(eBook PDF) Urbanization: An

Introduction to Urban Geography 3rd

Edition
Go to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-urbanization-an-introduction-to-urban-ge
ography-3rd-edition/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

(eBook PDF) Urban Geography, 3rd Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-urban-geography-3rd-
edition/

(eBook PDF) An Introduction to Statistical Problem

Solving in Geography 3rd Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-an-introduction-to-
statistical-problem-solving-in-geography-3rd-edition/

(Original PDF) Geosystems: An Introduction to Physical

Geography 10th Edition

http://ebooksecure.com/product/original-pdf-geosystems-an-
introduction-to-physical-geography-10th-edition/

(eBook PDF) Urban Geography (Routledge Contemporary

Human Geography Series) 5th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-urban-geography-
routledge-contemporary-human-geography-series-5th-edition/
(eBook PDF) Geosystems An Introduction to Physical
Geography, Updated Fourth Canadian Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-geosystems-an-
introduction-to-physical-geography-updated-fourth-canadian-
edition/

The Cultural Landscape: An Introduction to Human

Geography 13th Edition (eBook PDF)

http://ebooksecure.com/product/the-cultural-landscape-an-
introduction-to-human-geography-13th-edition-ebook-pdf/

(eBook PDF) The Cultural Landscape: An Introduction to

Human Geography 12th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-the-cultural-landscape-
an-introduction-to-human-geography-12th-edition/

Introduction to Geography 15th Edition (eBook PDF)

http://ebooksecure.com/product/introduction-to-geography-15th-
edition-ebook-pdf/

Geosystems: An Introduction to Physical Geography (9th

Edition - PDF Version) 9th Edition - PDF Version

http://ebooksecure.com/product/geosystems-an-introduction-to-
physical-geography-9th-edition-pdf-version-9th-edition-pdf-
version/
 CONTENTS
Preface xi Urban Origins 23
About the Authors xiii Mesopotamia 23
Egypt 24
Part 1 Introduction 1 The Indus Valley 24
Chapter 1 URBANIZATION AND URBAN Northern China 24
GEOGRAPHY 3 The Andes and Mesoamerica 24
Learning Outcomes 3 Internal Structure of the Earliest Cities 25
Chapter Preview 3 ◼ Urban View 2.2: Internal Structure of the Earliest Cities 25
The Study of Urban Geography 4 Urban Expansion from the Regions of Urban Origin 27
◼ Urban View 1.1: The Art of Taking Back a Neighborhood: ◼ Urban View 2.3: The Silk Road: Long-Distance Trade
The Heidelberg Project 4 and Urban Expansion 28
Space, Territoriality, Distance, and Place 5 The Roots of European Urban Expansion 29
Approaches to Urban Geography 6 Greek Cities 29
◼ Urban View 1.2: Census Definitions 8 Roman Cities 30
Urbanization: Processes and Outcomes 9 Dark Ages 31
Economic Change 9 Urban Revival in Europe during
Demographic Change 11 the Medieval Period 33
◼ Urban View 1.3: Globalization and Cities 12 ◼ Urban View 2.4: Hanseatic League Cities 38
Political Change 12 Urban Expansion and Consolidation during the
Cultural Change 13 Renaissance and Baroque Periods 39
Technological Change 13 Urbanization and the Industrial Revolution 40
◼ Urban View 2.5: Manchester: Shock City of European
Environmental Change 14
Industrialization 41
Social Change 14
◼ Urban View 2.6: Residential Segregation in Mid-Nineteenth
The Plan of the Book 14 Century Glasgow, Scotland 44
FOLLOW UP: Key Terms 15 • Review Activities 15 FOLLOW UP: Key Terms 44 • Review Activities 44

Part 2 Foundations and History Chapter 3 FOUNDATIONS: THE U.S. URBAN

of Urbanization 17
Chapter 2 THE ORIGINS AND GROWTH
OF CITIES AND URBAN LIFE 19
Learning Outcomes 19
Chapter Preview 19
The Definition of a City 20
◼ Urban View 2.1: Bernal Diaz Del Castillo’s Description of
Tenochtitlán in 1519 20
Preconditions for Urbanization 22
Theories of Urban Origins 22
Agricultural Surplus 22
Hydrological Factors 22
Population Pressures 22
Trading Requirements 22
Defense Needs 23
Religious Causes 23
A More Comprehensive Explanation
SYSTEM AND ITS CITIES 47
Learning Outcomes 47
Chapter Preview 47
◼ Urban View 3.1: Frontier Urbanization and Some
Problems of Daily Life 48
Frontier Urbanization 48
The Mercantile Period (1790–1840) 50
◼ Urban View 3.2: Vance’s Mercantile Model 51
Inside the Mercantile City 51
THE PEDESTRIAN CITY 53
MODELS OF THE MERCANTILE CITY 53
Early Industrial Expansion and Regional Realignment
(1840–1875) 53
Some Principles of Urban Growth 55
Interpreting and Analyzing the Urban Hierarchy
and the Central Place System 55
THE RANK-SIZE RULE 55
CENTRAL PLACE THEORY 57
23 BEYOND CONSUMER HINTERLANDS 58

v
vi Contents
Inside the Early Industrial City 58
Urbanization and the Public Interest
◼ Urban View 3.3: Immigrant Housing Conditions 59
Instruments of Change: Horsecars and
Railroads 60
HORSECARS 60
RAILROADS 61
The Organization of Industry (1875–1920) 62
The Industrial City 62
ECONOMIC SPECIALIZATION AND THE REORGANIZATION
OF URBAN SPACE 63
FRAMING THE CITY: NETWORKED INFRASTRUCTURES 65
THE EMERGENCE OF LAND USE ZONING LAWS 66
THE SUBURBAN EXPLOSION: STREETCAR SUBURBS 67
RAPID TRANSIT 68
MASS TRANSPORT AND REAL ESTATE DEVELOPMENT 69
Inside the Industrial City 69
CENTRAL BUSINESS DISTRICTS 70
DEPARTMENT STORES AND SHOPPING DISTRICTS 70
DOWNTOWN OFFICE DISTRICTS 70
WAREHOUSE ZONES 71
CITY HALLS AND CIVIC PRIDE 71
THE SPATIAL ORGANIZATION OF CBDS 71
LAND VALUES AND URBAN LAND USE 72
SECTORS AND ZONES 73
FILTERING AND VACANCY CHAINS 74
Fordism, the Automobile, Suburban Infill, and the
Great Depression (1920–1945) 74
A Critical Turn for Urbanization: The Depression
and Macroeconomic Management 75
The Rise of Suburbia 76
Fordism 76
Paving the Way for Suburbanization 77
PARKWAYS 77
THE DECLINE OF MASS TRANSIT 78
Patterns of Suburban Growth 78
AUTOMOBILE SUBURBS 78
PLANNED SUBURBS 79
SUBURBANIZATION AND FEDERAL POLICY 82
SUBURBANIZATION OF COMMERCE AND INDUSTRY 83
NEW PATTERNS OF LAND USE 83
FOLLOW UP: Key Terms 84 • Review
Activities 84
Chapter 4 URBAN SYSTEMS AND
CITIES IN TRANSITION 87
Learning Outcomes 87
Chapter Preview 87
◼ Urban View 4.1: Fast Food and Religion in the Exhaust
of a Drive-in Culture 88
Regional Decentralization and Metropolitan Sprawl
(1945–1973) 88
Metropolitan Sprawl 90
The Fordist Suburb 91
Suburban Production and Consumption
58 Spaces 95
Central City Land Use 95
Demographic and Social Change in Cities 96
◼ Urban View 4.2: The Canadian Urban System 97
THE BABY BOOMERS AND URBAN CULTURE 98
AGING POPULATIONS 98
THE BURDEN OF YOUTH 98
THE NEW IMMIGRANTS 98
◼ Urban View 4.3: Boomerang Generation: Y Us? 99
Economic crisis, Restructuring, and New Metropolitan
Form (1973–Present) 99
Economic Crisis and Urban Distress
(1973–1983) 99
◼ Urban View 4.4: Contemporary European Urbanization 100
Economic Restructuring and New Metropolitan
Form (1983–Present) 102
◼ Urban View 4.5: Australian Cities 103
World Cities 104
Globalization and Urban Change 106
◼ Urban View 4.6: Japanese Cities: Tokyo and the Tokaido
Megapolitan Region 107
The Polycentric Metropolis 107
The End of “Suburbia” 110
◼ Urban View 4.7: From Boomburbs to Bustburbs? 111
FOLLOW UP: Key Terms 112 • Review Activities 113
Part 3 Urbanization and the Less
Developed Countries 115
Chapter 5 URBANIZATION IN THE LESS
DEVELOPED COUNTRIES 117
Learning Outcomes 117
Chapter Preview 117
◼ Urban View 5.1: The Dream of a Better Life as a Garment
Girl in Dhaka 118
Urbanization Trends and Projections: The Less
Developed Countries in Global Context 118
Factors Promoting Urban Growth 122
◼ Urban View 5.2: Fleeing the Countryside for Life in
the City in Africa 123
Theories of Urbanization and Economic
Development 123
Modernization Theories: The Developmental
Approach 123
Urban Bias and Underdevelopment 125
◼ Urban View 5.3: A Model of Peripheral Urbanization 127
New Models from the Less Developed Countries:
Opportunities for Development 127
A Historical Perspective on Colonial Urbanization 127
 Contents vii

Indigenous Urbanization at the Eve of the Urban Problems 169

European Encounters 127 Poverty 169
Colonial Urbanization 129 ◼ Urban View 7.2: Defying Gender Stereotypes: Las Cholitas in
Mercantile Colonialism 132 Bolivia 172
Industrial Colonialism 132 Inadequate Housing 172
Late Colonialism 133 Lack of Urban Services 174
Early Independence 133 ◼ Urban View 7.3: A Terrible Human Toll: HIV/AIDS in Sub-
Saharan African Cities 176
Neocolonialism and the New International Division
of Labor 134 Transportation Problems 177
Globalization and Neoliberalism 135 ◼ Urban View 7.4: How Rationing Can Backfire:
The “Day Without a Car” Regulation in
Overurbanization 135 Mexico City 178
Overurbanization and Megacities 135 Environmental Degradation 179
Widespread Overurbanization 135 Responses to the Problems of Urbanization 180
◼ Urban View 5.4: The Harsh Realities of Life in a Megacity 136 Sustainable Urban Development 180
FOLLOW UP: Key Terms 137 • Review Activities 137
The “Globalization Paradox” and Recent Changes
in Urban Governance 181
Chapter 6 URBAN FORM AND LAND ◼ Urban View 7.5: Urban Social Movements and
USE IN THE LESS DEVELOPED the Role of Women: Mahila Milan in
COUNTRIES 139 Mumbai, India 183
FOLLOW UP: Key Terms 184 • Review Activities 184
Learning Outcomes 139
Chapter Preview 139
◼ Urban View 6.1: Life in a Haiti Tent City 141
Part 4 Processes of Urban Change 187
Patterns of Urban form and Land Use 141 Chapter 8 THE URBAN DEVELOPMENT
Latin American Cities 141 PROCESS 189
African Cities 145 Learning Outcomes 189
Islamic Cities 148 Chapter Preview 189
◼ Urban View 6.2: Fighting Racial Discrimination in South ◼ Urban View 8.1: Two Sides of the Housing Crisis:
African Cities with Soccer? 149 Skateboarding and Foreclosure 190
◼ Urban View 6.3: Towering Ambition in Persian Gulf Cities Property, Location, Rent, and Investment 190
and the Global Economic Downturn 153
◼ Urban View 8.2: Global Financial Meltdown, Local
South Asian Cities 154 Disinvestment 192
◼ Urban View 6.4: A Day in the Life of a Call Center Worker Patterns of Investment in Land and
in India 156 Property 194
Southeast Asian Cities 157 Property as a Financial Asset 194
◼ Urban View 6.5: Shanghai, a World City and ”Dragon Head” The Structures of Building Provision 194
of China’s Economy 159
City Makers 194
East Asian Cities 159 LANDOWNERS 195
◼ Urban View 6.6: Foreign Direct Investment and Regional SPECULATORS 196
Development in the Pearl River Delta, the DEVELOPERS 196
World’s Largest Extended Metropolitan BUILDERS 198
Region 163 CONSUMERS 199
FOLLOW UP: Key Terms 165 • Review Activities 165 REALTORS, FINANCIERS, OTHER PROFESSIONAL
FACILITATORS 199
GOVERNMENT AGENCIES 199
Chapter 7 URBAN PROBLEMS AND
Market Responses of the
RESPONSES IN THE LESS
Development Industry 200
DEVELOPED COUNTRIES 167
◼ Urban View 8.3: Urban Development is Less and Less
Learning Outcomes 167 a Local Activity 200
Chapter Preview 167 NEW PRODUCTS 201
◼ Urban View 7.1: Narrowing the Digital Divide in Africa: FOLLOW UP: Key Terms 204 • Review
Skipping Landlines for Cell Phones 168 Activities 204
viii Contents

