Criminal Investigation 11th Edition

Swanson Test Bank

Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/criminal-investigation-11th-edition-swanson-test-bank
/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Criminal Investigation 11th Edition Hess Test Bank

https://testbankfan.com/product/criminal-investigation-11th-
edition-hess-test-bank/

Criminal Investigation 11th Edition Hess Solutions

Manual

https://testbankfan.com/product/criminal-investigation-11th-
edition-hess-solutions-manual/

Criminal Investigation 3rd Edition Brandl Test Bank

https://testbankfan.com/product/criminal-investigation-3rd-
edition-brandl-test-bank/

Criminal Investigation Basic Perspectives 12th Edition

Lushbaugh Test Bank

https://testbankfan.com/product/criminal-investigation-basic-
perspectives-12th-edition-lushbaugh-test-bank/
Criminal Law 11th Edition Joel Test Bank

https://testbankfan.com/product/criminal-law-11th-edition-joel-
test-bank/

Criminal Behavior A Psychological Approach 11th Edition

Bartol Test Bank

https://testbankfan.com/product/criminal-behavior-a-
psychological-approach-11th-edition-bartol-test-bank/

Americas Courts and the Criminal Justice System 11th

Edition Neubauer Test Bank

https://testbankfan.com/product/americas-courts-and-the-criminal-
justice-system-11th-edition-neubauer-test-bank/

Americas Courts and the Criminal Justice System 11th

Edition Neubauer Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/americas-courts-and-the-criminal-
justice-system-11th-edition-neubauer-solutions-manual/

Criminal Law 1st Edition Worrall Test Bank

https://testbankfan.com/product/criminal-law-1st-edition-worrall-
test-bank/
Chapter 8: The Crime Laboratory

Multiple Choice Questions

1. A crime laboratory can help in answering which of the following questions?

A) Whether a crime has been committed.
B) Who committed the crime?
C) Who could not have committed the crime?
D) All of the preceding are correct.
Ans: D
Page ref: 205

2. Forensic science is defined as

A) the study of physical evidence related to a crime.
B) that part of science applied to answering legal questions.
C) a reconstruction of crimes.
D) science in action.
Ans: B
Page ref: 205

3. Which of the following terms deal with the study of physical evidence related to
crime?
A) Criminology.
B) Criminal justice.
C) Practitioners.
D) Criminalistics.
Ans: D
Page ref: 206

4. The National Forensic Science Technology Center was established in 1995. Its
primary function(s) is/are
A) to help crime laboratories prepare for accreditation.
B) to improve the techniques of decoding DNA evidence.
C) to offer continuing education programs for crime laboratory personnel.
D) both A and C are correct.
Ans: D
Page ref: 207

5. The effectiveness of crime laboratory services can be measured in terms of

A) quality, proximity, and timeliness.
B) proximity, timeliness, and quantity.
C) timeliness, quantity, and quality.
D) leads, arrests, and convictions.
Ans: A
Page ref: 209-212
6. The Daubert case stands for the proposition that for scientific evidence to be
admissible in court, it must be
A) generally acceptable in the scientific community.
B) proven beyond any doubt.
C) scientifically valid.
D) published.
Ans: C
Page ref: 212

7. Mitochondrial DNA is found in

A) Rhesus monkeys.
B) the body of the cell.
C) females who have recently given birth.
D) blood.
Ans: B
Page ref: 214

8. The effectiveness of DNA evidence in court depends on

A) the ability of the witness to explain the probability that no other person, except an
identical twin has the same DNA type as that discovered at the crime scene.
B) the quality of the evidence analysis that was performed in the crime lab.
C) the qualifications of the crime lab and the crime lab personnel.
D) the jurisdiction, the lab technician, and the quality of the equipment used in the
analysis.
Ans: A
Page ref: 215

9. CODIS is
A) a computer system linking local, state, and federal agencies to share DNA analysis
information.
B) a computer system of the ATF allowing identification of bullets and shell casings.
C) a computer system of the FBI allowing identification of bullets and shell casings.
D) the computer system supporting the Human Genome Program.
Ans: A
Page ref: 216

10. Since 1999 law enforcement agencies have begun to access the FBI's new national
on-line fingerprint and criminal history databases called
A) AFIS.
B) NOLFS.
C) IAFS.
D) IAFIS.
Ans: D
Page ref: 220

11. The NIBIN program compares images of which type of evidence?

A) Blood-alcohol related
B) Blood-related
C) Ballistic
D) Identification
Ans: C
Page ref: 221

12. Which of the following, for laboratory purposes, is not a category of examinations
crime laboratories perform?
A) Chemical examinations.
B) Physical examinations.
C) Documentary examinations.
D) Videography examinations.
Ans: D
Page ref: 222

13. The FBI Crime Laboratory is one of the largest and most comprehensive forensic
laboratories and is the only full-service forensic laboratory. When was it established?
A) 1873.
B) 1932.
C) 1979.
D) 2002.
Ans: B
Page ref: 223

14. The unit of the FBI laboratory which conducts examinations of soils and safe
insulation, concrete, plaster, mortar, glass, oil, and other abrasives is the
A) documents Units.
B) metallurgy Unit.
C) firearms Unit.
D) mineralogy Unit.
Ans: D
Page ref: 225

15. Which of the following statements concerning national files housed in the FBI Crime
Laboratory is true?
A) The laboratory is able to determine makes but not models of automobiles involved in
hit-and-run cases by analyzing and comparing small fragments of paint.
B) Hairs recovered during investigations can be identified only as to whether the source
was human or animal.
C) The manufacturer of a particular piece of paper can be identified.
D) The use of files requires that a legal precedent to do so exists.
Ans: C
Page ref: 225-226
16. Problems identified in crime labs in the United States involve all of the following
except
A) lack of training.
B) thorough accreditation.
C) DNA contamination.
D) backlog of cases.
Ans: B
Page ref: 226-228

