(eBook PDF) Public Finance 10th

Edition by Harvey S Rosen

Go to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-public-finance-10th-edition-by-harvey-s-r
osen/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

(eBook PDF) Public Finance 5th Canadian Edition by

Harvey S Rosen

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-public-finance-5th-
canadian-edition-by-harvey-s-rosen/

(eBook PDF) Public Finance Public Policy 6th Edition by

Jonathan Gruber

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-public-finance-public-
policy-6th-edition-by-jonathan-gruber/

Movement Disorders in Childhood 3rd Edition Harvey S.

Singer - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/movement-disorders-in-childhood-
ebook-pdf/

(eBook PDF) Public Finance and Public Policy 5th

Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-public-finance-and-
public-policy-5th-edition/
Public Finance and Public Policy 5th Edition (eBook
PDF)

http://ebooksecure.com/product/public-finance-and-public-
policy-5th-edition-ebook-pdf/

(eBook PDF) Public Finance And Public Choice:

Analytical Perspectives

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-public-finance-and-
public-choice-analytical-perspectives/

Textbook of Public Health Dentistry 3rd Edition S. S.

Hiremath - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/textbook-of-public-health-
dentistry-ebook-pdf/

(eBook PDF) Chemistry 10th Edition By Steven S. Zumdahl

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-chemistry-10th-edition-
by-steven-s-zumdahl/

(eBook PDF) Herpetology 4th Edition by F. Harvey Pough

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-herpetology-4th-edition-
by-f-harvey-pough/

HARVEY S. ROSEN
Harvey S. Rosen is the John L. Weinberg Professor
of Economics and Business Policy at Princeton
University. Professor Rosen, a Fellow of the
Econometric Society and a Research Associate
of the National Bureau of Economic Research, is
well known for his contributions to the fields of
Public Finance, Labor Economics, and Applied
Microeconomics. From 1989 to 1991, he served as
Deputy Assistant Secretary (Tax Analysis) at the
US Treasury. During a second stint in Washington
from 2003 to 2005, he served on the President’s
Council of Economic Advisers, first as a Member
and then as Chairman. In this capacity, he provided
advice to the White House on a wide variety of
policy issues, including tax reform, Social Security,
health care, energy, the federal budget, and
financial market regulation. In 2007 he received
from the National Tax Association its most
prestigious award, the Daniel M. Holland medal
for distinguished lifetime contributions to the study
and practice of public finance.
About the Authors
TED GAYER
Ted Gayer is the co-director of the Economic
Studies program and the Joseph E. Pecham
Senior Fellow at the Brookings Institution.
He was formerly on the faculty of Georgetown
University’s Public Policy Institute. Professor
Gayer has published research in environmental
economics, housing, regulation, and education
policy. From 2003 to 2004, he served as a
Senior Economist on the President’s Council
of Economic Advisers, where he worked
primarily on environmental and regulatory
policy. From 2007 to 2008, he served as
Deputy Assistant Secretary (Microeconomic
Analysis) at the US Treasury. In this capacity,
he helped develop policies relating to a wide
variety of issues, including housing, credit
markets, agriculture, health care, energy,
insurance, and the environment. He was
also responsible for guiding the Treasury’s
participation in the Social Security and
Medicare Trustees working groups.
vii
Preface
The British philosopher and mathematician Bertrand Russell wrote, “Change is one
thing, progress is another.” In this Tenth edition, we continue to make substantive
changes that reflect progress made in the field of public finance. Yet we have been
careful to stay focused on the central mission of the book, which is to explain as
clearly as possible how the tools of economics can be used to analyze government
expenditure and tax policies.
The field of public finance is constantly developing. New applications of experi-
mental and quasi-experimental techniques measure the impact of public policies, and
new insights provided by economic theory into the roles of government spending
and taxation.
This book incorporates recent developments and along the way takes its readers
to the frontiers of current research and policy. While the information presented is
cutting edge and reflects the work of economists currently active in the field, our
approach makes it accessible to undergraduates whose only prior exposure to eco-
nomics is at the introductory level.
Each chapter of this Tenth edition has something new. Rather than provide a long
list of changes, we will instead highlight some of the key innovations.

new worlds to explore

Changes to Tax Law
On January 1, 2013, Congress passed the American Taxpayer Relief Act of 2012.
Although most of the public discussion of this contentious piece of legislation
focused on the increase in tax rates on high-income taxpayers, the law also embodied
significant changes in the taxation of capital gains and dividends, the estate tax, and
the Alternative Minimum Tax. Chapters 17, 19, and 21 have been updated to reflect
these changes.

Taxation of Multinational Corporations

As the pace of globalization accelerates, the question of how to tax multinational
corporations becomes a more pressing policy question. In particular, there has been
a vigorous debate about how the United States should tax corporate profits earned
abroad by domestic firms. The chapter on corporation tax (Chapter 19) now includes
an expanded discussion of this issue, with an evaluation of two alternative systems:
global taxation and territorial taxation of corporate profits.

Health Care
In 2010, President Obama signed into law the Affordable Care Act (ACA), which
significantly overhauled the government’s role in the health care market. The chapter
on government and the market for health care (Chapter 10) now includes a discussion
of the ACA, with a particular focus on the mandate that everyone purchase health
insurance.
viii
 Preface ix

Federal Debt
Recent years have seen a considerable increase in the size of US government debt as
a proportion of the Gross Domestic Product. This has raised the question of whether
high levels of debt can lead to a fiscal crisis. This issue is now taken up in Chapter 20
on deficit finance.

Improved Graphical Analysis

Recent years have seen a considerable increase in federal government spending.
Understanding the scope of government activity is therefore becoming ever more
important. New graphics in Chapter 1 provide a succinct and convenient overview.
All of the changes in this Tenth edition were made to further our goal of providing
students with a clear and coherent view of the role of government spending and taxation.
Our years of policy experience have convinced us that modern public finance provides
a practical and invaluable framework for thinking about policy issues. In this textbook,
we have tried to do just what we did when we worked in Washington—to emphasize
the links between sound economics and the analysis of real-world policy problems.

Harvey S. Rosen and Ted Gayer

up-to-date tools
and supplements
Animated PowerPoint Slides
Thoroughly updated and comprehensive PowerPoint presentations, prepared by Donna
Anderson of University of Wisconsin La Crosse, feature animated graphs and figures to
help clarify difficult concepts for students.

Test Bank
Public Finance has been known for its strong, rigorous test bank questions, and the
Tenth edition continues this tradition. The test bank has been expertly updated to
reflect the cutting-edge changes in the text. New questions in every chapter provide
additional opportunities to test student knowledge.

Instructor’s Manual
Revised by Tori Knight of Carson-Newmann University, the instructor’s manual provides
a number of instructor resources along with detailed solutions to the end-of-chapter
questions.
x Preface

Online Learning Center www.mhhe.com/rosen10e

In the Online Learning Center, students can access PowerPoint slides, and interesting
Web links, while instructors can also access the password-protected ancillaries to access
downloadable versions of the instructor resources.

CourseSmart is a new way for faculty to find and review eTextbooks. It’s also a
great option for students who are interested in accessing their course materials digi-
tally. CourseSmart offers thousands of the most commonly adopted textbooks across
hundreds of courses from a wide variety of higher education publishers. It is the
only place for faculty to review and compare the full text of a textbook online. At
CourseSmart, students can save up to 50 percent off the cost of a print book, reduce
their impact on the environment, and gain access to powerful Web tools for learning
including full text search, notes and highlighting, and e-mail tools for sharing notes
between classmates. Complete tech support is also available for each title.
Finding your eBook is easy. Visit www.CourseSmart.com and search by title,
author, or ISBN.
 Acknowledgments
It is a pleasure to acknowledge the people who have helped in the preparation of
Public Finance. Across all the editions of this book, nearly 400 academic colleagues
who teach public finance have responded to surveys that provided useful material
on how they focus their courses. The input afforded insights about their needs and
those of their students.
We have been the beneficiaries of numerous suggestions for improvements over
the previous edition. We are very thankful to Jean Marie Callan for her research support.
In addition, a number of people helped with particular issues in this edition.
They include:

Henry Aaron Jonathan Meer

Brookings Institution Texas A&M University
Gary Burtless Clifford Winston
Brookings Institution Brookings Institution
Amanda Kowalski
Yale University

We also appreciate the people who reviewed and made useful suggestions to earlier
editions of this text. They include:

Roy D. Adams Alex M. Brill

Iowa State University House Ways and Means Committee
James Alm Eleanor Brown
University of Colorado Pomona College
Donna Anderson Robert Brown
University of Wisconsin, La Crosse California State University, San Marcos
Gary M. Anderson Neil Bruce
California State University, Northridge Queens University
Gerald Auten Lawrence P. Brunner
US Treasury Central Michigan University
Charles L. Ballard Leonard Burman
Michigan State University Urban Institute
Kevin Balsam Rachel Burton
Hunter College Georgetown University
Thomas Barthold Stuart Butler
Joint Committee on Taxation Heritage Foundation
Marco Bassetto Donald E. Campbell
University of Minnesota, Minneapolis College of William and Mary
Anne Louise Berry Adam Carasso
Stanford University The Urban Institute
Douglas Blair Kai Chan
Rutgers University Princeton University
Rebecca Blank Sewin Chan
University of Michigan New York University
Serguey Braguinsky Howard Chernick
SUNY Buffalo Hunter College
Genevieve Briand Ron Cheung
Eastern Washington University Florida State University
xii Acknowledgments

