha. Akkuma Capass
oa & Santoro Taye & Erestu, 2021 keessatti falman:

Malaammaltummaan waliigaltee qondaalli mootummaa tokko dhimma murta

a’e tokko irratti murtii mijataa kennuudhaaf kaffaltii ittiin argatu yoo ta’u, akk
uma waliigaltee hundaatti, bu’aan isaa qoodamuun ramaddii aangoo daldala
a qaamolee dhimmi ilaallatu irratti kan hundaa’u yoo ta’u, malaammaltumma
an ol’aanaa ta’a yeroo qondaaltonni mootummaa aangoo guddaa qabaniifi er
gamtoonni dhuunfaa duubatti hafan

(Capassoa & Santoro,2018, fuula 104) irratti kan argamudha.

Hojiiwwan malaammaltummaa fi malaammaltummaa, saamicha, kickbacks, hanna se

eraan ala fayyadamuu fi
hanna ejjennoo ofiitiin, ofitti amanamummaa, gargaarsa, murtoo seeraan ala fayyada
muu, waldhabdee dantaa uumuu ykn itti fayyadamuu, firummaa, maamiltoota, loogii,
akkasumas siyaasaan too’achuun hundi isaanii akka waliigalaatti amala malaammaltu
mmaa akka ta’an waliigaltee irra ga’ameera. Amaloonni malaammaltummaa adda add
aa kunniin sochii adda addaa fi damee adda addaa hawaasa hunda keessatti mul’atu
(Graycar & Villa, 2011, fuula 420 in Taye & Erestu, 2021).

Labsiin biyyoolessaa FEACC Itoophiyaa (2010, fuula 12) malaammaltummaa akka ar

maan gadiitti ibsa.

Malaammaltummaa jechuun kaka’umsa, waadaa ykn badhaasa dhiyeessuu, ke

nnuu, gaafachuu ykn fudhachuudha; doorsisa gochuu yookiin sodaachisuu fay
yadamuu, jechaan yookiin amala, aangootti fayyadamuudhaan yookiin hojiirr
a oolmaa isaa wal hin simneen dhiibbaa uumuu; kan tarkaanfiiwwan booda q
aama tokkoon, miseensota isaatiin, yookiin qondaaltota isaatiin fudhataman, y
ookiin hin fudhatamne irratti dhiibbaa sirrii hin taane uumuu danda’an; faayi
daa ykn faayidaa dorgommii ofii ykn kan biraatiif
(Taayyee fi Erestu, 2021).

Hiika malaammaltummaa gabaabsinee yoo ilaalle, barreessitoota walqabatan kana irra

a wanti hubannu...amma malaammaltummaan addunyaa maraa akka ta’e waliigalteerr
a ga’ameera. Biyyoota guddatanis ta’e guddachaa jiran hunda keessatti damee mootu
mmaa fi dhuunfaa, akkasumas dhaabbilee bu’aa hin argannee fi tola ooltummaa keess
atti ni jira (Asia-Pacific Development Journal, Vol. 7, No. 2, December 2000). Malaa
mmaltummaan gocha amanamummaa hin qabne ykn sobaa namoota aangoo irra jiran
kan agarsiisu yoo ta’u, yeroo baay’ee malaammaltummaa ykn faayidaa dhuunfaaf aan
goo imaanaa itti kenname seeraan ala fayyadamuu kan dabalatudha. Gochoota naamu
sa hin qabne adda addaa kanneen akka malaammaltummaa, loogii, firummaa, fi qabee
nya mootummaa faayidaa dhuunfaaf karaa sirrii hin taane fayyadamuu of keessatti ha
mmata. Walumaagalatti hiikni malaammaltummaa Taye & Erestu, (2021) wajjin kan
walfakkaatu yoo ta’u, hiikni malaammaltummaa adda addaa akka jiru marii armaan ol
ii irraa hubachuun ni danda’ama. Haa ta'u malee, malaammaltummaa irratti marii dab
alataaf, qorannoon kun hiika malaammaltummaa beekamaa fi bal'inaan itti fayyadamu,
"faayidaa dhuunfaaf aangoo mootummaatti fayyadamuu" jedhu fayyadama, sababiin
isaas hiikni kun salphaa fi bal'aa waan ta'eef gosoota malaammaltummaa irra caalaan
kan hammatudha. Kana jechuun, kun immoo abbaan taayitaa tokko faayidaa isaaf jec
ha gita hojii, sadarkaa ykn sadarkaa ofiisaa fayyadamuu jedhamee ibsama. (Jornaalii
Misooma Eeshiyaa-Paasifiik, Jildii 7, Lakk. 2, Muddee 2000). Ogummaan dinagdee y
eroo baayyee malaammaltummaa, hanna, malaammaltummaa, fi waliigalteewwan gaa
ddidduu biroo kanneen waajjira mootummaa dogoggoraan fayyadamuu of keessaa qa
ban akka "hojii kiraa barbaaduutti. Dabalataanis, hojiin kun amala sababa dhuunfaa-il
aalchisuun dirqama idilee gahee mootummaa irraa maquudha (maatii dhuunfaa, maati
i dhiyoo, garee dhuunfaa) bu'aa maallaqaa ykn sadarkaa argachuu; (Nye, 1967, fuula
419 Olga 2018 keessatti)

2.2.1.1. Sababoota Malaammaltummaa

Sababa malaammaltummaa wajjin walqabatee, ija ti’ooriitiin yoo ilaalamu, saffisa hiy
yummaa wajjin akka dabalu ni eegama. Tokkoffaa, biyyoonni hiyyeeyyii ta’an qabeen
ya barbaachisu sirna seeraa bu’a qabeessa ta’e ijaaruuf of kennuu danda’uu isaanii xiq
qaadha. Lammaffaa, akkuma Justesen fi Bjornskov (2014) ibsanitti, dhimma kana kee
ssatti malaammaltummaa kaffaluuf kaka’umsi guddaan tajaajila mootummaa bu’uuraa
(kan akka barnootaa, bishaanii, hayyamaa, fi hayyama), kan mootummaan monopolii
qabu argachuu ta’a, kaka’umsa cimaa seera cabsuuf (Eugen 2016) .

Mindaan gadi aanaan sababa malaammaltummaa addatti malaammaltummaa biraati.

Namoonni maallaqa gahaa meeshaalee barbaachisoo bitachuuf hin qabne (hiyyummaa
keessatti) jiraachuuf seera cabsuuf caalaatti saaxilamu (Alagie, 2018). Akka ragaan Ba
ankii Addunyaa agarsiisutti waggaatti malaammaltummaan doolaara tiriliyoona tokko
o ol kaffalama (Helimara, 2023). Haala kana keessatti, ilaalchi waliigalaa hojjettoonni
mootummaa mindaa gahaa hin qabne baasii jireenyaa maatii isaanii guutuuf barbaachi
summaa gocha malaammaltummaa irratti bobba’uu isaaniitiin kan oofan ta’uu isaati
(Asia-Pacific Development Journal, Vol. 7, No. 2, December 2000) . Akka Eugen (20
16) jedhutti, ti’ooriin akka jedhutti, qondaaltonni mootummaa mindaa olaanaa qaban
malaammaltummaa irratti bobba’uuf carraan isaanii xiqqaadha. Tiyoorii kun waraqaa
malaammaltummaan biyyoota guddachaa jiran hunda keessatti mindaa waliin walqab
atee hamaa akka qabu argateen deeggarsa empirical kennameera (Van & Weder, 1997
in Eugen 2016). Barreeffamni boodarra biyyoota galii gadi aanaa qaban irratti tuuta o
deeffannoo haaraa ba’e qacare kaffaltii siiviil sarvisii fi malaammaltummaa gidduutti
hariiroon guddaan akka jiru ragaa dabalataa kan kenne yoo ta’u, kunis kaffaltiin gadi
aanaan malaammaltummaatti nama geessa jechuudha. Tiyoorii kun qorannoo boodarr
a gaggeeffame irraa deeggarsa dabalataa kan argate yoo ta’u, mindaan mootummaa da
baluunis sadarkaa malaammaltummaa akka hir’isu, tapha yaalii irratti hundaa’uun (A
zfar and Nelson, 2007 in Eugen 2016).

Sababoonni malaammaltummaa Itiyoophiyaa keessatti mudatan hanqina itti gaafatam

ummaa, iftoomina, fi hirmaannaa lammiilee akkasumas giddu galeessa taayitaa fi bulc
hiinsa qabeenya haqa qabeessa ta’e kanneen biroo keessaa ta’uun madaalama. Yuuniv
arsiitiin Addis Ababa bara 2001 qorannoo gaggeesseen naannoleen, malaammaltumm
aan baay’inaan itti babal’ate, ramaddii lafaa fi mana jireenyaa mootummaa, hayyama
kennuu fi hayyama kennuu, gibira walitti qabuu, fi waajjiraalee gumurukaa kan hamm
atu ta’uu ibseera (Shamebo, 2007, p.3 , Mezmur fi Koen 2011, fuula 3; Pathak fi kkf 2
012, fuula 315 Sebastian,2016 keessatti). Dabalataanis, haala Itoophiyaa keessatti, see
ra aadaa addaa sadarkaa wal danda’uu adda addaa irraa kan ka’e ilaalcha malaammalt
ummaa babal’ate akkasumas ilaalchi akka malaammaltummaatti ilaalamuu qabu irraa
akkamitti akka adda ta’e irrattis dhiibbaa uumuu danda’a (Plummer 2012, pp.14-5 in
Sebastian, 2016 ).

2.2.2.2.2.2. Dhiibbaa Malaammaltummaa

Muummeen ministiraa Dooktar Abiy Ahimad Itiyoophiyaan malaammaltummaa baba

l'achuu irraan kan ka'e balaa jiraachuu mudachaa akka jirtu ibsuun, "gocha malaamma
ltummaa saaxiluu keessatti ga'een miidiyaa dursanii hojjechuu dhabuu fi dhaabbileen
mootummaa gocha malaammaltummaa hundee irraa buqqisuuf bu'a qabeessa ta'uu dh
abuun caasaa siyaasaa biyyattii balaadhaaf saaxilaa jira" jedhan. (Abdirahmaan, 2020).
Malaammaltummaan biyyattii gocha xixiqqoo irraa kaasee hanga gurguddaatti kan jir
u yoo ta’u, guddina isheef gufuu ta’ee hiyyummaa daran hammeessa (Abdirahman, 20
20). Malaammaltummaan fi tasgabbii dhabuun siyaasaa dabalaa dhufuun galii mootu
mmaa, oomisha, qusannoo, invastimantii, guddina, fi raabsa galii Afrikaa Dhihaa irrat
ti dhiibbaa hamaa geessisuudhaan misooma dhabuu keessatti gumaacha qaba (Abu et
al., 2015 in Shumetie and Watabaji, 2019). Sirna malaammaltummaa jalatti namoonni
mirga qabaniifi walitti dhufeenya gaarii qaban kiraa dinagdee argatu. Kiraan dinagdee
hiika isaatiin, bu’aa hin baramne ykn monopolii kan bakka bu’uu fi faayidaa guddaa
kennuu kan danda’u dha. Akka kanaan qabeenyi harka ummata xiqqaa xiqqaa ta’e kee
ssatti akka walitti qabamu amala qaba. Kanaafuu, qoodinsi galii baay’ee wal qixa ta’a.
Egaa, malaammaltummaan rakkoo hamaa ta’ee irra caalaa hiyyeeyyii cicciree namoot
a miliyoonaan lakkaa’aman tajaajila argachuu fi carraa jireenya madaalawaa argachuu
dhorku ta’a (Alagie, 2018). Kana malees, ijoollee isaanii mana barumsaa gaarii ta’etti
erguuf, kunuunsa fayyaa sirrii ta’e argachuuf, ykn tajaajila mootummaan kennu kan a
kka bishaan mana keessaa gahaa ta’e argachuuf malaammaltummaa barbaachisu kaffa
luu waan hin dandeenyeef ba’aan malaammaltummaa harka qalleeyyii irratti caalaatti
kufa , meeshaalee ibsaa, qulqullina naannoo, fi balfa hawaasaa itti gatan.

