Ultrasound-assisted fabrication of

Ti3C2Tx MXene toward enhanced

energy storage performance Xinyue
Zhang
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/ultrasound-assisted-fabrication-of-ti3c2tx-mxene-towa
rd-enhanced-energy-storage-performance-xinyue-zhang/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Energy Storage Systems: System Design and Storage

Technologies Armin U. Schmiegel

https://ebookmass.com/product/energy-storage-systems-system-
design-and-storage-technologies-armin-u-schmiegel/

Fabrication of 3D interconnected porous MXene-based

PtNPs as highly efficient electrocatalysts for methanol
oxidation Qiang Zhang & Yuxuan Li & Ting Chen & Luyan
Li & Shuhua Shi & Cui Jin & Bo Yang & Shifeng Hou
https://ebookmass.com/product/fabrication-of-3d-interconnected-
porous-mxene-based-ptnps-as-highly-efficient-electrocatalysts-
for-methanol-oxidation-qiang-zhang-yuxuan-li-ting-chen-luyan-li-
shuhua-shi-cui-jin-bo-yang/

Energy Storage for Modern Power System Operations

Sandeep Dhundhara

https://ebookmass.com/product/energy-storage-for-modern-power-
system-operations-sandeep-dhundhara/

Thermal Energy Storage: From Fundamentals to

Applications Alexandra Soh

https://ebookmass.com/product/thermal-energy-storage-from-
fundamentals-to-applications-alexandra-soh/
Transition Metal Oxides for Electrochemical Energy
Storage Jagjit Nanda

https://ebookmass.com/product/transition-metal-oxides-for-
electrochemical-energy-storage-jagjit-nanda/

Assisted Phytoremediation: Potential Tools to Enhance

Plant Performance Vimal Chandra Pandey

https://ebookmass.com/product/assisted-phytoremediation-
potential-tools-to-enhance-plant-performance-vimal-chandra-
pandey/

Nanowire Energy Storage Devices: Synthesis,

Characterization and Applications Liqiang Mai

https://ebookmass.com/product/nanowire-energy-storage-devices-
synthesis-characterization-and-applications-liqiang-mai/

Energy Storage Devices for Renewable Energy-Based

Systems: Rechargeable Batteries and Supercapacitors 2nd
Edition Nihal Kularatna

https://ebookmass.com/product/energy-storage-devices-for-
renewable-energy-based-systems-rechargeable-batteries-and-
supercapacitors-2nd-edition-nihal-kularatna/

Dielectric Materials for Energy Storage and Energy

Harvesting Devices Shailendra Rajput & Sabyasachi
Parida & Abhishek Sharma & Sonika

https://ebookmass.com/product/dielectric-materials-for-energy-
storage-and-energy-harvesting-devices-shailendra-rajput-
sabyasachi-parida-abhishek-sharma-sonika/
 Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024

Contents lists available at ScienceDirect

Ultrasonics Sonochemistry
journal homepage: www.elsevier.com/locate/ultson

Ultrasound-assisted fabrication of Ti3C2Tx MXene toward enhanced energy

storage performance
Xinyue Zhang, Wu Zhang *, Haitao Zhao
School of Materials Science and Engineering, Shenyang Ligong University, Shenyang, Liaoning 110159, PR China

A R T I C L E I N F O A B S T R A C T

Keywords: Ti3C2Tx MXenes are normally fabricated by removal of main group element from the corresponding transition
Ti3C2Tx MXene metal carbides, and they have been actively studied due to their superior energy storage performance. However,
Ultrasound the low efficiency in removal of main group element (named as chemical etching) has significantly limited the
Energy Storage performance
application of MXene or MXene-related materials. Herein, we demonstrated an ultrasound-assisted approach to
synthesize Ti3C2Tx MXene material by using Ti3AlC2 as the precursor. The experimental results indicate that the
efficiency of chemical etching of Ti3AlC2 was dramatically promoted by ultrasound. The etching time was greatly
shortened to 8 h while typically 24 h is sufficient in dilute hydrofluoric acid. Particularly, the high etching ef­
ficiency was achieved by using 2% hydrofluoric acid under the aid of ultrasound, which is lower in concentration
than those reported in the previous literature. The specific capacitance of the 8 h sonicated sample is 155F/g,
which is much higher than that of the un-sonicated sample prepared under the same experimental conditions.
Additionally, the specific capacitance retention of the prepared 8 h sonicated sample was 97.5% after 20,000
cycles of charging/discharging, exhibiting an outstanding energy storage stability compared with the materials
reported in previous literatures. It was proposed that removal of AlF3 from the surface of the etched particles was
significantly promoted and the hydrogen bonds between the terminations of two different adjacent layers were
broken by the acoustic cavitation effect of ultrasound.

1. Introduction
MXenes are normally fabricated by removal of main group element
from the corresponding transition metal carbides. MXene and MXene-
based materials find their application in a variety of fields, including
energy storage, catalysis, sensors, nanogenerator, desalination, and
microwave shielding [1,2]. For example, self-assembled MXene nano­
structures possess superior catalytic performances for water treatment
and hydrogen production [3,4,5]. MXene or MXene-based materials are
commonly prepared from their corresponding MAX precursors, which
exhibit 3D crystal structure but consist of the bonding and stacking of 2D
layered structures. In the structure of MAX, the “M” represents early
transition metals. e.g., V, Ti and Mo. “A” consists of main group ele­
ments, typically those elements from groups 13 and 14, such as Al, Si,
Zn, and Ga. Regarding the “X” element in the MAX structure, a prime
example is C [6]. As an alternative, N is also considered as a suitable
candidate for “X” component. A characteristic of MAX materials is the
octahedral layered structure, which planarly extends by an edge-sharing
configuration and thereby forms an “M− X” layer structure. The “A”
atoms are located intermediately between two different “M− X” layers
[6]. Consequently, rearrangement of the MAX to prepare its corre­
sponding MXene structures could be achieved by selective removal of
“A” atoms while keeping the MX layers in the original structure, which is
known as etching of MAX precursors. The resultants of etching of MAX
materials normally exhibit accordion-like structures. A more appealing
characteristic of the as-prepared MXenes is that the stacked accordion-
like MXenes could be delaminated into monolayered or few-layer
nanosheets, which shows superior properties, such as high specific
surface area, good hydrophilicity, and rich surface chemistry, compared
with their original accordion-like counterparts.
To date, various methods and etchants have been developed. Among
the abundant etching etchants, hydrofluoric acid (HF) is the first and
mostly reported etchant to obtain MXenes from their corresponding
MAX precursors. Naguib et al. [7] employed 50% HF as the etchant to
remove Al components in the MAX phase, and accordion-like Ti3C2Tx
MXene powder with van der Waals force and hydrogen bonds between
each layer was obtained, the resulting Ti3C2Tx MXene powder was
consistent with the corresponding Ti3AlC2 MAX phase in stoichiometry

* Corresponding author.
E-mail address: neusmmzhangwu@163.com (W. Zhang).

