Bond Markets, Analysis, and Strategies

(9th Edition ) 9th Edition

Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/bond-markets-analysis-and-strategies-9th-edition-9th-
edition/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Fundamentals of Futures and Options Markets, 9th

Edition, Global Edition John Hull

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-futures-and-
options-markets-9th-edition-global-edition-john-hull/

Systems Analysis and Design (9th Edition) Kenneth E.

Kendall

https://ebookmass.com/product/systems-analysis-and-design-9th-
edition-kenneth-e-kendall/

Strategies for Palladium-Catalyzed Non-Directed and

Directed C-H Bond Functionalization 1st Edition Edition
Anant R. Kapdi And Debabrata Maiti (Eds.)

https://ebookmass.com/product/strategies-for-palladium-catalyzed-
non-directed-and-directed-c-h-bond-functionalization-1st-edition-
edition-anant-r-kapdi-and-debabrata-maiti-eds/

Managers and the Legal Environment: Strategies for

Business 9th Edition, (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/managers-and-the-legal-environment-
strategies-for-business-9th-edition-ebook-pdf/
Sales Management: Analysis and Decision Making 9th
Edition, (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/sales-management-analysis-and-
decision-making-9th-edition-ebook-pdf/

(eTextbook PDF) for Quantitative Chemical Analysis 9th

Edition

https://ebookmass.com/product/etextbook-pdf-for-quantitative-
chemical-analysis-9th-edition/

Book Markets in Mediterranean Europe and Latin America:

Institutions and Strategies 15th-19th Centuries
Montserrat Cachero

https://ebookmass.com/product/book-markets-in-mediterranean-
europe-and-latin-america-institutions-and-strategies-15th-19th-
centuries-montserrat-cachero/

P.O.W.E.R. Learning: Strategies for Success in College

and Life 9th Edition Robert Feldman

https://ebookmass.com/product/p-o-w-e-r-learning-strategies-for-
success-in-college-and-life-9th-edition-robert-feldman/

Book Markets in Mediterranean Europe and Latin America:

Institutions and Strategies (15th-18th Centuries) 1st
Edition Montserrat Cachero

https://ebookmass.com/product/book-markets-in-mediterranean-
europe-and-latin-america-institutions-and-strategies-15th-18th-
centuries-1st-edition-montserrat-cachero/
Vice President, Business Publishing: Donna Battista
Acquisitions Editor: Kate Fernandes
Editorial Assistant: Elissa Senra-Sargent
Vice President, Product Marketing: Maggie Moylan
Director of Marketing, Digital Services and Products: Jeanette
Koskinas
Senior Product Marketing Manager: Alison Haskins
Executive Field Marketing Manager: Lori DeShazo
Senior Strategic Marketing Manager: Erin Gardner
Team Lead, Program Management: Ashley Santora
Program Manager: Kathryn Dinovo
Team Lead, Project Management: Jeff Holcomb
Project Manager: Liz Napolitano
Operations Specialist: Carol Melville
Creative Director: Blair Brown
Art Director: Jon Boylan
Vice President, Director of Digital Strategy and Assessment: Paul
Gentile
Manager of Learning Applications: Paul DeLuca
Digital Editor: Megan Rees
Director, Digital Studio: Sacha Laustsen
Digital Studio Manager: Diane Lombardo
Digital Studio Project Manager: Melissa Honig
Digital Content Team Lead: Noel Lotz
Digital Content Project Lead: Miguel Leonarte
Full-Service Project Management, Composition, and Interior Design:
S4Carlisle Publishing Services
Cover Designer: Joyce Wells
Cover Art: ©Jim Barber/Fotolia
Printer/Binder: R.R. Donnelley/Willard
Cover Printer: Lehigh-Phoenix/Hagerstown

Microsoft and/or its respective suppliers make no representations about

the suitability of the information contained in the documents and related
graphics published as part of the services for any purpose. All such
documents and related graphics are provided “as is” without warranty of
any kind. Microsoft and/or its respective suppliers hereby disclaim all
warranties and conditions with regard to this information, including all
warranties and conditions of merchantability, whether express, implied or
statutory, fitness for a particular purpose, title and non-infringement. In no
event shall Microsoft and/or its respective suppliers be liable for any
special, indirect or consequential damages or any damages whatsoever
resulting from loss of use, data or profits, whether in an action of contract,
negligence or other tortious action, arising out of or in connection with the
use or performance of information available from the services.

The documents and related graphics contained herein could include

technical inaccuracies or typographical errors. Changes are periodically
added to the information herein. Microsoft and/or its respective suppliers
may make improvements and/or changes in the product(s) and/or the
program(s) described herein at any time. Partial screen shots may be
viewed in full within the software version specified.

Microsoft® and Windows® are registered trademarks of the Microsoft

Corporation in the U.S.A. and other countries. This book is not sponsored
or endorsed by or affiliated with the Microsoft Corporation.

Copyright © 2016, 2013, 2010 by Pearson Education, Inc. or its affiliates.

All Rights Reserved. Manufactured in the United States of America. This
publication is protected by copyright, and permission should be obtained
from the publisher prior to any prohibited reproduction, storage in a
retrieval system, or transmission in any form or by any means, electronic,
mechanical, photocopying, recording, or otherwise. For information
regarding permissions, request forms, and the appropriate contacts within
the Pearson Education Global Rights and Permissions department, please
visit www.pearsoned.com/permissions/.

Acknowledgments of third-party content appear on the appropriate page

within the text.
PEARSON, ALWAYS LEARNING, MYFINANCELABTM are exclusive
trademarks, in the U.S. and/or other countries, owned by Pearson
Education, Inc. or its affiliates.

Unless otherwise indicated herein, any third-party trademarks that may

appear in this work are the property of their respective owners, and any
references to third-party trademarks, logos, or other trade dress are for
demonstrative or descriptive purposes only. Such references are not
intended to imply any sponsorship, endorsement, authorization, or
promotion of Pearson’s products by the owners of such marks, or any
relationship between the owner and Pearson Education, Inc. or its
affiliates, authors, licensees, or distributors.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Fabozzi, Frank J.

Bond markets, analysis, and strategies/Frank J. Fabozzi.—Ninth edition.

pages cm

Includes index.

ISBN 978-0-13-379677-3—ISBN 0-13-379677-9 1. Bonds. 2.

Investment analysis. 3. Portfolio management. 4. Bond market. I.
Title.