Malaammaltummaan seera bu’uuraa haqummaa, haqaa fi walqixxummaa hawaasa ke

essatti kan miidhu yoo ta’u, guddina dinagdee, tasgabbii siyaasaa fi walitti hidhamiins
a hawaasummaa irratti dhiibbaa hamaa geessisuu danda’a. Malaammaltummaan sadar
kaa olaanaan adeemsa murtee kennuu sagantaalee damee mootummaa waliin walqaba
tee jiru guutuu jallisuun haala jireenya harka qalleeyyii hammeessa (Alagie, 2018). Q
orannoon dhiheenya kana qondaaltota sadarkaa olaanaa biyyoota addunyaa sadaffaa 6
0 irraa dhufan 150 irratti gaggeeffameen, deebii kennitoonni malaammaltummaa dam
ee mootummaa akka gufuu cimaa adeemsa misooma isaanii mudatutti sadarkaa kaa’a
niiru (Gray and Kaufmann 1998 in Asia-Pacific Development Journal, Vol. 7, No. 2,
Muddee 2000). Aregaa fi Mulugeta akkas jechuun ibsu:

Kana malees, malaammaltummaa cimaa kenniinsa tajaajila mootummaa irratt

i mul’atu kallattiin tasgabbii dhabuu siyaasaa Itoophiyaa keessatti itti fufee jir
 u hammeessa. Hirmaannaan malaammaltummaa cimaa fi walxaxaa qondaalto
ta mootummaa fi abbootii qabeenyaa fi hoggantoota dhaabbilee tasgabbii dha
buu siyaasaa biyyattii keessatti yeroo dheeraa turuu haalaan hammeessa. Wali
tti dhufeenyi kallattiin malaammaltummaa fi tasgabbii dhabuun siyaasaa mala
ammaltummaan kalaqa dhaabbilee irratti dhiibbaa kallattis ta’e al-kallattiin a
kka qabu agarsiisa
(Arega & Mulugeta, 2019) Afaan Oromoo fi Jec
hoota Dinqisiiso Afaan Oromoo.

Wanti nuti hubannee fi dhimmi ijoo barruu kana keessatti fudhatame – malaammaltu
mmaan adeemsa guddina dinagdee fi biyya ammayyeessu keessatti gufuu guddaa ta’u
u akka danda’udha. (Jornaalii Misooma Eeshiyaa-Paasifiik, Jildii 7, Lakk. 2, Muddee
2000). Damee mootummaa keessatti malaammaltummaan guddina dinagdee duubatti
deebisuu fi hambisuu fi hiyyummaa gadi fageessu (Alagie, 2018). Tattaaffii biyyoonni
guddachaa jiran hiyyummaa hir’isuuf godhan balleessuu waan danda’uuf akka ejensii
hiyyummaa fi hiyyummaa milkaa’inaan balleessuuf gufuu ta’ee hojjechuu danda’a.

Malaammaltummaan hojiiwwan hirmaannaa seeraan alaa kan akka daldala qoricha sa

mmuu namaa hadoochu kan uumu yoo ta’u, dinagdee lafa jalaa (seeraan ala & seeraan
illee ta’e garuu ofiisaatiin hin galmaa’in) akka ka’u kallattiin gumaacha. Kanarraa kan
ka’e, fakkeenyaaf, istaatiksii daldala alaa ofiisaa, daldala seeraan alaa guddachaa jiru
keessatti sochii meeshaalee fi tajaajiloota daangaa ce’anii seeraan alaa fi hin galmaa’i
n gurguddaa waan ta’eef, kana booda baay’ina dhugaa, ykn gatii, al-ergii fi galtee biy
ya tokkoo hin calaqqisiisu. Haaluma walfakkaatuun, safartuun sharafa alaa ofiisaa kan
mallattoo fi akka waliigalaatti hiika kan hin qabne ta’a, yeroo daldalli sharafa alaa irra
caalaa gabaa walfakkaatu (gabaa gurraacha) fi safartuu sharafa alaa ofiisaa hin taane k
an safartuu ofiisaa wajjin walitti dhufeenya hin qabneen yoo raawwatamudha (Asia-P
acific Development Journal Vol. 7, 2019). Lakk.2, Muddee 2000).

3. Malaammaltummaa

Malaammaltummaan daldala walxaxaa nama faayidaa dhiyeessu, yeroo baayyee mala

ammaltummaa, fi nama fudhatu, akkasumas ogeeyyii ykn giddu-galeessitoota adda ad
daa daldala tokkoof haala mijeessan kan of keessatti hammatedha (Transparency Inter
national, 2013 in Daniel A, 2018). Malaammaltummaan amala har’a malaammaltum
maa wajjin baay’ee walqabatu ta’uun isaa hin falmisiisu. Haa ta’u malee, barreeffamo
ota kalaasikaa (Giriik, Laatiin, Gibxii, yookaan Ibroota) keessatti kennaa manca’eef je
chi hin jiru, jechi barreeffamoota sana keessatti fayyadame kennaa seera qabeessa ta’e
ef akkasumas kennaa manca’eef qacaramuu ni danda’a (Taylor, 2006 in Toobiyaas 20
09). Afaan Ingilizii keessatti jechi malaammaltummaa jedhu hannaa wajjin walitti hid
hata guddaa qaba ture garuu hiika ammayyaa kennaa manca’aa jalqaba jaarraa 16ffaa
keessa jalqaba hiika macaafa qulqulluu adda addaa keessatti garuu tapha Whetstone fi
Shakespeare (Noonan, 1984) tti jijjiire. Fayyadamni isaa inni jalqabaa kan mirkanaa’e
bara 1535 irraa eegalee hiika macaafa qulqulluu Miles Coverdale keessatti yoo ta’u, y
eroo tokko tokko jechi kennaa jedhu jecha malaammaltummaa (brybe) jedhuun bakka
bu’eera (Online Etymological Dictionary and Noonan, p.316 in Tobias 2009).
Kennaafi tola waljijjiiruun qaama jireenya guyyaa guyyaa yoo ta’u, yeroo dheeraaf ak
kas ture. Yeroo ammaa kana tajaajilli erga kennamee boodas kennaa kennuun seeraan
ala ta’ee kan ilaalamu ta’us malaammaltummaan kan uumamu wal-faana ta’uu isaatii
n (Cars, 2001 in Tobias, 2009). Bifa bu’uuraa onnachiiftuu malaammaltummaa giddu
galeessa hin taane yeroo tokko tokko keessatti fayyadamu badhaasa maallaqaa ykn m
alaammaltummaadha (Olga, 2018). Malaammaltummaan waan yeroo baay’ee maallaq
a ta’e garuu faayidaa haqa qabeessa hin taane argachuuf meeshaalee ykn tajaajila ta’u
u danda’u dhiyeessuudha. Faayidaan waliigalaa yaada, gocha ykn murtii nama tokkoo
raasuu, kaffaltii walitti qabamu hir’isuu, deeggarsa mootummaa saffisiisuu, ykn bu’aa
adeemsa seeraa jijjiiruu ta’uu danda’a (Alemu, 2013). Dhimma malaammaltummaa k
eessatti yeroo baay’ee qaamoleen lama yakkamaa ta’u- malaammaltummaa fi malaam
maltummaa fudhatu (World Bank, 1998). Innis bifa kaffaltii, akkaataa adda addaatiin
maallaqa ykn tola, nama aangoo ykn dhiibbaa qabuuf kennamu yoo ta’u, gocha isaa y
kn murtoo isaa irratti dhiibbaa uumuuf kan nama fayyadudha. Malaammaltummaan fa
ayidaa haqa qabeessa hin taane argachuuf ykn ilaalcha filannoo argachuuf waan gatii
guddaa qabu dhiyeessuu, kennuu, fudhachuu ykn gaafachuu kan dabalatudha. Naanno
lee murtii irra caalaan seeraan alaa fi naamusa kan hin qabne ta’ee kan ilaalamu yoo t
a’u, yeroo baay’ee malaammaltummaaf haala mijeessuu, seera ykn dambii bira darbu
uf, akkasumas qajeeltoowwan amanamummaa fi qulqullummaa diiguuf akka malaatti
kan itti fayyadamudha. Dabalataanis, malaammaltummaan ilaalcha gatii guddaa qabu
kamiyyuu amala nama tokkoo mancaasuudhaaf ykn gaggeessuu daldalaa keessatti faa
yidaa ykn gatii sirrii hin taane argachuuf, qondaala mootummaa tokkoof ykn irraa, mi
seensa maatii qondaala mootummaa tokkoof ykn a michuu daldalaa (malaammaltum
maa dhuunfaa). Malaammaltummaan maallaqa callaa ykn kaffaltii kanaan wal gitu, ke
nnaa garmalee, imala, bashannana, keessummeessuu, hojii (miseensa maatii tokkoofi
s), wal’aansa filatamaa kennuu fi gumaacha ykn arjooma tokko tokko kan dabalatu ta’
uu danda’a. Kana malees, malaammaltummaan faayidaa gosa qabu kan akka manneen
barnootaa mirga qaban argachuu, kunuunsa yaalaa deeggarsa argate, mana jireenyaa d
eeggarsa argate, fi qabeenyaa hin sochoone, fi qooda abbummaa hawwataa dhaabbilee
dhuunfaatti dabarfamaa jiran argachuuf qacaramuu danda’a (Asia-Pacific Developme
nt Journal, Vol. 7 , Lakk.2, Muddee 2000).

Akka Zemelak (2017) jedhutti malaammaltummaan aadaa hawaasa Itoophiyaa keessat

ti akka waan idileetti ilaalama ture. Kunis jechoota beekamoo ta’an tokko tokko keess
atti mul’achuu kan danda’u yoo ta’u, gama kanaan dubbiin Amaaraa baay’inaan mul’a
tu ሲሾም dha ያልበላ ሲሻር ይቆጨዋል (sishom yalbela sishar yikochewal); hiik
ni jecha jechaatti osoo muudamee hin nyaanne yeroo hojiirraa ari’amu gaabbii dhaaba
ta ture. Kana jechuun namni tokko ejjennoo ofiisaa isaatti fayyadamee hanga danda’e
faayidaa dhuunfaa yoo hin arganne yeroo aangoo irraa bahu gaabbuun isaa hin oolu je
chuudha.