https://doi.org/10.1016/j.ultsonch.2022.106024
Received 5 February 2022; Received in revised form 29 April 2022; Accepted 30 April 2022
Available online 5 May 2022
1350-4177/© 2022 The Author(s). Published by Elsevier B.V. This is an open access article under the CC BY-NC-ND license (http://creativecommons.org/licenses/by-
nc-nd/4.0/).
X. Zhang et al.
and crystal structure, excepting that the Al atomic layer was removed.
Although the feasibility of high concentration hydrofluoric acid for MAX
phase etching has been experimentally proved, the harsh etching re­
actions and the dissolved oxygen gas in aqueous etchants induce extra
structural defects to the resulting MXenes and promote their degrada­
tion into TiO2. Fluorine-containing salts, such as KHF2, NaHF2, and
NH4HF2, have been developed to perform the etching of MAXs, the
etching time is usually more than 24 h, which leads to a low efficiency
for preparation of MXene [8]. Recently, electrochemical etching ap­
proaches emerged to get desired materials with high efficiency [9,10]. A
prime example is that CuCl2 molten salt has been employed to etch MAX
powders [9]. Apparently, a high temperature (approximately 750 ◦ C is
needed in the etching process, which sets an obstacle to the practical
production and application of the molten salt method. Aqueous solu­
tions have also been considered as suitable baths for electrochemical
etching of MAX precursors, it was found that a significant anodic effect
and the resulting emission of toxic gas make it an undesirable route for
etching of the MAX phase.
Ultrasound has been widely employed in extraction [11], food pro­
cessing [12], emulsification [13], and other fields. Additionally, it is
currently gaining popularity as a promising technique for material
synthesis due to its green, innovative, and cost-effective characteristics.
Various materials such as nanostructured materials [14], conducting
polymers [15], and photocatalysts [16], have been successfully pre­
pared by ultrasound-assisted approaches. Introduction of ultrasound can
provide extra energy to the as-used solution, allowing better mass
transfer than those for the un-sonicated solutions in mixing, drying, and
extraction processes. In this regard, ultrasound is a suitable candidate
for improving the efficiency of etching Ti3AlC2 during preparation of
MXenes.
As mentioned above, MXenes have attracted great attention as next-
generation capacitive energy-storage materials. In this regard, although
MXenes show promising application prospects in energy storage, the
practical electrochemical performance of few- and mono-layered
MXenes falls short of expectations, and no commercialized MXenes are
available to date. This results from the blocking effect of surface anion
and excessive accumulation of layers. As an alternative, accordion-like
MXenes, which are physically more stable and possess higher cycling
stability than the few- and mono-layered ones, are attracting more and
more attention as promising energy storage materials.
Inspired by the advantage of MXenes in the field of energy storage,
Ti3C2Tx was synthesized by using Ti3AlC2 in the present work. As
described previously, the most challenging issues for preparation of
MXenes can be summarized as: (1) low etching efficiency while chemical
reagents were used except for high concentration hydrofluoric acid; (2)
When concentrated hydrofluoric acid is used as the etchant, the harsh
reactions induce extra structural defects; (3) The high temperature or
significant anodic effects limits the application of electrochemical ap­
proaches for etching of MAX phase. To address the above challenges,
dilute hydrofluoric acid (2 wt%) was used as the etchant to ease the
experimental conditions and prevent the formation of TiO2, of particular
to this work is the introduction of ultrasound, which is a highly energy-
efficient method for material synthesis, thereby achieving efficient
etching of Ti3AlC2 precursor.
2. Experimentation
2.1. Materials and instrumentation
In the present work, All the chemical reagents were purchased from
Shanghai Macklin Biochemical Co., Ltd and were used without further
purification. Powdery Ti3AlC2 (purity: 98 %, average particle size: 74
μm) and hydrofluoric acid were used as a precursor and the etchant,
respectively. 1 M H2SO4 solution serves as the electrolyte to test the
electrochemical properties of the synthesized materials. Deionized
water (DI water) was used throughout the experiments for any washing
2
Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024
purpose or preparation of desired solutions. Acetylene black, poly­
vinylidene fluoride (PVDF), as well as N-methylpyrrolidone (NMP),
were used to prepare the electrode. Carbon paper (purchased from Toray
Industries, Inc. Japan.) was used as the collector to prepare the working
electrode.
X-ray diffractometer (XRD, MPDDY2094, Netherlands) with Cu Ka
radiation (λ = 0.15406 nm) was operated at a scan range of 5◦ ~90◦ to
study phase composition of the as-prepared samples. Scanning electron
microscope (SEM, Tescan Vega II, Czech Republic), equipped with En­
ergy Dispersive Spectrometer (iXRF Systems, 550i) was used to study the
morphology of the samples. XPS experiments were carried out using an
ESCALAB 250Xi (Thermo Fischer) X-ray photoelectron spectrometer
with a basic chamber pressure of 4 × l0-9 mbar. Al anode was used as the
X-ray source (x-ray radiation of 1486.6 eV) in the XPS characterization
with a working voltage at 14.6 kV. An ICP-OES (Thermo Scientific, icap
pro) was used to perform analyzing of the Al content in the samples.
All the electrochemical tests, including cyclic voltammetry (CV),
galvanostatic charge/discharge (GCD) measurements, and electro­
chemical impedance spectroscopy (EIS), were performed using a CHI
760E (purchased from Shanghai CH Instrument Co., Ltd) electro­
chemical workstation. A sonicator (Model: KQ 2200DE, purchased from
Kunshan Ultrasonic Instruments, Co. Ltd.) was employed to generate
ultrasound during the etching experiments. A 50 ml Teflon autoclave
with a 2 mm diameter open pore on the gap to emit the generated gas
served as the container to perform etching experiments. A centrifuge
(Model: TG16-WS, Shanghai Luxiang Centrifuge Instrument Co., Ltd)
was used for centrifugal experiments.
2.2. Experimental procedure
2.2.1. Preparation of the Ti3C2Tx MXene powders
According to the information from previous literatures, all the
etching experiments were performed at 50℃ throughout the work.
Briefly, 2 g Ti3AlC2 was added at a rate of 0.2 g/min into 2 wt% hy­
drofluoric acid solution in 10 mins to avoid intense boiling. The solution
was heated in a water bath in the sonicator. The sonication assisted wet-
chemical etching of the Ti3AlC2 powders as the temperature was
increased to 50℃. The acquired slurry was repeatedly centrifuged for 15
cycles at 5000 rpm/min for 3mins for each cycle of operation until the
pH of the supernatant was close to 6.5. Subsequently, the mixture was
filtered by using a vacuum suction pump. The filter cake was dried in the
vacuum oven at 50℃ for 12 h. The hydrofluoric acid etching treatment
can be represented by: [17].
Ti3AlC2 + 3HF = Ti3C2 + AlF3 + 3/2H2 (1)
Ti3C2 + 2H2O = Ti3C2(OH)2 + H2 (2)
Ti3C2 + 2HF = Ti3C2F2 + H2 (3)
2.2.2. Fabrication of the electrode
Regarding fabrication of the electrode, the as-prepared Ti3C2Tx
MXene powders were mixed with acetylene black and polyvinylidene
fluoride (PVDF) at a mass ratio of 8:1:1, among which the acetylene
black and PVDF serve as the conductor and binder, respectively. Typi­
cally, 10 mg acetylene black and 10 mg PVDF were consecutively added
into 80 mg MXene powder, the mixture was then mixed with 0.5 ml NMP
in a 20 ml Teflon container and then was magnetically stirred for 3 h at
room temperature to achieve sufficient mixing of the slurry. Subse­
quently, the acquired slurry was then uniformly coated on a 1 × 2 cm
carbon paper with an active area of 1 × 1 cm. The newly prepared
electrode was dried in a vacuum oven for 12 h to perform electro­
chemical tests.
X. Zhang et al.
2.2.3. Electrochemical tests
Prior to the electrochemical tests, the prepared electrodes were
soaked in the electrolyte for 12 h to make the electrolyte fully adsorbed
on the active materials. Cyclic voltammetric (CV) experiments were
performed at a scan range of 10 ~ 100 mV/s with an interval of 20 mV/s.
Galvanostatic charge–discharge (GCD) tests were performed within the
selected potential range of CV from 1A/g to 5A/g. Electrochemical
impedance spectroscopy (EIS) measurements were conducted from 100
kHz to 0.01 Hz with an amplitude of 5 mV starting from open circuit
potential (OCP). Galvanostatic cycling experiments were performed at a
current density of 1 A/g. The specific capacitance can be calculated by
using the acquired CV and GCD curves, the corresponding equations are
shown as follows [18]:
∫ using 50 wt% hydrofluoric acid at 50 ◦ C for 2 h, which is not in agree­
IdU
C= (1)
mvΔU
IΔt
C= (2)
mΔU
where C (F/g) represents specific capacitance, F/g; m stands for the mass
of active material in the working electrode, (g); v is the scan rate of CV in
unit mV/s; ΔU (V) is the potential window in the CV or GCD curve in
unit V; I is the generated current, A; Δt is the discharge time, s.
3. Results and discussion
3.1. Material characterization
3.1.1. XRD patterns of the samples
Fig. 1(a) depicts the XRD patterns of the pristine Ti3Al2C2 powder
and the etched samples in absence and in presence of sonication. It is
vividly shown that the etched samples hold the same crystal structure as
the corresponding Ti3Al2C2. Naguib and coworkers [19] etched the
Ti3Al2C2 by using 50% hydrofluoric acid, it was reported that the stoi­
chiometry and crystal structure of the resultant Ti3C2Tx powder was
consistent with the pristine Ti3AlC2 MAX phase except for the Al atomic
layer, which is in good agreement with the results in the present work.
As shown in Fig. 1(a), the characteristic (0 0 2) peaks of as-prepared
MXene shifted from 9.6◦ in the Ti3AlC2 powder to a lower 2θ angle of
9.5◦ after 8 h of etching treatment in absence of ultrasound, and it
further shifts to 9.4◦ when the ultrasound is present. According to the
Bragg’s law [20], this is an indication of an increase in interlayer spacing
due to the removal of Al and introduction of surface terminations
(represented as Tx) in Ti3C2Tx (e.g., -F, -O, –OH) in the wet-chemical
etching of Ti3AlC2. Additionally, the intensity of decrease with
Fig. 1. (a): XRD patterns of the pristine Ti3AlC2 and the etched samples in presence of and in absence of ultrasound; (b): variation of XRD patterns with sonication
time (from 1 h to 8 h).
3
Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024
proceeding of etching, and the peaks of the samples with sonication was
further decreased compared with that of the non-sonicated sample,
which demonstrates that the etching process was promoted by sonicat­
ion. Fig. 1 (b) shows the XRD patterns of the samples with different
timescale of sonication (from 1 h to 8 h). The peaks of (0 0 2) shifted to
the lower angle as the time increased from 1 h to 8 h and, the width of
(0 0 2) peak become larger with the increasing of sonication time, this
indicates a gradually enlarged interlayer spacing of (0 0 2) plane.
Notably, the peak at ca. 20◦ in Fig. 1(a) and (b), corresponding to (0 0 4)
plane of the Ti3AlC2 structure, lose intensity in the 8 h-sonicated sample,
which is ascribed to the successful removal of Al for the pristine Ti3AlC2.
It was reported that the characteristic peaks at around 39◦ completely
disappeared when the mono-or few-layered MXene was synthesized by
ment with the results in the present work[21]. Additionally, it is note­
worthy that all the etched (sonicated and un-sonicated) samples show
pronounced diffraction peaks throughout the whole scan range of XRD
in Fig. 1, which is a distinct difference from those of few- or mono-
layered MXenes [21]. The above findings suggest that the no appre­
ciable few- or mono-layered MXenes are generated throughout the
etching treatment in the present work, and this will be further discussed
in the present work.
3.1.2. SEM observation
SEM images of the samples in absence of and in presence of ultra­
sound are shown in Fig. 2(a) to (f). It is observed that the etching trails
emerged in the first hour of etching in presence of ultrasound. With the
increasing of etching time, more pronounced etching trails are observed.
Typical accordion-like morphology is shown in Fig. 2(c) and (f), the
sample with 8 h of sonication. Fig. 2(a) and (d) show the morphology of
the etched sample for a treatment of 8 h in absence of ultrasound.
Compared with the samples shown in Fig. 2(c) and (f), no well-defined
etching trails are observed in the un-sonicated sample shown in Fig. 2 (a)
and (d), indicating that the etching process is effectively promoted by
the ultrasound. Additionally, the surface of the samples in absence of
ultrasound is covered by nodular structures, likely the AlF3 by-product
according to Eqn. (1) in the present work, which prohibits an efficient
etching of the Ti3AlC2. The 8 h sonicated sample was tested by elemental
mapping; the results are shown in Fig. 2(g) to (j). Compared with the
other three elements, only a small amount of Al components is detected
in the 8 h sonicated sample. In addition, the distribution of F signifi­
cantly differs from that of the Al element, indicating that AlF3 is not
present on the surface of the 8 h sonicated sample.
The variation of Al content based on the ICP-OES determination re­
sults are shown in Fig. 3, i.e., the removal rate of Al for the cases in
X. Zhang et al. Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024

Fig. 2. SEM images of the samples in absence of and in presence of ultrasound (a and d: un-sonicated sample for 8 h etching; b and e: sonicated sample for 1 h
etching; c and f: sonicated sample for 8 h etching; g to j: elemental mapping of Ti(g), C(h), F(i) and Al(j) in the 8 h etched sample in presence of ultrasound.

aluminum extraction from Ti3AlC2 in 50% hydrofluoric acid, it was

found that at least 15 h were needed to complete removal of Al from
Ti3AlC2. In-situ HF forming systems for Ti3AlC2, such as high concen­
tration of LiF/HCl and NH4HF2, which inherently use HF as the active
reagent for etching of Ti3AlC2, even showed lower efficiency in removal
of Al than fluohydric acid. The etching efficiency has been significantly
improved in the present work. Additionally, the lowest concentration of
fluohydric acid to prepare Ti3C2Tx MXene is 5% to date, the concen­
tration of fluohydric acid is further decreased to 2% in this study, while
better performance of the products is achieved, thanks to the applied
ultrasound.