17. While formal education that scientists receive provides a foundation for learning and
understanding the techniques of forensic science, for the most part, courts rely on
A) additional training.
B) years of experience.
C) mentoring by the courts.
D) both A and B.
Ans: D
Page ref: 227

18. What organization is the primary credentialing organization for crime labs?
A) American Society of Crime Laboratory Directors (ASCLD).
B) American Crime Laboratory Accreditation Society (ACLAS).
C) Commission on Crime Laboratory Accreditation (CCLA).
D) North American Crime Laboratory Association (NACLA).
Ans: A
Page ref: 227

19. A technical manual that includes validation studies performed by the lab itself and
sets forth standardized methodologies for performing routine tests in the laboratory is the
A) standard operating procedure.
B) procedures manual.
C) lab testing protocol.
D) Daubert certification rule.
Ans: C
Page ref: 227

20. DNA evidence can

A) identify criminals with amazing accuracy when biological evidence exists.
B) be used to clear suspects.
C) exonerate persons who have been mistakenly accused or convicted of crimes.
D) all of the preceding are correct.
Ans: D
Page ref: 228

21. Public crime laboratories are overwhelmed by backlogs of DNA samples. Which of
the following is/are problems that may be associated with this backlog?
A) Increasing amounts of new DNA evidence.
B) Lack of storage space for DNA samples.
C) Limited resources.
D) All of the preceding are problems that may be associated with this backlog.
Ans: D.
Page ref: 229

22. What has been identified as the most significant blunder to date in any crime lab
within the United States?
A) The March 2004 arrest of Portland attorney Brandon Mayfield for the Madrid
bombing.
B) The failure to identify the 9/11 hijackers prior to their attack on the United States.
C) The mis-identification or non-identification of victims from the bombings in New
York City.
D) None of the preceding are failures.
Ans: A
Page ref: 230

23. In a recent case, the Supreme Court concluded that latent fingerprint identification
evidence as produced by the FBI’s procedures met the requirements for admissibility
established by Dauber v. Merrell Dow Pharmaceuticals, Inc. What was the name of the
case?
A) Robinette v. Michigan.
B) United States v. Mitchell.
C) United States v. Mahoney.
D) Carroll v. United States.
Ans: B
Page ref: 230

24. Which of the following organizations have established a code of ethics for forensic
science?
A) The American Society of Crime Laboratory Directors.
B) The American Board of Criminalistics.
C) The Council for the Registration of Forensic Practitioners.
D) All of the preceding have codes of ethics.
Ans: D
Page ref: 230

25. Which of the following is not a requirement of the ethics codes as required by the
code of ethics for forensic science?
A) Integrity.
B) Competence.
C) Trustworthiness.
D) Training.
Ans: C
Page ref: 230
True/False Questions

26. The terms “forensic science” and “Criminalistics” are often used together. Forensic
science is that part of science applied to answering legal questions whereas Criminalistics
deals with the study of physical evidence related to a crime.
Ans: True
Page ref: 205-206

27. A morgue is another crime lab that is critical on the forensic scene as it is the place
where the cause of death is determined.
Ans: True
Page ref: 207

28. There are three primary purposes of a digital crime lab. They are to examine and
collect relevant digital evidence and secure evidence that directly involve computer
crimes such as money laundering, possessing child pornography, embezzlement, fraud,
and identity theft and to prevent and investigate terrorist plots.
Ans: True
Page ref: 207-208

29. Measures of crime laboratory effectiveness are quality, quantity, and timeliness.
Ans: False
Page ref: 209-212

30. Frye v. United States (1923) ruled that the results of a “deception test,” an early
version of the polygraph could be used in court if the operator personally testified to the
veracity of the results.
Ans: False
Page ref: 212

31. Daubert v. Merrell Dow Pharmaceuticals, Inc. applies only to federal courts even
though some states have adopted the Daubert Standard.
Ans: True
Page ref: 212

32. Mitochondrial DNA is found in the mitochondria, which are only in the body of a
female who has given birth to a child.
Ans: False
Page ref: 214

33. Collecting DNA evidence requires special consideration. Among these

considerations, for long-term storage, keep biological evidence in a refrigerator with the
temperature between 40 and 55 degrees Fahrenheit.
Ans: False
Page ref: 214
34. DNA evidence was first used in court in a trial in England in 1985.
Ans: True
Page ref: 215

35. Contamination is a big issue in the collection and packaging of evidence containing
DNA. Coughing or sneezing while handling DNA evidence can cause contamination.
Ans: True
Page ref: 215

Fill-in-the-Blank Questions

36. The ________ is used in the national, state, and local index-system networks to link
typing results from unresolved crimes with cases in multiple jurisdictions or persons
convicted of offenses specified in the data-banking laws passed by local jurisdictions.
Ans: Combined DNA Index System (CODIS)
Page ref: 216

37. A ________ search is conducted when a DNA sample collected from a crime does
not match any of the samples in the data base.
Ans: familial DNA
Page ref: 216

38. The ________, founded in 1992, is a nonprofit legal organization founded for the
purpose of exonerating wrongfully convicted people through DNA testing.
Ans: Innocence Project
Page ref: 217

39. A national online fingerprint and criminal-history database with identification and
response capabilities, ________ consists of three integrated segments: the Automated
Fingerprint Identification System (AFIS), the Interstate Identification Index (III), and the
Identification Tasking and Networking (ITN).
Ans: Integrated Automated Fingerprint Identification System (IAFIS)
Page ref: 220