HG4651.F28 2016

332.63’23—dc23

2014033129

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
ISBN 10: 0-13-379677-9

ISBN 13: 978-0-13-379677-3

To the memory of my parents,
Josephine and Alfonso Fabozzi.
Contents
1. Preface x

1. 1 Introduction 1

1. Learning Objectives 1

2. Sectors of the U.S. Bond Market 2

3. Overview of Bond Features 3

4. Risks Associated with Investing in Bonds 8

5. Overview of the Book 11

6. Questions 12

2. 2 Pricing of Bonds 14

1. Learning Objectives 14

2. Review of Time Value of Money 14

3. Pricing a Bond 20

4. Complications 26

5. Pricing Floating-Rate and Inverse-Floating-Rate Securities 28

6. Price Quotes and Accrued Interest 30

7. Key Points 31

8. Questions 32

3. 3 Measuring Yield 34
 1. Learning Objectives 34

2. Computing the Yield or Internal Rate of Return on any

Investment 35

3. Conventional Yield Measures 38

4. Potential Sources of a Bond’s Dollar Return 46

5. Total Return 49

6. Applications of the Total Return (Horizon Analysis) 54

7. Calculating Yield Changes 54

8. Key Points 55

9. Questions 55

4. 4 Bond Price Volatility 58

1. Learning Objectives 58

2. Review of the Price–Yield Relationship for Option-Free Bonds

59

3. Price-Volatility Characteristics of Option-Free Bonds 60

4. Measures of Bond Price Volatility 62

5. Convexity 73

6. Additional Concerns When Using Duration 82

7. Do Not Think of Duration as a Measure of Time 82

8. Approximating a Bond’s Duration and Convexity Measure 83

 9. Measuring a Bond Portfolio’s Responsiveness to Nonparallel
Changes in Interest Rates 85

10. Key Points 89

11. Questions 90

5. 5 Factors Affecting Bond Yields and the Term Structure of Interest

Rates 92

1. Learning Objectives 92

2. Base Interest Rate 93

3. Benchmark Spread 93

4. Term Structure of Interest Rates 99

5. Swap Rate Yield Curve 119

6. Key Points 120

7. Questions 122

6. 6 Treasury and Federal Agency Securities 125

1. Learning Objectives 125

2. Treasury Securities 125

3. Stripped Treasury Securities 133

4. Federal Agency Securities 134

5. Key Points 137

6. Questions 138

7. 7 Corporate Debt Instruments 140

 1. Learning Objectives 140

2. Seniority of Debt in a Corporation’s Capital Structure 141

3. Bankruptcy and Creditor Rights 142

4. Corporate Debt Ratings 144

5. Corporate Bonds 146

6. Medium-Term Notes 153

7. Commercial Paper 156

8. Bank Loans 158

9. Default Risk for Corporate Debt Instruments 162

10. Corporate Downgrade Risk 167

11. Corporate Credit Spread Risk 167

12. Key Points 168

13. Questions 169

8. 8 Municipal Securities 172

1. Learning Objectives 172

2. Types and Features of Municipal Securities 173

3. Municipal Money Market Products 178

4. Floaters/Inverse Floaters 179

5. Credit Risk 180

6. Risks Associated with Investing in Municipal Securities 182

 7. Yields on Municipal Bonds 183

8. Municipal Bond Market 184

9. The Taxable Municipal Bond Market 186

10. Key Points 186

11. Questions 187

9. 9 International Bonds 189

1. Learning Objectives 189

2. Classification of Global Bond Markets 190

3. Non-U.S. Bond Issuers and Bond Structures 191

4. Foreign Exchange Risk and Bond Returns 193

5. Bonds Issued by Non-U.S. Entities 194

6. Key Points 206

7. Questions 207

10. 10 Residential Mortgage Loans 209

1. Learning Objectives 209

2. Origination of Residential Mortgage Loans 210

3. Types of Residential Mortgage Loans 211

4. Conforming Loans 219

5. Risks Associated with Investing in Mortgage Loans 220

6. Key Points 221

 7. Questions 221

11. 11 Agency Mortgage Pass-Through Securities 223

1. Learning Objectives 223

2. Sectors of the Residential Mortgage-Backed Security Market

224

3. General Description of an Agency Mortgage Pass-Through

Security 225

4. Issuers of Agency Pass-Through Securities 227

5. Prepayment Conventions and Cash Flow 228

6. Factors Affecting Prepayments and Prepayment Modeling 235

7. Cash Flow Yield 240

8. Prepayment Risk and Asset/Liability Management 242

9. Secondary Market Trading 243

10. Key Points 244

11. Questions 245

12. 12 Agency Collateralized Mortgage Obligations and Stripped

Mortgage-Backed Securities 248

1. Learning Objectives 248

2. Agency Collateralized Mortgage Obligations 249

3. Agency Stripped Mortgage-Backed Securities 282

4. Key Points 284

 5. Questions 285

13. 13 Nonagency Residential Mortgage-Backed Securities 288

1. Learning Objectives 288

2. Collateral Types 290

3. Credit Enhancement 290

4. Cash Flow for Nonagency Mortgage-Backed Securities 296

5. Key Points 301

6. Questions 302

14. 14 Commercial Mortgage Loans and Commercial Mortgage–

Backed Securities 304

1. Learning Objectives 304

2. Commercial Mortgage Loans 305

3. Commercial Mortgage-Backed Securities 307

4. Types of Deals 312

5. Key Points 314

6. Questions 315

15. 15 Asset-Backed Securities 317

1. Learning Objectives 317

2. Creation of an Asset-Backed Security 318

3. Collateral Type and Securitization Structure 323

 4. Credit Risks Associated with Investing in Asset-Backed
Securities 324

5. Review of Several Major Types of Asset-Backed Securities 327

6. Dodd-Frank Wall Street Reform and Consumer Protection Act

334

7. Collateralized Debt Obligations 335

8. Key Points 337

9. Questions 338

16. 16 Pooled Investment Vehicles for Fixed-Income Investors 340

1. Learning Objectives 340

2. Investing in Pooled Investment Vehicles 341

3. Investment Company Shares 342

4. Exchange-Traded Funds 346

5. Hedge Funds 352

6. Real Estate Investment Mortgage Trusts 354

7. Key Points 356

8. Questions 357

17. 17 Interest-Rate Models 358

1. Learning Objectives 358

2. Mathematical Description of One-Factor Interest-Rate Models

359
 3. Arbitrage-Free versus Equilibrium Models 362

4. Empirical Evidence on Interest-Rate Changes 364

5. Selecting an Interest-Rate Model 366

6. Estimating Interest-Rate Volatility Using Historical Data 367

7. Key Points 370

8. Questions 371

18. 18 Analysis of Bonds with Embedded Options 372

1. Learning Objectives 372

2. Drawbacks of Traditional Yield Spread Analysis 373

3. Static Spread: An Alternative to Yield Spread 373

4. Callable Bonds and their Investment Characteristics 378

5. Components of a Bond with an Embedded Option 380

6. Valuation Model 382

7. Option-Adjusted Spread 395

8. Effective Duration and Convexity 395

9. Key Points 397

10. Questions 398

19. 19 Analysis of Residential Mortgage–Backed Securities 400

1. Learning Objectives 400

2. Static Cash Flow Yield Methodology 401

 3. Monte Carlo Simulation Methodology 409

4. Total Return Analysis 423

5. Key Points 424

6. Questions 425

20. 20 Analysis of Convertible Bonds 428

1. Learning Objectives 428

2. Convertible Bond Provisions 429

3. Categorization of Convertible Securities 430

4. Basic Analytics and Concepts for Convertible Bond Analysis

432

5. Option Measures 436

6. Profile of a Convertible Bond 438

7. Pros and Cons of Investing in a Convertible Bond 438

8. Convertible Bond Arbitrage 440

9. Options Approach to Valuation 442

10. Key Points 443

11. Questions 444

21. 21 Measuring Credit Spread Exposures of Corporate Bonds 446

1. Learning Objectives 446

2. Measuring Changes in Credit Spreads 447

3. Measuring Credit Spread Sensitivity 447

 4. Empirical Duration for Corporate Bonds 451

5. Key Points 458

6. Questions 459

22. 22 Corporate Bond Credit Analysis 462

1. Learning Objectives 462

2. Overview of Corporate Bond Credit Analysis 463