3.1.3. XPS characterization

X-ray Photoelectron Spectroscopy (XPS) spectra of the prepared
samples are shown in Fig. 4. Fig. 4(a) depicts the full spectra of sonicated
samples with the sonication time of 1 h, 2 h, 4 h, and 8 h. In Fig. 4(a), the
peak at 284.8 ev is the characteristic peak of C1s, and the four peaks at
33.04, 57.9, 453.9, and 560.1 ev correspond to Ti 3p, Ti 3 s, Ti 2p, and Ti
2 s. In addition to the Ti and C-related peaks, the characteristic peaks of
F1s and O1s at 688.3 and 529.5 ev, which are absent from the pristine
Fig. 3. Variation of Al content in the etched samples.
Ti3AlC2, are detected. Additionally, similar trails of the four XPS curves
is observed. This suggests that the Ti3AlC2 precursor is continuously
presence of and in absence of ultrasound. It is clearly shown that the
etched throughout the 8 h and oxidation of Ti and C in the precursor is
removal rate of Al is much faster than that of the un-sonicated case.
present. To further confirm this information, high-resolution XPS
In particular, only ca.3% Al is left in the Ti3AlC2 structure for the first
spectra were conducted by using the 1 h and 8 h sonicated samples. The
two hours of etching in presence of ultrasound, while the corresponding
high-resolution C 1 s spectrum of 1 h exhibit the peaks at 284.8, 285.75,
value for the case of without ultrasound is 10.05%, indicating a much
287.72, and 288.54 eV, which belong to C–C, C-O, C = O, CF3-C = O
faster removal rate of Al for the ultrasound aided case than those of
chemical bonds, respectively [24], and this demonstrates that the C
without ultrasound. Notably, the Al contents in the etched sample are
element in the sample is continuously oxidized and fluoridized. Inter­
close to a constant value (1.71% and 5.72% for the sonicated and un-
estingly, the CF3-C = O chemical bond transferred to C6F6 chemical bond
sonicated cases, respectively) after the etching treatment. Alhabeb and
[25], which corresponds to the peak at 289.42 eV in Fig. 4(c), and this is
coworkers have done some profound work on preparation of Ti3C2Tx
a strong indication for further fluoridized of the etched samples.
MXenes [22]. They employed 5 wt% and 10 wt% fluohydric acid as the
The behavior of fluoride is barely discussed in the previous litera­
etchant to prepare accordion-like Ti3C2Tx MXenes, which were further
tures. Here the high-resolution F 1 s spectrum is conducted by using 1 h
delaminated into monolayered ones, the required etching time is 24 h
and 8 h sonicated samples. In the high-resolution F 1 s spectrum of 1 h
and 18 h, respectively [22]. Mashtalir et al. [23] studied the kinetics of
sonicated sample (Fig. 4(d)), the peak corresponding to (–CH2-CF2-) n at

4
X. Zhang et al.
Fig. 4. (a) XPS survey of the samples with the sonication time of 1 h, 2 h, 4 h, and 8 h; (b) to (g): high-resolution spectrum of C 1 s(b) and (c), F 1 s(d) and (e), Ti (g)
and (h) for the 1 h and 8 h sonicated samples.
689.68 ev is observed, indicating that the Al atoms are partially
substituted by hydrogen and fluoride atoms. Another peak at 688.07 ev
is observed, which is a characteristic of (-CF2-CF2-) n chemical bonds. i.
e., the hydrogen atoms are removed and replaced by fluorine atoms in
the precursor. With the proceeding of the etching, a new peak at 690.8
ev is detected, which is a diagnostic criterion of C6F6 group, indicating
that the Ti atoms locating at the edge of the MAX phase are substituted
by fluoride, which is not reported in the previous literature. The high-
resolution Ti spectrum of 1 h and 8 h sonicated samples are presented
in Fig. 4(f) and (g), six peaks with respectively similar binding energy
are observed in both graphs, suggesting that the chemical and electronic
environment of Ti atom are not altered with the timescale of etching.
The peaks in Fig. 4(f) and (g) at 457.64, 458.55, 459.95, 461.54.1,
463.77 and 465.07 eV correspond to Ti-C 2p3/2, Ti2+/Ti3+ 2p3/2, Ti-O
2p3/2, Ti-C 2p1/2, Ti2+/Ti3+ 2p1/2 and Ti-O 2p1/2, respectively. The
high-resolution Ti spectrum in Fig. 4(f) and (g) proves the oxidation of Ti
atoms into TiO2 in the precursor, which has been found in the previous
literature. [26].
3.2. Electrochemical performance of the samples
Prior to testing the electrochemical performance of the samples,
stability of the samples is an issue to be considered. To determine the
stability of the samples, duplicate experiments were performed, no
appreciable decomposition of the sample was found, i.e., the prepared
samples are thermally and electrochemically stable under the tested
conditions. To evaluate the electrochemical performance of the Ti3C2Tx
MXene, cyclic voltammetric (CV) experiments were performed in a
three-electrode configuration. The performed potential range of CV was
5
Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024
selected within the decomposing potential of the electrolyte. Fig. 5 de­
picts the CVs of different samples at different scan rates from 10 mV/s to
100 mV/s.
It is vividly shown that the electrochemical properties of sonicated
samples improved significantly with increasing of the timescale of
sonication. Regarding the CV of the sample in absence of ultrasound, no
well-defined trails for typical behaviors of the energy storage materials
were observed, and the specific capacitance of the 8 h un-sonicated
sample (Fig. 5(a)) at 10 mV/s was calculated to be only 3.4F/g, while
the corresponding specific capacitance for the sonicated sample (Fig. 5
(d)) with the same timescale of treatment is 155F/g, which is a signifi­
cant improvement in specific capacitance compared with the un-
sonicated sample. Wu et al. [20] synthesized organ-like Ti3C2Tx
MXene by using hydrofluoric acid for 24 h, they reported a specific
capacitance of ca. 100F/g at the same scan rate (10 mV/s). Additionally,
the specific capacitances of the sonicated samples are 4.3, 6.9, 100, and
155F/g with the sonication time of 1 h, 2 h, 4 h, and 8 h, which
experimentally proves that prolonging of sonication time favors the
electrochemical performance of the acquired MXenes. This is in good
agreement with our SEM observation in the present work.
The capacitive behavior of the as-prepared 8 h etched samples with
and without ultrasound was studied through galvanostatic char­
ge–discharge (GCD) measurements in the range from 1A/g to 5 A/g
(Fig. 6(a) and (b)). It is observed that the GCD curves of the sonicated
sample show better symmetrical triangles than those of the un-sonicated
sample. As expected by the results in CV tests, the sonicated sample with
8 h of treatment exhibits better capacitive behavior than the un-
sonicated MXene, better reversibility of the electrochemical perfor­
mance. The specific capacitances of the 8 h sonicated sample are 180,
X. Zhang et al.
Fig. 5. Cyclic voltammograms (CV) of the prepared samples with scan rate from 10 to 100 mV/s; (a) 8 h-unsonicated; (b) 2 h-sonicated; (c): 4 h-sonicated; (d) 8
h-sonicated.
124.8, 111.8, 103.3, and 91F/g as the current density increase from 1 to
5 A/g. The GCD curve of the 8 h sonicated sample retains a superior rate
capability of ca 50% at 5 A/g, indicating an outstanding quick char­
ge–discharge performance of the electrode prepared by the 8 h sonicated
sample. Electrochemical impedance spectroscopy (EIS) was further
performed to study the charge transfer resistance (Rct) and ion transport
in the tested electrode [27,28], Nyquist plots of all samples showed
negligible semicircles and a relatively low Rct, suggesting that removal
of Al did not significantly affect the electronic conductivity of Ti3C2Tx.
In the low-frequency range, interpretation of Nyquist plots for all the
four tested electrodes suggests a good ionic conductivity of the elec­
trodes, i.e., at low frequencies, the slope of the plot for 8 h-unsonicated
sample shows lower diffusion resistance compared to the sonicated
samples. This is ascribed to the lower concentration of surface terminal
groups caused by the AlF3 byproduct, which is discussed in the SEM
observation in the present work. The real axis intercept at high fre­
quency corresponds to the uncompensated resistance of the bulk elec­
trolyte solution (Rs), as observed in Fig. 6(d), here the Rs values for the
sonicated samples are found to be smaller than that of the un-sonicated
sample. Variation of specific capacitance with the scan rate of CV was
listed in Table 1, it is shown that the specific capacitance decreases with
the increase of scan rate for all the four samples, this could be assigned to
the contribution of diffusion of ions in the electrolyte. At large scan
rates, for example, 100 mV/s, the ions do not have enough time to
diffuse into the surface of the active material, thereby decreasing the
specific capacitance of the as-prepared MXenes.
Apart from specific capacitance, cycling stability is attractive merit
of electrochemical capacitors, it is a key factor to determine the poten­
tial of the electrode material for practical applications. Herein, GCD
experiments were performed for 20,000 cycles at 5 A/g to determine the
cycling stability of the MXene, the results are shown in Fig. 7, inset of
Fig. 7 shows the profile of the first and the last cycles of GCD curves. The
6
Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024
capacitance retention of the electrode is 97.5% after 20,000 cycles of
test, which is overwhelming stability compared with the previously re­
ported MXene or MXene-based materials. Fig. 8 shows the comparison of
the capacity retention of the as-prepared 8 h-sonicated sample with
previously reported MXene or MXene-based materials
[20,29,30,31,32,33,34].
3.3. Proposed consequence of ultrasound on synthesis of Ti3C2Tx MXene
To visualize the effect of ultrasound on synthesis of accordion-like
Ti3C2Tx MXene and compare the etching mechanism in absence of
and in presence of ultrasound, a schematic was drawn and shown in
Fig. 9. In the initial stage of etching, the Al atoms at the edge of Ti3AlC2
were removed by HF, and thereby the Ti3AlC2 surface was covered by
the resulting AlF3 and the Al atoms were replaced by surface termina­
tions, such as -F, –OH, and -O, which is likely to form hydrogen bonds
between two adjacent layers and impede removal of Al from the pristine
Ti3AlC2. The as-formed AlF3 and hydrogen bond could significantly
prohibit further extraction of Al from Ti3AlC2 precursor and lead to low
efficiency of chemical etching. In the case in presence of ultrasound, the
above-mentioned AlF3 byproducts are effectively removed from the
surface of the etched Ti3AlC2, and more opportunities are created for the
HF etchant to attack the inside Al atoms due to the acoustic cavitation
effect of ultrasound. Additionally, the acoustic cavitation effect created
by ultrasound can prevent/break the above-mentioned possible
hydrogen bond between two adjacent layers and thereby dramatically
promote the etching efficiency. Consequently, it is also reasonable to
conclude that ultrasound can be also employed in other electrochemical
processes, e.g., electrochemical reduction of CO2. It was found that CO
plays a unique and vital role during the electrochemical reduction of
CO2 [35], and according to our analysis, the introduction of ultrasound
can boost the selectivity of CO in CO2 electrochemical reduction, which
X. Zhang et al. Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024

Fig. 6. GCD curves of the prepared samples with current density from 1 to 5 A/g; (a) 8 h-unsonicated; (b) 8 h-sonicated; (c) Nyquist plots of 8 h-unsonicated, 2 h-
sonicated, 4 h-sonicated, and 8 h-sonicated electrodes, (d): the magnified section in the low frequency of Fig. 6(c).

is analogous to the effect of ultrasound in the present work.