40. As a joint program of the Bureau of Alcohol, Tobacco, and Firearms (ATF), and the
FBI, the ________ integrates all the elements of Ceasefire and Brasscatcher (both former
ATF programs and Drugfire (an FBI program).
Ans: National Integrated Ballistic Information Network (NIBIN)
Page ref: 221

41. The ________ Crime Laboratory is one of the largest and most comprehensive
forensic laboratories and is the only full service forensic laboratory.
Ans: FBI
Page ref: 223
42. The ________ unit of the FBI laboratory is called on to restore obliterated or altered
numbers on such things as firearms, sewing machines, outboard motors, etc.
Ans: metallurgy
Page ref: 224

43. The FBI’s ________ contains over 3,500 handguns and 2,000 shoulder weapons and
is used for identifying gun parts and locating serial numbers.
Ans: Firearms Reference Collection
Page ref: 226

44. In addition to problems with backlogs of cases at crime labs, both state and local labs
reported that their main concern for their DNA programs was the ________.
Ans: lack of personnel.
Page ref: 229

45. In a recent case, ________ v. ________, the court concluded that latent fingerprint
identification evidence, as produced by the FBI’s procedures, met the requirements of
admissibility established by Daubert v. Merrell Dow Pharmaceuticals, Inc.
Ans: United States v. Mitchell
Page ref: 231

Essay Questions

46. Define "forensic science" and “Criminalistics.”

Ans: Forensic science is that part of science applied to answering legal questions. It is the
examination, evaluation, and explanation of physical evidence in law whereas
criminalistics deals with the study of physical evidence related to a crime. From such a
study, a crime may be reconstructed. Criminalistics is interdisciplinary in nature, drawing
upon mathematics, physics, chemistry, and biology.
Page ref: 205-206

47. What difficulties are caused by an investigator not understanding the capabilities and
limitations of crime laboratories?
Ans: The criminal investigator must know and understand the importance of properly
collecting and handling evidence so that it may be adequately preserved and processed
for scientific analysis. At the same time, the investigator must understand the capabilities
and limitations of the crime laboratory so that he or she only expects answers to those
questions that the laboratory is capable of answering. Misunderstandings about service
capabilities and equipment and personnel limitations can result in unnecessary time spent
on useless tasks, frustrations on the part of investigators and laboratory personnel, and
loss of confidence which will be reflected in limited future use and service.
Page ref: 208

48. Describe the measures of effectiveness of crime laboratories.

Ans: The effectiveness of crime laboratories and the services performed are measured by
the criteria of quality, proximity, and timeliness. Quality is largely judged on the
existence or nonexistence of a variety of factors, including quality of specimens or
samples submitted for examination, evidence collecting procedures, capabilities and
qualifications of laboratory and investigative personnel, budgetary considerations, and
availability and use of technology. Proximity of laboratory facilities to the field
investigator will dictate, to a large extent, the utilization of those facilities. The timeliness
of analyses as related to continuing investigations and court case schedules also
contributes to the measure of the effectiveness of crime laboratories.
Page ref: 209-212

49. Distinguish the Frye test from the Daubert test regarding the admissibility of
scientific evidence.
Ans: In 1923, a federal court rendered a decision in the case of Frye v. United States
established a standard which provided that, for the results of a scientific technique to be
admissible, the technique must be sufficiently established to have gained general
acceptance in its particular field. Half a century later, the federal rules of evidence were
adopted, which provide that if scientific, technical, or other specialized knowledge will
assist the trier of fact to understand the evidence or to determine a fact in issue, such
evidence is admissible. In 1993, the U.S. Supreme Court decided the case of Daubert v.
Merrell Dow Pharmaceuticals, Inc. In that case, the court said that the “general
acceptance” test of Frey is not part of the federal rules and, in fact, was superceded by the
rule’s adoption. Although Daubert only applies to cases in federal courts, a number of
states have adopted the Daubert standard. Consequently, the application of Daubert and
its aftermath has presented a challenge to crime laboratories to ensure that the standards
imposed by the Court are followed in forensic examination so that expert testimony and
the results of examinations by crime laboratory personnel will be admissible, in both state
and federal courts.
Page ref: 212

50. Describe the role and importance of DNA analysis in criminal investigation.
Ans: If tissue, body fluids, or other bodily evidence having nucleated cells or
mitochondria is found at a crime scene, a DNA analysis can be conducted comparing the
pattern of DNA found at the scene with the DNA pattern of the suspect and can implicate
or clear the suspect with a very high degree of certainty.
Page ref: 214

51. What are the primary DNA Analysis techniques used since 1985?
Ans: In 1985, Alec Jeffreys and colleagues in England first used DNA in a criminal case.
Shortly thereafter, DNA evidence began making appearances in trials in the United
States. Initially, DNA analysis was hampered by the need for a large enough sample and
by the fact that the manual processing technique called Restriction Fragment Length
Polymorphism (RFLP) took up to 14 weeks on average a produce results but the
technique was good and produced good results. Technological advancements led to a new
type of DNA analysis known as Polymerase Chain Reaction (PCR) that take small
samples of DNA and reproduces as many copies as are needed for adequate analysis.
Short Tandem Repeats (STR) are even smaller pieces of the DNA helix (ladder) that can
be reproduced using PCR to produce multiple copies in an instrument called a
thermocycle. PCR-STR takes about 24 hours to extract the DNA from an evidentiary
sample and the only 2-3 hours to type the DNA using automation. It works well on
degraded samples and on analysis of old cases.
Page ref: 215