Bradley Childs William Gale

Belmont University Brookings Institution
Robert Chirinko Gary Galles
Emory University Pepperdine University
John A. Christianson Malcolm Getz
University of San Diego Vanderbilt University
Edward Coulson J. Fred Giertz
Pennsylvania State University University of Illinois
Steven Craig Gregory Gilpin
University of Houston Indiana University, Bloomington
Steven G. Craig Robert Gitter
University of Houston Ohio Wesleyan University
Susan Dadres Amihai Glazer
Southern Methodist University University of California, Irvine
Bev Dahlby Roy T. Gobin
University of Alberta Loyola University of Chicago
John Deskins Haynes Goddard
Creighton University, Omaha University of Cincinnati
Robert A. Dickler William T. Gormley
Bowie State University Georgetown University
Avinash Dixit Jane Gravelle
Princeton University Congressional Research Service
Kevin T. Duffy-Deno Gordon Gray
Southeastern Massachusetts University American Enterprise Institute
Alejandra Edwards Michael Greenstone
California State University, Massachusetts Institute
Long Beach of Technology
Wayne Edwards Timothy J. Gronberg
University of Alaska, Anchorage Texas A & M University
Nada Eissa Simon Hakim
Georgetown University Temple University
Eric Engen Jonathan H. Hamilton
Federal Reserve Board University of Florida
O. Homer Erekson Rich Hanson
Miami University, Ohio University of California, Irvine
Judy Feder Winston Harrington
Georgetown University Resources for the Future
Allan M. Feldman Kevin Hassett
Brown University American Enterprise Institute
Lee Fennell Eric Helland
University of Texas Claremont McKenna College
John Fitzgerald L. Jay Helms
Bowdoin College University of California, Davis
Fred E. Foldvary Roger S. Hewett
Virginia Tech Drake University
Jane G. Fortson James Hines
Princeton University University of Michigan
Ken Fortson Randall Holcombe
Princeton University Florida State University
Don Fullerton Douglas Holtz-Eakin
University of Texas American Action Forum
 Acknowledgments xiii

Janet Holtzblatt Robin Lumsdaine

US Treasury American University
Gary A. Hoover Pirudas Lwamugira
University of Alabama Fitchburg State College
John K. Horowitz Molly K. Macauley
University of Maryland Resources for the Future
Hilary Hoynes Brigitte Madrian
University of California, Davis University of Pennsylvania
Paul Hughes-Cromwick N. Gregory Mankiw
Henry Ford Health System Harvard University
Robert Inman Randall Mariger
University of Pennsylvania University of Washington
Micah Jensen Jim Marton
Georgetown University University of Kentucky
Rebecca Kalmus Simon Medcalfe
Harvard University Brenau University
Robert Kelly Jonathan Meer
Fairfield University Stanford University
Valerie Kepner Philip Meguire
King’s College University of Canterbury
Edward Kienzle Roger P. Mendels
Boston College University of Windsor
Bruce R. Kingman van der Merwe Fanus
SUNY, Albany Potchefstroom University for Christian
Jeffrey Kling Higher Education, South Africa
Congressional Budget Office David Mitchell
Tori Knight Missouri State University
Carson-Newman College Olivia Mitchell
Helen Ladd University of Pennsylvania
Duke University Farshid Mojaver
Charles G. Leathers University of California, Davis
University of Alabama Robert Moore
Gary D. Lemon Occidental College
De Pauw University Adele Morris
Al Lerman Brookings Institution
US Treasury James J. Murphy
Peng Li University of Massachusetts
Huazhong University of Science John Murray
and Technology Bank of Canada
Steve Lile Noelwah Netusil
Western Kentucky University Reed College
Alessandro Lizzeri Eric Nilsson
New York University California State University, San Bernardino
Alan Lockard Louise Nordstrom
Binghamton University Nichols College
Bradley S. Loomis Peter Norman
Rochester Institute of Technology University of North Carolina, Chapel Hill
Edward Lopez Pia M. Orrenius
University of North Texas Federal Reserve Bank of Dallas
Jens Ludwig Susan Parks
Georgetown University University of Wisconsin, Whitewater
xiv Acknowledgments
Anthony Pellechio
World Bank
Anita Alves Pena
Colorado State University
Alfredo M. Pereira
University of California,
San Diego
Wade Pfau
National Graduate Institute
of Policy Studies
Florenz Plassmann
Binghamton University (SUNY)
Joseph Pomykala
Towson University
Paul Portney
University of Arizona
James Poterba
Massachusetts Institute
of Technology
B. Michael Pritchett
Brigham Young University
Uwe E. Reinhardt
Princeton University
Christopher J. Rempel
Reed College
Mark Rider
US Treasury
Robert Rider
University of Southern
California
Jose Daniel Rodriguez-Delgado
University of Minnesota
Carol Rosenberg
Urban Institute
Stephen Rubb
Bentley College
Steven R. Sachs
University of Connecticut
Efraim Sadka
Tel-Aviv University
Gian S. Sahota
Vanderbilt University
Robert C. Sahr
Oregon State University
Andrew Samwick
Dartmouth College
Benjamin Scafidi
Georgia State University
Helen Schneider
University of Texas at Austin
Barbara Schone
Georgetown University
James K. Self
Indiana University
Albert J. Shamash
Trenton State College
Daniel Shaviro
New York University
Eytan Sheshinski
Hebrew University
Mark Showalter
Brigham Young University
Jonathan Skinner
Dartmouth College
Kenneth Small
University of California, Irvine
John L. Solow
University of Iowa
John Sondey
South Dakota State University
Richard Steinberg
Virginia Polytechnic Institute
and State University
C. Eugene Steuerle
The Urban Institute
Thomas F. Stinson
University of Minnesota
John Straub
Tufts University
Paul Styger
Potchefstroom University
for Christian Higher Education,
South Africa
Phillip Swagel
University of Maryland
Kurtis Swope
United States Naval Academy
Amy Taylor
US Center for Health Services
Research
Nicolaus Tideman
Virginia Tech University
Kiertisak Toh
Radford University
Mehmet Tosun
University of Nevada, Reno
Gregory A. Trandel
University of Georgia
Alan Viard
American Enterprise Institute
 Acknowledgments xv

Valerie Yates
Marianne Vigneault University of Pennsylvania College
Bishop’s University of General Studies
Lennard van Vuren Chiou-Nan Yeh
Potchefstroom University for Christian Alabama State University
Higher Education, South Africa
Aaron Yelowitz
Michael Wasylenko University of Kentucky
Syracuse University
James Young
Kristen Willard
Northern Illinois University
Columbia University
Mark L. Wilson Sajid Zaidi
West Virginia University-Tech Princeton University
Clifford Winston Joshua Graff Zivin
Brookings Institution Columbia University
Pavel Yakovlev George Zodrow
Duquesne University Rice University

Finally, we both would like to thank our families for their support. Longtime
readers of this book might recall that the first edition was written when Lynne
Rosen and Jonathan Rosen were babies. Now they are college graduates, and have
been delighted to welcome Zachary Gayer, Jacob Gayer, and Nathan Gayer into
the Public Finance family.

Harvey S. Rosen and Ted Gayer

Brief Table of Contents

Part I Part IV
GETTING STARTED 1 FRAMEWORK FOR TAX ANALYSIS 295
1 Introduction 2 14 Taxation and Income Distribution 296
2 Tools of Positive Analysis 18 15 Taxation and Efficiency 324
3 Tools of Normative Analysis 34 16 Efficient and Equitable Taxation 347

Part II Part V
PUBLIC EXPENDITURE: PUBLIC GOODS THE UNITED STATES REVENUE
AND EXTERNALITIES 53 SYSTEM 373

4 Public Goods 54 17 The Personal Income Tax 374

5 Externalities 73 18 Personal Taxation and Behavior 407
6 Political Economy 108 19 The Corporation Tax 430
7 Education 132 20 Deficit Finance 452
8 Cost-Benefit Analysis 147 21 Fundamental Tax Reform: Taxes on
Consumption and Wealth 470

Part III Part VI

PUBLIC EXPENDITURE: SOCIAL MULTIGOVERNMENT PUBLIC
INSURANCE AND INCOME FINANCE 497
MAINTENANCE 175
22 Public Finance in a Federal System 498
9 The Health Care Market 176
10 Government and the Market for
Appendix 528
Health Care 201
11 Social Security 222 Glossary 550
12 Income Redistribution: Conceptual References 559
Issues 251 Name Index 573
13 Expenditure Programs for the Poor 270 Subject Index 577

xvi
 Table of Contents

The First Fundamental Theorem of Welfare

Part I Economics 41
GETTING STARTED 1
Fairness and the Second Fundamental Theorem
CHAPTER 1 of Welfare Economics 42
INTRODUCTION 2 Market Failure 46
Public Finance and Ideology 3 Market Power 46
Organic View of Government 3 Nonexistence of Markets 47
Mechanistic View of Government 4 Overview 48
Viewpoint of This Book 5 Buying into Welfare Economics 48
Government at a Glance 5 Summary 50
The Legal Framework 6 Discussion Questions 50
The Size of Government 8
Expenditures 10 Part II
Revenues 11 PUBLIC EXPENDITURE: PUBLIC GOODS
Our Agenda 13 AND EXTERNALITIES 53
Summary 13
CHAPTER 4
Discussion Questions 14
PUBLIC GOODS 54
Appendix: Doing Research in Public
Public Goods Defined 54
Finance 16
Efficient Provision of Public Goods 56
CHAPTER 2 Deriving the Efficiency Condition 58
TOOLS OF POSITIVE ANALYSIS 18 Problems in Achieving Efficiency 61
The Role of Theory 18 The Free Rider Problem 63
Causation versus Correlation 20 Privatization 64
Experimental Studies 21 Public versus Private Provision 64
Conducting an Experimental Study 22 Public versus Private Production 65
Pitfalls of Experimental Studies 23 Public Goods and Public Choice 68
Observational Studies 24 Summary 69
Conducting an Observational Study 25 Discussion Questions 69
Pitfalls of Observational Studies 26
Quasi-Experimental Studies 27 CHAPTER 5
Conducting a Quasi-Experimental Study 28 EXTERNALITIES 73
Pitfalls of Quasi-Experimental Studies 30 The Nature of Externalities 74
Conclusions 31 Graphical Analysis 76
Implications 77
Summary 31
Conclusion 81
Discussion Questions 32
Private Responses 81
CHAPTER 3 Bargaining and the Coase Theorem 81
TOOLS OF NORMATIVE ANALYSIS 34 Mergers 83
Welfare Economics 34 Social Conventions 83
Pure Economy Exchange 34 Public Responses to Externalities: Taxes and
Production Economy 39 Subsidies 84
xvii
xviii Table of Contents