Table 1
Variation of specific capacitance with different sonication time at different scan
4. Conclusion
rates.
San rate (mV/ Specific Capacitance of the sample(F/g)
In the present work, we demonstrated a highly efficient approach for
s)
8 h- 2 h- 4 h- 8 h- the chemical etching of Ti3AlC2 to prepare Ti3C2Tx MXene with superior
unsonicated sonicated sonicated sonicated energy storage performance. The as-prepared Ti3C2Tx MXene for 8 h
10 3.4 6.9 100.2 155.0
sonication showed a well-defined accordion-like structure, especially for
20 3.2 6.5 85.2 138.3 the 8 h sonicated sample. XRD patterns show that the (0 0 2) planes of
40 2.9 6.2 73.9 121.7 the etched samples shifted to a lower angle due to the broadening of the
60 2.8 5.9 66.1 110.5 space between different layers. Furthermore, a more pronounced shift of
80 2.8 5.5 59.4 102.4
(0 0 2) plane was observed when the ultrasound was present. SEM
100 2.7 5.0 48.0 89.5
observation showed that well-defined accordion-like morphology is
observed after 8 h treatment with ultrasound. The removal of the Al
layer in the precursor was promoted significantly, only 1.63 wt% of Al is

Fig. 7. Cycling stability of 8 h-sonicated sample at 5A/g; inset of Fig. 6: the GCD curves of the first cycle and the last cycle of cycling stability test.

7
X. Zhang et al.
Fig. 8. Comparison of the capacity retention of the as-prepared 8 h-sonicated sample with previously reported MXene or MXene-based materials.
Fig. 9. Schematic of the consequence of ultrasound on the synthesis of accordion-like Ti3C2Tx MXene.
left in the etched sample with 8 h of sonication, while the corresponding
percentage is 7.88 wt% in the counterparts without sonication. Oxida­
tion of C and Ti in the chemical etching process was proved by XPS
characterization. The specific capacitance was calculated by using CV
and GCD curves, it is shown that the specific capacitance of the 8 h-
sonicated sample is 155F/g, which is approximately 45-fold of the un-
sonicated sample prepared with the same experimental condition.
Additionally, the specific capacitance retention of the prepared 8 h
sonicated sample was 97.5% after 20,000 cycles of charging/discharg­
ing, exhibiting an outstanding energy storage stability compared with
the previously reported MXene or MXene-based materials.
Declaration of Competing Interest
The authors declare that they have no known competing financial
interests or personal relationships that could have appeared to influence
the work reported in this paper.
Acknowledgments
The authors gratefully acknowledge the financial support from the
Department of Science and Technology of Liaoning Province, China
(2019-ZD-0261).
References
[1] Q.-N. Zhao, Y.-J. Zhang, Z.-H. Duan, S.i. Wang, C. Liu, Y.-D. Jiang, H.-L. Tai,
A review on Ti3C2Tx-based nanomaterials: synthesis and applications in gas and
humidity sensors, Rare Metals 40 (6) (2021) 1459–1476.
8
Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024
[2] K. Li, T. Jiao, R. Xing, G. Zou, J. Zhou, L. Zhang, Q. Peng, Q, Peng, Fabrication of
tunable hierarchical MXene@AuNPs nanocomposites constructed by self-reduction
reactions with enhanced catalytic performances, Sci. China Mater. 61 (5) (2018)
728–736.
[3] X. Huang, R. Wang, T. Jiao, G. Zou, F. Zhan, J. Yin, L. Zhang, J. Zhou, Q. Peng,
Facile Preparation of Hierarchical AgNP-Loaded MXene/Fe3O4 /Polymer
Nanocomposites by Electrospinning with Enhanced Catalytic Performance for
Wastewater Treatment, ACS Omega 4 (1) (2019) 1897–1906.
[4] J. Yin, F. Zhan, T. Jiao, W. Wang, G. Zhang, J. Jiao, G. Jiang, Q. Zhang, J. Gu,
Q. Peng, Facile preparation of self-assembled MXene@Au@CdS nanocomposite
with enhanced photocatalytic hydrogen production activity, Sci. China Mater. 63
(11) (2020) 2228–2238.
[5] N. Sheikh, M.B. Tahir, N. Fatima, M. Sagir, M. Pervaiz, M.S. Tahir, Recent advances
in the rational design of 2D MXenes in energy conversion and storage systems, Int.
J. Energy Res. 1–14 (2021).
[6] M. Naguib, M. Kurtoglu, V. Presser, J. Lu, J. Niu, M. Heon, L. Hultman, Y. Gogotsi,
M.W. Barsoum, Two-dimensional nanocrystals produced by exfoliation of Ti3AlC2,
Adv. Mater. 23 (37) (2011) 4248–4253.
[7] C. Zhang, X. Wang, W. Wei, X. Hu, Y. Wu, N. Lv, S. Dong, L. Shen, Recent Advances
in the Synthesis and Energy Applications of 2D MXenes, ChemElectroChem. 8 (20)
(2021) 3804–3826.
[8] Y.B. Li, Hui Shao, Z.F. Lin, J. Lu, L.Y. Liu, B. Duployer, P.O.A. Persson, P. Eklund,
L. Hultman, M. Li, K. Chen, X.H. Zha, S.Y. Du, P. Rozier, Z.F. Chai, E. Pinero,
P. Louis Taberna, P. Simon, Q. Huang, A general Lewis acidic etching route for
preparing MXenes with enhanced electrochemical performance in non-aqueous
electrolyte, Nature Mater. 9 (2020) 894–899.
[9] L.Y. Xiu, Z.Y. Wang, J.S. Qiu, General synthesis of MXene by green etching
chemistry of fluoride-free Lewis acidic melts, Rare Metals 39 (2020) 1237–1238.
[10] C. Wen, J. Zhang, H. Zhang, C.S. Dzah, M. Zandile, Y. Duan, H. Ma, X. Luo,
Advances in ultrasound assisted extraction of bioactive compounds from cash crops
- A review, Ultrason Sonochem. 48 (2018) 538–549.
[11] F. Chemat, M.K.K. Zill-e-Huma, Applications of ultrasound in food technology:
processing, preservation and extraction, Ultrason. Sonochem. 18 (4) (2011)
813–835.
[12] P. Sricharoen, N. Limchoowong, S. Techawongstien, S. Chanthai, Ultrasound-
assisted emulsification microextraction coupled with salt-induced demulsification
X. Zhang et al.
based on solidified floating organic drop prior to HPLC determination of Sudan
dyes in chili products, Arab. J. Chem. 12 (8) (2019) 5223–5233.
[13] J.H. Bang, K.S. Suslick, Applications of ultrasound to the synthesis of
nanostructured materials, Adv. Mater. 22 (10) (2010) 1039–1059.
[14] P.R. Kumar, P.L. Suryawanshi, S.P. Gumfekar, S.H. Sonawane, Ultrasound-assisted
synthesis of conducting polymer-based electrocatalysts for fuel cell applications,
Chem. Eng. Process. 121 (2017) 50–56.
[15] Q. Wu, J. Ouyang, K. Xie, L. Sun, M. Wang, C. Lin, Ultrasound-assisted synthesis
and visible-light-driven photocatalytic activity of Fe-incorporated TiO2 nanotube
array photocatalysts, J. Hazard. Mater. 199–200 (2012) 410–417.
[16] X. Xu, Y. Zhang, H. Sun, J. Zhou, F. Yang, H. Li, H. Chen, Y. Chen, Z. Liu, Z. Qiu, D.
a. Wang, L. Ma, J. Wang, Q. Zeng, Z. Peng, Progress and perspective: MXene and
MXene-based nanomaterials for high-performance energy storage devices, Adv.
Electron. Mater. 7 (7) (2021) 2000967.
[17] S.Y. Lin, X. Zhang, Two-dimensional titanium carbide electrode with large mass
loading for supercapacitor, J. Power Sources 294 (2015) 354–359.
[18] M. Naguib, M. Kurtoglu, V. Presser, J. Lu, J.J. Niu, M. Heon, L. Hultman,
Y. Gogotsi, M.W. Barsoum, Two-Dimensional Nanocrystals Produced by Exfoliation
of Ti3AlC2, Adv. Mater. 23 (2011) 4248–4253.
[19] W.L. Wu, D. Wei, J.F. Zhu, D.J. Niu, F. Wang, L. Wanga, L.Q. Yang, P.P. Yang, C.
W. Wang, Enhanced electrochemical performances of organ-like Ti3C2 MXenes/
polypyrrole composites as supercapacitors electrode materials, Ceram. Int. 45
(2019) 7328–7337.
[20] Y. Wei, P. Zhang, R.A. Soomro, Q.Z. Zhu, B. Xu, Advances in the synthesis of 2D
MXenes, Adv. Mater. 33 (2021) 2103148–210314877.
[21] M. Alhabeb, K. Maleski, B. Anasori, P. Lelyukh, L. Clark, S. Sin, Y. Gogotsi,
Guidelines for synthesis and processing of 2D titanium carbide (Ti3C2Tx MXene),
Chem. Mater. 29 (2017) 7633–7644.
[22] O. Mashtalir, M. Naguib, B. Dyatkin, Y. Gogotsi, M.W. Barsoum, Kinetics of
aluminum extraction from Ti3AlC2 in hydrofluoric acid, Mater. Chem. Phys. 139
(2013) 147–152.
[23] U. Gelius, P.F. Hedén, J. Hedman, B.J. Lindberg, R. Manne, R. Nordberg,
C. Nordling, K. Siegbahn, Molecular Spectroscopy by Means of ESCA III. Carbon
compounds, Phys. Scripta 2 (1-2) (1970) 70–80.
9
Ultrasonics Sonochemistry 86 (2022) 106024
[24] V.D. Yumatov, G.G. Furin, A.V. Okotrub, I.A. Asanov, L.N. Mazalov, G.
G. Yakobson, F Kα x-ray fluorescence spectra of fluorinated aromatic compounds,
Physical Chemistry 32 (1983) 987–990.
[25] K. Li, T. Xiong, J. Liao, Y. Lei, Y. Zhang, W. Zhu, Design of MXene/graphene oxide
nanocomposites with micro-wrinkle structure for efficient separating of uranium
(VI) from wastewater, Chem Eng. J. 433 (2022) 134449.
[26] Z. Feng, W. Zhang, W. Liu, H. Zhang, E. Wang, Nanoporous Ni0.85Se
electrocatalyst anchored on rGO for hydrazine oxidation, J. Electrochem. Soc. 168
(10) (2021) 104510.
[27] Z. Feng, E. Wang, S. Huang, J. Liu, A bifunctional nanoporous Ni-Co-Se
electrocatalyst with a superaerophobic surface for water and hydrazine oxidation,
Nanoscale 12 (2020) 4426.
[28] H.H. Shi, P.P. Zhang, Z.C. Liu, S.W. Park, M.R. Lohe, Y. Wu, N.A. Shaygan, S. Yang,
X.L. Feng, Ambient-Stable Two-Dimensional Titanium Carbide (MXene) Enabled
by Iodine Etching, Angew Chem. Int. Ed. Engl. 60 (2021) 8689–8693.
[29] S. Venkateshalu, J. Cherusseri, M. Karnan, K.S. Kumar, P. Kollu, M. Sathish,
J. Thomas, S.K. Jeong, A.N. Grace, New Method for the Synthesis of 2D vanadium
nitride (MXene) and its application as a supercapacitor electrode, ACS Omega. 5
(2020) 17983–17992.
[30] L.F. Li, F. Wang, J.F. Zhu, W.L. Wu, The facile synthesis of layered Ti2C MXene/
carbon nanotube composite paper with enhanced electrochemical properties,
Dalton Trans 46 (2017) 14880–14887.
[31] J. Li, X. Yuan, C. Lin, Y. Yang, L.e. Xu, X. Du, J. Xie, J. Lin, J. Sun, Achieving high
pseudocapacitance of 2D titanium carbide (MXene) by cation intercalation and
surface modification, Adv. Energy Mater. 7 (15) (2017) 1602725.
[32] C.J. Zhao, Q. Wang, H. Zhang, S. Passerini, X.Z. Qian, Two-dimensional titanium
carbide/rGO composite for high performance supercapacitors, ACS Appl. Mater.
Interfaces 8 (2016) 15661–15667.
[33] H.M. Jiang, Z.G. Wang, Q. Yang, M. Hanif, Z.M. Wang, L.C. Dong, M.D. Dong,
A novel MnO2/Ti3C2Tx MXene nanocomposite as high-performance electrode
materials for flexible supercapacitors, Electrochimi. Acta 290 (2018) 695–703.
[34] M. Ma, H.A. Hansen, M. Valenti, Z. Wang, A. Cao, M. Dong, W.A. Smith,
Electrochemical Reduction of CO2 on Compositionally Variant Au-Pt Bimetallic
Thin Films, Nano Energy 42 (2017) 51–57.
[35] X.Q. Li, C.G. Wang, Y. Cao, G.X. Wang, Functional MXene materials: progress of
their applications, Chem. Asian J. 13 (2018) 2742–2757.
Another random document with
no related content on Scribd:
 — Sinä kaltoin kasvatettu sikiö, — huusi Syvähenki
vimmastuneena, — opetanpa sinua nyt kerrankin, jotta vastedes
minut muistaisit.

Ja huitoen sauvallaan päänsä yli hän syöksyi rosvokuningasta

vastaan.
Tämä vältti iskun keihäällään ja huusi:

— Kuuleppas, munkki! Sinun äänesi tuntuu tutulta. Mikä on

nimesi?

— Nimeni oli ennen Lo Ta, mutta sitten minä rupesin munkiksi, ja

siitä saakka kutsutaan minua Syvähengeksi.

— Hahahaa! — nauroi rosvokuningas, astui alas hevosen selästä,

heitti keihäänsä syrjään, kumarsi ja sanoi:

— Missä olette te kuljeskellut senjälkeen, kun viimeksi tapasimme!

Ymmärränpä nyt millaisen miehen käsiin asetoverini joutui.

— Hän joutui täällä pahaan pulaan ja se olikin hänelle oikein, —

sanoi Lo Ta astuen askeleen taaksepäin ja laskien sauvansa
maahan. Mutta kun hän tulisoihtujen valossa katseli rosvopäällikköä
tarkemmin, hän tunsi hänet Li Tshung nimiseksi rohtokauppiaaksi ja
puoskariksi, tuoksi tunnetuksi »Tiikerisurmaksi», jonka hän oli
viimeksi nähnyt juomalassa Wei Tshoun kaupungissa.

Lo Syvähenki vastasi nyt toisen kumarrukseen. Sitten he

vaihtoivat keskenään kohteliaita selityksiä, kunnes Syvähenki
vihdoin pyysi rosvoa astumaan sisään keskustelemaan asiasta
enemmän.

Kun vanha Liu huomasi tämän muutoksen, hän huudahti:

 — Mikä pohjaton onnettomuus! Tämä munkki kuuluu nähtävästi
samaan joukkoon kuin nuo muut rosvot.

Kun nuo molemmat olivat taas istuutuneet, kuten kerran tuossa

Wei Tshoun juomalassa, huusi Syvähenki Liun luokseen. Mutta tämä
pelkäsi niin kovasti, ettei mitenkään olisi uskaltanut lähemmäksi
astua.

— Älkää peljätkö, vanhus, — virkkoi Syvähenki, — tämä on vain

eräs toverini.

Tämä lisäsi Liu paran pelkoa sitäkin enemmän, mutta hän ei

uskaltanut vastustaa, vaan astui luo ja istuutui heidän viereensä.

— Nyt, kun te molemmat siinä edessäni istutte, — sanoi

Syvähenki, — niin tahdonpa teille kertoa palasen elämääni.

Kun hän oli kertonut, hän jatkoi rosvopäällikköön päin kääntyen:

— Minä en aavistanut vähääkään, että tulisin tapaamaan teidät

täällä. Entä kuka oli tuo, jota minä niin kovasti pitelin? Ja mitä te
täällä muutoin teette?

— Erottuani teistä ja Shi Tsunista siellä juomalan edessä, — kertoi

Li Tshung, — minä seuraavana päivänä kuulin, että te sen
likakauppiaan todella tapoitte. Minä etsin sitten Shi Tsunia, mutta kun
en häntä tavannut, tunsin asemani teidän vangitsemiskuulutuksenne
johdosta epävarmaksi ja pakenin. Kun minä sitten pitkän aikaa
senjälkeen kuljin tämän vuoren ohi, hyökkäsi tuo mies, jota te niin
pahoin pieksitte, minun kimppuuni aikeissa ryöstää minut. Minä pidin
kuitenkin puoleni ja hän kutsui minut luokseen ja pyysi minua
liittymään joukkoonsa tarjoten minulle sivupäällikkyyden. Häntä
nimitetään »toiseksi päämieheksi», Tshou Jungiksi.

— Hyvä! — selitti Syvähenki. — Koska nyt itse olette täällä, niin

pyydän teitä, ettei sanaakaan enää puhuttaisi Liun tyttären häistä.
Tämä on hänen ainoa lapsensa, ja jos hänet Liu vanhukselta
otettaisiin, jäisi ukko vanhoilla päivillään aivan yksin, ystävittä
epätoivoon.

— Tässä suhteessa ei tule olemaan mitään vaikeuksia, vakuutti Li

Tshung, — mutta ettekö palaisi kanssamme vuorelle tervehtimään
meitä?
Ja ukko Liu lähtee ehkä samaan seuraan?

Kun vanha Liu tämän kuuli, hän riemastui suuresti ja riensi

toimittamaan kestitystä kummallekin vieraalle. Jokainen Li Tshungin
joukkueesta sai niin paljon kuin jaksoi nauttia. Sitten toi Liu rahat ja
punaisen silkkikankaan, jotka morsiuslahjaksi oli annettu, käski
tuoda kaksi kantotuolia esiin, toisen, suuremman Syvähenkeä varten
ja toisen pienemmän itseään varten, ja valitsi palvelijat, jotka saivat
tehtäväkseen tuoda tavarat. Sitten he lähtivät liikkeelle Li Tshungin
kanssa, joka nousi hevosensa selkään, Kirsikkavuoren rosvoleiriin,
jonne he aamun valjetessa saapuivat. He istuivat ylipäällikkö Li
Tshungin teltassa, kun tämä lähetti kutsumaan Tshou Tungia, tuota
toista rosvopäällikköä sinne. Kun Tshou Tung astui sisään ja näki
miehet, hän suuttui tuimasti ja sanoi:

— Veli, mitä tämä on? Sen sijaan, että kostaisitte puolestani, te

tuotte hänet tänne osottaen hänelle kunniapaikan teltassanne!

— Veli, — kysyi toinen, — ettekö tunne tuota munkkia sitten?

 — Jos olisin hänet tuntenut, niin en kaiketi olisi joutunutkaan
hänen käsiinsä.

— Tämä munkki tappoi kolmella nyrkiniskulla keisarin »läntisen

rajan suojelijan», kuten olen teille joskus kertonut.

Silloin kävi Tshou Tung tukkaansa kiinni ja huudahti ihmetyksestä.

Sitten hän kumarsi Syvähengelle. Tämä vastasi kumarrukseen
sanoen:

— Minä toivon, ettette tunne itseänne loukatuksi, vaikka nousinkin

teitä vastaan.