3. Analysis of Business Risk 464

4. Corporate Governance Risk 466

5. Financial Risk 468

6. The Investment Decision 471

7. Corporate Bond Credit Analysis and Equity Analysis 472

8. Case Study: Credit Analysis of Sirius XM Holdings Inc. 472

9. Case Study: Sino-Forest Corporation 482

10. Key Points 488

11. Questions 488

23. 23 Credit Risk Modeling 490

1. Learning Objectives 490

2. Difficulties in Credit Risk Modeling 491

3. Overview of Credit Risk Modeling 492

4. Credit Ratings versus Credit Risk Models 493

 5. Structural Models 493

6. Estimating Portfolio Credit Risk: Default Correlation and

Copulas 498

7. Reduced-Form Models 499

8. Empirical Evidence: Credit Ratings, Structural Models, and

Reduced-Form Models 502

9. An Application of Credit Risk Modeling 503

10. Incomplete-Information Models 507

11. Key Points 508

12. Questions 509

24. 24 Bond Portfolio Management Strategies 510

1. Learning Objectives 510

2. The Asset Allocation Decision 511

3. Portfolio Management Team 512

4. Spectrum of Bond Portfolio Strategies 513

5. Bond Benchmarks 515

6. The Primary Risk Factors 521

7. Top-Down versus Bottom-Up Portfolio Construction and

Management 522

8. Active Portfolio Strategies 523

9. Smart Beta Bond Strategies 537

 10. The Use of Leverage 539

11. Key Points 545

12. Questions 546

25. 25 Bond Portfolio Construction 550

1. Learning Objectives 550

2. Brief Review of Portfolio Theory and Risk Decomposition 551

3. Application of Portfolio Theory to Bond Portfolio Construction

552

4. Tracking Error 554

5. Cell-Based Approach to Bond Portfolio Construction 558

6. Portfolio Construction with Multi-Factor Models 560

7. Key Points 575

8. Questions 575

26. 26 Considerations in Corporate Bond Portfolio Management 580

1. Learning Objectives 580

2. Risk–Return for Corporate Bonds versus Equities 581

3. Corporate Bond Benchmarks 583

4. Credit Relative Value Strategies 588

5. Constraint-Tolerant Investing 592

6. Using Credit Risk Modeling to Construct Corporate Bond

Portfolios 595
 7. Liquidity Management for Corporate Bond Portfolios 598

8. Key Points 604

9. Questions 605

27. 27 Liability-Driven Investing for Defined Benefit Pension Plans

607

1. Learning Objectives 607

2. Historical Background 608

3. Understanding the Liabilities of DB Pension Plan Liabilities 608

4. LDI Strategies 611

5. De-Risking Solutions to Mitigate Risk 614

6. Strategies for Hedging Interest-Rate Risk 615

7. Key Points 623

8. Questions 624

28. 28 Bond Performance Measurement and Evaluation 626

1. Learning Objectives 626

2. Requirements for a Bond Performance and Attribution Analysis

Process 627

3. Performance Measurement 627

4. Performance Attribution Analysis 633

5. Key Points 638

6. Questions 639
29. 29 Interest-Rate Futures Contracts 641

1. Learning Objectives 641

2. Mechanics of Futures Trading 642

3. Futures versus Forward Contracts 644

4. Risk and Return Characteristics of Futures Contracts 644

5. Interest-Rate Futures Contracts 645

6. Pricing and Arbitrage in the Interest-Rate Futures Market 651

7. Bond Portfolio Management Applications 658

8. Key Points 676

9. Questions 677

30. 30 Interest-Rate Options 679

1. Learning Objectives 679

2. Options Defined 680

3. Differences Between an Option and a Futures Contract 680

4. Types of Interest-Rate Options 680

5. Intrinsic Value and Time Value of an Option 683

6. Profit and Loss Profiles for Simple Naked Option Strategies 684

7. Put–Call Parity Relationship and Equivalent Positions 696

8. Option Price 698

9. Models for Pricing Options 699

 10. Sensitivity of Option Price to Change in Factors 708

11. Hedge Strategies 712

12. Key Points 718

13. Questions 719

31. 31 Interest-Rate Swaps, Caps, and Floors 721

1. Learning Objectives 721

2. Interest-Rate Swaps 722

3. Interest-Rate Caps and Floors 744

4. Key Points 750

5. Questions 751

32. 32 Credit Default Swaps 754

1. Learning Objectives 754

2. Credit Events 755

3. Single-Name CDS 758

4. Index CDS 764

5. Economic Interpretation of a CDS and an Index CDS 766

6. Using CDSs for Controlling Credit Risk 768

7. Key Points 769

8. Questions 770

1. Index 773
Preface
The objective of the first edition of Bond Markets, Analysis, and
Strategies published in 1989 was to provide coverage of the products,
analytical techniques for valuing bonds and quantifying their exposure to
changes in interest rates, and portfolio strategies for achieving a client’s
objectives. In the seven editions subsequently published and in the current
edition, the coverage of each of these areas has been substantially updated.
Throughout this book there are practical applications of principles as
provided by third-party commercial vendors.

Each edition has benefited from the feedback of readers and instructors
using the book at universities and training programs. I benefited from
many discussions with chief investment officers, portfolio managers,
analysts, traders, and regulators, as well as my experiences serving on the
board of directors of two BlackRock fund complexes and consulting
engagements,

I am confident that the ninth edition continues the tradition of providing

up-to-date information about the bond market and the tools for managing
bond portfolios.

Chapters New to the Ninth Edition

Chapter 16: Pooled Investment
Vehicles for Fixed-Income
Investors
The chapters prior to this chapter in the book focus on individual debt
instruments. This new chapter describes investment vehicles that represent
pooled investments and are also referred to as collective investment
vehicles. They include investment company shares, exchange-traded
shares, hedge funds, and real estate investment trusts. We discuss them
from two perspectives: their investment characteristics and their use as
part of a bond portfolio strategy.
Chapter 21: Measuring Credit
Spread Exposures of Corporate
Bonds
Earlier chapters in the book explain how to quantify the interest-rate
sensitivity of a bond and a bond portfolio to a change in the level of
Treasury rates. In this new chapter, the focus is on how to best model
credit spread behavior and how to measure exposure to credit spread risk
when Treasury rates change.
Chapter 26: Considerations in
Corporate Bond Portfolio
Management
Whereas earlier chapters in the book describe bond portfolio strategies and
management in general, this new chapter covers issues associated
specifically with the management of corporate bond portfolios. Coverage
includes the stability of the investment characteristics of bond market
indexes, credit relative value trades, constraint-tolerating investing, and
how to quantify liquidity risk for corporate bonds.
Chapter 27: Liability-Driven
Investing for Defined Benefit
Pension Plans
The eighth edition of the book had a chapter entitled “Liability-Driven
Strategies,” which just described immunization and cash flow matching
strategies. That chapter (Chapter 24) is replaced with this new chapter
that focuses on liability-driven investing for defined benefit pension plans.
The chapter begins with a description of how historically pension plan
sponsors incorrectly formulated investment policy by focusing solely on
the asset side. After covering measures used to describe the health of a
defined benefit pension plan, liability-driven investing strategies are
described that take into account their liability obligations.