Chapter 9 HOW NEIGHBORHOODS Municipal Socialism and the Rise of Machine

CHANGE 207 Politics (1840–1875) 236
Learning Outcomes 207 Boosterism and the Politics of Reform
Chapter Preview 207 (1875–1920) 237
THE PROGRESSIVE ERA 237
◼ Urban View 9.1: Staying Put Despite the Spiral of
ANNEXATION 238
Neighborhood Decline: A Mad Hatter? 208
Egalitarian Liberalism and Metropolitan
Neighborhood Change 209
Fragmentation (1920–1945) 239
Redevelopment and Reinvestment 209 THE NEW DEAL 241
◼ Urban View 9.2: The Household Life Cycle 210 Cities as Growth Machines and Service Providers
Neighborhood Life Cycles 211 (1945–1973) 241
Housing Markets 211 BLACK POWER AND BLACK POLITICS 243
Urbanization and the Tenure Transformation 212 ◼ Urban View 10.2: Milwaukee Demolishes the “Freeway to
Nowhere” 243
◼ Urban View 9.3: Cabrini-Green: A Cherished Home in a Place
THE STRUGGLE FOR SOCIAL JUSTICE AND SPATIAL EQUITY 244
That was a Symbol of Everything Wrong
with Public Housing 214 Entrepreneurial Politics and Neoliberalism
Public Housing 214 (1973–Present) 245
◼ Urban View 9.4: Public and Private Housing in European ◼ Urban View 10.3: Tax Increment Financing (TIF) 246
Cities 217 Fiscal Crisis 247
Residential Mobility and Neighborhood Change 218 ◼ Urban View 10.4: The Fiscal Squeeze and U.S. Central
Movers, Stayers, and Neighborhood Change 218 Cities 248

The Impact of New Arrivals to the City 219
Intraurban Moves 219
◼ Urban View 9.5: Neighborhood Stability in West European
Cities 219
Reasons for Moving 220
Understanding Household Behavior: The Decision
to Move 221
Understanding Household Behavior: The Search for
Alternative Places to Live 222
Housing Market Gatekeepers, Bias, and
Discrimination 223
Real Estate Agents as Social Gatekeepers 223
Mortgage Finance Managers as Social
Gatekeepers 225
Insurance Agents as Social Gatekeepers 226
◼ Urban View 9.6: Hoxton’s Serial Transformations
Putting it all Together: The Example of
Gentrification 228
FOLLOW UP: Key Terms 231 • Review Activities 231
Chapter 10 THE POLITICS OF CHANGE:
URBANIZATION AND URBAN
GOVERNANCE 233
Learning Outcomes 233
Chapter Preview 233
◼ Urban View 10.1: The Disneyfication of Times Square
The History of Urban Governance 235
Laissez-faire and Economic Liberalism
(1790–1840) 235
Fiscal Retrenchment and Neoliberalism 249
The Privatized City 250
PRIVATOPIA 251
NIMBYism, Smart Growth, and the Geopolitics of
Suburbia 251
ZONING STRUGGLES 252
“SMART” GROWTH 252
Civic Entrepreneurialism and the Politics of Image 253
STRATEGIES FOR URBAN ECONOMIC DEVELOPMENT 254
THE POLITICS OF PACKAGING 256
Perspectives on Governance, Politics, and Urban
Change 257
The Structure of Local Power 257
The Role of the Local State 259
Patterns of Local Conflict 259
FOLLOW UP: Key Terms 260 • Review
227 Activities 260
Chapter 11 URBAN POLICY AND
PLANNING 263
Learning Outcomes 263
Chapter Preview 263
The Roots of Urban Policy and Planning 264
◼ Urban View 11.1: Competition at all Costs: Civic
Entrepreneurialism Taken Too Far? 264
Themes and Perspectives 265
234 The Beginning: Philanthropy and Reform 265
Early European Traditions 266
EBENEZER HOWARD AND GARDEN CITIES 266
PATRICK GEDDES AND SCIENTIFIC PLANNING 267
 Contents ix

United States: Jacob Riis and the Tenement The Foundations of Residential Segregation 295
Commissions 269 Social Status 295
Progressive Era Reforms 269 Household Type 297
SETTLEMENT HOUSES 270
◼ Urban View 12.2: The Social Construction of Race 297
THE PARK MOVEMENT 271
THE CITY BEAUTIFUL MOVEMENT 272 Ethnicity 298
The City Practical 273 Lifestyle 301
The New Deal 273 ◼ Urban View 12.3: Social Exclusion and Migrant Workers in
European Cities 303
Policy and Planning for Renewal and Growth
Interpretations of Residential Ecology 304
(1945–1973) 274
The Chicago School: Human Ecology 304
Europe: Planning For Renewal 274
CRITICISMS OF HUMAN ECOLOGY 306
◼ Urban View 11.2: The Visible Legacy of Urban Policy and FACTORIAL ECOLOGY 306
Planning in European Cities 276
◼ Urban View 12.4: Residential and Economic Structure in
The United States: Planning for Growth 277 European Cities 307
The Courts and Urban Policy in Recent Changes to the Foundations of Residential
the United States 277 Segregation 307
SCHOOL DESEGREGATION 277
New Divisions of Labor, New Household Types, and
RESTRICTIVE COVENANTS 277
New Lifestyles 309
CIVIL RIGHTS 278
NEW ROLES FOR WOMEN 310
Federal Policy Initiatives 278 ◼ Urban View 12.5: The Ethnoburb—A New Suburban Ethnic
Evangelical Bureaucrats 279 Settlement 311
Neoliberal Policy and Planning 280 NEW PATTERNS OF HOUSEHOLD FORMATION 312
THE PROPERTY RIGHTS MOVEMENT 280 INCREASED MATERIALISM AND NEW LIFESTYLES 313

Planning as Dealmaking 280 ◼ Urban View 12.6: “Inconspicuous Consumption?” 315

◼ Urban View 11.3: Kelo v. City of New London Eminent
Domain Lawsuit 281
◼ Urban View 11.4: Urban Regeneration in London’s
Docklands 281
MIXED-USE DEVELOPMENTS AND CLUSTER ZONING 283
◼ Urban View 11.5: Competitive Regionalism 283
Planning for Healthy and Livable Cities 284
Social Polarization and Spatial Segregation 316
The New Residential Mosaic: “Lifestyle”
Communities 318
◼ Urban View 12.7: GIS Marketing Applications Help
Starbucks to Brew up Better Locational
Analyses 319
FOLLOW UP: Key Terms 321 • Review Activities 321

Sustainability and Green Urbanism 284

◼ Urban View 11.6: Cities Take Environmental Sustainability Chapter 13 THE CITY AS TEXT:
Efforts into Their Own Hands 285 ARCHITECTURE AND URBAN
◼ Urban View 11.7: Sustainable Metropolitan Planning Efforts DESIGN 323
in the United States 286 Learning Outcomes 323
Metropolitan Governance and Planning 286 Chapter Preview 323
FOLLOW UP: Key Terms 288 • Review ◼ Urban View 13.1: Disney’s Celebration: Designing the
Activities 288 Happiest Place on Earth? 324
Architecture and the Dynamics of Urban Change 325
Architecture and Exchange Value 325
Part 5 People and Places 289
Architecture and the Circulation of Capital 325
Chapter 12 THE RESIDENTIAL Architecture and Legitimation 326
KALEIDOSCOPE 291 MEANING AND SYMBOLISM 326
Learning Outcomes 291 Architecture versus “Mere Building” 326
Chapter Preview 291 The Style of Production/The Production of Style 326
◼ Urban View 12.1: The French Ghetto Beat of a Muslim Arcadian Classicism and the “Middle
Rapper 293 Landscape” 327
Social Interaction and Residential Segregation 293 PUBLIC PARKS 328
Territoriality 294 Beaux Arts and the City Beautiful 328
x Contents

The American Way: Skyscrapers 329 Discrimination by Design: Domestic Architecture