Sitten he istuutuivat kaikki paitsi vanha Liu, ja Syvähenki sanoi:

— Herra Tshou ja te, hänen asetoverinsa, kuulkaa minua. Minä

toivon teidän ottavan huomioonne, että Liu vanhuksella on vain yksi
ainoa tytär. Tämän täytyy, niin kauan kuin isänsä elää, pitää hänestä
huolta, ja kun hän kuolee, haudata hänet ja toimittaa hänelle
uhrilahjoja ja pyhää savua. Jos te siis yhä aiotte voittaa hänen
tyttärensä, niin saatatte te vanhan isän epätoivoiseksi. Hän ei voi
tyttärensä naimisiin suostua. Sentähden täytyy teidän nyt luvata olla
tätä enää ajattelematta ja valita itsellenne joku toinen. Tässä ovat
morsiuslahjaksi annetut rahat ja silkkikangas. No mitä te nyt asiasta
arvelette?

— Kaiketi, — vastasi Tshou Tung, — en minä tulevaisuudessa

enää astu siihen taloon.

— Suuren päällikön täytyy pitää sanansa ja vastata kunniastansa,

tietäkää se, — sanoi Syvähenki.
 Ja rosvokuningas Tshou Tung katkaisi jousensa vannoen
pitävänsä sanansa. Vanha Liu kiitti häntä syvään kumartaen, antoi
morsiuslunnaat takaisin ja läksi sitten kotiinsa.

Lo Ta opettaa omalla tavallaan.

Rosvot teurastivat nyt hevosia ja sikoja ja pitivät Syvähengen

luonaan pitkän aikaa juhlien häntä. He näyttivät hänelle myöskin
leirinsä ja sen ympäristön. Ja tämä Kirsikkavuori oli todellakin mainio
väijyntäpaikka, sillä sen huippu oli metsän peittämä, jyrkänteet olivat
louhikkaita ja luoksepääsemättömiä ja ympäristö oli sakeaa metsää
ja köynnöksiä monen peninkulman päähän. Leiriin johti yksi ainoa
tie, joka oli vahvasti vartioitu.

Kun Syvähenki oli muutaman päivän heidän luonaan viettänyt, hän

huomasi heidän olevan halpamaisia ja ahneita ja halusi sentähden
pois vuorelta. He koettivat pidättää häntä, mutta turhaan.

— Kuinka saattaisin minä, — sanoi hän, — kun olen kerran

vetäytynyt maailman menosta syrjään, ruveta ruohossa vaanimaan
ohikulkijoita?

— Siinä tapauksessa, — vastasivat rosvot, — vartokaa edes

huomiseen saakka, hyvä ystävämme. Me lähdemme alas ja mitä
saaliiksi saamme, sen annamme teille lahjaksi.

Seuraavana päivänä he pitivät hänelle suuren lähtöjuhlan ja toivat

kaikki kulta- ja hopeatavaransa esiin. Samalla tuli tieto, että alhaalla
vuoren juurella kulki kaksi kuormaa ohi vain kymmenen vartiomiestä
mukana. Silloin hypähtivät rosvot pystyyn ja suurin osa heistä riensi
jyrkännettä alas, joten vain pari kolme jäi jälelle Syvähenkeä
palvelemaan. Lähtiessään huusivat he vielä:

— Ystävämme, käyttäkää mielenne mukaan hyväksenne mitä

tahdotte, kunnes me palaamme takaisin ja tuomme jotakin teille
lahjaksi.

Kun he olivat poistuneet, tuumaili Syvähenki:

— Vaikka noilla roistoilla on runsaasti kultaa ja hopeaa, lähtevät

he pois antamatta minulle siitä mitään ja ryöstävät mieluummin
toisten omaisuutta — minulle lahjaksi. Tehdäkseen minulle mieliksi,
täytyy heidän siis tehdä muille pahaa. Mutta minäpä hämmästytän
heitä!

Hän huusi nuo muutamat jälellejääneet luokseen ja käski heidän

tuoda väkijuomaa. Tyhjennettyään sitä muutaman kipposen,
Syvähenki nutisti heidät maahan ja sitoi heidät heidän omiin
vaatteihinsa. Sitten hän avasi suuren vuotansa, heitti kaiken
tarpeettoman siitä pois, sotki ja rutisti jaloillaan kaikki esilletuodut
kulta- ja hopea-astiat ja kääri ne vuotaan. Sen tehtyään hän otti muut
myttynsä, miekkansa ja sauvansa ja läksi leirin päinvastaiseen
päähän. Täällä hän etsi polkua, jota pitkin voisi päästä pois. Mutta
vuoren rinteet olivat joka puolelta niin jyrkät, ettei niitä pitkin voinut
kulkea, ja hän ajatteli itsekseen:

— Jos minä menen takaisin ja laskeudun sitä tietä vuorelta, niin

joudun minä tekemisiin noitten poikien kanssa. Täytyypä siis koettaa
liukua tästä ruohoa pitkin alas.
 Hän sitoi myttynsä yhteen ja viskasi ne alas. Sitten hän lähetti
miekkansa ja sauvansa samaa tietä ja liukui vihdoin itse kyyryssä
vuoren jyrkännettä alas tullen perille pyörien kuin pallo muutaman
kerran ympäri. Ruoho suojasi häntä eikä hän loukkaantunut
lainkaan, vaan nousi heti alas tultuaan pystyyn, sieppasi myttynsä,
miekan ja sauvan ja marssi halki pitkän ruohon maantielle päin.

Sillävälin olivat rosvopäälliköt Li ja Tshou joukkoineen saapuneet

laaksoon, mutta näkivätkin kymmenen miehen sijasta
kolmattakymmentä hyvinvarustettua matkustajaa. Näitä kohti
ryntäsivät he nyt keihäät ojossa huutaen:

— Hei! matkustajat! Pysähtykää maksamaan tullia!

Mutta eräs matkustajista, jolla oli säilä kädessä, astui rohkeasti

Lita kohti ja he miekkailivat jonkun aikaa kummankaan voittamatta
kunnes Tshou raivoissaan ryntäsi toverinsa avuksi. Samalla hyökkäsi
koko rosvojoukko hänen käskystään matkustajain kimppuun, valtasi
ne, tappoi muutamia ja haavotti toisia. Ryöstettyään sen jälkeen
kuormat he palasivat voitonriemuissaan vuorelle takaisin.

Mutta kun he saapuivat leiriin, he huomasivatkin, että jälelle

jääneet pari leiriläistä makasi sidottuina maassa ja että kaikki kulta-
ja hopea-astiat olivat kadoksissa.

Tshou vapautti sidotut ja kysyi heiltä, mitä oli tapahtunut ja missä

Syvähenki on. Kuultuaan tarkemmin asiasta hän meni leirin toiseen
päähän, katseli vuoren rinnettä alas ja huomasi ruohon eräältä
kohtaa olevan laossa. Tästä oli Syvähenki liukunut alas.

— Tuo kaljupäinen lurjus on vanha varas! Kukapa uskoisi, että

joku uskaltaa heittäytyä tuohon rotkoon?! — ihmetteli Tshou.
 — Me ajamme häntä takaa ja otamme kiinni — sanoi Li, joka oli
saapunut paikalle, — ja vaadimme häneltä hyvitystä tästä
loukkauksesta.

— Parempi on olla ajamatta! — harkitsi toinen. — Kun varas on

kerran mennyt, niin me emme mahda sille enää mitään. Miksi
ajaisimme häntä takaa? Vaikkapa saavuttaisimmekin, saattaisi hän
voittaa meidät ja siten vain lisätä häpeätämme. Jääköön se silleen ja
jakakaamme mieluummin, mitä juuri saaliiksi saimme.

— Koska minä, — virkkoi Li, — olin oikeastaan syynä siihen, että

Syvähenki joutui leiriimme, niin luovutan minä sinulle oman osani
saaliista.

— Ei, ei! — väitti Tshou vastaan. — Me kaksi olemme asetovereja.

Se ei siis sovi meille.

Valtion asiakirjoista tiedämme, että nämä kaksi Kirsikkavuoren

»kuningasta» jatkoivat entiseen tapaan ryöstämistä.

Lo Syvähenki oli sillä välin, hän oli näet varhain aamulla lähtenyt
leiristä, kulkenut päivälliseen saakka noin viisitoista, ehkä
parikymmentäkin Kiinan penikulmaa ja alkoi nyt vähitellen tuntea
nälkää. Mutta kun hän ei nähnyt ainoatakaan ihmisasuntoa, hän
astui kiireesti eteenpäin katsellen etsivästi joka suuntaan. Vihdoin
hän kuuli helähtävän äänen, ikäänkuin olisi tuulen hengähdys tuonut
luostarin kellon soiton hänen kuuluviinsa, ja hän ajatteli itsekseen.

— Jumalan kiitos, sielläpäin on varmaan joku luostari. Minä

tunnen sen kellojen äänestä.
 Eikä hänen tarvinnut kulkea varsin pitkää matkaa yleistä maantietä
pitkin, joka johti tämän vuorisen seudun halki, kun hän joutui
havumetsään johtavalle syrjätielle. Hän lähti kulkemaan tätä pitkin ja
näki jonkun aikaa astuttuaan puoleksi rappiolle joutuneen luostarin,
jonka pienet kellot soivat iloisesti tuulessa huojuvassa hongassa.
Ulkoportin päällä riippui suuri punainen lauta, jossa kultaisin, mutta
jo sangen vaalennein kirjaimin seisoi luostarin nimi. Kun hän oli
kulkenut suunnilleen viisikymmentä askelta portista sisälle, hänen oli
kuljettava kivisillan yli ja niin hän joutui vanhan vieraskodin edustalle,
jonka ovi ja muurit olivat luhistuneet kokoon.

— Kuinka on tämä suuri luostari saattanut joutua näin rappiolle?

— ihmetteli Syvähenki. Hän kääntyi rakennuksesta pois ja tuli
luostarinjohtajan asunnon edustalle, jonka kivitys oli kyyhkysten
likaama ja oven esilukko hämähäkinverkon peittämä. Syvähenki löi
sauvallaan maahan ja huusi:

— Matkustava munkki tahtoo ruokaa!

Mutta niin kauvan ja kovin kuin hän huusikin, ei kuulunut muuta

vastausta kuin kaiku.

Hän meni keittiöön ja ruokahuoneeseen. Siellä ei näkynyt kattilaa

tulella; uuni oli hajalla. Ruokahuoneen suojelusjumalat seisoivat vain
vanhalla paikallaan. Niitten eteen hän laski myttynsä ja läksi sitten
sauva kädessä tarkemmin tutkimaan paikkaa.