Significantly Revised Chapters

Chapter 22: Corporate Bond
Credit Analysis (Chapter 19 in the
previous edition)
Expanded coverage and the addition of two cases—credit analysis and
covenant analysis of Sirius XM Holdings Inc. and credit analysis of Sino-
Forest Corporation (a commercial forestry company in China)—are
provided.
Chapter 24: Bond Portfolio
Management Strategies (Chapter
22 in the previous edition)
New material on selection of bond benchmarks, problems with market-
capitalization-weighted bond indexes, customized indexes, alternative
bond benchmarks, and smart beta strategies are provided.

Other Noteworthy Changes to

Chapters
Another random document with
no related content on Scribd:
 Paitsi kulunutta pukua merkittiin se vainajan ainoaksi
jälkeenjättämäksi omaisuudeksi.

ELÄKE
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<4
4

— Kas niin, vanha veikko! tervehti lääkäri istahtaessaan Esko

Kiilan sairasvuoteen ääreen. — Unta on tullut sentään — vai?

Sairas murahti jurosti ja lyhyeen, jonka lääkäri vanhana toverina

ymmärsi myöntymykseksi ja johon hän oli täydellisesti tyytyväinen.
Monena muuna päivänä oli hän saanut tyytyä niukempaankin
vastaukseen.

Sairaan kädet, jotka velttoina lepäsivät peitteellä, alkoivat liikkua,

ja toisen niistä hän siirsi vitkalleen tyynylle päänsä taakse, katseen
sillä aikaa harhaillessa ympäri huonetta, jonka seinillä riippui
pyssyjä, laukkuja ja kaikenlaisia metsämiehen kapistuksia.

— Saisit sen sanoa suoraan ja peittelemättä, Riska.

— No niin, kyllä minä luulen…

— Sinä tiedät sen.

— Tiedän, veli, tiedän.

Sairas ummisti silmänsä ja henkäisi pitkään, henkäisi toisenkin

kerran ja lausui sitten:
 — Se helpoitti se — kiitos.

Lääkäri oli koko ajan tarkannut potilaansa parroittuneita kasvoja,

joista korkea nenä kohosi kuin kivi kaislikosta ja joihin silmät,
raukeudestaan huolimatta, loivat sentään jonkun verran eloa.

Moneen päivään ei tämän sairasvuoteen ääressä oltu vaihdettu

näin lukuisia sanoja.

— Sinä otat sen rauhallisesti vastaan, vanha, uljas toveri. Vaikka

minä pelkäsin…

— Pelkäsit. Ei kai tämä sinun ensimäinen kuolemantuomiosi ollut?

Lienet niitä jo sadoittain tautivuoteille kyydinnyt…

— Tovereista olet ensimäinen…

Sairaan ja lääkärin katseet yhtyivät hetkeksi. Kumpaisenkin

mieleen välähti kuvia elämän aikaisemmilta ajoilta. Yhteisten
muistojen runsaudesta olisi saattanut koota paksun kirjan, joka ei
varmaankaan olisi jäänyt omaa ominaista viehätystään vaille.

Nyt oli elämän syyspuoli kumpaisellakin. Hänelläkin, joka toi

kuoleman viestin veljelleen, oli aika lailla harmaata ohimoilla.

— Laura Paatero on käynyt täällä, virkahti Esko Kiila

äänettömyyden jälkeen, eikä lääkäri kummastellut enää
vähäpuheisen potilaansa puheliaisuutta. Kun hän oli jo näin paljon
puhunut, saattoi hän kai puhua enemmänkin…

— Laura Paatero… Se tahtoo sanoa?…

 — Sinä et muista. Ollin sisar, jonka kanssa olin kihloissa
muinaisina päivinä.

— Kas, nythän sen muistankin. Veli, sinähän sait sitten omituisen

vastenmielisyyden morsiantasi kohtaan, ja kaikki raukesi.

— Selittämättömän vastenmielisyyden — ja ilman pienintäkään

syytä. Sitä tapahtuu jos jonkinlaista avarassa maailmassa.

— No — ja hän? Mitä hän nyt tahtoi?

Sairas rypisti kulmiaan ja sulki silmänsä kuin päästäkseen jotakin

kiusallista näkemästä. Vasta pitkän hetken perästä hän puhui:

— Sinä muistanet ehkä kuinka menettelyni masensi hänet. Mutta

minä en voinut toisin. Enkä tahtonut tietää enkä kuullakaan mitään
hänestä. Ja kaikki mitä sitten pitkien vuosien kuluessa on tietooni
tullut, supistuu siihen, että hän on elänyt yksin kuten minäkin.

— Ja tämän kertoi hän itsekin käydessään sinulle?

— Niin, ja myöskin sen, että oli hyljännyt enemmän kuin yhden

arvokkaan kosijan — hänellähän oli näköä kylläkin, hänellä — ja että
oli hukannut terveytensä suruunsa… ja… ja että toimeentulonsa on
nykyisin kaikkea muuta kuin tyydyttävä.

Seurasi taas äänettömyys.

Sen kuluessa otti lääkäri sairaan käden peitteeltä painaen

sormensa valtimolle, mutta katseensa antoi hän kulkea ympäri
huonetta ja kuvitteli mielessään miltä täällä mahtoi näyttää silloin,
kun Laura Paatero seisoi tämän vuoteen ääressä kertoen hukkaan
menneestä elämästään. Mahtoiko Eskolta riittää kolmeakaan sanaa
hänelle —? Pyysikö istumaankaan —?

— Milloinka hän kävi täällä?

— Eilen.

— Olitko edes siedettävä hänelle?

— Luulisin… Veli, minä… minä tahtoisin…

— Mitä sitten?

— Hyvittää. Sovittaa hiukan minkä voin.

Lääkäri hymähti surullisesti. Hän ei voinut muuta, muistaessaan

minkä viestin vasta oli tuonut.

— Ja miten luulet voivasi — nyt — enää — niin lohdullista kuin se

olisikin elämän viimeisinä hetkinä.

— Kiitos siitä, että annoit minulle kuoleman varmuuden. Vain sen

avulla voinkin tehdä mitä aion.

— Merkillinen mies…

— Mutta onko kuolema ehdottoman varma?

— Valitettavasti, veli. Sinähän tahdoit tietää alastoman totuuden,

ja minä annoin sen sinulle sellaisenaan.

— Kepeä totuus. Tieto, joka antaa minulle tarvittavat voimat.

Kunhan elinpäiväni eivät sittenkin venyisi liian pitkiksi?
 — Korkeintaan kolme, neljä viikkoa on jäljellä.

Sairas käännähti ja katsoi tutkivasti lääkäriin. Hänen hetkeksi

elostuva katseensa tahtoi aivan lävistää toisen kasvot.

— Siinä on liikaakin, sanoi hän sitten kylmästi.

Lääkäri istui vielä hetkisen taaksepäin nojautuneena katsellen

harmaita, tylyjä kasvoja. Niiltä näytti yhtäkkiä pyyhkiytyneen pois
äskeinen odottamaton avomielisyys, ja tiukkaan puristautuva suu
ilmoitti puhelun täksi kerraksi loppuneen.

Mitä mahtoi kuolemaansa kohti kulkija suunnitella, mietti Riska.