Barreeffamoonni darbe waa’ee malaammaltummaa irratti barreeffaman gahee namoon

ni malaammaltummaa fudhatan yeroo baay’ee qondaaltota mootummaa malaammaltu
mmaadhaan hojjetan jedhamanii yaadaman qaban irratti kan xiyyeeffatan turan. Kun k
eessumaa malaammaltummaa hiikuuf tattaaffii taasifamu keessatti baay’inaan mul’ata.
Gochaa fi kaka’umsi namoota malaammaltummaa kennan xiyyeeffannoo xiqqaa arga
teera. Kun qaawwa qorannoo adda baafame isa jalqabaati. Olga (2018) kana haala gaa
riin akka armaan gadiitti ibsiteetti:
 Namni malaammaltummaa kennu tokko waliigaltee malaammaltummaa uumu
uf yeroo yaalu, ifatti diduu, ykn gama qondaalichaatiin carraa argachuun isaa
n mudachuu dandaʼa. Kana jechuun, qondaalli sun malaammaltummaa fudha
chuu danda’a, garuu deebisee homaa hin dhiyeessu. Kanaafuu, kaayyoo isaa i
sa dhumaa karaa malaammaltummaatiin galmaan ga’uuf dhaabbatichi jalqab
a jijjiirraa malaammaltummaa milkaa’aa ta’e hundeessuun dirqama. Tooftaal
ee malaammaltummaa kennitoonni waliigaltee malaammaltummaa hundeessu
uf itti fayyadaman hubannoo gaarii qabaachuun mala haaraa malaammaltum
maa adda baasuu keessatti gargaaruu kan danda’u yoo ta’u, dhumarratti mal
aammaltummaa hir’isuuf gumaachuu danda’a.
(Olga, Qorannoon malaammaltummaa)

Filannoo fi amala dhuunfaa waliigalteewwan malaammaltummaa keessatti mul’atan h

aala aadaa jaarmiyaa, gatii naamusaa fi seera hawaasaa bal’aa ta’een ilaalamuu qaba.
Kun keessumaa filannoo qondaaltonni malaammaltummaa fudhatan safartuu walqixa
gochuuf qaban hubachuu keessatti barbaachisaa dha.

3.1.1.1. Sababoota Malaammaltummaa

Duraan dursee, yeroo tokko tokko seera aadaa tokko tokko keessatti malaammaltumm
aan akka gocha idilee ykn fudhatama qabuutti ilaalamuu danda’a. Haa ta’u malee, sab
abni malaammaltummaa inni guddaan faayidaa seeraan alaa qaamota adda addaatiin a
dda addaa irraa kan ka’edha. Lamaanuu faayidaa hin malle irratti bobba’aa waan jiran
iif sababa malaammaltummaa akka sababa malaammaltummaatti fudhachuu dandeen
ya. Malaammaltummaan biyyoota guddachaa jiran keessatti baay’inaan kan mul’atu y
oo ta’u, qondaaltonni mootummaa fedhii bu’uuraa isaanii uwwisuuf mindaa guddaa hi
n argatan. Kanaaf, malaammaltummaa fudhatu. Akkasumas haala suukaneessaa seeraa
fi dambiiwwan, akkasumas akkaataan itti hojiirra oolan baay’ee walxaxaa fi ba’aa wa
an ta’eef wantoota hojjechuuf karaan hafe maallaqa kaffaluun irraa fagaachuu qofa ya
aduun nama hin rakkisu(Asia-Pacific Development Journal , Jildii 7, Lakk.2, Muddee
2000). Haaluma walfakkaatuun dhimmoota mana murtii ykn seeraa fi qajeelfama biro
o irratti garee tokko qaama biraa caalaa fayyaduudhaaf malaammaltummaan kennamu
u ni danda’a. Dabalataanis, hiyyummaa fi walqixxummaa dinagdee wajjin walqabatee,
yeroo tokko tokko malaammaltummaan namoota tajaajila bu’uuraa ykn carraa argach
uu hin dandeenyeef mala jireenyaa ta’uu danda’a.

Dhiheenya kana biyya keenya keessatti namoonni hojii dhabeeyyii ta’an hundi jechuu
n ni danda’ama hojii argachuuf malaammaltummaa kennuu irratti bal’inaan bobba’u y
kn hirmaatu.

Bulchiinsa keessatti malaammaltummaan yoo jiraate mootummoonni fi dhaabbileen

malaammaltummaadhaan yoo jiraatan haala malaammaltummaa guddisu uuma. Karaa
biraatiin haalawwan daldalli ifa hin taane ykn ifa hin taane keessatti iftoomina dhabuu
n malaammaltummaan uumamuu danda’a.
3.2.2. Dhiibbaa Malaammaltummaa

Dhiibbaa malaammaltummaa ilaalchisee dhiibbaa malaammaltummaa wajjin wal fakk

aata jechuun ni danda’ama. Malaammaltummaan amantaa dhaabbilee, mootummoota
a fi namoota dhuunfaa irratti qaban ni xiqqeessa. Namoonni dhaabbileen malaammalt
ummaa akka qaban yeroo hubatan dandeettii bu’a qabeessa ta’een hojjechuu isaanii ir
ratti amantaa dhabu. Malaammaltummaan gahumsa dhabuu, qabeenya qisaasessuu fi
guddina dinagdee hir’isuu fiduu danda’a. Akkasumas humna gabaa jallisuu, dorgomm
ii haqa qabeessa hin taane uumuu fi tasgabbii dhabuu dinagdee fiduu danda’a. Warri
malaammaltummaa qaban qabeenyaafi carraa argachuu waan danda’aniif, malaammal
tummaan walqixxummaa hawaasummaa itti fufsiisuu danda’a. Jeequmsa hawaasaa, m
ormii fi jeequmsa illee fiduu danda’a. Malaammaltummaan dimokiraasii fi olaantum
maa seeraa diiguu danda’a. Akkasumas aangoo namoota dhuunfaa ykn garee muraasa
a keessatti akka walitti qabamu gochuu danda’a.

Kana malees, ijoollee isaanii mana barumsaa gaarii ta’etti erguuf, kunuunsa fayyaa sir
rii ta’e argachuuf, ykn tajaajila mootummaan kennu kan akka bishaan mana keessaa g
ahaa ta’e argachuuf malaammaltummaa barbaachisu kaffaluu waan hin dandeenyeef b
a’aan malaammaltummaa harka qalleeyyii irratti caalaatti kufa , meeshaalee ibsaa, qul
qullina naannoo, fi balfa hawaasaa itti gatan. Malaammaltummaan oomishtoonni gahu
msa hin qabne daldala keessatti akka hafan kan taasisu yoo ta’u, birokraatonni namoot
a tola hoggansa barbaadan irraa malaammaltummaa sassaabuun akka of badhaadhanii
f carraa kan kennudha ( Alemu, 2013).

Malaammaltummaan gibira, kaffaltii, kaffaltii, gibira gumurukaa, fi kaffaltii ibsaa fi ta

jaajila mootummaa biroo dhaabbilee daldalaa fi namoota dhuunfaa irraa walitti qabam
u hir’isuuf itti fayyadamuun ni danda’ama (Asia-Pacific Development Journal, Vol. 7,
No. 2, December 2000) . Ramaddii faayidaa maallaqaa kan akka deeggarsa liqii gatii f
ayyaduu fi safartuu sharafa alaa bakka to’annoo gatii fi sharafni dachaa jirutti dhiibba
a uumuu danda’a. Dabalataanis wanti asitti hubachuu dandeenyu malaammaltummaan
qaamolee seera baasan tarkaanfii fudhachuu irraa akka of qusatan, akkasumas karaa bi
raa ilaaluuf kaka’umsa kennuudhaaf kan oolu ta’uu isaati, yeroo qaamoleen dhuunfaa
hojiiwwan seera, dambii fi dambiiwwan jiran kan akka kanneen walqabatan cabsan irr
atti bobba’an faalama to’achuu, balaa fayyaa ittisuu, ykn nageenya hawaasaa akka see
ra gamoo fi dambiiwwan tiraafikaa guddisuutti. Eenyu akka waliigaltee argatu, haala
waliigaltee, akkasumas haala kontiraata xiqqaa yeroo pirojektichi hojiirra oolu irratti
dhiibbaa uumuu danda’a.

Kun hundi mootummaaf kasaaraa galii guddaa fida (Asia-Pacific Development Journa
l, Jildii 7, Lakk. 2, Muddee 2000).

4. Ogummaa

Ogummaa jechuun amala, amala fi ilaalcha namoota dhuunfaa ogummaa ykn bakka h
ojii murtaa’e tokko keessatti eegamu agarsiisa. Amaloota akka gahumsa, amanamum
maa, amanamummaa, itti gaafatamummaa, kabaja, fi ulaagaalee naamusaa hordofuu o
f keessatti qabata. Ogeeyyiin damee isaanii irratti dandeettii agarsiisuu, sadarkaa hojii
olaanaa eeguu, gatii fi qajeeltoowwan ogummaa isaanii kabajuu, akkasumas maamilto
ota, miiltoowwan hojii fi ummata waliin walitti dhufeenya isaanii keessatti amanamu
mmaa, haqummaa fi kabajaan of gaggeessuun irraa eegama. Hariiroo ogummaa keess
atti amantaa, amanamummaa fi wal kabajuu guddisuuf akkasumas dhaabbilee keessatt
i tajaajila qulqullina qabuu fi naamusaan akka kennamu mirkaneessuuf ogummaan bar
baachisaa dha.E Mantzaris, P. Pillay & DB Ogummaa akka armaan gadiitti ibsaniiru:

Ogummaan haala hawaasaa, dhaabbataa fi jaarmiyaa hunda keessatti – keess

umaa damee mootummaa keessatti – amanamummaa, amantaa waloo, beekum
sa, amala naamusaa, gahumsa, kutannoo, tumsa, walta’iinsa, gumaacha, qalb
ii, fi itti fufiinsaan murtaa’uu fi madaalama. Kana malees, beekumsi, akkasum
as qalbii fi amala naamusaa dhagaa bu’uuraa sababeeffannaa naamusaa fi b
u’uura hawaasummaa damee mootummaa malaammaltummaa irraa bilisa ta’
e uumu. Daandii naamusaa ifa ta’e malee ogummaan jiraachuu hin danda’u.
Hojjettoonni mootummaa jaarmiyaalee mootummaa naamusa, gahumsa qaba
n haala mijeessuudhaaf dandeettii sirrii fi dogoggora adda baasuu qabaachuu
qabu. Ogeeyyiin damee mootummaa beekumsa waliigalaa fi addaa gochoota
malaammaltummaa waliin kallattiin kan walqabatudha .