Hän joutui pieneen mökkiin keittiön takana. Siellä istui lattialla

muutama vanha, kalpea ja laiha munkki.

— Oletteko te munkit pois järjiltänne? — kysyi Lo Syvähenki. —

Annatte minun juosta ympäri ja huutaa kurkkuni halki eikä viitsi
yksikään teistä vastata!

— Älkää puhuko niin lujasti, — virkkoivat munkit.

— Minä olen matkustava munkki ja pyydän ruokaa. Mitä pahaa

voisi siinä olla?

— Me emme ole kolmeen päivään syöneet riisin jyvääkään, kuinka

siis voisimme teille ruokaa antaa?

— Onhan teillä kaiketi ainakin jyviä tai vadillinen riisijauhoja! Minä

olen Viidentaulunvuoren munkkeja.

— Jos te kerran sieltä olette, olisi pyhä velvollisuutemme auttaa

teitä. Mutta sitä emme mitenkään voi tehdä. Tämän luostarin munkit
ovat kaikki lähteneet matkoihinsa eikä ole meillä jyvääkään
varastossa.

— Järjetöntä! Älkää sanokokaan, ettei näin laajassa luostarissa

olisi minkäänlaista ruokaa varastossa.

— Tämä on ollut, kuten te aivan oikein sanoitte, aikoinaan

huomattava turvapaikka ja luostari. Mutta se on ollut. Täällä kävi
usein matkustavia veljiä, mutta senjälkeen kuin eräs jättiläismunkki
toverinsa kanssa tämän valtasi, joutui luostari rappiolle. Nämä kaksi
tekivät täällä kaikenlaista pahaa. He ajoivat kaikki munkit pakosalle
paitsi meitä vanhimpia. Me emme jaksaneet juosta ja sen tähden
saimme luvan jäädä. Mutta meillä ei ole mitään syötävää, kuten
näette.

— Saatanko minä uskoa, että kaksi munkkia on tämän kaiken

tehnyt teidän ilmottamatta siitä viranomaisille?
 — Oo, kunnianarvoisa munkki, viranomaiset ovat kaukana,
sangen kaukana täältä eikä olisi poliisivoimakaan heidän
hävitykselleen mitään mahtanut. Se hurja munkki ja hänen toverinsa
harjottivat täällä kaikenmoista ilkityötä, murhasivat, ryöstivät ja
polttivat. Nyt asuvat he tuolla luostarinjohtajan rakennuksen takana.

— Mikä on miesten nimi?

— He käyttävät tietysti valenimiä. Se jättiläismunkki sanoo itseään

»rautaiseksi Buddhaksi» ja hänen seuralaisensa nimi on »lentävä
noita». Munkinviittaa he käyttävät luonnollisesti valepukuna. Niin, he
ovat suorastaan sentapaisia rosvoja, jotka metsissä vaaniskelevat
ohikulkijoita.

Syvähengen näin tutkiskellessa vanhoja munkkeja, osui ruuanhaju

hänen nenäänsä. Hän läksi heti sauva kädessä etsinnälle ja löysikin
savesta tehdyn tulisijan, jolla oli kattila tulella. Hän nosti kattilan
kantta ja näki riisijauhopuuron kiehuvan.

— Mitä lurjuksia te munkit olettekaan! — sätti hän. Sanotte

minulle, että ette ole kolmeen päivään mitään syöneet, ja täällä
kiehuu puuropata. Mitä se sellainen valehteleminen on?

Vanhat munkit voivottelivat, kun heidän riisipuuronsa löytyi, ja

korjasivat lautasensa pian pois. Mutta Lo Syvähenki tunsi nälkänsä
kasvavan kovasti, etenkin nyt, kun oli löytynyt syötävää, ja koska
hätä keinon keksii, niin hän pyyhkäisi ruohotukolla tomun vanhalta
pöydältä, tarttui kaksin käsin kattilaan ja tyhjensi sen pöydälle.

Kun nuo vanhat munkit näkivät, miten heidän puuronsa kävi, he

tulivat pöydän luo ottaakseen osansa. Mutta Syvähenki sysäsi heidät
pois, työnsipä toisia nurin ja ajoi toisia matkoihinsa. Senjälkeen hän
alkoi puuron sakeampaa osaa mätkiä kämmenellään suuhunsa. Eipä
ennättänyt hän seitsemää kertaa pistää kättään puuroon, kun nuo
vanhat munkit taas hänet ympäröivät valittaen:

— Totta totisesti, me emme ole kolmeen päivään syöneet mitään,

ja kun meidän nyt onnistui saada vähäsen riisiä puuroksi, niin te
tulette ja viette senkin.

Kun Syvähenki poistui pöydän luota, hän kuuli jonkun laulavan

ulkona, nosti sauvansa olalle ja riensi pihalle.

Luostariin näkyi tulevan muuan mies, joka kantoi olkapäällään

koria ja ruukkua kiinnitettyinä kantopuun kumpaankin päähän.
Korista pisti esiin kalan pyrstö ja sitäpaitsi näkyi siinä lotoskukan
lehtiin käärittynä olevan muutakin ruokaa. Ruukussa oli väkijuomaa
ja ruukun kantena lotoslehti. Mies lauloi tullessaan:

Sä olet yksin niinkuin minäkin, ei sulla miestä, mull' ei

vaimoa. Jos hyväilyittä elät sinäkin, mun elämäni vast' on
kauhea.

Munkit seurasivat Syvähenkeä ulos, osottivat laulavaa miestä ja

kuiskasivat hänelle:

— Tuo on se »lentävä noita».

Syvähenki kohotti sauvansa ja seurasi miestä. Tämä ei

huomannut sitä, vaan meni suoraa päätä luostarinjohtajan
rakennuksen takana sijaitsevaan olinpaikkaansa.

Nyt näki Syvähenki kolmelle hengelle katetun sievän pöydän

tuuhean puun varjossa. Tanakka, hartiakas munkki, jolla oli mustat,
pitkät kulmakarvat, istui yläpäässä pöytää ja hänen vieressään nuori
tyttö.

Syvähenki astui hiljaa aivan lähelle ja pelotti heidät. Munkki

hypähti pystyyn ja sanoi:

— Minä pyydän, kunnianarvoisa isä, olkaa hyvä ja istuutukaa

kanssamme aterioimaan.

Syvähenki nosti sauvansa olalleen ja kysyi:

— Miksi olette tämän luostarin hävittäneet?

— Hyvä isä, — vastasi munkki, — pyydän teitä istuutumaan ja

kuuntelemaan, mitä sanon.

— Minä odotan pikaista vastausta, ymmärrättekö, — huusi

Syvähenki katsoen tuimasti.

— Tämä luostari oli paraita näillä seuduilla, sillä sillä oli laajat
tilukset ja se saattoi tarjota monen monelle munkille mitä
mukavimman olon. Mutta luostarin munkkeja, joista näette vielä
muutamia vanhoja tuolla käytävässä, syytettiin siitä, että he elivät
ylellisesti ja pitivät naisia luonaan eikä voinut johtajakaan pitää heitä
kurissa. Tekivätpä he vielä valituksen häntä vastaan ja saivat hänet
pois virastaan. Kun luostari senjälkeen oli vähitellen joutunut aivan
rappiolle, munkit hajaantuivat mikä minnekin ja luostarin tilukset
myytiin. Sentähden minä tulin tänne ottaakseni luostarin haltuuni ja
laittaakseni sen taas kuntoon. Me olemme tässä juuri olleet
hommassa korjata vanha ulkoportti ja tehdä uudet katot muutamiin
rakennuksiin.

— Kuka on tämä nuori tyttö? — kysyi Syvähenki.

 — Hyvä isä, minä tahdon kertoa teille hänenkin tarinansa. Hän on
erään rikkaan miehen tytär naapurikylästä. Hänen isänsä oli pitkän
aikaa luostarin suosijoita. Mutta perhe joutui vararikkoon ja tyttö on
nyt köyhä; hänen miehensä on sitäpaitsi sairas. Sentähden on hän,
kuten näette, tullut tänne hakemaan vähäsen riisiä, ja
kunnioituksesta hänen isäänsä kohtaan minä pyysin häntä
aterioimaan kanssamme. Älkää uskoko, hyvä isä, mitä nuo vanhat
munkit teille sanovat!

Kun Syvähenki oli saanut kuulla tämän perinpohjaisen selvityksen,

hän virkkoi:

— Vai ovat nuo vanhat munkit vetäneet minua nenästä? No, enpä
aio toista kertaa enää sellaista suvaita.

Sen sanottuaan hän nosti taas sauvansa olalle ja palasi

keittiörakennuksen takana olevaan mökkiin.

Munkit seisoivat paraikaa pöydän ympärillä noukkien viimeisiä

riisinjyväsiä. Syvähenki hyppäsi heidän keskelleen ja huusi:

— Te itse olette tämän luostarin hävittäneet ja sitten kehtaatte

vielä valehdella minulle vasten naamaa!

— Älkää uskoko heitä, — huusivat munkit kuin yhdestä suusta. —

Kun he näkivät teidän sauvanne ja miekkanne ja olivat itse aseitta,
he eivät uskaltaneet haastaa riitaa kanssanne. Jollette usko meitä,
niin menkää vielä kerta takaisin, ja saattepa nähdä, että he ottavat
teidät nyt toisin vastaan. Ja ajatelkaa toki, kunnianarvoisa veli, että
he syövät lihaa ja juovat viinaa, kun meillä sitävastoin ei ole enää
riisin jyvääkään ja jouduimme vielä suurempaan hätään, kun te
saatoitte syödä viimeisemme.
 — Siinä on järkeä, — ajatteli Lo Syvähenki itsekseen ja läksi
toisen puolueen luo. Mutta ovi, joka vei sinne, oli suljettu ja teljetty ja
hänen täytyi potkaista se auki.

Kun hän astui sisään, tuli »rautainen Buddha» häntä vastaan suuri
miekka kädessä. Lo Syvähenki kohotti sauvansa ja ottelu alkoi. Kun
»rautainen Buddha» oli kaksitoista tai neljätoista kertaa iskenyt
miekallaan, hänen täytyi jo peräytyä jaksamatta tuskin enää välttää
Syvähengen lyöntejä. Silloin hiipi »lentävä noita» Lo Syvähengen taa
iskeäkseen väkipuukon hänen selkäänsä.