Mikä oli oleva hänen sovituksensa? Vajaampana tai täydellisempänä
täytyi sen kuitenkin tapahtua aineellisuuden puitteissa, ainoastaan
siinä. Sielullinen, rakkauden vaatima sovitus — ei, sellainen olisi
tässä tapauksessa ollut kuulumaton. Ehkä tekee hän testamentin,
luovuttaa kaiken jäljelle jäävän omaisuutensa entiselle
morsiamellensa. Niin, sehän oli ainoa mahdollinen. Mutta vähän tuo
toinen siitä kostuisi — hyvin vähän. Esko Kiilan omaisuus sisältyi
tämän vanhanpojan asumuksen seinien sisään, näihin kolmeen
yksinkertaiseen huoneeseen, joissa hän oli asunut pian
parikymmentä vuotta koirinensa, vanhan emännöitsijän hoivaamana.
Ei tästä suuria lähtisi, ainakaan rahallisesti. Mahdollisesti kyllä hän,
joka nämä kapistukset saisi, antaisi niille suuren aarteen arvon,
rakkauden ja muistojen hopeoiman — ja niin tietysti tekisikin nainen,
joka parhaimmat ikävuotensa oli epätoivoista rakkautta povessaan
kantanut. Mutta puutteellisiksi hänen päivänsä silti jäisivät ja
leipänsä yhtä niukaksi kuin ennenkin.

Lääkäri nousi verkalleen tuoliltaan toivottaen rauhallista lepoa,

johon sairas vastasi silmiään vain hiukan raoittamalla.
 Huomenna, huomenna hän aikoi jatkaa keskustelua ja huomiseen
mennessä miettiä ja punnita kaikilta mahdollisilta puolilta
aikomaansa askelta.

Arkana ja epämääräisenä ensin mieleen herättyään oli se aie

tuntunut oudolta ja mahdottomalta ja — mikä pahinta — tuntunut
naurettavalta. Mutta siitä huolimatta ei Esko ollut saanut sitä
hyljätyksi mielestään, vaan oli hitain, varovaisin ajatuksin askarrellut
tunti tunnilta sen kimpussa. Nyt, kun hän oli, joskin täysin peitetyssä
muodossa, ottanut sen puheeksi lääkäri Riskan kanssa, tunsi hän
selvästi, että tuo salainen aikomus oli siten ikäänkuin polkenut
varmemman jalansijan itselleen hänen sielussaan. Lujittautunut
siellä. Naurettavuus haihtui pois. Teon, keski-ikäisen, kuolemaansa
kohti kulkevan miehen teon täytyi toki olla jotakin muuta kuin
naurettavaa. Sellaisia askeleita oli maailmassa tai paremminkin
maailmasta erotessa astuttu ennenkin.

Pikainen ja epäämätön kuolema!

Se oli nyt siis varma, se…

Hän katseli elämäänsä sen valossa, sen voimakkaan, kirkastavan

tunnepiirin vaikutuksessa. Tuleva, tuntematon elämä, jonne mentiin
haudan kautta, siinsi hänen edessään kuin rannaton ulappa, suuri ja
summaton, illan hämärä tuntu äärettömyytensä yllä… Sen helmaan
hän liukuisi pian, näin, niinkuin työnnetään vene vesille aavalta
hietarannalta. Mutta ei yhtään, ei ainuttakaan ihmistä saanut jäädä
sille rannalle katkerasti hänen jälkeensä katsomaan.

Ei Laura Paaterokaan… se ainoa, jolla vain olisi siihen ollutkin

todellinen syynsä.
 Seuraavana päivänä sai lääkäri Riska tietää, ettei hyvityksen
muoto ollutkaan testamentti.

Saavuttuaan tavallisella määrääjällään Kiilan kotiin tapasi hän

portaissa pastorin, jolla oli sama matkanmäärä kuin hänellä
itselläänkin.

— Ka terve! Olipa kaunista, että tulit katsomaan vanhaa toveria,

ennenkuin hän jättää meidät.

— Tulen hänen pyynnöstään. Sain kutsun myöhään illalla.

Luuletko… luuletko, että se on tehty tulevaista ajatellen?

— Päinvastoin, veli pastori. Oletan ennemmin, että nykyinen, tai

paremminkin se, minkä hän tänne jälkeensä jättää, aiheuttaa hänen
pyyntönsä.

Pastori pudisti päätään.

— Ei, veli Riska. Tai ehkä sekin. Mutta monet niistä, jotka eivät
enää katsoneet tarvitsevansa sinua, ovat lähettäneet kutsunsa
minulle vielä senkin jälkeen. Näes, kun seistään iäisen portilla…

— Kenties. Siihenhän tullaan lopullisesti vain kerran. Kuitenkin

luulisin — ja sinähän tunnet hänet yhtä hyvin kuin minäkin — että
sellainen luonne kuin Esko pyytää apua vain niissä asioissa, joissa
välttämättä tarvitaan välikäsiä, kuten monissa maallisissa. Suo
anteeksi, pastori, eikö iäisen portilla jokainen ole oma pappinsa…

Pastori katsoi miettiväisesti lääkäriä, ja hänen suurilla, avonaisilla

kasvoillaan näyttäytyi surumielinen ilme.
 — No niin, veli. Me emme kiistele niistä asioista… Kaikki on
Herran hallussa — Eskommekin.

He astuivat varovin askelin peräkkäin sairaan huoneeseen

istuutuen kahden puolen vuodetta ja lausuen jonkun tervehtivän,
toverillisen alkajaissanan kumpainenkin.

Vanha, kunnon toveri makasi siinä heidän keskellään hiljaisena ja

harvapuheisena kuten ainakin, tällä kertaa erikoista mielenkiintoa
herättävänä sen vuoksi, että oli saanut kaukaisen lähtökutsun, ja
vielä senkin vuoksi, että hänellä oli jotain tärkeätä sanottavaa juuri
tällä hetkellä.

Ja hänellä näytti olevan todellinen tarve sanoa se pian,

siekailematta.

— Älä hämmästy, vanha veikko, sanoi hän kiinnittäen katseensa

pastoriin, äläkä ainakaan tee vastaväitteitä, ellei virkasääntösi ja
kirkkokäsikirjasi sitä ehdottomasti vaadi. Tämä tässä — hän laski
kätensä lääkärin polvelle — on sanonut rehellisesti milloin minun on
lähdettävä, ja se, että minun on lähdettävä, asettaa minulle erään
velvollisuuden ja tekee samalla sen täyttämisen mahdolliseksi. Te
tunnette kumpainenkin suhteeni Laura Paateroon — entiseen
morsiameeni, muistathan, pastori? Ei kovin kauan sitten puhuimme
hänestä, poiketessasi täällä muutaman kuolevan luota tullessasi. No
niin, mutta muistatko, että sinun oli määrä vihkiä meidät silloin
muinaisina päivinä. Tahdotko nyt tehdä sen, mikä silloin jäi
tekemättä?

Pappi ja lääkäri katsahtivat hämmästyneinä toisiinsa. Tätä he eivät

voineet ajatellakaan.
 — Sekö siis onkin sinun sovituksesi? virkahti Riska.

— Miksei sekin. Katsokaa, tässä ei ole kysymys rakkaudesta —

avioliiton oikeasta edellyttäjästä — eikä tunteenomaisesta
mielenmuutoksesta. Minun puoleltani. Tosin se, että tunnen ja tiedän
seisovani haudan partaalla, hioo olemuksestani paljon pois sellaista,
mitä maailmaan kuuluva mies pitäisi oikeutettuna ominaisuutenaan
— taikka omituisuutenaan. En ole hetkeäkään ajatellut sitä,
tuottaisiko tämä haudanlikeinen yhdistyminen minkäänlaista
onnentunnetta sille naiselle, joka läpi elämänsä on kulkenut minulle
uskollisena. Enkä haluaisi hänen sitä minulle ilmaisevankaan…
Ainoa ja kaikki mitä tahdon ja tarkoitan on, että saisin turvatuksi
hänen puutteenalaiset päivänsä sillä elinkautisella eläkkeellä, jonka
hän kuoltuani tulisi saamaan valtion virkamiehen leskenä.