Modernism: Architecture as Social Redemption 330 and Gender Differences 369
ARTS AND CRAFTS AND ART NOUVEAU 331 FOLLOW UP: Key Terms 369 • Review
THE EARLY MODERNISTS 331 Activities 369
THE BAUHAUS AND THE MODERN MOVEMENT 332
LE CORBUSIER 333
AN AMERICAN RESPONSE 335
THE CRITIQUE OF MODERNISM 336 Chapter 15 PROBLEMS OF
The Postmodern Interlude 338 URBANIZATION 371
NEW URBANISM 339 Learning Outcomes 371
HISTORIC PRESERVATION 340 Chapter Preview 371
Design for Dystopia 341 ◼ Urban View 15.1: Homeless Students Struggle to Keep Up 372
FORTRESS L.A. 341
Problem? What Problem? 372
“Starchitects,” “Starchitecture,” and
From Haunts of Vice to Gang Wastelands—and Back 373
World Cities 342
Problems of the Early Industrial City 373
FOLLOW UP: Key Terms 345 • Review
Activities 345 Problems of the Industrial City 374
Problems of the Post-War City (1945–73) 376
Chapter 14 URBANIZATION, URBAN LIFE, Problems of the Neoliberal City 376
AND URBAN SPACES 347 Poverty 377
Learning Outcomes 347 The Cycle of Poverty 378
Chapter Preview 347 ◼ Urban View 15.2: Poverty, Stress, and Civil Disorder in
◼ Urban View 14.1: The Writing on the Wall for Territoriality? U.S. Cities 380
Taggers Respect Community Mural POVERTY IN U.S. METROPOLITAN AREAS 381
Painted in “Neutral” Colors 348 DUAL CITIES? 382
Social Life in Cities 348 Criminal Violence 385
Theoretical Interpretations of Urban Life 349 ◼ Urban View 15.3: High School Student Drug Abuse 387
The “Moral Order” of City Life 349 Spatial Patterns 387
◼ Urban View 14.2: “Sex and the City”: Prostitution 350 ◼ Urban View 15.4: Russian Mafia Crime and Corruption—Not
ANOMIE AND DEVIANT BEHAVIOR 351 Just in Russian Cities Anymore 389
LIBERATING ASPECTS OF URBAN LIFE 352 The Effects of Crime on Urbanization and
Urbanism as a Way of Life 352 Urban Life 389
The Public and Private Worlds of City Life 353 ◼ Urban View 15.5: Terrorism and Cities 391
Changing Metropolitan Form and New Forms of Homelessness 392
Urbanism 354 The Causes of Homelessness 394
URBAN VILLAGES 354
Infrastructure and Environmental Problems 397
◼ Urban View 14.3: Homosexuality and the City 355
SUBURBAN COMMUNALITY, “HABITUS,” AND CONTEMPORARY
Water Supply Problems 398
LIFESTYLES 357 ◼ Urban View 15.6: Brownfield Redevelopment 400
Community and Territory 358 Air Pollution 400
COGNITION, PERCEPTION, AND MENTAL MAPS OF THE CITY 358 ◼ Urban View 15.7: High-Speed Rail in Europe 402
APPRAISIVE IMAGES 360
Infrastructure Crisis 402
Lifeworlds and the “Structuration” of ◼ Urban View 15.8: London’s Traffic Congestion Charge 406
Social Life 361
Persistent Future Problems 407
◼ Urban View 14.4: Disability and the City 362
FOLLOW UP: Key Terms 409 • Review
Time-Space Routines 363 Activities 409
◼ Urban View 14.5: Structuration: Time and Space in People’s
Everyday Life 364 Notes 411
Gendered Spaces 365 Glossary 427
The Creation of Women’s Spaces 365 Credits 441
Changing Roles, Changing Spaces 367 Index 446
 PREFACE
Towns and cities are in constant flux. They are hives of human
activity and crucibles of social, cultural, and political change,
where there is always something happening. At times, people
and circumstances accelerate the restlessness of urban change,
with the result that the function, form, and appearance of cities
are transformed. Such was the case over a hundred years ago,
when a combination of economic, social, and technological
changes were turning cities in Europe and the United States
inside out and upside down, forging, in the process, the physi-
cal, economic, and political framework for the evolution of the
“modern” city.
We are currently living through another phase of trans-
formation, this time involving global processes of economic,
cultural, and political change. Within the cities of countries like
the United States, the classic mosaic of central city neighbor-
hoods has become blurred as cleavages among people based on
income, race, and family status have been fragmented by new
lifestyle and cultural preferences. The long-standing distinction
between central cities and suburbs has become less and less
straightforward as economic reorganization has brought about
a selective recentralization of some commercial and residential
land uses in tandem with a selective decentralization of much
commerce and industry. Outlying centers big enough to be
called “edge cities” and “boomburbs” have appeared, as if from
nowhere.
Meanwhile, cities in less developed countries have grown at
unprecedented rates, with distinctive processes of urbanization
creating new patterns of land use and posing new sets of prob-
lems for urban residents. A pressing problem today for the
people in many less developed countries is a process of over-
urbanization in which cities are growing more rapidly than
the jobs and housing that they can sustain. There has been a
“quartering” of cities into spatially partitioned, compartmen-
talized residential enclaves. Luxury homes and apartment
complexes correspond with an often dynamic formal sector of
the economy that offers well-paid jobs and opportunities for
some people; these contrast sharply with the slums and squatter
settlements of people working in the informal sector—in jobs
not regulated by the state—who are disadvantaged by a lack of
formal education and training and the often rigid divisions of
labor shaped by gender, race, and ethnicity.
URBAN GEOGRAPHY
Urban geography allows us to address these trends, to relate
them to our own individual lives and concerns, and to spec-
ulate on how they play a role in other fields of study such as
economics, history, sociology, and planning. The study of
urban geography can help us better understand the market-
place and appreciate the interdependencies involved in local,
national, and international economic development. It can
provide us with an appreciation of history and the relation-
ships among art, economics, and society. It can illuminate the
interplay of science and technology with economic and social
change, reveal important dimensions of race and gender, raise
important issues of social inequality, and point to important
lessons for governance and policy. Most of all, of course, it can
help us to understand, analyze, and interpret the landscapes,
economies, and communities of cities and metropolitan areas
around the world.
NEW TO THE THIRD EDITION
The third edition of Urbanization: An Introduction to Urban
Geography represents a thorough revision based on a number
of substantive changes.
• This edition has been shortened considerably, from 18 to
15 chapters. The organization of the book has been
fundamentally reworked to improve the structure and
flow of the material. The 15 chapters in this new edition are
arranged into different sections where they fit seamlessly
together: Section I, Introduction; Section II, Foundations
and History of Urbanization; Section III, Urbanization in
the Less Developed Countries; Section IV, Processes of
Urban Change; and Section V, People and Places.
• The content of some chapters has been substantially
reorganized. Chapters 3 and 5 from the previous edition
(The Foundations of the American Urban System; The
Foundations of Urban Form and Land Use) are now
combined into one chapter on the processes and out-
comes in the evolution of the U.S. urban system up to
1945. Chapters 4 and 6 from the previous edition (Urban
Systems in Transition; Changing Metropolitan Form) are
also now combined to cover the urban processes and out-
comes since 1945 in the United States, Canada, Europe,
Australia, and Japan. Chapter 18, “Urban Futures,” from
the previous edition has been removed and instead partly
incorporated into other chapters.
• There is new material, with more non-U.S. examples,
about important urban issues such as the global financial
meltdown and its impact on urban residents, including
discussion of foreclosures and homeless students, as well
as the aftermath for the people in cities hit by the massive
earthquakes in Haiti and Japan.
• There are many new “Urban View” essays that capture
not only the vitality, experiences, and achievements of
ordinary people in cities, but also address the problems
that they struggle to overcome every day. This edition
includes 29 new essays.
• New or expanded chapter topics include globalization,
neoliberalism, overurbanization and megacities, “starchi-
tecture” and world cities, the U.S. Hope VI and the Choice
Neighborhood programs, gentrification, gender discrimi-
nation, environmental problems including brownfields
and greyfields, sustainable urban development, smart
growth, and green urbanism.
xi
xii Preface
• Also new to this edition are Learning Outcomes at the
beginning of each chapter, which list key knowledge that
students should have acquired after reading the chapter.
• The content of end-of-chapter Follow Up Activities
(with new subsections titled “Key Terms” and “Review
Activities”) has been completely revised for each chapter
to reflect the updated material in the book.
• The third edition of the book also incorporates a
comprehensive updating of all the data, as well as many
of the maps, photographs, and illustrations, in addition
to the glossary.
• A second color has been added throughout the text,
enhancing the readability and the pedagogical value of
the maps and other art.
• Finally, the new premium website for Urbanization:
An Introduction to Urban Geography, found at
www.mygeoscienceplace.com, now includes self-study
quizzes, MapMaster layered thematic and place name
interactive maps, Urban View Google Earth tours, ™
key resources and suggested further readings, related
helpful websites, “In the News” RSS feeds, and addi-
tional references and resources.
OBJECTIVES AND APPROACH
In this book we attempt to capture the changes in the nature
and outcomes of urbanization processes for people, as well as
the development of new ways of thinking about urban geogra-
phy. A dynamic approach to the study of urban geography is
the most distinctive feature of the book: unraveling the inter-
locking processes of urbanization to present a vivid and mean-
ingful explanation of constantly changing urban geographies
and urban life. An important advantage of such an approach
is that it provides a framework capable of capturing recent
changes while addressing much of the “traditional” subject
matter of urban geography. The dynamic approach also allows
for the integration of theory with fact. In this book, key concepts
and theories are presented in relation to prior events and ideas.
In this way, we can appreciate the logic of particular theories
and their relevance to particular circumstances. In writing this
book, we have aimed at providing a coherent and comprehen-
sive introduction to urban geography that offers a historical and
process-oriented approach with a U.S. focus that also provides a
global context and comparative international perspectives.
ACKNOWLEDGMENTS
We are grateful to many individuals for their help in form-
ing and testing our ideas. Our gratitude is wide and deep, and
we take this opportunity to acknowledge the contributions of
Brian Berry, University of Texas at Dallas; Martin Cadwallader,
University of Wisconsin, Madison; Bill Clark, University of
California, Los Angeles; Ron Johnston, University of Bristol;
Peter Taylor, Loughborough University; Anne Bonds and
Judith Kenny at the University of Wisconsin-Milwaukee, and
at the University of Minnesota, Helga Leitner, and Roger Miller
who is missed terribly.
We would like to acknowledge the content and accuracy
reviewers and the contributors of content to this edition: Kevin
Archer, University of South Florida; Piper Gaubatz, University
of Massachusetts; Dennis Grammenos, Northeastern Illinois
University; Donald Lyons, University of North Texas; Nina
Martin, University of North Carolina; Sara Metcalf, State
University of New York: Buffalo; Lawrence F. Mitchell,
Northern Kentucky University; Murray Rice, University of
North Texas; Derek Shanahan, Millersville University.
We have also been fortunate in being able to call on the
talents and energies of Jonathan Burkham in searching for
material, and Jenna Gray at PreMediaGlobal and Ed Thomas
at Pearson in preparing the book for publication. Caroline
Commins has meticulously researched the photographs for the
book. Anton Yakovlev at Pearson provided a constant source of
advice, enthusiasm, encouragement, and support.
Paul L. Knox
Linda McCarthy
 ABOUT THE AUTHORS
Paul Knox received his PhD in
Geography from the University
of Sheffield, England. After
teaching in the United Kingdom
for several years, he moved to the
United States to take a position
as professor of urban affairs
and planning at Virginia Tech.
His teaching centers on urban
and regional development, with
an emphasis on comparative
study. He serves on the editorial
board of several scientific journals
and is the author or co-author of
numerous books, including
Small Town Sustainability (Birkhauser), Metroburbia USA
(Rutgers University Press), Cities and Design (Routledge),
and The Geography of the World Economy (Hodder) as well
as Pearson’s Human Geography and World Regions in Global
Context: Places and Regions in Global Context. In 2008 he
received the Distinguished Scholarship Award from the
Association of American Geographers. He is currently a
University Distinguished Professor at Virginia Tech, where he
also serves as Senior Fellow for International Advancement.
Linda McCarthy received her PhD
in Geography from the University
of Minnesota, USA, and her BA
from University College, Dublin.
She is an Associate Professor in
the Department of Geography
and the Urban Studies Program
at the University of Wisconsin-
Milwaukee. She is also a certified
planner. Her teaching centers
on cities and globalization. Her
research focuses on urban and
regional economic development
and planning in the United States,
Europe, and China. Her recent
academic journal articles have been on regional cooperation
instead of wasteful competition for corporate investment;
government subsidies for automobile plants; environmental
justice and brownfield redevelopment; and the globalization
of the economy. Linda is the co-author of another book, The
Geography of the World Economy (Hodder), with Paul Knox
and John Agnew.
xiii
This page intentionally left blank
PART
1
Introduction

1
Chapter
1
Urbanization
and Urban Geography

T
his book introduces urban geography by focusing on the processes and outcomes of urbanization
that are so important for the people who live in cities. Cities are products of many forces. They are
engines of economic development and centers of cultural innovation, social transformation, and politi-
cal change. At the same time, urban areas vary in everything from employment opportunities for job seekers
to patterns of land use in neighborhoods, racial composition in metropolitan regions, and social behavior in
urban society. Given the considerable range of issues that urban geography encompasses, we need to try to
develop a consistency in our approach. Understanding theories about cities and the way they change—rather
than simply listing their various attributes—will help to ensure that we maintain a consistency and will give us
greater insight into the way cities work. Although we will sometimes need to look closely at specific people and
events, our goal is to focus on understanding how to read the economic, social, and political “blueprints” that
give shape and character to various kinds of cities and urban life. By “generalizing” in this way, we will have a
more immediate and richer understanding of each new aspect of urbanization that we encounter.

LEARNING OUTCOMES

After reading this chapter, you should be able to:

■ Assess how and why the concepts of space, territoriality, distance, and place influence everyone in cities.
■ Describe why several approaches to urban geography have arisen, and how it is possible to gain urban insights from each.
■ Explain how urban geographies result from long-term changes involving the interrelated dynamics of economic,
demographic, political, cultural, technological, environmental, and social change.
■ Compare and contrast the broad phases in the nature of capitalism and their importance for cities in the United
States since the 1700s.
■ Understand the ways in which the rapidly increasing interdependence of the world-system has impacted cities and
the people living in them.

CHAPTER PREVIEW
The fundamental task of the student of urban geography is to make sense of the ways that towns and cities have
changed and are changing, with particular reference to the differences both between urban places and within
them. As a student, you will understandably find yourself asking some fundamental questions. What exactly
is urban geography, and how does it relate to other aspects of geography and to other social science subjects?
What is involved in urbanization, and what outcomes of urbanization that affect people are important in
studying urban geography? This first chapter answers those questions and introduces some of the organizing
principles and concepts that recur throughout the book.
First, we address the question of urban geography as a subject for academic study, emphasizing the impor-
tance of concepts of space, territoriality, distance, and place that influence everyone in cities. We then review the
various approaches that have been taken to the study of cities from a geographical perspective. We will see that

Cities are hives of human activity and crucibles of social, cultural, and political change, where there is always something
happening. Urban geography can help us to understand, analyze, and interpret urban landscapes such as in this photo-
graph of Woodruff Park and the people enjoying a wonderful view of the downtown skyline of Atlanta, Georgia.
3
4 Urbanization: An Introduction to Urban Geography

they are all encompassed by the overall framework for study that THE STUDY OF URBAN GEOGRAPHY
is adopted in this book: a framework that allows us to deal with
Like other aspects of human geography, urban geography is
various aspects of urban geography in terms of their relationship
concerned with “local variability within a general context.”1
to urbanization as a process.
This means that it is concerned with understanding both
The second half of the chapter addresses this question of
the distinctiveness of individual places (at the scale of towns
urbanization as a process. Here we see how urban geographies
and cities or particular neighborhoods) and the regularities
and urban change associated with every aspect of people’s lives
within and between urban areas in terms of the spatial rela-
are the result (and sometimes the cause) of long-term changes
tionships between people and their environment (see Urban
in economic development and in the interrelated dynamics
View 1.1 entitled “The Art of Taking Back a Neighborhood:
of technological, demographic, political, social, cultural, and
The Heidelberg Project”). We should immediately note that
environmental change. Because these changes are being framed
environment here includes not only the natural physical
increasingly at the global scale, our framework for studying urban
environment but also the built environment (everything from
geography also views urbanization from a global perspective
homes, factories, offices, and schools to roads and bridges), the
involving people and cities from all over the world. Finally, we
economic environment (economic institutions, the structure
look ahead to the contents and organization of the rest of the book.

URBAN VIEW 1.1

The Art of Taking Back a Neighborhood: The Heidelberg Project2

Multicolored polka dots decorating one house, a boat filled with an alternative vision to young children in one of America’s
stuffed toy animals nearby, and a vacant lot with rows of car most blighted urban areas; it broadens community aware-
hoods painted with faces (Figure 1.1). The Dotty Wotty House, ness of the power of art; and it brings a new sense of
Noah’s Ark, and Faces in the Hood are just some of the guerrilla important social realities to the consciousness of visitors.
art installations on Heidelberg Street in Detroit by Tyree Guyton,
a trained artist, whose philosophy is:
I believe that my job as an artist is to help people to see! I
wanted to use my talents to bring about positive change
in my community . . . I use art as a catalyst for social
change. I chose to start right here in my own neighbor-
hood and yet I realized that the first change had to start
with me. Changing my mind and seeing with my eye of
understanding helped to eradicate my fears and limita-
tions. Social change must start with self and then you can
change the entire world around you.
And you cannot help notice the change immediately as
you arrive at Heidelberg Street, having passed city block after
city block with as many vacant lots as houses, uncut grass and
invading weeds, and trash littering the crumbling sidewalks.
For the urban geographer, this is an unforgettable example of
“local variability within a general context.” The distinctiveness of
the Heidelberg Project reflects the kind of local variability that is
possible in a particular city despite the general context of urban
decline due to regularly repeated stories of deindustrialization,
suburbanization, and poverty in Rustbelt cities like Detroit.
What started with decorating Tyree Guyton’s grandfather’s
house with polka dots 25 years ago has become the nonprofit
Heidelberg Project, which attracts 275,000 visitors of all ages
each year. But it has not only changed former crack houses and
abandoned homes into art that explodes with bright paint and
discarded items, it has also helped keep the street free of trash
and crime, create a strong sense of community, and provide
educational opportunities for neighborhood children to experience
the transformative potential of art.
The Heidelberg Project’s social importance was recognized FIGURE 1.1 An abandoned house is covered with discarded toy
with a 2004 Places Award by the Environmental Design Research stuffed animals to become art as part of the Heidelberg Project in
Association (EDRA): Detroit that has also helped to keep this street free of trash and
crime, create a strong sense of community, and provide educational
Clearly this work is not only about what you see. It’s about opportunities for neighborhood children to experience the
the dialogue it engenders . . . The Heidelberg Project offers transformative potential of art.

and organization of economic life, and so on), and the social
environment (including norms of behavior, social attitudes, and
cultural and political values that shape interpersonal relations
among people).
For urban geographers some of the most important ques-
tions therefore include the following: What attributes make
cities and neighborhoods distinctive? How did these distinctive
identities evolve? Are there significant regularities in the spatial
arrangement of towns and cities across a country or region of the
world? Are there significant regularities in the spatial organiza-
tion of land use within cities and in the spatial patterns of people
in neighborhoods by social status, household type, or race? The
urban geographer will also need to know about the causes of any
regularities that do exist. How, for example, do people choose
where to live and what are the constraints on their choices?
How do people’s areas of residence affect their behavior? What
groups, if any, can manipulate the spatial organization of towns
and cities? And who profits from such manipulation?
In posing these questions, urban geographers have learned
that the answers are ultimately to be found in the wider context of
economic, social, and political life. Cities must be viewed as part
of the economies and societies that maintain them. The study of
cities cannot be undertaken in isolation from the study of history,
economic development, sociocultural change, or the increasing
interdependence of places within the world economy. A proper
understanding of cities requires an interdisciplinary approach. The
traditional focus of geography—the interrelationships between
people and their physical and social environments—requires
geographers to draw on the work of researchers in those related
disciplines. Accordingly, the chapters you are about to read will be
peppered with references to the work of economists, sociologists,
political scientists, historians, city planners, and even artists.
Space, Territoriality, Distance, and Place
Urban geography is a coherent and distinctive framework
of study through the central themes of space, territoriality,
distance, and place. For the geographer, space is not simply
Chapter 1 • Urbanization and Urban Geography 5
a medium in which economic, social, political, and histori-
cal processes are expressed. It is also a factor that influences
patterns of urban development and the nature of the relation-
ships between different social groups within cities. From this
perspective, cities are simultaneously the products and the
shapers of economic, social, and political change. Partitioning
space through the establishment of legal boundaries is also
important because it affects the dynamics of cities in several
ways. For example, the establishment of municipal boundaries
restricts a city’s capacity to raise revenue to its own territory,
while electoral boundaries affect where people vote and the
outcome of local elections and politics.
Territoriality is the tendency for particular groups within
society—ethnic groups, gangs, gated communities—to attempt
to establish some form of control, dominance, or exclusivity
within a localized area. Group territoriality depends primar-
ily on the logic of using space as a focus and symbol of group
membership and identity as a means of regulating social inter-
action. It is important for the geographer because it is often the
basis for individual and group behavior that creates distinctive
spatial settings within cities. These spatial settings in turn mold
the attitudes and behavior of the people living in cities.
Distance is important for several reasons. It affects the
behavior of both producers and consumers of all goods and
services. It influences patterns of social interaction and the
shape and extent of social networks. Variations in people’s
physical accessibility to opportunities and to amenities such
as jobs, schools, stores, parks, and hospitals are important in
determining the local quality of life.
Finally, place is important because of the geographer’s
traditional and fundamental concern with areal differen-
tiation and the distinctiveness of regions and localities. The
distinctiveness of particular metropolitan regions, cities,
districts, and neighborhoods is central to the analytical heart
of urban geography: mapping variability, identifying regu-
larities in spatial patterns, and establishing the linkages that
constitute functional regions and subareas. In addition, the
sense of place (Figure 1.2) that people associate with certain
FIGURE 1.2 A wall mural. A
distinctive mural in a Hispanic
neighborhood in Milwaukee,
WI, near Cesar Chavez Drive and
across from the Sixteenth Street
Community Health Center that
provides health care, health
education, and social services
to low-income residents in the
neighborhood. Community art
such as this provides a remarkably
clear expression of the sense
of place and territoriality that
are fundamental to the spatial
organization of people in cities.
6 Urbanization: An Introduction to Urban Geography
cities and localities is important, because it can influence their
decisions: where to live, where to locate an office or a factory,
whether to hire someone from a particular place, or whether
to walk alone through a certain part of town, for example.
Approaches to Urban Geography
Urban geography has evolved to encompass a variety of approaches
to its subject matter. This is the result of a more general intellectual
evolution of ideas in the social sciences. For example, a widespread
“quantitative revolution” has occurred both in urban geography
and in the social sciences as a whole. Two developments spurred
this revolution. Large quantities of reliable socioeconomic data
about cities and city neighborhoods became available from sources
such as the censuses of population and housing in many countries.
At the same time, tools to analyze and shape this information were
becoming widely available in the wake of new digital technolo-
gies and geographic information systems (GIS). Modern analyti-
cal and modeling techniques have made a decisive contribution to
the social sciences. They have allowed the urban geographer to see
farther, with more clarity, and have provided the means by which
to judge theories about urbanization.
Like other fields, urban geography has also been influenced by
changing social values. As each society’s comprehension of urban
problems has grown, attitudes toward research in urban geogra-
phy have become more flexible. Much of the research undertaken
today in urban geography has relevance far beyond the ivory
towers of academia and involves a more active engagement with
the needs and concerns of local communities, private companies,
and government. Urban geographers are likely to be consulted on
issues that range, for example, from optimal political redistricting
(redrawing the boundaries of local voting districts) to the evalu-
ation of government policies aimed at enhancing local economic
development in distressed central city neighborhoods.
Finally, changes in cities themselves and in the nature
of urbanization have also contributed to the evolution of
approaches to urban geography. As we have become aware
of changes in cities and have looked more closely at those
changes, new topics for study have emerged. A good example
is the increased interest that geographers have taken in com-
munity well-being after the cuts to many public services in
richer countries like the United States that have hit some
poorer and older people very hard over the past couple of
decades. An equally striking, more recent example is the interest
by geographers in the link between local housing markets and
international finance after the financial meltdown of 2008–09
and the personal misfortunes of families losing their homes
due to foreclosure.
The details of the evolution of urban geography as an
academic subject are beyond the scope of this book. It is
important, however, to establish a few central points about
that evolution. Several decades ago, work in urban geography
(or “settlement geography,” as it was more commonly known)
saw towns and cities as adaptations to natural physical cir-
cumstances. Attributes of urban settlements were interpreted
as responses to local sites, regional resources, and the opportu-
nities and constraints surrounding them. So, for example, the
growth of Pittsburgh as a steel town can be interpreted spatially,
from this perspective, in terms of the availability of local sources
of coal, iron ore, limestone, and water, along with proximity to
large markets for iron and steel products that benefited local
businesspeople and workers.
Another body of work within this spatial description
approach that dominated the early development of the subject
was focused on the “morphology” of towns and cities—their
physical form, their plan, and their various townscapes and
“functional areas” (that is, districts with a distinctive mixture of
interrelated land uses). Keeping with the example of Pittsburgh,
FIGURE 1.3 An urban geographer
looking at this neighborhood of young
families with children would want to
discover what it has in common with
similar neighborhoods in other cities and
what makes it distinctive from them.

these studies would likely have emphasized the influence of the
city’s hilly topography on the layout of its streets and neigh-
borhoods, and perhaps shown how urban growth and land
use were “fixed” by the limited amounts of flat land (along the
Monongahela River) that the captains of industry at the time
saw as suitable for large ironworks.
Gradually, scientific principles influenced attitudes toward
knowledge, and both settlement and morphology studies fell out
of favor. In their place there emerged a spatial analysis approach
based on the philosophy and methodology of positivism that
had been developed in the natural sciences. This philosophy was
founded on the principle of verification of facts and relation-
ships through accepted scientific methods. The rise of positivism
affected all of geography and most of the social sciences, and the
“quantitative revolution” reinforced it. Its practitioners came to
redefine urban geography as the science of urban spatial orga-
nization and spatial relationships, and, as a science, it focused
on the construction of testable models and hypotheses. One
example of the many possible positivistic approaches to aspects
of Pittsburgh’s urban geography would be an attempt to quantify
the relationship between neighborhood social status and prox-
imity to steel mills. The hypothesis might be that neighborhood
social status tends to increase steadily with distance from a steel
mill. If this were demonstrated with verifiable evidence, the next
step might be to begin to develop a theory by replicating the
study in other industrial cities.
This more abstract approach has contributed a great deal to
our understanding of cities, and it continues to be a mainstay of
urban studies. But sometimes its abstractions and overdepen-
dence on statistical data can seem flat and lifeless in the face of
the urban realities of people’s lives to which they are applied.
The abstractions tend to leave unanswered many of the impor-
tant questions concerning underlying processes and meanings.
So, although it might be useful to be able to use census tract
data to establish and quantify a tendency for neighborhood
social status to increase with distance from an industrial plant,
we are left without any sense of how the relationship came
about: Who made what decisions, and why, in the process of
establishing the relationship? How might any exceptions to the
overall relationship be explained?
In response to such questions, a behavioral approach
emerged. This approach focuses on the study of individual
people’s activities and decision making in urban environments.
Although the behavioral approach continued to use a positivist
methodology, explanatory concepts and analytical techniques
were also derived from social psychology and some key ideas
came from social philosophy, with its insights into human
needs and impulses.
The behavioral approach’s relative neglect of the impor-
tance of cultural context for understanding people’s actions
and the meanings attached to those actions led to the emer-
gence of the humanistic approach. The behavioral approach’s
positivist methodology was replaced by methods, such as
ethnography and participant observation, that attempted to
answer questions that capture people’s subjective experiences.
For Pittsburgh, what kind of meaning does the presence of a
steel mill carry for different individuals within the city? How do
Chapter 1 • Urbanization and Urban Geography 7
people’s feelings about steelworkers’ neighborhoods affect their
decisions about where to live in Pittsburgh? Like the behavioral
approach, though, the humanistic approach has been criticized
for not paying enough attention to the constraints on people’s
decision making and behavior.
As a result, another approach, generally referred to as
the structuralist approach, gained momentum within urban
geography. This approach is cast, in contrast to the behavioral
and humanistic approaches, at the scale of macroeconomic,
macrosocial, and macropolitical changes. It focuses on the
implications of such changes for urbanization and on the
opportunities and constraints they present for the behavior and
decision making of different groups of people. At its broadest
level, this approach draws on a combination of macroeconomic
theory, social theory, and the theories and concepts of politi-
cal science, and includes the political economy approach. For
example, a political economy approach to Pittsburgh’s urban
geography would certainly want to relate the patterns of growth
and decline of both steel mills and their associated blue-collar
neighborhoods to the broader structure of, among other things,
access to capital by businesses for investment in industry, the
availability of skilled labor, the framework of government
policies affecting industrial and residential development, and
deindustrialization associated with corporate restructuring
within the global economy.
The structuralist analyses of the structure of social inequality
paved the way for explicitly incorporating the experience of
women into urban geography. The feminist approach deals
with the inequalities between men and women, and the way
in which unequal gender relations are reflected in the spatial
structure of cities. For Pittsburgh, the feminist approach might
be interested in examining changing gender roles as the urban
labor force has restructured following the closing of the steel
mills, such as the trend for some women in two-earner house-
holds to be overrepresented in certain fast-growing part-time
occupations.
The structure-agency approach was an attempt to unite
the structuralist approach’s concern with macrolevel social,
economic, and political structures with the humanistic
approach’s emphasis on human agency. Structuration theory
sees society’s social structures as created and recreated by the
social practices of human agents, whose actions are themselves
constrained by these social structures. As a result, it is impossible
to predict the exact outcome of the interactions between social
structure and human agency. Despite the elegance of this theo-
rization, empirical investigation has proved difficult because it
is not easy to analyze the continuous and complex interrelation-
ships between structure and agency. A study of Pittsburgh might
involve questions about how the gentrification of some central
city neighborhoods is the result of an intricate set of interactions
between human agents, including landowners, mortgage lend-
ers, planners, and realtors; institutions such as the city govern-
ment; and social structures involving planning regulations such
as land use zoning and building codes.
Finally, the influence of literary theory has led to the
emergence of poststructuralist approaches, including the post-
modern approach. The postmodern approach strongly opposes
8 Urbanization: An Introduction to Urban Geography
the idea that any general theories can explain cities and the
people who live in them. Instead, it accepts the shifting and
unstable nature of the world and concentrates on questions of
who defines meaning, how this meaning is defined, and to what
end. It is concerned with understanding the power of symbol-
ism, images, and representation as expressed in language, com-
munication, and the urban landscape. Again, using the example
of Pittsburgh, a postmodern approach would likely examine
the city government’s attempts to “reinvent” the city within
the global economy as it restructures away from steel and toward
jobs in the high-tech and services industries. This approach
would draw attention to the city government’s use of language
and communication to deliberately construct certain images of
URBAN VIEW 1.2
Census Definitions
Just what is meant by an “urban” settlement varies a good deal
from one country to another. For the Bureau of the Census in the
United States, the term urban applies to the territory, people, and
housing units located within urbanized areas and urban clusters.3
• An urbanized area (UA) is a densely settled area (whether
or not the territory is legally incorporated as a city) with at
least 50,000 people and a density of at least 1,000 people
per square mile at the urban core and at least 500 people per
square mile in the surrounding territory.
• An urban cluster (UC) consists of an urban core with a
population density of at least 1,000 people per square mile
and at least 500 people per square mile in the surrounding
territory that together encompass a population of at least
2,500 people, but fewer than 50,000 people.
Because such definitions of urbanized depend on administra-
tive boundaries, they do not capture the concentrations of people
that live in a number of contiguous jurisdictions that form one
continuous metropolitan sprawl. The U.S. Bureau of the Census
began to use standardized definitions of metropolitan areas in
the 1950 census under the designation of standard metropoli-
tan area (SMA). The term was changed to standard metropolitan
statistical area (SMSA) by the 1960 census and to metropolitan
statistical area (MSA) in 1983.
Within urban areas, detailed census information is available
by census tracts, block groups, and census blocks:
• Census tracts. These geographical subareas have bound-
aries that were drawn with the objective of delineating
small populations that are relatively uniform in terms of
their demographic and socioeconomic characteristics. They
vary a good deal in territorial extent and population size,
although tracts within metropolitan areas contain between
1,000 and 8,000 people. As metropolitan America has
grown, so has the number of census tracts recognized
by the Census Bureau. The boundaries of many longer-
established census tracts have remained the same over
several decades, making it possible to use census data to
analyze neighborhood change in certain areas. Elsewhere,
however, modifications to tract boundaries and the addition
of new tracts make intercensal comparison difficult.
• Block groups. Every census tract is divided into as many
as 9 block groups, each of which contains an average of
the city (that may not reflect reality) that, in turn, are designed
to influence the views and decisions of potential investors and
residents.
For the most part, all these approaches can be regarded as
potentially complementary. Although it is neither possible nor
desirable to merge them into some kind of all-encompassing
model or theory of urbanization, it is possible to gain insights
from each. To that extent, all these approaches are represented
in this book (with classic examples pointed out). This does not
mean, however, that the reader will be faced with sudden or
unexpected shifts. The material in this book is organized to
emphasize urban geography as the outcome of urbanization as
a process.
10 census blocks. A block group consists of all blocks
whose numbers begin with the same digit in a census
tract. Block groups generally contain between 300 and
3,000 people. Block groups are important because they
are the smallest geographical area for which detailed data
are tabulated.
• Census blocks. Census blocks generally correspond to the
physical configuration of city blocks and are bounded by
streets or other prominent physical features. They are the
smallest statistical unit for which census data are available,
although the range of data is not detailed, being limited to
basic population and housing characteristics.
In preparing the 1990 census, the U.S. Bureau of the Census
developed an electronic database called the Topologically
Integrated Geographic Encoding and Referencing (TIGER)
system. TIGER files contain address ranges, latitude and lon-
gitude coordinates, and the location of roads, railways, rivers,
and other physical features. They can be linked with small-area
census data to form the basis of sophisticated Geographic
Information System (GIS) applications that offer a great deal of
potential for research in urban geography. GIS—organized col-
lections of computer hardware, software, and geographic data
that are designed to capture, store, update, manipulate, and
map geographically referenced information—has grown rapidly
to become an important method of urban geographic analysis.
GIS technology allows an enormous range of urban problems
to be analyzed. For instance, it can be used to identify the most
efficient evacuation routes for people from all or part of a city
in the event of a terrorist attack, to monitor the spread of infec-
tious diseases within and between cities, to analyze the impact
of proposed changes in the boundaries of legislative districts,
to identify potential customers in the vicinity of a new business,
and to provide a basis for urban and regional planning.
The changing realities of urbanization present a continual
challenge to the census in delineating geographic units that
reflect actual patterns of urban and metropolitan change. So
census tabulations include data not only for MSAs but also
metropolitan areas (MAs), for primary metropolitan statisti-
cal areas (PMSAs), consolidated metropolitan statistical areas
(CMSAs) and core based statistical areas (CBSAs), each designed
to provide a standardized framework for comparisons and analy-
sis at different spatial scales.
Another random document with
no related content on Scribd:
vielä varjossa harjun kupeella. Kylältä ei vielä kuulunut minkäänlaisia
ääniä, mutta kosken pauhu kuului hauskana kohinana tyynen aamun
hiljaa heräävästä povesta.

Silloin uskalsivat he katsoa toisiaan silmiin. Lintujen laulu eneni,

nuoren lehden ja pihkaisen mahlan haju täytti ilman, ja taivaan sini
kirkastui. Koko muu maailma unohtui heidän ympärillään, he näkivät
ja tunsivat vain toisensa, ja kummankin sydän täyttyi suloisilla
tunteilla.

Martti kietoi kätensä Annan hennon varren ympäri ja kallisti

päänsä Annan puoleen. Anna tunsi voimiensa pettävän, ja hän sai
väräjävällä äänellä sanotuksi:

»Lähdemme kotia nyt!»

He laskeusivat alas kiveltä, katselivat vielä kiven kyljessä olevaa

ovenmuotoista, sammalpeittoista kuviota ja tulivat polulle, joka johti
pappilaan. Molemmin puolin polkua kasvaviin mäntyihin olivat
ohikulkijat piirtäneet nimikirjaimia. He katsoivat niitä, joita lapsena
olivat piirtäneet yhdessä.

»Nyt minä tiedän, mikä kesäyössä on selittämätöntä», virkkoi

Martti, ja hänen katseensa kiiti pitkin aamuauringon valaisemia
vaihtelevia maisemia.

»Joko tiedät… joko tunnet», haastoi Anna, innossaan tullen Martin

viereen. »Niin, se on kesäyön kirkkaus. Se ei ole auringon valoa,
eikä kuun valoa, ei tähden valoa eikä hämärätä; se on yön omituinen
hiljainen, kirkastettu hohde, lempeä ja juhlallinen, niinkuin
iankaikkinen ilo keskellä maan katoavaa kevättä…»
 Annan silmät säteilivät, ja Martti katsoi häneen kuin kirkastettuun
olentoon, joka oli taivaasta lähetetty hänen omia ajatuksiaan
sanoiksi ja teoiksi saattamaan.

»Anna, Anna… kuule…! Minulla on uusi ajatus, suuri ja ihana! Voi

jospa kerran voisin sen kankaalle kiinnittää!»

»Jumala antaa voimia… Jumalan kunniaksi on Hänen suuren

luontonsa jäljentäminen. Sinun 'Kesäyösi' kerran vielä tekee
kuuluisaksi köyhän perukkamme, sillä henkesi imee voimansa
kesäyön kirkkaudesta… Niin usko, ja sinä tulet onnelliseksi… ja
minä rukouksissani autan sinua… Se on korkein onneni…»

Polku, jota olivat tulleet, johti korkealle kummulle pappilan riihen

taakse. Siihen loppui metsä, ja siihen päättyi polkukin, sillä siitä
alkoivat pellot.

Pappilassa oltiin liikkeellä, ja suvannolta kuului lauttamiesten

lauluja.

»Minä olen nyt niin onnellinen, ja minun on nyt niin hyvä olla…
sillä minä tiedän, että nyt ymmärrät, miksi minä kesäöitä rakastan…
Voi, usein viime kesänä ajattelin: Jospa Martti kerran vielä Pohjolaan
palajaa… silloin hänelle sanon: Kesäyö on ihanin kaikista… Ja
kauas vieraalle maalle rukoilevan rukoukseni lähetin, sinun luoksesi,
että Pohjolaasi muistaisit…»

»Ja minä muistin… Minun tuli ääretön ikävä tänne… Kaikki

muistin: talviset revontuli-illat, varhaiset hankiaamut ja kesäiset yöt.
Siksi takaisin tulin enkä koskaan pois enää halua…»

»Mutta ystäväsi, joka sinua rakastaa…?»

 »Ei hän koskaan ole minua rakastanut eikä minun maailmaani
ymmärtänyt…»

Silloin juuri he saapuivat pappilan kujalle. Kumpikaan ei tiennyt

minkä vuoksi, mutta molempiin tarttui Martin viime puheen jälkeen
semmoinen ilo, että tuntui kuin maasta molemmin irtautuisivat.
Pääskyset kiitivät nuolena poikki ja pitkin pihaa, vilahtivat
avonaisesta ovesta karjalatoon ja suhahtivat pienestä reiästä tallin
ullakolle, visertelivät ja lensivät ihan Annan ja Martin päiden
päällitse.

Ison kuistin ovet olivat auki. Rovasti oli piippuineen tullut kuistille
keinumaan, niinkuin hänen tapansa oli aina ollut. Nouseva
aamuaurinko sopi siihen paistamaan, ja siinä oli hauska keinua, kun
ilmassa oli alkavan kesän lemua, joka kuistinkin täytti, ja huvikseen
katsella pääskysten lentoa halki päiväpaisteisen pihamaan.

Hän näki nuorten kujalla tulevan ja hymähti. Molemmat olivat

hänelle yhtä rakkaat, sillä Anna oli rovastin mielestä kuin oma lapsi.
Hän arvasi, mitä tietä nuoret olivat kesäkartanolta palanneet, ja
hänellä oli aavistus siitä, että heidän suhteensa ei enää ollutkaan
veljen ja sisaren. Hän oli sen heti huomannut.

Loistavin silmin riensivät Martti ja Anna kertomaan. Molemmat

näyttivät olevan yhtä iloisia ja juttelivat yhtaikaa.

Ruustinna kuuli ruokasaliin heidän tulleen ja riensi hänkin kuistiin.

Häneenkin tarttui heidän ilonsa, ja hän istahti rovastin viereen.

Martti ei ollut vielä yhtään kertaa sittenkun kotia saapui ollut niin
pirteällä tuulella, eikä Annasta ollut semmoinen ilo koskaan loistanut
kuin nyt.
 »Juuri tämä aika on kaikkein ihanin täällä Pohjolassa», sanoi
Martti. »Mikä ihmeellinen yö oli! Niitä värivivahduksia! Niitä taivaan
selittämättömiä valoja… Nyt minä ymmärrän, miksi isä ei koskaan
ole täältä etelään ikävöinyt… Tämmöisenä yönä ei saisi kukaan
nukkua… eikä yön ihanuutta näkemättä antaa sen livahtaa
menemään…»

Rovasti katseli ihastuneena poikaansa. Noin oli hänkin tuntenut

nuorena! Noin innostunut kaikesta siitä, mikä oli kaunista!

Ruustinna katsoi rovastiin, ja oli kuin hän olisi miehensä

hymyilevistä silmistä lukenut:

— Enkö sitä ole sanonut! Nuo kaksi kuuluvat toisilleen nyt, niinkuin
ennenkin.

Ja hänestäkin tuntui nyt, että niin pitikin olla, eikä toisin.

9.

Annan päiväkirjasta.

Valoisa kesäyö!

Parin viikon päästä on juhannus.

Ihmeaikaa on tämä, jota elän. On kuin unta ja todellisuutta.

Olen katsellut tästä päiväkirjastani niitä lehtiä, joita kuluneina

vuosina olen kirjoitellut — silloin tällöin — ja enimmäkseen silloin,
kun Marttia muistelin. On hauskaa katsella, mitä silloin tunsin ja
ajattelin, ja verrata siihen, mitä nyt tunnen ja ajattelen.

Olenko nyt onnellisempi kuin silloin, kun häntä palavissa

ajatuksissani muistelin ja rukoilin, että Jumala hänen taiteensa tien
tasoittaisi? Ehkä olen, ehkä en.

Ei, onnellisempi olen; olisin vielä onnellisempi, jos tietäisin, että

hän on onnellinen.

Mutta en voi sitä uskoa. Siitä asti olen sitä epäillyt, kun
kesäkartanolta palasimme. Mikä äärettömän ihana yö se olikaan!
Siitä kirjoitan vielä joskus eri luvun tähän päiväkirjaani. Kuinka
ihmeellistä se olikaan. Pelkäsin ja vapisin! Voi jos hän olisi
aavistanut, kuinka lähellä oli, etten tarttunut hänen kaulaansa…!

Mutta hän ei sitä tiennyt, ja niin onkin hyvä.

Kuulen hänen kävelevän edestakaisin tuolla huoneessaan

ullakolla, aivan pääni päällä. Hän avaa ikkunan ja katselee kai
pohjoisiin vaaroihin ja koskelle, jonka rantakoivut jo ovat täydessä
lehdessä. Tietääkö, että minäkin valvon ja häntä muistelen?
Aavistaako, että seuraan hänen työtään aivan kuin se olisi omani ja
koskisi omaa iloani ja onneani?

Ehkä ei muista minua. Sitä toista ikävöi — ja pian kai hän on

täällä, hänen ystävänsä, morsiamensa…

Mitä nyt oikeastaan ajattelen ja tunnen? Mitä mietin?

Istun tässä, avoimen ikkunan luona, joka antaa joelle ja

puutarhaan. Tuomi on täydessä kukassa, pian puhkeaa pihlajaankin.
Valoisa, lämmin kesäyö! Täällä pappilassa on hiljaista nyt, siellä
kaikki nukkuvat, paitsi Martti ja minä. Kylällä eivät nuku. Aina on
tiellä joku kulkija, ja korva ottaa ääniä etempää ja likempää. Ei tänä
aikana saakaan nukkua, — niin sanoi Marttikin. — Nyt täytyy imeä
kesäyön kirkkaudesta! Tämä on lyhyt, tämän valon ja riemun aika
poloisessa Pohjolassa! — Mutta minä olen viettänyt ihanan yön
Haltiain kivellä — Martin kanssa.

Jospa näkisin hänen sydämensä syvyyteen! Jospa tietäisin syyn,

jonka vuoksi hän usein on alakuloinen ja hajamielinen. Usein olen
hänet tavannut puutarhan penkillä istumasta. Hän tuijottaa joelle ja
lännen vaaroihin, harmaansinisissä silmissään ikäänkuin
pelonsekainen katse. Kaiketi hän miettii taideteostaan, joka syksyksi
joutuu valmiiksi…

»Ei hän koskaan ole minua rakastanut eikä minun maailmaani

ymmärtänyt.»

Niin hän sanoi, kun palasimme kesäkartanolta. Miksi hän niin

sanoi?
Mitä tarkoitti?

Usein olen toivonut, että hän ottaisi puheeksi Ellinsä tännetulon.

Mutta hän ei virka siitä mitään. Ehkä hän kuitenkin puhuu paljonkin
asiasta isälleen ja äidilleen. Mitäpä minulle puhuisikaan…

*****

Mutta… mutta! Jumala, anna minulle anteeksi, että ajattelen niin ja

tunnen näin! Olenko niin pohjalta paha ja itsekäs? Raukka, orpo,
köyhä tyttö olen, Jumala yksin turvanani. Onko väärin, että häntä
rakastan? Onko väärin, että rakastan häntä ja hänen taidettaan ja
tahtoisin hänen vierellään aina olla?
 Miksi sydämeni ja sieluni toista kuiskaavat? Ja miksi olen nähnyt
hänen silmistään, että hänkin rakastaa minua! Olenko erehtynyt ja
pettynyt? En. Sillä hän ei voisi pettää, ei valheverholla peittää syvien
silmiensä ilmettä. Ei ole Martti luotu tänne pettämään eikä valheen
palvelijaksi. Suurta, valoisaa totuutta on hän tullut luomaan, ja
Jumala kyllä auttaa häntä.

Voi, voi, kun saattaisin häntä lohduttaa! Kun rohkenisin häneltä

kysyä. Mutta en voi. Nämä päivät ovat olleet ikäviä, vaikka on kesän
kaunein aika. Kuinka onnellinen olisin, kun olisin varma siitä, että
hän vartoo, odotettua morsiantansa, häntä ikävöi ja rakastaa. Mutta
sitäpä juuri epäilenkin. Minä uskon niin, että hänen Ellinsä on kova ja
keikaileva maailmannainen, joka kyllä voi Marttia rakastaa, mutta ei
niinkuin Martti tahtoisi. Miksi hän muutoin olisi alakuloinen nyt, kun
otaksuisin hänen elonsa aamun kirkkaimmillaan olevan! Edessään
on hänellä loistava taiteen tie ja vieressään morsian, ystävä ja
hoivaaja!

Mutta ehkä hän ei Elliään ajattelekaan, ei minua eikä ketään. Ehkä

hän vain miettii taideteostaan, keväthankien kuultava kirkkaus
mielessään…

Nyt kuulen hänen kävelevän edestakaisin, väliin yhteen kohti

seisahtuen. Ehkä katselee hän tauluaan, uudistaen, muovaellen…
Rakas, rakas Martti! Hyvä Jumala sinulle parastansa antakoon!

Nyt taukoavat askeleet, hän varmaan koettaa nyt nukkua. Nukkua

pitäisi minunkin. Huomenna on raskas työpäivä. Juhannussiistimiset
alkavat pihasalla ja huoneissa. Kaikki pitää olla puhtoisen puhdasta,
suuren valonjuhlan tullessa. Salin kamari laitetaan kuntoon Martin
morsianta varten…
 Nythän on jo aamupuoli. Aurinko paistaa jo joelle, suvannon
luhtasaariin ja lännen vaaroihin. Kesäyö! Kesäyö!

Miksi minä maata pannessani aina muistan Ellin muotokuvaa?

Aina siihen katson, kun Martin huonetta siistiän. On kuin silmäni
siihen väkisin kiintyisivät. Mitä on niin kovalta näyttävää niissä
silmissä ja suupielissä, jotka ovat minusta niinkuin tahtoisivat purra!
Minä varmaan erehdyn. Mutta yksi asia vielä. Ruustinna ei puhu
paljon mitään Martin morsiamesta. Eilen hän kuitenkin sanoi:

»Nyt me, Anna, panemme parastamme, toivottua vierastamme

varten.»

Martti on varmaan nyt unessa, koska ullakolta ei kuulu mitään

liikettä.

Nuku, rakastettuni, unelmieni ja nuoruuteni sulho! Minä rakastan

sinua sittenkin, vaikka täältä siirtynet lämpöisempiin maihin. Lähetän
terveiseni ja palavat rukoukseni sinun luoksesi, — lähetän näin
valoisina kesäöinä ja revontulten hulmutessa talviöinä! Aina, aina.
Sillä sinun onnesi on minunkin onneni.

Isätön, äiditön, koditon ja turvaton! Uskallanko minä näin ajatella ja

näin kirjoittaa? Mutta ei minua tunto soimaa. Minusta tuntuu niinkuin
hyvä Jumala katsoisi olkani yli jokaista sanaa ja jokaista kirjainta
eikä käske panna pistettä. Miksen siis kirjoittaisi!

*****

Pari päivää on kulunut.

Työtä ja kiirettä on ollut aamusta iltaan. Ilma on edelleen kirkas ja

kuulakka, yö ja päivä ovat yhtä valoisat. Valoisat yöt, joita rakastan!
Ihmeyöt, joina lintujen laulu ei koko yönä lakkaa! Minä olen nuori ja
nautin, enkä tunne väsymystä. Koko viime yönkin olin valveilla. Koko
kirkonkylä valvoi. Kuka tämmöisinä öinä hennoisikaan nukkua!
Iloinnevatko muut nuoret tytöt näin tästä valon ajasta kuin minä! On
niin kummaa olla. On ihanaa ja surullista samalla. Laulaa tekisi
mieleni. Minulla onkin laulu kesäyöstä, jonka jo kansanopistossa
tein. Mutta minulla on nyt siihen paljon lisäämistä, paljon… paljon.
Siitä tulee kaunis laulu — kauniimpi kuin nuoren Sallan ja uljaan
Juho metsästäjän…

Minulla olisi niin kovin paljon kirjoittamista, menisi päiviä, viikkoja,

enkä sittenkään ehtisi sanoa puoltakaan kaikesta siitä, mitä tänä
kesänä olen tuntenut. Säilytät ne vastaisen varalta ja ilokseni niistä
lauluja laadin. Sillä sydämeni on täysi, täysi.

Tänään on Martti siirtynyt pois ullakolla ja jättänyt kevättaulunsa

kesken. Hän on maalausvehkeineen siirtynyt Haltiain kivelle ja
aloittanut suurta tauluaan »Kesäyötä». Kuinka siitä iloitsen! Siitä
taulusta tulee se taikakalu, joka Pohjolan loiston näyttää etelän
ihmisille. Nyt minä ymmärrän, miksi Martti on niin miettiväinen ollut.
»Kesäyötään» on miettinyt. Kesäyön ihmevaloja.

Hänen katseensa oli kirkas, kun hän aamulla minulle virkkoi:

»Nyt minä siirryn Haltiain kivelle… Luuletko, että hyvät haltiat

minua työssäni auttavat?»

»Auttavat ne… Ne rakastavat sinua, joka olet erämaan ystävä ja

kiveliön veli, metsän poika, jonka hyväksi kaikkensa antavat…»

Niin hänelle vastasin, ja hänen katseensa oli niin kovin lämmin ja

koko hänen olentonsa kuin kirkastettu.
 Minä seurasin mukana, ja me kävimme torpassakin, — niinkuin
ennenkin. Martti ja äijävaari ovat hyvät ystävät, vaikkei äijävaari
jaksa ymmärtää Martin yrityksiä. Mutta hauskaa oli.

Nyt on hän varmaan kivellä ja on aloittanut työtänsä, sillä öisin

aikoi hän työskennellä. Rakastettuni, unimaailmani sulho! Onnessa
työskentele, ja antakoon valkeuden Herra siveltimellesi voimaa ja
vauhtia!

Yksi asia on varma. Hän ei näytä isosti huolehtivan morsiamensa

tulosta. Lipposet jalassa hän kulkee paitahihasillaan niinkuin ennen
poikasenakin. Siten onkin hän kaikkein kaunein. Ei minkäänlaisia
herrasvehkeitä. En ole yhtään kertaa nähnyt hänellä tuota kankeaa,
korkeaa kaulusta, joka tekee hänet niin kovin juhlallisen näköiseksi.

Ruustinna on hänelle monta kertaa puvusta muistuttanut, mutta ei

hän näy siitä välittävän. Nauraa vain ja sanoo, että hän tahtoo kaikin
puolin nauttia vapaudestaan.

Tänä aamuna oli viimeksi puhe.

»Sinun pitää ruveta hiukan siistimään itseäsi sekä pukusi että

muunkin puolesta», sanoi hänelle ruustinna aamiaista syödessä.
»Ethän ole ajanut partaasikaan pitkään aikaan… Morsiamesi on pian
täällä…»

Minä toin juuri ruokaa pöytään ja kuulin Martin naurusuin

vastaavan:

»Morsiamelleni kelpaan kyllä näin kuin olen.»

Rovasti hymähti, ja minä näin, että hän hyväksyi Martin

mielipiteen.
 »Ole sinä vain niinkuin itse somimmaksi tunnet», sanoi hän.

Mutta ruustinna arveli:

»Kummallisia ihmisiä ovat taiteilijat, sen sanon vieläkin. Olisinpa

minä morsiamesi ja sinä tuolla lailla tulisit eteeni, niin paikalla
käskisin mennä…»

Mutta Martti hymyili vain. Jospa hän olisi aavistanut, kuinka hänen
puoltaan pidin! Noin hän oli, valkoisine paidanhihoineen, ihmeen
kodikas ja mieluinen.

Olen kuitenkin utelias näkemään, eikö hän muuta pukuaan nyt

pian, sillä juhannus on aivan ovella ja morsian saattaa tulla millä
hetkellä hyvänsä.

Hänen huoneensa on nyt kunnossa, saapi tulla milloin hyvänsä.

Hän on laulajatar, joka on ollut oppimassa ulkomailla. Tavattoman
hieno ja sivistynyt nainen, kertoi ruustinna. Mutta sittenkin näyttää,
ettei hän oikein sydämestään iloitse morsiamen tulosta. Niin minusta
näyttää. Ja muutenkin on kuin olisi painajainen koko talossa.
Hajamielinen ja kärtyinen on ruustinna, rovasti on kadottanut
herttaista iloisuuttaan, ja kaikki tuntuu niin jännitetyltä ja pingoitetulta.

Ja Martti itse?

Minä en tiedä, mitä ajatella, enkä uskalla kaikkia ajatuksiani

kirjoittaa, mutta minulla on kummallinen aavistus siitä, ettei hän ole
iloinen morsiamensa tulosta. Eikö hän sitten rakasta? Martti-parka!
Ehkä hän kärsii hirveästi!

Jospa nyt juhannus tulisi ja morsian, että tämä pingoitettu elämä

pääsisi entiseen luontevuuteensa! Olen varma, että Marttikin tulisi
iloisemmaksi. Ehkä hänen Ellinsä on hyvinkin rakastettava, vaikka
minäkin toisin luulen. Mutta varmaa kuitenkin on, että joku syy on
olemassa juuri hänessä, sillä Martti ei olisi minulle niin sanonut, kun
kesäkartanolta palasimme.

Minun tekisi mieleni juuri nyt, kun muut pappilassa nukkuvat,

lähteä Haltiain kivelle. Martti maalaa paraikaa. Nyt on sydänyön
hetki, juhlallinen ja loistava! Sydämeni kuiskaa: mene Martin luo
Haltiain kivelle, hän muistaa sinua… odottaa sinua! Tyynny,
sydänraukkani! Ei Martti minua kaipaa. Minä näen hänet kivellä
seisomassa telineen vieressä… ja hän katselee ikävöiden pitkin
pappilasta tulevaa polkua…

Ei. Ei. Minä hourin ja haaveksin. Sydämeni on sairas, sairas,

mutta rakkauttani en voi kuolettaa. Yhden ihanan yön jo olen
viettänyt — siinä onkin kylliksi, ja siinä on minulle muistoja elämäni
ajaksi.

Kuinka hirveän paha on ihmissydän! Nyt juuri ajattelen: Jospa

hänen Ellinsä sairastuisi tai joku muu este sattuisi, ettei hän tänne
asti tulisikaan.

Mikä hirveä, syntinen ajatus! Jumala, anna minulle anteeksi

pahuuteni ja anna minulle voimia Martin onnen ja menestyksen
hyväksi toimia.

Lintujen laulaessa käyn nukkumaan. Kesäyö, kesäyö!

*****

Martti ei ole käynyt kotona laisinkaan.

 Hän on nukkunut torpassa, äijävaarin pienessä, pimeässä
porstuan kamarissa, ja öisin on hän maalannut. Tänään olen käynyt
siellä ja Haltiain kivellä hänen »Kesäyötään» katsomassa. Kävin
viemässä ruokaa hänelle.

Vasta juuri olen palannut.

Martti on nyt iloisempi, ja hauskaa oli kuulla, mitä hän siellä

kahden vanhan kanssa hommaa. Hän näyttää unohtaneen koko
morsiamensa. Hän juttuilee ja tarinoipi äijävaarin kanssa, joka on
pian sadan vuoden vanha. Ukko alkaa vähitellen uskoa, että
maalaustaide sittenkin on jotakin erinomaisempaa. Ei syntiä eikä
vastoin Jumalan sanaa. Nyt käydessäni täytyi minun nauraa. Martti
on hämmästyttänyt molempia vanhoja erinomaisen hauskalla
taululla, johon hänellä jo ennen oli aihe ullakkokamarin seinällä:

Vanha Erkki poroineen.

Mutta nyt on taulussa pirtti, lampaita pirtin edessä jyrsimässä

männyn mäihää; Erkki metsästä palaamassa poroineen ja
honkakelkkoineen. Siitä on ukko mielistynyt ja nyt on niin hyvillään,
että häntä on ilo katsella.

Nyt ei hän enää epäile Martin kykyä, eikä pidä hänen tointansa
joutavana.

Martti on syönyt heidän kanssaan piimää ja leipää ja pitänyt ukon

sikaareissa.

»Minulla ei ole koskaan ulkomaanmatkallani ollut niin hauskaa

kuin täällä Jäkälärovassa näinä päivinä. Tämä on ihan kuin satua,
kun lisäksi on näin äärettömän kirkkaat ilmat», sanoi hän minulle.
 Minä toin hänelle terveiset pappilasta, mutta hän sanoi, ettei hän
vielä malttanut tulla.

»Kesäyöt ovat lyhyet kuin ihanat unet. Niitä ei saa nukkumalla

kuluttaa, sillä ihmiselämä on lyhyt», sanoi hän.

Sitten kävimme Haltiain kivellä. Mikä ihana taulu siitä tuleekaan,

suuresta kesäisestä luonnosta suoraan jäljennetty!

Hän puhui koko ajan »Kesäyöstään», ja minä näin hänestä, ettei

hän muuta muistanut eikä muuta ajatellut. Ei sanaakaan
morsiamesta. Ei edes kysynyt, joko olimme huoneen kuntoon
laittaneet.

*****

Toin hänen terveisensä, ettei hän vielä malttanut tulla, hän tahtoi
nauttia ja imeä kaikki, mitä kesäyö tarjosi.

»Hän ei enää liene oikeillaan koko poika», pahoitteli ruustinna.

»Onko nyt enää suunnillakaan, että puuhaa siellä nälinkuoliaana
eikä välitä mistään!»

Mutta rovasti myhäili herttaista hymyään.

»Niin tuleekin! Ei hän muutoin tosi taiteilija olisikaan, ellei kaikesta

sielustaan antautuisi taiteellensa. Niin unohtaa taiteilija muun
maailman, sillä taide tahtoo miehensä kokonaan.»

»Olkoon sitten», virkkoi ruustinna, mutta kun hän näki, että rovasti
hyväksyi Martin hommat, tuli hänkin paremmalle tuulelle ja sanoi:
 »Minkävuoksi hänestä nyt on tullut semmoinen kummallinen,
härkäpäinen olento… ja lapsena oli niin herttainen ja kuuliainen…»

Rovasti sanoi:

»Se johtuu siitä, että hän nyt vasta on selvillä tehtävästään.»

Nyt vasta alan minäkin Marttia oikein ymmärtää, hänen taidettaan.

Kuinka suuri onkaan hänen rakkautensa tähän luontoon! Kuinka
syvät ja voimakkaat hänen tunteensa. Minä voin vain aavistaa…

Kuinka onnellinen hän nyt olisikaan, jos hänen morsiamensa nyt

pian tulisi ja innostaisi häntä hänen työssään.

Osanneeko Elli ymmärtää hänen taideteostaan?

En tiedä. Minusta on kuitenkin kovin hauskaa, että Martti noin

tekee.
Tuntuu hyvältä minusta. Minkävuoksi? En tiedä sitäkään.

Kahden päivän perästä jo on juhannus-aatto.

Taas sama ikävä Haltiain kivelle. Olenko lumottu?

Voi että näkisin eteenpäin! Ei. Parempi on, etten mitään tiedä.

10.

Ellin kirje Martille.

 Istun täällä ullakolla huoneessasi, jossa suurta tauluasi
valmistelet.

Minä näet olen tullut. En kuitenkaan kovin suurin toivein, samoin

kuin en erikoisen pettyneenä lähde takaisin. Kyllä tiesin, ettei
suhteemme eivätkä tunteemmekaan totta olleet.

Sinä olit kuitenkin aika veitikka! Jätät kirjeen, kuvani ja

sormukseni
tänne pöydällesi ja itse pakenit — niin, ties mihin erämaahan. Ehdit
ennen minua! Hyvä niinkin.

Haluan kuitenkin nämä rivit luettaviksesi jättää ennenkun lähden

takaisin, vaikka vasta tänä aamuna tänne tulin. Matka on pitkä,
mutta minä kyllä jaksan.

En ole sinulle suutuksissa, sillä minä ymmärrän tekosi vallan

hyvin. Olen sen nähnyt kirjeistäsi, ja samaa kai olet sinäkin
huomannut minun kirjeistäni, jos olet niitä joutanut lukea.
Avioliittoon tietysti ei olisi puhetta ollutkaan, mutta olisin minä
mielelläni tahtonut täällä viikon pari viipyä, viettääkseni kanssasi
Pohjolan kirkkaan kesän idyllin. Minä näet tunnustan, että tämä
kaukainen seutu miellyttää minua kirkkaine öineen ja alastomine
tuntureineen.

Pian olin selvillä, miten asiat ovat.

Ei ollut enää varhainen aamu, kun ajoin tänne pappilan kuistin

eteen. Luulin, että oltaisiin jo valveilla, mutta niin ei ollutkaan.
(Täällä näkyykin olevan tapana valvoa öisin ja vasta auringon
noustessa korkeammalle käydä nukkumaan.) Mutta juuri kun olin
noussut kärryistä, tuli nuori tyttö, — Anna kuuluu hänen nimensä
olevan — kuistille. Hän oli hirveän pelästyksissään ja kertoi, että
rovasti ja ruustinna vielä olivat yösijalla. Kertoi, että minua oli
varrottu, odotettu kuin kuuta nousevaa…

Hän selkisi pian aamu-unestaan, ja nyt minä vasta tulin häntä

tarkemmin katsoneeksi. Hän on todella ihana kaunotar. Mutta
samalla kun sen havainnon tein, ymmärsin minä heti, että olin tullut
liian myöhään. Tunsin raatelevaa tuskaa ja pettymyksen kipuja,
mutta nielaisin kaikki menemään.

Mutta hetken perästä jo uskoin, että olinkin erehtynyt. Annan

käytös ja koko olemus oli niin vilpittömän ystävällistä ja suoraa, että
jo uskoin erehtyneeni. En ole kenenkään ihmisen katseessa nähnyt
niin lempeää, niin suoraa ja sydämeen asti avonaista katsetta.

Minä en vielä kysynyt sinusta mitään. Hän vei minut minua

varten kuntoon laitettuun huoneeseen, ja minä aloin jo tulla
iloiseksi. Kaikki näytti niin somalta. Hän pyyteli anteeksi ja vakuutti,
että kaikki tulee hyväksi, jahka ehditään.

Silloin aloitin keskustelun Annan kanssa ja sain tietää, kuka hän

oli. Ensin uskoin, että hän oli joku sukulaisesi; en ymmärtänyt, oliko
palvelija vai eikö. Hänen käytöksensä oli teeskentelemätöntä ja
suoraa. Mutta lopuksi käsitin, että Anna kuitenkin, kasvattina, oli
enemmän kuin tavallinen palvelija.

Kysyin sitten sinua.

Anna selitti, missä olet, että maalaat jotakin uutta taulua lähellä
olevassa torpassa. Katoamisestasi erämaahan ei täällä silloin
kukaan tiennyt — ei Annakaan.
 -Missä hän täällä kotona maalaa? Hän on kertonut suuresta
taulusta, jonka aihe on keväisestä kiveliöstä?»

Annan kasvot ihastuivat.

»Täällä ullakkokerroksessa. Pohjoispäässä. Hän rakastaa olla

pohjoispäässä sen vuoksi, että näköala on kauniimpi sieltä.»

Hän läksi minua opastamaan, ja me nousimme ullakolle.

»Se on ihana taulu, mutta se ei ole vielä valmis», kuulin Annan

sanovan, kun nousimme rappusia ylös.

Sitä sanoessaan soi hänen äänensä niin pehmeällä ja hellältä,

että äskeinen epäilykseni taas heräsi. Kun katsoin Annaan,
näyttivät hänen kasvonsa vaaleammalta.

Hän avasi oven, ja me astuimme tähän huoneeseen, jossa nyt

tätä kirjettä kirjoitan.

»Neiti on hyvä ja tulee alas sitten… Minä laitan siellä kuntoon

kaikki… uni, väsymys ja nälkä tulee taipaleella», kuulin Annan
sanovan, ja samalla hän poistui alas.

Hyvä olikin, että meni. Nyt sain rauhassa katsella tauluasi… Ilo ja
riemu ja ylpeys täytti sydämeni, sillä minä näen nyt vasta, että olet
todellinen taiteilija. Pitkään aikaan en voinut irroittaa katsettani siitä,
niin huikaisevan kaunis se oli suurine valkopäisine kukkuloineen,
jotka kuvastuivat tummansinervää taivasta vastaan…

Huoneessa oli siistiä, ja selvään näkyi, ettei siinä ollut moneen

päivään asuttu. Mutta minä havaitsin myöskin muuta, josta
epäluuloni taas virkistyi ja muuttui vihdoin varmuudeksi. Kukkia,
aivan vereksiä, oli maljakoissa sekä pöydällä että lipastolla. Kuka
niitä muu laittoi kuin Anna?

Katselin ulos ja avasin ikkunan.

Todellakin suurenmoinen on näköala.

Silloin huomasin kirjeen, jossa oli osoitteeni.

Ennenkuin sen avasinkaan ymmärsin kaikki.

Jos sinä hetkenä olisin voinut kostaa, olisi kostoni ollut

kamalaakin kamalampi.

Mutta minä olen näyttelijä pohjaltani, ja pusersin tuskani syvälle.

Mutta ajatuksissani riehui koston kuuma poltto — en omaani enkä
sinun onneasi ajatellut — kostoa, veristä ja julmaa…

En ole kuitenkaan niin huono kuin ehkä luulet. Ajattelin

menettelyäsi ja koetin sinua ja tekoasi ymmärtää. Ja uskon
löytäneeni syyt. Senvuoksi lauhtui vihani, ja koston henki laimeni.
Sillä minä uskon sallimukseen. Ajattelin omaa elämääni, joka on
takanani, ja tunsin, ettei se ollut semmoista elämää kuin sinun
Annasi elämä. Minun on helppo ymmärtää, että olet meitä
molempia toisiimme verrannut, ja että voitto kallistui Annan
puoleen, on selvä — siksi hyvin sinut tunnen. Minä tunnen, että et
rakasta aistillisuutta, joka on minun elämäni. Siksi kadotin arvoni
silmissäsi Annan rinnalla — ja olenhan jo Annaa vanhempikin.

Niinikään ymmärrän syyn, jonka vuoksi olet piiloutunut. Sinun

olisi ollut vaikeaa sanoa minulle suora totuus, etkä tietystikään
halunnut Annan läheisyydessä ruveta minua »rakastelemaan», jota
kuitenkin olisin tahtonut. Tekosi on haaveksijan, uneksijan teko, ja
minä käsitän sen ihmeen hyvin. Se on samalla alkuperäisen
romantillinen, vaikka se osoittaakin heikkoutta ja arkuutta.

Isäsi on herttainen vanha rovasti ja luulen, että olet isäsi

luontoinen. Äitisi on viisas, elämää kokenut nainen. Huomasin ensi
silmäyksestä, jonka hän minuun iski, että hän tahtoi katsoa pohjaan
asti. Minä luulen, että semmoisia vanhoja ruustinnoja on mahdoton
pettää — niin tutkiva on heidän katseensa. Riippuuko se siitä, että
heidän sielunelämänsä on niin kovin puhdasta, vai ainoastaan
toisen, tutkittavan, paha omatuntoko säpsähtelee tutkijan kirkkaan
silmän edessä?

En sitä tiedä. Mutta minä näin heti, että olin vastenmielinen

hänelle, vaikka hän koettikin, raukka, teeskennellä ystävällisyyttä.
Uskon, ettei ainakaan hän sure poislähtöäni.

Isäsi on toista maata, lämmin ukko, jonka nainen voisi taluttaa

minne hyvänsä. Me puhuimme paljon taiteesta ja taiteilijoista. Hän
on vanhaksi mieheksi seurannut merkillisen tarkkaan kaikkia
taideharrastuksia maassamme.

*****

Niin. Sinua on etsitty koko päivä. Ei jälkeäkään ole näkynyt.

Huomaan ruustinnan pelkäävän pahinta. Ja äsken, kun nousin
tänne ullakolle kirjoittamaan, näin ukko rovastinkin kävelevän
levottomana edestakaisin huoneessaan. He eivät tiedä kirjeestäsi
mitään, enkä siitä aio heille mitään mainitakaan. Annaa en ole
nähnyt sitten aamun, ja koko talo näyttää olevan levoton
katoamisesi vuoksi.