52. Describe NIBIN, IAFIS, and CODIS.

Ans: As each fingerprint is different, a firearm leaves unique identifiable characteristics
on expended ammunition. NIBIN compares images of ballistic evidence, both projectiles
and casings, obtained from crime scenes and recovered firearms. As new images are
entered, the system searches the existing data base for possible matches. Hits are
confirmed by a firearms examiner. The system has amassed a large ballistic image data
base filled with crime gun data submitted by local, state, and federal agencies throughout
the country and the intelligence information is available to all law enforcement agencies.
Since the inception of the system, partner agencies have achieved over 2200 hits.
In July 1999, law enforcement agencies began to have access to the FBI’s Integrated
Automated Fingerprint Identification System (IAFIA), a national on-line fingerprint and
criminal history database with identification and response capabilities. IAFIS consists of
three integrated segments: AFIS, the Interstate Identification Index (III), and
Identification Tasking and Networking (ITN).
In addition to individual-jurisdiction data banking, there is a national investigation
support database, developed by the FBI, called CODIS (Combined DNA Index System).
CODIS is used in the national, state, and local index-system networks to link typing
results from unresolved crimes with cases in multiple jurisdictions or persons convicted
of offenses specified in the data-banking laws passed by the jurisdictions. By alerting
investigators to similarities among unsolved crimes CODIS can aid in apprehending
perpetrators who commit a series of crimes. There are over 553,000 convicted offender
profiles and more than 24,000 forensic known and unknown profiles in CODIS.
Page ref: 216, 220-221

53. Describe AFIS.

Ans: AFIS allows law enforcement agencies to compare applicant and suspect with
millions of file prints within minutes. The Automated Fingerprint Identification System
allows a computer to digitize up to 90 separate minutia points and compare the print with
all other prints in the computer file. The system has produced, in minutes, confirmed
matches which, after years or decades of manually trying, were not successfully
identified.
Page ref: 219

54. When body fluids are submitted to a laboratory for analysis, how are the specimens
handled in light of concerns about the transmittal of hepatitis and AIDS?
Ans: Some laboratories autoclave specimens (sterilization with heat), but this may affect
the utility of the specimens. Most laboratories ask the submitting agency to advise them if
the source of the evidence was or may have been infected. Scientists and technicians
wear lab coats and gloves and keep their work areas clean.
Page ref: 222
55. What limitations are placed on the submission of evidence to the FBI laboratory?
Ans: The evidentiary sample must not have been nor later will be submitted to another
laboratory for the same type of technical examination. In addition, the FBI laboratory will
not accept cases from another laboratory having the capability of conducting the
requested examination. Furthermore, the laboratory does not routinely accept evidence
involving property crimes. The offense must involve personal injury or be designed to
cause personal injury.
Page ref: 224
Another random document with
no related content on Scribd:
 "Tietysti", vastasi Bill. "Miten luulisit pojan kirjoittavan: 'itsemurha',
Ned?"

Ukko mietti. "I-i-t-s-e-m-u-r-h-a", sanoi hän lopulta hyvin totisena.

"Mutta eiköhän sitä aina siten kirjoiteta?" kysyi kokki katsoen

miehestä toiseen.

"Emme saa kirjoittaa oikein", sanoi Bill, kynän tehdessä

kaikenlaisia koukeroita paperin yläpuolella. "Ajatteleppas nyt, Ned!"

"Sanokaamme 'tappanut' 'itsemurhan' sijaan" sanoi ukko.

"Tuonlainen poikanaskali ei kuitenkaan osaisi käyttää niin hienoja
sanoja."

Bill ryhtyi työhön ja ottaen tarkoin huomioonsa toverien

huomautukset sai hän vihdoin kirjeen valmiiksi.

"No miltäs tämä kuulostaa?" kysyi hän vähän mahtavasti.

"Raakas kapteeni otan kynän käteni vimeisen kerta ja tietä anan

että enenkun syön moska jota te ruokaksi sanote niin hukutan itseeni
joka on paljo helpompi kun nalkkä kuola ja anan klinkkuveitteni pillille
ja hope kelloni kansa ja on ikävä kuola näin nuorena tommy brown."

"Mainio!" huudahti Ned ja katseli kysyvästi ympärilleen.

"Panin veitsen ja kellon mukaan vaan sentähden, että asia näyttää

luonnollisemmalta", sanoi Bill ujolla ylpeydellä. "Mutta jos tahdot,
Ned, niin kyllä asetan ne sinunkin nimellesi?"

"Ei ole väliä", vastasi ukko jalomielisesti.

 "Pane vaatteet päällesi", komensi Bill ja kääntyi nyyhkivään
Tommyyn.

"Minä en mene lastiruumaan", itki Tommy epätoivoisena. "Sanon

sen yhtähyvin nyt kuin toistenkin, — minä en mene sinne!"

"Kokki", sanoi Bill levollisena. "Ole hyvä ja anna hänelle vaatteet.

Kas niin Tommy!"

"En, — en! sanon minä", kirkui poika.

"Ja sitten tuo pieni köydenpätkä, kokki", lisäsi Bill, "niin, niin, juuri
se! — kas niin Tommy!"

Miehistön nuorimman silmät lensivät köydenpätkästä vaatteisiin ja

takaisin köydenpätkään.

"Mutta miten minä saan ruokaa?" kysyi hän, alkaen

vastahakoisesti sovittaa vaatteita päälleen.

"Voit ottaa mukaasi ruukun vettä ja vähän laivakorppuja", sanoi

Bill, "ja yöllä kyllä tuomme sinulle lisää. Piiloudu lastin sekaan, äläkä
näyttäydy jos joku päivällä tulee alas."

"Mutta raitista ilmaa?" kysyi uhri. "Sitä saat öisin kun otamme
luukut pois", selitti Bill. "Älä ollenkaan ole levoton, minä kyllä
huolehdin tarpeistasi."

Puoleksi vetäen, puoleksi työntäen vietiin vastusta tekevä poika

kannelle. Äänettöminä nostivat Bill ja Ned kannet luukulta; Ned meni
alas ja otti pojan syliinsä, laski hänet vesiruukkuineen lastin päälle ja
kiipesi suutaan pyyhkien kiireesti ylös.
 "Joko sinä maistoit pojan vesivaroja?" kysyi Bill.