Sairas oli puhunut tyynellä, miltei kylmällä äänellä ja lopetettuaan

jäi ummistetuin silmin odottamaan vastausta.

Viipyi kotvanen, ennenkuin pastori hiukan järkytetyllä äänellä

kysyi:

— Oletko puhunut kaikesta tästä morsiamesi… neiti Paateron

kanssa? Ja onko hän täysin suostuvainen sekä tietoinen siitä,
minkätähden sinä haluat ottaa tämän askeleen?

— Ei ole mitään syytä epäillä Eskon avomielisyyttä tässä

suhteessa Laura Paateroa kohtaan, sanoi lääkäri nopeasti,
ennenkuin asianomainen itse ennätti vastata.

— Kiitos, veli. Sinä uskot siihen ainoaan hyveeseen, mikä minulla

on, rehellisyyteeni. Ja pelkään sinun tietävän, että ehkä liiankin
koruttomasti olen sanonut sen hänelle. Siis pastori: voitko täyttää
pyyntöni heti?

— En aivan heti. Sinähän tiedät edellä kulkevat valmistavat

toimenpiteet.

— Mutta poikkeustapauksessa. Eivätkö kirkolliset säädöksesi

sisällä sellaisesta mitään? Oletetaan tämän päivän olevan
viimeiseni…

— Kyllä — mutta —

Pastori empi hetkisen. Sitten hän kääntyi Riskan puoleen aikoen

kysyä, oliko sairaan tila niin heikko, ettei hänen luultu voivan elää
niiden viikkojen yli, jotka tavallinen, laillinen järjestys edellytti
kuulutuksen ja vihkimisen välille, mutta samassa hetkessä tuntui
hänestä sellainen kysymys kovalta ja säädyttömältä kuolevan
itsensä lähettyvillä, ja hän vaihtoi sen toisiin, ylimalkaisiin sanoihin,
jotka eivät mitenkään haavoittaneet, jos kohta eivät varmaa, pikaista
lupaustakaan antaneet.

— Minä teen kaiken voitavani, veli, ja täytän pyyntösi niin pian kuin
mahdollista, lopetti hän. — Herramme on kyllä jatkava viimeisiä
elinpäiviäsi niin, ettei sovituksesi työ jää keskeneräiseksi.

Heti siitä päivästä lähtien, jolloin vihkiminen tapahtui, kävi Esko

Kiila ylenmäärin levottomaksi ja rasittuneeksi. Hänen sairautensa
viimeinen kehitysaste esiintyi nopeammin kuin oli voitu
aavistaakaan.
Todennäköisesti oli hänellä vain hiukkasen aikaa jäljellä.
 Jo vihkimistilaisuudessa — tässä harvinaisessa ja
mieleenpainuvassa, jossa morsian esiintyi hunnutta ja kruunutta ja
sulhanen tuskin jaksoi päätänsä tyynyltä nostaa, — huomasi lääkäri,
kuinka jokin ennentuntematon kiusallisuudansävy laskeutui miehen
koko olemukseen ja täydellisesti valtasi sen. Eikä hänen tarvinnut
kauan arvella muutoksen syytä, vielä vähemmin kysyä sitä, sillä jo
seuraavana päivänä pyysi Kiila:

— Siirrä minut sairashuoneeseesi, kunnon Riska, siirrä vielä tänä

päivänä. Pyydän sitä sielullisten, en ruumiillisten kipujeni takia. Nyt,
kun olen antanut hänelle, Lauralle, minkä saatoin antaa, tahdon
päästä vanhaan yksinäisyyteeni kuolemaan. Sinä ymmärrät. Tätä
taloa en tunne kodikseni enää… Näiden huoneiden ilma on käynyt
vieraaksi minulle…

Lääkäri pyyhkäisi silmiään salaamatta liikutustansa. Ja sairas

jatkoi:

— Selitä taudin käänteen vaativan siirtoa … kiellä kaikilta

katsomaan pääsykin… Sinä vanha, kunnon toveri ymmärrät, ettei
minulta saata liian paljon vaatia, ainakaan tällaisessa asiassa…

Hän ymmärsi sen hyvinkin, hän.

Ja astuessaan hetkistä myöhemmin sairashuonetta kohti

tehdäkseen siellä ystävänsä viimeisen pyynnön aiheuttamat
valmistukset tuli hän vakuutetuksi siitä, että Esko Kiila oli
harvinaisuus niin hyvin eläessään kuin kuollessaankin.
 KUN ONNI MURTUU
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<51

Komea Martta Herlevi — seurapiirin keskus ja ihanne — istui

kyyrysissään pienellä nurkkasohvalla häpeän ja epätoivon
murtamana. Vielä toissa päivänä hän oli iloiten ja onnea sädehtien
emännöinyt tässä rikkaasti sisustetussa huoneessa kaupungin
parhaimmiston ympäröimänä.

Pankinjohtaja Jonas Herlevin pidot — kas, nehän olivat jotain

erikoista. Kutsu niihin oli samanarvoinen kuin pääsiäistähtisateen
osallisuuteen pääseminen ja poissulkeminen niistä katkeraa kuin
pakollinen virkaero. Olihan joka taholla päivänselvää, että ne, jotka
seurustelivat tässä suuresti kunnioitetussa talossa, olivat
paikkakunnan moitteettominta valioväkeä, sen hienointa ja —
kadehdituinta säätyä. Isännän miehekäs, ehdotonta luottamusta
herättävä olemus ja emännän henkevä sulo vetivät puoleensa jo
sinänsä, puhumatta siitä yhteiskunnallisesta kiillosta, joka ympäröi
taloa.

Ja nyt —!

Komea Martta Herlevi painoi käsillään ohimoitaan viskautuen

epätoivoisena sohvalle, josta hän oli noussut ja johon taas oli
laskeutunut monen monta kertaa kuluneen, hirvittävän
kadotuksenyön kuluessa. Hänen miehensä oli vangittu
miljoonakavalluksesta johtamassaan pankissa, tieto siitä oli
salamana kiitänyt läpi kaupungin — ooh! — kaikkialle ympäri koko
maan. Sukulaiset, ystävät ja tuttavat olivat jo saaneet tietoonsa tuon
uskomattoman sanoman…
 Pitkänä, syksyisenä yönä, jolloin kuu ja tähdet kurkistivat
akkunoista sisään, oli hän iskun huumeessa käynyt läpi nuoren,
voitokkaan ja onnellisen elämänsä. Pää pystyssä oli hän tietään
kulkenut, ylpeänä ja onnellisena Jonas Herlevin rinnalla, joka aina,
heidän tutustumisensa ensi hetkestä asti, oli omistanut hänen
ehdottoman luottamuksensa ja lämpimän ihailunsa. Hän oli itse yksi
niistä kristallikirkkaista luonteista, jotka jokaisena hetkenään voisivat
antaa katsoa sielunsa syvimpään soppeen tarvitsematta painaa
silmiään alas kenenkään edessä. Ja niin piti hän suurimpana
onnenaan sitä, että hänen miehensä oli paikkakunnan luotetuin
henkilö, vilpittömin olento kaikessa, olipa sitten kysymyksessä
rahalliset ja yhteiskunnalliset asiat tai puhtaasti tunteellinen puoli.
Vielä eilen, aamupuoleen, olisi hän syvimmällä inholla torjunut
luotaan kenen tahansa, joka vain pienimmänkään tahran olisi
viskannut Jonas Herlevin kunnialle. Nyt olivat häneltä kaikki aseet
riistetyt. Kalliopohja, jolla hän turvallisena oli seisonut, luisui pois
tahmean, likaisen liejun lainehtiessa rannattomana hänen
ympärillään…