(E Mantzaris, P. Pillay fi DB, 2022) Afa

an Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso Afaan Oromoo.

Haala kana keessatti hannaa fi malaammaltummaa hojjettootaan walqabatee jiru dhaa

buuf haalawwan sadarkaa ogummaatiin madaaluun barbaachisaa dha. Kun dhugaa qa
batamaa ta’uu kan danda’u hoggansi qaama mootummaa tokkoon tokkoon isaanii wiir
tuu dhaabbilee namoota dhuunfaa naamusa, dandeettii fi beekumsa qabaniin oofan yo
o ta’u qofa. Ogummaan damee mootummaa keessatti mul’atu bu’uuraan hojjetaan mo
otummaa beekumsaa fi hubannoo dhugaa fi dhugaa hawaasa tajaajilu irratti qabu irraa
kan madde dha. Beekumsi gadi fagoon dhugaa hawaasaa dandeettii hojjettoonni moot
ummaa beekumsa isaaniitti fayyadamuun qormaataa fi rakkoolee jiran marii, murtii w
aloo, waliigaltee ijaaruu, karoora, fi hojiirra oolmaatiin xiinxaluu fi hubachuuf qaban
ni qara, ni boca (E Mantzaris, P. Pillay & DB, 2022). Haala akkanaa keessatti 'ogumm
aa' siyaasaa fi bulchiinsaa irraa eegamu dhagaa bu'uuraa walta'iinsaa, murtiiwwan akk
a gaariitti qorataman, karoorfamanii fi hojiirra oolan, . fi dhumarratti kenniinsa tajaajil
aa milkaa’aa ummataaf kennuudha. Dhumarratti milkaa’inni bu’aawwan kanaa sadark
aa ogummaa fi fudhatama hawaasaatiin qooda fudhattoota gurguddoo lamaan kan mur
taa’u ta’a (Freidson 2001). Kanarraa ka’uun, aadaa siyaasaa fi hawaasummaa, seenaa,
fi dhugaa fi sochiiwwan hawaasa keessa jiran yeroo ammaa hubachuun murteessaadh
a sababiin isaas, yeroo baay’ee, gatiiwwan uummataa jiran hubachuu dhabuun malaa
mmaltummaa dabalatee kufaatii fida (Boynton 2002:224– 225;Thompsan fi Rizova 2
015:568–569) irratti kan xiyyeeffatedha. Wanti guddaan, yaadni, yaadni, karoorri, mur
toon, ilaalchi, aadaan hojjettoota mootummaa kun fedhii tajaajilaa ummataa ta’uu fi k
aroora, yaaduu, tumsuu, fi hojiirra oolmaa tajaajila gaarii ta’e qopheessuu keessatti ga
hee meeshaa taphachuu irratti hundaa’uu qaba kenniinsa hawaasa isaanii irraa eegamu
(Bøgh fi Holm 2012:47–48; Pandey, Davis, Pandey fi Peng 2016:205–206 E Mantzari
s, P. Pillay & DB, 2022 keessatti). Dhaabbata mootummaa tokko keessatti ogeessi dhu
unfaa kamiyyuu qajeelfama, hubannoo, muuxannoo fi qorannoo irratti hundaa’uun dir
ree hojii fi beekumsa addaa tokkoof itti gaafatamummaa waan qabaniif qaama dhaabb
atichaa ta’eera. Gama kanaan beekumsi addaa damee hojii murtaa’e irratti kan guddat
u yoo ta’u, kunis ogummaa barbaachisaa ta’e akka horatan taasisa. Yeroo baay’ee bee
kumsa jiru fooyyessuunis lafa ogummaa hunda keessatti barbaachisaa ta’a (E Mantzar
is, P. Pillay & DB, 2022). Haalli kun adda durummaan gaaffii ejjennoo jaarmiyaa mur
taa’e tokkoo ykn ulaagaalee gahumsaa jiran kan hoggansi jaarmiyaa gaafatu waliin ka
n walqabatu yoo ta’u, garuu addatti miti (Kelly, Mulgan, and Muers 2002; Schön 201
7). Kanaafuu, malaammaltummaa ittisuu keessatti ga’ee ijoo taphachuuf amala naamu
saa fi ogummaan barbaachisaa ta’uu ibsameera. E Mantzaris, P. Pillay & DB, (2022) y
aada kana kan deeggaran akka armaan gadiitti ibsaniiru:

Aadaan ogummaa fi naamusaa walitti fufiinsa qabu jiraachuun gocha naamus

a hin qabnee fi malaammaltummaa damee mootummaa irratti tattaaffii kamiy
yuu bu’uura ta’uu qaba. Ogummaan qulqullina, itti gaafatamummaa, dandeett
ii, gahumsa, fi amantaa gatii hawaasaa irratti hundaa’e tooftaalee jaarmiyaa
fi dhaabbilee malaammaltummaa ittisuuf itti fufiinsaan fooyyessuuf haala dan
deessisaa uumuu danda’a. Haala kana keessatti amalaafi amala ogummaa ola
anaa qabu, hoggansaafi bulchitoota damee mootummaa naamusa qaban walii
n walqabatee malaammaltummaa bulchiinsa mootummaa keessatti mul’atu itti
suu keessatti gahee bu’uuraa qaba.

(E Mantzaris, P. Pillaay fi D. B.)

BOQONNAA SADI
MALA QORANNOO QORANNOO

Qorannoon kun mala qorannoo qulqullinaa kan fudhate yoo ta’u, maloonni odeeffann
oo walitti qabuu ragaa badhaadhaa, bal’aa fi nuanced ta’ee fi taatee addaa tokko irratti
hubannoo kennu walitti qabuuf kan qophaa’edha. Qorannoon kun hirmaannaa dhaabbi
lee adda addaa fi qaamolee adda addaa hoggantoota, hojjettoota, fi maamiltoota dabal
atee, fi, gamaaggama barreeffamoota barbaachisoo mata duree qorannoo armaan olitti
kenname irratti kan of keessatti hammate ta’a.

3.1.1.1. Madda Odeeffannoo

Qorannoon kun madda odeeffannoo sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaa fayyadameera.

Maamiltoonni damee mootummaa, hojjettoonni mootummaa, fi qondaaltonni damee
mootummaa akka madda daataa jalqabaatti kan ilaalaman yoo ta’u, qorannoowwan i
mpiriikaalaa kanaan duraa, barreeffamoonni walqabatan, sanadoota ofiisaa, joornaalo
nni, barreeffamoonni, qajeelfama imaammata mootummaa, fi qabeenyi interneetii akk
a madda daataa sadarkaa lammaffaatti fayyadamaniiru. Daataan jalqabaa sagantaa af-
gaaffii caaseffama qabuun, marii garee xiyyeeffannoo fi ilaalchaan argameera. Daataa
n sadarkaa lammaffaa maddoota odeeffannoo sadarkaa lammaffaa armaan olitti ibsam
an irraa gamaaggamameera.

3.2.2. Teeknika Saamuda Fudhachuu

Odeeffattoonni dhuunfaa tooftaa saamuda kaayyoo (purposive sampling technique) fa
yyadamuun filatamaniiru. Tooftaan saamuda kaayyoo qabu namoota dhuunfaa murta
a’oo akka saamudaatti filatamuuf ulaagaalee hin guunne dhabamsiisuuf filatamaadha.
Ulaagaaleen akka saamudaatti filatamuu qaban fayyadamaa tajaajila mootummaa, hoj
jetaa mootummaa, ykn qondaala damee mootummaa wajjin kan walsimu ta’aa turan.
Tooftaan saamuda kaayyoo qabu daataa fi odeeffannoo faayidaa qabu walitti qabuuf k
an itti fayyadame yoo ta’u, tooftaalee saamuda carraaquu kanneen tarreewwan uumm
ataa caalaatti sirnaan argachuu barbaadan fayyadamuun hin danda’amu ture. Fayyada
mtoota tajaajila mootummaa ilaalchisee af-gaaffii taasifameef tooftaan saamuda tasaa
fayyadameera, garuu dhimmi saalaa af-gaaffii kana keessatti kaayyoodhaan ilaalamee
ra.

3.3.3.3. Mala Odeeffannoo Walitti Qabuu

Malli odeeffannoo walitti qabuu akkaataa odeeffannoon itti walitti qabamu murteessa.
Malli beekamaan af-gaaffii, garee xiyyeeffannoo fi ilaalcha kan dabalatudha

Sagantaan af-gaaffii caaseffama qabu akka meeshaalee ijoo odeeffannoo walitti qabuu
tti fayyadamaniiru. Gaaffiiwwan af-gaaffii deebii af-gaaffii taasifame qorachuuf qoph
aa’aniiru. Gaaffiiwwan af-gaaffii dursanii caaseffamaniifi qophaa’aniiru; haa ta’u mal
ee, gaafatamaan deebii fi fedhii nama gaaffii fi deebii taasise irratti dhimmoota haaraa
dhaaf banaadha. Af-gaaffiin dursee qoratamee, sadarkaa isaa eeggate, afaan dhalootaa
odeeffattootaa jechuunis Afaan Oromootti hiikameera. Af-gaaffiin tokko tokkoon hir
maattoota (hoggantoota, hojjettoota, maamiltoota, fi hojjettoota farra malaammaltum
maa) waliin taasifamu, odeeffannoo fi hubannoo bal’aa walitti qabuuf.

Mariin garee xiyyeeffannoo odeeffattoota ijoo filataman waliin gaggeeffamee daataa

maddoota hedduu irraa hirmaattoota hedduu irraa walgahii tokko keessatti walitti qab
amuu danda’u sadii ta’e kennuudhaan mala yeroo qusachuu fi sirrii ta’uu fi amanamu
mmaa argannoowwanii guddisuu danda’eera. FGDn hirmaattonni marii waliin akka b
obba’aniifis carraa addaa kan kennu yoo ta’u, kunis daataa badhaadhaa fi nuanced ta’
e argamsiisuu danda’a, hirmaattonni haala dubbii kennuu fi qabxii isaanii fakkeenyaa
n ibsuuf carraa, daayinamiksii hawwataa ta’e mul’isuu danda’a, kan akka waldhabdee
aangoo, . waldhabdee, fi seera hawaasummaa, kanneen mata duree qorannichaa irratti
hubannoo gatii guddaa qabu kennuu danda’an, qorattoonni dafanii guutuu daataa akka
argatan gargaara, sababiin isaas hirmaattonni yaada walii irratti ijaaruu fi hubannoo ha
araa kennuu danda’u. Dabalataanis, FGDn malawwan qulqullinaa biroo wajjin wal bir
a qabamee yoo ilaalamu mala baasii xiqqaa qabuu fi hirmaattoota irraa yaada battalaa
kennuu kan danda’u yoo ta’u, qorattoonni yeroo walgahii gaaffii fi qorannoo isaanii a
kka fooyyessan taasisa.