"En", vastasi Ned. "Se oli vaan tuon kirotun poikanulikan saapas,
joka sattui huuliini. Pane kansi paikoilleen."

Noin kahdeksan tienoilla seuraavana päivänä alkoi laivuri kaivata

poikaa. Hän kysyi kokilta aamiaista syödessään, mutta kokki
pelästyi, pudotti kahvivehkeet lattialle ja ryntäsi suin päin ylös
kannelle. Kapteeni kirosi oikein tunnettuun englantilaiseen tapaan ja
seurasi kokkia jääden ihmetellen katselemaan miehiä, jotka
epätoivoisen näköisinä katselivat toisiaan.

"Bill", sanoi laivuri. "Mikä kokkia riivaa?"

"Hän on saanut 'slaakin'", selitti Bill ja pudisti päätänsä, "kaikki

olemme saaneet 'slaakin'."

"Pian saatte vielä toisenkin", ärjäsi laivuri. "Missä poika on?"

Billin rohkeus katosi ja avuttomana katseli hän tovereitaan. Sitten

ojensi hän likaisen paperin laivurille.

"Lukekaa itse!"

Laivuri katseli paperia ja ojensi sen sitten perämiehelleen.

"En ymmärrä tätä", sanoi laivuri ihmetellen. "Viimeksi eilen söi hän
päivällisensä kannella ja kehui sitä mainioksi. Kuulittehan tekin sen,
Bob?"

"Kuulin. — Poika raukka", surkutteli perämies. "Ja sitäpaitsi,

kuulittehan te kaikkikin sen", lisäsi laivuri. "Minulla on siis 5
todistajaa. Pojan on täytynyt tulla hulluksi. — Kuuliko kukaan kun
hän hyppäsi yli syrjän?"

"Kuulinhan minä molskahduksen vahdissa ollessani", sanoi Bill.

"Mikset sitten juossut katsomaan?"

"Ajattelin vaan jonkun tovereista heittäneen illallisensa mereen."

"Vai ajattelit sinä niin!" sanoi laivuri ja puri huultaan. "Aina sinä
ruoastasi rähiset ja riitelet. Mikä sitä oikein vaivaa?"

"Myrkytettyä, sir", sanoi Ned ja pudisti päätään. "Liha on

kelpaamatonta."

"Sehän on mehevää, jotta suussa sulaa" sanoi laivuri. "No,

voittehan ottaa toisestakin tynnöristä jos haluatte. Oletteko nyt
tyytyväisiä?"

Miesten kasvot selkenivät ja Bill iski silmää.

"Voi on myöskin pahentunutta", sanoi hän kääntyen laivuriin.

"Onko voikin huonoa?" kysyi laivuri ja rypisti silmäkulmiaan. "Mistä

se tulee, kokki?"

"En mahda sille mitään", vastasi kysytty.

"Anna niille sitten täst'edes kajuutan tynnöristä", murisi laivuri.

"Minä vaan epäilen, että olette kiusanneet poikaa; ruoka on kylläkin
hyvää."

Hän vetäytyi kajuuttaan, asetti paperilapun sokeriastiaan ja istui

sohvalle miettimään tätä merkillistä tapahtumaa.
 Sinä päivänä oli miehistöllä oikein "Abrahamin saalis", kuten
vanha Ned sitä kutsui. Paitsi muita herkkuja saatiin vielä
pannukakkuakin, joka muuten tavallisesti seurasi vaan sunnuntaita.
Billiä katseltiin ja tervehdittiin kuin suurtakin ihmiskunnan pelastajaa
ja kanssissa vallitsi ilo ja riemu. Yöllä avattiin lastiruuman luukut ja
pojalle vietiin osa kaikista herkuista.

"Mutta mihin minä rantaan saavuttua joudun?" kysyi poika

riidanhaluisella äänellä saatuaan vatsansa täyteen.

"Kyllä me sinut maalle toimitamme", lohdutti Bill. "Eihän meistä

kukaan enää jää tähän ruumisarkkuun. Otan sinut samaan laivaan
kanssani. — — — Mitä sanoit?"

"En minä mitään puhunut", vastasi poika. Miehistön suureksi

harmiksi palattiin seuraavana päivänä taas entiseen
ruokajärjestykseen. Vanha liha ilmestyi uudestaan keittiöön ja lihavat
herkut lakkasivat vuotamasta kajuutasta. Billin osaksi tuli sama
kohtalo kun niin monen muunkin puoluejohtajan asioiden hullusti
mennessä. Ennen kumppaniensa ihanne, nyt heidän pilapuheidensa
maalitaulu.

"No miten kävi sinun merkillisen keksintösi kanssa?" murisi vanha

Ned pilkallisesti illalla koittaessaan sulattaa kivettynyttä korppua
teekupissa.

"Et sinä sellainen keksijä ollutkaan, miksi itsesi luulit", sanoi kokki
varmana sanojensa sukkeluudesta.

"Ja poika parka makaa syyttä suotta lastiruumassa", sanoi

Simpson osanotolla, joka ikävä kylläkin tuli vaan liian myöhään.
 "Minä en anna perään", sanoi Bill uhmailevasti. "Ukko pelästyi
kelpolailla eilen. — Pitää saada vielä toinen itsemurha — siinä koko
asia."

"Anna Tommyn tehdä se uudestaan", ehdotti kokki ja kaikki

nauroivat.

"Kaksi yhdellä matkalla, kyllä se ukon pehmittää", jatkoi Bill

vilkaisten vihaisesti kokkiin. "No, kenestä tulee n:o 2?"