Syvähenki kuuli kyllä hänen askeleensa ja näki hänen varjonsa,

vaan ei uskaltanut heti kääntyä ympäri peläten salajuonta. Hän laski
sentähden sauvansa maahan ja heitti itsensä sen varassa
»rautaisen Buddhan» lyöntipiiriä ulommaksi karjaisten samalla niin
kamalasti, että toiset säpsähtäen vetäytyivät taaksepäin. Saatuaan
näin selkänsä turvatuksi hän kääntyi kumpaakin vastaan ja taisteli
kuolemaa halveksien pitkän aikaa yksin kahta vastaan. Mutta
ensiksikin Syvähenki taisteli nälkäisenä, toiseksi hän oli sinä päivänä
kulkenut pitkän matkan ja kolmanneksi oli yksin peräti vaikeata pitää
hyvissä voimissakin puoliaan kahta sellaista sotakarhua vastaan.
Hän laski sauvansa ja pakeni.

Toiset kaksi seurasivat häntä ulkoportille saakka. Siellä Syvähenki

kääntyi vielä kerta heitä vastaan ja piti vielä jonkun aikaa puoliaan,
mutta sitten hänen täytyi taas paeta. Nyt eivät »rautainen Buddha»
ja »lentävä noita» viitsineet enää ajaa häntä takaa, väsyneitä kun
olivat, vaan istuutuivat kivisillan kaidepuulle.

Lo Syvähenki oli ennättänyt jo melko kauas, kun hän huomasi

unohtaneensa myttynsä luostariin Buddhapatsaan eteen. Kiireessä
hän ei ollut niitä muistanut. Mutta kuinka hän voisi tulla rahatta
toimeen matkalla? Sitäpaitsi hänen oli kova nälkä ja hyvin
toivottomalta näytti paluu takaisin ja uusi tappelu noitten lurjusten
kanssa. Se olisi suorastaan vaarallista!

Hänen näin arvellessaan, mitä nyt olisi tehtävä, painui tie

tuuheaan havumetsään:

— Kuinka synkkä metsä! — ajatteli hän.

Samassa näkyi tuntematon mies pistävän päänsä esiin

puunrungon takaa ja viheltävän. Mies katsahti vain lyhyeen sieltä, löi
kätensä yhteen ja katosi.

Syvähenki ajatteli:

— Se on joku pakkoverottaja, joka vaanii ohikulkijoita, ja kun hän

näki, että minä olen vain munkki, hän löi käsiään yhteen, ikäänkuin
sanoakseen: Ei ole sinusta mihinkään. Mutta minäpä näytän hänelle,
että kyllä on minussa vielä miehen vastus. Entä jos kiskoisin tuolta
lurjukselta hänen vaatteensa ja moisin ne sitten saadakseni vähäsen
suuhun pantavaa?

Syvähenki nosti sauvansa olkapäälle ja astui metsään:

— Hoi, sinä metsäkukko! Astu esiin!

Metsässä vaaniva mies nauroi ja puheli itsekseen:

— Hän on loukkaantunut ja vaatii minua esille!

Ja hän sieppasi miekkansa ja hyppäsi esiin huutaen:

— Nyt sinä kaljupää joudut surman suuhun! Mutta syytä itseäsi, en

minä sinua tänne kutsunut!
 — Tahdonpa antaa sinulle jotakin, jotta minut muistaisit! — huusi
Syvähenki ja hyökkäsi toista kohti.

Mies varustautui puolustamaan itseään miekallansa. Mutta tuskin

hän oli kunnolla ehtinyt silmäillä Syvähenkeä, kun mieleensä juolahti
ajatus, että tuo näyttää tutulta. Ja hän kysyi:

— Herkeä hetkeksi, munkki! Äänesi kuuluu tutulta. Mikä on

nimesi?

— Kyllä minä sen kohta sinulle sanon ja niin, että sinun pitää se
muistaman, — vastasi Syvähenki.

Nyt pikastui toinenkin ja ottelu alkoi. Mutta tuskin he olivat

kymmentä kertaa iskeneet, kun metsävaanija arveli:

— Tuopa vasta julma munkki! — Ja hetken kuluttua virkkoi hän

taas: —
Herkeä, pyhä veli edes silmänräpäykseksi, minulla on asiaa sinulle.

Molemmat peräytyivät pari askelta ja mies sanoi asiansa.

— Todellakin, minä tunnen teidät. Mikä on nimenne?

Kun mies kuuli nimen Lo Ta, hän heitti miekkansa maahan,

kumarsi kohteliaasti ja sanoi:

— Ehkä muistatte vielä erään Shi Tsunin?

— Kautta kunniani, herra Shi siinä seisookin edessäni! — huusi Lo

Syvähenki nauraen ja vastasi kumarrukseen. Sitten molemmat
astuivat syvemmälle metsään kertoakseen seikkailujaan.
 Myöskin Shi Tsun oli lihakauppiaan murhan johdosta paennut Wei
Tshousta pohjoiseen päin. Mutta kun hänen varansa vihdoin
loppuivat, hän pysähtyi tänne »katsomaan, miten päästä
pälkähästä».

Kun Syvähenkikin oli kertonut omat seikkailunsa, virkkoi Shi Tsun:

— Veli hyvä, jos teidän on nälkä, on minulla tarjota lihaa ja

muutamia piirakoita. — Ja kaivettuaan ruoat esiin lisäsi: — Koska
olette unohtanut myttynne luostariin, niin lähdemme yhdessä niitä
hakemaan, ja jos ne lurjukset eivät niitä hevillä hellitä, niin kyllä me
teemme pian selvää.

— Niin teemme, — lisäsi siihen Syvähenki kiirehtien syömistään.

Sitten he tarttuivat aseihinsa ja läksivät tuohon rappiolle
joutuneeseen luostariin.

»Rautainen Buddha» ja »lentävä noita» istuivat yhä vielä

kivisillalla.

— Ylös, roistot! — huusi Syvähenki heille. — Tällä kertaa ottaakin

kovalle!

— Vai syhyy teidän selkänne vielä, vaikka äsken jouduitte

alakynteen? — vastasi siihen »rautainen Buddha» nauraen.

Silloin nosti Syvähenki raivostuneena sauvansa ja syöksyi sillalle.

»Rautainen Buddha» asettui paljastettu miekka kädessä ja otsa
ryppyisenä vastarintaan. Tällä kertaa piti Shi Tsun huolta siitä, ettei
»lentävä noita» voinut takaa päin hyökätä Syvähengen niskaan.
Sitäpaitsi hänen nälkänsä oli tyydytetty ja hän oli siis sekä
paremmissa voimissa että hyvällä tuulella.
 Tuima ottelu oli taas käymässä. Lo Syvähenki alkoi jo päästä
vastustajastaan voitolle, kun »lentävä noita» yritti taas takaa päin
hänen kimppuunsa. Mutta silloin hyppäsi Shi Tsun sillalle huutaen:

— Äläppäs huolii Jätä hänet!

Ja Shi Tsun kävi tuon salakavalan »lentävän noidan» kimppuun.

Nyt he olivat niinkuin pitikin, kaksi kahta vastaan. Syvähenki sai
vähitellen voiton ja työnsi »rautaisen Buddhan» vihdoin sillan
kaidepuun yli.

Kun »lentävä noita» näki toverinsa putoovan, hän menetti

rohkeutensa ja yritti paeta. Mutta Shi Tsun seurasi häntä kintereillä,
löi hänet miekallaan maahan ja lävisti hänen ruumiinsa. Sillä välin oli
Lo Ta iskenyt sillan alle pudonnutta vielä niin rajusti, että tämä
paikalla heitti henkensä. Niin olivat nuo kaksi rohkeata seikkailijaa
kadonneet kuin unelma. Syvähenki ja Shi Tsun sitoivat heidän
ruumiinsa yhteen ja heittivät jokeen.

Kun he sitten astuivat luostariin noutamaan myttyjä, he

huomasivat, että kaikki vanhat munkit olivat hirttäytyneet, nähtävästi
peläten »rautaisen Buddhan» vihaa. He pistäytyivät myös
luostarinjohtajan aution asunnon taa ja näkivät tuon nuoren tytön
syöksyneen kaivoon ja hukkuneen. Ei ainoatakaan elävää sielua
näkynyt.

Ystävykset löysivät eräästä vaatekääröstä vähäsen hopeata,

minkä Shi Tsun otti huostaansa, sekä lihaa ynnä muuta ruokaa. He
keittivät nämä ja tyydyttivät nälkänsä tyystin. Sitten he laittoivat
matkamyttynsä, tekivät muutamia risukimppuja ja sytyttivät aution,
hävinneen luostarin tuleen. Kun tulenlieskat yhtenä suurena
patsaana taivasta tavottelivat, he läksivät pois.
 Koko yön he kulkivat yhdessä ja kun he seuraavan päivän
aamuna saapuivat erääseen kylään, he poikkesivat majataloon
aamiaiselle.

— Mitä te nyt oikein aiotte tehdä, — kysyi Syvähenki toveriltaan.

— Lähden tästä Hua Jiniin ja astun kapinallisten joukkoon. Ties

sitten, mitä kohtalo osakseni suo.

— Niinhän se on, hyvä veli, — virkkoi Syvähenki ja kaivoi

arvokkaan lautasen matkamytystään. — Ottakaa tämä, sillä saatte
jonkun verran eväitä itsellenne.

Kylä ei ollut vielä kovinkaan kaukana heidän takanaan, kun tiensä

erosivat. Siinä he heittivät jäähyväiset toisilleen ja läksivät sitten
kumpikin omalle taholleen.

Lo Ta rupeaa vihannestarhan vartiaksi.

Lähes kymmenen päivän kuluttua Lo Ta saapui pääkaupunkiin.

Hän asteli väkirikkaan kaupungin katuja pitkin katsellen hartaasti
ympärilleen ja kysellen myymälöistä »Suuren saarnaajan» luostaria.

Vihdoinkin hän löysi luostarin ja astui vierassuojaan. Eräs munkki

ilmotti hänen tulostaan luostarin sairaanhoitajalle, joka ilmaantui pian
vierassuojaan. Mutta kun tämä näki vieraan uljaan ryhdin, rautaisen
sauvan ja miekan sekä nuo suuret matkamytyt, niin pelottipa häntä
aika lailla. Hän malttoi kuitenkin pian mielensä ja kysyi mistä
»kunnioitettava veli» tulee. Syvähenki heitti sauvansa ja