Ilaalchi mala ijoo kan biraa yeroo odeeffannoo walitti qabuu itti fayyadamnudha saba
biin isaas qorattoonni taateewwan walxaxaa, amala, ilaalchaa fi wal-nyaatinsa gochaal
ee mata duree qorannoo qoratamaa jiran irratti hubachuuf gargaaruu danda’u ragaa ba
dhaadhaa, bal’aa fi haala qabatamaa ta’e kennuu danda’a. Gosa ilaalcha hirmaataa fi h
irmaataa hin taane akka qorataa tokkootti fayyadamee dhaabbilee mootummaa adda a
ddaa magaalattii keessa jiran ilaaleera. Fakkeenyaaf, mala ilaalcha hirmaattota woreda
tokkoo fi itti fayyadama lafaa fi bulchiinsa magaalaa, akkasumas jaarmiyaa hafeef ma
la ilaalcha hirmaataa hin taanetiin hirmaadheera.

BOQONNAA AFUR
DHIHEESSUU FI MARII

Boqonnaa kana keessatti ragaan malaammaltummaa mudatee fi itti dhagahamu, addatt

i malaammaltummaa, damee mootummaa Bulchiinsa Magaalaa Adaamaa keessatti xii
nxalamee irratti mari’atameera. Qorannoon kun qorannoo qorannoo (gaaffii osoo hin
dabalatin) hordofee bal’inaafi dhiibbaa malaammaltummaa (malaammaltummaa) dam
ee mootummaa naannoo qorannichaa keessatti mul’atu qorateera.

4.1. Profaayilii Dimoogiraafii Deebii Kenntootaa

Kaayyoo qorannoo kanaa wajjin walsimsiisuun saala, umriin, haala barnootaa, fi bara
tajaajilaa akka piroofaayilii dimogiraafii bu’uuraa odeeffattootaatti ilaalameera. Qoran
noon kun walumaa galatti namoonni 100 kan hirmaatan yoo ta’u, dhiironni 60(%60) f
i dubartoonni 40(%40) umriin isaanii waggaa 20- 60 gidduutti argamu. Umriin kun taj
aajila damee mootummaa kennuu akkasumas argachuuf hawaasummaa fi seeraan fud
hatama qabu jedhamee waan fudhatameef filatame

Gama haala barnootaatiin, deebii kennitoonni %95 barnoota idilee irratti kan argaman
yoo ta’u, kunis af-gaaffii fi garee xiyyeeffannoo isaaniif kenname dubbisuu fi sirnaan
deebii kennuu akka danda’aniif. Namoota deebii kennan keessaa gara afurtama (%22)
hoggantootaa fi qondaaltota poolisii dabalatee hojjettoota mootummaa yoo ta’an, odee
ffattoonni harki caalaan (%78) tajaajila damee mootummaa yeroo baay’ee kan fayyad
aman turan. Tajaajila damee mootummaa yeroo baayyee kan fayyadaman daldaltoota
xixiqqoo biyya keessaa, abbootii qabeenyaa dhaabbilee, daldaltoota biyya keessaa, in
vastaroota, fi abukaatota hayyama qaban kanneen akka gorsitoota seeraa ta’anii hojjet
an kan dabalatu ture. Muuxannoo hojii deebii kennitootaa ilaalchisee waggoota 3n dar
ban irraa odeeffannoo argachuuf yoo xiqqaate tajaajila damee mootummaa waggaa 3 t
a’uun ilaalameera.

4.2. Argamuun Malaammaltummaan Damee Mootummaa Keessat

ti

Kaayyoon qorannoo kanaa inni jalqabaa malaammaltummaan seektaroota mootumma

a Bulchiinsa Magaalaa Adaamaa keessatti mul’achuu isaa madaaluudha. Kaayyoo kan
a galmaan ga’uuf qorannoon yaada ummataa af-gaaffii, ilaalcha, fi marii garee xiyyee
ffannootiin walitti qabamee deebii kenname irratti mari’atameera. Daataan qorannoo
kun taateewwan qabatamaa fi sadarkaa malaammaltummaa keessumaa malaammaltu
mmaa jedhamee yaadamu irratti odeeffannoo kenneera. Akkaataan malaammaltumma
a akka fayyadamtoonni tajaajila damee mootummaa idilee, hojjettoota mootummaa, fi
qondaaltota mootummaa hubatanitti kutaa kana keessatti qoratameera, akkasumas akk
aataa muuxannoo qabatamaa kutaa itti aanu keessatti qoratameera .

4.2.1. Malaammaltummaa Damee Mootummaa Keessatti Fakkaat

e

Ilaalchi sadarkaa malaammaltummaa dhugaa irraa adda ta’uu danda’us, ilaalchi toofta
a malaammaltummaa bu’a qabeessaa fi odeeffannoo gaarii qabu qopheessuuf murtee
kennuudhaaf bu’uura waan ta’eef hubannoon hubannoowwan kanaa ammallee barbaa
chisaa dha. Ilaalchi yeroo baayyee muuxannoo irratti kan hundaa’e waan ta’eef sadark
aa qabatamaa malaammaltummaa damee mootummaa keessatti mul’atu qorachuuf lee
nsii faayidaa qabu ta’uu danda’a.

Gareen sample sadan, qondaaltonni mootummaa, hojjattoonni mootummaa, fi fayyada

mtoonni tajaajila seektara mootummaa hammam malaammaltummaa seektara mootu
mmaa Bulchiinsa Magaalaa Adaamaa keessatti akka hubatan akka madaalan gaafatam
anii fi bu’aan deebii isaanii akka agarsiisutti malaammaltummaa seektara mootummaa
keessatti mul’ateera ummanni bal’inaan akka babal’atu. Hojjettoonni mootummaa fud
hatan keessaa gara harka afur keessaa sadii (%76), fi hojjettoonni mootummaa walakk
aan (%50) hojjettoonni mootummaa "harki caalaan" malaammaltummaa irratti bobb
a'aniiru jedhanii amanu turan. Haa ta’u malee, qondaaltonni Mootummaa sadarkaa ma
laammaltummaa damee mootummaa keessatti mul’atu kan ummanni gabaase caalaa h
aalaan gadi aanaa (%7) ta’uu gabaasan. Bu’aawwan kana irraa wanti hubannu, warri
malaammaltummaa fudhatan caalaa sochii sana kan saaxilan yoo ta’u, fudhattoonni m
alaammaltummaa taateewwan kana sirnaan saaxiluudhaaf ykn/fi itti fufuuf fedhii kan
hin qabne ta’uu isaaniiti.

4.2.2. Malaammaltummaa Taateewwan Irratti Hundaa’e Damee

Mootummaa Keessatti

Ilaalcha akkaataa malaammaltummaa hubachuun barbaachisaa ta’us, malaammaltum

maan kallattiin namoota dhuunfaa, hawaasa daldalaa fi qondaaltota mootummaa ofii i
saanii akkamitti akka miidhu hubachuun walqixa barbaachisaa dha. Kanarraa ka’uun f
ayyadamtoonni tajaajila seektara mootummaa tajaajila mootummaa argachuuf maalla
qa seeraan alaa akka kaffalan gaafatamtanii fi dhiisuu isaanii yeroo gaafataman, namo
ota gaaffii kana gaafatan keessaa %59 yoo xiqqaate tajaajila isaanii argachuuf qondaal
tota mootummaa fi hojjettoota mootummaatiin malaammaltummaa akka kaffalan gaaf
atamaniiru jedhan yeroo waggoota 3 darban keessatti. Hanga gaaffiiwwan dhiyaatan g
uddaa ta’uu fi gaaffii malaammaltummaa guutuu dhabuudhaaf baasii harkifannaa baas
ii guddaa kan gaafatu ta’uu ibsaniiru. Daldaltoota keessaa tokko gosa saamichaa kan a
rge yoo ta’u, qondaalli mootummaa olaanaa tokko ramaddii isaa maallaqa waliigaltee
mallattaa’e keessatti waliigalame caalaa gadi aanaadhaan raawwachuu akka qabu itti
hime. Isaan illee dhimma tokkoof dachaa dachaa malaammaltummaa gaafatan dameel
ee adda addaa jaarmiyaa bulchiinsa magaalichaa keessatti karaa ilaalcha hirmaattotaat
iin mirkanaa’e.
Bal’inni fi taatee- irratti hundaa’e malaammaltummaa fudhatame lamaan isaanii iyyuu
hayyama konkolaachisummaa argachuu, hayyama ijaarsaa, galmee jijjiirraa lafaa fi qa
beenya, mana jireenyaa ilaalchisee kenniinsa tajaajila damee mootummaa keessatti ba
bal’achaa waan jiruuf irra caalaan deebii kennanii ibsaniiru , fi gatii lafaa, fi murtii ab
baa seerummaa argachuu, hayyama daldalaa, liqii biyya keessaa argachuu, hojimaata
waliigaltee kabachiisuu, liqii dhuunfaa, kaffaltii ykn adabbii maallaqaa argachuu, ykn
galmee ofii adeemsa, hojii qabachuu, jijjiirraa maatii, fi guddina sadarkaatiin dursuud
ha.

Garee sample sadan irraa deebii kennitoonni bal’inaafi taatee- irratti hundaa’e malaam
maltummaa sekteroota mootummaa adda addaa naannoo qorannoo jala jiran irratti yaa
da isaanii akka kennan gaafatamaniiru akkasumas fayyadamtoota tajaajilaa keessaa %
71, hojjettoota mootummaa keessaa %35, fi %11 kan qondaaltonni damee mootumma
a bulchiinsi lafa naannoo malaammaltummaa qaba jedhanii amanu turan. Qorannoon
kun akkasumas malaammaltummaa poolisii tiraafikaa fi patroolii biratti fudhatame ke
essaa %63, daldalaa fi hayyama %61, geejjibaa fi qunnamtii %53, abbaa seeraa naann
oo %51, mana murtii %47, fi kutaan gibiraa %44 malaammaltummaa akka qaban ibse
era. Kunis malaammaltummaan gurmaa’ina mootummaa ykn dameelee mootummaa k
eessatti sirnaawaa fi bal’inaan akka babal’atu agarsiisa.

4.3. Sababoota / Madda s Malaammaltummaa Malaammaltumma

a

Kaayyoon qorannoo kanaa inni lammaffaan hundee malaammaltummaa dhaabbilee m

ootummaa magaalattii keessatti mul’atu adda baasuudha. Yaada kana bu’uura godhac
huun malawwan odeeffannoo walitti qabuu armaan olitti filatamaniin qorannoon yaad
a ummataa walitti qabuun deebii kenname dhiyaatee irratti mari’atameera. Madaallii i
bsa hojiin walqabatu ilaalchisee, namoota deebii kennan keessaa gara (%88) gaaffii
"Mindaa keessanitti baay'ee quuftee?" (%61) deebii kennanis ibsa "Hojjetoonni moot
ummaa mindaa ofiisaa isaanii dabaluudhaaf hojiiwwan ofiisaaniitiin ala ta'an irratti hi
rmaatu" jedhu irratti "guutumaan guutuutti waliigalaniiru." Haaluma walfakkaatuun, n
amoota qorannoo kanarratti hirmaatan keessaa walakkaa ol (%51), sababa mindaatiin
damee dhuunfaa keessatti hojjechuun akka waliigalaatti damee mootummaa waliin wa
l bira qabamee yoo ilaalamu fooyya’aa ta’uu isaa guutummaatti walii galu. Dhaloota
dargaggoota jireenya agarsiisaa damee dhuunfaa fi dhaabbilee miti mootummaatiin ke
nnamuuf harka kennatan irratti dhiibbaan hiriyaa hojjettoonni damee mootummaa hu
mna isaanii ol akka jiraatan jajjabeessa; kanarraa ka’uun gocha malaammaltummaa irr
atti isaan bobbaasuun. Kana jechuun bakka garaagarummaa guddaan mindaa mootum
maa fi dhuunfaa gidduu jirutti hojjetaan mootummaa rakkoo galii isaanii beenyaa kaff
aluuf gocha malaammaltummaa irratti bobba’uuf caalaatti qorama. Kana malees, hiik
ni isaa siiviil sarvisii gahumsa kan qabuu fi kenniinsa tajaajila mootummaa irratti ogu
mmaa fi kutannoo sadarkaa olaanaa qabaachuu qaba jechuu ta’uu danda’a. Hojjettoon
ni mootummaa tokkollee ibsa "Paakeejiin faayidaa koo kan akka bonasii, onnachiiftuu
soorama ....quubsaa dha" jedhu irratti 'waliigalte' hin turre. Hojjettoonni mootummaa
yeroo soorama bahan wabii hojii fi gatii soorama isaanii irratti amantaa yoo dhaban, h
anqaaquu koonyaa ijaaruuf qorumsi isaan mudatu, gargaarsa, firummaa, hojii qabachu
u, tola-favors, fi walitti dhufeenya cimaa haqa qabeessa hin taane damee daldalaa moo
tummaa fi dhuunfaa gidduutti taatee waliigalaa kenniinsa tajaajilaa. Kunis babal’ina
malaammaltummaa ol kaasuu fi hojjettoota ogummaa fi dhaabbataa ta’an yeroo yeroo
tti kasaaraa hamaa taasisuu danda’a, mootummaan malaammaltummaa irratti carraaqq
ii guddaa godhus.

Namoota qorannoo kanarratti hirmaatan keessaa gara (%71) murtoon bulchiinsa hojjet
tootaa kan akka qacarrii, muudama, jijjiirraa, guddina sadarkaa, fi daballii mindaa ‘go
nkumaa’ ykn ‘yeroo muraasa’ iftoominaan akka hin raawwatamne ibsaniiru. Gariin isa
anii namni tokko maaliif akka ramadame, guddina akka argate, akka jijjiirame ykn da
ballii mindaa akka argatu akka hin beekne himaniiru. Namoota deebii kennan keessaa
walakkaa ol (57 % ) walitti dhufeenyi maatii, firummaan, hiriyummaa, fi toora kiraa b
arbaaduu 'yeroo baay'ee' murtii humna namaa irratti dhiibbaa qaba jedhanii yaadu. Na
moonni dhuunfaa damee mootummaa keessatti milkaa’oo ta’an faayidaa kana neetwo
rkii kiraa barbaadanii fi maatii guddaa isaanii waliin qooddachuutu irraa eegama jedh
an. Kanaaf, hojjetaan mootummaa tokko yeroo baay’ee dirqama dhuunfaa miseensota
garee isaa, maatii bal’aa fi qoqqoodinsa hawaasummaa irratti qabu guutuuf hojii mala
ammaltummaa irratti bobba’a. Amanamummaan networkii ofiisaa hin taane tokko tok
koof commonly geographical network 'Laga' jedhamuun beekamuuf itti gaafatamum
maa dhuunfaa caalaa barbaachisaa ta'ee fudhatama ture. Walitti hidhamiinsi addaa kun
baayyee cimaa kan turan yoo ta’u, qorannoo kana jalatti Bulchiinsa Magaalattii keessa
tti malaammaltummaa birokraasii malaammaltummaa waliin walqabatee madda barba
achisaa ta’ee caqasameera. Dadhabbiin gurmaa’insaa fi teeppii diimaan birokraasii ak
kasii guddina hojii kiraa barbaaduu damee mootummaa Bulchiinsa magaalattii keessat
ti lafa lalisaa ta’a. Asitti teeppiin diimaan gufuulee ykn dambiiwwan birokraasii hin b
arbaachifne kanneen guddina gufachiisan, murtee kennuu saffisiisan, fi mufannaa uu
muudha. Argannoowwan kun argannoowwan Pathak fi kkf wajjin haala gaariin wal bi
ra qabamee ilaalama. al. (2008) malaammaltummaan mootummaa bu’aa badaa gudda
a akka qabu kan fudhatame yoo ta’u, Itiyoophiyaa keessatti hariiroon mootummaa fi l
ammiilee fooyyessuuf gufuu guddaa ta’uu ibsaniiru.

Sababni malaammaltummaa biraa mirga qabeenyaati, fakkeenyaaf rakkoon mana jiree

nyaa hojjattoota bulchiinsa magaalaa keessatti sababa birokraasii bulchiinsa lafaatiin s
alphaatti mana jireenyaa argachuu waan hin dandeenyeef sababa guddaa malaammalt
ummaati. Dong fi Tongler, (2011 in Eugen 2016) yaadota kana kan deeggaran yoo ta’
u, mirgi qabeenya sadarkaa gadi aanaan sadarkaa malaammaltummaa akka dabalu ni a
manama. Qorannoowwan jalqabaa hariiroo kana qoratan keessaa tokko, moodeela wal
madaalummaa waliigalaa hordofuun, dinagdeen guddina xiqqaa qabu mirga qabeenya
a sadarkaa gadi aanaa fi malaammaltummaa sadarkaa olaanaa filachuu akka danda’u a
rgateera (Acemoglu and Verdier, 1998). Sababa kanaan namoonni dhuunfaa fi gareew
wan dambiiwwan kanaan miidhaman qondaaltota birokraatotaafi sindikeetii isaaniif m
alaammaltummaa kaffaluu dabalatee carraa hojii irratti bobba’uuf dirqamu. Haaluma
walfakkaatuun, namoota gaaffii kana gaafatan keessaa %74 malaammaltummaa dame
e mootummaa keessatti mul’atu falmuuf fedhiin dhugaa fi garaa qulqulluu akka hin jir
re yaadaniiru. Malaammaltummaa, daldala daldalaa keessatti gowwoomsuu fi sobaa,
kaffaltii gibiraa hir’isuu ykn irraa fagaachuu, yeroo hanqinaatti meeshaalee fi meesha
alee irraa gatii baay’ee ol’aanaa kaffaluun, kanneen dadhaboo ykn hin baranne malaa
mmaltummaadhaan faayidaa argachuuf malaammaltummaa bulchiinsa magaalaa qorat
amaa jiru keessatti mul’atawwan baratamoo ta’aniidha.
Walxaxiinsi seera gibiraa biyyoota hunda keessatti malaammaltummaa faayinaansii m
adda ta’uu danda’a (McNab 2000). Bakkeewwan dinagdee keessatti gidduu seenuun d
anbii fi birokraasii olaanaa ta’e keessatti, taateewwan malaammaltummaa olaanaa ta’u
u barbaada. Murtoon murtii dabaluu fi itti gaafatamummaa gadi bu’aa dhufuun malaa
mmaltummaan uumamuu danda’a.

Kanarraa wanti hubachuu dandeenyu gurmaa’insa ummataa bulchiinsa magaalichaa k

ana keessatti malaammaltummaa malaammaltummaaf hundeen hiyyummaa, mindaan
gahaa dhabuu, dadhabina jaarmiyaa ta’uu isaati.

4.4. Dhiibbaa Malaammaltummaan Kenniinsa Tajaajila Mootum

maa Irratti Qabu

Kaayyoon qorannoo koo inni sadaffaan dhiibbaa malaammaltummaan kenniinsa tajaaj

ila mootummaa fi bulchiinsa irratti qabu madaaluudha. Akka deebii kennitoonni jedha
nitti, barbaachisummaan amala naamusaa fi ogummaa, akkasumas qabsoo malaammal
tummaa keessatti gahee ijoo taphatan irraa kan ka’e, harka qalleeyyiin rakkoo kenniin
sa tajaajila mootummaa irratti caalaatti kan kufan sababa isaan hiyyeeyyiin kaffaltii ka
ffaluu hin dandeenyeef tajaajila qulqullina qabu yeroon argachuuf malaammaltummaa
barbaada ture. Malaammaltummaan tajaajila mootummaa akka hin argannee fi akka g
aree marginalized ta'anitti akka hin ilaalamne gufuu akka isaan uumu himaniiru. Daba
lataanis lammiilee malaammaltummaa kaffaluu dadhabuu isaaniitiin haqa malee akka
isaan ilaalaman itti dhaga’amu biratti miirri haqa dhabuu akka itti dhaga’amu dubbatu.
Fakkeenyaaf, kunuunsa fayyaa sirrii ta’e argachuu, ykn tajaajila mootummaan kennu
kan akka dhiyeessii bishaan mana keessaa, ibsaa fi kkf gahaa ta’e argachuu.Aangawo
onni mootummaa malaammaltummaa kan argatan yoo ta’u, kanarraa kan ka’es, namo
ota malaammaltummaa kennan fedhii isaanii caalaa fedhii isaanii guutuuf dursa kennu
ummata isaan tajaajiluu qaban. Kunis qulqullinaa fi bu’a qabeessummaan tajaajila mo
otummaa akka gadi bu’u gochuu, akkasumas amantaa dhaabbilee mootummaa irratti
mul’atu kan miidhu yoo ta’u, murtii imaammata mootummaa irratti dhiibbaa uumuu d
anda’a, kunis imaammata warra jedhaman caalaa faayidaa warra malaammaltummaa
kaffalaa jiraniif fayyadamu uumuu danda’a akka tajaajiluuf.

Hojjettoonni mootummaa waa’ee mirga isaanii gaafatamee hojimaata gahumsa irratti

hundaa’e hojjettoota mootummaa qacaruu, muuduu, guddina sadarkaa fi hojii irraa ka
asuun akka hin jirre deebii yeroo kennan. Hojjettoota mootummaa tokko tokkoof hojii
isaanii isa lammaffaa irratti ji’a ifa ta’uu fi siiviil sarvisiitiin ala carraa hojii fooyya’aa
barbaaduuf sababa ture kunis namoota tola barbaadan waliin networkii kiraa barbaadu
u ofiisaa hin taane akka hojjetaniif carraa gaarii uume. Kunis malaammaltummaan da
mee mootummaa bulchiinsa magaalattii keessatti dhiibbaa gurmaa’insaa fidu keessaa
tokko ta’ee fudhatameera.

4.5. Waadaa fi Mala Malaammaltummaa Ittisuuf

Kaayyoon qorannichaa inni afraffaafi inni dhumaa kenniinsa tajaajila qulqullina qabu
u fi maloota ijoo malaammaltummaa jaarmiyaalee keessatti ittisuuf hojiirra ooluu dan
da’an mirkaneessuu keessatti kutannoo hoggansi qabu adda baasuudha. Kaayyoo kana
bu’uura godhachuun deebii kennitoonni gaaffilee kennaman mala odeeffannoo walitti
qabuu armaan olitti ibsameen yeroo deebisan sirna tajaajila mootummaa keessatti ifto
ominaa fi itti gaafatamummaa dhabuun damee mootummaa Bulchiinsa Magaalaa kees
satti malaammaltummaa malaammaltummaa ittisuuf gufuuwwan jaarmiyaa gurguddo
o keessaa tokko ta’uun adda baafameera.

Dambiin farra malaammaltummaa yoo jiraatellee, deebii kennitoonni dameen mootu

mmaa malaammaltummaa irratti qabsaa’uuf fedhii dhugaa fi garaa qulqulluu ta’e jiraa
chuu fi dhiisuu isaa yeroo gaafataman, %76 malaammaltummaa ummata keessatti fal
muuf fedhiin dhugaa fi garaa qulqulluu hin jiru jedhanii yaadaniiru damee. Yeroo hed
duu akka mirkaneessanitti, yeroo hanqinni namtolchee fayyadama manaa fi meeshaale
e akka sukkaara, zayitaa fi qamadii namoota gaaffii gaafachuu barbaadan irraa malaa
mmaltummaa saamuuf uumame, dambiiwwan mootummaa fi gochoota seeraa hojiirra
oolchuun yeroo baay’ee gadhee, fedhii ofiitiin, kan kaappitaalaa, fi bu'a qabeessa kan
hin taanee fi kutannoon hoggantootaa fi qondaalli hoggansa baayyee laafaa ture.

Bu’aan qorannoo kanaa akka agarsiisutti, namoota qorannoo kanarratti hirmaatan kees
saa gara harka sadii keessaa tokko murtoon bulchiinsa hojjettootaa kan akka qacarrii,
muudama, jijjiirraa, guddina sadarkaa fi daballii mindaa iftoominaan gonkumaa akka
hin raawwatamne ibsaniiru. Marii kana irratti hirmaattoota keessaa harki caalaan isaa
nii marii garee xiyyeeffannoo irratti namni tokko maaliif akka ramadame, guddinni is
aa akka guddate, akka jijjiirame, ykn daballii mindaa akka argatu akka hin beekne him
aniiru. Yeroo hoggantoonni murtii kennan yaadni namoota jala jiran ilaalcha keessa hi
n galfamu jechuun komatan. Gama biraatiin, dambiiwwanii fi dambiiwwan dhaabbile
e ijoo fi kanneen keessaa wal faallessu hedduun amala qondaaltota damee mootumma
a akka bulchan qondaaltota tokko tokkoon ibsamaniiru. Kanarraa kan ka’e, murtoo ho
ggantoonni isaanii lammaffaa tilmaamuun danda’amu murteessuu sodaachuun hojii is
aanii keessatti aangoo isaaniitti fayyadamuuf fedhii hin qaban turan. Akkasumas aang
oo murtii kennuu hoggantoota seera hiikuu fi hojiirra oolchuu irratti itti gaafatamumm
aa qabaniif kennamuu akka qabu yaada dhiyeessan. Itti dabaluunis itti gaafatamumma
an dambiiwwanii fi dambiiwwan sirnaan kabajuuf warri dambii bulchan gocha isaanii
f itti gaafatamummaa fi itti gaafatamuu akka qaban waliin waan wal qabatu ta’uu ibsa
niiru. Odeeffannoo fi herrega dhiyaate keessatti wanti gaaffii keessa galchu, sirrii hin t
aane ykn sirrii hin taane yeroo mul’atu, aanga’oonni dhimmicha qulqulleessuuf akka i
bsaniifi tarkaanfii sirreeffamaa akka fudhatanii fi fooyya’iinsa akka godhan, akka barb
aachisummaa isaatti shakkiin akka qulqullaa’uuf, akkasumas sirreeffama ykn naamus
aa akka kennan waamamuu danda’a tarkaanfiiwwan qaamolee dhimmi ilaallatu hunda
quubsan fudhatamuu danda’u turan. Kana malees, qaamoleen dhimmi ilaallatu daldall
i fi murtiin hundi iftoomina akka qabaatu fi itti gaafatamummaa sansalata ifa ta’e akk
a jiru mirkaneessuu akka qaban yaada dhiyeessu. Seeraa fi dambii malaammaltummaa
irratti odeeffannoo argachuun barbaachisummaa malaammaltummaa irraa fagaachuu i
rratti waahillan isaanii fi hojjettoota isaanii barsiisuu qabu. Seerota farra malaammaltu
mmaa cimsuuf, malaammaltummaa ittisuuf caasaa bulchiinsa bu’a qabeessa, seerota,
dambiiwwan bu’a qabeessa ta’an hojiirra oolchuu fi bu’a qabeessa ta’een hojiirra oolc
huu qabu. Hiyyummaa fi walqixxummaa dinagdee barnootaa, carraa hojii uumuu fi sa
gantaa hawaasummaatiin furuun barbaachisummaa malaammaltummaa hir’isuuf garg
aaruu danda’a. Kana jechuun hundi keenya gatii naamusaa guddisuun, jalqabbii farra
malaammaltummaa deeggaruun, bulchiinsa gaarii leellisuudhaan malaammaltummaa
ittisuu keessatti gahee taphachuun murteessaadha.

Qondaaltota ilaalchisee akka deebii kennitoonni jedhanitti, waldhabdee dantaa, kenna

a fi haalawwan malaammaltummaa wajjin walqabatan biroo ta’uu danda’an ilaalchise
e qajeelfamaa fi hojimaata ifa ta’e diriirsuu qabu. Waldhabdee dantaa ykn hariiroo dh
uunfaa murtoo isaanii irratti balaadhaaf saaxiluu danda’u kamiyyuu irratti iftoominaa
fi amanamaa ta’uu. Haala murtaa’e tokko akkamitti akka qaban yoo mirkanaa’aa hin t
aane ykn waa’ee malaammaltummaa irratti yaaddoo yoo qabaatan qajeelfama ogeessa
a barbaaduu, ogeessa seeraa ykn qondaala walsimannaa irraa gorsa barbaaduu, Akkas
umas kennaa ykn tola akka malaammaltummaatti fudhatamuu danda’u ykn amala isaa
nii irratti dhiibbaa uumuu danda’u diduudhaaf kutannoo qabaachuu. Keessummeessit
oota gatii guddaa qaban kan akka nyaata qaalii ykn imala akka malaammaltummaatti i
laalamuu dandaʼu irratti xiyyeeffadhu. Seerotaa fi dambiiwwan farra malaammaltum
maa akka kabajaman mirkaneessuuf imaammata, hojimaataa fi daldala dhaabbata isaa
nii yeroo yeroon gamaaggamuu fi odiitii gochuu. Dhaabbaticha keessatti aadaa naamu
saa fi bulchiinsa cimaa, qajeelfama ifa ta’ee fi hojjettoota hundaaf ejjennoo qabu diriir
suu. Bu’aa badaa malaammaltummaan geessisu ummata barsiisuu fi gatii naamusaa g
uddisuun ittisuuf gargaaruu danda’a.

Qorannoon impiriikaalaa hedduun akka agarsiisanitti, amaloonni dhaabbilee bal’aan h

edduun bulchiinsa fooyya’aa fi malaammaltummaa sadarkaa gadi aanaa ta’een walqa
batee jira. Malaammaltummaan kan dagaagu iftoominaa fi itti gaafatamummaa yeroo
laafaa ta’etti. Qulqullinni birokraasii malaammaltummaa irratti dhiibbaa kan uumu m
urteessaadha. Hanqinni qacarrii meritocratic fi leenjiin ogummaa birokraasii keessatti
kennamu dhabuun malaammaltummaa olaanaa wajjin walqabatee argama (Rauch and
Evans, 1997). Bakka mootummaan seeraa fi qajeelfama baay’ee kaa’etti qondaaltonni
mootummaa maamiltoota fayyadamuuf carraan guddaan jira.

Kunis Bulchiinsa magaalaa qorannoo jala jiru dabalatee biyya hiyyeessaaf, namoonni
daldaltoonni biyya keessaa dandeettii qaban, hoggantoonni, fi abbootiin qabeenyaa qa
beenya hanqina qabuu fi gatii guddaa qabu bakka bu’uu isaanii agarsiisa. Dandeettiin
isaanii hojii kiraa barbaaduu keessatti qisaasamuu hin qabu. Hojii bu’a qabeessa hojje
chaa jiraachuu qabu. Ta’us, invastimantii fi hojii oomishaa irratti bobba’uuf tasgabbii
siyaasaa qofa osoo hin taane tasgabbii dinagdee, tilmaamamuu fi amanamummaa gam
a hoggantoota damee mootummaatiin ni barbaachisa.

BOQONNAA SHAN
GOOLABAA FI YAADA

5.1.1. Xumura
Malaammaltummaan jijjiiramaa sababa maalummaa seeraan ala ta’uu isaatiin madaal
uun rakkisaa ta’eedha (Alagie, 2018). Haaluma walfakkaatuun akkasumas malaammal
tummaa dhaabbilee mootummaa keessatti malaammaltummaan dhimma walxaxaa fi b
abal’ataa ta’ee fi bu’a qabeessa ta’een furuuf mala kallattii hedduu barbaadudha. Innis
gocha amala ykn murtoo nama tokkoo irratti dhiibbaa uumuuf waan gatii guddaa qabu
dhiyeessuu, kennuu, fudhachuu ykn gaafachuudha. Kanaafuu, argannoo qorannoo kan
aa bu’uura godhachuun tajaajila jaarmiyaa tokkoo fooyyessuuf malaammaltummaa irr
aa fagaachuun hoggansa naamusaa dagaagsuun barbaachisaa ta’uu isaa xumuruun ni d
anda’ama. Dabalataanis, xiinxala malaammaltummaa dhaabbilee mootummaa keessat
ti mul’atuun malaammaltummaa ittisuuf tattaaffii addunyaa irratti taasifamu keessatti
gumaachuun mootummoota iftoominaa fi itti gaafatamummaa qaban fi qaamolee ilaal
latu ijaaruun ni danda’ama.

Dhimma kiraa sassaabdummaa kanarratti marii fi falmii amma gaggeeffamaa jiru irra
a xumurri faayidaa qabu tokko mallattoo dadhabinaa fi hanqina diinagdee, siyaasaa, fi
dhaabbilee biyya tokko keessatti gadi fageenyaan fi bu’uuraa ta’ee mul’atu ta’uu isaat
i. Qabxiin barbaachisaan malaammaltummaan fi dadhabbiin dhaabbilee akkasii walitti
hidhamiinsa qabaachuu fi wal soorachuu isaaniiti. Kanaafuu tarkaanfiiwwan bu’a qab
eessa malaammaltummaa kana irratti fudhataman mallattoolee osoo hin taane sababoo
ta bu’uuraa kana furuu qabu.

Malaammaltummaa jalaa bahuun akkuma dadhabina dhaabbilee biroo hir’isuun malaa

mmaltummaa to’achuuf gargaaru, biyyi tokko dadhabina dhaabbilee biroo akka mo’at
tu gargaara. Xumura ijoo Kanaafuu, malaammaltummaa malaammaltummaa irra aanu
uf abdii gaarii ta’e kan kennan dadhabina dhaabbilee hir’isuun haaromsa dinagdee, si
yaasaa fi dhaabbilee raawwachuudhaan hundee malaammaltummaa ittisuu irratti xiyy
eeffannaan kennamuu qaba.

5.2.2. Yaada kennaman

 Dhaabbileen imaammataa fi hojimaata cimaa malaammaltummaa ittisuu fi amala

naamusaa guddisuuf hojiirra oolchuu qabu. Argannoon qorannichaa akka agarsiis
utti, biyya tokko keessatti akkasumas bulchiinsa magaalaa qoratamaa jiru keessatt
i mallattoon dadhabina dinagdee, siyaasaa, fi dhaabbilee gadi fagoo fi bu’uuraa t
a’e mul’achuu isaati.
 Istaandardii Tajaajila Ifa Ta’e kaa’uu fi furmaata teeknooloojii sirna to’annoo toor
a interneetii irratti hojiirra oolchuun adeemsa tajaajilaa kaameraa nageenyaa daba
latee sirreessuu fi gahumsa fooyyessuu fi sochii hojjettoota mootummaa & maam
iltoota naannoo waajjiraatti hordofuu kan gocha malaammaltummaa dabalatee ho
jii naamusa hin qabne adda baasuu fi to’achuu danda’u.
 Imala keenyaan wanti hubanne malaammaltummaa qabatamaan compact gochuuf
hoggansi kutannoo qabu hanqinni akka jiru ture. Kanaaf, hoggansi kutannoo qabu
kan barbaachisu ture malaammaltummaa qabatamaan irraa fagaata, sababni isaas
hoggantoonni gahee adda addaa kanneen akka karoorsuu fi hojiirra oolchuu, mad
aaluu, hordofuu, to’achuu, kakaasuu, bulchuu, gurmeessuu, fi humna namaa fi ma
allaqaa sochoosuu raawwachuu waan danda’aniif, adeemsaalee kanaanis to’achuu
 ni danda’u malaammaltummaa malaammaltummaa aangoo murtii kennuu fi rakk
oo furuu dhaabbata isaanii kennameef irratti hundaa’a.
 Malaammaltummaa ittisuuf sirna hordoffii fi adabbii diriirsuun fedhii siyaasaa fi
hoggansa barbaada (Olga, 2018). Hordoffii fi adabbiin ergamtoota malaammaltu
mmaa, damee mootummaa fi dhuunfaa keessatti, imaammata farra malaammaltu
mmaa keessatti kallattiin gidduu seenuun kan raawwatamu yoo ta’u, adabbii daba
luunis furmaata malaammaltummaa caalaatti hubatamaa ta’e keessaa isa tokkodh
a (Tanzi,1996 in Olga. 2018 ). To’annoo bulchiinsaa fi jaarmiyaa, seeraa fi caasaa
farra malaammaltummaa jaarmiyaa idilee irratti hundaa’e; fi to’annoo hawaasum
maa ykn aadaa, amantaa, seera, fi gatii namoota dhuunfaa irratti dhiibbaa uumuu,
fi dhiibbaa hawaasummaa ittisaa wajjin akka walsimu uumuun illee barbaachisaa
dha. Malaammaltummaan amala naamusa hin qabnee fi carraa argachuu irraa kan
maddu yoo ta’e tarkaanfiiwwan ofiin of bulchuu hir’isan yaadameera. Gosti tarka
anfii kun furmaata ergamaa ijoo aangoo murtii qondaaltotaa hir’isuu kan deebisu
dha. Kunis kan raawwatamuu danda’u to’annoo birokraasii seera idilee, barmaatil
ee fi imaammata dhaabbilee keessatti hundeessuun, sirna odiitii, gamaaggamaa, fi
murtee giddugaleessaa uumuudhaan (Olga. 2018). Akka filannootti, malawwan t
o’annoo hawaasummaa hundeessuun ykn guddifachuun, hubannoo waloo sirnoot
a gatii jaarmiyaa bocuu, fi seera amala jaarmiyaa guddisuu, hordoffii hawaasumm
aa waloo fi qoqqobbii (Olga. 2018). Bakka malaammaltummaan kan uumamu de
ebii dhuunfaa bu’aa gocha isaanii irraa eegamu irraa kan ka’e jedhamee yaadamut
ti, dhaabbileen sirna badhaasaa fi adabbii keessoo diriirsuu danda’u. Sirnoonni ad
abbii amala hin barbaadamne adda baasuuf hordoffii irratti hirkatu (Olga. 2018).
Dhaabbanni tokko gatii farra malaammaltummaa eeguu fi malaammaltummaa irr
atti of to’achuu guddisuu yoo barbaade, adeemsa filannoo, namoota dhuunfaa gati
i naamusaa keessaa qaban qacaruun, leenjii gaggeessuu, gatii jaarmiyaa waliif da
barsuu, fi amala eegamu karaa faaruu cimsuu ( Olgaa 2018).
 Gahee bu’a qabeessa farra malaammaltummaa magaalattii ilaalchisee yaadni koo
Taye & Erestu, (2021) eeruun wal fakkaata akka armaan gadiitti:

Argannoowwan armaan olitti ibsaman irratti hundaa’uun qorannoon kun Ko

mishinicha caalaatti bu’a qabeessa akka ta’uuf tarkaanfiiwwan filannoo adda
addaa yaada dhiyeessa. Kanaafuu, malaammaltummaa qolachuun duula yero
o tokkoo waan hin taaneef, malaammaltummaa irratti obsa zeeroo guddisuuf b
arnoota naamusaa fi farra malaammaltummaa tartiibaan miseensota hawaasa
a gidduutti babal’isuun ni gorfama. Kana malees, ergama Komishinichaa fi b
aasii malaammaltummaa ittisuuf bahu kan ilaalu baajata sirrii ramaduun dhi
mma mootummaa naannichaa isa guddaa ta’uu qaba. Tooftaaleen kallattii im
aammataa addaa fudhachuudhaan, akkasumas qondaaltota mootummaa, gegg
eessitoota amantii fi hawaasaa, dhaabbilee barnootaa, fi dhaabbilee mootum
maa dhimmi ilaallatu biroo, waldaalee siivikii, dhaabbilee miti mootummaa, fi
dhaabbilee idil-addunyaa deeggarsa barbaachisaa ta’e akka kennan qajeelch
uudhaan hojiirra ooluu danda’u. Dhaabbileen olaanoos dandeettii Komishinic
haa cimsuu keessatti gahee isaanii bahuu qabu. Keessattuu yunivarsiitiiwwan
qorannicha keessatti argaman qorannoo gaggeessuu fi tajaajila hawaasaa ken
nuudhaan deeggarsa gochuu qabu.
(Taayyee fi Erestu, 2021)

Sebastian yaada hundarra gaarii ta’es akka armaan gadiitti ibseera:

 Tarsiimoon ittisaa kun carraa malaammaltummaa hawaasa guutuu keessatti
mul’atu hir’isuuf kan raawwatamudha. Amanamummaa fi ogummaa qondaalt
ota mootummaa mirkaneessuun gahaa ta’uu baatus carraa qondaaltota mootu
mmaa fi kaka’umsa malaammaltummaa irratti bobba’an to’achuufis sirni hor
doffii fi onnachiiftuu ulfaataa ta’e barbaachisaadha. Kanarraa kan ka’e, ACA
tokko keessatti birokraatota gahumsa qaban akkasumas qorattoota farra mala
ammaltummaa qacaruuf hojimaatni filannoo hojjettootaa gahumsa qabu seera
bu’uuraa (meritocratic principles) irratti hundaa’e barbaachisaadha

(Bolongaita, 2010 fuula 16; Quah, 2009 fuula 31 Sebastian, 2016 keessatti).

 Dhumarratti, yaada caaseffama qabu kana hordofuu fi tooftaalee yaadaman hojiirr

a oolchuun bulchiinsi Magaalaa Adaamaa qulqullina tajaajila isaa ol kaasuu, itti q
uufinsa maamilaa guddisuu, jaarmiyaalee mootummaa biroo naannichaa akkasum
as biyyattii keessatti ejjennoo dorgomaa isaa cimsuu danda’a.

GALATA WAAQAYYOO !

WAABII
Reni R, 2019- Joornaalii Hooggansa Jaarmiyaalee Jildii 1, Lakk.1 (2019) 17-28
Daani'eel A, 2018 -DHIIBBAA Malaammaltummaan BIYYOOTA GUDDAA JIRAN
KEESSATTI GUDDINA DIINAGDEE IRRATTI QABU
XIINXALA DINAGDEE

Berihun A. (--).SIRNA SEERAA MALAALAMALAA ITOOPHIYAA: MADAALLII

ILAALCHA SEERA ADDUNYAA IRRATTI: Oromia Law Journal [Vol.4, No.1].

Eugen D, 2016 -Sababoota fi Bu’aa Malaammaltummaa: Qorannoo Empirical Waggo

ota Kurnan Darban Maal Qabe
Nu Barsiisee? Qorannoon tokko

Taye & Eews, 2021: Malaammaltummaa Itoophiyaa: Bu’a qabeessummaa Komishinii

n Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Malaammaltummaa Ittisuu Keessatti Madaal
uu

ALGIE,2018: Qorannoon Hariiroo Malaammaltummaa fi Hiyyummaa, Liqaa Mootu

mmaa, fi Guddina Diinagdee: Qo’annoo Haala Gaambiyaa (1996-2016)
Filataa, 2019: Mana Barumsaa Seeraa, Yuunivarsiitii Hawaasaa, Hawaasaa, Sidaamaa,
Itoophiyaa.

Joornaalii Dhimma Ummataa Afrikaa Jildii 13 lakkoofsa 1 • June 2022

Iftoomina Idil-addunyaa (2020). Indeeksii Ilaalcha Malaammaltummaa.

Baankii Addunyaa (2020). Malaammaltummaa: Misooma Diinagdeetiif Balaa.

OECD (2020) jedhamuun beekama. Konveenshinii Farra Malaammaltummaa.

Olga B, 2018: Qorannoon malaammaltummaa bu’uura Xiinxala fi Misooma Dhaabbil

ee fayyadamuun marsaa caalbaasii bittaa bu’uuraalee misoomaa irratti hojiirra oolmaa

MALAALAMALAA: SABABA, BU’AA FI FAYYAA, Joornaalii Misooma Eeshiya

a-Paasifiik, Jildii. 7, Lakk.2, Muddee 2000

https://www.manage.gov.in/studymaterial/Hoggansa.pdf

https://www.scribd.com/document/106629129/Hoggansi maali