"Kyllä tätä lajia jo riittää", sanoi Simpson hartioitaan nostaen. "Sinä

olet päästäsi sekaisin, Bill."

"Älä luule", vastasi Bill. "Mutta minä en anna perään. — Kuules

Ned, sinähän viimeaikoina olet näyttänyt sairaalta. Mene sinä
lastiruumaan niin saat levätä oikein tarpeeksesi."

"Vai niin", vastasi ukko kylmästi.

"Tehkää kuten tahdotte", sanoi Bill huolettomasti. "Minusta on

samantekevää kuka teistä sinne menee."

"Entäs sinä itse?" kysyi Simpson.

"Minä?" ihmetteli Bill. "Minunhan on täällä oltava hoitamassa koko

kokonaisuutta."

"Ja meidän on oltava auttamassa sinua", sanoi Simpson.

Bill ei puhunut sanaakaan, vaan veti kojustaan likaisen

korttipakan.

"Alimainen kortti tekee itsemurhan", sanoi hän. "Minä olen

mukana."
 "Hän nosti korttipakan kokin nenän alle. Tämä epäili ja katsoi
toisiin.

"Älä ole tyhmä, Bill", sanoi Simpson.

"Vai niin! Te pelkäätte!" pilkkasi Bill.

"Sehän on suoraa hulluutta, sanon minä", murisi Ned.

"Itsehän minut tähän pakoititte", vastasi toinen. "Olette pelkureita,

siinä koko asia. Niin kauan kun oli puhe pojasta olitte kyllä miehiä
vaikka mihin — nyt kun on oma nahka kysymyksessä — jänistätte."

"Olkoon menneeksi", sanoi Simpson epätoivoisen rohkeudella.

"Tapahtukoon tahtosi Bill. Vedä, kokki!"

Kokki totteli, joskin vastahakoisesti ja sai kympin, Ned, monien

vastaväitteiden perästä veti seitsemäisen. Simpson sai kuninkaan.

"Nyt on sinun vuorosi, Bill", sanoi hän. "Katso nyt kuinka käy!"

Bill sekoitti lehtiä.

"Tottahan minä seitsikkoa korkeamman vedän", sanoi hän

kerskuvasti.

"Kolmonen!" huusi Simpson, "kolmonen, Bill! Bravo! Minä kyllä

kirjoitan kirjeen edestäsi, sinun käsialasi ukko jo tuntee. Mitä minä
kirjoitan?"

"Kirjoita mitä haluat", vastasi Bill äkäisesti.

Hän heittäytyi sohvalle katsellen halveksivasti toisten

kirjoitushommia ja Simpsonin kysymykseen, kirjoitettaisiko myöskin
suuteloita, ei hän vastannut mitään.

"Luulin sinun sentään paremmin osaavan kirjoittaa", sanoi hän kun

kirje valmistuttuaan oli ääneen luettu.

"Minähän kirjoitinkin sen sinun nimessäsi", vastasi Simpson.

Billin juhlallisuus katosi ja hän tuli entiselleen.

"Jos tahdot silmäsi sisään muuratuiksi, George", ärjäsi hän, "niin

toista nuo sanat!"

Hän oli koko illan äärettömän pahalla tuulella ja lastiruumaan

meno yöllä näytti aivan kuin hiljaiselta hautajaissaatolta. Poika
yksinään oli iloissaan saadessaan seuraa.

"Tänään on teille taas kirje", sanoi perämies, kun laivuri ilmestyi

kannelle.

"Mi — mikä?" kysyi tämä ja vaaleni.

Perämies osoitti sormellaan korkeuteen. "Se on Nedillä", jatkoi

hän.
"En käsitä mikä ihmisiin on mennyt!"

Laivuri ryntäsi keulaan ja otti kirjeen Nediltä.

"Mitä tämä oikein tarkoittaa?" kysyi hän luettuaan kirjeen ja jäi pää
kallellaan katselemaan lastiruuman luukkua. Miesten sydämet
pamppailivat.

"Huono ruoka, sir", sanoi Simpson, rohkaisten mieltänsä, "huono

ruoka on syyksi sanottava, kun maalle pääsemme."
 "Siitä ette puhu sanaakaan", sanoi laivuri ja katsoi tuimasti
puhujaan.

"Se on velvollisuutemme, sir", sanoi Ned tunteellisesti ja varmasti.

"Kuulkaa", sanoi laivuri ja katsoi uhkaavasti miehistön jäännöksiin.

"Lopettakaamme nyt jo itsemurhat. Vanha liha on loppunut ja
satamaan päästyämme saatte tuoretta voita ja vihanneksia. Mutta
näistä kirjeistä ja huonosta ruoasta en tahdo kuulla puhuttavan
maalla. Sanon yksinkertaisesti näiden kahden kadonneen ja te
sanotte samaa."

"Sitä en ainakaan minä voi tehdä, sir", sanoi Simpson päättävästi.

Laivuri lähestyi miestä.

"Ehkäpä viisi puntaa vähän auttaisi asiaa", sanoi hän matalalla

äänellä.

"No, ehkäpä hiukan", kuului varova vastaus.

Laivuri katsahti ylös. Simpsonin aivot näyttivät selvittelevän

vaikeaa laskuopillista kysymystä.

"Taikka viisi puntaa mieheen", sanoi laivuri. "Pidemmälle en voi

mennä."

"Sanokaamme 20 puntaa yhteensä, niin olkoon menneeksi, vai

mitä toverit?" sanoi Simpson.

Ned nyökkäsi ja kokki, koettaen peittää hermostumistaan suostui

myöskin.
 "Mistä rahat tulee?" kysyi perämies laivurilta aamiaista syödessä.
"Minua ette ainakaan saa kiristää."