Mutta jos jotkut niistä, jotka nyt puolella ja toisella selvitteleivät

tästä lähintä yhteiskuntaakin ankarasti kohdanneesta kolauksesta,
luulivat, että hän hylkää onnettoman miehensä tai edes vierookaan
häntä, niin he erehtyvät suuresti. Olisiko hän oikea vaimo, jos
mustimmalla hetkellä jättäisi hänet, jolle hyvinä päivinä tiesi olleensa
kaikki kaikessa. Hänet, joka ehkä odottamattoman onnettomuuden,
vielä selvittämättömän seikan pakoittamana oli tullut tehneeksi sen,
josta häntä nyt syytettiin.

Ei, viimeiseen asti tuli hänen seisoa uskollisen puolison

kaikkivoittavalla kärsivällisyydellä hairahtuneen miehensä rinnalla.
Olihan se vain velvollisuus, johon rakkaus ja uskollisuus yhtyneinä
antoivat voimaa.

Mutta näinä lähipäivinä, ennenkuin järkytetyn mielen rauha ehti

hiukkasen palautua, ei hän voinut eikä tahtonut nähdä ketään
tuttavistaan. Jonkinlainen vaistomainen pelko sanoi hänelle, että
heillä, kaikesta huolimatta, voisi olla jotain salattua pahaa
katseissaan… Mielethän muuttuvat niin pian… Ja monasti ilman
syytäkin osoittautuu tänään särkyneeksi se, mikä eilen vielä oli lujaa
kuin ystävyys.

Hän kulki aatoksissaan perheestä toiseen, ystävän luota ystävän

luo. Mutta niin läheisiltä kuin he kaikki tähän asti olivat tuntuneetkin,
ei hän nyt saanut sitä luottamusta syntymään heitä kohtaan, jota
onnettomuuteen joutunut helpoituksekseen tuntee ystävän
uskollisuudessa. Joku oli käynyt häntä tapaamassa, mutta hän ei
ollut ottanut vastaan. Taaskin kuului ovikellon soitto. Turhaan —
turhaan. Hän pysyi järkähtämättömänä. Sillä aivan varmasti keksisi
hän sen salatun osaaottavimmankin katseen pohjalta…

— Minun täytyy saada olla yksin, Hanna, sanoi hän palvelustytölle.

— Ei kukaan muu kuin pikku Ossi saa tulla luokseni, ymmärrätkö…

*****

Mutta paria tuntia myöhemmin tuli palvelijatar arkaillen jälleen, ja

hänen äänensä, aivan lyhyesti ilmoittaessaan neiti Erna Reinin, oli
nöyrää rukousta täynnänsä. Martta loi häneen nopean katseen,
jolloin tytön silmät kyyneltyivät ja väreet hänen kasvoillaan sanoivat:
»ettehän voi olla pitempään yksinänne… tehän menehdytte…» Ja
niin purskahti hän itsekin itkuun, tyrskyvään, valtavaan, lausuttuaan
hiljaa, Erna, Erna —!
 Eikö siinä kuitenkin ollut yksi, yksi ainoa niistä monista, jonka nimi
herätti hiljaista, vapauttavaa luottamusta. Sen saattoi nähdä hänen
koko olemuksestaan, kun hän hetkisen kuluttua astui kevein askelin
hänen luokseen ja istuen sohvalle hänen viereensä kietoi mitään
virkkamatta kätensä hänen ympärilleen.

Ja niin kului pitkä, hiljainen hetki.

Martta painoi kuumat, itkettyneet kasvonsa ystävän olkapäätä

vasten, ja viileän päällysvaatteen kosketus toi jo sinänsä ulkonaisesti
helpottavan tunteen.

Mutta hänellä ei ollut mitään sanomista, ainoastaan nyyhkytyksiä.

Kaikki se raskas ja pimeä, jota sielu oli tulvillaan, kieltäytyi
sanallakaan purkautumasta kuuluville. Ja äänetönnä kuin kivinen
patsas istui Ernakin.

Vasta sitten, kun viereisestä huoneesta alkoi kuulua pikku Ossin

iloista leperrystä, käännähti Erna hieman tavatakseen Martan
katseen ja virkkoi ainaisella rauhallisella äänellään:

— Kuulehan, me lähdemme autolla Saarnivaaraan. Sinun on hyvä

päästä joksikin aikaa täältä pois… Ja pikkumies varmaan oikein
riemastuu matkasta.

Martta kohottautui kiihkeästi. Mutta ennenkuin vastasi, katsoi hän

ja näki rauhoituksekseen, ettei Ernan katse suinkaan kuvastanut sitä
pelättyä pahaa — ei hiekkajyväsen vertaa. Sekunnissa ehti hän sen
todeta sisimmässään.

— Ei, Erna. Tyydy ajamaan Ossin kanssa, sitä pyydän sinulta.

Minä en voi, en saata lähteä…
 — Martta kulta, ajattelin, että viipyisimme muutaman päivän
Saarnivaarassa. Järkytys on sinulle liian suuri tässä ympäristössä…
Ja syyspäivä on mitä ihanin, — jatkoi hän kiireesti, — niin kevyttä,
raikasta kaikkialla ulkona.

Martta intti vastaan.

— Minä en voi… toisti hän. — Minun paikkani on täällä nyt.

Tuntisin itseni pelkuriksi ja petturiksikin, jos poistuisin
kaupunginportin ulkopuolellekaan. Erna, minkätähden hän lienee
tämän tehnytkin, täytyy minun kuitenkin tukea häntä, edes
läsnäolollani… käynneilläni, jos sallitaan.

Hän oli kuivannut kyyneleet tummista, hehkuvista silmistään,

joissa paloi kiihkeä, kärsimätön tuli. Ja puhuessaan hän aivan
naulasi katseensa Ernan kasvoihin, jännityksellä, päästämättä
pienintäkään elettä huomaamattaan raukeamaan.

Ja kun Martta nousi katsoen häneen läpitunkevan pyytävästi, ei

hän voinut muuta kuin totella. Tuossa tuokiossa oli pikkumies puettu
rikkaisiin, lämpimiin tamineihinsa ja kannettu alas oven edessä
odottavaan autoon.

Myöhemmin päivällä, Ossin ja Erna Reinin palattua pitkältä

retkeltään keltapunaisiin metsiin, joissa kesäinen vihreys oli
vaihtunut syksyn moninaiseen väriasteikkoon ja lintujen ainainen
liverrys muuttunut ihmeteltäväksi hiljaisuudeksi, vaati muuan vieras
nainen huomattavan kiihkeästi puheillepääsyä rouva Herlevin
luokse. Hän ei ottanut kuullakseenkaan palvelijattaren vastausta,
ettei rouva ota ketään vastaan. Itsepäisesti hän vetosi asiansa
tärkeyteen ja kiireellisyyteen eikä poistunut, ennenkuin hänelle oli
myönnetty puheillepääsy.
 Vieras oli nähtävästi toivonut tapaavansa rouva Herlevin
kahdenkesken, sillä hänen katseensa viipyi pitkään ja
tyytymättömänä Erna Reinin kasvoilla, joka seisoi Martan vieressä,
tämän tuolinselustaan nojaten.

Hän näytti tuntevan Martan, vaikkei Martta tuntenut häntä.

Molemminpuoliset mittailevat silmäykset kävivät samassa

jonkinlaisesta taisteluunvaatimisesta, ja Martta tunsi heti voimakasta
vastenmielisyyttä itsepäistä vierastaan kohtaan. Hänen omituisesta
olemuksestaan, josta ei suinkaan ulkonaista kauneutta puuttunut,
huokui silminnähtävää röyhkeyttä — luontaista vaiko tehtyä — johon
mitä kummallisimmin sekaantui kaiken läpi kuultavaa noloutta. Ja
kumarrus, jonka hän teki tervehdykseksi, ilmaisi hänen voivan
alentua matalimpaankin imarteluun.

Martta Herleviä puistatti, hän ei ollut koskaan tavannut

senkaltaista ihmistä.

Minkäänlaista lähestymistä ei tapahtunut kummaltakaan puolen.

Ainoastaan kädenliikkeellä osoitti rouva Herlevi ovenviereistä tuolia
vieraalle tämän esiteltyä itsensä:

— Line Kjäll.

Seurasi sitten hetken hiljaisuus, jonka tukaluus rasitti jokaista

huoneessa-olijaa.

— Tahtoisin kahdenkesken puhua pari sanaa rouva Herleville, jos

saan luvan…

Martan katse pysäytti pyytäen Ernan, joka aikoi poistua.

 — Voitte yhtä hyvin puhua asianne ystäväni kuullen. Minulla ei ole
mitään salattavaa häneltä.

— Niinkuin tahdotte.

Vieraan äänessä oli pisara myrkkyä, ja omituinen hymy ailahti

hänen kasvoillaan.

Mutta ennenkuin hän sai sananpäästä kiinni, kiskoi hän toista

riisuttua hansikastaan sormiensa välissä, neuvotonna, kuten näytti,
erilaisten ilmeiden risteillessä nopeasti hänen voimakkaan,
kaunispiirteisen suunsa ympärillä.

— Toimeentuloni pakoittamana — alkoi hän sitten epävarmasti,

alasluoduin katsein — — täytyi minun tulla luoksenne näin
sopimattomaan aikaan. Miehenne on hoitanut eräänlaisia asioitani,
ja nyt olen saanut häneltä tiedon, että hänen kirjoituspöytänsä
laatikossa on minulle osoitettu kirje, raha-asioitani koskeva.

Line Kjällin sanat ja ääni olivat lisänneet rouva Herlevin sisäistä

kammoa. Hänestä tuntui, kuin piilisi vieraan asiassa kaikkein
hirvittävintä, ja hän tunsi jalkainsa yhtäkkiä hervahtavan
voimattomiksi. Muuten hän olisi heti noussut etsiäkseen pyydettyä
kirjettä ja antanut sen hänelle päästäkseen niin pian kuin mahdollista
erilleen tästä naisesta, jonka olemus nostatti ennentuntemattoman
vastenmielisyyden hänen sydämeensä.

Nyt hän ei uskaltanut nousta.

Hetkinen ja vielä sittenkin hetkinen täytyi hänen koota voimiaan ja

varmistautua siitä, ettei horjahtaisi lattian poikki astuessaan.

— Ja minuako mieheni on pyytänyt antamaan teille tuon kirjeen?

 — Hän sanoi, luullakseni, että asessori Reimerkin voisi sen tehdä,
mutta hänhän on matkoilla tänä päivänä.

— Vai niin. Ja teidän nimenne oli —?

— Line Kjäll.

— Rouva?

— Neiti.

Vieras lausui sen taas alasluoduin katsein, ja Martta Herlevi nousi

mennäkseen miehensä työhuoneeseen, jossa kaikki oli vielä
samassa kunnossa kuin sinä hetkenä, jolloin hänet sieltä riistettiin.

Keskustelun aikana ei Erna Reini ollut hetkeksikään kääntänyt

katsettaan vieraasta. Syrjäisenä ja vaieten oli hänen ollut helppo
tehdä havaintojaan ja päätelmiään, joissa hän piankin, tavattoman
teräväsilmäisenä ja älykkäänä, ehti tulla karmaisevaan
lopputulokseen.

— Onko mahdollista, että Jonas on käskenyt Martan antamaan

kirjeen tuolle… myllersi hänen tulistuneessa mielessään. — Kuinka
kummassa hän on julennut laittaakin tämän tänne… Taivaan isä,
eikö niissä vieraissa miljoonissa ollut kylliksi!

Ylpeällä päänheitolla siirsi hän katseensa naisesta pois ja tähysti,

näköjään välinpitämättömänä, ulos punaiselle peltikatolle, jossa tuuli
tanssitti kellastunutta vaahteranlehteä.

Siinä voi siis sittenkin olla perää, mitä hän kaupungilla oli kuullut,
niin uskomattomalta kuin se hänestä talon läheisimpänä ystävänä
tuntuikin… Eikö siis herttaisimmastakaan aviomiehestä ollut
takeita… Eikö ainutkaan heistä ollut vapaa tuosta
mustalaisverestä… eikö… eikö…

Sillä välin selaili Martta miehensä laatikoita, ensin turhaan, kuten

näytti. Mutta viimein sattuivat hänen silmänsä pieneen
nahkasalkkuun, joka ei ollut paljon kookkaampi tavallista kirjekuorta,
ja hän veti sieltä esiin sulkemattoman kirjeen, jonka kuoreen, aivan
oikein, oli kirjoitettu: »Neiti Line Kjäll. Täällä».

Nopeasti, kuin olisi paperi polttanut hänen sormiaan, aikoi hän

sulkea kotelon, mutta samassa paisui herännyt epäilys
tuhatkertaiseksi, ja unhoittaen aikaisemman itsensä ja tapansa
vetäisi hän kuoressa olevan paperin esiin, levittäen sen eteensä
pöydälle. Paperiarkilta, jonka sisään oli pistetty tuhannen markan
seteli, luki hän miehensä tutulla käsialalla kirjoitetut sanat:

»Luultavasti on tämä viimeinen summa, jonka pitkiin aikoihin voin

sinulle antaa. Mutta jos joudut puutteeseen, käänny August
Reimerin puoleen. En tahdo, että jäät kärsimään. J. H.»

Martta Herlevi jäykistyi hetkeksi näiden rivien eteen. Ne

muodostivat ruman portin, jonka takaa häämöitti pitkä, kaamea holvi,
josta ei voinut eroittaa muuta kuin pimeyttä — pimeyttä —
loppumattomiin!

Oliko hän enää oma itsensä —?

Oliko tämä hänen ja hänen lapsensa koti —?

Ja oliko se hänen Jonaksensa, joka oli kirjoittanut nuo sanat tuolle

paperille —?