Taxes 84 Does Government Spending Improve Educational

Subsidies 85 Outcomes? 137
Public Responses to Externalities: Emissions Public Spending and the Quality
Fees and Cap-and-Trade Programs 87 of Education 139
Emissions Fee 88 Does Education Increase Earnings? 140
Cap-and-Trade 91 New Directions for Public Education 141
Emissions Fee versus Cap-and-Trade 93 Charter Schools 142
Command-and-Control Regulation 97 Vouchers 142
The Us Response 99 School Accountability 144
Progress with Incentive-Based Approaches 100 Summary 145
Implications for Income Distribution 101 Discussion Questions 146
Who Benefits? 101
Who Bears the Cost? 102 CHAPTER 8
COST-BENEFIT ANALYSIS 147
Positive Externalities 103
Present Value 147
A Cautionary Note 104
Projecting Present Dollars into the
Summary 105
Future 148
Discussion Questions 105 Projecting Future Dollars into the
Present 148
CHAPTER 6
Inflation 149
POLITICAL ECONOMY 108
Private Sector Project Evaluation 150
Direct Democracy 108
Internal Rate of Return 152
Unanimity Rules 109
Benefit-Cost Ratio 153
Majority Voting Rules 110
Logrolling 114 Discount Rate for Government Projects 154
Arrow’s Impossibility Theorem 116 Rates Based on Returns in the Private Sector 154
Representative Democracy 117 Social Discount Rate 155
Elected Politicians 118 Discounting and the Economics of Climate
Change 156
Public Employees 120
Government Discounting in Practice 156
Special Interests 121
Other Actors 125 Valuing Public Benefits And Costs 157
Market Prices 157
Explaining Government Growth 126
Adjusted Market Prices 158
Conclusion 129
Consumer Surplus 159
Summary 129
Inferences from Economic Behavior 160
Discussion Questions 130
Valuing Intangibles 163
CHAPTER 7
Games Cost-Benefit Analysts Play 163
EDUCATION 132 The Chain-Reaction Game 163
Justifying Government Intervention The Labor Game 164
in Education 133 The Double-Counting Game 164
Is Education a Public Good? 133 Distributional Considerations 164
Does Education Generate Positive Uncertainty 165
Externalities? 133 An Application: Are Reductions in
Is the Education Market Inequitable? 135 Class Size Worth It? 166
What Can Government Intervention in Education Discount Rate 167
Accomplish? 136 Costs 167
Does Government Intervention Crowd Out Private Benefits 167
Education? 136 The Bottom Line and Evaluation 168

Use (and Nonuse) by Government 169
Summary 170
Discussion Questions 171
Appendix: Calculating the Certainty
Equivalent Value 173
Part III
PUBLIC EXPENDITURE: SOCIAL
INSURANCE AND INCOME
MAINTENANCE 175
CHAPTER 9 Consumption Smoothing and the Annuity
THE HEALTH CARE MARKET 176
What’s Special about Health Care? 176
The Role of Insurance 176
The Role of Risk Pooling 182
Adverse Selection in the Health Insurance
Market 182
Insurance and Moral Hazard 186
Other Information Problems in the Health Care
Market 191
Externalities of Health Care 192
Do We Want Efficient Provision of Health
Care? 192
Paternalism 192
The Problem of the Uninsured 192
High Health Care Costs 195
Summary 198
Discussion Questions 199
CHAPTER 10
GOVERNMENT AND THE MARKET FOR
HEALTH CARE 201
Private Health Insurance 202
The Implicit Subsidy for Employer-Provided
Insurance 202
The Advantages of Employer-Provided Health
Insurance 204
Employer-Provided Health Insurance and Job
Lock 205
Cost Control and Private Insurance 205
Government Provision of Health Insurance:
Medicare and Medicaid 206
Medicare: Overview 206
Cost Control under Medicare 209
Medicare: Impacts on Spending and Health 211
Medicaid: Overview 212
Medicaid: Impacts on Health 213
Table of Contents xix
Affordable Care Act of 2010 215
Alternative Paths to Health Care Reform 216
Single-Payer Approach 216
Market-Oriented Approach 218
Final Thoughts 219
Summary 220
Discussion Questions 220
CHAPTER 11
SOCIAL SECURITY 222
Why Have Social Security? 223
Market 223
Adverse Selection and the Annuity
Market 223
Other Justifications 224
Structure of Social Security 226
Basic Components 226
Distributional Issues 230
The Trust Fund 234
Effects of Social Security on Economic
Behavior 235
Saving Behavior 235
Retirement Decisions 240
Implications 241
Long-Term Stresses on Social Security 241
Social Security Reform 243
Maintain the Current System 243
Privatize the System 245
Conclusions 248
Summary 248
Discussion Questions 249
CHAPTER 12
INCOME REDISTRIBUTION: CONCEPTUAL
ISSUES 251
Distribution of Income 252
Interpreting the Distributional Data 253
Rationales for Income Redistribution 256
Simple Utilitarianism 256
The Maximin Criterion 259
Pareto Efficient Income Redistribution 260
Nonindividualistic Views 261
Other Considerations 262
Expenditure Incidence 263
Relative Price Effects 263
Public Goods 264
xx Table of Contents

Valuing In-Kind Transfers 264 Incidence Depends on the Disposition

Reasons for In-Kind Transfers 267 of Tax Revenues 298
Conclusion 268 Tax Progressiveness Can Be Measured
Summary 268 in Several Ways 299
Discussion Questions 268 Partial Equilibrium Models 301
Unit Taxes on Commodities 301
CHAPTER 13
Ad Valorem Taxes 305
EXPENDITURE PROGRAMS Taxes on Factors 307
FOR THE POOR 270 Commodity Taxation without Competition 309
A Quick Look at Welfare Spending 270 Profits Taxes 311
TANF 271 Tax Incidence and Capitalization 312
Income Maintenance and Work Incentives 272 General Equilibrium Models 313
The Basic Trade-Offs 272 Tax Equivalence Relations 313
Analysis of Work Incentives 273 The Harberger Model 315
Work Requirements 278 Analysis of Various Taxes 316
Time Limits 279 Some Qualifications 318
Family Structure 279 An Applied Incidence Study 319
National versus State Administration 279 Conclusions 320
The Earned Income Tax Credit 280 Summary 321
Supplemental Security Income 282 Discussion Questions 321
Medicaid 283
CHAPTER 15
Unemployment Insurance 284 TAXATION AND EFFICIENCY 324
Benefits 285 Excess Burden Defined 325
Financing 285 Questions and Answers 328
Effects on Unemployment 285
Excess Burden Measurement with Demand
Supplemental Nutrition Assistance Program Curves 332
(SNAP) 287 Preexisting Distortions 334
Housing Assistance 288 The Excess Burden of a Subsidy 335
Programs to Enhance Earnings 289 The Excess Burden of Income Taxation 336
Education 289 Differential Taxation of Inputs 338
Employment and Job Training 290 Does Efficient Taxation Matter? 341
Overview 290 Summary 342
Summary 292 Discussion Questions 342
Discussion Questions 293
CHAPTER 16
Part IV EFFICIENT AND EQUITABLE
FRAMEWORK FOR TAX ANALYSIS 295 TAXATION 347
Optimal Commodity Taxation 347
CHAPTER 14 The Ramsey Rule 348
TAXATION AND INCOME Equity Considerations 351
DISTRIBUTION 296 Summary 352
Tax Incidence: General Remarks 297 Application: Taxation of the Family 352
Only People Can Bear Taxes 297
Optimal User Fees 353
Both Sources and Uses of Income Should Overview 356
Be Considered 298
Optimal Income Taxation 356
Incidence Depends on How Prices Are
Edgeworth’s Model 356
Determined 298
Modern Studies 357

Politics and the Time Inconsistency
Problem 358
Other Criteria for Tax Design 360
Horizontal Equity 360
Costs of Running the Tax System 362
Tax Evasion 363
Overview 369
Summary 370
Discussion Questions 370
Part V
THE UNITED STATES REVENUE
SYSTEM 373
CHAPTER 17
THE PERSONAL INCOME TAX 374
Basic Structure 374
Defining Income 376
Items Included in H-S Income 376
Some Practical and Conceptual Problems 377
Evaluating the H-S Criterion 378
Excluded Forms of Money Income 379
Interest on State and Local Bonds 379
Some Dividends 380
Capital Gains 380
Employer Contributions to Benefit Plans 383
Some Types of Saving 383
Gifts and Inheritances 384
Exemptions and Deductions 384
Exemptions 384
Deductions 385
Impact on the Tax Base 391
Tax Expenditures 391
The Simplicity Issue 392
Rate Structure 392
Effective versus Statutory Rates 394
Taxes and Inflation 395
How Inflation Affects Taxes 396
Tax Indexing 397
The Alternative Minimum Tax 398
Choice of Unit and the Marriage Tax 399
Background 399
Analyzing the Marriage Tax 402
Treatment of International Income 403
State Income Taxes 404
Table of Contents xxi
Summary 405
Discussion Questions 405
CHAPTER 18
PERSONAL TAXATION
AND BEHAVIOR 407
Labor Supply 407
Theoretical Considerations 408
Some Caveats 411
Labor Supply and Tax Revenues 414
Saving 416
Empirical Evidence 421
Tax-Preferred Savings Accounts 422
Taxes and the Capital Shortage 423
Housing Decisions 424
Proposals for Change 425
Portfolio Composition 426
A Note on Politics and Elasticities 427
Summary 428
Discussion Questions 428
CHAPTER 19
THE CORPORATION TAX 430
Why Tax Corporations? 430
Structure 431
Employee Compensation Deducted 431
Interest, but Not Dividends, Deducted 431
Depreciation Deducted 432
Investment Tax Credit 434
Treatment of Dividends versus Retained
Earnings 434
Effective Tax Rate on Corporate Capital 435
Incidence and Excess Burden 435
A Tax on Corporate Capital 435
A Tax on Economic Profits 436
Effects on Behavior 437
Total Physical Investment 437
Types of Assets 440
Corporate Finance 440
State Corporation Taxes 443
Taxation of Multinational Corporations 443
Global versus Territorial Taxation 445
Corporation Tax Reform 446
Full Integration 447
Dividend Relief 448
xxii Table of Contents

Summary 449 Wealth Taxes 487

Discussion Questions 450 Estate and Gift Taxes 488
Rationales 488
CHAPTER 20 Provisions 490
DEFICIT FINANCE 452 Reforming Estate and Gift Taxes 493
How Big Is the Debt? 452 Prospects for Fundamental Tax Reform 494
Interpreting Deficit and Debt Numbers 453 Summary 494
Summing Up 456
Discussion Questions 495
The Burden of the Debt 456
One Hand Borrows from the Other 457
An Overlapping Generations Model 457
Part VI
MULTIGOVERNMENT PUBLIC
Neoclassical Model 459 FINANCE 497
Ricardian Model 461
Overview 461 CHAPTER 22
To Tax or to Borrow? 462 PUBLIC FINANCE IN A FEDERAL
Benefits-Received Principle 462 SYSTEM 498
Intergenerational Equity 462 Background 499
Efficiency Considerations 462 Community Formation 500
Deficits and Functional Finance 463 The Tiebout Model 501
Federal Debt and the Risk of a Fiscal Crisis 464 Tiebout’s Assumptions 502
Moral and Political Considerations 465 Tiebout and the Real World 504
Controlling the Deficit 465 Optimal Federalism 504
Overview 467 Disadvantages of a Decentralized System 505
Summary 468 Advantages of a Decentralized System 507
Discussion Questions 468 Implications 509
Public Education in a Federal System 510
CHAPTER 21 Property Tax 511
FUNDAMENTAL TAX REFORM: TAXES Incidence and Efficiency Effects 512
ON CONSUMPTION AND WEALTH 470 Why Do People Hate the Property Tax So
Efficiency and Equity of Personal Much? 517
Consumption Taxes 470 Intergovernmental Grants 518
Efficiency Issues 471
Types of Grants 520
Equity Issues 472
The Flypaper Effect 524
Retail Sales Tax 475 Overview 525
Rationalizations 476
Summary 525
Efficiency and Distributional Implications of State
Discussion Questions 526
Sales Taxes 477
A National Retail Sales Tax? 478
Value-Added Tax 479 APPENDIX:

Implementation Issues 480 SOME BASIC MICROECONOMICS 528

A VAT for the United States? 480
Hall-Rabushka Flat Tax 482 GLOSSARY 550

Cash-Flow Tax 483 REFERENCES 559

Income versus Consumption Taxation 484 NAME INDEX 573
Advantages of a Consumption Tax 484 SUBJECT INDEX 577
Disadvantages of a Consumption Tax 485
Problems with Both Systems 486
 Part One

GETTING STARTED

People’s political philosophies influence their views on the role of government.

Some people hold individual freedom as a top priority; others place more
emphasis on promoting the well-being of society as a whole. Philosophical
differences can and do lead to disagreements on the appropriate scope for
government economic activity.
However, forming intelligent opinions about public policy requires not only
a political philosophy but also an understanding of what government actually
does. Who has the legal power to conduct economic policy? What does
government spend money on, and how does it raise revenue? Chapter 1
discusses how political views affect attitudes toward public finance, and
outlines the operation of the US system of public finance. It provides a broad
framework for thinking about the details of the public finance system that are
discussed in subsequent chapters.
Chapters 2 and 3 present the analytical tools used by public finance
economists. Chapter 2 focuses on the tools of positive analysis, which deals
with statements of cause and effect. The question here is how economists try
to assess the impacts of various government policies. However, we want to
determine not only the effects of government policies, but whether or not they
produce results that are in some sense good. This is the role of normative
analysis, which requires an explicit ethical framework, because without one, it
is impossible to say what is good. Chapter 3 covers this ethical framework.

1
Chapter One
Introduction
Public Finance is nothing else than a sophisticated discussion of the relationship between the
individual and the state. There is no better school of training than public finance.
—former czech prime minister vaclav klaus

The year is 1030 bc. For decades, the Israelite tribes have been living without a
central government. The Bible records that the people have asked the prophet Samuel
to “make us a king to judge us like all the nations” [1 Samuel 8:5]. Samuel tries
to discourage the Israelites by describing what life will be like under a monarchy:
This will be the manner of the king that shall reign over you; he will take your sons, and
appoint them unto him, for his chariots, and to be his horsemen; and they shall run before
his chariots . . . And he will take your daughters to be perfumers, and to be cooks, and to be
bakers. And he will take your fields, and your vineyards, and your oliveyards, even the best of
them, and give them to his servants . . . He will take the tenth of your flocks; and ye shall be
his servants. And ye shall cry out in that day because of your king whom ye shall have chosen
[1 Samuel 8:11–18].

The Israelites are undeterred by this depressing scenario: “The people refused to
hearken unto the voice of Samuel; and they said: ‘Nay; but there shall be a king
over us; that we also may be like all the nations; and that our king may judge us,
and go out before us, and fight our battles’ ” [1 Samuel 8:19–20].
This biblical episode illustrates an age-old ambivalence about government. Gov-
ernment is a necessity—“all the nations” have it, after all—but at the same time it
has undesirable aspects. These mixed feelings toward government are inextricably
bound up with its taxing and spending activities. The king will provide things that
the people want (in this case, an army), but only at a cost. The resources for all
government expenditures ultimately must come from the private sector. As Samuel
so graphically explains, taxes can be burdensome.
Centuries have passed, mixed feelings about government remain, and much of the
public finance controversy still centers around its financial behavior. This book is about the taxing
and spending activities of government, a subject usually called public finance.
The field of economics This term is something of a misnomer because the fundamental issues are not
that analyzes government
taxation and spending. financial (that is, relating to money). Rather, the key problems relate to the use of
real resources. For this reason, some authors prefer the label public sector economics
or simply public economics.
public sector
economics We focus on the microeconomic functions of government—the way government
See public finance.
affects the allocation of resources and the distribution of income. Nowadays, the
macroeconomic roles of government—the use of taxing, spending, and monetary
policies to affect the overall level of unemployment and the price level—are usually
public economics taught in separate courses.
The boundaries of public finance are sometimes unclear. Some policy goals that
See public finance.
might be achieved by government spending or taxation can also be achieved by

2
Another random document with
no related content on Scribd:
 Vihdoin siirtyivät he peräkannelle toverien joukkoon. Koko
laivamatkan piti Aape valloissaan Siskon. Imelä hymy, jota
seminaarin hieno poika oli hänelle kerran hymyillyt, piti maksaa
korkojen kera.

Junalle saavuttua ehdotti Aape, että he menisivät tupakkivaunuun.

— Ethän sinä polta, huomautti Sisko.

— Vaikka, mutta minä en siedä noita.

Aape katsoi halveksivasti Antti Kuhaa ja muutamia muita

seminaarilaisia, jotka häärivät naisien lähettyvillä kuin hienot
kavaljeerit konsanaan.

Yöllä saapuivat he pienelle, yksinäiselle asemalle. Aapea vastaan

oli lähetetty hevonen, heidän sopi liukua yksissä kirkonkylään
saakka, jossa Siskon koti oli ja josta Aapelia vielä oli matkaa jälellä
puolitoista penikulmaa.

— Käyhän luonani kesän kuluessa, pyysi Sisko sydämellisesti,

kun he olivat ehtineet kirkonkylään.

— Kyllä käyn.

Hevonen lähti juoksemaan metsäkylää kohti.

Kun Aape elokuussa palasi seminaariin, oli hän ehomman ja

hienomman näköinen sekä kasvoiltaan että pukineiltaan, mutta yhä
hän noudatti entistä ankaraa elintapaa, jonka kaikkeutena oli työ ja
velvollisuuksien kunnollinen täyttäminen. Kuten ennenkin, paloi
kynttilä hänen kammiossaan aamuvarhain ja iltahiljaan eikä siellä
kuultu tyhjänpäiväisiä loruilemisia. Mutta toisella luokalla ollessaan
Aape jo joskus pistäytyi tuulettamaan itseään, ja hän pistäytyi
semmoisina aikoina, jolloin seminaarin tytöt olivat liikkeellä. Yksi ja
toinen tunsi hänet jo nimeltä, vaikka ei häntä oltu esitelty
kenellekään, ja ne, jotka eivät tunteneet, utelivat toinen toisiltaan,
ken oli kaunisvartaloinen, kellahtavatukkainen poika, jonka puku oli
maukas ja käytöksen tyyli erilainen kuin muiden seminaarin poikien.

Ennen syyslukukauden loppua oli Aape naisten suosioon nähden

ensimmäinen Antti Kuhan jälestä, vaikka hän yhä vielä pysyttelihe
kätkössä, näyttäytyen vain harvoin kävelyillä.

Keväällä sattui kaksi hauskaa tapausta: luonnontieteiden lehtori

hankki muuttoa seminaarista ja Antti Kuha jäi luokalle. Ensimainittu
tapaus koski läheisesti Aapeen. Asianomaisen lehtorin siirtyminen
uuteen, syksyllä toimintansa alottavaan seminaariin, merkitsi hänelle
samaa kuin kohoominen priimuksena kolmannelta luokalta
neljännelle. Neljä viisi toveria enää eroitti hänet ensimmäiseltä
sijalta. Luonnonopin ja luonnonhistorian arvonumerot, alempi
tyydyttävä kummassakin, jarruttivat hänet viidennelle sijalle, vaikka
hänellä kaikissa muissa oppiaineissa oli paraat arvonumerot.

Antti Kuhan tapaukselle naurettiin sekä miesten että naisten

puolella, ja muita makeammin nauroi Aape, jonka silmissä entinen
herttuamainen, komea poika oli laskeutunut mitättömimpäin asteelle.

Kesälomalle palattuaan ei Aape enää tavannut Siskoa, koko perhe

oli joulun edellä muuttanut paikkakunnalta, kun liike, kilpailun vuoksi,
oli yhä huonontunut. Siskon sanottiin hakeneen jonnekin yksityiseen
tehtaankouluun opettajattareksi, mutta ei tiedetty minkämoisella
menestyksellä.
 Kolmannella luokalla alkoi Aape nousta yhä enemmän huomioon,
yhä suuremmaksi kasvoi niiden luku, jotka hänessä näkivät koko
miesseminaarin loiston. Hänen etevyydestään ruvettiin puhumaan
yhä äänekkäämmin. Häntä mainittiin ajattelijaksi ja runoilijaksi,
oltiinpa keksivinään taiteilijan vertakin hänen suonissaan.
Viimemainitun otaksumisen aiheutti hänen tekemänsä toaletti, jota
reunusti kaksi käsistään yhtynyttä Vellamon neitoa ja jonka alaosan
muodosti kannelta soittava Ahti.

Taituriteos tuotti tekijälleen ylimmän arvonumeron käsitöissä.

Viimeisenä seminaarivuotena astui Aape esiin koko

suuruudessaan, kaikki hänen uinuvat voimansa heräsivät äkkiä,
kaikki loistavat ominaisuudet, joita työ ja velvollisuuksien täyttäminen
olivat kahlehtineet, ryntäsivät pinnalle ja näkyviin. Entinen ilta- ja
aamuvirkku ja ahkera kirjatoukka vaihtui johonkin toiseen henkilöön,
joka aina oli huomattavissa ja eli vain vasite näyttääkseen muille
omaa suuruuttaan.

Tähän suuruuskäsitykseen luisumista edisti ympäristö ja hänen

omat monipuoliset taipumuksensa, joita hän hallitsi lujalla tahdollaan.
Oli kysymyksessä urheilu tai pilakuvan piirtäminen, isänmaallisen
puheen pitäminen tai naisten nauratteleminen, aina oli Aape
ensimmäinen, aina hän esiintyi tovereita pitempänä.

Ja mukana hän oli kaikessa, sekä seminaarimaailmassa että sen

ulkopuolla, mutta etenkin seminaarimaailmassa, jossa hän oli
johtava henkilö ja jossa sankat parvet häntä ihailivat etevänä
toverina ja maukkaana miehenä. Ei milloinkaan noussut mikään ääni
häntä vastustamaan, minkä hän esitti ja lausui, oli paikalleen esitetty
ja lausuttu ja saavutti aina hyväksymisen, olipa esitys miten kaukana
tahansa kysymyksen ytimestä.
 Eikä hänessä keksitty virhettä eikä puolikuntaista. Naisten parissa
liukassanainen ja huvittava, toverien joukossa syvä- ja korkea-
aatteinen, joskus leikillinen ja purevakin, mutta aina etevämpi kuin
muut, aina päätä pitempi ja askelta ylempi, kuten muuan
alaluokkalainen osavasti lausui.

Tämä 'päätä pitempi ja askelta ylempi'-käsitys oli syöpynyt Aapeen

itseensäkin vuosien kuluessa, kun hän loistavalla menestyksellä ja
verrattain helposti oli hallinnut ja ohjannut omaa kehitystään s.o.
eteväksi ja huomatuksi kohoamistaan. Jo ensi luokalla tottui hän
ympärillään näkemään pelkältään heikompia kykyjä sekä luonteita,
ja kun hän halveksi kaikkea mikä vain oli lyyrillistä, mutta jumaloi sitä
missä oli rohkeutta ja voimaa, estyi hän mieltymästä kehenkään,
joka ei ollut hänen oman itsensä tasalla. Hienompaa luonnetta, kun
se vain oli heikko tai kyvyttömämpi, inhosi hän. Korkeus ja voima
olivat hänen mielestään saman aineen muunnoksia, niiden välinen
raja oli useinkin niin hieno, että se tuskin näkyi ollenkaan. Toinen
edellytti toista, ja mistä puuttui toinen, puuttui toinenkin. Kyky ja
voima oli melkein aina yhdistynyt karkeaan, harvoin, tuskin
milloinkaan hienoon ja pehmeään.

Aape tunsi että tämä katsantokanta oli ristiriidassa hänen

ulkonaisen henkilönsä kanssa, mutta ei hänen suuruutensa sen
johdosta särkynyt, päinvastoin hän pyrki ja oli aina pyrkinyt siihen
ristiriitaisuuteen. Jo ensi kertaa seminaariin matkatessaan, kun hän
junassa näki Sisko Valomäen ja kun hänen teki mieli mennä
puhuttelemaan tyttöä, laati hän itselleen kysymyksen: mutta jos
lonkkaan sivistyneiden tapoja.

Tätä muodollisuutta eli sivistyneiden tapojen noudattamista oli hän

kehittänyt, mikäli asianhaarat sen olivat sallineet. Se kuului sekin
loppumäärään, joka oli etevyyden saavuttaminen puolella ja toisella.
Hänen elämänsä painavimpana tekijänä, sen voimakkaimpana
vaikuttimena siitä saakka kun seminaari alkoi kangastaa hänen
ajatuksissaan, oli ollut eteväksi kohoominen. Se oli kaiken ponnin ja
toimeenpaneva voima, ilman sitä ei hän olisi tuntenut eikä
ymmärtänyt omaa itseään.

Hyvin hän oli onnistunut. Mieli joskus oikein humaltui, kun hän
silmäili kulkemansa radan lähtökohtaan ja näki itsensä
kehittymättömänä, koulun penkkiä painamattomana eläkemiehen
poikana, joka omasta halustaan ja omin voimin lähti tiedon hunajaa
imemään.. ja kohosi kykynsä ja tahdonlujuutensa avulla koko
oppilaitoksen ensimmäiseksi mieheksi, sen kunniaksi ja loistoksi.

Etevyyden taakse ei hän nähnyt eikä mielinytkään nähdä, tottunut

kun oli kiinnittämään kaiken huomionsa nykyisyyteen sekä elämään
vain sille ja ainoastaan sille, mutta joskus pulpahti mieleen Siskon
lausumat sanat: mutta entä sitte?

Tähän ei hän osannut täsmälleen vastata, mutta jotakin yhtä

loistavaa jatkoa piti välttämättä seurata. Tavalla tai toisella oli hänen
pysyminen ympäristön huomiossa, ja se taasen ei voinut käydä
päinsä muuten kuin tietojen, taitojen ja käytöksen avulla.

Aina ei tämä selitys tyydyttänyt. Kun jonkun loistavan esiintymisen

jälestä Siskon kysymys taasen pulpahti mieleen, tuntui kuin olisi
kosketettu epävireessä olevaan soittimen kieleen, joka tärvelee
ihanimmankin soinnun. Aapesta tuntui kuin olisi hän syöksynyt suin
päin jostakin korkeudesta alas. Hän kutistui äkkiä mitättömäksi
eläkemiehen pojaksi, joka ainoastaan suurin ponnistuksin oli kyennyt
pänttäämään päähänsä muutaman sivun tiedon alimpia alkeita, ja
jonka merkitys tieto- ja taitomiehenä oli yhtä paljo kuin ei mitään.
 Tuo meni kuitenkin aina pian ohi, sillä toveritkin huolehtivat
osaltaan, ettei Aape unhottanut omaa etevyyttään ja suuruuttaan. He
olivat aina valmiit huutamaan hyvä kaikelle, mikä lähti Aapesta,
heidän ihaileva puhetapansa paikkasi piankin ehjäksi suuruuden
tunteen, joka silmänräpäykseksi oli särkynyt.

Seminaariajan viho viimeisinä viikkoina poltti Aape itsensä

rakkauden tulessa. Ensi luokan tyttöjen joukossa oli muuan
yksinkertainen ja vaatimattoman näköinen tyttö, joka pani puoli
miesseminaaria tuleen. Paraat ystävät riitaantuivat keskenään,
kylmät kuumenivat, hitaat vilkastuivat, mutta tyttö hymyili kaikille yhtä
viehättävästi. Vasta kevätlukukauden puolivaiheissa tiedettiin kertoa
hänen ruvenneen suosimaan erästä vastaavan luokan poikaa, jota
luonteettomuutensa ja silmäänpistävän naisekkaisuutensa vuoksi
yleiseen kutsuttiin neiti Halliksi.

Muutamana kevätsunnuntai-iltana, kun järvi jo oli luonut

peitteensä, osui Aape yhättämään nuo kaksi, jotka olivat menossa
vesille, saadakseen kuherrella rauhassa. Turhamainen kunnianhimo
rupesi kutkuttamaan Aapea, ja hänessä heräsi mieliteko lyödä pikku
leikit tytön kanssa, joka oli niin monen pojan pään pyörälle pannut.
Hän lyöttäysi mukaan. Halli yritti päästä tungettelijasta eroon, mutta
Aape oli keksivänään tytön silmäyksissä jotakin rohkaisevaa ja
kehoittavaa, ja hän työntyi veneeseen, jossa sitte nauraa hohotteli
omalle kursailemattomuudelleen.

Tästä venematkasta se lähti jatkumaan. Aape oli keksivinään tytön

silmäyksissä yhä rohkaisevampia ilmeitä, eikä hän siinä kohden
erhettynytkään. Halli työntyi taustaan, hän rupesi voittamaan. Hän oli
leikinteolla tupannut itsensä kahden lempiväisen väliin, mutta
leikinteosta tuli tosi, kevytmielisestä kipinästä totinen tuli. Erään
kerran he sitte lähtivät kaksin vesille. Aape oli silloin jo varma. Vaikka
muodollinen kosinta oli vielä tekemättä, oli tyttö lujasti hänen,
ikilujasti.

He viipyivät vesillä noin parisen tuntia. Kun vene laski rantaan, oli
tyttö surullisen ja loukkaantuneen näköinen. Aape piti sitä oikkuna ja
naureli iloisesti, niinkuin ei olisi mitään tapahtunutkaan heidän
välillään.

— Anna, minä en ymmärrä, miten saatat olla noin turhamainen,

noin pikkumainen, puheli hän mitä iloisimmalla äänellä.

— Mieleni pahoittui… kirkas kuvasi sameni.

— Ei totuus samenna milloinkaan, se kirkastaa, valhe se on, joka

samentaa.

— Kuuntelen mieluimmin semmoista valhetta, että meissä kaikissa

on jotakin hyvää ja jaloa, kuin mokomaa totuutta, ettei meissä ole
muuta kuin huonoa ja alhaista. Minäkin siis läksin seminaariin
yksinomaan sen vuoksi, kun en kehdannut ruveta navettapiiaksi.

— Enhän minä sinusta erittäin puhunut.

— Puhuit yleensä kaikista naisista, sen pahempi.

— Ja miehistä myöskin. Sanoin että me teeskentelemme ja

salaamme itsekkäät vaikuttimet, jotka meitä kannustavat. Sehän on
valkean päivän totta.

— Ei se ole aina totta. Luokkatoverieni joukossa on kaksi tyttöä,

jotka ovat lähtöisin hienosta ja sivistyneestä kodista, kummankaan ei
olisi tarvinnut pelätä vanhaksipiiaksi jäämistä. Mitä siihen sanot?
 Aape vaikeni.

— Tunnen mökin tytön, joka erosi seminaarin kolmannelta luokalta

ja antautui kiertokoulunopettajattareksi vastoin setänsä tahtoa, joka
häntä koulutti. Mökin tyttö ymmärtää paraiten mökin tyttöjä, väitti
hän. Oliko siinäkin alhaiset vaikuttimet?

— Poikkeuksia löytyy, erittäinkin naisissa. Olkoon menneeksi että

te naiset yleensä…

— Niitä on miehissäkin, on yhtä paljo, keskeytti tyttö intoisesti. Syy

on vain se, että hyvä ei ole sinussa itsessäsi vielä herännyt, ja siksi
et sinä näe hyvää muissakaan.

Aape nauroi yhä, mutta poskiin kohoava tumma todisti, että

keskustelun käänne rupesi kuumentamaan häntä ja että hän vain
vaivoin kykeni hillitsemään itsensä.

Tätä vesimatkaa ei enää mikään kyennyt perinpohjin

hyvittämään,tyy ai sillä siitä jäi tympäisevä muisto, joka milloin ärsytti
mielen, milloin manasi sen surulliseksi. Aape koetti kaikin voimin
tehdä hyväksi, mitä oli rikkonut, mutta hän tunsi itsekin
onnistumattomuutensa, jopa hän toisin silmänräpäyksin häpesikin
itseään ja teeskentelyään, kun tyttö loi häneen tutkivan ja
epäluuloisen katseensa.

Ja niin sattui eräänä iltana, jolloin heidän taasen oli määrä yhtyä,
että Aape sai odottaa hukkaan, häntä vastaan ei astellutkaan
harmaasilmäinen ja yksinkertainen, mutta vilkaseleinen tyttö, ei
helskähtänyt hänen korviinsa iloinen tervehdys, jonka
soinnukkaisuutta hän jo vähin kaipasi joka päivä.
 Tyttö oli hylännyt hänet.

Tämän tosiasian tunsi Aape sydämmessään, vaikka se olikin

järjelle vaikea pähkinä purra. Hänen itserakkautensa nousi
vastustamaan koko käsitystä, sillä olihan melkein mahdotonta, että
niin yksinkertainen tyttö kuin Anna oli, voisi hyljätä hänet, jolla oli
naisihailijoita joka sormea kohti. Ja kauniimpia, hienompia,
sivistyneempiä…

Mutta sittekin, ken kykenee tutkimaan naissydämmen ja sen

tuhannet salaisuudet. Ken? Jos sittekin…

Aape valvoi melkein koko kevätyön, asettuen nukkumaan vasta

sitte kun viisi kuusi arkkia sisältävä kirje oli valmis. Kirjeessä esitti
hän itsensä ja kantansa taivaan ja maan valossa, väliin vuodattaen
ylpeitä kyyneleitä, väliin riemuiten sekä ihaillen omaa
selvänäköisyyttään ja totuudentuntoaan.

Tähän kirjeesen ei saapunut vastinetta. Aape kirjoitti toisen ja

kolmannen. Huomaamattaan luiskahti hän narriksi, kun rupesi
suorastaan kerjäämään rakkautta. Viimeiseen kirjeesen vastasi
Anna muutaman rivin, selittäen ettei sitä voi antaa, jota ei ole.
Minulla ei ole rakkautta sinulle, kirjoitti hän. Se oli kaikki erhetystä,
luuloa, hetken viehätystä. — — —

Rivit toivat tolkun Aapen päähän.

Kun hänen ja Annan välit eivät olleet voineet pysyä salassa, oli
hänen pakko jollakin tavoin viedä toverit harhaan. Hän rupesi äkkiä
hakkailemaan muuatta vastaavan luokan komeata tyttöä, jonka hän
tiesi ihailijakseen. Se oli viisas keino, joka verhosi arvelujen sumuun
kaikki, mitä oli tapahtunut. Yleensä otaksuttiin että Aape oli hylännyt
Annan, joka ei ollutkaan kumma, sillä olivathan he täydelliset
vastakohdat. Toinen yksinkertainen ja vaatimaton, toinen komea ja
paljovaativainen sekä itseensä että muihin nähden.

Viimeiset päivät tuntuivat Aapesta kiusallisilta, hän odotti

kärsimättömästi hetkeä, jolloin laiva vie hänet seminaarikaupungista
ja Annan läheisyydestä jonnekin kauas, jossa hän löytää unhotusta.

Se päivä läheni yhä lähemmäksi.

Mutta sitä ennen piti hänen vielä loistaa yli seminaarimaailman.

Hän tiesi että se oli kerta viimeinen, ja sen vuoksi tahtoi hän että
loiste olisi niin täydellinen kuin suinkin. Koko viikon teki hän työtä
valmistaakseen ja oppiakseen ulkoa puheen, joka hänen tuli pitää
johtajan luona erojaistilaisuudessa.

Puhe alkoi sanoilla: Inhimillisen tietopiirin avartuessa — —

<tb>

Kaksi vuotta meni Aapelta kuin pilville, hän ei päässyt kelpo

alkuunkaan. Ensimmäisen paikkansa heitti hän kesken lukuvuotta,
syystä että koulu oli aivan alkuperäisellä kannalla huoneistoon sekä
opetusvälineisiin nähden, toinen paikka oli niin yksinäinen, jotta hän
oli menehtyä ikävään. Ei ollut lähellä ketään, jonka kanssa
seurustella. Kirkolla, jonne oli pari kilometriä matkaa, oli joku
kehnosti rakennettu talo, ikäloppu pappi ja melkein sivistyksen
koskematon itseoppinut lukkari. Muusta kuin aineellisesta
toimeentulosta ei voinut kenenkään kanssa keskustella. Sitäpaitsi
kansan luonne, omituisuudet sekä saamattomuudesta johtunut
yleinen kehittymättömyys ja takapajulla-olo piinasi häntä ja saattoi
hänet purkamaan seminaarista lähteissä muinoisen roomalaisen
mukaan tehdyn päätöksen: ennemmin täällä ensimmäisenä kuin
Roomassa toisena.

Hänelle selvisi että hänen oli pakosta painuminen kohti

synnyinseutujaan, jos hän mieli elää ja edistyä. Omaamatta mitään
tietoja vastaisesta työmaasta, erosi Aape toisestakin paikastaan,
mutta sitte onni rupesi vetämään häntä. Lähitienoilta joutui
muutaman kirkonkylän opettajanvirka avonaiseksi poismuuton
kautta. Aape lähetti heti paperit liikkeelle sekä kirjoitti samassa
Siskolle. Tämä oli kuulemien mukaan saman pitäjän kappalaisen
rouvana; mies oli ennen ollut tehtaan saarnaajana.

Sisko ei viivytellyt vastata, parin viikon jälestä sai Aape kirjeen,

jossa vakuutettiin, että hänen pääsemisensä oli aivan varma.
Valmistaudu vain tulemaan tänne, kirjoitti Sisko, niin hyviä
todistuksia kuin sinulla on, ei ole ennen nähtykään;

Elokuussa muutti Aape uuteen paikkaansa. Hänen sydämmensä

hytkähti iloisesti, kun komea, pikku kaupungin veroinen kirkonkylä
avautui hänen eteensä. Koulurakennus sijaitsi aivan kylän
keskuksessa, vastapäätä asui kunnanlääkäri, oikealla oli kirkko ja
pappila, etäämmällä vasemmalla kohosi ilmoille uljas,
kaksikerroksinen vaivaistalo, ja sen sivutse häämöitti taempana
oleva kappalaisen virkatalo punaisiksi maalattuine ulkohuoneineen.
Sikin sokin oli sitte kylässä vielä joukko ammattilaisia, kauppiaita
sekä uusi, aistikkaasti rakennettu apteekki.

Kaikki teki Aapeen iloisen vaikutuksen, kaikki oli mielen mukaista.

Tulevaisuus näytti toivorikkaalta. Ensi öitä nukkuessaan uudessa
kodissaan uneksi Aape pelkästä onnesta. Kaksivuotisen
harhailemisen jälestä oli hän vihdoin osunut seutuun, joka synnytti
sointua hänen sydämmessään ja tyydytti täysin hänen
vaatimuksiaan.

Kasvatusopin tutkinto, jota varten hän jo oli alustellut lukemaan,

alkoi kiinnittää lujemmin hänen mieltään; sen suorittaminen kuului
lähimpiin tehtäviin.

— Milloin kerit lukemaan? kysyi Sisko, kun Aape kertoi

tutkintoaikeistaan.

— Nousen aamuin neljältä ylös, siinä se on koko salaisuus.

Tietojen hankkiminen olikin aivan välttämätöntä, sillä Aape keksi

piankin säätyläisten ystävyydessä jotakin hienoa varovaisuutta, joka
esti hänet lähenemästä aivan lähelle heitä. Huomio rupesi vähä
vähältä ärsyttämään. Ystävällinen kohtelu alkoi tuntua armopalalta,
johon hänellä ei oikeastaan ollut oikeutta. Säätyläisten kohtelussa,
Siskoa lukuunottamatta, huokui aina jonkin verran alentuvaisuutta,
kun he kutsuivat seuroihinsa opettajan ja kokivat kohdella häntä kuin
heidän asteellaan olevaa ainakin.

Ajan oloon rupesi Aape viihtymään heidän seuroissaan yhä

huonommin. Huomio ettei hän olekaan ympäristönsä tasalla,
katkeroitti hänen mielensä, kun hän äänettömänä sekä kykenemättä
keksimään puheenainetta istui ja kuunteli, miten kevyesti kaikki muut
puuttuivat keskusteluun. Hän oli vailla jotakin, josta ei hän itsekään
ollut selvillä, mitä se oli. Järki ei tehnyt haittaa, haitta oli jollakin
muulla taholla. Astuessaan kirkonkylän säätyläisten seuraan tunsi
hän aina tyhmistyvänsä ja ikäänkuin pusertuvansa kuiviin. Sekä järki
että tunne kavaltivat hänet, kumpikaan ei rientänyt tuomaan sanaa
suuhun, kun sitä milloin tarvittiin.
 Tietojen pienuus alkoi sekin varastautua näkyviin. Sattui kerran
ompeluseurassa puheeksi joku Victor Hugon kirja.

— Oletteko lukenut sitä? kysyi kunnanlääkärin rouva, kääntyen

Aapeen päin.

Aape ei ollut eläissään kuullut mainittavankaan semmoista nimeä.

— En muista. Oliko se pedagoogi?

Kysymys pilasi lopunkin; monet suut vetäytyivät hymyyn.

— Se oli kirjailija… suuri nero. Eikö seminaarissa lueta

kirjallisuushistoriaa?

— Eihän sitä keritä kaikkeen niin lyhyessä ajassa, osasi Aape

huomauttaa.

— Kyllä teidän pitää välttämättä tutustua Victor Hugohon.

— Sen kirjoja ei ole vielä suomeksi, lausui Sisko, joka muiden

hymyillessä oli katsonut lattiaan.

— Luetaanhan seminaarissa ruotsia, jatkoi kunnanlääkärin rouva,

tarkoittamatta mitenkään loukata Aapea.

— Kyllähän sitä luetaan, mutta kun on mennessä ummikko…

— Niin, se on lyhyt aika… neljä vuotta kaikkiaan… niin, niin…

Rouva ymmärsi peräytyä aikoinaan.

Seminaari, Aapen entinen korkea ihanne, oli saanut ankaran

kolauksen, joka sitä painoi maata kohti aika lailla ja tuhri sen
siintävät värit jokapäiväisen harmaiksi. Ei lueta mitään
kirjallisuushistoriaa, toisteli Aape itsekseen katkerin mielin ja melkein
hammasta syöden monena päivänä, kun Victor Hugo muistui hänen
mieleensä.

Eikä opita ruotsia — pahuus vieköön.

Hänen mielensä katkeruus yhä kasvoi, sillä pikku koiruohoja

viskattiin hänen nieltäväkseen tuon tuostakin eikä hän voinut eikä
tahtonut antaa anteeksi viskaajille, vaikka hän alkoi selvästi tuntea,
että hänen suuruutensa ei kestänytkään todellisuutta.

Joskus koki hän paeta sielutieteen ja kasvatusopin turviin, mutta

nekin komeat puut kutistuivat pieniksi kääpiöiksi, kun hän sattumalta
keksi pastorin kirjastossa suuria nidoksia kasvatusopillista ja
sielutieteellistä kirjallisuutta, ja hän oli lukenut vain muutamia
kymmeniä sivuja. Semmoisina silmänräpäyksinä kaikui Aapen
korviin seminaarin johtajan jäähyväispuhe, jossa varoitettiin nuoria,
toimeensa piakkoin ryhtyviä opettajakokelaita loistamasta tiedoillaan,
sillä itse asiassa ne olivat tietoihin nähden samassa verrannossa
kuin pisara mereen. Vasite vastapainoksi oli Aape sitte johtajan
päivällisissä pitänyt huikaisevan puheensa, joka alkoi sanoilla:
Inhimillisen tietopiirin avartuessa…

Nyttemmin oli tietopiirin avartaminen Aapelle välttämätöntä, jos ei

hän mielinyt taantua mitättömäksi mieheksi eli semmoiseksi, jolla ei
luokkahuoneen ulkopuolella ole mitään merkitystä. Tietoja,
mahdollisimman paljo tietoja mahdollisimman monilta aloilta, pyöri
hänen ajatuksissaan taukoamatta… ja solahtaapa nurin aita, joka
hänet eroitti ympäristönsä säätyläisistä.
 Lujalla tahdollaan iski Aape lukutöihin ja suoritti yliopiston
professorin edessä kasvatusopintutkinnon toisen lukuvuoden
kevätpuolla. Tutkintomatkalta palattuaan näytti hän suletummalta,
hänen käytöksensä muuttui varmemmaksi ja jollakin tavoin
kursailemattomammaksi, seuroissa vältti hän yhä huomattavammin
puhua jokapäiväisistä asioista, usein huomattiin hänessä
halveksimisen ilmeitä, kun keskustelu ohjautui alalle, joka ei häntä
huvittanut.

Kolmantena vuonna ryhtyi hän lukemaan äidinkielen tutkintoa

varten, mutta odottamaton tapaus keskeytti hänen lukuhommansa ja
asetteli hänet aivan uuteen asentoon ympäristöön nähden. Muuan
toisen vuosiosaston poikaoppilas, jonka käytös koko ajankin oli ollut
koulun pahana hapatuksena, teki raskaanpuolisen rikoksen,
johtokunta kutsuttiin kokoon, Aape vaati pojan eroittamista, mutta
pastori alkoi tarrata vastaan. Ensimainittu oli kyllä oikeassa, mutta
hän pilasi asiansa jyrkällä esiintymisellään, kuten pojan
eroittamiseen ei kenelläkään muulla kuin hänellä itsellään olisi ollut
sanan sanottavaa. Asiasta väitellessä muutti pastori kantansa ja veti
koko johtokunnan jälessään. Opettajatar oli koko ajan vaiennut. Kun
hänen lausuntoaan vaadittiin, epäröi hän moniaan silmänräpäyksen.
Oli ilmeistä että pastori oli vetänyt hänetkin puolelleen, mutta silti
epäröi hän vastata.

— Vaadin eroittamista, kuului vihdoin puristettu, vakuutukseton

lausunto, jossa äänen ryhdittömyyskin jo ilmaisi horjumista.

— Ohoo, äännähti Aape, luoden samalla opettajattareen niin

halveksivan katseen, että tämän kasvot tummenivat.

Pastorin esitys hyväksyttiin, rikoksen tehneelle määrättiin julkiset

nuhteet johtokunnan ja oppilasten edessä sekä ankarimmat
varoitukset vastaisen varalle.

Kun Aape seuraavana päivänä tapasi Siskon, lausui hän niin

kylmän hyvän päivän, että viimemainitun kasvot lennähtivät
tulipunaisiksi. Jo matkan takaa käänsi hän katseensa toisaanne ja
Siskon kohdalle saavuttuaan ja ynähtäessään jotakin hyvän päivän
tapaista, kohautti hän olkapäitään ja meni tietään eteenpäin
komeana kuin nuori ruhtinas. Hän tahtoi näyttää että hänelle riitti
hänen oma itsensä ja ettei hänen elämänsä välttämättömiin ehtoihin
kuulunut pokkuroiminen ja niskan taivuttaminen. Hän oli mies
osaltaan siinä kuin joku muukin. Jos häneltä yhtä puuttui, oli kahta
sijassa: kykyä ja mahdollisuutta.

Hän tunsi vihaavansa kaikkia noita, jotka asemaan ja sivistykseen

nähden olivat häntä hyöteliäämpiä, jotka hiotummalla
esiintymisellään aina kykenivät työntämään hänet varjoon.
Hämäränä tunteena tämä viha heräsi hänessä jo alun alkaen.
Asianomaiset olivat taitavasti pidättäneet hänet sopivan matkan
päässä itsestään, olivat melkein kaikissa tilaisuuksissa muistuttaneet
hänelle, että on ero sivistyksen ja sivistyksen välillä, ja lopuksi oli
pastori käynyt käsiksi hänen opettaja-arvoonsa mitä
arkaluontoisimmassa asiassa.

Alistuminen ja mukautuminen ei näin ollen voinut tulla

kysymykseenkään.

Aape oli siinä luulossa että hänen vihansa tekijöinä oli kärsitty
nöyryytys sekä säätyläisten kohtelu, jossa tosiaankin ilmeni
viimainen lämpö ja joka hänen luonteiselleen, kunnianhimoiselle
seminaarisuuruudelle oli karvas kärsittävä. Hän ei käsittänyt että
hänen oli pakko elää ulos itsestään jotakin, jonka peitteenä olivat
tähän saakka olleet ohuet, pintapuoliset tiedot, luuloteltu etevyys ja
kohoamisen toiveet.

Kärsimästään nöyryytyksestä sai hän pian täyden hyvityksen, sillä

samaisen huonokäytöksisen pojan vuoksi täytyi johtokunnan
kokoontua toisen kerran. Rikos oli tällä kertaa vieläkin raskaampi, ja
syytteen oli tehnyt johtokuntaa lähellä oleva henkilö, jonka pojan
syytteenalainen oli onnistunut kietomaan mukaansa rikokseen.
Aapen käytöksessä ilmeni omituinen nöyryys ja vaatimattomuus, kun
hän astui johtokunnan kokoukseen, mutta pastori oli hermostuneen
ja nolatun näköinen.

Todistetun rikoksen selvittäminen kaikkine seikkoineen ja

asianhaaroineen ei kestänyt kauan.

— Ehdotan julkista nuhdetta ja varoitusta.

Aapen ääni oli kursaileva ja samalla pisteliäs. Johtokunnan

jäsenet istuivat kuin neuloilla, mutta opettajatar, joka työtoverinsa
puolelta oli sitte viime johtokunnan kokouksen saanut kokea yhtä ja
toista, ei näyttänyt olevan milläänkään; hän hymyili kaikille. Aape
huomasi sen ja hän jatkoi entistä pisteliäämmin:

— Sinä tietystikin kannatat minua.

Opettajatar hymyili yhä, sanat eivät sattuneet häneen lainkaan.

— Olen kernas myöntämään, etten viime kerralla menetellyt

oikeudenmukaisesti, alottihe pastori.

— Samat sanat, iski Aape keskeyttämään hillitsemättömän

ivallisesti, samat sanat ja yhtä vakavasti. Minäkin tunnustan virheeni,
mutta parannus ei ole milloinkaan liian myöhäistä. Minä kadun viime
kertaista jyrkkyyttäni, minä olen, mitä pojan rankaisemiseen tulee,
aivan samalla kannalla kuin arvoisa johtokunta oli viime kerralla. Ja
tämä minun kantani ei ole mikään satunnainen mielijohde eikä
pälkähdys, se on kypsän harkinnan tulos, se on leveämmän ja
korkeamman maailmankatsomuksen hedelmä, joka perustuu syihin,
vastasyihin ja…

— Mihin syihin? keskeytti vuorostaan pastori.

— No, nähkääs, miten ihanaa ja mieltäylentävää olisi, kun me

saisimme tavan takaa tilaisuuden tehdä laupeutta. Ajatelkaa että me
kenties jo nousevalla viikolla keräännymme taas kokoukseen
juhlallisina, mutta täynnä laupeutta. Koko maailma rupee ihailemaan
meidän laupeuttamme, meidän pöytäkirjamme ovat täynnä laupeutta
ja laupeuden pykäliä, ja vuoden parin jälestä me jo aivastelemmekin
pelkkää laupeutta.

Pastorin korvalehdet punertuivat, mutta hän hillitsi itsensä.

— Jos päätös ei ole laupeuttava, merkittäköön pöytäkirjaan minun

vastalauseeni.

Aape poistui, tehden samalla nöyrän kumarruksen, jossa kuitenkin

oli olevinaan jotakin komeaa ja ruhtinaallista.

Hän nautti omasta luonteenlujuudestaan, hän melkein iloitsi että

rangaistusjuttu oli rikkonut teeskennellyn ystävyyden hänen ja
säätyläisten välillä, ettei hän enää maleksinut heidän seuroissaan
armohymyjä nuoleksimassa. Parempi, tuhat kertaa parempi oli jyrkkä
ero kuin tuommoinen kituystävyys, joka vain katkeroitti eikä
milloinkaan tyydyttänyt. Jyrkän eron vallitessa voi toki pitää niskan
pystyssä, tarvitsematta surra itseään kaljupäiseksi sen vuoksi, ettei
ole joutunut lukemaan jonkun Victor Hugon romaaneja.

Ainoa joka häiritsi nautinnon tunnetta, oli huomio että hänen

etääntymiselleen oltiin kokonaan välinpitämättömiä tai ainakin oltiin
olevinaan. Kukaan ei kysynyt häneltä: miksi ette enää käy meillä?
Oletteko ehkä loukkaantunut? Tai onko teillä niin kiireitä lukutöitä,
jotta ei riitä aikaa?

Ei kukaan kysynyt eikä välittänyt.

Ja sitä Aape juuri tahtoi, että hänestä välitettäisiin. Hän olisi

kernaimmin tahtonut jatkaa seminaaritapaansa ylimpänä miehenä,
johon kaikkien silmät ovat kiintyneet, joka aina tuo päivyen
mukanaan ja joka jaksaa säteillä joka suuntaan, mutta…

Tähän Aape aina pysähtyi, tähän tuntui tie loppuvan. Kun hän
ajatteli, ettei se kenties enää milloinkaan lähde kulkemaan ylenevää
suuntaa, katkeroittui hän silmittömästi ja koko hänen entinen
tarmokkaisuutensa ja tahdonlujuutensa pukihe johonkin
epämääräiseen muiden syyttämiseen ja rajattomaan
uhmakkaisuuteen. Ainoastaan viimemainittu antoi hyvitystä, mutta
hyvitys kävi ajan pitkään yksitoikkoiseksi. Uhmakkaisuus puuttui
semmoista toimintaa, joka olisi tyydyttänyt kunnianhimon
vaatimuksia. Se pani hänet seisomaan kohdallaan uhmineen ja
syytöksineen eikä avannut silmän nähdä kimaltelevia tulevaisuuden
näköaloja, joiden lumoon Aape oli tottunut seminaariajoiltaan
saakka.

Hän koki ruveta lukemaan äidinkielen tutkintoa varten, mutta

hänen tahtonsa ja tarmonsa tielle asettui voima, jota vastaan ei hän
kyennyt taistelemaan, sillä hän tunsi toisin silmänräpäyksin
suosivansa ja ihailevansa sitä voimaa. Se kuvasti hänet ehjänä ja
onnistuneena, ja se vakuutti hänelle että kun hän riitti omalle
itselleen, riitti hän muillekin.

Mutta merkitsevään asemaan piti hänen kohota.

<tb>

Kun Aape heräsi eräänä aamuna, nauroi hän ääneen. Hän muisti
moniaiden naamojen äimistyneet ilmeet, kun hän eilispäivän
kuntakokouksessa nousi vastustamaan kiertävän
sairaanhoitajattaren palkkaamista kunnan palvelukseen. Kasvot
punakkana hyökkäsi kunnanlääkäri hänen sanojensa kimppuun,
kysyen eikö opettajalle itselleenkin olisi tarpeen sattuessa
sairaanhoitajatar hyvinkin mieliin.

— Enpä ole tullut tänne yksityisetujani valvomaan, vastasi hän.

Kokouksen meno oli ollut erikoislaatua. —

Teeskennellyn vakavuuden ilme leikki Aapen kasvoilla kautta koko

keskusteluajan, ja hänen esiintymisessään kuulti jotakin kursailevaa
ja anteeksi pyytävää, joka herätti talonpoikien myötätunnon ja pani
heidät mielenkiinnolla seuraamaan jokaista hänen lausumaansa
sanaa. Jo keskustelun aikana huomattiin selvästi, kenen puolelle
vakaumukset alkoivat kallistua, äänestykseen ryhdyttäessä
kannattivat isännät melkein järjestään Aapea, kunnanlääkärin
jäädessä musertavaan vähemmistöön.

Tapauksella oli vahaava merkitys. Kunnalliset uudistuspuuhat

olivat siihen saakka sujuneet melutta ja hälinättä eikä niiden vuoksi
oltu kertaakaan kuumasti riidelty, sillä vastustus oli aina rajoittunut