Kajuutan kattoikkuna seisoi avonaisena, laivuri vilkasi siihen ja

kuiskasi sitten jotain perämiehen korvaan.

"Mitä?" huudahti tämä ja koetti turhaan kuumalla kahvilla ja

sianlihalla peittää naurunhaluaan.

Ajatellen vaan koituvia rikkauksia suorittivat miehet ilomielellä

syntyneet ylityötkin; kokki hoiti pojan toimia ja Ned Simpsonin
kanssa Billin. Yön saavuttua nostettiin kannet lastiruuman luukulta ja
huomattavalla uteliaisuudella odotettiin uhrien kertomusta olostaan.

"Missä päivälliseni on?" murisi Bill, hypäten kannelle.

"Päivällisesi!" huudahti Ned ihmeissään. "Ei sinulle mitään

päivällistä ole annettu."

"Mitä?"

"Niin, laivuri jakaa ulos ainoastaan kolmelle miehelle", sanoi kokki.

"Miks'ette siis ole omastanne säästäneet meillekin jotain?" kysyi

toinen.

"Ei riitä Bill! Ei totta totisesti!" sanoi Ned. "Työt ovat lisääntyneet ja
ruoka ei kunnollisesti riitä itsellemmekään. Sinullahan on vettä ja
laivakorppuja."

Bill kirosi.

"Olen saanut enemmän kuin tarpeeksi jo tästä", ärjäsi hän

kiukkuisena.
"Tulen ylös. Ukko saa sanoa mitä haluaa, minä en hänestä välitä."

"Älä tee sitä, Bill", sanoi Ned houkuttelevasti. "Kaikkihan käy

mainiosti! Ukko on riivatun peloissaan, lupasipa meille jo 20 puntaa,
ellemme maihin päästyämme hiisku koko itsemurhista mitään."

"Niistä on 10 minun", sanoi Bill, "ja ne olen rehellisesti ansainnut.

Kokonaisen päivän olen loikonut tuossa likaisessa luolassa."

"Niin, niin", sanoi Ned, tyrkäten kokkia, jonka kielellä pyöri

muistutus tällaista jakolaskua vastaan.

"Se sattui ukkoon pahasti", sanoi kokki. "Hän on kauhean

peloissaan. Tänään koottiin sinun ja pojan vaatteet, — aikomus näet
on antaa ne perillisillenne. Ha! Ha! Tällaisessa pilassa en koskaan
ennen ole ollut mukana!"

"Olet narri!" ärjäsi Bill ja sytytti piippunsa, taistellen luonnon

lahjoittamaa pahaa sisuansa vastaan.

Tätä seuraavina neljänä päivänä oli kaikki rauhallista laivalla.

Sivuutettiin suuremmitta vaikeuksitta Lands'End ja tuuli, joka päivällä
oli heikko, alkoi yön päälle puhaltaa aikalailla rivakasti. Molemmat
vangit nousivat kannelle kun perämies oli jättänyt paikkansa ja
ahmivat hätäisesti mitä säästöön oli saatu heitä varten. Ned seisoi
peräsimessä ja kun kokki Simpsonin seuraamana oli mennyt
kojuunsa, ei kannella ollut ketään kuulijoita heidän puheilleen.

"Tämä on tyhmää leikkiä, Tommy", sanoi Bill ja pudisti päätään.

"Leikkiä?" toisti Tommy. "Miten meidän käy Northseaan

saavuttuamme?"
 "Kyllä minä sen asian hoidan", sanoi Bill. "Nedpä näyttää saaneen
pahan yskän", lisäsi hän.

"Ettei vaan tukehtuisi, ukko paha", sanoi Tommy. "Katsokaa! Hän

viittaa meille."

Molemmat hypähtivät äkkiä pystöön, mutta ennenkuin ehtivät edes

ajatellakaan piilottautumista, sukeltautuivat laivuri ja perämies
kajuutan rappusista kannelle ja lähestyivät heitä.

"Katsokaa itse", sanoi laivuri, kääntyen perämieheen, "enkö tee

oikein uskoessani unia?"

"Merkillistä", ihmetteli perämies ja hieroi silmiään.

"Olen kyllä tämän tapaisesta kuullut puhuttavan", jatkoi laivuri,

"mutta itse en koskaan ennen ole sattunut näkemään. Nyt voitte
sanoa nähneenne aaveita, Bob."

"Merkillistä", huudahti perämies uudestaan ja pudisti päätään. "On

aivan kuin ne eläisivät."

"Laivalla kummittelee, Ned", huusi laivuri jylhällä äänellä. "Billin ja

pojan henget seisovat tuolla keulassa."

Pelästynyt vanha merimies ei saanut sanaa suustaan. Pienempi

aave nyyhkytti ja pyyhki nenäänsä takin hihaan, suurempi vihelteli
hiljaa.

"Olento raukkoja", sanoi laivuri. "Näettekö ankkuria läpi pojan,

Bob."

"Molempien läpitse minä näen", huudahti perämies.

 Hetkisen oleskelivat päällysmiehet vielä kannella, mutta tulivat
lopulta siihen päätökseen, että heidän läsnäolonsa häiritsi henki-
olentoja ja laskeutuivat taas takaisin kajuuttaan.

"Mikä lienee hänen tarkoituksensa?" kysyi Simpson tullen

varovasti kannelle.

"Piru sen tietäköön", sanoi Bill vihaisesti.

"Ei suinkaan hän meitä aaveiksi luullut?" ihmetteli Tommy.

"Tietystikään ei", vastasi Bill halveksivasti. "Joku koiran kuje sillä

on mielessään. Ja nyt minä menen kojuuni ja sinä teet samoin
Tommy. Huomenna kyllä saamme selvitystä asiaan."

Aamulla sitä tulikin, sillä aamiaisen jälkeen tuli kokki keulaan

ilmoittamaan, että korppujakin oli jaettu vaan kolmelle. Kaikki
hämmästyivät.

"Minä menen puhumaan hänen kanssaan", sanoi Bill kiukkuisesta.

Hän tapasi laivurin sydämellisesti nauramassa perämiehen

kanssa.

"Hyvää huomenta, sir", sanoi Bill hätäisesti. "Tulin kysymään

emmekö me
Tommyn kanssa saa päivällistä, kuten ennenkin?"

"Päivällistä?" ihmetteli laivuri. "Mitä te päivällisellä teette?"

"Syömme", vastasi Bill, vilkaisten arasti laivurin silmiin.

"Syötte! Mihin te ruokaa panisitte?" Bill hymyili ja taputti

vatsaansa.
 "Paljasta ilmaa", sanoi laivuri ja kääntyi mennäkseen.

"Antakaa kuitenkin vaatteemme ja tavaramme", sanoi Bill ja puri

hammastaan. "Ned kertoi teidän korjanneen ne."

"Enhän toki", sanoi laivuri. "Ne toimitan teidän perillisillenne.

Sitenhän laki käskee, vai mitä, Bob?"

"Aivan niin", sanoi perämies.

"Sukulaisenne saavat tavarat ja palkkanne aina siihen iltaan jolloin

itsemurhan teitte", sanoi laivuri.

"Emme me mitään itsemurhaa ole tehneet", intti Bill. "Miten silloin

tässä voisimme seistä?"

ERÄS AAVEHISTORIA 151

"Olette tehneet, sanon minä", sanoi laivuri rauhallisena, "siitä on

minulla selvänä todisteena kirjeenne taskussani."

Bill seisoi hetken yhdellä jalalla, sitten toisella ja läksi lopulta

hiljalleen lönkyttämään keulaan.

Aina päivälliseen saakka ei laivuri kuullut mitään merkillisempää,

mutta juuri kun hän oli lopettanut päivällis-aterian, syöksyi vanha
Ned sisälle raivoisana ja suuttuneena.

"Bill on varastanut päivällisemme, sir", huusi hän ollenkaan

kursailematta.

"Kuka?" kysyi laivuri kylmästi.

"Bill… Bill Smith!"

 "Kuka?" toisti laivuri vielä kylmemmin.

"Bill Smithin haamu", murisi Ned, "on ottanut päivällisemme ja hän

ja
Tommy Brownin haamu ahmivat nyt yhdessä sitä minkä ehtivät."

"Miten minä sitä voin auttaa", vastasi laivuri välinpitämättömästi.

"Miksi annoitte?"

"Tunnettehan te Billin, sir", sanoi Ned. "Minä olen vanha mies,

kokki ei kelpaa mihinkään, eikä Simpson yksinään uskalla häneen
ryhtyä."

"Tyhmyyksiä", sanoi laivuri. "Ettehän toki te kolme merimiestä

pelänne yhtä haamua. Tiedättekö mitä teidän tulee tehdä?"

"Emme?!"

"Ottakaa virsikirja ja lukekaa, niin katoo hän kuin tuhka tuuleen."

Ned riensi kannelle, nojautui mastoon ja kirosi kunnes väsyi. Kokki

ja Simpson kuuntelivat kunnioittavasti ja kuiskasivat aina kun vanhan
miehen muisto petti.

Loppupuolella matkaa kärsivät molemmat rikokselliset kaikkia niitä

tuskia, joita ystävien kadottaminen tuottaa. Laivuri ei ollut mistään
tietävinään, ennenkuin saavuttiin Northseaan. Silloin tuli hän
kannelle, kainalossaan molempien aaveiden vaatteet ja kutsui
luokseen Nedin.

"Kuulehan", sanoi hän lujasti.

"Niin!"
 "Heti kun saamme laivan kiinni, menet sinä maalle ja noudat
poliisin.
En oikein tiedä mitä olisi tehtävä…"

"Kyllä, kyllä, sir", mutisi vanha Ned.

Laiva laski laituriin ja kiinnitettiin. Mutta samassa päästi laivuri

leveän naurun, nähdessään miten molemmat haamut yht'äkkiä
tarttuivat nyytteihinsä, hyppäsivät yli laivan syrjän ja läksivät
juoksemaan minkä jaloista lähti. Perämieskin nauroi ja keulasta
kuului heikko, iloton kaiku.
*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MERIPOIKIA ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S.

copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of
this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™
electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept
and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and
may not be used if you charge for an eBook, except by following the
terms of the trademark license, including paying royalties for use of
the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
 PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free

distribution of electronic works, by using or distributing this work (or
any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and

Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree
to and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be
bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from
the person or entity to whom you paid the fee as set forth in
paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be

used on or associated in any way with an electronic work by people
who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a
few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic
works even without complying with the full terms of this agreement.
See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with
Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project
Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the
collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the
individual works in the collection are in the public domain in the
United States. If an individual work is unprotected by copyright law in
the United States and you are located in the United States, we do
not claim a right to prevent you from copying, distributing,
performing, displaying or creating derivative works based on the
work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of
course, we hope that you will support the Project Gutenberg™
mission of promoting free access to electronic works by freely
sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name
associated with the work. You can easily comply with the terms of
this agreement by keeping this work in the same format with its
attached full Project Gutenberg™ License when you share it without
charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also
govern what you can do with this work. Copyright laws in most
countries are in a constant state of change. If you are outside the
United States, check the laws of your country in addition to the terms
of this agreement before downloading, copying, displaying,
performing, distributing or creating derivative works based on this
work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes
no representations concerning the copyright status of any work in
any country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other

immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must
appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™
work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or
with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is
accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: