G9 Chemistry STB 2023 Web

Machine Translated by Google
KI KEEMISTIRII
KITAABA BARNOOTAA BARATTOOTAA
KUTAA 9
KEEMISTIRII
KUTAA 9
B Bonding (Bonding) jedhu

Gamoo
Ijaarsa
Qonnaa
Keemistirii
Nyaata
Oomisha
Safartuuwwan
Qoricha
KEEMI
K
9 itaab FEDERAL DEMOCRATIC REPUBLIC OF ETHIOPIA
MINISTIRAA BARNOOTAA
FEDERAL DEMOCRATIC REPUBLIC OF ETHIOPIA
MINISTIRAA BARNOOTAA
KEEMISTIRII
KUTAA 9
Barreessitoonni:
Sisaay Taaddasaa (Ph.D.)
Tegene Tesfaayee (Ph.D.) .

Gulaaltonni:
Tesfaayee Semela (Ph.D.) (Gulaalaa Kaarikulamii)
Kenenisa Beresa (MA) (Gulaalaa Afaanii)
Ahmed Awel (M.Sc.) (Gulaalaa qabiyyee) .

Fakkii kaasuun:
Abinet Tilahun (M.Sc.) jedhamuun beekama.
Dizaayinara:
Konno B. Hirbaye (M.Sc.) jedhamu.

Madaaltonni: 1.1.
Legesse Adane (Ph.D.) (Reviewer)
Nega Gichile (B.Sc., MA) (Madaallii) .
Sefiw Melesse (M.Sc.) (Madaallii) .
Tolessa Mergo (B.Sc., M.Sc.) (Madaallii) .
Federal Democratic Republic of Ethiopia Hawassa University

Ministeera Barnootaa
Jalqaba Maxxanfame Eebila 2023 by the Federal Democratic Republic of Ethiopia,

Ministeera Barnootaa, Sagantaa Fooyya'iinsa Qulqullina Barnoota Waliigalaa jalatti
Iquity (GEQIP-E) kan Baankii Addunyaa, Kutaa Idil-addunyaa UK irraa deeggaramu
Misooma/DFID-amma Biyya Alaa, Qabeenya Waloo fi Misooma waliin walitti makame
Waajjira/FCDO, Ministeera Dhimma Alaa Finfinnee, Imbaasii Mootii Noorweey,
Fandii Daa’immanii Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii/UNICEF), Walta’iinsa Barnootaa Addunyaa (GPE), fi Ministeera
Dhimma Alaa Deenmaark, karaa Fandii Amaanaa Arjoomtoota Hedduu.
© 2023 Rippabiliika Dimookiraatawaa Federaalaa Itiyoophiyaa, Ministeera Barnootaa. Mirgi Qopheessaa Seeraan Kan
Eegame. Mirgi naamusaa barreessaa kanaa mirkanaa’ee jira. Kitaaba barataa kana keessaa kutaan kamiyyuu hayyama
barreeffamaa duraan Ministeera Barnootaa ykn hayyama bu’uura bu’uura Rippabiliika Dimookiraatawaa Federaalaa
Itoophiyaa akka Gaazexaa Federaalaa Negarit Gaazexaa Labsii Lakk.
Ministeerri Barnootaa namoota dhuunfaa, gareewwanii fi qaamolee biroo hedduu – kallattiinis ta’e al-kallattiin – Kitaaba
Barnootaa kana maxxansuu keessatti hirmaatan galateeffachuu barbaada. Yuunivarsiitiin Hawaasaa Yunivarsiitii Addis
Ababa, Yuunivarsiitii Baahir Daar fi Yuunivarsiitii Jimmaa waliin ta’uun kitaaba barataa kana qopheessuu keessatti
gumaacha guddaa taasisaniif galata addaa qaba.
Meeshaalee mirga abbaa qabeenyummaa qaban hayyama abbootii qabeenyaa isaaniitiin fayyadaman. Abbaan qabeenyaa
meeshaalee mirga waraabbii qaban kan hin caqasamne ykn sirnaan hin caqasamne yoo taate, Ministeera Barnootaa,
Waajjira Muummee, Arat Kiiloo, (POBox 1367), Addis Ababa Ethiopia qunnami.
Maxxansi isaa:
GRAVITY GROUP IND LLC jedhamuun beekama
POBox jedhu Naannoo Industirii 13FFAA, Sharjah
UNITED ARAB EMIRATES AFAAN OROMOO
UnderM in istry of Barnootaa
Kontiraata lakk. MOE/GEQIP-E/LICB/G-01/23 irratti kan argamu
ISBN:978-9999 - -0 6- Afaan Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso

0 0 1 1. Afaan Afaan
Oromoo fi Jechoota DinqisiisoOromoo.
QABIYYEE
Kutaa1: KEEMISTIRII FI BARBAACHISUMMAA ISAA 1. 1.
1.1.1.1.1
Hiikaa fi Daangaa Keemistirii 1.2 Hariiroo Keemistirii fi 2. 2.
Kan Biroo
Saayinsii Uumamaa 6. 6.
1.3 Gahee Keemistirii Omishaa fi Hawaasa Keessatti Qabu 8
1.4 Some Common Chemical Industries in Ethiopia Unit Summary
12. 12.
15. 15.
Shaakala Irra Deebi’uu 16. 16.
Kutaa2: SAFARRAA FI MALA SAAYINSII 18. 18.
2.1 Safartuuwwanii fi Yuunitii Keemistirii Keessatti 2.2 Keemistirii 19. 19.
35. 35.
akka Saayinsii Yaalii Cuunfaa Yuunitii
47. 47.
Kutaa 3: CAASAA ATOOMII 50. 50.
3.1 Guddina Seenaa Tiyoorii Atoomii Maatirii

51. 51.
3.2 Seerota Bu’uuraa Walnyaatinsa Keemikaalaa 56

3.3 Tiyoorii Atoomii 3.4 64. 64.
Argannoowwan Subatoomii Bu’uuraa
Particles fi Niwukilasii Atoomii 69. 69.
3.5 Qabiyyee Atoomii fi Isootooppii 85
Cuunfaa Kutaa 101

Shaakala Irra Deebi’uu 105 irratti
An
Kutaa4: RAMADDII YEROO YEROO ELEMENTOOTA 109 irratti
4.1 Guddina Seenaa Ramaddii Yeroo Yeroo Elementiiwwan

110. 110.
4.2 Ramaddii Mendleev Elementiiwwan 113
4.3 Gabatee Yeroo Ammayyaa 116

4.4 Adeemsa Gurguddoo Gabatee Periodikii Keessatti 125 irratti
Cuunfaa Kutaa 137. 137
Kutaa5: HIDHAA KEEMIKAALAA 140 irratti
141. 141
5.1 Hidhamiinsa Keemikaalaa 5.2
Hidhamiinsa Ayoonikii 5.3 143. 143
Hidhamiinsa Koovaaleentii 5.4 154. 154.
Yuunitii Hidhamiinsa Sibiilaa 167. 167
Cuunfaa Shaakala 171 irratti
Irra Deebiin 173 irratti
II
SAFARTUU
KEEMISTRII FI BARBAACHISUMMAA ISAA
Bu’aa Kutaa
Yuunitii erga xumurtanii booda ni dandeessu

ÿ keemistrii ni ibsa;ÿ
bal'ina isaa ni ibsa;
ÿ hariiroo keemistiriin fiiziksii, baayoloojii, ji’ooloojii qorichaafi barnoota biroo waliin
jiru irratti mari’achuu;
ÿ hojiirra oolmaa keemistiriin dirree qonnaa,qoricha, .
oomisha nyaataafi ijaarsa gamoo;
ÿ
industirii keemikaalaa Itoophiyaa keessatti beekamoo ta’an tokko tokkoo fi Omisha isaanii maqaa dhaha.
1. 1.
Keemistirii Kutaa 9ffaa
Garee godhachuun gaaffilee armaan gadii irratti mari’adhaa qabxiilee marii

keessan dareedhaaf dhiheessaa.
1. Meeshaaleen armaan gadii maal irraa hojjetaman jettanii yaaddu? ÿ
qilleensa
Gocha Jalqabaa hafuura baafattu, ÿ bishaan

dhugdu, ÿ huccuu uffattu, fi ÿ
nyaata nyaattu?
2. Wanti addunyaa kanarra jiru hundi yeroo irraa gara yerootti jijjiiramaa kan jiru maaliifi
gara yerootti?
3. Meeshaalee wanti hundi irraa ijaarame beekuun barbaachisaadhaa?

Maalif?
4. Meeshaalee yeroo baay’ee itti fayyadamaa jirtu tokko tokko kaasi. Eenyu
akka isaan oomishes beektu?
Keemistiriin addunyaa keenyaaf baay’ee bu’uuraa waan ta’eef, jireenya nama hundumaa keessatti gahee kan
qabuu fi gama jiraachuu keenya hunda jechuun ni danda’ama karaa tokkoon kan tuqudha. Keemistirii fedhii keenya
bu’uuraa kan akka nyaataa, uffata, bakka jireenyaa, fayyaa, anniisaa, qilleensa qulqulluu, bishaanii fi biyyee guutuuf
barbaachisaa dha. Gaaffiin jiru akkamitti?
Kutaa kana keessatti hiikni fi bal’inni keemistirii,hariiroon keemistirii fi saayinsii uumamaa biroo gidduu jiru, gahee
inni oomishaa fi hawaasa keessatti qabu, akkasumas indaastiriiwwan keemikaalaa waliigalaa tokko tokko Itoophiyaa
keessatti fi oomisha isaanii gadi fageenyaan dhiyaateera.
1.1 Hiikaa fi Daangaa Keemistirii Kutaa kana keessatti gama keemistirii
lama waliin hojjechuuf deemu.Hiika keemistirii jalqabaa, kan itti aanee daangaa keemistirii ni ta’a. Dura keemistirii
hiikuudhaan jalqabna.
1.1.1 Hiika Keemistirii

Kutaa kana booda,keemistirii ibsuu ni dandeessa.
Barattoonni garee namoota sadii ykn afur ta’an uumuun gaaffii armaan
gaditti kenname irratti mari’adhaa. Qabxiilee marii kee barsiisaan kee yeroo
gaafatu dareedhaaf dhiheessi.
1. Qabiyyeen soogidda nyaata keessanitti dabaltan maal akka ta'e beektuu?
2. 2.
Keemistirii fi Barbaachisummaa Isaa
2. Shaayii tokko keessatti kanastaa tokko itti dabaltee yeroo itti naqxan
kiristallii sukkaara maaltu ta'a jettanii yaaddu?
3. Soogidda minjaalaa fi sukkaara akkamitti adda baasuu dandeessu?

4. Yeroo muka gubdu maaltu mudata?
Gocha 1.1
Keemistirii saayinsii amaloota, walnyaatinsaa fi caasaa wantootaa (elementiiwwanii fi kompaawundoota), jijjiirama
isaan keessa darban, akkasumas anniisaa adeemsa kana keessatti gadi lakkifamu ykn xuuxamu ilaaludha.
Wanti gosa wanta addaa amaloota walfakkaataa qabanidha. Fakkeenyaaf, warqee, meetii, bishaan, saamunaa,
soogidda minjaalaa fi kkf (Fakkii 1.1).
Maatiriin wanta fiizikaalaa, kan bakka qabatee fi heddummina boqonnaa qabudha.

Fakkeenyaaf, kitaaba, qalama, televijiinii, saanii fi kkf.
Amalli wanta tokkoo amalli, qulqullina ykn amala isaati . Wanti hundi, uumama nuti keessa jiraannu keessatti, amaloota
mataa isaa kan wantoota biroo irraa adda baasuu dandeenyu qaba. Sababni isaas wanti hundinuu walnyaatinsaa fi
caasaa addaa mataa isaa waan qabuuf. Fakkeenyaaf, bishaan wanta halluu, mi’aa fi boca hin qabneedha.
Qabiyyeen uumama waan tokkoo yookiin qaamolee waan tokkooti;akkamitti guutummaan yookiin makaan akka
uumamu. Fakkeenyaaf, soogiddi minjaalaa keemikaalaan elementoota soodiyemii fi kilooriinii irraa ijaarama. Spoonni
sibiilaa hin goggogne furmaata jabaa (alloy) kiroomiyeemii, kaarboonii fi elementoota biroo ti.
Qophii fi hariiroon kutaalee ykn elementoota waan walxaxaa tokkoo gidduu jiru caasaa isaa jedhamuun beekama.
Fakkeenyaaf, gamoowwan mana barumsaa foddaa, foddaa,balbala,foddaa,dallaa,fi lafa tartiiba murtaa’een kan
ijaaramaniidha.Qophiin tokkoon tokkoon kutaalee kanaa caasaa gamoo mana barumsichaa jedhamuun beekama.
Soogidda Salfarii Warqee Nahaasii
Fakkii 1.1 Wantoota naannoo keenya jiran.
Wanti naannoo keenya keessa jiru hundi humnoota alaa fi keessoo irraa kan ka’e yeroo yerootti jijjiiramaa itti fufiinsaan
mul’achaa jira. Jijjiirama kanaan bifa tokko irraa gara isa kaaniitti jijjiirama. Jijjiiramni wanta tokkoo jijjiirama bifa,
uumama ykn bifa irratti mul’atudha . Jijjiiramni kun jijjiirama anniisaa wajjin kan dhufudha.
3. 3.
Shaakala 1.1
1. Jecha keemistiri jedhu ibsi.
2. Hiika gaaleewwan armaan gadii ibsi.
ÿ
qabeenya wanta tokkoo
ÿ walnyaatinsa wanta tokkoo
ÿ caasaa wanta tokkoo
ÿ jijjiirama wanta tokkoo
1.1.2 Daangaa Keemistirii
Xumura kutaa kanaa irratti bal’ina keemistirii ibsuu ni dandeessa.
Barattoonni, garee sadii ykn afur uumuu. Gaaffiiwwan armaan gadii

irratti mari’adhaatii qabxiilee marii keessan dareedhaaf dhiheessaa.
1. Akkamitti qulqulleessita: huccuun kee yeroo xurii ta’u, mi’a nyaataa

erga nyaata nyaattee booda, fi harka kee?
2. Foon foon qalan magaalaa keessan keessa jiru osoo hin gurgurin dura
ulfaatina foon loonii akkamitti safara?
3. Uffanni fi kophee ati uffattu, gomma konkolaataa, qorichi adda addaa
yeroo dhukkubsattu fudhattu, fi koobiliin foddaa mana keetii keessa
jiru akkamitti akka hojjetamu beektaa?
4. Nyaata qaama kee keessa jiru, si booda maaltu ta'a

nyaate?
Gocha 1.2
Qorannoon keemistirii ammayyaa damee hedduu qaba, garuu akka waliigalaatti gosoota barnootaa
gurguddoo shanitti, ykn naannoo qo’annoo:
An. Keemistirii fiizikaalaa: Qorannoon amaloota maakrooskoopii, amaloota atoomii fi taateewwan sirna
keemikaalaa keessatti mul’atani dha. Keemistiin fiizikaalaa wantoota akka saffisa walnyaatinsa
keemikaalaa, dabarsoo anniisaa walnyaatinsa keessatti uumamu ykn caasaa fiizikaalaa meeshaalee
sadarkaa molakiyuulaa irratti qorachuu danda’a.
ii. Keemistirii orgaanikii: Qorannoo wantoota kaarboonii of keessaa qabaniiti. Kaarbooniin elementoota
lafa irratti baay'inaan argaman keessaa tokko yoo ta'u, keemikaalota baay'ee guddaa ta'an (hanga
ammaatti miliyoona digdamii ol) uumuu danda'a. Keemikaalonni lubbu qabeeyyii hunda keessatti
argaman irra caalaan isaanii kaarboonii irratti kan hundaa’anidha.
4. 4.
iii. Keemistirii inorganik: Qorannoo wantoota adda durummaan kaarboonii irratti hin hundoofneedha. Keemikaalonni
inorganik yeroo baay’ee dhagaa fi albuuda keessatti argamu. Naannoo keemistirii inorganik yeroo ammaa
barbaachisaa ta’e tokko dizaayinii fi amaloota meeshaalee anniisaa fi teeknooloojii odeeffannoo keessatti
hirmaatan ilaala.
iv. Keemistirii xiinxala: Qo’annoo walnyaatinsa maatirii ti. Keemikaalota saamuda maatirii keessatti argaman adda
baasuu, adda baasuu fi baay’isuu irratti xiyyeeffata. Keemistiin xiinxala tokko meeshaalee walxaxaa ta’an
fayyadamuun meeshaa hin beekamne tokko qaamolee adda addaa isaa adda baasuuf xiinxaluu danda’a.
v. Baayookeemistirii: Adeemsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti uumaman qorachuudha. Adeemsa bu’uuraa
seelii irraa kaasee hanga haala dhukkubaa hubachuutti waan kamiyyuu uwwisuu danda’a, kanaaf wal’aansi
fooyya’aan akka qophaa’u danda’a.
Gosoonni Keemistirii armaan olitti ibsaman hundinuu safartuu fudhachuu, ilaalcha gochuu fi itti fayyadamuudhaan
xumura irra ga’uu irratti bobba’anii guddaa qabu. Keemistirii jechuun akkaataa wantootni itti amala qaban keessatti
paateenoota barbaaduudha. Wantoonni lubbuu qabaniifi hin jirre maatirii irraa waan hojjetamaniif Keemistirii gama
jireenyaa hundaafi taateewwan uumamaa irra caalaan irratti dhiibbaa qaba. Daangaan Keemistirii addunyaa uumamaa
ibsuu, carraa hojiif namoota qopheessuu, fi lammiilee sabboonaa odeeffannoo qaban oomishuuf babal’isuun ni
danda’ama.
Daangaan keemistirii qonna, oomisha nyaata qorichaa, fi ijaarsa gamoo kan hammatudha (Fakkii 1.2).
Fakkii 1.2 Oomishaalee keemikaalaa tokko tokko.
Keemistiriin garuu gama misoomaa fi teeknooloojiitiin wantoota faayidaa qaban dhiyeessuu qofa osoo hin taane,
wantoota baay’ee balaafamaa ta’an kanneen jireenya dhala namaa fi naannoo irratti dhiibbaa hamaa geessisuu
danda’an (fkn.fluorochlorohydrocarbons,oxidesofnitrogen,carbon,andsulphur) fiduu danda’a. .
5. 5.
Shaakala 1.2
Gaaffiiwwan armaan gadii kanaaf deebii sirrii kenni.
1. Fakkeenyota keemikaalota ykn oomishaalee keemikaalaa kanneen naannoo armaan gadii keessatti
fayyadaman gadi tarreessi:
ÿ Qonna
ÿ Qoricha
ÿ Oomisha nyaataa
ÿ Ijaarsa gamoo
Yaadachiisa: Fakkii 1.2 armaan olii ilaali.

2. Intarneetii irratti barbaadi, akkasumas rakkoolee keemikaalota balaafamaa naannoo irratti
dhiibbaa geessisan tokko tokko barreessi.
3. Rakkoowwan ati gaaffii#2 armaan olii irratti argattu keessaa kamtu kee irratti ilaalama
naannoo?
4. Rakkoo(wwan) furmaanni isaa maali jettu? Akka taate yaadadhu
lammii Itoophiyaa ta’ee, rakkoo sababa keemikaalaan dhufu irraa saba eeguuf itti gaafatamummaa
qabu.
1.2 Hariiroo Keemistirii fi Saayinsii Uumamaa Biroo Gidduu Jiru
Xumura kutaa kanaa irratti hariiroo keemistiriin fiiziksii, baayoloojii, qoricha, ji’ooloojii fi gosoota
barnootaa biroo wajjin qabu irratti mari’achuu ni dandeessu.
Barattoonni garee namoota sadii ykn afur ta’an uumuun gaaffilee

armaan gadii irratti mari’adhaa. Sana booda, qabxiilee marii kee
dareedhaaf dhiheessi, yeroo barsiisaan kee gaafatu.
1. Gosoota barnootaa saayinsii uumamaa jalatti ramadaman gadi
tarreessi.
2. Kutaa baayoloojii keessatti waa’ee footosinteesii barachuu dandeessa.
Beekumsa walnyaatinsa keemikaalaa osoo hin qabaatin footosinteesii
ibsuun ni danda’amaa? Maaliif akka ta'e sababeeffadhu?
Gocha 1.3
Keemistirii damee saayinsii keessaa isa tokko. Saayinsiin adeemsa waa’ee uumama uumamaa ilaaluun,
qorachuudhaan, achiis moodeelota ilaalcha keenya ibsan maddisiisuudhaan ittiin barannudha. Yuunivarsiitiin
fiizikaalaa baay’ee bal’aa waan ta’eef dameewwan saayinsii adda addaa hedduutu jiru ( Fakkii 1.3). Haala
kanaan baayoloojiin qorannoo lubbu qabeeyyii yoo ta’u, ji’ooloojiin immoo qorannoo dhagaa fi lafaati.
Fiiziksiin damee saayinsii uumama fi amaloota maatirii fi anniisaa ilaallatudha.
6. 6.
Fakkii 1.3 Hariiroo saayinsii uumamaa fi keemistirii gidduu jiru.
Saayinsii damee adda addaatti qoodnus, isaan gidduutti wal-irra bu’uu qaba.
Fakkeenyaaf, baayoloojistoonni fi keemistoonni tokko tokko damee lamaan keessatti hojjetu hanga
hojiin isaanii Baayookeemistirii jedhamu . Baayookeemistiriin qorannoo adeemsa keemikaalaa wanta
lubbuu qabu keessatti uumamuudha.Fakkeenya addaa siif kennuudhaaf,keemistoonni
kompaawundoota biqiltoota qoricha irraa adda baasuu, amalaafi sochii baayoloojii irratti hojjetan
jiru.Haaluma walfakkaatuun,Ji’ooloojiifi Keemistirii dirree Ji’ookeemistirii jedhamu irratti wal-irratti
argamu. Ji’ookeemistirii qo’annoo adeemsa baay’ina, walnyaatinsaa fi raabsa kompaawundoota
keemikaalaa fi isotooppota naannoo ji’ooloojii keessatti to’ataniin ibsama. Keemistirii fi Fiiziksiin
naannoo amaloota atoomii fi molakiyuulii xixiqqaa irratti wal-irra bu’u. Lamaanuu waa’ee maatirii fi
anniisaa ilaalu.
Keemistirii fiizikaalaa damee keemistrii hojiirra oolmaa tooftaalee fi ti’ooriiwwan fiiziksii qorannoo
sirna keemikaalaa irratti ilaallatudha. Fiiziksiin keemikaalaa gosa barnootaa xiqqaa keemistirii fi
fiiziksii yoo ta’u, tooftaalee fiiziksii atoomikaa fi molakiyuulaa fi fiiziksii maatirii kondeensii irraa
argaman fayyadamuun taateewwan fiizikookeemikaalaa qoratudha. Damee fiiziksii adeemsa
keemikaalaa ija fiiziksiitiin qoratudha.
Keemistirii fi Qorichi gama Keemistirii Qorichaa keessatti walitti dhufeenya qabu.
Fakkiin 1.3 dameewwan dhuunfaa saayinsii keessaa meeqatu akka walqabatu agarsiisa.Sadarkaa
tokko irratti, dirreewwan kun hundinuu dhimma irratti hundaa'a'wantoota' hirmaachisu.Sababa
kanaan, keemistiriin hunda isaanii walitti hidhu 'saayinsii giddugaleessaa' jedhamee waamameera.
Shaakala 1.3
Gaaffiiwwan armaan gadii deebii sirrii kenni.
1. Gama uumamaa akkamii keessatti qoratama
ÿ Fiiziksii? ÿ Ji’ookeemistirii?
ÿ Baayoloojii? ÿ Baayookeemistirii?
ÿ Ji’ooloojii? ÿ Keemistirii fiizikaalaa?
2. Naannoowwan wal-irra bu’iinsa gidduu jiru maali
ÿ Keemistirii fi baayoloojii? ÿ Keemistirii fi ji’ooloojii?
ÿ Keemistirii fi fiiziksii?
7. 7.
1.3 Gahee Keemistirii Omishaa fi Hawaasa Keessatti Qabu

Xumura kutaa kanaa irratti hojiirra oolmaa keemistiriin damee qonnaa,qoricha,omisha
nyaataafi ijaarsa gamoo keessatti ibsuu ni dandeessu.
Barattoonni garee lama ykn sadii uumuun gaaffilee armaan

gadii irratti mari’adhaa. Qabxiilee marii kee barsiisaan kee
yeroo gaafatu dareedhaaf dhiheessi.
1. Gosoonni xaa’oo waliigalaa qonnaan bultoonni Itoophiyaa
oomishtummaa midhaanii isaanii guddisuuf itti fayyadaman maali?
.
3. Dhukkuboota adda addaa beektu yaaluuf gosoota

qoricha (aadaa fi ammayyaa) akkamii fayyadamu?
4. Gosoonni boba’aa beekamoo ta’an kanneen itti gurguraman maali
buufataalee gaazaa?
Gocha 1.4
Jireenya kee guyyaa guyyaa keessatti beekumsa keemistrii, hojiirra oolmaa isaa fi seera isaa kan of
keessaa qabu fakkeenyota hedduutu jiru. Isaan keessaa tokko tokko tokko tokkoon haa ilaallu.
A. Qonna
Qorannoon keemistirii xaa’oo keemikaalaa kanneen akka kaalsiyeem supper fosfeetii, yuuriyaa,
amooniyeem salfeet, fi soodiyeem naayitreetii addunyaaf fideera. Keemikaalonni kun oomisha
fuduraalee, kuduraalee fi midhaan biroo guddisuuf gargaarsa guddaa godhaniiru (Fakkii 1.4).
Keemistirii qoricha aramaa oomishuuf bu’a qabeessa ta’uun isaa miidhaa midhaanii hir’isee jira.
Raammoo irratti xiyyeeffate irratti hundaa’uun qorichi aramaa qoricha fangasii, qoricha margaa fi
qoricha ilbiisota of keessatti qabata. Haala kanaan fedhii nyaataa yeroo hunda guddachaa jiruuf
dhiyeessuu dandeenya. Keemistiriinis tuuboo pilaastikii qulqullina fooyya’aa qabu kan jallisiif oolu
oomishuuf gahee guddaa kan qabu yoo ta’u, qonna keessatti yeroo baay’ee kan itti fayyadamudha.
Kunis jallisii haalaan dabaluu isaatiin haala qilleensaa fooyya’aa midhaan itti guddatu uumeera.
B. Omisha Nyaataa
Keemistiriin oomishaalee qonnaa adda addaa oomishuuf gumaacha guddaa qabaachuu
isaatiin alatti, gosoota nyaata ittisan adda addaa akka argaman taasiseera.
Keemikaalonni kunneen oomishaalee nyaataa yeroo dheeraaf akka hin eegamne
gargaaraniiru. Malawwan argama ejjatootaa qorachuuf gargaaran kanneen dhiyeessii
nyaata qulqulluu mirkaneessan kenneera.Maamiloonni teeknooloojiiwwan haaraa
nyaata isaanii argamuu,bifa, qabiyyee soorataa fi mi'aa isaanii dabale irraa fayyadamoo
ta'aniiru.Akka fakkeenyatti muka qopheessuu fi yeroo dheeraaf tursiisuun qamadii qamadii kunuunsuud
foon.
8. 8.
Fakkii 1.4 Oomisha qonnaa.
Barattoonni garee lama ykn sadii uumuun gaaffilee armaan gadii

irratti mari’adhaa. Qabxiilee marii kee barsiisaan kee yeroo gaafatu
dareedhaaf dhiheessi.
1. Raammoon beekamaan naannoo keessan keessatti midhaan
miidhu maali?
2. Baala mukaa naannoo keessanitti oomisha nyaataa hir’isan maal
fa’a?
3. Qorichootni aramaa fi qoricha margaa daldalaa fi aadaa qonnaan
bultoonni naannoo itti fayyadaman maal fa’a?
Gocha 1.5
C. Qoricha
Keemistirii ilma namaatiif qoricha lubbuu baraaru baay’ee ta’e argamsiiseera. Bu’aa argannoo
qoricha Salfarii fi peenisiiliiniitiin qoricha garaachaa fi sombaa argachuu dandeenya. Kana malees
qorichi lubbuu baraaru kan akka cisplatin fi Taxol yaala kaansariif bu'a qabeessa yoo ta'u, AZT
ammoo miidhamtoota AIDS irratti fayyadama. AZT HIV-AIDS fayyisuu baatus, baay’ina vaayirasichaa
kan lolu yoo ta’u, kanaanis umurii miidhamaa dheeressa.
HIV-AIDS akkuma beeknu weerara qoricha fayyisuu hin qabneedha. Dhukkuba ajjeesaa kana irraa
of ittisuu qabna, Of qusachuu, Amanamummaa qabaachuu ykn lakkoofsa hiriyoota saalqunnamtii
keessanii hir’isuu, fi/ykn Kondomii fayyadamuudhaan.
9. 9.
Qorichoota Waliigalaa Keemistirii Kenname
Farra vaayirasii Qorichoota dhukkubbii namatti fidan Qorichoota Anesthetics Antibaayootikii Qorichoota farra vaayirasii Tasgabbeessitoota
ÿ Qorichoota farra vaayirasii: Maaykiroobii mana fincaanii,lafa,fi bishaan boollaa jiru ajjeesuuf kan itti fayyadamanidha.
Sanitaayizaroonni Covid-19f itti fayyadamnu kan garee kanaati.
ÿ Qorichoota dhukkubbii namatti hir’isan: Qorichi dhukkubbii namatti fidu ykn dhukkubbii namatti hir’isu miseensa garee qoricha fayyadaman kamiyyuu jechuudha
dhukkubbii namatti hir’isu galmaan ga’uuf, dhukkubbii irraa bilisa ta’uu.
ÿ Qorichoota sammuu namaa hadoochu: Opereeshinii yaalaa karaa boqonnaa kennuutiin bu’a qabeessa taasiseera
dhukkubbii.
ÿ Antibaayootikii: Infeekshinii to’achuu fi dhukkuba fayyisuuf kan ooludha. ÿ Antiseptics:
Madaa baakteeriyaan faaluuf kan ooludha. ÿ Tranquillizers: Dhukkubsattoota dhukkuba sammuutiin

rakkataniif dhiphina hir’isuu fi tasgabbii fi tasgabbii fiduuf.
Barattoonni garee lama ykn sadii uumuun gaaffilee armaan gadii irratti
mari’adhaa. Qabxiilee marii kee barsiisaan kee yeroo gaafatu dareedhaaf
dhiheessi.
1. Intarneetii irratti ykn maddoota biroo irraa barbaadi fi fakkeenya qoricha
dhukkubbii namatti fidu,farra baakteeriyaa, tasgabbeessuu, farra

vaayirasii, farra vaayirasii, qoricha sammuu namaa hadoochu, fi
qoricha ilbiisota argadhu.
2. Qabiyyee fi qophii harkaa ni ibsu

qoricha farra vaayirasii ykn harka qulqulleessituu.
Gocha 1.6
D. Meeshaalee Ijaarsa Ijaarsa
Qabeenya ijaarsaa kan akka geejjibaa, sibiilaa fi simintoo dhiyeessuudhaan, keemistiriin ijaarsa manneen nageenya
qabuu fi caasaa abbaa darbii hedduu keessatti gargaara. Ijaarsa hidhaa fi riqicha yeroo dheeraa turuu fi yeroo dheeraa
turuu keessattis ni gargaara. Fakkeenyi gaariin asitti argamu Hidha Haaromsaa Guddicha Itoophiyaa (GERD) kan
Naannoo Beenishaangul-Gumuzitti ijaaramaa jiru ta’uu danda’a (Fakkii 1.5). GERD pirojektii humna bishaanii MW
6,450 kan xumuramuutti jiru yoo ta’u, Ityoophiyaatti laga Naayilii Biluu irratti kan argamu yoo ta’u, daangaa Sudaan
waliin gara km 30 ol fagaatee argama. Pirojektii humna bishaanii Afrikaa keessatti isa guddaa ta’a.
10. 10.
Figure 1.5 The Grand Ethiopian Renaissance Dam, Benishangul Gumuz Region, Ethiopia.
Fakkii 1.6 Gahee keemistiriin dameelee adda addaa keessatti qabu.
Shaakala 1.4
1. Gahee keemistiriin naannoo keessanitti qabu tarreessi. Diyaagirama saroonni kan
kan kee.
2. Rakkoon akkamii, jireenya ummata Oromoo keessatti ni mul’ata jettanii yaaddu
hawaasa keessa jiraachaa jirtan beekumsa gahaa keemistirii dhabuu keessatti?
3. Akka yaada keessaniitti, keemistiriin gahee dabalataa akkamii qabaachuu danda’a?
11. 11.
1.4 Some Common Chemical Industries in Ethiopia

Xumura kutaa kanaa irratti industirii keemikaalaa waliigalaa Itoophiyaa keessatti argaman tokko tokkoo fi oomisha
isaanii maqaa dhahuu ni dandeessu.
Barattoonni akkaataa lama ykn sadii garee uumuun gochaalee armaan

gadii raawwadhaa. Deebii kee yeroo barsiisaan kee gaafatu dareetti
dhiheessi.
1. Keemikaalota mana keessaa tokko tokko tarreessi?
2. Industiriin kam akka isaan oomishaa jiru beektu?

3. Industiriiwwan keemikaalaa waliigalaa (dhaabbilee) naannoo keessanitti
ykn naannoo magaalaa keessaniitti argaman tarreessi. Keemikaalota

ykn oomisha keemikaalaa kam oomishaa jiru?
Gocha 1.7
Industiriin tokko sochii dinagdee meeshaalee bu’uuraa qopheessuu fi warshaalee keessatti meeshaalee oomishuuf
kan ilaallatu ta’ee ibsama. Akkasumas garee dhaabbilee hojii daldalaa isaanii isa jalqabaa irratti hundaa’uun walitti
hidhaman jedhamee hiikamuu danda’a.
Dhaabbileen dhuunfaa akka waliigalaatti madda galii guddaa isaanii irratti hundaa’uun industirii tokkotti ramadamu.
Mootummaan Itiyoophiyaa waggoota kurnan lamaan darbanitti industirii babal’isuu irratti bobba’iinsa olaanaa qaba.
Akka qaama babal’ina kanaatti paarkiiwwan industirii hedduun ijaaramaa turaniiru (Fakkii 1.7).
Fakkii 1.7 Paarkiiwwan industirii Itoophiyaa keessatti argaman keessaa tokko.
Industiriiwwan keemikaalaa dhaabbilee keemikaalota inorganik- fi orgaanikii-industirii, dhoo’aa, urgooftuu,

agrokeemikaalota, poliimaroota fi
12. 12.
laastika, oomisha seraamikii, petrokeemikaalota, oleokeemikaalota (zayitii, cooma, fi waxii), fi mi’aa.Giddugaleessa

dinagdee addunyaa, qabeenya uumamaa(zaayitii,gaasii uumamaa,qilleensa, bishaan, sibiilotaa, fi albuuda) gara oomisha
adda addaatti jijjiira. Dabalataanis keemikaalota orgaanikii industirii;pilaastikoota,meeshaalee,fi
sintetiksii;qoricha;saamunaa,qulqulleessitoota,fi meeshaalee mana fincaanii;fabiiwwaniifi oomishaalee waliin
hojjetaman;keemikaalota orgaanikii industirii;keemikaalota qonnaa;fi oomishaalee keemikaalaa adda addaa jedhamanii
ramadamu.
Oomishaalee keemikaalaa jechuun oomishaalee dhaabbatichaan oomishaman, qophaa’an, gurguraman ykn raabsaman
wantoota keemikaalaa ta’an, ykn wantoota keemikaalaa of keessaa qaban jechuudha.
Oomishaalee gita waliigalaa sadii (1) keemikaalota bu’uuraa kanneen akka alkaali, asiidota, keemikaalota orgaanikii, fi
soogidda (2) oomishaalee keemikaalaa oomishaalee dabalataa kanneen akka meeshaalee pilaastikii,faayibara
sinteetikii,piigmentii,fi halluu goggogaa,fi(3)oomishaalee keemikaalaa xumuraman kanneen fayyadama dhumaa kan
akka meeshaalee miidhaginaa,qorichaaf itti fayyadamaniidha ,fi saamunaa;ykn akka meeshaa ykn dhiyeessii industirii
biroo kan akka xaa’oo, halluu, fi dhoo’aa keessatti akka itti fayyadaman.
Yeroo ammaa kana Itoophiyaa keessatti indaastiriiwwan (intarpiraayizoonni) oomishaalee keemikaalaa fi keemikaalaa
giddu galeessaa fi gurguddoo hedduutu jiru (Gabatee 1.1). Intarpiraayizoonni kunneen keemikaalota akka aluminiyeemii
salfeet, soodaa kaastikii, soodaa asheeta, kaarboon daayi’oksaayidii, keemikaalota bilcheessu, maagniziyeem oksaayidii,
qoricha aramaa, fi oomishaalee keemikaalaa kanneen akka saamunaa fi saamunaan, simintoo, halluu, meeshaalee
ijaarsaa, meeshaalee miidhaginaa, pilaastikii, gogaa uumamaa, shugguxii, geejjibaa oomishanii jiru , sukkaara, gogaa,
paalpii fi waraqaa, qorichaa fi tamboo.
Gabatee 1.1 Intarpiraayizoota keemikaalaa gurguddoo fi giddu galeessaa Itoophiyaa keessatti argaman keessaa muraasni.
Lakk Maqaa Magaalaa Intarpiraayizii Oomisha
1 Gaasii fi Keemikaalaa Koora AA Pilaastikaa, keemikaala, oomishaalee boba’aa

oomishaalee
2 Gaasii fi Keemikaalaa Koora AA Aluminium salfeet fi asiidii salfiyuurik

oomishaalee
3 Ziway Caustic Soda factory Ziway Sodiyeem haayidirooksaayidii
4 Warshaa Soodaa Abijataa Bulbulaa

Tiroonaa(Na3 H(CO3 )) 1. . .2H2O) .
2. 2.
5 Repi Saamunaa fi Saamunaan PLC AA Saamunaa fi saamunaan
6 Adoolaa Maagniziyeemii Ado irratti Maagniziyeem oksaayidii

Warshaa Oksaayidii
7 Qoricha Aramaa Adami Tulu Adami-Tulu Malathion, endosulfan, diazinon, fenitrothion fi
Warshaa Qopheessaa dimethoate ni boca
8 Faaya Silkii Nefas AA Faaya, varnish, antirusts fi glues
warshaa
13. 13.
Lakk Maqaa Magaalaa Intarpiraayizii Oomisha
9 Ijaarsa Ammayyaa AA Oomishaalee simintoo fi simintoo,

Industiriiwwan seraamiksii, halluu, meeshaalee qulqullinaa,
maxxantoota, kollaajii, laastika pilaastikii,
tilmaama teeraazoo, marbilii aadaa
10 Keemikaalaa Kadiskoo AA Faaya, uffannaa fi maxxantoota
Indaastirii
11 Taaddasaa Filatea PLC jedhamuun beekama Wolisoo Saamunaa, saamunaan, sibiilli korgee,
mismaara, foormulaa aannan daa’immanii
12 Warshaa Saamunaa Miiccaa Hawassa Saamunaa fi saamunaan

Etab
13 Get-Eshet Detergent Omishaa fi Bishoftu Oomishaalee saamunaan qulqulleessituu fi
Kuusaa PLC Galtee keemikaalaa Gogaa
14 Ethio-Asia Industries S.C A.A Saamunaa fi saamunaan

15 YB Meeshaalee Miidhaginaa Sheger city Meeshaalee miidhaginaa fi urgooftuu
16 Mekab PLC (Meeshaalee miidhaginaa) AA Zayitii rifeensa, shaampoo, kondishinara, zayita

qaamaa, vaaziinii, looshinii qaamaa, saamunaan
qulqulleessituu fi pilaastikii boca
17 BEKAS Keemikaalaa PLC AA Saamunaan qulqulleessituu, oomishaalee
miidhaginaa, meeshaalee pilaastikii paakkii,
surfaktantoota industirii fi puttii
18 Arbaminch Textile Arbaminch Oomishaalee huccuu fi huccuu
Share wal bira qabuu
19 Teamco Soap Factory Burayu Saamunaa fi saamunaan
Hubachiisa: AA jechuun Addis Ababa jechuudha.
Other chemical product industries in Ethiopia. ÿ Cement (Mugher,

Diredawa, Mesobo, Derba, Midroc, Dangote)
ÿ Sugar (Metehara, Wonji, Finchaa, Omokuraz)
ÿ Waraqaa fi paalpii (Wonji) .
ÿ Pharmaceuticals (Addis, Ethiopia, Adigrat)
ÿ Gommaa (Gommaa Horizon Addis) .
14. 14.
Shaakala 1.5
1. Maqaawwan waliigalaa maqaa keemikaalaa, foormulaa fi itti fayyadama waliin tarreessi
kan keemikaalota mana keessaa 10.
2.Intarneetii maddoota birootti fayyadamuu fi keemikaalota manaa biroo kanneen mana adda addaa
keessatti yeroo baay’ee itti fayyadaman foormulaa molakiyuulaa, maqaa keemikaalaa fi itti fayyadama
isaanii wajjin walsimuun 10 barbaadi.
3. Industiriiwwan keemikaalaa Itoophiyaa keessatti argaman yoo xiqqaate 15 tarreessi.
Hojii pirojektii 1.1

Imala industirii gara indaastiriiwwan biyya keessaa
Pirojektii kana keessatti indaastirii keemikaalaa naannoo keessanii daawwachuun ilaalcha keessan gareedhaan
dareedhaaf dhiyeessu ni dandeessu.
Barattoonni, barsiisaan keessan daawwannaa industirii ni qopheessa, kunis meeshaalee, adeemsa keemikaalaa
hirmaatan, fi oomisha xumurame industirii naannoo keessan jiran keessatti qabatamaan akka ilaaltan. Gabaasa
barreessitee gareedhaan dareedhaaf dhiyeessuun si irraa eegama.
Jechoota Ijoo Yuunitii

ÿ Qorichoota dhukkubbii namatti fidan ÿ Qabiyyee ÿ Antibaayootikii ÿ Meetalaarjii ÿ
ÿ Qorichoota farra vaayirasii Qabeenya ÿ
ÿ Qorichoota qoricha ÿ Annisaa ÿ Caasaa ÿ Wanti
sammuu hadoochu ÿ Industirii ÿ

Qorichoota farra Qoricha ilbiisota ÿ ÿ Qorichoota tasgabbeessuu
vaayirasii ÿ Keemistirii ÿ Dhimma
Oomishaalee keemikaalaa ÿ Industirii keemikaalaa
Cuunfaa Kutaa
Keemistirii saayinsii amaloota, walnyaatinsa fi caasaa wantootaa, jijjiirama isaan keessa darbuu fi anniisaa adeemsa
kana keessatti gadi lakkifamuu ykn xuuxamu ilaaludha.
Qorannoon keemistiri ammayyaa damee hedduu qaba, garuu akka waliigalaatti gosoota barnootaa gurguddoo
shanitti caccabuu ni danda’a, naannoolee qo’annoo:Organicchemistry,Inorganicchemistry,physical chemistry,
Analytic chemistry fi Biochemistry. Daangaan keemistirii qonna, qoricha, oomisha nyaataa, fi ijaarsa gamoo kan
hammatudha. Lubbu qabeeyyii fi lubbuu hin qabne maatirii irraa waan ijaaramaniif, keemistiriin gama jireenyaa
hundaan, fi taateewwan uumamaa irra caalaan irratti dhiibbaa qaba. Daangaan keemistirii addunyaa uumamaa
ibsuu, carraa hojiif namoota qopheessuu fi lammiilee sabboonaa odeeffannoo qaban oomishuuf illee babal’achuu
danda’a.
15. 15.
Keemistirii Kutaa 9
Keemistirii saayinsii uumamaa keessatti saayinsii giddu galeessaati. Saayinsii bu’uuraa keessaa tokko ta’uu
Keemistirii saayinsii uumamaa biroo kan akka Baayoloojii, Fiiziksii, Ji’ooloojii, Qoricha, fi Herrega waliin walqabatee
jira. Keemistirii fi Baayoloojiin adeemsa meetaabolii lubbu qabeeyyii keessaa uumamuun Baayookeemistirii
jedhamuun kan walqabatudha. Keemistirii fi Ji’ooloojiin adeemsa baay’ina, walnyaatinsaa fi raabsa kompaawundoota
keemikaalaa fi isotooppota qoorqoorroo lafaa keessaa to’ataniin kan walqabatan yoo ta’u, Ji’ookeemistirii jedhamuun
beekama.
Gosoonni xiqqaan keemistrii fi fiiziksii kan taateewwan fiizikookeemikaalaa tooftaalee fiiziksii atoomikaa fi
molakiyuulaa fi fiiziksii maatirii kondensaayidii irraa argaman fayyadamuun qoratu Fiiziksii Keemikaalaa jedhamuun
beekama. Keemistirii fi Qorichi damee dizaayinii, misoomaa fi walnyaatinsa qoricha qorichaa Keemistirii Qorichaa
jedhamu kan hammatedha.
Keemistirii addunyaa keenyaaf baay’ee bu’uuraa waan ta’eef jireenya nama hunda keessatti gahee kan qabuu fi
gama jiraachuu keenya hunda jechuun ni danda’ama karaa tokkoon kan tuqudha. Keemistirii fedhii keenya bu’uuraa
kan akka nyaataa, uffata, bakka jireenyaa, fayyaa, anniisaa, fi qilleensa qulqulluu, bishaanii fi biyyee guutuuf
barbaachisaa dha. Keemistirii garuu wantoota summii qaban oomishuuf naannoo keenya irrattis dhiibbaa hamaa
geessisuu danda’a. Wantoonni summii qaban kun gara naannootti gadhiifamuun isaanii jijjiirama qilleensaa fida,
dhimma ijoo yeroo ammaa addunyaan mudachaa jirtudha.
Kanaafuu, beekumsa keemikaalaa qabnutti fayyadamuun rakkoo kanaaf furmaata barbaaduun yeroon isaa amma.
Keemistirii guddinaa fi guddina indaastiriiwwan hedduu keessatti gahee guddaa qaba.

Industiriiwwan oomishaalee keemikaalaa fi keemikaalaa hedduun keemikaalotaa fi oomishaalee keemikaalaa hedduu
oomishanii jiru. Karaan isaan itti ramadan tokko keemikaalota inorganik industirii;pilaastikii,meeshaalee,fi
sintetiksii;qoricha;saamunaa,qulqulleessitoota,fi meeshaalee mana fincaanii;fabiiwwaniifi oomishaalee waliin
hojjetaman;keemikaalota orgaanikii industirii;keemikaalota qonnaa;fi oomishaalee keemikaalaa adda addaati.
Mootummaan Itoophiyaa Zoonii Industirii guutuu sabaa keessatti hundeessuuf ciminaan hojjechaa jira. Yeroo ammaa
kana Itiyoophiyaa keessatti indaastiriiwwan (intarpiraayizoonni) oomisha keemikaalaa fi keemikaalaa giddu galeessaa
fi gurguddoo hedduun jiru. Intarpiraayizoonni kunneen keemikaalota akka aluminiyeemii salfeet, koostiik soodaa,
soodaa ash, kaarboon daayi’oksaayidii, keemikaalota bilicheesii, maagniziyeem oksaayidii,farra aramaa;fi
oomishaalee keemikaalaa kan akkasoapandeterjantii,simintoo,faayaa, meeshaalee ijaarsaa, meeshaalee
miidhaginaa, pilaastikii, gogaa uumamaa, shugguxii, geela, sukkaara, gogaa, paalpii fi waraqaa, qorichaa fi tamboo.
Shaakala Irra Deebi’uu

Kutaa I: Gaaffiiwwan Sadarkaa Bu’uuraa.
Tokkoon tokkoon hima armaan gadii akka 'Dhugaa'ykn'Soba'tti adda baasi.Sababni kee hima sobaaf kenni.
1. Keemistirii saayinsii qorannoo akkaataa lubbu qabeeyyii amala isaanii ilaallatudha.

2. Wanti uumama cufa keessa jiraannu kamiyyuu, kan nuti keessa jiraannu, amaloota mataa isaa kan ittiin
wantoota biroo irraa adda baasuu dandeenya.
16. 16.
3. Jijjiiramni wanta tokkoo jijjiirama bifa, uumama ykn

mul'ina.
4. Qorannoon keemistrii odeeffannoo maaykirooskoopii qofa of keessaa qaba.
5. Keemistirii orgaanikii jechuun keemikaalota kaarboonii irratti hin hundoofne qorachuudha.
Kutaa II: Gaaffiiwwan Sadarkaa Giddugaleessaa.

Bakka duwwaa guuti.
6. Amalli wanta tokkoo uumama isaa kan waan yookaan ___________ , ___________ ____________.
___________ . tokkoo yookiin qaamolee tokko ta'uu isaati;akkasumas7.
kan guutummaan ykn makaan uumame.
8. Qophii fi hariiroo kutaalee ykn elementoota waan tokkoo gidduu jiru
complex jedhamuun beekama its ___________.
9. 9. . ___________ . humna itti fayyadama qabeenya fiizikaalaa ykn keemikaalaa irraa argamu yoo ta’u,
keessumaa ifaafi ho’a kennuudha.
10. 10. . ___________ . qorannoo amaloota maakrooskoopii, amaloota atoomii fi taateewwan sirna
keemikaalaa keessatti mul’atani dha.
11. 11. . ___________ . qorannoo walnyaatinsa maatirii ti.
Kutaa III: Gaaffiiwwan Sadarkaa Qormaataa.

Gaaffiiwwan armaan gadii kanaaf deebii sirrii ta’e kenni.
12. Jechoota industirii,indaastirii keemikaalaa,fi oomishaalee keemikaalaa ni ibsu.
13. Gaheen keemistiriin oomishaa fi hawaasa keessatti qabu maali?
14. Keemistirii mijataa, gammachuu fi qananii dabaluu keessatti gahee kan qabu akkamitti?
15. Yoo xiqqaate indaastiriiwwan keemikaalaa Itoophiyaa keessatti argaman 10 fi keemikaala isaanii kaasuun
oomishaalee.
16. Dameen keemistirii kamtu bal’ina olaanaa qaba? Maalif?

17. Dirreewwan keemistrii shanan maal fa’a?
18. Fuulduratti carraaqqiin keemistiriin godhu maal ta’a?
19. Keemistirii wajjin hojiiwwan akkamii hojjechuu dandeessa?
17. 17.
SAFARTUU
SAFARRAA FI MALA SAAYINSII
Bu’aa Kutaa

ÿ
useproperSIunits;
ÿ sababoota safartuu keessatti mirkanaa’oo ta’an adda baasuu;
ÿ
bu’aa shallaggii kamiyyuu daataa yaalii hirmaachise lakkoofsa bakka kurnyee
yookiin lakkoofsa barbaachisaa ta’etti ni ibsu;
ÿ mala saayinsii rakkoo furuu irratti hojiirra oolchuu;
ÿ hubannoo ogummaa yaalii keemistrii agarsiisu;
ÿ beekumsa meeshaalee laabraatoorii bu’uuraa fi nageenya agarsiisuu
seerota;
ÿ ogummaawwan gaaffii saayinsii kutaa kana cinatti ibsu:ilaaluu,yaada fudhachuu,

tilmaamuun, walbira qabuu fi wal bira qabuu, wal qunnamsiisuu, xiinxaluu,
ramaduu, hojiirra oolchuu, ti’oorii gochuu, safaruu, gaaffii gaafachuu, yaada
(hypothesis) qopheessuu, yaalii dizaayinii gochuu, daataa hiikuu, xumura
baasuu, waliigala gochuu fi rakkoo furuu.
Safartuu fi Mala Saayinsii
2.1 Safartuuwwanii fi Yuunitii Keemistirii keessatti

Dandeettiiwwan barumsaa
Xumura kutaa kanaa irratti, danda’uu qabda
ÿ yuunitiiSI torba fi durtii isaanii tarreessi;
ÿ yuunitiiSI torbaafi durdurii isaanii ibsu;
ÿ maqaafi mallattoo yuunitiiSIi irraa argame ni barreessa;
ÿ
mala asxaa faaktarii pirobleemota furuu fi jijjiirraa yuunitii SI gochuuf fayyadamuu;
ÿ mirkanaa’uu dhabuu safartuu ni ibsu;

ÿ dijiitota mirkanaa’oo ta’anii fi kanneen mirkanaa’aa hin taane kennaman adda baasuu a
lakkoofsa safartuu bakka bu’u;
ÿ sababoota safartuu keessatti mirkanaa’oo ta’an adda baasuu;
ÿ sirritti fi sirrii ta’uu ibsuu;
ÿ meeshaalee laaboraatoorii keessatti argaman irratti sirrii ta’uu danda’u tilmaamu;
ÿ dogoggora sirnaakaandaandomii ni ibsu;
ÿ daataa kenname kan interms of sirritti fi sirrii ta’e xiinxala;
ÿ lakkoofsota barbaachisoo ta’an ni ibsu;
ÿ baay’ina lakkoofsota barbaachisoo bu’aa shallagame murteessuu;
ÿ
barreessuu keessatti yaadannoo saayinsaawaa lakkoofsota baay’ee guddaa ykn baay’ee xiqqaa ta’e fayyadamuu.
Gocha armaan gadii gaggeessuu fi argannoo kee dareetti dhiheessi.
1. Gareedhaan mala aadaa adda addaa kanneen ulfaatina wantoota

jajjaboo fi dhangala’oo bakka gabaa naannoo keessanitti
Gocha Jalqabaa gurguraman safaraniif irratti mari’adhaa, tarreessi.
2. Malawwan safartuu dhalootaan hojjetaman kaasuun
(dheerina, ulfaatina, yeroo, ulfaatina) .
Safartuu jechuun baay’ina fiizikaalaa safaramuu qabu yuunitii safartuu, istaandaardii safartuu murtaa’e
waliin walbira qabuudha.Iskeelii seentimeetira tokko, yuunitiin seentimeetiraa istaandaardii walbira
qabuudha. Gabaa aadaa keessatti namoonni meeshaalee bituu fi gurguru guddina isaanii haala aadaatiin
tilmaamuun ykn mala safartuu aadaa fayyadamu. Fakkiin 2.1 gabaa aadaa fi namoonni mala safartuu
dhalootaa fayyadamuun guddina isaanii tilmaamuun meeshaalee wal jijjiiran agarsiisa.
19. 19.
Fakkii 2.1 Gabaa aadaa.
Qorannoon keemistrii safartuu irratti baay’ee hundaa’a. Fakkeenyaaf, keemistoonni safartuuwwan

amaloota wantoota adda addaa walbira qabuu fi jijjiirama yaalii tokko irraa argamu madaaluuf
fayyadamu. Meeshaaleen beekamoo baay’een safartuu salphaa amaloota wanta tokkoo akka
goonu nu dandeessisu:Safartuun safartuu dheerina;buureettii, piipeet, siliindarii eebbifame, fi
ulfaatina fiilaaskii voluumeetrikii safara( fakkii 2.2 ilaali); madaalliin ulfaatina safara;safartuu
ho’aa teempireechara safara.
Meeshaaleen fakkii 2.2 irratti agarsiifaman safartuu amaloota maakrooskoopii kan kennan yoo
ta’u, kunis kallattiin murtaa’uu danda’a. Amaloonni maaykirooskoopii, iskeelii atoomikaa yookiin
molakiyuulaa irratti, mala al-kallattiin murtaa’uu qabu. Baay’inni safarame yeroo baay’ee akka
lakkoofsa yuunitii mijaawaa qabuutti barreeffama. Fageenyi Addis Ababaa fi Hawaasaa
konkolaataan karaa murtaa'een 275 jechuun hiika hin qabu. Fageenyi isaa kiiloo meetira 275
akka ta'e ibsuu qabna. Saayinsii keessatti safartuuwwan sirritti ibsuuf yuunitiiwwan barbaachisoo
dha.
20. 20.
Fakkii 2.2 Meeshaalee safartuu beekamoo ta’an tokko tokko laaboraatoorii keemistirii keessatti argaman.
Gocha armaan gadii gaggeessuu fi argannoo kee gara

daree barnootaa.
qeenxee. Ho’a safartuu iskeelii o C fi o F qabu fayyadamuun ho’a qaama

keetii safar. Bu’aa o C keessatti argamu fi bu’aa o F keessatti argamu
wal bira qabi ilaali.
b. Fageenyi Addis Ababa fi kee maali

magaalaa (ganda) kiiloo meetiraan?
c. Yuunitii SI bu’uuraa kamtu ibsuuf mijatoo:
An. giddu galeessaan ho’a kutaa, fi
ii. yeroon lafti naanneffannaa tokko akka qabaattuuf
Gocha 2.1 naannoo siiqqee isaa?
2.1.1 Yuunitii SI (Sirna Yuunitii Idil-addunyaa) .

Waggoota dheeraaf saayintistoonni safartuuwwan yuunitii meetirikiitiin galmeessan, isaanis kurnyeedhaan,
jechuunis humna 10. Haa ta’u malee, bara 1960tti Yaa’iin Waliigalaa Ulfaatinaa fi Safartuu, abbaan taayitaa idil-
addunyaa yuunitii, meetirikii fooyya’e yaada dhiheesse
21. 21.
Sirna Keemistirii Kutaa
9ffaa Sirna Yuunitii Idil-addunyaa jedhamu.
Gabatee 2.1 irratti yuunitii bu’uuraa SI torban agarsiifamaniiru. Safartuuwwan qorannoo keemistrii keenya keessatti yeroo
baay’ee itti fayyadamnu yeroo, ulfaatina, ulfaatinaa, dhangala’aa fi ho’a kan dabalatudha.
Gabatee 2.1 Yuunitii Bu’uuraa SI.
Baay’ina Bu’uuraa Maqaa Yuunitii Mallattoo
Dheerina Meetira m
Hanga Kiiloogiraama kg
Yeroo Lammaffaa s
Kaarentii elektirikii Ampere jedhamuun beekama

QEENXEE
Ho'ina Kelviin K
Hamma wantootaa Bineensa lafa urtee keessa jiraattu mol
Cimina ifaa Kaandeelaa cd
Ho’aa fi Teempireechara
Teempireecharri cimina ho’aa, “ho’ina” ykn “qorbana” qaama tokkoo safara.

Ho’inni anniisaa yeroo hunda qaama ho’aa irraa gara qaama qabbanaawaa ta’etti ofumaan yaa’u — gonkumaa kallattii
faallaa ta’een hin yaa’u.
Hariiroon iskeelii ho’aa sadan gidduu jiru fakkii 2.4 irratti agarsiifameera . Qabxii qorraa bishaanii fi qabxii bullaa’iinsa
bishaanii gidduutti, tarkaanfiiwwan 100 (°C ykn Kelvins, akkaataa wal duraa duubaan) iskeelii Seelsiyeesii fi Kelviin irratti
argamu. Haala kanaan, “digriin” iskeelii Seelshiyasii fi Kelviin irratti guddina walfakkaataa qaba. Garuu ho'i Kelviin hundi
ho'a Seelshiyasii walgitu irraa yuunitii 273.15 ol ta'a. Hariiroon iskeelii kana lamaan gidduu jiru akka armaan gadiitti argama.
K= 0. 0.
C + 273.15 ta’a
0. 0.
C ykn C = K - 273.150 ta’a
0. 0.
Sirna SI keessatti “digrii Kelviin” °K osoo hin taane salphaatti K jedhamee gabaabfamuu fi kelviin jedhamu.
Jijjiiramni ho’aa kamiyyuu iskeelii Seelshiyaasiin yookiin iskeelii Kelviin irratti yoo ibsame gatii lakkoofsaa walfakkaataa
qaba. Fakkeenyaaf, jijjiiramni 25°C irraa gara 59°C jijjiirama digrii seentigireedii 34 agarsiisa. Isaan kana gara iskeelii
Kelviiniitti jijjiiruun jijjiiramni walfakkaataan akka (273 + 25) = 298 K gara (59 + 273) = 332 K, ykn jijjiirama kelviin 34tti ibsama.
Iskeelii Faareenhaayitii fi Seelshiyaasii walbira qabnee yoo ilaalle, gidduugaleessi qabxiilee wabii walfakkaataa gidduu jiru
akkaataa walduraa duubaan digrii Faareenhaayitii 180 fi digrii seelshiyuusii 100 ta’uu ni arganna. Kanaaf, digrii Faareenhaayitii
digrii seelshiyasii irraa xiqqaa ta’uu qaba. Ho'a digrii seentigireedii 100 waliin wal fakkaatu uwwisuuf digrii Faareenhaayitii
180 barbaachisa. Odeeffannoo kana irraa jijjiirama ho’aaf yuunitii factors ijaaruu dandeenya:
22. 22.

0. 0.
180 irratti
0. 0.
F 1.8.8
0. 0.
C. C
100 C. C 1.0.0
0. 0.
C. C
yookaan fi yookaan
100 irratti kan argamu

0. 0.
C. C 1.0.0
0. 0.
F 180 ta’e
0. 0.
F 1.8.8
0. 0.
Garuu qabxiileen jalqabaa iskeelii lamaan adda waan ta’aniif, teempireechara iskeelii tokko irratti argamu
gara teempireechara isa kaan irratti argamutti yuunitii factoriin baay’isuu qofaan jijjiiruu hin dandeenyu. °F
irraa gara °C tti jijjiiruu keessatti, qabxii zeeroo iskeelii seentigireedii irratti ga’uuf digrii Faareenhaayitii 32
hir’isuu qabna (Fakkii 2.3).
ÿ ÿÿ ÿ ÿ1.8.8ÿÿFÿ F
O. O O. O
1.0.0
O. O
C. C 5. 5.
O. O
C. C
F fi
9. 9. o eeyyee eeyyee
=× +=× + F xC ( 32 xF F ( xF F
O. O O. O O. O O. O O. O
= ÿ= ÿ ta’a ). ).
F xC 32 32 irratti kan argamu C. C 32. 32.
F F
O. O O. O O. O O. O
1.8.8
ÿ ÿÿ ÿ jechuun ni danda’ama
1.0 C. 1.0 C
C. C 5. 5. 9. 9.
Fakkii 2.3 Hariiroo iskeelii ho’a Kelviin, Seelsiyeesii (seentigiraayidii), fi Faareenhaayitii gidduu jiru.
Fakkeenya 2.1: Jijjiirraa ho’aa

Yeroo ho’i gaaddidduu keessatti “100.°F” ga’u, ho’aadha. Teempireecharri kun iskeelii seentigireedii irratti
maali?
Furmaata
O. O
ykn eeyyee 1.0.0 C. C

Hariiroo sanatti fayyadamna C. C = ( xF F ÿ
32. 32. ).
O. O
1.8.8 F
O. O O. O
1.0.0 C. C o 1.0.0 C. C
( 100 (68 ) 38beekama
O. O O. O O. O O. O
jijjiirraa barbaadame raawwachuuf. C FF FC jedhamuun

= ÿ= =
O. O
irratti32.kan
32. ).
argamu O. O
1.8.8 F 1.8.8 F
23. 23.
Shaakala 2.1
Jijjiirraa Ho’aa
Yeroo teempireecharri absoluutii 400 K ta’u, teempireecharri Faareenhaayitii maali?
2.1.2 Yuunitii Bu’aa Ba’e

Yuunitiin safartuu SI kanneen biroo hundi yuunitii bu’uuraa (yuunitii bu’aa jedhaman) irraa argamuu danda’u.
Gabatee 2.2 yuunitii waliin ta’an keessaa muraasa agarsiisa.Yuuunitiiwwan bu’uuraa sirna safartuu tokkoof
erga ibsamanii booda yuunitii biroo isaan irraa argachuu dandeessa. Kana kan gootu yuunitii bu'uuraa
walqixxummaawwan baay'ina fiizikaalaa biroo ibsan fayyadamuudhaan.Fakkeenyaaf, naannoon akka dheerina
yeroo bal'ina ibsa.Kanaaf, .
SI yuunitii bal’ina = (SI yuunitii dheerina) × (SI yuunitii bal’ina) .
Kana irraa, yuunitiin bal’ina SI meetira × meetira, ykn m2 dha .Haaluma walfakkaatuun,saffisni akka
jijjiiramni fageenyaayeroo waliin taasifamuutti ibsama;kana jechuun,saffisni=fageenya/yeroo.Kana irraa kan ka'e, .
SI yuunitii fageenyaa
SI yuunitii saffisa =
SI yuunitii koo
Yuunitiin saffisa SI meetira sekondii tokkotti (jechuunis meetira sekondiidhaan qoodame) dha. Yuunitiin kun m/
s ykn m s-1 jedhamee kan mallatteeffame dha. Yuunitiin saffisa fakkeenya yuunitii SI irraa argame yoo ta’u,
kunis yuunitii yuunitii bu’uuraa SI walitti makuun argamu dha. Gabatee 2.2 irratti lakkoofsa yuunitii bu’aa
argame agarsiisa. Kutaa kana keessatti jildii fi dhangala’aan ibsameera.
Hamma qabachuu danda'uu
Jildii dheerina kiyuubii fi SIyuunitii kiyuubiimeetira(m3 ) ibsama. Kun hojii laabraatoorii idileef yuunitii baay’ee
guddaa waan ta’eef, deesiimeetira kiyuubii (dm3 ) yookaan seentimeetira kiyuubii (cm3 , akkasumas cc
jedhamee barreeffame) fayyadamna . Akka aadaa keenyaatti, keemistoonni liitira (L) kan fayyadamu yoo ta’u,
kunis yuunitii ulfaatinaa deesiimeetira kiyuubii wajjin walqixa ta’edha. Dhugaa dubbachuuf, meeshaaleen
geejjibaa laabraatoorii irra caalaan isaanii (Fakkii 2.2) liitira ykn mililiitira (1000 mL = 1 L)n kan safaramanidha.
Dm 1 cm 10 waan ta’eef, deesiimeetiriin kiyuubii, ykn liitira tokko (10 cm)3 = 1000 cm3 walqixa . Kanaafuu,
mililiitirri tokko seentimeetira kiyuubii tokkoo wajjin walqixa. Walumaagalatti, .
1 L = 1 dm3 fi 1 mL = 1 cm3 ta'a .
24. 24.
Gabatee 2.2 Yuunitii bu’aa irraa argame.
Baay'ina Hiika Baay’ina SI Yunaayitid
Naannoo Dheerinni isaa iskuweer m2

Hamma qabachuu danda'uu
Dheerinni isaa kiyuubii ta’e m3
Guujja'a Mass yuunitii volumii tokkoof kg/m3
Saffisa Fageenya yuunitii yeroo tokkotti imalame m/s
Saffisa Saffisa yeroo yuunitii tokkoon jijjiirame m/s2

Humna Saffisa wantaa dachaa ulfaatinaa kg.m/s2 (= niwutoon, N) .
Dhiibbaa Humna naannoo yuunitii tokkoof kg/(m.s2 )(= paaskaalii,Pa) .
Annisaa Humni yeroo fageenya imala kg.m2 /s2 (= joolii,J) 1.1.
Guujja'a
Dansiin wanta tokkoo ulfaatina isaa yuunitii ulfaatinaa tokkoof. Kana akka
m
d=
keessa
bakka d dhangala’aa, m ulfaatina, V immoo ulfaatinaa ta’etti. Wanti tokko ulfaatina 15.0 g fi ulfaatina 10.0 cm3 qaba
haa jennu . Kanaafuu, dhangala’aan ni ta’a
15.0 gd
= = 1.50 g/cm3 ta’a
10.0 cm3 ta’a
Dandeettiin wantichaa 1.50 g/cm3 dha .

Densitiin amala amala barbaachisaa meeshaa tokkoo ti. Fakkeenyaaf bishaan 4 o C irratti dhangala’aa 1.000 g/
cm3 fi 20 o C irratti dhangala’aa 0.998 g/cm3 qaba.Liidiin 20 o C irratti dhangala’aa 11.3 g/cm3 qaba.
Wanti tokko qulqulluu ta’uu fi dhiisuu isaa murteessuufis dhangala’aan faayidaa qabaachuu danda’a. Mee warqee
qulqullinni isaa gaaffii keessa galchu haa ilaallu. Sibiilonni warqee wajjin makamuu hin oolle kan akka meetii ykn
sibiila diimaa warqee caalaa dhangalaÿaan isaanii gadi aanaadha. Kanaafuu, warqee jal’aa (xuraa’aan) warqee
qulqulluu caalaa baay’ee xiqqaa ta’a jedhamee eegamuun ni danda’ama.
Fakkeenya 2.1: Dandeettii wanta tokkoo shallaguu Dhangala’aan

halluu hin qabne, akka furdaa (dhangala’aa wantoota biroo bulbulamu)tti fayyadamu, kanneen armaan gadii keessaa
tokko ta’uun amanama (Gabatee 2.3):
Gabatee 2.3 Dandeettii dhangala’oo adda addaa.

Wanta Dandeettii (g/mL keessatti) .
alkoolii n-buutiilii 0.810 ta’eera
etileen gilaayikool 1.114
isopirooppiilii alkoolii 0.785 ta’eera
toluene jedhamuun beekama 0.866 ta’eera
25. 25.
Wanticha adda baasuuf Chaaltuun dhangala’aa isaa murteesse. Saamuda dhangala’aa sanaa siliindarii
eebbifame keessatti naquudhaan, ulfaatinni isaa 35.1 mL ta’uu argatte. Akkasumas saamuda ulfaatina
30.5 g akka qabu argatteetti. Dhangala’aan sun hammam ture? Wanti sun maal ture?
Furmaata
Furmaanni rakkoo kanaa dhangala’aa wanta hin beekamne argachuudha.Erga dhangala’aan wanta
hin beekamne sanaa beekamee booda tarree wantoota beekamoo rakkoo keessatti dhiyaatan waliin
wal bira qabdee walsimsiisu barbaaduu dandeessa. Density jechuun hariiroo ulfaatina wanta tokkoo
ulfaatina wanta sanaa tokkooti. Akka walqixxaattootti yoo ibsame, dhangala’aan ulfaatina ulfaatinaan
hiramuudha: d = m/V.
Ulfaatinaaf g 30.5 fi ulfaatinaadhaaf 35.1 mL gara walqixxaattootti bakka buusta.
m
d= = 30.5 g
= 0.869 g/mL v 35.1
mL ta’a
Dandeettiin dhangala’aa kan toluweenii wajjin walqixa (dogongora yaalii keessaa).
Deebii Sakatta'iinsa Yeroo hunda yeroo shallaggii raawwattu yuunitii fayyadamte keessatti
dhangala'aa gabaasuu kee mirkaneessi. Density yeroo hunda yuunitii g/ml org/cm3 tiin hin
gabaafamu ,fakkeenyaaf;gaasiin yeroo baayyee yuunitii g/L waliin gabaafama.
Shaakala 2.2
Sibiilli sibiilaa tokko ulfaatina cm3 20.2 fi ulfaatina 159 g qaba. Dandeettiin sibiilichaa maali?
Sibiilli kun maangaanizii, ayirenii ykn niikeelii ta’uu isaa ni beekna, isaanis dhangala’aa 7.21 g/
cm3 , 7.87 g/cm3 , fi 8.90 g/cm3 , akkaataa wal duraa duubaan. Sibiilli kam irraa hojjetama?
2.1.3 Durdurii Waliigalaa Yuunitii SI keessatti Fayyadamaa
Faaktariin ibse akka sababa humna yeroo baay’ee,SI/durtii meetirikii,mallattoo fi lakkoofsi kurnyee
qabatamaan gabatee 2.4 irratti gabatee irratti kaa’ameera. Isaan bal’inaan kan itti fayyadamanii fi
yuunitii bu’uuraa irratti dabaluuf salphaadha.Akka yuunitii meetirikii, SI yuunitiiwwan faashinii kurnyeetiin
kan fooyya’an tartiiba durduriitiin, akka gabatee 2.4 irratti mul’atutti. Safartuuwwan qorannoo
keemistrii keenya keessatti yeroo baay’ee itti fayyadamnu yeroo, ulfaatina, ulfaatinaa, dhangala’aa fi
ho’a kan dabalatudha.
26. 26.
Gabatee 2.4 Yuunitii, Mallattoo fi Lakkoofsota SI/ Meetirikii.
Durtii Faaktarii x Mallattoo Kurnyee Fakkeenya

1012 irratti kan ibsame
Sana T 1 Teeraameetira (Tm)=1×1012 m
109 Giigaa G 1,000,000,000 1 Giigaameetira (Gm)= 1×109 m
106 Meegaa M 1,000,000 1 Meegameetira (Mm)= 1×106 m
103 irratti Kiiloo k 1,000 ta’a Kiiloo meetira 1 (km)= 1×103 m
102. 102. Heektoo h 100 irratti kan argamu

1 heektoomeetira (hm)= 1×102 m
101 Kubbaa fi 10 1 dekaameetirii (hidha)= 1×101 m

10-1 irratti kan argamu
kanaaf d 0.1.1 1 deesiimeetira (dm)= 1×10-1 m
10-2
Seentimeetira c 0.01 ta’e 1 seentimeetira (cm)= 1×10-2 m
10-3 irratti biyyoolessa m 0.001 ta’a 1 miliimeetira (mm)= 1×10-3 m
10-6 Maaykiroo m 0.000 001 ta’a 1 maaykiroomeetira (ÿm)= 1×10-6 m
10-9 Naanoo n 0.000 000 001 ta’uu ibsameera Naanoomeetira 1 (nm)= 1×10-9 m
10-12 irratti Piikoo fuula 0.000 000 000 001 1 piikoomeetira (pm)= 1×10-12 m
Fakkeenyota durtii SI
Durduriiwwan/durtii meetirikii salphaatti akka fakkeenyota salphaa muraasa armaan gadiitti kennamaniin agarsiifaman
fayyadamu:
ÿ Meeggaa waattii 1 = waatii 1,000,000

ÿ Kiiloo giraama 1 = giraama 1,000
ÿ 1 ÿF = 1 maaykirooFaraad = 1/1,000,000 Faraad
Kanneen waliin gabaabduu ykn mallattoolee fayyadamuun ni danda’ama. Fakkeenyaaf kV kiiloo vooltii, kW
kiiloowaatii, km kiiloo meetiraaf. Mallattoolee ykn gabaabduun biroo sirriitti haala walfakkaatuun fayyadamuun ni
danda’ama.
2.1.4 Safartuuwwan keessatti mirkanaa’uu dhabuu

Yeroo waan tokko safartu hundatti yeroo hunda mirkanaa’uu dhabuun tokko tokko ni jira. Mirkanaa’uu dhabuun gosa
lama qaba: sirnaa fi tasaa.
1. Mirkanaa’uu dhabuun sirnaa kanneen yeroo hunda gatii garmalee guddaa ykn garmalee xiqqaa akka ta’u
taasisanidha. Mirkanaa’uu dhabuun sirnaa wantoota akka yeroo deebii kennuu, uleewwan meetiraa sirrii hin
taane, paaraalaksii optikaalaa fi madaallii dogoggoraa kan hammatudha. Akka seeraatti, mirkanaa’uu dhabuun
sirnaa yoo beekte dhabamsiisuu ni danda’ama.
2. Mirkanaa’uu dhabuun tasaa jijjiirama safartuuwwan haala dursee tilmaamamuu danda’u malee uumamuudha.
Yoo safartuuwwan sirrii ta’an goote, mirkanaa’uu dhabuun kun kan uumamu kutaa safartuu tilmaamame irraati.
Mirkanaa’uu dhabuun akka tasaa hir’achuu danda’a, garuu gonkumaa hin dhabamsiifamu. Gumaacha gabaasnu
tooftaa nu barbaachisa.
27. 27.
Mirkanaa’uu dhabuun caalaatti akka gidduugaleessa bu’aan sun carraa kennameen argamuu danda’utti
hubatamuu qaba. Haala kanaan, bu’aan gidduugaleessa keessa ta’a garuu gatiiwwan gidduugaleessa keessa
jiran hundi bu’aa bakka bu’uuf carraa walfakkaataa qabu.
Lakkoofsi hirmaatan hundi lakkoofsa guutuu yoo ta’an malee (fakkeenyaaf, lakkoofsa barattoota daree tokko
keessatti lakkaa’uu keessatti), yeroo baay’ee gatii sirrii baay’ina qoratamaa jiru argachuun hin danda’amu.
Sababa kanaaf, lakkoofsa lakkoofsota barbaachisoo ta’an, kan hiikni isaa maqaa dijiitii guddaa safartuu baay’ina
shallagame ifatti agarsiisuudhaan margiin dogoggora safartuu agarsiisuun barbaachisaa dha.Yeroo lakkoofsi
barbaachisaan itti fayyadaman, dijiitiin dhumaa mirkanaa’aa akka hin taane hubatama. Fakkeenyaaf, ulfaatina
hamma dhangala’aa kenname tokkoo siliindarii eebbifame fayyadamuun ( fakkii 2.4 ilaali) iskeelii safartuu
keessatti mirkanaa’uu dhabuu 1 mL kennuudhaan safaruu dandeenya. Yoo ulfaatinni 6 mL ta’ee argame,
ulfaatinni qabatamaan 5 mL hanga 7 mL gidduutti argama. Nu volumii dhangala'oo(6±1)mL bakka bu'a.Haala
kana keessatti, kanaaf lakkoofsa guddaa(dijiitii 6) kan 1 mL dabalataa ykn hir'isuun mirkanaa'aa hin taane
tokkodha. Sirrummaa guddaadhaaf, siliindara eebbifame kan qoqqoodinsa xiqqaa ta’e fayyadamuu dandeenya,
akka safartuun ulfaatinaa 0.1 mL qofaan hin mirkanoofneef. Yoo amma ulfaatinni dhangala’aa 6.0 mL ta’ee
argame, baay’ina isaa akka (6.0± 0.1) mL tti ibsuu dandeenya, gatii qabatamaan immoo bakka tokkotti 5.9 mL
fi 6.1 mL gidduutti argama. Meeshaa safartuu kana daran fooyyessuu fi lakkoofsa guddaa argachuu dandeenya,
garuu haala hunda keessatti,dijitiiwwan dhumaa yeroo hunda mirkanaa'oo miti;hammi mirkanaa'uu dhabuu
kanaa meeshaa safartuu addaa fayyadamnu fi dandeettii fayyadamaa irratti hundaa'a.
Fakkii 2.4 Siliindarii safartuu fayyadamuun safartuu ulfaatinaa keessatti mirkanaa’uu dhabuu.
28. 28.
1. Sansalata waraqaa ykn wantoota biroo dheerina walfakkaataa qaban hojjedhu.

Sana booda ulee meetiraa fayyadamuun dheerina walduraa duubaan
sansalata irratti safara. Fakkeenyaaf, kutaalee kilippii tokko, lama, sadii fi kkf
of keessaa qaban safaruu. Bu'aa kee galmeessiitii hiriyyoota daree keetiif
qoodi.
2. Iskeelii laabraatoorii fayyadamuun wantoota tokko, lama, sadii guddina
walfakkaataa qabaniif dubbisa jumlaa hedduu fudhadhu. Wantoota mijatoo
ta'an kamiyyuu laaboraatoorii keessatti fayyadamuu dandeessa.
Bu'aa kee galmeessi garee kee keessatti irratti mari'adhu.
Keessattuu walfakkeenyaa fi garaagarummaa safartuu kee irratti
xiyyeeffadhu.Hunduu dubbisa tokko wanta tokkoof argatte? Sababni
mirkanaa’uu dhabuu kanaa maal jettu, yoo jiraate? Bu'aa isaa waliin
mari'adhaa
kutaa hafe.
Gocha 2.2
Mirkanaa’uu dhabuu shallaguu
Tooftaaleen tilmaama mirkanaa’uu dhabuu gatii giddugaleessaa keessatti uumaman hedduutu jiru. Barattoonni tilmaama
mirkanaa’uu dhabuu akka oomishaniif eegaa waan jirruuf gatii mijaawaa kamiyyuu kan walakkaa daangaa agarsiisu
fudhatama qaba.
Fakkeenya 2.2: Barataan tokko sarara mmn eebbifame fayyadamuun daayameetira qaruuraa sibiilaa safaree bu’aawwan
kana galmeessa:
Daayameetira/mm
Dubbisuu 1 Dubbisuu 2 65 Dubbisuu 3 61 Jechuun
66 64. 64.
Mirkanaa’uu dhabuun gatii giddugaleessaa (64 mm) akka armaan gadiitti shallagamuu danda’a:
qeenxee. Walakkaa daangaa fayyadamuun
Daangaan dubbisaa 61 mm – 66 mm waan ta’eef walakkaan daangaa mirkanaa’uu dhabuu murteessuuf fayyadama.
Daayameetira giddugaleessaa keessatti mirkanaa’uu dhabuu = (66 mm – 61 mm)/2 = 2.5 mm

Kanaafuu, daayameetira qaruuraa sibiilaa 64 mm ± 2.5 mm dha.
Sararri mm dhaan eebbifame salphaatti gara ± 0.5 mm dubbifamuu waan danda’uuf, yaalii kanaaf mirkanaa’uu dhabuu
akka ± 2.5 mm caqasuun fudhatama qaba.
b. Dubbisa giddugaleessa irraa fagootti fayyadamuu

Haala kana keessatti safartuun mm 61 gatii giddugaleessaa irraa mm 66 caalaa waan ta’eef gatii kana fayyadamuun
mirkanaa’uu dhabuu giddugaleessa keessatti shallaguu dandeenya.
Daayameetira giddugaleessaa keessatti mirkanaa’uu dhabuu = 64 mm – 61 mm = 3 mm.
29. 29.
Keemistirii Sadarkaa 9
Kanaafuu, daayameetira qaruuraa sibiilaa 64 mm ± 3 mm dha.
c. Resolution meeshaa fayyadamuudhaan

Kunis kan fayyadamu yoo dubbisni tokko fudhatame ykn dubbisni irra deddeebiin gatii walfakkaataa yoo qabaate.
Kunis meeshaan safartuu fudhachuuf itti fayyadamnu daangaa mataa isaa waan qabuuf safartuu keessatti mirkanaa’uu
dhabuun waan jiruuf. Dubbifamni sadan armaan olitti argaman hundi isaanii mm 64 yoo ta’an gatiin daayameetira
safaramaa jiruu seera meetiraa salphaatti hanga walakkaa miliimeetiraatti dubbifamuu waan danda’uuf mm 63.5 fi mm
64.5 gidduutti argama.
Haala kana keessatti mirkanaa’uu dhabuun daayameetira 0.5 mm dha. Kanaafuu, daayameetira qaruuraa sibiilaa 64
mm ± 0.5 mm dha. Kunis meeshaalee dijitaalaa irrattis ni hojjeta. Ammeetiriin kaarentii hanga 0.1 A galmeessa.Kaarentiin
0.36 A akka 0.4 Atti agarsiifama, kaarentiin 0.44 A ta’es akka 0.4 Atti agarsiifama.Furmaanni meeshaa 0.1 A ta’us
mirkanaa’uu dhabuun dubbisa tokko keessatti 0.05 dha QEENXEE.
Mirkanaa’uu dhabuun idilee madaallii fe’umsaa gubbaa 0.05 g dha. Ulfaatina 23.25 g madaallii fe’umsaa olaanaa kana
irratti hojjetame akkamitti gabaaftu? Bu’aan isaas 23.25 g ± 0.05 g jedhamee gabaafamuu qaba. Meeshaan daataa
akkasii dubbisni sirrii 23.20 g fi 23.30 g gidduutti argama jechuudha.
Safartuu tokko keessatti mirkanaa’uu dhabuun karaa faayidaa qabu lamaatiin ibsamuu danda’a: a.
akka mirkanaa’uu dhabuu guutuu dijiitii dhumaa barreeffame keessatti
b. akka mirkanaa’uu dhabuu dhibbeentaa akka armaan gadiitti shallagameetti
mirkanaa’uu dhabuu guutuu

% mirkanaa’uu dhabuu = × 100
safartuu
% mirkanaa’uu dhabuu = (0.05 g)/( 23.25 g) × 100 = 0.2% .

Kanaaf deebiin isaa akkas jedhamee gabaafamuu danda’a:
Mirkanaa’uu dhabuu guutuu: 23.25 g ± 0.05 g
Mirkanaa’uu dhabuu dhibbeentaa: 23.25 g ± 0.2% .
Shaakala 2.3
Dubbisa tokko keessatti mirkanaa’uu dhabuu guutuu fi mirkanaa’uu dhabuu dhibbeentaa: Mirkanaa’uu
dhabuu kenname fayyadamuun tokkoon tokkoon dubbisa armaan gadii keessatti mirkanaa’uu dhabuu %
shallaguu fi bu’aa safartuu gama mirkanaa’uu dhabuu guutuu fi mirkanaa’uu dhabuu dhibbeentaa gabaasuu: a.
Dubbifamni
baroomeetira 723.5 torr. Mirkanaa’uu dhabuun guutuun 0.1 torr dha
b. 2.75 g madaallii fe’umsaa gubbaa irratti madaalame. Mirkanaa’uu dhabuun guutuun 0.05 dha
g
c. 2.7413 g madaallii xiinxala irratti madaalame. Mirkanaa’uu dhabuun guutuun

0.0002 g
30. 30.
d. Dubbifamni ho'aa 75.6 °C ho'a safartuu irratti gara...

digrii dhiyoo ta’e. Mirkanaa’uu dhabuun guutuun 0.2 °C dha
e. 18.6 ml siliindarii 100 ml eebbifame keessatti safarame. Mirkanaa’uu dhabuu guutuu
0.4 mL dha
f. 43.7 ml siliindarii 100 ml eebbifame keessatti safarame. Mirkanaa’uu dhabuu guutuu

0.4 mL dha
2.1.5 Sirrummaa fi Sirrummaa

Safartuuwwan sirrii ta'uu danda'u, jechuunis gatii safarame gatii dhugaa wajjin tokko ta'uu danda'a;isaan
sirrii ta'uu danda'a,jechuun safartuuwwan baay'een gatiiwwan walfakkaatan duraan
kennaman(jechuunis,bu'aa irra deebi'amee hojjetamuu danda'u);isaan sirrii fi sirrii ta'uu danda'u;ykn
sirrii ta'uu dhiisuu danda'u. Galmi saayintistootaa gatiiwwan safaraman sirrii fi sirrii ta’an argachuudha.
Yoo safartuu murtaa'e irra deebite, yeroo baay'ee bu'aa sirritti wal fakkaatu hin argattu, sababni isaas
tokkoon tokkoon safartuu dogoggora yaalii waan qabuuf. Gatiin safarame xiqqoo garaagarummaa
qaba. Mee safartuuwwan walfakkaatan baay’ina tokkoo walitti aansuun raawwatte haa jennu. Jechi
sirrii ta’uu jedhu dhiyeenya tuuta gatiiwwan safartuuwwan walfakkaatan baay’ina tokkoo irraa argaman
agarsiisa. Sirrummaa jecha kanaan walqabatudha;safartuu tokkoo gara madaallii isaatti dhihoo ta’uu
agarsiisa.
Fakkeenya 2.4: Sirrummaa fi Sirrummaa

Targetwwan xiyyaa fakkii 2.5 irratti argaman mallattoolee bu’aa tuuta afur kan bakka bu’an agarsiisu
safartuuwwan.
qeenxee. tuuta safartuuwwan sirrii ta’an garuu sirrii hin taane.
b. tuuta safartuu sirrii ta’e garuu sirrii hin taane.
c. tuuta safartuuwwan sirrii fi sirrii ta’an.
d. tuuta safartuuwwan sirrii fi sirrii hin taane.
Fakkii 2.5 Raabsa dartii gabatee dartii irratti garaagarummaa sirrii fi sirrii gidduu jiru agarsiisu.
31. 31.
Garee ijaaruun, mari’adhaatii xumura keessan dareedhaaf dhiheessi
1. Mohaammad ulfaatina saamuda warqee tokkoo madaallii tokko

fayyadamuun safaree 1.896 g argate. Madaallii adda ta’e irratti,
saamuda walfakkaataan ulfaatina 1.125 g akka qabu argameera.
Safartuu kamtu jalqaba safartuu lammaffaatti sirrii ture?
Safartuuwwan of eeggannoo fi irra deddeebiin Mohammed godhe,

safartuuwwan madaallii sadaffaa safarame irratti dabalatee, saamuda
ulfaatina 1.895 g akka qabu agarsiise. Heddummina madaallii sadan
irraa argame gabatee 2.5 irratti argama:
Gabatee 2.5 Safartuu ulfaatinaa
Madaallii 1. Madaallii 2.1 Madaallii 3.
1.896 g 1.125g 1.893 g
1.895 g 1.158g 1.895 g
1.894 g 1.067g 1.895 g
Gocha 2.3
Shaakala 2.4
qeenxee. Daayimandii kaaraatii 2 ulfaatina 400.0 mg qaba. Namni faaya hojjetu tokko irra deddeebiin
daayimandii kaaraatii 2 yeroo madaalu safartuu 450.0 mg, 459.0 mg fi 463.0 mg argate. Safartuuwwan
nama faaya hojjetu sun sirrii turee?
Isaan sirrii turan?
b. Saantima sibiila diimaa tokko yeroo sadii qoratamee walnyaatinsa isaa adda baafameera.
Xiinxalli jalqabaa walnyaatinsa %93.2 ziinkii fi %2.8 sibiila diimaa kan kenne yoo ta’u, inni lammaffaan
%92.9 ziinkii fi %3.1 sibiila diimaa kan kenne yoo ta’u, inni sadaffaan %93.5 ziinkii fi %2.5 sibiila diimaa
kenneera. Qabiyyeen qabatamaan saantima kanaa %97.6 ziinkii fi %2.4 sibiila diimaa ture. Bu'aan
argame sirrii turee? Isaan sirrii turan?
2.1.6 Fakkiiwwan Barbaachisoo

Yeroo hunda hojii saayinsii irratti of eeggannoo gochuu qabna, lakkoofsa sirrii ta’e lakkoofsota barbaachisoo ta’an
barreessuudhaaf.Walumaagalatti, seera armaan gadii fayyadamuun lakkoofsi barbaachisaa ta’e meeqa akka qabu
murteessuuf haalaan salphaadha:
1. Dijiitiin kamiyyuu kan zeeroo hin taane barbaachisummaa hin qabu.Kanaaf,845cmlakkoofsa barbaachisoo sadii qaba, .
1.234kglakkoofsa gurguddaa afur qaba,yeroo dhiyootti.
2. Zeeroowwan dijiitota zeeroo hin taane gidduutti barbaachisoodha.Kanaaf,606mbarbaachisoo sadii of keessaa qaba
32. 32.
lakkoofsi,40,501kglakkoofsa gurguddaa shan of keessaa qaba,yeroo dhiyootti.

3. Zeeroowwan bitaa kan jalqabaa zeeroodijiitii hin taane barbaachisaa miti.Kaayyoon isaanii bakka tuqaa
kurnyee agarsiisuudha. Fakkeenyaaf, 0.08 L lakkoofsa guddaa tokko of keessaa qaba,0.0000349glakkoofsa
guddaa sadii of keessaa qaba,yeroo dhiyootti.
4. Lakkoofsi tokko 1 yoo caale, zeeroowwan gara mirga tuqaa kurnyee irratti barreeffaman hundinuu lakkoofsota
barbaachisoo
ta’u.Kanaaf,2.0mghastwosignificantfigures,40.062mLhasfivesignificantfigures,and3.040dmhasfoursignificantfigures.Ifalakkoofs
1 gadi yoo ta’e, zeeroowwan dhuma irratti argaman qofa kan lakkoofsaa fi zeeroowwan dijiitii zeeroo hin
taane gidduutti ta’an barbaachisoodha.Kun immoo0.090kg lakkoofsa guddaa lama qaba,0.3005Llakkoofsa
barbaachisoo afur qaba, 0.00420minlakkoofsa gurguddaa sadii qaba,fi yeroo dhiyootti.
5. Lakkoofsota qabxii kurnyee hin qabneef, zeeroowwan duubaa (jechuunis zeeroowwan dijiitii zeeroo hin taane
isa dhumaa booda)yookaan barbaachisaa ta'uu dhiisuu danda'u.Kanaaf,400cm lakkoofsa guddaa
tokko(dijiitii4),lakkoofsa guddaa lama(40),ykn lakkoofsa guddaa sadii(400),ykn lakkoofsa guddaa sadii(400)
qabaachuu danda'a.Odeeffannoo dabalataatiin maal akka sirreessan beekuu hin dandeenyu.beeksisa
saayinsiitiin yoomiyyuu,wal-xaxaa kana irraa fagaadhaa.Haala addaa kana keessatti, . lakkoofsa 400 akka
fakkii guddaa tokkoof 4×102 , fakkiiwwan gurguddoo lamaaf 4.0×102 ,ykn fakkiiwwan barbaachisoo sadiif
4.00×102 jennee ibsuu dandeenya.
Tuutni sekondii seera shallaggii keessatti fakkiiwwan barbaachisoo ta'an akka qabatu agarsiisa ifteessa.
1. Dabalataa fi hir’isuun deebiin dijiitota dabalataa gara mirgaa qabaachuu hin danda’u
qabxii kurnyee lakkoofsota jalqabaa keessaa tokko caalaa.
Mee fakkeenyota kana haa ilaallu:
89.332 ta’uu ibsameera
+1.1 ÿ qabxii kurnyee booda dijiitii tokko

90.432 ÿ gara 90.4tti naanneffama
2.097 -0.12
ta’ee jira ÿ qabxii kurnyee booda dijiitii lama

1.977 ÿ gara 1.98tti naanneffama
Hojimaanni naanneffamuu akka armaan gadiitti argama. Lakkoofsa tokko bakka murtaa’e tokkotti naannessuuf
salphaatti dijiitota hordofan kan jalqabaa yoo 5 irra hin jirre gadi dhiifna.Kanaaf,8.724tuqaa kurnyee booda dijiitii
lama qofa yoo barbaanne gara 8.72tti naannessina.Yoo dijiitii jalqabaa qabxiin naanneffamuu hordofu 5 waliin
walqixa yookiin isaa ol yoo ta’e, dijiitii isa duraa irratti 1 daballa. Haala kanaan 8.727 gara 8.73tti, 0.425 ammoo
gara 0.43tti xumurama.
2. Baay’isuufi qooduun, lakkoofsi lakkoofsa guddaa qooda oomishaa dhumaa keessatti argamu lakkoofsa
jalqabaa lakkoofsa guddaa lakkoofsa xiqqaa qabuun murtaa’a.Fakkeenyonni armaan gadii seera kana
agarsiisu:
2.8×4.5039=12.61092 ÿ gara 13tti naannessi
6.85 112.04
= 0.0611388789 ÿ gara 0.0611tti naannessi
irratti kan argamu
33. 33.
Keemistirii Kutaa 9 3.
Lakkoofsa sirrii hiika irraa argamu(kan akka1ft,12in,

bakka 12 lakkoofsa sirrii ta’etti) yookiin lakkoofsa wantootaa lakkaa’uudhaan akka lakkoofsa daangaa hin
qabneetti fudhatamuu danda’a.
Fakkeenya 2.5 Lakkoofsota barbaachisoo
Safartuuwwan armaan gadiitiin baay’ina fakkiiwwan barbaachisoo ta’an murteessii:(a)394cm,(b) 5.03 g (c) 0.714
m, (d) 0.052 kg, (e) 2.720 × 1022 atoomota, (f ) 3000 mL.
Furmaata: (a)Sadii, sababni isaas tokkoon tokkoon dijiitii dijiitii zeeroo hin taane waan ta’eef. (b) Sadii, sababni
isaas zeeroon dijiitii zeeroo hin taane gidduu jiru barbaachisaa waan ta’eef.(c)Sadii,sababni isaas zeeroon dijiitii
zeeroo hin taane isa jalqabaa irraa hafe lakkoofsa guddaa waan hin lakkaa’amneef.(d)Lama.Sababni tokko(c).(e)
Afur, lakkoofsi tokko caalaa waan ta’eef, zeeroowwan gara mirga qabxii kurnyee lakkaa’an hundinuu fakkiiwwan
barbaachisoo ta’u.(f)Kun haala wal-xaxaa ta’e.Lakkoofsi fakkiiwwan barbaachisoo ta’an afur(3.000×103 ), sadii
(3.00 × 103 ), lama (3.0 × 103 ), ykn tokko ( 3 × 103 ).Fakkeenyi kun maaliif yaadannoo saayinsii lakkoofsa sirrii
fakkiiwwan barbaachisoo ta’an agarsiisuuf itti fayyadamuu akka qabu agarsiisa.
Shaakala 2.5
Lakkoofsa gurguddoo: 1.1.
Tokkoon tokkoon kanneen armaan gadii irratti baay’ina fakkiiwwan barbaachisoo ta’an murteessuu
safartuuwwan: 1.1.
icha. 35 mL d. 7.2 × 104 molakiyuulota
b. 2008 g Dha. 830 kg.

c. 0.0580 m3 ta’a
Shaakala 2.6
1. Hojiiwwan herregaa: Hojiiwwan herregaa armaan gadii hanga lakkoofsa sirrii fakkiiwwan
barbaachisoo ta’anitti raawwadhu:a. 11,254.1 g
+ 0.1983 g d. 0.0154 kg ÷ 88.3 mL ta’a
b. 66.59 L – 3.113 L ta’u Fi. 2.64×103cm + 3.27×102 ta'a
c. 8.16 m × 5.1355 ta’a cm.
2. Fakkiiwwan Gurguddoo(Dabala fi Hir’isuu) .

qeenxee. 37.24 mL fi 10.3 mL itti dabali.
b. 27.87 g irraa 21.2342 g hir’isi.

3.Lakkoofsa Guddaa(Baay’isuu) .
Bal’inni reektaangilii bal’inni isaa seentimeetira 1.23 fi dheerinni isaa seentimeetira 12.34 meeqa?
34. 34.
2.1.7 Nootashinii Saayinsaawaa fi Bakka Kurnyee
Yaadannoo saayinsii kan fayyadamnu yeroo lakkoofsa baay’ee guddaa fi baay’ee xiqqaa ta’e waliin
qabnu. Fakkeenyaaf, warqeen giraama 197 tilmaamaan atoomota warqee 602,000,000,000,000,000,000,000
of keessaa qaba.
Ulfaatina atoomii warqee tokkoo tilmaamaan 0.000 000 000 000 000 000 000 327 giraama. Lakkoofsota
guddaa fi xiqqaa akkasii fayyadamuu keessatti zeeroo hunda barreessuun mijataa
miti.Inscientific(exponential)notation,weplaceonenonnonzenodigittotheleftofthedecimal.
602,000,000,000,000,000,000,000 = 6.02×1023 ta’a
23 bakka gara bitaatti, kanaaf eksaapooneentiin 10 23 dha

0.000 000 000 000 000 000 000 327 =3.27×10-22
Bakka 22 gara mirgaatti, kanaaf eksaapooneentiin 10 -22 dha.

Adeemsi faallaa lakkoofsota bifa eksaapooneenshiyaalii irraa gara bifa kurnyeetti jijjiira.
Fakkeenya 2.6 Jijjiirraa Yuunitii

Ångstrom (Å) yuunitii dheerina, 1×10-10 m,kan iskeelii mijataa raadii atoomotaa irratti ibsuuf kennudha.
Raadiyoonni atoomotaa yeroo baay’ee naannoo meetiraan ibsama. Raadiyaasiin atoomii fosfarasii 1.10
Å dha. Fageenyi seentimeetiraan ibsame maali
fi naannoo meetiraa?
Karoora
Walqixxummaa 1 Å= 1×10-10m, 1 cm = 1×10-2 m, fi 1nm = 1× 10-9 m fayyadamnee faaktaroota yuunitii

1.10 Å gara yuunitii barbaadamutti jijjiiran ijaarra.
Furmaata: Mee x dheerinni yuunitii cm fi y dheerinni nm haa ta’u.
1 x 10-10 m 0 1cm
x cm = 1.10 10 A A x x = 1.10 x 10-8 cm ta’a
1 x 10-2 m
1 x 10-10 m 1nm
x = 1.10 x 10-1 nm ta’a
y nm= 1.10 ta’a 0 A x 10 A 1 x 10-9 m ta’a
Shaakala 2.7
Shallaggii Jildii
Fosfoorusaatoomisspherikii akka ta’e yoo fudhanne;volumein isaa Å3 shallaga ,.
cm3, . fi
4. 4.
nm3 . Foormulaan ulfaatina ispheerii tokkoo V = olii dha.
3. 3.
ÿr jechuun ni danda’ama
Fakkeenya ilaali
3. 3.
35. 35.
Keemistirii Kutaa 9 2.2
Keemistirii akka Saayinsii Yaaliitti
ÿ mala saayinsaawaa ni ibsa;
ÿ tarkaanfiiwwan gurguddoo mala saayinsii ibsu;
ÿ
rakkoo furuu irratti mala saayinsaawaa fayyadamuu;
ÿ dandeettii yaaliikeemistirii tokko tokko agarsiisu;
ÿ hojimaata gabaasa laabraatoorii barreessuu ni ibsu.
Keemistirii baay’inaan saayinsii yaalii yoo ta’u, beekumsi guddaan qorannoo laabraatoorii irraa argama.
Kana malees, haa taÿu malee, keemistiin yeroo harÿaa kompiitara fayyadamuun caasaa maaykirooskoopii
fi amaloota keemikaalaa wantootaa qorachuu ykn meeshaalee elektirooniksii ulfaataa taÿan fayyadamuun
faalama ofumaan gadi lakkifamu ykn wantoota summii biyyee tokko keessa jiran xiinxaluu dandaÿa.
Yeroo ammaa kana daangaawwan baayoloojii fi qoricha keessatti hedduun sadarkaa atoomotaa fi
molakiyuulota yuunitii caasaa qorannoon keemistrii irratti hundaa’e irratti qoratamaa jiru.
Keemistoonni qoricha haaraa qopheessuu fi qorannoo qonnaa irratti hirmaatu.

Kan biraa maaltu jira, madda anniisaa bakka bu'iinsa waliin rakkoo faalama naannoo kanaaf furmaata
barbaadaa jiru. Akkasumas indaastiriiwwan baay’een isaanii, oomishni isaanii maal iyyuu yoo ta’e,
bu’uura keemistrii qabu. Fakkeenyaaf, keemistoonni poliimaroota (molakiyuulota baay’ee gurguddoo)
kan oomishtoonni meeshaalee adda addaa, uffata,meeshaalee nyaata bilcheessuu,qaamota
namtolchee,fi meeshaalee taphaa dabalatee hojjechuuf itti fayyadaman hojjetaniiru.
Keemistirii ragaa irratti hundaa’a. Ibsi keemikaalaa hundi yaalii irratti hundaa’a.
Keemistirii qaama saayinsii ammayyaati. Mala yaalii saayinsii hunda qooddata. Argannoowwanii fi yaad-
rimeewwan haaraa saayinsii biroo irraa argamanis fayyadamuun yeroon fooyya’a. Dabareen isaas
meeshaalee ti’oorii fi yaalii saayinsii adda addaatiif ni kenna. Baayoloojii fi Ji’ooloojiin taateewwan
keemikaalaa gadi fageenyaan osoo hin hubatin qoratamuu hin danda’u. Dhugumayyuu, keemistiriin
hojiirra oolmaa garaa garaa waan qabuuf, yeroo baayÿee “saayinsii giddu galeessaa” jedhamee
waamama.
2.2.1 Mala Saayinsii
Gocha armaan gadii gaggeessuun argannoo kee dareetti

dhiheessi.
qeenxee. Borsaa pilaastikii wantoota adda addaatiin guutame walitti qabaa

kan barsiisaa keessaniin kenname.
b. Gaaffii waa’ee boorsaa keetii deebisuu barbaaddu irratti
murteessii. Barreessaa. (Boorsaa hin banin)
36. 36.
c. Deebiin gaaffii keetii maal ta'uu akka danda'u tilmaami.

Barreessaa. (Boorsaa hin banin)
d. Borsaa keessan banaatii gaaffilee deebisaa.
e. Lakkoofsa waliigalaa meeshaalee lakkaa’uu kee mirkaneessi.
Amma, kutaan gochichaa (a, b, c, d, ykn e) kamtu jechoota

saayinsii:yaada,daataa walitti qabuu, yaalii fi kkf akka seensisu
irratti mari’adhaa.
Gocha 2.4
Mala Saayinsaawaa
Mala Saayinsii Maaltu?Maalli Saayinsaawaa gargaarsa saayintistoonni taateewwan uumamaa kamiyyuu

qorachuuf, mirkaneessuuf ykn bifa sirrii fi amanamaa ta’e ijaaruuf yaalan. Isaanis kaayyoo qorannoo
saayinsii fi bu’aa saayinsiidhaan xiinxaluudhaan gara xumuraatti ga’uuf bu’uura kaayyoo (objective
framework) uumuudhaan kan raawwataman yoo ta’u kunis ilaalcha jalqaba irratti taasifame kan deeggaru
yookiin kan faallessudha.
Tarkaanfiiwwan Mala Saayinsaawaa
Malli saayinsii kufaatiin kun ilaalcha jalqaba irratti godhame xiinxaluuf kan ta’u ta’us akkaataa ilaalcha
kenname kamiyyuu barbaachisutti tarkaanfiiwwan adda addaa fudhataman jiru. Haa ta’u malee, tartiiba
tarkaanfiiwwan mala saayinsii akka waliigalaatti fudhatama qabu kan fakkii 2.6 irratti agarsiifame jira.
Fakkii 2.6 Adeemsa qorannoo keemistirii fi hariiroo isaanii qorachuu keessatti tarkaanfiiwwan gurguddoo
afran.
37. 37.
Keemistirii Kutaa 9
An.
Ilaalchafi bocaGaaffi:Kun mala saayinsaawaa tarkaanfiin jalqabaati. Tokko jalqabuuf ilaalchi tokko gara
gama ykn taateewwan uumama cufaa ilaalamuu danda’an kamiyyuu taasifamuu waan qabuuf gama sana
ilaalchisee gaaffiin gaafatamuu qaba. Fakkeenyaaf, “Halkan samiin maaliif gurraacha’a? ykn “Qilleensi
maaliif hin mul’atu?”
ii. Daataa Walitti QabuufiYaada:Itti aansuunis mala saayinsii keessatti hirmaata, daataa walqabatee jiru hunda
walitti qabuun ilaalcha irratti hundaa’uun yaada (hypothesis) bocuudha.
Yaadni (hypothesis) sababa taateewwan sanaa, bu’aa isaa ykn hariiroo inni taateewwan biroo kamiyyuu
wajjin qabu ta’uu danda’a.
iii. Yaada (hypothesis) Qoruu: Yaadni (hypothesis) erga godhamee booda, karaa saayinsaawaa ta’een qoratamuu
qaba.Saayintistoonni kun yaalii gaggeessuudhaan godhu.Kaayyoon yaalii kanaa yaadni (hypothesis)
ilaalcha addunyaa keessatti godhame waliin walii galuu fi kan faallessu ta’uu isaa murteessuudha.Amantaan
yaadni (hypothesis) bu’aa yaalii irratti hundaa’uun dabaluu ykn hir’achuu isaa murteessuudha.
iv. Xiinxala fi Xumura: Tarkaanfiin kun bu’aa yaalii murteessuuf adeemsa herregaa fi saayinsii biroo sirrii ta’etti
fayyadamuu of keessatti qabata.Xiinxala irratti hundaa’uun adeemsi gochaa gara fuula duraa murteessuu
ni danda’a. Daataan xiinxala keessatti argame yaada (hypothesis) waliin kan walsimu yoo ta’e fudhatama
qaba. Yoo hin taane, garuu diduudormodifiedfinalyzedagain ta’a.
Yaadni (hypothesis) tokko yaalii tokko gochuun mirkanaa’uu ykn diduu akka hin dandeenye yaadatamuu qaba.
Hanga garaagarummaan daataa fi bu’aa irratti hin jirretti irra deddeebiin hojjetamuu qaba. Garaagarummaan hin
jirree fi yaadni (hypothesis) shakkii malee yeroo mirkanaa'u,itisacceptedasa'theory'.
2.2.2 Dandeettiiwwan Yaalii Keemistirii Tokko Tokko

Seerota Nageenya Laaboraatoorii
Mana keessatti, kutaa nyaataa fi mana fincaanii bakka balaan irra caalaan itti mudatudha. Laaboraatooriin
keemikaalaa balaa walfakkaataa kan fidu ta’us yeroo hunda seera nageenyaa armaan gadii yoo eegame daree
kamiyyuu caalaa balaa qabaachuu hin danda’u. Irra caalaan isaanii sammuu qulqulluu salphaa irratti kan
hundaa’anidha.
Amalli itti gaafatamummaa qabu barbaachisaa dha. Balaa asiidotaa fi keemikaalota dhangala’an 1. fi
meeshaaleen geejjibaa caccaban gocha yaada malee uumaman baay’ee guddaa waan ta’aniif obsuu hin danda’u.
2. Yeroo hunda laaboraatoorii fi naannoo keemikaalli itti kuufamu ykn qabamu kamiyyuu keessatti eegumsa ijaa
mirkanaa’e uffachuu. Kan kanaan ala ta’e qajeelfamni ifa ta’e faallaa kanaa barsiisaa keetiin yeroo
kennamu qofa.
3. 3. .
Yaalii hayyama hin qabne tokkollee hin raawwatin. Kunis hamma qajeelfama kenname qofa fayyadamuu
dabalata, kana caalaa fayyadamuu hin dabalatu. Qajeelfama maanuwaalii laabraatoorii keessa jiru irratti
shakkii yoo qabaattan barsiisaa keessan mariisisaa.
4. Yeroo kamiyyuu laaboraatoorii keessatti hin xuuxan.Balaa ibiddaa xuuxuu qofa miti,garuu tamboo xuuxuun
keemikaalota qilleensa laabraatoorii keessa jiran (akka danfaa fi akka dafqaatti) gara sombaatti harkisa.
5. 5. .
Balaa yoo ta'e,barsiisaa waami.Iddoo waajiin hubadhu
38. 38.
meeshaalee dhaamsuu fi shawaara nageenyaa amma yoo barbaachise itti fayyadamuu akka dandeessan.
6. 6. .
Miidhaawwan barsiisaa keessaniif yeroo tokko gabaasaa.Miidhaawwan baay’ee gubbaa irraa kan hafe,ciraa,
gubaa, ykn dafqa afuufamuuf yaala fayyaa argachuun isin irraa eegama.
7. Laaboraatoorii keessatti waanuma fedhe nyaachuu fi dhuguu dhiisuu.
8. Dafqi gosa kamiyyuu hafuura baafachuu irraa fagaachuu.
9. Ujummoo keemikaalaan guutuutti afaan xuuxuu gonkumaa hin fayyadaminaa.Yeroo hunda itti fayyadama
meeshaa xuuxuu.
10. Laaboraatoorii keessatti gonkumaa kophaa kee hin hojjetinaa. Yoo xiqqaate namni biraa tokko kutaa tokko keessatti
argamu qaba. Kana malees, barsiisaan kee dafee argamuu qaba.
11. Laaboraatoorii keessatti kophee uffachuu. Balaa geejjibaa cabe irraa kan ka'e miila qullaa ta'uun dhorkaadha. Balaa
keemikaala dhangala’uu irraa kan ka’e saandaloonni dhorkamaniiru.
12. Rifeensa dheeraa fi uffata laaftuu(kan akkasii)laaboraatoorii keessatti daangessuu.Isanis ibidda qabachuu ykn
keemikaalaan faalamuu danda'u.a. Eproonii laabraatoorii ykn kootiin
laabraatoorii yeroo hunda eegumsa kenna. Uffata salphaatti gubatu (huccuu sinteetikii fi salphaa) yeroo uffattu
eproonii mana yaalaa ykn kootiin mana yaalaa barbaachisa.
b. Uffata dulloomaa gara laaboraatooriitti uffachuun gaariidha, sababiin isaas akka waliigalaatti uffata haaraatti
laaftuu fi gubachuu kan hin dandeenye waan ta’eef, bakka buusuuf qaala’aa miti.
13. Yeroo hunda bakka hojii keessan sirrii ta’e qabadhaa. Dhangala’aa fi geejjibaa cabe hatattamaan qulqulleessi. Jeeqamni
hojii kee suuta jechuu qofa osoo hin taane balaa sitti fida.
Bakka hojii keessanii qulqulleessuu, fuula isaa haxaa’uu fi keemikaalotaa fi meeshaalee hunda kaa’uu dabalatee,
dhuma yeroo laabraatoorii irratti.
14. Yeroo dhangala’oo ho’iftan of eeggannoo godhaa;“bumping” akka hin taaneef chips boba’aa itti dabaluun.
Dhangala’oonni abidda qabsiisan kanneen akka iiteer, haayidirookaarboonii, alkoolii, aseetoonii fi kaarboonii
daayisalfaayidii gonkumaa abidda banaa irratti ho’uu hin qaban.
15. Yeroo hunda yeroo walitti makaman asiidota bishaan keessa naquu. Yoo kana hin taane asiidiin sun facaasuu danda'a, .
yeroo baay’ee baay’ee jeequmsaan. Asiidii bishaan keessa naquu.
16. Kubbaa laastikaa tuubii geejjibaa ykn ho’a safartuu irratti dirqisiisinaa. Tuubii fi dhaabbii gilsaaroolii ykn bishaaniin
dibadhu. Harka keessan eeguuf waraqaa ykn huccuu toweling fayyadamuu. Gilaasii gara dhaabbii sanatti dhihoo
jiru qabadhu.
17. Ergamtoota dhangala’oo garmalee baay’ina xiqqaa sinqii gadi dhiquudhaan gatuu.
Waa’ee baay’ina guddaa barsiisaa mariisisaa. Jajjaboo qamadii keessatti gatuu. Gonkumaa ri’ajantoota gara
qaruuraa kennuutti hin deebisinaa.
18. Yaalii kana sirriitti dubbisuun gara laaboraatoorii osoo hin dhufin dura gaaffilee prelab keessatti dhiyaatan deebisi.
Barataan qophii hin qabne nama kutaa sana keessa jiru hundaaf balaadha.
19. Laaboraatoorii keemistrii keessatti dhangala’aan baay’inaan mul’ata. Tuuboonni qorannoo ho’ifaman ykn makaa
walnyaatinsaa of keessaa qaban gonkumaa nama tokkotti akeekuu hin qaban. Gocha kana ollaa tokko irratti yoo
ilaalte, yoo barbaachise isa ykn barsiisaa wajjin haasa’i.
20. Harka keessan irratti ciccituu yoo qabaate, baandaajiidhaan haguuggachuu ykn guwaantii laabraatoorii sirrii ta’e uffachuu
keessan mirkaneessaa.
21. Dhumarratti, hunda caalaa immoo waan hojjettu irratti yaadi. Dursitee karoorfadhu. Hojjedhu
39. 39.
kitaaba nyaata bilcheessuu miti. Waan hojjettu kanaaf yoo hin yaadne balaadhaaf of saaxila.
Thefirstandforremostruleofnylaboratoriesstobesafe!Kun ifa fakkaata,garuu namoonni yeroo baayyee sababa tokkoon ykn kan
biraatiin pirootokoolii nageenyaa tuffachuun ofii isaaniis ta'e namoota naannoo isaanii jiran balaadhaaf saaxilu. Wanti hundarra
gaariin ati gochuu dandeessu yeroo hunda pirootokoolii nageenyaa hunda hordofuu kee mirkaneeffachuudha.
Goggles nageenyaa mana yaalaa keemistrii hunda keessatti uffachuun barbaachisaadha. Isaan uffachuu dhiisuun balaa ija
namaa aarsuu fi balaan yoo mudate ija jaamsuu sitti fida.
Cophni asiidii xiqqaan yeroo barbaadetti meeshaa sana keessaa dhangalaÿuu dandaÿa. Dhaabbataan jaamsuu caalaa nageenya
gaarii qaba!Guwaantiin laateeksii yeroo keemikaalli mancaasu harka keessan irratti dhangala'uu danda'utti fayyadamuu qaba.
Eproonii ykn kootiin mana yaalaa yoo dhangala’e ykn bishaan dhangala’es miidhaan akka hin geenye ittisuu danda’a.
Biikirri meeshaa baay’ee mana yaalaa baay’ee keessatti argamudha. Keemikaalota walitti makuu, sochoosuu fi hoo’isuuf oola.
Biikeroonni baay’een isaanii dhangala’uuf gargaaruuf qarqara isaanii irratti dhangala’oo qabu. Akkasumas yeroo baay’ee
naannoo qarqara isaaniitti funyaan fi mallattoo ulfaatina isaan of keessaa qaban safaruuf kan qaban yoo ta’u, dhangala’oo
safaruuf karaa sirrii ta’uu baatus. Biikers guddina adda addaa qaba.
Funyaan naannoo qarqaraatti fiigu irraa kan ka’e, golgaan biikiif ta’u hin jiru. Haa taÿu malee, banaa sana akka hin faalamne
ykn akka hin dhangalaane gochuuf, geejjibni saÿaatii itti fayyadamuu ni dandaÿama.
Fakkiin 2.7 meeshaalee laabraatoorii yeroo baay’ee itti fayyadaman tokko tokko agarsiisa.
Crucible tongs kan jedhaman Deeggarsa ring Bunsen burner Dhaabbata ring Scoopula Tuubii qorannoo
burushii
Qabduu tuubii
Kilaampii faayidaa Sadii sadii suphee Gaazii wayaa qorannoo Ispaatulaa
Raakkii tuubii
qorannoo
Dishiin danfisuu
Fiilaaskii Siliindarii Funnel
Biiker Elenener flask
Firaansi eebbifame Crucible & .
uwwisuu
Qoricha Sa'aatii
Piipeetii Piipettii
Qaruuraa dhiqachuu Tuubaa qorannoo Buret dropper jedhamuun beekama koochoo
eebbifame volumetric
Fakkii 2.7 Meeshaalee Laaboraatoorii yeroo baay’ee itti fayyadaman.
40. 40.
Meeshaalee laabraatoorii
Meeshaalee laabraatoorii beektuu fi fakkii 2.7 irratti hin mul’anne
tarreessi . Fayyadama isaanii ibsi. Isaan keessaa kamtu safartuuf
oolu?
Gocha 2.5
2.2.3 Gabaasa Laaboraatoorii Barreessuu

QEENXEE.
Gabaasa Laaboraatoorii Duraa
Tokkoon tokkoon yaalii maanuwaalii kana keessatti gabaasa laabraatoorii duraa (pre-lab) of keessatti
qabata. Gabaasni prelab osoo yaalii laaboraatoorii keessatti hin jalqabamin xumuramuu qaba. Kaayyoon
isaas adeemsa waliin walbaruu mirkaneessuu fi yeroo laabraatoorii daangeffametti itti fayyadama gahumsa
qabu kennuudha. Gaaffiiwwan prelab seensa fi adeemsa yaalii of eeggannoodhaan erga dubbisanii booda
deebii argachuu danda’u. Shallaggiin saamudaa yeroo tokko tokko daataa walitti qabamuu qabuu fi
akkaataa itti ilaalamu irratti hubannoo kennuudhaaf hammatama. Barsiisaan kee gabaasa prelab walitti
qabuu mannaa prelab quizs kennuu filachuu danda’a.
B. B.
Gabaasa Laaboraatoorii
Laaboraatooriin gaariin yaalii raawwachuuf tarkaanfii xumuraa barbaachisaa dha.Itisin haala kanaan waan
hojjettee fi waan argatte itti himtu.
Inni tokkicha, yeroo baay’ee, bu’aa gabaasuu waan ta’eef, sirnaan qophaa’uun barbaachisaa dha.
Gabaasni laabraatoorii wixinee xumuraati.Assuchitisalwayswrittenininkortyped.Gabaasni laabraatoorii

atyped barreeffamni harkaa kee dubbisuun yoo sitti ulfaate barbaachisaadha. Haquun ykn bakki
qaxxaamuree jiru jiraachuu hin qabu. Wixineen jalqabaa gabaasa laabraatoorii sababa lamaaf dabtara
laabraatoorii keessan keessa jira.
1. 1. .
Yaaliin jalqabaa irratti waan hunda sirrii ta'e argachuun kee hin oolu, akkasitti, wixinee jalqabaa
portfoormii ofii isaa irratti barreeffame baay'ee jeequmsa ta'uu danda'a.
2. 2. .
Yoo gabaasni mataan isaa bade ykn bade, gabaasa sana dabtara irraa salphaatti fi saffisaan irra
deebitee barreessuu dandeessa.
Gabaasni laabraatoorii sirrii ta’uun barbaachisaa dha. Qorannoon akka agarsiisutti hojiin walfakkaataan
bifa sirrii fi sloppy ta’een yeroo dhiyaatu, bifa sirrii ta’e yaada fooyya’aa qaba. Hojiin sirrii ta’e barreessaan
dhimmicha akka beekuu fi dhimma itti ba’u agarsiisa
wanta.
Daataan hundi lakkoofsa fi yuunitii barbaachisoo sirrii ta’an waliin dhiyaachuu qaba.Yuunitiin dhiisuun
dubbisaan guddina lakkoofsa gabaafame beekuun rakkisaa ta’a.
Akkasumas lakkoofsa dogoggoraa lakkoofsa barbaachisaa ta’e barreessuun hamma waa’ee
41. 41.
precisionofthedata.Lakkoofsi baay'ee barbaachisaa ta'e salphaatti lakkoofsa qabatamaan beektu caalaa sirritti akka
hin beekne.
Gaaffiiwwan hundi hima guutuu fi caasluga sirrii ta’een deebi’uu qabu.

Deebii barreeffamaa keessatti gabaabduun hammatamuu hin qabu. Hima sagalee ol kaastee dubbisi
hiika akka qabu mirkaneessuuf.
Shallaggiin sample kee kaayyoo isaaniitiin waamamuu qaba,fakkeenyaaf;“massof the liquid”. Shallaggii keessaa
lakkoofsi hundi yuunitii sirrii fi lakkoofsa sirrii fakkiiwwan barbaachisoo ta'an qabaachuu qabu.
Gabaasaaleen laabraatoorii fuula tokkoo ol dheeratan yookaan walitti hidhamuu qabu yookaan maqaa kee fi
lakkoofsa fuula fuula tokkoon tokkoon isaanii mirga gubbaa irratti qabaachuu qabu.
Fakkeenyaaf:TerhasAsgedom,page2of4pages.Kun barsiisaan osoo hin beekin fuula dogoggoraan bakka buusuuf
caalaatti rakkisaa ta'a. Fuula walitti qabuuf waraqaa ykn golee cicciruu fayyadamuun fudhatama hin qabu. Gabaasni
illee guyyaa qabaachuu qaba.
Giraafilee
Giraafiin deetaa bifa fakkiitiin dhiyeessuuf kan gargaaru yoo ta’u, akka dubbisaan salphaatti qabamuu danda’uuf.
Darbee darbee, giraafiin adeemsa tokko hordofuuf fayyadama. Hubadhu, kaarviin sirri hundarra gaariin karaa
qabxiiwwan deetaa akka kaafamu. Kun tuqaawwan walqabsiisuu wajjin tokko miti;qabxileen deetaa hundi sarara
irratti hin kufan.Yeroo baay’ee,haa ta’u malee, agiraafiin akkamitti deetaa sarara qajeelaa akka ta’e agarsiisuuf itti
fayyadama.Sararrii kaafame mul’ataan tilmaamamuu (“ijaan”) yookiin herregaan shallagamuu danda’a. Giraaphii
gaariin amaloonni barbaachisoo ta’an hedduutu jiru.
1. 1. .
Siiqqeewwan lakkoofsaa fi asxaa qabaachuu qabu. Abscissa jechuun siiqqeewwan mirgaa gara bitaatti ykn
siiqqeewwan qajeeloo ykn siiqqeewwan x ti.
2. 2. .
Giraafichi mata duree qabaachuu qaba. Waa’ee giraafii yeroo dubbannu yeroo hunda jalqaba irratti pilaatota
baay’inaan kaafna.
3. 3. .
Qabxiileen deetaa gonkumaa akka tuqaa xixiqqootti giraafii hin godhan. Namni tokko geengoo xixiqqoo,
geengoo xixiqqoo tuqaa keessaa qaban, fannoo, urjii ykn X fayyadamuu danda’a. Yoo tuqaaleen fayyadaman,
deetaan salphaatti giraafii irratti ni bada ykn “uumama” inkii karaa irraa maqeen.
4. Qabxiilee deetaa dabalatee sararoonni giraafii irratti mul’atan kamiyyuu ibsamuu qabu. Haala kanaan sararri
kaafame mata duree keessatti “(visually estimated best straight line)” jedhamee ibsameera.
5. 5. .
Iskeeliin siqqeelee hamma danda'ametti giraafiin fuula akka guututti sirreeffamuu qaba.
Safartuuwwanii fi Dandeettii
Keemistirii baay’ee saayinsii yaalii yoo ta’u, safartuuwwan of eeggannoo fi sirrii ta’an hundee yaalii hiika qabuudha.
Kanaafuu, barataan jalqabaaf meeshaalee safartuu waliigalaa fayyadamuun akkamitti safartuuwwan saayinsii sirnaan
akka raawwataman barachuun barbaachisaa dha. Barataan dinqisiifannaa barbaachisummaa safartuuwwanii fi gara
42. 42.
tooftaa baratame yaalii addaa waliigalaa tokkotti hojiirra oolchuu.
Yaalii armaan gadii keessatti safartuuwwan ulfaatinaa fi ulfaatinaa akkamitti akka raawwatamuu fi madaalliin
safartuuwwan baay’ina fakkiiwwan gurguddoo galmaa’an keessatti akka calaqqisan ni beekta.Safartuuwwan
heddumminaa fi ulfaatinaa kunniin booda dhangala’aa (1) barruu sibiilaa fi (2) furmaata soogidda mala
adda addaa lamaatiin murteessuuf ni fayyadamu. Dhumarrattis bu’aan safartuuwwan dhangala’aa sirrii fi
sirrii ta’uu isaanii ilaalchisee ni madaalama.
Dandeettiin wanta tokkoo amala isaa isa bu’uuraa fi faayidaa qabu keessaa isa tokko. Akka qabeentaa
cimaatti reeshiyoo ulfaatina wanta tokkoo fi ulfaatina isaa waan ta’eef baay’ina meeshaa safarame irraa
walaba dha. Dansiin wanta tokkoo mala adda addaatiin murtaa’uu danda’a. Yaalii kana keessatti madaallii
fayyadamuu shaakaltee ulfaatina safarta. Kana malees, siliindarii eebbifamee fi piipettii fayyadamuun
akkaataa ulfaatina safartu ni baratta akkasumas akkaataa piipettii safartu ni baratta. Bu’aawwan walbira
qabuun shallaggii giddugaleessa firaakshinii jijjiirama (relative average deviation) kan taasisu yoo ta’u,
kunis safartuu sirrii ta’uu yaalii ti.
Qabeenya cimaa fi bal’aa
Jechoota amaloota ciccimoofi bal’aa ta’an ibsi.Fakkeenyota qabiyyee

cimaa fi bal’aa tarreessi.
Gocha 2.6
Akkasumas, haala barruu sibiilaa keessatti, bu’aan dhangala’aa barruu safaruu gatii dhangala’aa barruu
sanaaf fudhatama qabuun walbira qabamee ilaalamuu danda’a. Kanaanis dogongorri firaakshinii (safartuu
sirrii ta’uu) dhangala’aa barruu sanaaf murtaa’uu danda’a. Kutaaleen Seensa hojjetaa laabraatoorii kanaa
keessatti argaman sirritti, sirrii ta’uu, fakkiiwwan gurguddoo fi kitaaba yaadannoo laabraatoorii ilaallatan
yaalii kana raawwachuu dura of eeggannoodhaan qoratamuu qabu.
Meeshaalee fi Keemikaalota
Sibiilota siliindarii (Al, Cu, naasaa), tilmaamaan seentimeetira 51 (daayameetira), seera safartuu (mm
keessatti eebbifame), piipettii dabarsoo 20ykn 25 mL, biikirii 50 mL, siliindaroota
eebbifaman(10fi50mLor100mL),125mLErlenmeyerflask,stopper,thermometers,fi madaallii sirritti hanga 1
mg. Falmii soogidda guutuu (NaCl fi/ykn KCl mijataa dha) – gara 36 g NaCl barbaachisa/100 mL. Yeroo
Tilmaamame: Sa'aatii 2-3
Of eeggannoo Nageenyaa
Seera nageenyaa irra deebi’ii ilaali. Barruu sana siliindarii eebbifame keessa galchuu keessatti of
eeggannoo addaa godhaa.Donotdropitin!Siilindarri geejjibaa cabsuu danda'a.Pipeting yeroo hunda meeshaa
xuuxuu fayyadamuun hojjetamuu qaba. Gonkumaa afaaniin hin xuuxinaa.
43. 43.
Hojimaata
Safartuuwwan hunda dabtara laabraatoorii keessan keessatti inkiidhaan galmeessi. Safartuuwwan ulfaatinaa
faayidaa qabaniif madaallii miiraa sirnaan fayyadamuun murteessaadha. Akkasumas, pipeting mala baay’ee
faayidaa qabu, sirrii fi beekamaa ta’ee fi dhangala’oo baay’ee sirrii ta’e dabarsuudha.
Kanaafuu, barsiisaan jalqaba yeroo laabraatoorii irratti tooftaalee madaallii fi pipet gaarii dareedhaaf agarsiisuu
qaba. Maaloo hubadhaa, yeroo kutaan yaalii sanaa qajeelfama “Irra deebi’i . . . yeroo lama,” kutaan tokkoon
tokkoon isaa hamma sadiitti raawwatamuu qaba: jalqaba irratti fi irra deddeebiin lama.
Kutaa I: Safartuuwwan
A. Safartuuwwan Heddumminaa
Qajeelfama madaallii booda, yeroo yaalii fayyadamuuf madaallii filachuuf ni ramadama ykn ni hayyamama.
1. Erga qaruuraa qulqulleessinee booda madaallii zeeroo gochuu.

2. Ulfaatina bishaan qulqulluu goggogaa 50 mL gara ±0.001 g dhiyootti safaruu.
3. Ilaalcha kee kallattiin dabtara mana yaalaa keessatti galmeessi, inkiidhaan.
4. Biiker sana qaruuraa keessaa baasuu. Ammas, balance pan qulqulleessuun zeero the
madaallii.
5. Biikerii isa duraa (tarkaanfii 2) madaaluun bu’aa isaa galmeessi.

6. Tarkaanfii 4 fi 5 yeroo tokko dabalataan irra deebi’i.
7. Safartuuwwan ulfaatina sadan irraa, ulfaatina giddugaleessaa biikichaa shallagi.
8. Madaallii lammaffaa (madaallii tokko qofa) fayyadamuun tarkaanfii 4 fi 5 irra deebi’i.
9. Madaallii sadaffaa (madaallii tokko qofa) fayyadamuun tarkaanfii 4 fi 5 irra deebi’i.
B. Safartuuwwan Sagalee
Fayyadama piipettii: Piipeettii fayyadamuun ulfaatina dhangala’aa sirritti safaruuf wantoota hedduu ilaaluu qabda.
Irra caalaan piipeettoonni voluumeetrikii ulfaatina murtaa’e of keessaa qabaachuurra osoo hin taane akka
geessuuf kan qophaa’anidha.Kanaaf, dhangala’aan erga dabarfamee booda hammi dhangala’aa xiqqaan fiixee
piipeeticha keessa jira. Gosti piipetti kun bakka tokkotti barmeela sarara safartuu olitti qubee “TD” jedhamuun
mallatteeffameera. Akkasumas, kaayyoo nageenyaaf jecha, gonkumaa afaaniin tuuboo hin fayyadaminaa;kana
jechuun,gonkumaa afaan keessan fayyadamnee dhangala’aa gara tuubootti harkisaa.Yeroo hunda meeshaa
xuuxuu fayyadami.
Piipettii qulqulluu garuu goggogaa ta’e 20 ykn 25 mL fayyadamuu. Dhangala’aa dabarfamuu qabu keessaa
kutaalee xixiqqoodhaan yeroo hedduu dhiqachuu. Jildii barbaadamu safaruuf, yeroo guutinsi
pipettipundertheliquidsurface akka turuuf ulfaatinni dhangala’aa isa safaramuu qabu caalu barbaachisaadha.
Piipeeticha gara dhaabbataatti yeroo qabattu, qilleensa meeshaa xuuxuu keessaa dhidhiittee dhuma guddaa
tuubii sanaa irratti qabi, cimsitee cufiinsa argachuuf. Meeshaa xuuxuu akka hin baane gochuu fi fiixee piipettii
fuula dhangala’aa jalatti cuuphuu, garuu jala meeshaa sanaa hin tuqinaa (Fiixeen ciccitaa dogoggora fida).
Amma meeshaa xuuxuu suuta fi dhangala’aa hayyamuun gadhiisi, kunis tuuboo sana guutuuf gara bakka lamaa
olitti gadhiisi
44. 44.
sararri safartuu barmeela gubbaa irratti barreeffame. Meeshaa xuuxuu daftee baasuu fi sadarkaan dhangala’aan sarara
gadi bu’uu isaa dura quba indeksii keetiin haguuggii(shaakala tokko tokko barbaachisaa ta’uu danda’a). Alaa fiixee isaa
haalluu ykn tishuu qulqulluu ta’een haxaa’i. Fiixeen isaa dallaa meeshaa madda sadarkaa dhangala’aa ol tuquudhaan,
hanga meniscus sirriitti sarara irratti boqotutti akka dhangala’u hayyamaa. Amma piipeeticha meeshaa saamudaa irra
qabadhuutii akka bishaan keessaa bahu hayyami, garuu akka kasaaraa bishaan dhangala’uu irraa of eeggadhu.
Yeroo kutaan piipeeti dhiita’e duwwaa ta’uutti dhihaatu, fiixee isaa gara dallaa meeshaa sanaatti tuquun bishaan baasuu
itti fufaa. Yeroo sadarkaan dhangala’aa gara naannoo fiixeetti gadi bu’u, fiixee sana sekondii 20 dabalataaf gara geelaatti
qabadhuutii sana booda baasi. Dhangala’aa hafe hin afuufinaa.
1. Ho’a laaboraatoorii keessatti safaruu. Barsiisaan kee siif kenna

dhangala’aa bishaanii teempireechara kana irratti argamu.
2. 2. .
Ulfaatina tokkoon tokkoon aliquot bishaanii murteessuuf biikirii 50 mL kutaa A irraa argame walfakkaatu
fayyadami. Biikerii duwwaa irra deebi’anii madaaluu mannaa, giddugaleessa ulfaatina biqii kutaa A keessatti
murtaa’e akka ulfaatina biikirii goggogaa ta’ee fayyadamuun ni danda’ama.
3. Bishaan 20 ykn 25 mL (guddina tuuboo jiruu irratti hundaa’uun) gara

kan 50 mL kan ta’e.
4. 4. .
Hanga bishaanii piipettiin safarame lakkoofsa barbaachisaa ta’etti galmeessi.
5. 5. .
Lakkoofsa fakkiiwwan barbaachisoo ta’an safartuu jildii keessatti galmeessi.
6. Biikerii fi bishaan hanga mg dhiyoo (±0.001 g) madaali.
7. Hanga bishaanii biikicha keessa jiru shallagi.
8. Hanga bishaanii safarame murteessuuf ulfaatina fi dhangala’aa bishaanii fayyadamuu.
9. 9. . Bishaan 20 ykn 25mL safaruuf bakka tuubii siliindarii 50 ykn 100 mL eebbifame fayyadamuun tarkaanfii 3 – 8 irra
deebi’i. Bishaan safaruuf ammas tarkaanfii 3 – 8 irra deebi’ii biikeera 50 mL eebbifame fayyadamuun.
KUTAA II: Dandeettii

A. Dandeettii Barruu Sibiilaa (Yaliiwwan hundaaf barruu sibiilaa walfakkaataa fayyadami.)
1. 1. .
Hafnaan kee zeeroo godhi. Barruu sibiilaa tokko madaallii mg dhiyoo (±0.001 g) irratti miira qabu irratti
madaali.Hojii madaallii guutuu yeroo lama irra deebi’i. Safartuu jalqabaa kan ati argattu safartuuwwan itti aanan
kan ati gootu irratti dhiibbaa akka geessisu hin hayyamin. Tokkoon tokkoon isaanii itti fufuu kee dura madaallii
zeeroo gochuu kee mirkaneessi
safartuu.
2. 2. .
Tokkoon tokkoon maloota armaan gadiitiin ulfaatina barruu sibiilaa murteessii, mala tokkoof safartuu sadii akka
ta’e godhi.Safartuu jalqabaa safartuuwwan itti aanan irratti dhiibbaa akka geessisu hayyamni.
45. 45.

Mala I
Siilindarri eebbifame bishaan gahaa akka baaris cuuphame guutametti galchi. Sadarkaa bishaanii
jalqabaa, fi sadarkaa bishaanii erga barichi cuuphamee booda hamma danda’ametti sirritti hubadhu,
galmeessi. Sadarkaa bishaanii murteessuu keessatti qabxii gadi aanaa meniscus dubbisiitii
qoqqoodinsa iskeelii xiqqaa ta’e bira darbee ulfaatina gara dijiitii tokkootti tilmaami. Bishaan sana
gatuudhaan safartuu kana yeroo lama hamma bishaanii jalqabaa adda ta’een irra deebi’aa.
Giddugaleessa dhangala’aa barruu shallagi.
Mala II
Safartuuwwan barruu sanaa ulee safartuu seentimeetiraan murtaa’een safaruu. Safartuuwwan kana
yeroo lama irra deebi’i. Dimshaashumatti ulfaatina barruu shallagi.
Barri boca siliindarii waan ta’eef, foormulaan ulfaatina siliindarii fayyadamuu akka qabu hubadhu(V=ÿr2
h).Giddugaleessa dhangala’aa baarichaa shallagi.
3. 3. .
Tokkoon tokkoon malaaf, dogoggora fira bu’aa keetii gatii fudhatama qabu akka barsiisaan
kee kenneetti ykn akka wabii akka Kitaaba Qajeelfama Keemistirii fi Fiiziksii keessatti
argamuun walbira qabuun murteessii.
Malleen lamaan keessaa kamtu caalaatti sirrii dha? Ibsuu.
B. Dandeettii Furmaata Soogidda

. Giddugaleessa dhangala’aa furmaata soogidda shallagi.
2. Siliindarii duwwaa fi goggogaa 10 mL eebbifame madaali. Gara 9-10 mL furmaata soogiddaatiin

guuti, hamma danda’ametti ulfaatina isaa sirritti galmeessi, irra deebi’ii madaali. Safartuu kana
yeroo lama irra deebi’i, yeroo hunda saamuda furmaataa adda addaatiin. Giddugaleessa
dhangala’aa furmaata soogidda shallagi.
3. 3. .
Tokkoon tokkoon malaaf giddugaleessa walqabataa jijjiirama bu’aa keetii murteessii.
Malli kamtu caalaatti sirrii dha? Ibsuu.
Gatuu
Furmaata soogidda: Akkuma barsiisaan kee agarsiisutti kanneen armaan gadii keessaa tokko raawwadhu.
qeenxee.
Deebi’ee fayyadamuu: Furmaata soogidda gara meeshaa isaa isa jalqabaatti deebisuu.
b. Wal’aansa/ gatuu: Bishaan tuphaatiin bishaan soogidda1:10 diilalla’uu fi bishaan
yaa’aatiin sinqii gadi dhiqachuu.
c. Gatuu: Furmaata soogidda sana qaruuraa balfaa balfa inorganik jedhamee barreeffame keessa kaa’i.
Gaaffilee
1. Daataa kee irraa, ulfaatina 100 g kanneen armaan gadii keessaa qabate shallagi:
b. furmaata soogidda
c. sibiilaa barruu
2. Deebii gaaffii 1ffaa irraa barruun sibiilaa ykn furmaanni soogidda ulfaatina guddaa qabachuu isaa
murteessii. Deebii kee haala dhangala’oo jajjaboo fi dhangala’oo akka waliigalaatti ibsi.
46. 46.
3. 3. .
Jechoota sirrii fi sirrii ta’an akka isaan gidduutti addaan baasuuf hiika.
4. Bu’aan kee barruu sibiilaa sirrii moo sirrii dha? Ibsuu.

5. Daataa furmaata soogiddaaf qabdu irraa maloota lamaan sirritti madaali. Malli kamtu sirritti akka hojjetamu gochuu
qaba? Dhugumatti malli kamtu caalaatti sirrii dha? Ibsuu.
Safartuuwwan Prelab fi Density

Dandeettii barruu sibiilaa siliindarii murteessuuf jecha odeeffannoon armaan gadii argameera.
Yaali 1.1 1. 1. 2. 2. 3. 3.
Olka’iinsa (cm) . 6.50 6.45 6.44
Daayameetira (cm) 1.1. 1.25 1.26 1.22
Heddummina (g) . 46.683 ta’eera 46.332 ta’e 47.014 irratti kan argamu
Shallaggii armaan gadii deetaa kana irratti, foormulaa fayyadame, lakkoofsota bakka bu’an, fi bu’aa agarsiisi.
Giddugaleessa dhangala’aa barruu shallagi. 1. 1. .

2. Giddugaleessa firaakshinii dhibbeentaa safartuuwwanii shallagi.
3. 3. .
Yoo gatii fudhatama qabu dhangala’aa barichaa 6.70 g/cm3 ta’e , dogongorri firaakshinii dhibbeentaa maali?
4. Safartuuwwan kun caalaatti sirrii moo sirrii dha? Ibsuu.

5. Kaayyoon irra deddeebi’uu safartuu keessatti maali?
Jechoota ijoo
ÿ Sirrummaa ÿ ÿ Lakkoofsa safarame ÿ Lakkoofsa
Safartuu gurguddoo
ÿ Yuunitii bu’aa irraa argame ÿ Yaadannoowwan saayinsaawaa
ÿ Bakka kurnyee ÿ ÿ Mala saayinsaawaaÿ Yuunitii

Dogoggora SI ÿ Durdurii
ÿ Lakkoofsa sirrii
ÿ Nageenya laaboraatoorii ÿ Sirrummaa
ÿ Meeshaalee laabraatoorii ÿ Safartuu ÿ Mirkanaa’uu dhabuu
Cuunfaa Kutaa
Sirni Idil-addunyaa (SI) filannoo addaa yuunitii meetirikii fayyadama. Yuunitii bu’uuraa torba durtii waliin walitti
makamee yuunitii jijjiiramaa argachuuf qacara.Yuunitoonni baay’ina biroo kanneen irraa argamu.
Yuunitii SI keessatti argame baay’ina akka ulfaatinaa yookiin dhangala’aa argachuuf, yuunitii tuqaa baay’inaaf hima
walqixaa qofa bakka buusta.SIyunitiiwwan keemistiri dabalatee saayinsii hunda keessatti hangoota fiizikaalaa ibsuuf
itti fayyadamu.
47. 47.
Scientificnotation baay'ina baay'ee guddaa fi baay'ee xiqqaa ta'e qabachuuf nu gargaara. Baay’inni safarame irra caalaan
isaa hanga tokko sirrii miti.
Lakkoofsi lakkoofsota barbaachisoo ta’an sirrii ta’uu safartuu agarsiisa. Sirrummaa akka agarsiisutti gatii safartuu
dhiyeenyaan gatii sirrii wajjin walii galutti ibsama.Sirrummaan kan ibsamu safartuu irra deddeebi'amee dhiyeenyaan
baay'inni biraa waliin walii galu.
Keemistirii saayinsii yaalii yoo ta’u, dhugaawwan keemistirii yaaliidhaan kan argaman ta’uu isaati. Malli saayinsii mala
qorannoo sirna qabeessa ta’ee fi odeeffannoo karaa ilaalchaa fi safartuu walitti qabuu irraa jalqabu. Adeemsa kana
keessatti yaadonni (hypotheses), seerotaa fi ti’ooriiwwan qophaa’anii qoratamu.
Safartuuwwan yaalii keessatti barbaachisummaan ijoo irra deddeebi’uudha. Safartuuwwan irra deddeebiin dhangala’aa,
qindoomina ykn baay’ina biroo qofaan yaalii kan godhu barbaachisummaa safartuuwwanii irratti amantaa tokko tokko
qabaachuu danda’a.

Himoota armaan gadiitiif Dhugaa ykn Soba agarsiisi.

1. Yeroo hunda safartuu hunda keessatti sadarkaa mirkanaa’uu dhabuutu jira.
2. Baay’isuun36,000fi52.00gatii guddaa1872.000 kenna.
3. Kanaafuu lakkoofsota barbaachisoo afur70.03.
4. Baay’ina tokko yeroo ida’uu ykn hir’isuu, deebiin kurnyee kana caalu hin qabu
iddoowwan safartuu sirrii xiqqaa ta’e caalaa.
5. Lakkoofsi barbaachisoo lakkoofsa keessa jiran dijiitota murtaa’an hunda kan hammatu yoo ta’u, shakkii kan qabudha
dijiitii.
6. Ibsa armaan gadii keessatti 0.01208 0.0236 ,. deebiin isaa ol gabaafamuu qaba
gara bakka kurnyee afuritti.
7. Cinaan siliindarii eebbifame guutummaatti dhaabbataa ta’uun barbaachisaadha.
Tokkoon tokkoon gaaffiidhaaf filannoowwan filannoo afur kan kennaman yoo ta’u, isaan keessaa tokko qofti sirrii dha.
Filannoo sirrii filachuu fi filannoo barbaachisaa ta'e keessatti mallattoo itti gochuu qabda.
8. Lakkoofsa sirrii lakkoofsa barbaachisoo ta’an fayyadamuun kanneen armaan gadii shallagi:
(20.035×0.03120)/(4×0.333) kan jedhu a.
0.47 ta’uu isaati c. 0.469 ta’eera
b. 0.40 ta’uu isaati d. 0.4692 ta’a
9. Saamuda niikilii ulfaatina 7.5425 g kan qabu yoo ta’u, dhangala’aan isaa 8.8 g/cm3 dha . Lakkoofsa sirrii fakkiiwwan
barbaachisoo ta’an waliin jildii maali?a. 1.33 cm3 ta’a
c. 0.86 cm3 ta’a
b. 9.2 cm3 ta’a d. Kanneen armaan olii keessaa tokkollee hin jiru
48. 48.
10. Ulfaatina sibiila diimaa 0.063546 kg yoo ta’u, dhangala’aan isaas 8.940 g/cm3 dha . Shallaggii kan
jildii fakkiiwwan saayinsii fayyadamuun.a.
7.108 cm3 ta’a c. 7.1080 cm3 ta’a
b. 7.10 cm3 ta’a d. 7.1 cm3 ta’a
11. Himoota armaan gadii keessaa kamtu bureetiif sirrii dha?

qeenxee. Buretten kun dhangala'aa hamma tokko sirritti akka geessuuf kan qophaa'edha
b. Bureetiin ulfaatina dhangala’aa bureettii irraa fayyadamu safaruuf kan oolu c. Volumeen burette hanga bakka
dhibbaffaatti safaramuu danda’a
d. Kanneen armaan olii
hunda 12. Yeroo akka 7.5×104tti ibsamu ,lakkoofsa barbaachisoo qofa kan ilaalaman. _____ .
aretobe jechuun ni danda’ama
qeenxee. 7.5.5
c. 7.005 ta’e
b. 7.05 d. Kanneen armaan olii keessaa
tokkollee hin jiru 13. Ulfaatina elementii tokkoo .007502 × 10ÿ26 g dha.Yeroo baay’inni fakkiiwwan barbaachisoo ta’an
barbaadi.(Gatiin heddumminaa lamaan tartiiba guddinaa tokko qaba) a. 4. 4.
c. 3. 3.
b. 5. 5. d. 2. 2.
14. Kiyuubii akka caasaa kiristaala dheerinni isaa seentimeetira 6.000, bal’inni isaa seentimeetira 6.00 fi olka’iinsi isaa
m 0.0600 qaba.Ulmii isaa fakkiiwwan barbaachisoo sirrii ta’aniin shallagi.a.
216 kiyuubii seentimeetira c. 18.00 cm ta’a
b. 21.600 seentimeetira kiyuubii d. Kanneen armaan olii keessaa tokkollee hin jiru 15.
Lakkoofsa gurguddaa sirrii ta’een 22.82+2.2457maali.

qeenxee. 25.065 ta’e c. 25.06 irratti
b. 25.09 irratti d. 25.0651 ta’uu ibsameera
16. Ulfaatinni soogidda soodiyeem kilooraayidii saanii peetrii sadii keessatti argamu 99.99 g, 100.13 g fi 100.23 g dha.
Kanneen armaan gadii keessaa giddu galeessaan ulfaatina soogidda isa kami? qeenxee. 100.1166 g
c. 100.11 g
b. 100.116 g d. 100.1 g
17. Kanneen armaan gadii keessaa kamtu iddoowwan3barbaachisoo ta’an keessatti miliyoona tokko ibsa?
qeenxee. 0.01×10ÿ6 ta’a c. 0.001×10ÿ6 ta’a
b. 0.10×106 ta’a d. 1.00×10ÿ6 ta’a
18. Lakkoofsa fakkiiwwan barbaachisoo(2.36×0.07251)/(2.103) ibsaman shallagi.
qeenxee. 2. 2. c. 4. 4.
b. 3. 3. d. 5. 5.
Kutaa III: Gaaffiiwwan Sadarkaa Ol’aanaa.
Gaaffilee armaan gadii deebisi.

19. Yuunitii SI kanneen ibsuuf kenni: a. dheerina, d. mass,
b. naannoo, e. yeroo, c. jildii, f. humna, g. anniisaa, h.
ho'ina.
49. 49.
20. Lakkoofsa durdurii kanaaf barreessi:d. saantima-e.

icha. meeggaa- milii- g. naannoo-
b. kiiloo- . h. pico- .
c. kanaaf- . f. maaykiroo- .
21. Definedensity.Yuunitiin keemistoonni akka idileetti sensity fayyadamu maali?

22. Hima walqixaa digrii seentigireedii gara digrii Faareenhaayitii fi digrii Faareenhaayitii gara digrii seentigireedii
jijjiiruuf gargaaran barreessi.
23. Walta’iinsa meekaa armaan gadii hanga lakkoofsa sirrii barbaachisaa ta’etti raawwachuu
lakkoofsa:a. 12,343.2 g + 0.1893 g b. d. 0.0239 kg ÷ 46.5 mL e. 5.21 ×

55.67 L – 2.386 L ta’u 103 seentimeetira + 2.92 × 102 seentimeetira
c. 7.52 m × 6.9232 ta’a
24. Hojiiwwan herregaa armaan gadii raawwachuun deebii kanneen

lakkoofsa sirrii ta’elakkoofsota barbaachisoo ta’an:a.
26.5862 L + 0.17 L, b. 9.1 g – d. 6.54 g ÷ 86.5542 mL, e. (7.55 ×
4.682 g, c. 7.1 × 104 dm × 104 m) – (8.62 × 103 m) ta’a.
2.2654 × 102 dm ta'a
25. Tokkoon tokkoon jijjiirraa armaan gadii raawwadhu. qeenxee.

18.5mtokm;b. c. 247kgtog;d. e. 85.9dLtoL;f. 8251 L
16.3kmto;26. Ibsi a. 4.32LtomL kan ta’e; hanga cm3 tti
283°CinK;b.
15.25Kin°C;27. Ibsi c. 32.0°Cin°F;d. 100.0°F
a. 0°Fin°C;c. 298Kin°F;b. K keessatti.
98.6°FinK;d.
11.3°C °F keessatti.
28. Dogoggorri dhibbeentaa yeroo baay’ee akka gatii guutuu garaagarummaa gatii dhugaa fi gatii yaalii gidduu jiruutti
ibsama, gatii dhugaatiin qoodamee:
|Gatii dhugaa - Gatii yaalii|

Dogoggora dhibbeentaa = x 100 ta’a
|Gatii dhugaa|
Bakka sararoonni dhaabbataa gatii guutuu agarsiisanitti. Isaan kanaaf dogongora dhibbeentaa shallagi
safartuuwwan: 1.1.
qeenxee. Dandeettiin alkoolii (etaanoolii) 0.802 g/mL ta’ee argama. (Gatii dhugaa: 0.798 g/
mL.) .
b. Ulfaatina warqee gurraacha keessa jiru 0.837 g akka ta’e xiinxalameera. (Gatii dhugaa: 0.864 g.)
50. 50.
SAFARTUU
CAASAA ATOMII
Bu’aa Kutaa
Xumura kutaa kanaa irratti, ni dandeessu

ÿ guddina Ti’oorii Atoomii Daaltan fi Atoomikii Ammayyaa irratti mari’atu
Yaad-rimee;
ÿ argannoo pirootoonii,elektiroonii,niwutirooniifi niwukilasii ni ibsu;

ÿ tarmoota akka lakkoofsa atoomii, lakkoofsa ulfaatinaa, ulfaatina atoomii,
isotooppii,sadarkaa anniisaa,elektiroonii vaaleensiifi qindaa’ina elektirooniksii adda baasuu;
ÿ dandeettii baay’ina pirootonoota, elektiroonotaa fi niwutiroonii murteessuu ni hora
atoomota lakkoofsa maatoomii fi lakkoofsa ulfaatinaa
irraa;ÿ dandeettii ÿ
ulfaatina atoomii elementoota isotooppii qaban shallaguu;
ÿ sadarkaa anniisaa guddaatti fayyadamuun qindaa’ina elektiroonii haala lafaa
irratti barreessuu fi bakka bu’iinsa diyaagiraamii kaasuun faatoms;ÿ
dandeettii gaaffii saayinsii agarsiisu:ilaaluu,walbira qabuu fi wal fageessuu,wal
qunnamsiisuu, gaaffii gaafachuu, fi yaad-rimeewwan hojiirra oolchuu.
Barattoonni garee uumuun gaaffilee armaan gadii irratti

mari’achuun qabxiilee marii keessan dareedhaaf dhiyeessu.
1. Sanyii xiqqaan ati beektu maali?
2. Maal irraa hojjetame?
Gocha Jalqabaa 3. Keessi isaa fi alaan isaa maal akka fakkaatu beektu?
4. Keessaa fi alaa isaa kaasuun hangam salphaadha?
Jiraachuun atoomotaa bara falaasoonni Hindii fi Giriikii jalqabaa (Dh.K.D. 400) irraa eegalee kan
yaadame yoo ta’u, isaanis ilaalcha atoomonni ijaarsa bu’uuraa maatirii ta’uu isaaniiti. Akka isaan
jedhanitti, qoqqoodinsi xiqqaan maatirii itti fufee jiru dhumarratti tooftaawwan kana caalaa hin
qoodamne argamsiisa.Jechi'atoomii'jechi jedhu ture
jecha Giriikii'a-tomos'hiikni isaa'kan hin muramne'ykn'hin qoodamu' jedhu irraa kan argame.
Yaadonni duraanii kun tilmaama qofa waan ta’eef karaan yaaliidhaan qoratan hin turre. Yaadonni
kun yeroo baay'ee dheeraaf hirriba keessa kan turan yoo ta'u, jalqaba jaarraa kudha sagalffaa
keessa Joon Daaltan gama yaada atoomikaatiin deebi'ee kan kaasan ta'uu ibsameera.Tiyoorii
tiyaatoomii dhimmaa jalqaba bu'uura saayinsii mirkanaa'e kan dhiheesseJohn Dalton, barsiisaa
mana barumsaa Biriteen bara 1808. Tiyoorii isaa, ti'oorii atoomii Daaltan jedhamu, atoomii ilaala
ture akka paartiikilii maatirii isa dhumaa ta’etti.
3.1 Guddina Seenaa Tiyoorii Atoomii Maatirii

Xumura kutaa kanaa irratti seenaa guddina uumama atoomaawaa wantootaa gabaabinaan ibsuu
ni dandeessa.
Barattoonni, garee uumuun gaaffilee armaan gadii irratti mari’adhaa.

Qabxiilee marii kee barsiisaa keetiin yeroo si gaafatu dareedhaaf
dhiheessi.
1. Qaamonni mukaa, dhagaa fi lubbu qabeeyyii salphaa ta’an maali?
Jechoota biraatiin, meeshaalee kana hanga daangaa xiqqaa ta’etti
qooduun maal argachuu dandeessa?
2. Yuunivarsiitiin nuti keessa jiraannu akka malee bal’aa fi kan of keessaa qabudha
urjiilee, Aduu, Ji’a, pilaaneetota, biyyee, qilleensa, bishaan, biyyee

fi meeshaalee biroo. Wantoonni kun hundi maal irraa akka
hojjetaman beektaa?
3. Barbaachisummaan uumama beekuu maal jettu
kan wantootaa?
Gocha 3.1
52. 52.
Caasaa Atoomii
Tiyoorii saayinsii akka gaariitti qoratame,ibsa bal’aa taatee uumamaa.Jireenya guyyaa
guyyaa keessatti yeroo baay’ee jecha ti’oorii jedhu yaada (hypothesis) ykn tilmaama
barate jechuuf fayyadamna, garuu ti’ooriin haala saayinsii keessatti tilmaama qofa miti.
Ibsa yaalii bal’aa fi irra deddeebi’amee irratti hundaa’eedha. Tiyoorii saayinsii tokko akka
gaariitti waan deeggarameef, taateewwan uumamaaf ibsa sirrii ta’uuf carraa gaarii qaba.
Ibsa bal’aa waan ta’eef, ilaalchaa fi ragaalee hedduu ibsuu danda’a. Kana jechuun,
taateewwan addunyaa uumamaa keessatti mul’atan hedduu walitti hidhuu fi hiika
kennuudhaaf gargaaruu danda’a. Keemistirii yaad-rimee abstraaktii addunyaa
maaykirooskoopii ilaallataniin kan guutame dha. Yaadota abstraaktii fi maaykirooskoopii
kana ibsuuf saayintistoonni yeroo fi humna guddaa dabarsan. Kutaa kana keessatti ka’umsa Tiyoorii Ato
Saayintistoonni ammayyaa hundi yaada atoomii ni fudhatu, garuu yaad-rimeen atoomii

jalqaba gara waggaa 2,500 dura yeroo dhihaate falaasoonni durii yaada sanatti kolfan.
Yeroo hundumaa wantoota arguuf baay’ee xiqqaa ta’an jiraachuu isaanii namoota
amansiisuun rakkisaa ture. Ragaa (ilaalcha) saayintistoota jiraachuu atoomotaa
amansiisan ilaaluuf yeroo muraasa dabarsina.
Atoomii Hin Hiramamne

Falaasamni Giriikii jalqaba jaarraa 6ffaa Dh.K.D.tti kan uumame yoo ta'u, giddu galeessa godhatee magaalaa
Miiletoos qarqara galaanaa Ayooniyaa Eeshiyaa Xiqqoo (amma Turkii jedhamtu) keessatti argamtu. Walakkaa 5ffaa
jaarraa Dh.K.D.
Pilaatoo (barataa Soqiraaxis fi barsiisaa Aristootil) Tiyoorii Empedocles fudhate, akkasumas

jecha elementii jedhu kan uume wantoota afran kana ibsuuf. Kan isa bakka bu’e Aristootil
yaada elementoota afur jedhus fudhateera. Yaada elementoonni amaloota akka ho’aa fi
qorraa, fi jiidha fi goggogaa irratti hundaa’uun adda baafamuu danda’u jedhu jalqabe.
Fakkeenyaaf, suphee foonnicha keessatti ho’isuun bishaan irraa ari’uu fi ibidda dabaluu,
suphee gara qodaa jijjiiruutti yaadamuu danda’a.Haaluma
walfakkaatuun,bishaan(qorqoorroo&jiidhaan)samii irraa bu’a rooba, yeroo qilleensi (ho’aa fi
jiidhaan) qabbanaa’u. Yaadni Giriikii elementoota afur jedhu waggoota kuma lamaa oliif ture.
Democritus (Dh.K.D. 460-370) falaasama Giriikii Kaaba Giriik Abderaatti dhalate.

Dimookiraas barataa Luusiippus yoo ta’u, inni yaada atoomikaa maatirii kan dhiheesse
yoo ta’u;haata’u malee, falaasama Luusiipus irratti barreeffamni xiqqaan jira.Innis
Dimookiraatas, kan yaadota isaa caasaa atoomikaa addunyaa fiizikaalaa, kan uumama
cufaa fi duwwaa hawaa irratti hojiiwwan bal’aa bal’inaan ibse ture. Dimookiraat falaasama
ta’us, tarree qajeelchitoota gurguddoo fiiziksii fi keemistirii jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessa
turan keessaa tokkodha . Sababni isaas, barsiisni inni caasaa maatirii irratti kenne
hedduun isaa erga du’ee waggoota 2000 oliif saayintistootaan kan agarsiifame waan ta’eef.
Dimookiraas yaada atoomizimii kan barsiise yoo ta’u, kunis atoomonni hin qoodamnee fi hin balleessine
qaamolee bu’uuraa wantoota uumama cufa keessa jiran hundaati jedhu qaba ture. Akkasitti jechi
atoomii jedhu jecha Giriikii atomos jedhu irraa kan argame yoo ta’u hiikni isaas hin qoodamu.
53. 53.
Fakkii 3.1 Bitaa irraa gara mirgaatti: Democritus fi Leucippus.
Shaakala 3.1
1. Akka falaasamaan Giriikii Empedocles jedhutti, wantoota afran meeshaaleen hundi irraa
ijaaraman maali?
2. Gumaan Pilaatoo fi Aristootil Tiyoorii Atoomii keessatti qaban maali?
Yaad-rimee Giriikii 'Atomos' jedhu.
Barattoonni garee lama ykn sadii ta’uun gaaffilee armaan gadii

irratti mari’adhaatii qabxiilee marii keessan dareedhaaf dhiheessaa.
1. Wanti tokko hanga daangaa danda’amutti erga addaan qooddee
booda waan xiqqaa argatte maqaa dhahuuf mirga yoo siif
kenname, maal jetta?
2. Maqaa sana maaliif moggaafta?
3. Xiqqaa wanti hundi irraa ijaarame ibsuun jecha sirrii ta’e jettanii
yaaddu?
Gocha 3.2
Gara waggaa 2,500 dura falaasoonni Giriikii durii guutummaan uumama cufaa qaama tokko, guddaa
ta’uu isaa amanu turan. Kana jechuun, “wanti hundinuu tokko ture.” Wantoonni hundinuu hundinuu
dhimmaa fi wantootni hundinuu akka 'wanta' guddaa hin jijjiiramne tokkootti walitti hidhamaniiru jedhanii
amanu turan.
Dhaloota Kiristoos dura naannoo bara 440tti Luusiippus yaada atoomii kaase. Inni fi barataan isaa
Dimookiraat (c460-371BC)waggoota gara fuula duraatti qulqullaa'aniiru.Hojiin Luusippus fi Dimookiraas
caalaatti kan guddise Epicurus (Dh.K.D. 341- 270) yoo ta'u, innis yaadota akka waliigalaatti akka
beekaman taasiseera.Qabxiiwwan gurguddoon shan kan ratomicidea.
54. 54.
Caasaa Atoomii
An. Maatiriin hundi atoomota irraa kan ijaarame yoo ta’u, isaanis bitti maatirii baay’ee xiqqaa ta’anii mul’achuu hin dandeenyedha.
Atoomonni kun daran kutaalee xixiqqootti qoodamuu hin danda’an. Dimookiraas sababa dhiheesseef
yoo wanti daangaa hin qabnetti qoodamuu danda'e, akkasumas kan isa irraa gonkumaa walitti
deebi'uu hin dandeenye irraa bittinnaa'uu guutuu ta'e.Afaan Giriikiitiin, durdurri'a'jechuun'
miti'jechuun'jechi'tomos'jechuunis'kutama' jechuudha.Atoomiin jechi keenya,kanaaf,matoomoos irraa
dhufa,jecha Giriikii hiikni isaa hin muramne.
ii. Duwwaan jira, kunis bakka duwwaa atoomota gidduu jirudha.
Luusiippus atoomota gidduutti bakki duwwaan jiraachuutti amana ture. Maatiriin hundi atoomota irraa
kan ijaarame ta’uu isaa yoo ilaalle, jijjiiramni hundi bu’aa sochii atoomotaa irraa kan ka’e ta’uu
qaba.Haa ta’u malee,sochoon isaan irraa fagaachuu qaba;bakka guutummaatti duwwaa maatirii
atoomonni bakka irraa gara bakka biraatti ittiin socho’uu danda’an. Rakkoon tilmaama kanaa, yoo
atoomota gidduutti bakki guutummaatti duwwaa ta’e jiraate, maaltu atoomota walitti qabe? Leucippus
fi Democritus gaaffii kanaaf deebii hin kennine.
iii. Atoomonni guutummaatti jajjaboodha.

Kana jechuun atoomii ofii isaa keessa duwwaan jiraachuu hin danda’u. Atoomiin tokko ta'a ture
jijjiirama alaa irraa dhufuu fi bittinnaa’uu danda’a, yoo kana hin taane. Sana booda, atoomii hin ta’u
ture.
iv. Atoomonni walfakkaataa, caasaa keessoo hin qaban.

Jabina guutuu atoomotaas yaada atoomonni walfakkaataadha, ykn karaa hundumaa walfakkaataadha
jedhutti nama geessa. Karaan biraa kana ibsuu dandeenyu atoomiin tokko caasaa keessoo hin
qabaatu ture.
v. Atoomonni guddina, boca fi ulfaatina isaanii adda adda.
Sana booda Dimookiraatas jijjiiramni kan uumamu atoomonni baay’een (amma atoomota jedhamuun beekaman) wanta
tokko keessa jiran karaa adda addaatiin deebi’anii kan walitti hidhaman ykn irra deebi’anii walitti makaman akka ta’e
sababa dhiheesse. Dimookiraas yaada kana illee dheeressee gosootni atoomoon adda addaa akka jiran yaada dhiheesse
boca, guddinaa fi ulfaatina adda addaa kan qaban. Moodeelli atoomikaa Dimookiraasii akka
waliigalaatti fudhatama qabu 'the solid sphere' jedhama.
Haa ta’u malee, Aristootil fi yaadonni beekamoo yeroo sanaa biroo yaada isaanii waa’ee atoomii cimsanii
waan mormaniif, yaadni isaanii tuffatamee bu’uuraan hanga jaarraa 16ffaa fi 17ffaatti awwaalame . Yeroo
booda, yaalii kalaqaan jaarraa 18ffaa Laavooisier godhe, wantoota adeemsa gubachuu keessatti hirmaatan
hunda sirritti safaruudhaan, “wantoonni yommuu gubatan, ulfaatinni qaamaa qulqulluun akka hin dabalamne
ykn akka hin hir’anne” mirkaneesse. Lavoisier saayinsii keemistirii ammayyaa kan hundeesse yoo ta'u,
kunis fudhatama guddaa argate. Kunis carraaqqii Joon Daaltan kan yaada Giriikii durii kan elementii,
atoomii, kompaawundii fi molakiyuulii ammayyeessee taasise irraa kan ka’edha. Daaltoon mala walnyaatinsa
keemikaalaa jechoota baay’inaan ibsuuf gargaaru kenneera.
55. 55.
Keemistirii Kutaa 9
Hanqina Falaasama Giriikii Jalqabaa
Falaasoonni Giriikii jalqabaa maalummaa addunyaa sababaafi loojikiitiin hubachuuf yaalan , garuu yaalii
fi ilaalchaan hin taane. Kanarraa kan ka’e yaadota baay’ee yaada namaa kakaasan tokko tokko kan
qaban ta’us, muuxannoo jireenyaa irratti hundaa’uun yaada isaanii sababeeffachuun akka hin barbaachifne
itti dhaga’ame. Karaa baay’eedhaan falaasoonni Giriikii “hunduma yaadaa fi gocha tokko malee” jedhanii
yaaduu dandeessa. Dhuguma sammuu isaanii fayyadamuun hangam akka galmaan ga'an nama ajaa'iba,
garuu yaalii tokkollee waan hin raawwanneef, argannoo baay'ee silaa argachuu danda'an darban ykn
didan, yoo kana hin taane. Falaasoonni Giriikii Tiyoorii Dimookiraas guutummaatti kuffisan. Kan nama
gaddisiisu, yaadni atoomota(ykn'atoomota har'a beekaman) guutummaatti dinqisiifamuu isaa dura
waggoota kuma lamaa ol fudhate.
Shaakala 3.2

1. Yaad-rimeen'atoomiin'essaa,eenyuu,fi yoom ka'e?
2. Jechi'atoomii'jechuun maal jechuudha?
3. Akkaataa Giriikiitti qabxiileen gurguddoon shanan ajjeechaa atoomii maal fa’a
falaasamoota?
4. Akka falaasoonni Giriikii durii jedhanitti, maaltu atoomii sitti fakkaata
akka? Kitaaba shaakala kee keessatti kaasuun ni dandeessaa?
5. Fakkeenya akkamii kennuu dandeessa, meeshaa naannoo naannoo kee jiru irraa, akka ati
atoomii fakkaata jettanii yaaddu?
3.2 Seerota Bu’uuraa Walnyaatinsa Keemikaalaa

Addunyaa seeraan guutamte keessa jiraachaa jirra. Seerotni ilaalcha waliigalaa waa’ee hariiroo wantoota
lamaa fi isaa ol gidduu jiru addunyaa uumamaa keessatti. Seerotni saayinsii ykn seerota saayinsii
himoota , yaalii ykn ilaalcha irra deddeebi’ame irratti hundaa’an, kanneen taateewwan uumamaa adda
addaa ibsan ykn tilmaamanidha. Mul'anni sun maaliif akka jiruu fi maaltu akka fidu hin ibsan. Ibsi taatee
tokkoo ti’oorii saayinsaawaa jedhama.
Seerotni Keemikaalaa seera uumamaa keemistirii wajjin walqabatanidha. Kutaa kana keessatti seera
keemikaalaa tokko tokko ilaaluuf jirra.
3.2.1 Seera Eegumsa Mass

ÿ seera kunuunsa heddumminaa ibsuu fi fakkeenya fayyadamuun agarsiisuu.
ÿ seera kunuunsa ulfaatinaa yaalii salphaa fayyadamuun ni ibsu.
56. 56.
Caasaa Atoomii
Barattoonni garee nama lama ykn sadii uumuun gaaffilee armaan

gadii irratti mari’adhaa. Qabxiilee marii kee dareedhaaf dhiheessi.
1. Kallattii kamiin bishaan naannoo keetti yaa’a,ol’aanaa irraa gara gadi

aanaatti ykn gadi aanaa irraa gara olka’iinsa olka’aa?
2. Kallattiin gadi bu’iinsa bishaanii naannoo keessan malee bakka
biraatti ni jijjiiramaa? Maalif?
3. Sukkaara 3g bishaan 20 g keessatti yoo bulbulte, furmaata sukkaara
giraama meeqa argatta? Yoo barreessinu sirriidhaa: sukkaara (3g)
+ bishaan (20 g) = furmaata sukkaara (23 g)?
4. Muka ibiddaa kaampii erga gubanii booda maaltu ta’a? Heddumminni

ciccitaa muka ibiddaa kaampii sanaa ulfaatina asheeta gubuu irraa
argannu waliin walqixa jettanii yaaddu? Maalif?
Gocha 3.3
Saayinsii keessatti seerri ibsa waliigalaa ilaalcha baay’ee ibsudha.
Seerri fudhatama argachuu isaa dura yeroo baay’ee haalawwan hedduu jalatti mirkanaa’uu qaba.
Kanaaf, seerri bifa beekumsa saayinsii olaanaa ta’ee fudhatama, akkasumas akka waliigalaatti kan hin cabne
jedhamee yaadama. Seera saayinsii kan ijoo beekumsa saayinsii.Seerri saayinsii tokko kan bu'uura hubannoo
keemistiriif kennu Seera Eegumsa Hedduminaati.Seerri kunuunsa ulfaatinaa 'Seera Hin Diigamne Maatirii'
jedhamuunis beekama. Sirna kenname kamiyyuu kan dabarsuu maatirii (galtee fi alaa) irratti cufame keessatti
hammi maatirii sirnicha keessa jiru osoo hin jijjiiramne akka hafu ibsa. Seera kana ibsuuf karaan salphaan hammi
maatirii sirna tokko keessatti argamu eegameera jechuudha.
Seerri Eegumsa Tuutaa kun kan jalqabe Antoine Lavoisier bara 1789tti heddummina walnyaatinsa keemikaalaa
keessatti akka hin uumamne, akka hin balleessines argate irraati. Jecha biraatiin, ulfaatinni elementii tokkoo
kamiyyuu jalqaba walnyaatinsa tokkoo irratti ulfaatina elementii sanaa dhuma walnyaatinsaatti walqixa ta’a. Yoo
walnyaatinsa keemikaalaa keessatti walnyaatinsaafi oomishaalee hunda herregne, sirna cufame kamiyyuu
keessatti yeroo kamiyyuu ulfaatinni waliigalaa walfakkaata ta’a.
Seerotni kun Seerota Walnyaatinsa Keemikaalaa jedhamu. Waggaa kudhan booda, Jooseef Luwiis Piroost Seera
Pirooppoorshinii Murtaa’e jedhu kan dhiheesse yoo ta’u, kunis baay’inni elementii kompaawundii yeroo hunda
walmadaalummaa walfakkaataa akka qabu ibsa.Argannoon Laavooisier keemistirii ammayyaa fi saayinsii
warraaqsa fideef bu’uura kaa’eera.
Tiyoorii kun atoomota hin eerne, ta’us Joon Daaltan isaan irratti ijaaree Seera Pirooppoorshinii Dachaa kan
reeshiyoon ulfaatina elementoota kompaawundii tokko keessatti argaman lakkoofsa guutuu xixiqqoo ta’uu ibsu
qopheesse. Seerri Pirooppoorshinii Dachaa Daaltan daataa yaalii irraa kan fudhatedha. Tokkoon tokkoon
elementii keemikaalaa gosa tokko akka of keessaa qabu yaada dhiheesse
57. 57.
atoomii mala keemikaalaa kamiinuu balleessuu hin dandeenye. Isaan kun dhumarratti bu’uura Ti’oorii Atoomii
Maatirii Daaltan uume. Hojiin isaas jalqaba ti’oorii saayinsii atoomii ta’e.
Akka Seera Eegumsa Ulfaatinaatti yeroo jijjiirama keemikaalaa kamiyyuu ulfaatinni waliigalaa oomishaalee
ulfaatina waliigalaa ri’aaktantootaa wajjin walqixa ta’ee hafa. Ulfaatina Ri’aaktantoota 1 & 2 ulfaatina
Oomishaalee 1 & 2 wajjin walqixa.
Ri’aaktantii 1 + Ri’aaktantii 2 ÿ Omisha 1 + Omisha 2
Seerri Eegumsa Mass dhugaa ta’a sababiin isaas elementoonni uumamaan argaman haalawwan fuula lafaa
irratti argaman irratti baay’ee tasgabbaa’oo waan ta’aniif. Addunyaa guyyaa guyyaa lafaa keessatti, gubbaa
gaara olka’aa irraa kaasee hanga bakka gadi fagoo galaana gadi fagootti, yeroo walnyaatinsa keemikaalaa
idileetti atoomonni gara elementoota birootti hin jijjiiraman.
Shaakala 3.3

1. Jecha'seera' jedhu ibsi.
2. Maali'seera saayinsii'?
3. Garaagarummaan seera saayinsii'fi ti'oorii saayinsii' gidduu jiru maali?
4. Seerri Keemikaalaa maali?
5. Seera Kunuunsa Misaa eenyutu argate?
6. State Seera Kunuunsa Mass.
Yaalii Seera Kunuunsa Heddumminaa irratti Kaayyoon yaalii

kanaa hojiirra oolmaa Seera Kunuunsa Heddumminaa walnyaatinsa keemikaalaa keessatti qabatamaan
agarsiisuudha. Yaalii kunniin ilaalcha saayinsii,waliin hojjechuu, fi amanamummaa akka qabaattu si gargaaruu
danda’u.
Yaalii 3.1
Walnyaatinsa furmaata meetii naayitreetii fi asiidii haayidirookiloorikiin diilalla’e gidduu jiru
HCl(aq) + AgNO3 (aq) ÿ AgCl(wwan) + HNO3 (l) 1. .

Meeshaalee: conicalflask, thread, cotton, test tube, safety goggles, guwaantii, madaallii fi daandii
geejjibaa.
Keemikaalota: asiidii haayidirookilooriki, furmaata meetii naayitreetii.
Of eeggannoo: Asiidiin haayidirookiloorikiifi asiidiin naayitriik kan nama mancaasu. Gogaa waliin wal qunnamuu irraa of
qusadhaa.
58. 58.
Caasaa Atoomii
Hojimaata: Maaloo hojimaata armaan gadii hordofaa.

1. Bakka diluteHClinaconicalflasktoadepthofabout1cm.
2. Gubbaa tuubii qorannoo tokkootti funyoo suufii hidhu.
3. Tuubii qorannoo walakkaan furmaata meetii naayitreetii waliin xumuri.
4. Tuubii qormaataa fiilaaskii koonii keessa kaa’i akka ati akka inni funyoodhaan diriiree jiruu fi bakka
baay’ee gubbaa fiilaaktootti funyoo bakka isaa qabatutti kaa’i.
5. Ulfaatina flaskaa koonii fi qabiyyee.
6. Fiilaaskii akka furmaanni meetii naayitreetii gara asiidii haayidirookiloorikiin diilalla’etti dhangala’utti
garagalchi. Kunis rooba adii meetii kilooraayidii ni uuma (Fakkii 3.2).
7. Qabiyyee flaskaa koonii irra deebi’anii madaaluu.

8. Tuboo qormaataa keessoo fiilaaskii koonii irraa baasuu.Qabiyyee fiilaa koonii gara taankii balfaa
kaayyoo kanaaf qophaa’etti gataa.Fiixee, suufii fi guwaantii bakka dafqa sirrii kanaaf qophaa’e
irratti gataa
dhimma.
9. Tuubaa qormaataa fi fiilaa koonii fi mininaanotaatti dhiqadhu.Iddoo isaanii isa sirrii ta’etti kaa’i.
Meetii naayitreetii
Asiidii haayidirookiloorikiin
Fakkii 3.2 Walnyaatinsa furmaata meetii naayitreetii (AgNO3 ) fi asiidii haayidirookiloorikiin diilalla’e
(HCl) gidduutti taasifamuuf qopheessuu.
Gaaffiiwwan ilaalchaa fi xiinxala

1. Qabiyyeewwan gochaan duratti hin qaban?
2. Maal’flaskaakoonii fi qabiyyee gocha boodaa maal fa’a?
3. Yaaliin kunSeera EegumsaMass ni mirkaneessaa?
59. 59.
Yaalii 3.2
Walnyaatinsa baariyaam naayitreetii fi soodiyeem salfeet gidduu jiru
Ba(NO3 ) . (aq) + Na2SO4 ( aq) ÿ BaSO4 (s) + 2NaNO3 (aq) .

2. 2.
Meeshaalee: biikiroota (250 & 150 mL), Whatmanfilterpaper,Erlenmeyerflask,funnel, cirracha

dhiqannaa, dhaabbannaa sibiilaa, girgiddaa sibiilaa, kiilaampii, gubaa Bunsen, madaallii, daandii
geejjibaa.
Keemikaalota: Baariyeem naayitreetii, soodiyeem salfeet, bishaan distiilii.
Adeemsa: Maaloo adeemsa armaan gadii hordofaa 1. Biiker

150 mL irratti bishaan distilled 100 mL fi Ba(NO3 ) 2.61 g hamma inni bulbulamutti cimsee fi
2. 2.
sochoosaa. Kunis furmaata 0.1M Ba(NO3 ) ni taasisa . 2. 2.
2. Biiker 150 mL irratti bishaan distilled 100 mL fi Na2 SO4 1.42 g itti dabaluudhaan walitti makuu
hamma inni bulbulamutti ciminaan.
3. Falmii 250 mL beaker keessatti walitti makuun qabiyyee isaa baay’ee gaarii ta’een walitti makuu.
4. BaSO4 adii hin bulbulamne sana filterpaperandryitinanovenat fayyadamuun calaluu

40 °C ta’a. BaSO4 madaaluu .
5. Bishaan calalamee fi bakki irraa ulfaatina hafe kana danfisuu
kan NaNO3 . Guutummaatti akka gogu hin ho'inaa.
6. BaSO4 fi NaNO3 qaruuraa adda addaa keessa kaa'uudhaan, mallattoo itti godhanii irratti kaa'uu
sheelfii keemikaalaa.
7. Qulqulleessuu, gogsuu fi biikiroota kaabatii irra kaa'uu.
Fakkii 3.3 Walnyaatinsa baariyaam naayitreetii (Ba(NO3 ) salfeet (Na2 SO4 ) 2. 2.

) fi soodiyemii
gidduu jiruuf qopheessuu .
60. 60.
Caasaa Atoomii
Gaaffiiwwan ilaalchaa fi xiinxala: Gaaffilee

armaan gadiitif deebii sirrii kenni.
1. Haalli ulfaatina baariyeem salfeet maali?
2. Haalli ulfaatina soodiyeem naayitreetii maali?
3. Haalli bishaan yaalii keessatti fayyadamne maali?
4. Yaalii kun Seera Eegumsa Misaa wajjin waliigaltee qabaa?
5. Seera Kunuunsa Maatirii jecha keetiin ibsi.
6. Yaad-rimeen kunuunsa wantootaa akka saayinsaawaatti maaliif akka ilaalamu ibsi
seera.
7. Pootaasiyeem haayidirooksaayidiin (KOH) salphaatti kaarboon daayi’oksaayidii (CO2 ) waliin

walnyaatee pootaasiyeem kaarbooneetii (K2 CO3 ) fi bishaan (H2 O) uuma. Yoo KOH 224.4
g CO2 88.0 g waliin walnyaate pootaasiyeem kaarbooneetii giraama meeqatu uuma .
Walnyaatinsi kun bishaan 36.0 g illee argamsiiseera.
3.2.2 Seera Pirooppoorshinii Murtaa’aa
Kutaa kana booda,LawoofProportions Murtaa'e ibsuu ni dandeessa.
Kallattiin gara Seera Pirooppoorshinii Murtaa’etti seenuu keenya dura akkaataa ulfaatina molakiyuulaa
fi moolii molakiyuulotaa shallaguu ni ilaalla. Jalqaba akkaataa ulfaatina molakiyuulaa molakiyuulotaa itti
shallagamu irratti mari’anna. Yuunitii darbe keessatti yaad-rimee giddugaleessa ulfaatina atoomaawaa
elementoota jedhu argiteetta (ballinaan 3.5.3 keessatti ni ilaalama). Ulfaatinni molakiyuulaa wanta
tokkoo walitti qabama ulfaatina atoomii atoomota molakiyuulii tokko keessa jiran hunda yoo ta’u, kunis
iskeelii ulfaatinni atoomii haayidiroojiinii, kaarboonii, naayitiroojiinii fi oksijiinii akkaataa walduraa duubaan
1, 12, 14 fi 16 ta’e irratti hundaa’a.
Rakkoo: Ulfaatina molakiyuulaa ayoon amooniyeemii (NH4 +) shallagi.

Furmaata: Jalqaba ulfaatina atoomii atoomota ammooniyeemii keessa jiran shallagi.
Heddummina naayitiroojiinii = 14 yoo ta’u atoomii naayitiroojiinii tokko qofa qabna.
Ulfaatina haayidiroojiinii = 1 haa ta’u malee haayidiroojiinii afur qabna kanaaf ulfaatina waliigalaa
haayidiroojiinii ammooniyaa keessatti 1 x 4 = 4 ta’a.
Amma ulfaatina atoomikaa hunda itti dabali.
Heddummina ammooniya = ulfaatina naayitiroojiinii + ulfaatina haayidiroojiinii = 14 + 4 = 18.
Mooliin kun hamma wanta sirna tokkoo kan qaamota elementary tokko tokko of keessaa qabu akka
naannoo atoomii 0.012 kiiloo giraama kaarboonii12;mallattoo “mol” isaatti ibsama. Namni tokko ulfaatina
kompaawundii ulfaatina molakiyuulaa isaatiin hiruun baay’ina moolii kompaawundii ykn molakiyuulii
shallaguu danda’a. Lakkoofsi moolotaa sadarkaa 10ffaa, yuunitii 2ffaa keessatti karaalee qindoomina
furmaataa ibsan jalatti caalaatti ni mari’atama.
61. 61.
mass kennameef
Lakkoofsa moolii =
ulfaatina molakiyuulaa
Rakkoo: Lakkoofsa moolii ayoon amooniyeemii (NH4 +) 2 g shallagi.

Furmaata
+
ulfaatina NH4 kennameef
Lakkoofsa moolotaa =
+
ulfaatina molakiyuulaa NH4
= (2 g)/(18 g/mol) = 0.11mol
Seerri Pirooppoorshinii Murtaa’e, Seera Piroost ykn Seera Walnyaatinsa Dhaabbataa jedhamuunis kan beekamu,
kompaawundii keemikaalaa hunduu pirooppoorshinii dhaabbataa fi dhaabbataa (heddumminaan) elementoota isaa
hundeessan of keessaa qaba jedha. Kana hubachuuf fakkeenyota armaan gadii haa ilaallu.
Fakkeenya 3.1: Kaarboon daayi’oksaayidiin (CO2 ) atoomii kaarboonii tokkoo fi atoomota oksijiinii lama irraa kan
ijaarame dha.Kanaaf, ulfaatinaan, kaarboondaayi oksaayidiin diraayishinii murtaa’aa12(massofcarbon):32(massofoxygen)ykn
akka 3:8tti salphaa ta’een ibsamuu danda’a.
Fakkeenya 3.2: Mee fakkeenyaaf molakiyuulii bishaanii (H2 O) haa fudhannu. Maddi bishaanii maal iyyuu yoo ta’e,
walnyaatinsi isaa kan atoomota haayidiroojiinii lamaa fi atoomii oksijiinii tokkoo ti.
Ulfaatina molakiyuulaa bishaanii yoo shallagne 18 g/mol fidna. Bishaan mooli 1 keessatti haayidiroojiinii giraama 2 fi
oksijiinii giraama 16tu jira. Jecha biraatiin, haayidiroojiinii fi oksijiinii bishaan keessaa 1:8n wal hin
qixxaanne.LawofDefiniteProportions hammi bishaanii maal iyyuu yoo ta’e, 2 g yookiin 54 g haa ta’u, reeshiyoon
hamma haayidiroojiinii fi oksijiinii ulfaatinaan yeroo hunda tokko akka ta’u agarsiisa.
Shaakala 3.4
1.LaawortheProust'sProportions Murtaa'e Hiika.
2. Reeshiyoon haayidiroojiinii fi oksijiinii (ulfaatinaan) 25 g H2 O keessatti maali?

3. Reeshiyoon kaarboonii fi haayidiroojiinii fi oksijiinii (ulfaatina) 25 g etaanoolii (C2 H6 O) keessatti maali?
62. 62.
Caasaa Atoomii
3.2.3 Seera Pirooppoorshinii Dachaa
Xumura kutaa kanaa irratti Seera Pirooppoorshinii Dachaa ibsuu ni dandeessa.

Qabxiilee marii kee dareedhaaf dhiheessi.
1. Kompaawundoota lamaan haayidiroojiinii fi oksijiinii irraa uumaman
kaasi.
2. Heddummina atoomikaa haayidiroojiinii 1 g fi ulfaatinni oksijiinii 16 g
dha. Reeshiyoon ulfaatinaa elementoota lamaan kompaawundoota
gaaffii#1 keessatti caqafaman maali?
3. Lakkoofsi guutuu jechuun maali? Fakkeenya kaasuun ni danda'amaa

Gocha 3.4 kan lakkoofsa guutuu xixiqqoo?
Seerri Pirooppoorshinii Dachaa akka jedhutti, kompaawundootni adda addaa lama elementoota walfakkaatan
irraa yeroo uumaman, maasiin elementii tokko, kanneen ulfaatina dhaabbataa isa kaanii wajjin walnyaatan,
reeshiyoo lakkoofsota guutuu xixiqqoo keessatti argamu. Seera kana hubachuuf fakkeenyota armaan gadii haa
ilaallu.
Fakkeenya 3.3: Mee kompaawundoota lamaan kaarboonii fi oksijiiniin uumaman haa ilaallu. Isaan keessaa
tokko(kaarboonmonooksaayidii;CO) keessatti, oksijiinii 1.33 kaarboonii1.00 waliin walitti makame arganna,
lammaffaa(kaarboondaayiksaayidii;CO2 ) keessatti, oksijiinii 2.66 g kaarboonii 1.00 g waliin walitti makame jira.
Reeshiyoon ulfaatina oksijiinii CO fi CO2 keessatti kan ulfaatina kaarboonii dhaabbataa(1.00g) waliin walitti
makaman maali?
Furmaata: Reeshiyoo lakkoofsota guutuu xixiqqaa ulfaatina oksijiinii lamaan keessaa isa xiqqaa ta’een hiruun
ni ilaalla. jechuunis 1.33n
CO keessatti (1.33 g) = 1.33/1.33 = 1; fi CO2 (2.66 g) = 2.66/1.33 = 2 ta’e
Kanaafuu, reeshiyoon ulfaatina oksijiinii CO fi CO2 keessatti 1:2 yoo ta’u, kunis lakkoofsa guutuu xiqqaadha.
Kun yaada atoomii wajjin kan walsimu yoo ta’u CO atoomii kaarboonii tokkoo fi atoomii oksijiinii tokko kan of
keessaa qabu yoo ta’u CO2 ammoo atoomii kaarboonii tokkoo fi atoomii oksijiinii lama of keessaa qaba.
Kaarboon daayi’oksaayidiin atoomota oksijiinii atoomii kaarboonii tokkotti hidhaman kan kaarboon monoksaayidii
dachaa lama waan qabuuf, ulfaatinni oksijiinii molakiyuulii kaarboon daayi’oksaayidii keessatti argamu ulfaatina
oksijiinii molakiyuulii kaarboon monoksaayidii keessatti argamu dachaa lama ta’uu qaba (Fakkii 3.4).
63. 63.
Fakkii 3.4 Seera Pirooppoorshinii Dachaa CO fi CO2 keessatti .
Fakkeenya 3.4: Naayitiroojiiniin kompaawundoota adda addaa torba oksijiinii waliin uuma.
Kompaawundoota isaa tokko keessatti naayitiroojiiniin 2.62 g oksijiinii 1.50 g waliin yoo walitti makamu
yoo ta’u, kan biraa keessatti ammoo naayitiroojiiniin 0.656 g oksijiinii 1.50 g waliin akka walitti makame ni mul’ata.
Daataan kun Seera Pirooppoorshinii Dachaa akka agarsiisan agarsiisi.
Furmaata:
Haala lamaan keessatti, heddummina naayitiroojiinii oksijiinii 1.50 g waliin walitti makame waliin wal
qabna. Daataan kunniin Seera Pirooppoorshinii Dachaa wajjin kan walii galan yoo ta’e, reeshiyoon
ulfaatina naayitiroojiinii kompaawundoota lamaan keessatti argamu reeshiyoo lakkoofsa guutuu
xixiqqoo ta’uu qaba.Letus,kanaaf,taketheratio2.62/0.656fi0.656/0.656;dividingthenumerator and
waamsisaa 0.656n, 4:1 arganna, kunis, dhugumatti, reeshiyoo lakkoofsota guutuu xixiqqoo ti.
Shaakala 3.5
Shallaggii
1. Reeshiyoo elementoota mooli tokko keessatti H2 O2 fi H2 O. Barsiisaan kee iskiimii gaaffii

kana deebisuuf si gargaaru siif kenna.
2. Reeshiyoo ulfaatina moolaaraa N:O.
3. Heddummina oksijiinii naayitiroojiinii 1g waliin walitti makamuu.
4. Reeshiyoo lakkoofsa guutuu xiqqaa oksijiinii naayitiroojiinii 1g waliin walitti makamee NO,
NO2 , N2 O, N2 O4 , N2 O5 . Barsiisaan kee gabatee gaaffii 2 hanga 4 deebisuuf si
gargaaru siif kenna.
3.3 Tiyoorii Atoomii

Tiyoorii saayinsii jechuun ibsa gama addunyaa uumamaa fi yuunivarsiitii mala saayinsiitiin irra
deddeebiin qoratamee mirkanaa'uu danda'u, pirootokoolota fudhatama qaban ilaalcha,safartuu,fi gatii
bu'aa irratti fayyadamuudhaan.Jechi 'ti'ooriin' jedhu akkaataa dhugaawwan itti hiiknu agarsiisa.
Kanaafuu, Tiyoorii Atoomii akkaataa akkaataa dhugaa waa’ee atoomotaa itti hiiknuudha. Kutaa kana
keessatti waa'ee seenaa
64. 64.
Caasaa Atoomii
guddina ti’oorii atoomikaa.
3.3.1 Tiyoorii Atoomii Daaltan

Xumura kutaa kanaa irratti, Tiyoorii Atoomii Daaltan ibsuu ni dandeessu.

1. Hiriyaa burtukaana hin beekne akka qabdu haa fudhadhu. Hiriyaa
keetiif burtukaana akkamitti ibsita?
2. Burtukaanni tokko maaliif bu’uuraan adda lama lama akka qabu ibsi
halluuwwan.
3. Waan hanga ammaatti waa'ee isaa hojjetteef mata duree kenni
Gocha 3.5 burtukaana.
Kutaa 3.1 jalatti yaad-rimee atoomonni ijaarsa bu’uuraa maatirii ta’uu isaanii kan ilaalle yoo ta’u, kunis bara
baay’ee durii irraa kan eegaledha. Yaadonni atoomota bara sanaa ilaalchisee turan garuu ragaa yaalii kan
hin qabnee fi tilmaama qofa ta’anii itti fufaniiru. Kanaafuu, yaadonni kun hanga namni Ingilizii, Joon Daaltan
(Fakkii 3.5) naannoo bara 1803tti, ilaalcha murtaa’aa fi bu’aa yaalii irratti hundaa’uun, yaada atoomikaa isaa
dhiheessetti yeroo dheeraaf dhokatanii turuu qabu turan .
Fakkii 3.5 Joon Daaltan, ogeessa keemistii, meetirooloojii fi fiiziksii Ingilizii.
Dimookiraas, saayintistoonni, falaasoonni fi namoonni biroo hedduun walnyaatinsa maatirii qorataniiru.

Hubannoo keenya waa’ee walnyaatinsa maatirii irratti utaalchi guddaan gara fuulduraatti bara 1800moota
keessa hojii saayintistii Biriteen, Joon Daaltooniin raawwatame.
Daaltoon ulfaatina elementoota fi kompaawundoota adda addaa qorateera. Yeroo hunda maatiriin ulfaatina
ykn ulfaatina haala gaazotaa irratti hundaa’uun diraasii dhaabbataa akka walitti makamu hubateera.
Kompaawundootni keemikaalaa yeroo hunda ulfaatinaan pirooppoorshinii elementoota walfakkaataa of
keessaa qabu,hamma hamma isaa osoo hin ilaalin.KunSeera Proust'sDefiniteProportions'f deeggarsa
dabalataa kenneera. Daaltoon akkasumas walnyaatinsi elementoota lamaa tokkoo ol jiraachuu akka danda’u
ilaaleera.
65. 65.
Yaalii fi ilaalcha isaa irraa, akkasumas hojii hiriyoota bara isaa irraa argame irraa, Daaltan yaada haaraa waa'ee
atoomii jedhu dhiheesse. Kun boodarra Tiyoorii Atoomii Daaltoon jedhamuun beekame. Yaadni waliigalaa yaada
kanaa kanneen armaan gadii turan:
An.
Elementiiwwan xixiqqoo atoomota jedhaman irraa kan hojjetamanidha.
ii. Atoomonni uumamuus balleessuus hin danda’an.
iii. Atoomonni elementii tokkoo hundi walfakkaataa fi ulfaatina fi guddina walfakkaataa qabu.
iv. Atoomonni elementoota adda addaa ulfaatina fi guddina adda addaa qabu.
v. Atoomonni lakkoofsa guutuu xixiqqoodhaan walitti makamuun kompaawundoota uumu
Shaakala 3.6
1. Garaagarummaan Dimookiraasii fi Daaltoon gidduu jiru gama
atoomii argachuu?
2. Dudhaalee shanTi’oorii Atoomii Daaltan ibsi.
3. Daaltan gara yaada atoomikaa isaa maaltu isa geesseera?
Tattaaffiin Daaltan ti’oorii atoomii bocuu qofa irratti kan daangeffame osoo hin taane, mallattoolee elementootaa fi
kompaawundootaaf yaada dhiheesse (Fakkii 3.6). Mallattoolee elementoota Daaltooniin yaada dhiheesse garuu
yaadachuu fi kaasuun rakkisaa ture.Kanaaf, mala filannoo elementoota bakka bu’u Berzelius yaada dhiheesse.
Qubeewwan akka mallattootti fayyadamuun elementoota bakka bu’uu akka danda’an yaada dhiheesse.
Fakkii 3.6 Mallattoolee fi foormulaawwan Dalton bara 1808 Dh.K.D.
Shaakala 3.7
1. Milkaa’inni Ti’oorii Atoomii Daaltan maali?
2. Daaltoon atoomonni xixiqqoo maatirii ta’an jedhee yaade. Saayintistoonni amma atoomonni xixiqqoo taÿan
illee taÿan irraa akka ijaaraman beeku. Kana jechuun Tiyoorii Atoomii Daaltan kan hafe gatamuu qaba
jechuudhaa?
66. 66.
Caasaa Atoomii
3.3.2 Tiyoorii Atoomii Ammayyaa

ÿ Tiyoorii Atoomii Ammayyaa ni ibsu
ÿ
Tiyoorii Atoomii Daaltan fi Tiyoorii Atoomii Ammayyaa wal bira qabuu fi wal bira qabuu.
Barattoonni, garee uumuun gaaffilee armaan gadii irratti

mari’adhaa. Qabxiilee marii kee daree hafeef dhiheessi.
1. Yaada Giriikota ka’umsa maatiriitti dhiheessanitti ni quuftuu?

Maalif?
2. Waa’ee wanta xiqqaa maatiriin irraa ijaarame nama tokkotti
akka himtu yoo si gaafatame maal yaada kennita? Qaamonni
isaa maal jedhamuun beekamu?
3. Barnoota keemistirii kutaa 8ffaa kee keessatti waa’ee

subatomic particles barattee turte. Eenyu fi akkamitti akka
Gocha 3.6 argaman beektu?
Giriikonni durii maatiriin xixiqqoo garmalee xixiqqoo atoomota jedhaman irraa akka of keessaa
qabu yaada dhiyeessan. Daaltoon tokkoon tokkoon elementii gosa amala atoomii amaloota
atoomota elementoota biroo hunda irraa adda ta’e akka qabu yaada dhiheesse. Yaad-rimee atoomii
ibsuuf yaaliin godhame gaarii ta’us atoomonni dogoggoraan hubatameera. Saayintistoonni biroo
hedduun hundee atoomotaa murteessuu irratti kan bobba’an yoo ta’u, waa’ee atoomotaa hubannoo
gaarii irra ga’ameera. Tiyoorii Atoomii Ammayyaa yaad-rimeewwan atoomotaa, fi akkaataa isaan
maatirii itti qindeessan hundeessa.
Guddina Tiyoorii Atoomii Ammayyaa

Saayintistoonni hedduun yaalii hedduu kan hojjetan yoo ta'u, atoomota irrattis ilaalcha adda addaa
godhaniiru. Argannoowwan tartiiba yeroo isaan keessaa tokko tokko akka armaan gadiitti dhiyaataniiru.
ÿ Argamuun pirootonootaa kan tilmaame Yuujin Gooldistaayiin yaalii raayyaa anoodii isaa keessatti,
bara 1886. ÿ Namni
jalqabaa elektiroonota paartiikilii atoomii xiqqaa fi reeshiyoo chaarjii fi ulfaatinaa argate fiiziksii
Biriteen J. J. Thomson bara 1897. ÿ Kana hordofuun bara
1904tti,Thomsomodeled'Plumpudding' kana uume
atom.
ÿ Itti aansuudhaan,bara1909tti,saayintistiin Ameerikaa;RobertMillikan himannaa kana argate
fi ulfaatina elektiroonii.
ÿ Ogeessi fiiziksii Biriteen, Ernest Ratherford fi barattoonni isaa Geiger fi Marsden
moodeela pilaaneetii atoomii argate, bara 1911.
ÿ Bara 1913tti barataan Raazarford kan ta’e Niels Bohr elektiroononni akka ta’an yaada dhiheesse
naannoo niwukilasii orbiiti geengoo giddugaleessa ta’een qindaa’e.
67. 67.
ÿ Itti aansuudhaan bara 1920tti Raazarfoordi pirootoniin kan

niwukilasii.
ÿ Bara 1932tti Jeems Chaadwiik niwutiroonii kan atoomii xiqqaa biraa ta’e argate
paartiikilii.
Mariin bal’aan argannoowwan armaan olitti ibsaman hunda kan paartiikilii atoomii xiqqaa kutaa 3.4, armaan gaditti
dhiyaateera. Argannoowwan kun hundinuu waa’ee atoomii dhugaawwan armaan gadii mul’isuudhaan Moodeelli Atoomii
Daaltan dogoggora ta’uu isaa mirkaneessaniiru.
Hanqina Tiyoorii Atoomii Daaltan
ÿ Hir’amuun atoomii dogoggora ta’uun isaa mirkanaa’eera: atoomiin tokko daran pirootonoota, niwutiroonii fi elektiroonota
jedhamee qoodamuu danda’a. Haa ta’u malee, atoomiin paartiikilii xiqqaa walnyaatinsa keemikaalaa keessatti
hirmaatudha.
ÿ Akka Daaltoonitti atoomonni elementii tokkoo gama hundaan walfakkaata.
Haa ta’u malee, atoomonni elementoota tokko tokkoo ulfaatinaa fi dhangala’aa isaaniitiin garaagarummaa qabu.
Atoomonni ulfaatina adda addaa qaban kun isotooppii jedhamu. Fakkeenyaaf, kilooriiniin isotooppii lama kan
lakkoofsa ulfaatina 35 fi 37 qaban qaba.
ÿ Atoomonni elementoota adda addaa ulfaatinaan garaagarummaa qabu. Kun haalawwan tokko tokko keessatti dogoggora
ta’uun isaa mirkanaa’eera: atoomonni argoonii fi kaalsiyeemii tokkoon tokkoon isaanii ulfaatina atoomii 40 amu qabu.
Atoomonni kun isoobaarii jedhamuun beekamu.
ÿ Akka Daaltoonitti atoomonni elementoota adda addaa reeshiyoo lakkoofsa guutuu salphaa ta’een walitti makamuun
kompaawundoota uumu. Kun kompaawundoota orgaanikii walxaxaa kan akka sukkaara (C12H22O11) fi
molakiyuulota pirootiinii keessatti hin mul’atu .
Argannoowwan dhugaawwan armaan olii waa’ee maatomotaa gara yaada Atoomii Ammayyaa fooyya’etti geessan.
Ti'oorii Atoomii Ammayyaa Postulates

An. Elementiiwwan xixiqqoo atoomota jedhaman irraa kan hojjetamanidha.
ii. Atoomonni yeroo walnyaatinsa keemikaalaa idilee uumamuu ykn balleessuu hin danda’an.
iii. Atoomonni elementii tokkoo hundi lakkoofsa atoomii walfakkaataa qabu garuu garaagarummaa qabaachuu danda’u
lakkoofsa heddumminaa sababa argama isotooppii adda addaa irraa kan ka’e.
iv. Atoomonni elementoota adda addaa adda adda. v. Atoomonni
lakkoofsa guutuu xixiqqoodhaan walitti makamuun kompaawundoota uumu.
68. 68.
Caasaa Atoomii
Shaakala 3.8
1. Tiyoorii Atoomii Daaltan fi Tiyoorii Atoomii Ammayyaa walbira qabuu fi wal bira qabuu.
2. Postulates Tiyoorii Atoomii Ammayyaa ibsi.
3. Dhuma jaarraa 18ffaatti dhihootti yaadni atoomii jalqabaa ni guddate.
Kanneen armaan gadii keessaa kamtu qaama hubannoo jalqabaa sanaa hin turre?
qeenxee. Maatiriin hundi atoomota irraa ijaarame.
b. Elementiiwwan gosa atoomii tokko qofa irraa ijaaramaniiru.
c. Atoomonni atoomota biroo wajjin walitti makamuun wantoota walxaxaa ta’an uumuu danda’u.
d. Elektiroononni duumessa elektiroonii keessatti niwukilasii naanna’u.
e. Yaadonni armaan olii hundi jaarraa 18ffaa keessa kan hubataman turan .
4. Hanqinni Tiyoorii Atoomii Daaltan, jecha keetiin maali?
3.4 Argannoowwan Bu’uuraa Subatomic Particles

fi Niwukilasii Atoomii jedhaman
Tiyoorii Atoomii Daaltan hordofuun saayintistoonni hedduun maalummaa wantootaa qorataniiru.

Caalaatti ibsuuf, uumama tiyaatoomii.Kutaan kun argannoo paartiikilii atoomii xiqqaa elektiroonota,
pirootonoota, niwutiroonii fi niwukilasii jedhamuun beekaman kan ilaallatudha.
3.4.1 Argannoo Pirootoonii
Xumura kutaa kanaa irratti argannoo pirootonoota ibsuu ni dandeessa.

1. Wantoonni lama chaarjii tokko qaban, yoo walitti fidde maal ta’a?
2. Akka Thomson jedhutti elektiroononni paartiikilii chaarjii negaatiivii

qaban kan atoomiin of keessaa qabani dha. Gaaffii tokkoof
deebii kennite irratti hundaa’uun elektiroonota kana maaltu ta’a
jettanii eegdu?
3. Elektiroononni atoomii irraa fagaatanii akka hin balaliine maaltu
qaba ture?
Gocha 3.7
Argamuun paartiikiliin chaarjii pozaatiivii atoomii tokko keessatti argamuun isaa Goldstein (1886)n kan
tilmaamame yoo ta’u, kunis elektirikii niwutraalitii atoomii irratti hundaa’a. Argannoon pirootoonii Goldstein
yaalii raayyaa kaatodii kaatodii bocame fayyadamuun gaggeeffame irratti hundaa’uun raawwatame (Fakkii
3.7). Yaalii isaa keessatti raayyaan tokko tokko akka
69. 69.
Keemistirii kutaa 9ffaa
anoodii irraa kan maddan yoo ta’u, kaatoodichaan osoo hin jal’amin, boca kaatoodii keessa jiru keessa darbu.Kunis
raayyaa anoodii ykn raayyaa sulula jedhamu.
Amma guyyoota yaalii Goldstein akka armaan gadiitti hubanna. Yeroo dhangala’aan elektirikii gaazii keessa darbu
molakiyuulonni gaasii tokko tokko ayoonisa ta’anii balaqqeessa kaatoodii uumu. Raayyaan kaatodii elektiroonota of
keessaa qaba. Elektiroononni kun saffisa guddaadhaan gara anoodiitti socho’u. Yeroo socho’an molakiyuulota
gaazii tuubii keessa jiran hafan waliin walitti bu’uun elektiroonota akka dhaban gochuun ayoonota pozaatiivii ta’u.
Ayoononni pozaatiivii uumaman kaatoodii boca qabuun harkifamu. Dhangala’aan ayoonota pozaatiivii kanaa dallaa
geejjibaa tuubii dhangala’aa irratti ibsaa fida. Gama biraatiin tuubii dhangalaa’aa irratti, balaqqeessaan kaatodii ifa
magariisa ni uumu. Dhangala’aan ayoonota pozaatiivii akkasitti uumaman raayyaa pozaatiivii ykn anoodii uuma.
Raayyaa Raayyaa Raayyaa

pozaatiivii kaatodii pozaatiivii Ifa diimaa
anoodii irraa dhufu kaatoodii irraa
Anoodii
Kaatodii bocame
Madda voolteejii olaanaa
Fakkii 3.7 Raayyaan anoodii boca kaatoodii keessa darbee tuubii raayyaa kaatoodii irratti ifa diimaa fida.
Tuubiin raayyaa kaatodii gaazii haayidiroojiinii yeroo of keessaa qabutti, paartiikiliin raayyaa sululaa argame salphaa
yoo ta’u, reeshiyoon chaarjii fi ulfaatina isaanii (reeshiyoo e/m) ol’aanaa ture.
Raazarford, paartiikiliin kun ayoon haayidiroojiinii (atoomii haayidiroojiinii elektiroonii tokko irraa baafame) wajjin wal
fakkaatu akka taÿe argisiiseera. Sababa dhugaa kanaan paartiikiliin kun pirootoonii jedhamee kan moggaafame yoo
ta’u, wanta hunda akka argaman agarsiifamaniiru.Kun jalqaba gara argannoo pirootoonii chaarjii pozaatiivii qabu
akka qaama caasaa atoomiitti tarkaanfata.
Har’a atoomii tokko keessatti gosti chaarjii pozaatiivii qabu pirootonii qofa akka ta’e beekna.
Amaloota raayyaa anoodii: 1.1.

An. Raayyaan anoodii sarara qajeelaa ta’een imalu.
ii. Isaanis xixiqqoo meeshaa (material particles) kan of keessaa qaban turan.
iii. Isaanis dirree elektirikii fi maagneetii faallaa kaatodii sanaatti calaqqisan

balaqqeessa.
iv. Uumamni ykn reeshiyoon e/m raayyaa anoodii maalummaa gaasii tuubii raayyaa kaatoodii keessatti argamu
irratti hundaa’a.
v. Isaanis (particles of anode rays) salphaatti ayoonota gaazii chaarjii pozaatiivii qabani dha.
70. 70.
Caasaa Atoomii
Shaakala 3.9
1. Hiikaanooderayyooykn raayyaa kaanaala.
2. Maqaan biraa raayyaa anoodii maali?
3. Amaloota raayyaa anoodii kaasuun.
3.4.2 Argannoo Elektiroonii

Xumura kutaa kanaa irratti argannoo elektiroonii ibsuu ni dandeessu.
Barattoonni garee ijaaruun gaaffilee armaan gadii irratti mari’atu.

1. Yeroo mana keessan keessatti switch qabsiiftan ampuuliin
elektirikii maaltu ta’a?
2. Ampuulicha keessa maaltu ta'e jettanii yaaddu?
3. Ampuuloonni elektirikii tokko tokko ifa keelloo, kaan immoo ifa
Gocha 3.8 adii kan kennan maaliifi?
Tuubii Dhangala’aa Kiruukii ykn Tuubii Raayyaa Kaatodii

Bara 1855tti kalaqaan Jarmanii Heinrich Geissler paampii meerkikurii hojjetee tuuboo vaakiyuumii
gaarii jalqabaa oomisha.Tuuboonni kun,akkumaSirWilliamCrookes fooyyeffaman,jalqaba kaathoderays
oomishuuf, dhuma irratti gara argannoo elektirooniitti geessan.SirWilliamCrookesaayintistii jalqabaa
kan dichaarjii tuubii Crooke jedhame dizaayinii godhe ke's Dhangala'aa Tube ykn Cathode Ray Tube.
Tuubni dhangala’aa tuubii geejjibaa qilleensi irra caalaan irraa baafamee fi fiixee lamaan irratti gabatee
sibiilaa lama kan cufame of keessaa qaba. Gabateewwan sibiilaa kun elektiroodii jedhamu .
Elektiroodonni kunniin tarminaalota pozaatiivii fi negaatiivii baatirii tokkoo wajjin walqabsiifamu.

Elektiroodiin tarminaala pozaatiivii waliin walqabate anoodii yoo ta’u elektiroodiin tarminaala negaatiivii
waliin walqabate ammoo kaatoodii jedhamuun beekama (Fakkii 3.8).
71. 71.
Kaatodii Anoodii
Raayyaa kaatodii
Paampii hafuura baafannaa
_.
+
Maddoota voolteejii olaanaa qaban
Fakkii 3.8 Tuubii Dhangala’aa Kiruukii ykn Tuubii Raayyaa Kaatodii.
Elektiroodonni gara yaa’a ammaaf voolteejii ol’aanaa wajjin walitti hidhamaniiru.Volteejii ol’aanaa
atoomonni gaazii tokkoo caalaatti akka gargar ba’aniif ykn akka caccabaniif anniisaa kenna. Yeroo
elektiroodonni lamaan voolteejii ol’aanaa wajjin walqabsiifaman, kaarentiin yaa’uu jalqaba.Dhiibbaan
elektirikii qilleensa tuubii dischaarjii keessaa yaa’u, dhiibbaan tokkicha fayyadama.Dhiibbaan gadi aanaan
humna elektirikii dabarsuu keessatti gargaara. Voltaajii ol’aanaa (10,000 - 20,000 volts) fi dhiibbaa
qilleensaa idilee irratti bu’aan hin jiru. Garuu yoo dhiibbaan gara 0.0001 mm Hg gadi bu’e voolteejii
walfakkaatu eeguun, anoodii irratti ibsaan magariisaa mul’ateera.
Raayyaan kun kallattii kaatoodii irraa kan bahu yoo ta’u, balaqqeessa kaatoodii jedhamu.
Fakkeenyi gaariin raayyaa kaatoodii ampuulii fluorescent mana keessan keessa jiru ta’a (Fakkii 3.9).
Ampuuloonni kun ifa adii kan kennan yoo ta’u, ampuuliin fiilaamentii taangisteen qaban garuu ifa keelloo
kan kennan yoo ta’u, ifa keelloo kan kennan yoo ta’u, ifa keelloo kan kennan yeroo elektirikii yeroo
elektirikii isaan keessa darbu.
Fakkii 3.9 Ifa kompaaktii filooresantii.
Elektirooniin kun bu’uuraa subatomic particle keessaa tokko yoo ta’u, kunis ogeessa fiiziksii Biriteen, JJ
Thomson, bara 1897. Argannoo elektiroonota keessatti JJ Thomson yaalii hedduu kan raawwate yoo ta’u
isaanis armaan gaditti dhiyaataniiru.
Yaalii Toomsan Daandii Raayyaa Kaatodii irratti godhe

J. J. Thomson amaloota kaatodereewwan qorachuuf tuubii dhangalaa’aa fayyadamuun yaalii tokko tokko
gaggeesse.Yaaliin jalqabaa akkaataa kaatoodeeroonni tuubii dhangalaa’aa keessatti wanta xiqqaa
kaatodii fi anoodii gidduutti kaa’uudhaan akka imalan qorachuudha. Uumamuu gaaddidduu wanta gama
faallaa
72. 72.
Caasaa Atoomii
kaatoodichi balaqqeessa kaatoodii sarara qajeelaa ta’een akka imalu mul’ise. Raayyaan kaatoodii gara noodiitti
kan imalu sababni isaas anoodii chaarjii pozaatiivii qabuun waan harkifamaniif.
Wanti tokko kallattii raayyaa kaatoodii faallaa yeroo kaa’amu, gaaddidduun qara qabu boca wantichaa qabu
fuula geejjibaa tuubii dhangala’aa irratti uuma. Kunis, raayyaan kaatoodii sarara qajeelaa ta’een akka imalu
xumura (Fakkii 3.10).
Meeshaa sibiilaa Gaaddidduu wantaa
Kaatodii Anoodii
_.
+
Fakkii 3.10 Raayyaawwan kaatodii tuubii raayyaa kaatodii irratti gaaddidduu wanta xiqqaa uumuu
iskiriinii.
Yaalii Toomsan Uumama Paartiikilii Raayyaa Kaatodii irratti godhe

Yaalii lammaffaa J. J. Toomsan kan raawwatame uumama paartiikilii raayyaa kaatoodii qorachuuf wiil paadilii
salphaa kaatodii fi anoodii gidduutti kaa’uudhaan (Fakkii 3.11). Raayyaan kaatodii kun wiil paddle sochoosuu
danda'uu fi dhiisuu isaa ilaaluuf eege.
Yoo akkas godhan, uumama paartiikilii qabu jechuudha. Innis naanneffamuu wiilii paadilii ifaa kan ilaale yoo ta’u
kunis raayyaan kaatoodii xixiqqoo ulfaatinaa fi anniisaa sochii qaban ta’uu isaanii mul’ise.
Gingilchaan paadilii salphaa
Kaatodii Anoodii
Fakkii 3.11 Raayyaan kaatodii kan wiil paddle ifaa kaatodii fi anoodii gidduutti naanneffatu.
Yeroo raayyaan kaatodii wiil paadilii irratti akka bu’u hayyamamu, ni naanna’a. Kunis kan danda’amu yeroo
raayyaan isa rukutu paartiikilii meeshaa tokko tokko qabaatu qofa. Kana irraa, raayyaan kaatodii paartiikilii
meeshaa tokko tokko akka of keessaa qabu goolabuun ni danda’ama. Har’a elektirooniin uumama paartiikilii fi
dalgee akka qabu ni beekna (uumama dalgee elektiroonotaa kutaa 11ffaa keessatti ni ilaalama). Ulfaatinni isaa
garuu, paartiikilii atoomii jalaa kanneen biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu baay’ee xiqqaadha.
Kanaafuu gumaachi Toomsan caasaa atoomikaa ammayyaa keessatti qabu kana ilaalcha keessa galchuun
guddaadha.
73. 73.
Keemistirii Kutaa 9
Yaalii Toomsan Chaarjii Raayyaa Kaatoodii irratti godhe

WiliyaamKrooks yeroo jalqabaaf kaatoodereesii fi maagneetii yaaliin godhe.Ilaalchi isaa dirree maagneetiitiin
garagalchuudhaan molakiyuulota chaarjii negaatiivii qaban irraa kan ijaaraman ta’uu isaa akka xumure isa
taasise. Waggoota booda J. J. Thomson molakiyuulonni Crookes tilmaame dhugumatti chaarjii negaatiivii kan
qaban subatomic particles kan inni korpuscles jedhee waamu ta'uu murteesse, garuu dhuma irratti elektiroonota
jedhanii moggaafaman.
J. J. Thomson yaalii sadaffaa kan raawwate chaarjii raayyaa kaatodii kaatoodii karaa dirree elektirikii fi
maagneetii keessa darbuu qorachuuf (Fakkii 3.12 & 3.13). Dirree elektirikii keessa darbuun, kaatoodeeroonni
gara gabatee pozaatiiviitti qaxxaamura. Kunis raayyaan kaatoodii paartiikilii chaarjii negaatiivii ta’uu isaa
mirkaneesse.
Thomson akka xumuretti paartiikiliin chaarjii negaatiivii akka ta’u;paartiikiliin kun amma elektiroonota jedhamanii
waamamu. Beekumsa elektirikii qabnu irraa ni beekna, fiiziksii keessatti, yeroo dirree elektirikii gosa chaarjii
negaatiivii qabu dhukkubsataa irratti perpendikulaariitti hojiirra oolu, gara gabatee pozaatiiviitti akka
calaqqisu.Chaarjiin faallaa ta’e harkisa, paartiikiliin kaatoodaraa chaarjii negaatiivii qabu. Har’a paartiikiliin
bu’uuraa atoomii tokkoo chaarjii negaatiivii qabu elektiroonii qofa akka ta’e beekna. Gama kanaan gumaachi
J. J. Thomson guddaadha.
Kaatodii Anoodii
_.
Fluorescent jedhamuun beekama
meeshaa
(ZnS) jedhamu.
_.
+
+ Tuqaa ifaa
H.V Dirree Elektirikii
Fakkii 3.12 Kaatoodereewwan qaxxaamuraa dirree elektirikii keessa darban.
Raayyaa kaatoodii dirree maagneetii keessa darbuun daandii raayyaa kaatoodii irratti perpendikulaariitti
hojiirra oola (Fakkii 3.13). Kunis bu'aan isaas gara dirree maagneetii hojiirra ooletti perpendikulaarii
kaatodereewwan garagalchuu fide.Barnoota elektiromaagneetiizimii keenya irraa, infiiziksii irraa, chaarjiin
elektirikii socho'u dirree maagneetii akka uumu ni beekna.Dirreen maagneetii sochii chaarjii elektirikii kakaasa,
elektirikii kan uumu.Dalgee elektiroomaagneetikii hin taane, dirree elektirikii fi dirree maagneetii tokko kan
biraa irratti perpendikulaarii ta'u dirree karaa kaatooderaayitti perpendikulaariin yoo hojiirra oole, gara poolii
kaabaa maagneetii kan paartiikilii chaarjii negaatiivii qaban irraa eegamutti ni jal’atu.Kun immoo kaatooderaayiin
chaarjii negaatiivii akka ta’e daran mirkaneessa.
74. 74.
Caasaa Atoomii
Kaatodii Anoodii
Fluorescent jedhamuun beekama
meeshaa
S (ZnS) jedhamu.
+_. Tuqaa ifaa

dirree maagneetii
H.V
Fakkii 3.13 Kaatodeeriiwwan qaxxaamuraa dirree maagneetii keessa darban.
Toomsan yaalii armaan olii gaazota adda addaatiin, walnyaatinsa molakiyuulota gaasii gidduu jiru hir’isuuf dhiibbaa
gadi aanaa irratti, tuubii dhangala’aa keessatti raawwateera. Tuubaa gadi lakkifamuu keessatti gaazota adda
addaa fayyadamuun jijjiiramni amaloota raayyaa kaatodii irratti hin mul’anne.
J. J. Toomsan atoomonni bifa maatirii hunda caalaa bu’uuraa akka hin taane mirkaneesse. Innis, raayyaan
kaatoodii wiil paadilii elektiroodii lama gidduutti kaa’ame sochoosuu akka danda’u, dirree maagneetii-elektirikiitiin
garagalchuu,ykn ta’uu akka danda’u agarsiise, kunis raayyaan kaatoodii paartiikilii chaarjii qaban akka of keessaa
qabu agarsiise. Caalaatti barbaachisaa kan ta’e, hamma deflection of the cathoderay fields of magneticorelectricfieldsof
various strengths safaruudhaan, Thomson reeshiyoo ulfaatinaa fi chaarjii paartiikilii 1.76 x 108 C/g akka ta’u
shallaguu danda’eera. Paartikileen kun kaatoodii chaarjii negaatiivii qabuun kan ba’an yoo ta’u, tarminaalii
negaatiiviitiin dirree elektirikiitiin kan ofirraa deebi’an turan.Chaarjiiwwan walfakkaatan wal-harkaa waan ta’aniif,
chaarjiiwwan faallaa ta’an waan hawwataniif, Toomsan paartiikiliin chaarjii negaatiivii netnegaatiivii akka qaban
xumure;paartiikiliin kun amma elektiroonota jedhamanii waamamu.
Cuunfaa amaloota raayyaa kaatoodii:

ÿ Kaatoodii irraa sarara qajeelaa ta’een imaluun gaaddidduu sibiilaa ni darbatu
meeshaalee karaa isaanii keessa kaa’aman.
ÿ Isaan karaa isaanii irratti sochii makaanikaa bakka-wiil-puddle-xiqqaa fidu;isaan

anniisaa sochii kan qaban yoo ta’u, paartiikilii meeshaa ta’uu qabu.
ÿ Amaloonni isaanii elektiroodii, fi gaasii tuubii raayyaa kaatoodii keessatti argamu irraa walaba dha.
ÿ Reeshiyoon chaarjii/maasii raayyaawwanii dhaabbataa dha.

ÿ Dirree elektirikii keessa darbuun, kaatoodeeroonni gara pozaatiiviitti ni jilbeeffatu
gabatee chaarjii negaatiivii akka qaban agarsiisu.
ÿ Kaatoderaay chaarjii negaatiivii fi dirree maagneetiidhaan dhiibbaa irra ga’e.
ÿ Raayiin kaatodii iskiriinii ZnS irratti dhiibbaa qaba. Yeroo balaqqeessa kaatodii ZnS screen rukutuuf hayyamamu,
isaanis filooresansii magariisa salphaa ta’e uumu.
ÿ Raayyaan kaatoodii gaazota ayoonisa godha. Yeroo balaqqeessaan kaatodii gaazota keessa akka darbu
hayyamamu, tuubii keessatti ibsaan adda addaa ni mul’ata. Ifa adda addaa kunniin sababa ayoonisaayizii
gaazotaatiin kan uumamanidha.
ÿ Raayiin kaatodii humna seenuu qaba. Yeroo balaqqeessaan kaatodii foolii sibiilaa haphii keessa akka darbu
hayyamamu, foolii sibiilaa duuba ifni akka isaan
75. 75.
humna seenuu gaarii qabaachuu.

ÿ Raayyaan kaatodii raayyaa eksiree ni uuma. Yeroo raayyaan kaatodii sibiilota irratti akka bu’u hayyamamu
kan akka tungsten, copper, X-rays ni mul’ata.
Shaakala 3.10
1. Raayyaan sun maaliif qaxxaamuree? Gaaddidduu argite? Paadiin naanneffate?
2. Toomsan yeroo yaalii gaggeessu maaliif dhiibbaa gadi aanaadhaan gaazii fudhate?
3. Toomsan maalummaa paartiikilii elektiroonotaa akkamitti argate?

4. Raayyaan kaatodii dirree elektirikii fi maagneetii keessa akka darbu yeroo hayyamamu maaltu
mudate?Kun maal mirkaneessa?
Moodeela Atoomikii JJ Thomson
Barattoonni garee tokko uumuun gaaffilee armaan gadii irratti

mari’adhaa. Qabxiilee marii kee dareedhaaf dhiheessi.
1. Waa’ee moodeela atoomikaa hubannoon keessan maali?
2. Akka Dimookiraas jedhutti atoomiin maal fakkaata ture
akka?
3. Moodeelli Atoomikii Daaltan maal fakkaata,argannoo yaalii isaa

irratti hundaa’uun ni eegdu?
Gocha 3.9
Argannoo elektiroonii hordofuun J. J. Toomsan waan akka 'plumpudding'modelin1904tti beekamu hojjete

(Fakkii 3.14). Plum pudding is an English dessert similartoablueberrymuffin.In Thomson'ssplumpudding
modeloftheatom keessatti, elektiroononni akka blueberries aamuffin keessatti maxxanetti ispheerii walfakkaataa
chaarjii pozaatiivii qabu keessatti ukkaamfamanii turan.Dhimmi pozaatiivii kun akka bejelly-likeor similartoa
thicksoup jedhamee yaadame. Elektiroononni hanga tokko socho'aa turan. Yeroo kutaa alaa atoomichaatti
dhihaatan chaarjiin pozaatiivii naannoo sana keessa jiru chaarjiiwwan negaatiivii ollaa caalaa waan ta’eef,
elektirooniin gara naannoo giddugaleessa atoomichaa caalaatti duubatti harkifama ture. Fakkeenyi hundarra
gaariin meeshaa naannootti argamu kan Moodeela Thomson harbuu dha. Sanyiiwwan harbuu elektiroonota
fakkeessa, kutaan bishaan fakkaatu kan lallaafaan diimaa ta’e immoo wanta chaarjii pozaatiivii qabudha
(Fakkii 3.14).
76. 76.
Caasaa Atoomii
Fakkii 3.14 JJ Thomson’satomicmodel(bitaa); moodeela “plum pudding” (giddugaleessa);harbuu

(mirga).
Sirrummaa Moodeela Atoomii Toomsan

Moodeelli Atoomii Toomsan, giddu galeessa elektirikii atoomii tokkoo milkaa’inaan ibsuu danda’a.
Haa ta’u malee, akkamitti paartiikiliin chaarjii pozaatiivii qaban osoo niwutraalaayizeeshinii hin argatin
elektiroonota chaarjii negaatiivii qaban irraa akka gaachana ta’an ibsuu hin dandeenye. Har’a
pirootonoonni chaarjii pozaatiivii qaban niwukilasii atoomii tokkoo keessatti akka jiran ni beekna kunis
beekamaadha wiirtuu caasaa atoomii keessa akka jiruu fi elektiroononni naannoo isaaniitti naanna’aa
jiru. Kanaafuu, tilmaamni Toomsan beekumsa tokko tokko kan hin qabne ta’us kan xiqqaa miti.
Yaalii Copha Zayitii Millikan

Itti aansuudhaan, saayintistiin Ameerikaa, Roobart Millikan (1909) yaalii walduraa duubaan
elektirikiidhaan chaarjii boba’aa boba’aa fayyadamuun gaggeesse.Yaalii kana keessatti cophni
boba’aa xiqqaa tokko tokko atoomaayizariin gara golee sanaatti akka biifaman hayyamameera.
Qilleensi golee keessa jiru raajii eksireetiin ayoonisaayizeeshiniif saaxilama. Elektiroononni
ayoonisaayizeeshinii qilleensaatiin uumaman ofuma isaanii copha zayitaatti maxxanu.Yeroo dirree
elektirikii hamma gahaan hojiirra oolu, kan humna harkisaa copha zayitaa irratti socho’u qofa madaaluu
danda’u, cophni sun qilleensa keessatti fannifamee hafa.
Yaalii kana irraa, Millikan chaarjiin xiqqaan raayyaa kaatodii irratti argame tilmaamaan 1.59 x 10-19
kuuloom akka ta’ee fi chaarjiin tokkoon tokkoon copha irratti argamu yeroo hunda dachaa intagiraalaa
gatii sanaa akka ta’e ilaaleera. Tajaajila kana irratti hundaa’uun, 1.59 x 10-19 kuuloom chaarjii xiqqaa
ta’uu danda’u ta’uu isaa xumuree , gatii sana akka chaarjii elektirooniitti ilaale. Odeeffannoo kanaa fi
reeshiyoo chaarjii fi ulfaatina Toomsan (1.76 x 108 C/g) fayyadamuun Millikan ulfaatina elektiroonii
murteesse (Fakkii 3.15):
Dha
Heddummina elektiroonii =
e/m
1.59 x 10-19C = 9 x 10-28g ta’a

1.76 x 108 C/g
77. 77.
Zayitii biifamuu
Atomizer ro copha zayitaa

(+) . oomisha
Raajiin X copha
zayitii irratti Maaykirooskooppii
chaarjii uuma
Gabatee chaarjii elektirikii qabu
( _) .
Fakkii 3.15 Meeshaa Millikan chaarjii elektiroonii murteessuuf itti fayyadamu.
Hubannoo har’a waa’ee elektirikii qabnu irraa humni chaarjii elektirikii kamiyyuu irratti dirree elektirikii
oomisha chaarjii fi dirree elektirikii wajjin walqixa ta’uun isaa ifaadha.
Millikan hamma humna elektirikii fi guddina dirree elektirikii lamaan isaanii chaarjii xiqqaa copha zayitaa
adda baafame irratti safaruu danda’eera.Daataa kana irraa guddina chaarjii ofii isaa murteesse.
Shaakala 3.11
1. Ulfaatina elektiroonii irraa shallagama ____________ .
fi __________ .
gatiiwwan elektiroonii.
2. Yaalii kufaatii zayitaa Millikan gabaabinaan ibsi.
3. Moodeela Atoomii JJ Thomson ibsi.
4. Akkaataa qamadii _________, . chaarjiiwwan atoomii tokko keessa jiran akka
fi sanyii harbuu tokkootti.
3.4.3 Argannoo Niwukilasii
Xumura kutaa kanaa irratti argannoo niwukilasii ibsuu ni dandeessa.

1. Barnoota saayinsii kutaa 8ffaa kee irraa pilaaneetonni naannoo Aduutti,
Sirna Aduu keessatti akka naanna’an beekta.
Pilaaneetotaa fi Aduu dhagaadhaan bakka buusuun meeshaalee
naannootti argaman irraa moodeela Sirna Aduu hojjetteetta jennee
haa fudhannu. Moodeela sana fanniftee dhagaa xiqqaa gara isaatti
yoo darbatte, yeroo hunda dhagaa pilaaneetotaa fi Aduu bakka bu’u
rukutuun ni danda’amaa?
Deebiin kee lakki yoo ta'e maaliif? Yoo deebiin kee eeyyee ta'e akkamitti?
78. 78.
Caasaa Atoomii
2. Lakkoofsi dhagaa yeroo tokkotti darbattu 5 yoo ta’e carraan Aduu

rukutuu maal ta’a jettee yaadda? Ni dabalaa moo ni hir’ata?
Maalif?
3. Dhagaaleen gaaffii sadaffaa irratti Aduu rukutan sun maal ta’u?
Kanneen aduu hin rukunne hoo?
Gocha 3.10
Bara 1920tti, argannoo elektiroonii fi pirootoniin, caasaan keessoo tiyaatoomii guutuu ta’a jedhamee
yaadame.Maasoonniileektirooniin xiqqaadha;kanaaf ulfaatinni atoomii ulfaatina pirootonoota niwukilasii
keessatti walitti qabamaniin walqixa ta’uu qaba.
Atoomonni adda addaa lakkoofsa pirootonii adda addaa qabu, kanarraa ka’uun ulfaatina atoomii adda addaa.
Haa ta’u malee, ulfaatina atoomikaa qabatamaa fi ulfaatina atoomikaa shallagame gidduutti garaagarummaan
akka jiru hubatameera.
Fakkeenyaaf, atoomiin kaarboonii tokko pirootonii 6 qaba;kanaaf ulfaatinni isaa ulfaatina atoomii haayidiroojiinii
pirootonii tokko qabuu dachaa jaha ta’uu qaba. Garuu, yaaliidhaan, ulfaatinni atoomota kaarboonii ulfaatina
atoomii haayidiroojiinii dachaa kudha lama ta’uun isaa argameera. Rakkoon walfakkaataan ulfaatina atoomota
biroo ilaalchisee mudateera. Sana booda, sababni garaagarummaa kanaa maali ture?
Raazarford saayintistii jalqabaa sababa garaagarummaa kanaa tilmaame ture. Pirootonoota waliin, paartiikiliin
giddu galeessa ta’e kan biroo tokko tokko niwukilasii keessa akka jiran tilmaameera. Yaalii beekamaa tokko
irratti, ogeessi fiiziksii Biriteen Ernest Ratherford jedhamu, moodeelli Toomsan atoomichaa sirrii akka hin
taane ifatti argisiiseera. Yaalii isaa keessatti ÿ-particles fayyadameera. ÿ-particles particles walnyaatinsaa
pirootonota lamaa fi niwutiroonii lama cimsanii walitti hidhaman of keessaa qabani dha. Bara 1920tti,
Raazarford yaa’a ÿ-paartiikilii chaarjii pozaatiivii qaban galma foolii warqee baay’ee haphii ta’e irratti
xiyyeeffatee (Fakkii 3.17a) akkaataa ÿ-paartiikiliin fooliin faca’an sakatta’e. Partikiloonni kun saamuda
raadiyeemiin kan uumamanidha. Warqeen kan filatame salphaatti gara waraqaa baayÿee haphii taÿetti
qacceedhaan rukutamuu waan dandaÿuuf, kunis baayÿina atoomota bakka sanatti argaman xiqqeessuu
dandaÿa. Yoo moodeelli Toomsan atoomii sirrii ta’e, ÿ-paartikileen chaarjii pozaatiivii qaban akka kubbaa
qawweetti ulfaatina yeroo hunda faca’e kan galma warqee keessaa caccabuu qabu ( fakkii 3.16 ilaali).
Fakkii 3.16 Kubbaa qawwee yeroo hunda raabsamu.
79. 79.
Keemistirii Kutaa 9
Yeroo mul’atan xiqqoo suuta jedhanii imalaa jiraachuu danda’u, garuu bu’uuraan kallattiin galma keessa
darbuu qabu (Fakkii 3.17b). Haa ta’u malee, firaakshiniin xiqqaan ÿ-particles kofoota gurguddootti kan
calaqqisan yoo ta’u, kaan immoo kallattiin maddatti duubatti calaqqisaniiru (Fakkii 3.17c).
Suuraafilmofluminescent
screen
Atoomota warqee
Meeshaa liidii ÿ paartiikilii
(b) Wanta Raazarford eege yoo

Moodeelli Toomsan sirrii ture
Dhangala’aa paartiikilii ÿ
Niwukilasii chaarjii
Foolii warqee haphii pozaatiivii qabu
Raadiyeemii
Atoomota warqee
(a) Yaalii Raazarford

(b) Wanta Raazarford dhugumatti ilaale
Fakkii 3.17 Cuunfaa Yaalii Raazarford.
Bu’aan Raazarford moodeela atoomikaa Daaltan kan ulfaatina fi

chaarjiin pozaatiivii guutummaa ulfaatina atoomii tokkoo keessatti walfakkaataan raabsamu. Kanaa
mannaa, ulfaatinaa fi chaarjiin pozaatiivii lamaan isaanii iyyuu firaakshinii daqiiqaa xinnoo ulfaatina
atoomii tokkoo keessatti akka walitti qabaman cimsanii yaada dhiyeessan, kunis Raazarford niwukilasii
jedhee waama ture . Firaakshiniin xiqqaan ÿ-particles walitti bu'an niwukilasii dhangala'aa, chaarjii
pozaatiivii qaban waliin walitti bu'uun isaanii hiika qaba ture.Kun bu'aan isaa calaqqisiisni guddaa,
afaaniin baay'ee mataa irratti, maddatti kallattiin duubatti akka calaqqisan taasiseera.
Ibsa Raazarford tasgabbii niwukilasii fi atoomii ilaalchisee kenne: Moodeela atoomikaa milkaa’aa ta’e
baasuun milkaa’ina erga argateen booda, Raazarford gaaffii: “Nuukilaasiin pirootonoota gidduutti ofirraa
deebi’us maaliif hin bittinnaa’u?” Tasgabbii niwukilasii ibsuuf, Raazarford, paartiikiliin giddu galeessa
taÿe akka jiru tilmaameera. Niwutiroononni kun pirootonoota gidduutti jiraachuun isaanii pirootonoota
gidduutti ofirraa deebi’uu niwutraala. Raazarford niwutirooniin kun osoo hin argamiin durallee akka jiru
tilmaameera, boodarra kanas mirkaneesse.
Gara tasgabbii atoomichaa dhufuun elektirooniin naanna’u dhiibbaa gosa humnoota lamaa jala akka jiru
ibseera.i.
Humni harkisaa elektiroo-istaatikii niwukilasii fi elektiroonii gidduu jiruu fi
ii. Humni seentirifuugal elektiroonii naanna’u irraa fagaatee qajeele.
Humnoonni kun lamaan walqixaa fi faallaa waan ta’aniif elektiroonii karaa keessatti walmadaalummaa
keessa akka turu taasisa. Kunis sababa elektiroononni gara keessaatti niwukilarii harkisanillee gara
niwukilasii keessa hin kufneef jedha Raazarford.
80. 80.
Caasaa Atoomii
Har’a humnoonni niwukilaraa ciccimoon, kanneen wal-nyaatinsa elektiroo-istaatikii caalaa baay’ee ciccimoo ta’an,
pirootonii fi niwutiroonii niwukilasii keessatti walitti qabatanii akka jiran beekamaadha. Hubannoo kanaa fi kanneen
birootiin, Raazarford badhaasa Noobeelii Keemistirii, bara 1908tti badhaafame.
Moodeela Atoomii Raazarford
Atoomichi irra caalaa bakka duwwaa irraa kan ijaaramedha. Chaarjiin pozaatiivii fi ulfaatinni atoomii guutuun kutaa
giddugaleessaa xiqqaa niwukilasii jedhamuun beekamu keessatti walitti qabama. Guddinni niwukilasii baay’ee xiqqaa
waan ta’eef daayaameetiriin isaa kan atoomii dachaa 105 gadi ta’a. Daayameetiriin niwukilasii Raazarfoordiin seentimeetira
10-13 akka ta’u tilmaamameera , faallaa kan atoomii seentimeetira 10-8 ta’a . Elektiroononni niwukilaasiin ala jiran
humnoota harkisaa elektiroo-istaatikii pirootonii fi elektiroonota gidduu jiru walmadaaluuf saffisa guddaadhaan niwukilasii
keessa naanna’u. Moodeelli atoomii Raazarford sochii pilaaneetii sirna aduu keessatti argamuun walfakkeenya qaba
(sadarkaa 8). Kanaafuu, moodeelli atoomii Raazarfoordi Moodeela Pilaaneetii jedhamuunis ni waama ( fakkii 3.18 ilaali).
Niwukilasii
Elektiroonii
Fakkii 3.18 Moodeela Atoomii Raazarfordiin faallaa Moodeela Pilaaneetii.
Moodeelli Atoomikii Raazarfoordis moodeela niwukilaraa jedhamuun beekame . Niwukilaraa keessatti
atoomii, pirootonoonni fi niwutirooniin, kanneen ulfaatina atoomichaa hunda jechuun ni danda’ama of keessaa qaban,
niwukilasii wiirtuu atoomichaa keessatti argamu. Elektiroononni naannoo niwukilasii faca’anii kan argaman yoo ta’u,
ulfaatina atoomichaa harka caalu qabatu. Niwukilaasiin hammam xiqqaan atoomii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu
cimsinee ibsuun barbaachisaadha.Anatoomii hamma istaadiyeemii kubbaa miilaa piroofeeshinaalaa guddaa ta'uu yoo
danda'e niwukilaasiin isaa hamma ija saree ta'a.
Moodeelli Raazarford tarkaanfii guddaa gara hubannoo guutuu atoomichaa ta’uu mirkaneesse. Haa ta'u malee,
maalummaa elektiroonotaa, fi akkaataa isaan iddoo bal'aa naannoo niwukilasii keessa jiraatan guutummaatti hin ilaalle.
Hubannoon guutuun waaÿee elektiroonii kan dhugoome waggoota muraasa fuuldura isaaniitti ture. Kunis amaloota
keemikaalaa elementoota hubachuuf furtuu ta’uu mirkaneesse.
Yaalii Raazarford godhe, wantoota niwukilasii armaan gadii argateera:

ÿ Niwukilaasiin atoomii tokkoo chaarjii pozaatiivii qaba.
ÿ Irra caalaan ulfaatina atoomii tokkoo niwukilasii keessatti walitti qabama.
ÿ Atoomii tokko keessa iddoowwan gurguddoon jiru.
81. 81.
Seera qabeessummaa Moodeela Atoomii Raazarford
Moodeelli Atoomii Raazarford niwukilasii chaarjii pozaatiivii qabuu fi atoomii keessatti elektiroononni
niwukilasii ala jiraachuu isaanii haala ajaa’ibaa ta’een ibsuu danda’a. Kufaatiin yaadni Raazarford garuu
mormii gurguddaa lama irraa kan madde:
ÿ Moodeelli kun seera bu’uuraa elektiroo-daayinamiksii kalaasikaa wajjin kan wal hin simne dha.
Akka yaada kanaatti, paartiikiliin chaarjii qabu kamiyyuu sochii geengoo keessatti anniisaa osoo
addaan hin citin gadhiisa. Elektirooniin sochii geengoo keessatti paartiikilii chaarjii qabu ta’uun
anniisaa dhaba.Kun dhumarratti daandii gara niwukilaasiitti qaxxaamuree fi atoomiin sana booda
kufuu qaba.
ÿ Mormiin guddaan lammaffaan moodeela Raazarford irratti kan dhufe paateeniin ispeektaroota atoomii
irraa ture. Ibsi bal’aan kanaa silabasii kutaa 11ffaa keessatti ilaalama ture.
Shaakala 3.12
1. Moodeelli Raazarfoordi moodeela niwukilaraa jedhamee kan waamamu maaliifi?
2. Pirootonoota eenyutu argate? Yaalii akkamii irratti hundaa'uun akka danda'e
pirootonoota kana argachuu?
3. Akka Moodeela Atoomii Raazarfoorditti pirootonoonni fi elektiroononni atoomii tokko keessatti
eessa jiru?
4. Hanqinni Moodeela Atoomikii Raazarford maal fa’a?
5. Moodeela Atoomii Raazarfoordi ibsi.
6. Yoo Moodeelli Atoomii Raazarford sirrii ta’e, atoomichi kufuu qaba.
Ibsuu?
Moodeela Atoomikaa Niels Bohr

Bara 1913tti, saayintistiin Deenmaark, Niels Bohr, Tiyoorii Kuwaantimii Raadiyeeshinii Maaks Pilaankii
yaada dhiheesse irratti hundaa’uun, daangeffama moodeela atoomikaa Raazarford bu’a qabeessa ta’een
mo’uu danda’eera. Yaad-rimeen Ti’oorii Kuwantum garuu daangaa dhimma kanaa ol ta’a. Kutaa 11ffaatti
waa’ee isaa ni baratta.Sadarkaa kana irratti, qajeeltoowwan Moodeela Atoomii Bohr wajjin walqabatan qofa
dhiheessina.
Bohr, barataan Raazarfoord, moodeela haaraa atoomichaa hojjete. Moodeelli Bohr seera bu’uuraa shanan
armaan gadiitiin gabaabfamuu danda’a:
ÿ Elektiroononni naannoo niwukilasii orbiiti geengoo giddugaleessa ta’een qindaa’u ( fakkii ilaali
3.19 irratti kan ibsame).
ÿ Elektiroononni naannoo niwukilasii orbiitota murtaa’an qofa qabatu. Orbitoonni sun tasgabbaa’oo dha
akkasumas 'stationary'orbitsorshells jedhamu .
ÿ Tokkoon tokkoon orbitoorii anniisaa murtaa’e waliin walqabatee jira.Kana irraa ka’uun kunniin sadarkaa
anniisaas jedhamuu fi akkaataa walduraa duubaan K, L, M, N jedhamanii moggaafamu.
ÿ Anniisaa sadarkaa anniisaa murtaa’e waliin walqabatu dabaluu wajjin dabalaa deema
82. 82.
Caasaa Atoomii
fageenya isaa niwukilasii irraa. Kanaafuu yoo anniisaan qola K, L, M, N wajjin walqabatu E1, E2, E3, . . . . ,
fi kkf akkaataa wal duraa duubaan, sana booda E1 < E2 < E3, . . . . , ÿ Hanga elektirooniin kkf.
orbiiti murtaa’e tokko keessatti naanna’utti elektirooniin hin badu

anniisaa isaa.
Fakkii 3.19 Moodeela Atoomii Niil Bohr.
Shaakala 3.13

1. Moodeelli kamtu akka elektiroonota chaarjii negaatiivii qaban kanneen niwukilasii chaarjii pozaatiivii
qaban daandii murtaa’e irratti naanna’an jedhamee ibsamuu danda’a?
qeenxee. Moodeela Bohr jedhamu. d. Moodeela Dimookiraasii.
b. Moodeela JJ Thomson jedhamu. Dha.
Moodeela Leucippus jedhamu.
c. Moodeela Raazarfoordi.
2. Daandiiwwan geengoo elektiroononni itti naanna’an 3. Boohr bu’uura kamiin __________.

moodeela atoomikaa isaa yaada dhiheesse?
4. Orbitoonni maali fi maaliif orbitoota dhaabbataa jedhaman?
5. Moodeela Atoomii Bohr ibsi.
3.4.4 Argannoo Niwutiroonii
Xumura kutaa kanaa irratti argannoo niwutiroonii ibsuu ni dandeessa.
Barattoonni garee ijaaruun qabxiilee armaan gadii irratti mari’adhaa.

1. Barnoota fiiziksii kee irraa akka chaarjii wal ofirraa deebisu beekta.
Kanaafuu, pirootonoonni chaarjii pozaatiivii qaban niwukilasii xiqqaa
sana keessatti akkamitti walsimsiisuun jiraatu?
Gocha 3.11
Pirootooniin erga argamee booda, fiizisistoonni niwukilasii atoomii keessatti paartiikiliin biroo jiraachuu akka hin
oolle tilmaamaniiru. Kunis elementoonni haayidiroojiinii caalaa ulfaatoo ta’an lakkoofsa atoomaawaa isaanii
(lakkoofsa pirootonii) caalaa ulfaatina atoomikaa guddaa qabaachuu isaanii irraa kan mul’ate ture.
83. 83.
Tiyoorii paartiikilii dabalataa pirootonoota dabalataa chaarjiin isaanii elektiroonota niwukilasii keessa
jiraniin ykn paartiikilii niwutraala hin beekamneen gaachana ta’e kan hammate ture. Bara 1932tti
fiizisistoonni Faransaay, Frederic fi Irene Joliot-Curie niwukilasii beriliyeemii ÿ-particles tiin bombii
darbachuun raadiyaashiniin hin beekamne akka gadi lakkifamu kan dabaree isaatiin pirootonoota
niwukilasii wantoota adda addaa keessaa baasu ilaalan. Paartiikiliin alfaa, ÿ-rays ykn ÿ-radiation jedhamus , .
pirootonoota lamaa fi niwutiroonii lama walitti hidhamanii gara paartiikilii niwukilasii heeliyum-4 wajjin
walfakkaatutti of keessaa qabu. Isaanis niwukilasii niwukilaayidii raadiyoo tokko tokkoo (fkn, Polonium)
irraa yeroo bifa raadiyoo-aktiiwii manca’uu, ÿ-decay jedhamutti ba’u. Joliot-Curies raadiyaashiniin kun ÿ-
rays akka ta’e tilmaamaniiru.
Fakkii 3.20 Yaalii boombii beriliyeemii Jeems Chaadwiik.
Fiizisistiin Ingilizii, Jeems Chaadwiik (Fakkii 3.21) ÿ-paartiikiliin anniisaa gahaa ÿ-raayyaa humna guddaa
qabu akkasii oomishuuf akka hin hojjenne amaneera. Yeroo yaalii tokkootti, yeroo ÿ-particles niwukilasii
Beryllium irratti boombii darban, raadiyaashiniin tokko tokko akka
observed.Theseradiationswerefoundtobeundeflectednanelectricfield.Kanaaf,saayintistiin duraanii
raadiyaashiniin kun ÿ-rays ta'uu danda'a jedhee waan yaadeef gate. Garuu Chaadwiik yaalii kana irra
deebi’ee ilaalcha armaan gadii godheera.
An. Wiiliin paadilii niwukilasii Beryllium duuba kan kaa’ame yoo ta’u, niwukilaasichi ÿ-particles tiin
boombii itti rukutame. Gingilchaan paadiin akka naanneffatu ilaalameera. Kana irraa kan ka’e
niwukilaasiin beriliyeemii raadiyaashiniin ijaan hin mul’anne tokko tokko kanneen paartiikilii
meeshaa qaban akka gadi lakkisu murtaa’eera.
ii. Yeroo raadiyaashinoonni hin mul’anne kun dirree elektirikii keessa akka darban hayyamaman, wanti
garagalchi hin mul’anne.Kun dhugaa isaan kunniin paartiikilii giddu galeessa ta’e akka qaban
mirkaneesse. Particles neutral kun niwutiroonii jedhaman, James Chadwick.
Argannoon sun niwutiroonni, elektirikiidhaan chaarjii hin qabne, gara niwukilasii atoomiitti calaqqisuu
waan danda’aniif, akkasumas moodeela haaraa niwukilasii atoomikaa pirootonii fi niwutiroonii irraa
ijaarame waan ta’eef, bittinnaa’iinsa atoomii gochuuf meeshaa haaraa kenne (Fakkii 3.22). Niwutiroonni
akka fakkii 3.20 irratti mul’atutti haayidiroo-kaarboonii ykn waksiitiin qabamuu danda’u turan .
84. 84.
Caasaa Atoomii
Fakkii 3.21 J. J. Toomsan (bitaa), Ernest Raazarford (giddugaleessa), fi Jeems Chaadwiik (mirga).
Argannoon paartiikilii bu’uuraa dhumarratti moodeela atoomikaa bu’uuraa akka uumamu taasiseera.
Moodeelli bu’uuraa atoomii niwukilasii xiqqaa chaarjii pozaatiivii qabu (bakka pirootonoonni fi
niwutiroonni jiraatan) wiirtuu atoomichaa fi elektiroonota orbiitii keessatti naannoo niwukilasii naanna’an
of keessatti qabata.
Fakkii 3.22 Moodeela Atoomii Jeems Chaadwiik.
Shaakala 3.14
1. Niwutiroonii eenyutu argate?
2. Niwutiroonni kan argaman beriliyeemii irratti boombii 3. Argamuun ___________.
niwutiroonii atoomii tokko keessatti maaliif tilmaamame?
4. Niwutiroonni akkamitti argaman?
3.5 Qabiyyee Atoomii fi Isootooppii

Atoomonni qindaa’ina fi baay’ina paartiikilii atoomii isaanii jalaa irratti hundaa’uun amaloota adda addaa
qabu. Elementiiwwan tokko tokko lakkoofsa pirootonii walfakkaataa qabu, garuu lakkoofsi niwutiroonii
adda addaa qabu. Kunis elementoonni walfakkaatan ulfaatina adda addaa akka qabaatan kan taasise
yoo ta’u, kunis dabaree isaatiin amaloota adda addaa akka qabaatan taasiseera. Kutaa kana keessatti
waa’ee elektiroonota, pirootonootaa fi niwutiroonii caasaa atoomii, ulfaatina fi chaarjii wajjin walqabatee
ilaaluuf jirra. Waa’ee isotooppii irrattis ni mari’anna.
85. 85.
3.5.1 Elektiroonota, Pirootoonii fi Niwutiroonii

ÿ Chaarjii firaakshinii elektirooniipirootoonaafi niwutiroonii irratti barreessi;
ÿ Heddummina absoluutii fi firaakshinii elektiroonii, pirootoonii fi niwutiroonii himi.

mari’adhaa. Qabxiilee marii kee barsiisaan kee yeroo gaafatu
dareedhaaf dhiheessi.
1. Barnoota kee kanaan duraa irraa ulfaatinni pirootoonii fi
niwutiroonii ulfaatina elektiroonii baay’ee akka caalu hubatte.
Meeshaalee naannoo akka fakkeenyaatti kanneen paartiikilii
atoomii jalaa sadan kana bakka bu’an akkamii kennuu
dandeessa?
2. Chaarjii fi ulfaatina isaanii ilaaluun, akkaataa paartiikiliin atoomii
jalaa sadan kun atoomii tokko keessatti waliin jiraatan ibsuu
dandeessaa?
Gocha 3.12
Elektiroonota
Elektiroononni paartiikilii bu’uuraa sadii atoomota uumuu keessaa tokko (Fakkii 3.24).
Elektiroononni garmalee xiqqaadha (Fakkii 3.23). Ulfaatina elektiroonii tokkoo ulfaatina pirootoonii
ykn niwutiroonii gara 1/2000 qofa yoo ta’u, kunis gara 0.00054897 amu ykn 9 x 10-31 Kg dha.
Kanaafuu, elektiroononni ulfaatina waliigalaa atoomii tokkoof gumaacha tokkollee hin qaban jechuun
ni danda’ama. Chaarjiin elektirikii elektiroonii ÿ1 yoo ta’u, kunis walqixa garuu chaarjii pirootonii wajjin
faallaadha. Atoomonni hundinuu lakkoofsa elektiroonii fi pirootonii walfakkaataa waan qabaniif
chaarjiin pozaatiivii fi negaatiivii'haquun'toomiiwwan elektirikiidhaan giddu galeessa taasisu.
Fakkii 3.23 Walmadaalchisuu elektiroonii (peni ykn saantima) fi pirootoonii (kubbaa bowling).
Pirootonoota
Pirootooniin paartiikilii atoomii jalaa sadan atoomii uumuu keessaa isa tokko. Isaanis niwukilasii
atoomii keessatti argamu (Fakkii 3.24). Innis naannoo xiqqaa fi wal-qixa ta’ee fi wiirtuu atoomii irratti
argamudha. Pirootonoonni chaarjii elektirikii pozaatiivii tokko (+1) fi ulfaatina yuunitii ulfaatina
atoomikaa (amu) 1.0073 kan qaban yoo ta’u, kunis gara 1.67×10-27 Kg dha. Niwutiroonii wajjin
taÿuudhaan, ulfaatina atoomii tokkoo hunda jechuun ni dandaÿama.
86. 86.
Caasaa Atoomii
Niwutiroonii
Atoomonni elementoota hunda atoomota haayidiroojiinii irra caalaan isaanii irraa kan hafe, niwutiroonii niwukilasii isaanii
keessatti qabu (Fakkii 3.24). Pirootonootaa fi elektiroonota kanneen chaarjii elektirikii qaban irraa adda ta’ee niwutiroonni
chaarjii hin qaban. Kanaafidha niwutirooniin gabatee 3.1 irratti n° jedhamee kan waamaman.Zeroon'chaarjii zeeroo' kan
dhaabbatu.Maasoofaanuutirooniin(1.0087amu) ulfaatina pirootonii tokkoo caalaa baay'ee guddaadha, kunis yuunitii ulfaatina
atoomikaa (amu) 1 dha. Yuunitiin ulfaatina atoomaawaa gara 1.67×10-27 Kg walqixa. Niwutirooniin tokkos gara daayameetira
pirootonii tokkoo ykn meetira 1.7×10-15 qaba.
Fakkii 3.24 Paartiikilii atoomii xiqqaa.
Gabatee 3.1 Amaloota fiizikaalaa paartiikilii atoomii xiqqaa.
Mallattoo Paartikilii Chaarjii Heddummina (Kg) Fira (kuulombs) . Misaa (amu) Bakka
kaffalchiisuu
Pirootoonii P+ +1.59x10-19 1.673x10-27 irratti kan argamudha +1 1.0073 ta’eera Keessa

niwukilasii
Niwutiroonii n0 Kaffaltii tokko malee 1.675x10-27 0. 0. 1.0087 ta’eera Keessatti

niwukilasii
Elektiroonii Dha- -1.59x10-19 9x10-31 irratti kan argamudha -1 5.4858 x 10-4 Alaa kan
niwukilasii
Shaakala 3.15
1. Ulfaatina fi chaarjii paartiikilii bu’uuraa atoomii tokkoo himi.
2. Heddummina pirootoonii fi niwutiroonii wal bira qabi ilaali.
3. Chaarjiiwwan elektiroonotaa fi pirootonoota walbira qabi.
4. Niwutirooniin wanta irraa kan ofirraa deebifaman yookaan kan harkifaman yoo ta’u;hin
pirootonoota ykn elektiroonota waliin walnyaatu. Ibsuu?
5. Maaliif ulfaatinni atoomii ulfaatina pirootonii qofa irratti hundaa’a fi
niwutiroonii?
87. 87.
3.5.2 Lakkoofsa Atoomii fi Lakkoofsa Ulfaatina

ÿ lakkoofsa pirootonii fi elektiroonota atoomii tokko keessa jiran lakkoofsa atoomii irraa himuu
elementii kee;
ÿ gatiiwwan lakkoofsota atoomii kenname irraa lakkoofsa niwutiroonii murteessuu fi
lakkoofsota heddumminaa.

1. Elementiiwwan gabatee piriyoodii keessatti akkamitti qindaa’u?
2. Kutaa darbe keessatti waa’ee ulfaatina elektiroonotaa, pirootonii fi
niwutiroonii ilaalleerra. Kanaafuu, ulfaatina atoomii tokkoof kan
ta’an paartiikilii kamtu?
3. Atoomota elementii tokkoo atoomota elementii biraa irraa akkamitti
adda baasuun ni danda’ama?
Gocha 3.13
Atoomota elementii tokkoo atoomota elementii biraa irraa adda baasuu danda’uun barbaachisaa dha.
Elementiiwwan wantoota qulqulluu wantoota biroo hunda uumuudha, kanaaf tokkoon tokkoon isaanii maqaa
adda addaatu kennameef. Barnoota saayinsii kutaa 7ffaa keessan irraa maqaan elementoota mallattoo addaa
qubee tokko ykn lamaa kan akka H haayidiroojiiniif, C kaarbooniif, ykn Heeliimiif akka bakka bu’an beekta. Haa
ta’u malee, maqaaleen kun lakkoofsa pirootonii fi niwutiroonii atoomota keessa jiran adda baasuuf osoo itti
fayyadamuu danda’anii caalaatti aangoo qaba. Lakkoofsi atoomikaa fi lakkoofsi ulfaatinaa bakka sanatti
faayidaa qaba.
Saayintistoonni yeroo hunda lakkoofsa atoomii fi akkamitti elementoota adda addaa gidduutti garaagarummaa
akka qabu irratti fedhii qabu sababiin isaas atoomiin elementii tokkoo atoomii elementii biraa irraa lakkoofsa
pirootonii niwukilasii isaa keessa jiruun adda baafamuu danda'a. Lakkoofsi pirootonoota atoomii tokko keessa
jiran lakkoofsa atoomii isaa (Z) jedhama. Lakkoofsi kun atoomota elementii kennameef adda waan ta’eef
baay’ee barbaachisaa dha. Atoomonni elementii tokkoo hundi lakkoofsa pirootonii walfakkaataa kan qaban
yoo ta’u, elementiin hundinuu atoomota isaa keessatti pirootoonii lakkoofsa adda addaa qaba (Gabatee 3.2).
Atoomiin tokko pirootoonii tokko qofa yoo qabaate atoomii haayidiroojiinii ta'uu isaa ni beekna. Atoomiin
pirootonii lama qabu yeroo hunda atoomii heeliyum dha. Saayintistoonni atoomii tokko keessatti pirootonii afur
yoo lakkaa'an, beeriiliyoomaatoomii ta'uu isaa ni beeku.Anatoomiin pirootonii sadii saayitiiyuumaatoomii
qabu,anaatoomii pirootonii shan atoomii booroonii qabu, atoomiin pirootonii ja'a qabu atoomii kaarboonii dha . . . tarreen itti fufa.
88. 88.
Caasaa Atoomii
Gabatee 3.2 Atoomotaaleeleemantii ja’a jalqabaa.
Maqaa Pirootonoota Niwutiroonii Elektiroonota Atoomii Hanga

Lakkoofsa (Z) . Lakkoofsa (A) .
0. 0.
Haayidroojiinii 1. 1. 1. 1. 1. 1. 1. 1.
Heeliyoomii 2. 2. 2. 2. 2. 2. 2. 2. 4. 4.
Litiyeemii 3. 3. 4. 4. 3. 3. 3. 3. 7. 7.
4. 4. 5. 5. 4. 4. 4. 4. 9. 9.
Beryllium jedhamuun beekama
Booroon 5. 5. 6. 6. 5. 5. 5. 5. 11. 11.
Kaarboonii 6. 6. 6. 6. 6. 6. 6. 6. 12. 12.
Dhugaadha, atoomonni niwutraal lakkoofsa elektiroonii kan pirootonii wajjin walqixa waan qabaniif, lakkoofsi atoomii elementii tokkoos atoomii niwutraala
elementii sanaa keessatti elektiroononni meeqa akka jiran sitti hima. Atoomonni lakkoofsi elektiroonota negaatiivii pirootonoota pozaatiivii wajjin walqixa waan
qabaniif chaarjii elektirikii keessatti niwutraala dha (Gabatee 3.2). Fakkeenyaaf, haayidiroojiinii lakkoofsa atoomaawaa 1. Kana jechuun atoomiin haayidiroojiinii
pirootonii tokko qaba, yoo niwutraala ta’e immoo elektiroonii tokkos qaba. Kaarbooniin ammoo lakkoofsa atoomii 6 qaba, kana jechuun atoomiin kaarboonii
tokko pirootonii 6 qaba, yoo giddu galeessa ta'e immoo elektiroonota 6 qaba.
Lakkoofsa Uummataa
Lakkoofsi ulfaatinaa (A) atoomii lakkoofsa waliigalaa pirootonii fi niwutiroonii niwukilasii isaa keessa jiraniiti. Lakkoofsa waliigalaa niwuukiloota niwukilasii
atoomii keessatti argaman jedhamuunis beekama. Hojjedhu
ulfaatina giddugaleessaa elementii tokkoo waan ta’eef ulfaatina atoomikaa lakkoofsa ulfaatinaa wajjin hin burjaajessine. Lakkoofsa pirootonii fi niwutiroonii
lakkaa’uun waa’ee ulfaatina waliigalaa atoomii tokkoo saayintistootatti hima.
Lakkoofsa ulfaatinaa A = (lakkoofsa pirootoonii) + (lakkoofsa niwutiroonii) .
Lakkoofsi ulfaatina atoomii tokkoo shallaguuf baay’ee salphaadha, yoo baay’ina pirootonii fi niwutiroonii atoomii tokko keessa jiran beekte qofa.
Fakkeenya 3.1: Lakkoofsi ulfaatinaa atoomii heeliyeemii niwutiroonii 2 of keessaa qabu maali?
Furmaata
(Baay’ina pirootonii) = 2 (Atoomiin heeliyumii yeroo hunda pirootonii 2 akka qabu yaadadhu) .
(Baay’ina niwutiroonii) = 2
Lakkoofsa ulfaatinaa = (lakkoofsa pirootonii) + (lakkoofsa niwutiroonii) .
Lakkoofsa ulfaatinaa = 2 + 2 = 4
Fakkeenya 3.2: Atoomii K (lakkoofsa ulfaatinaa 40) keessatti pirootonoonni, elektiroononni fi niwutiroonii meeqatu jira?
Furmaata
Lakkoofsa atoomii = (lakkoofsa pirootonii) = 19
89. 89.
Atoomota chaarjii hin qabne hundaaf lakkoofsi elektiroonotaa lakkoofsa pirootonii wajjin walqixa.
Kanaafuu, baay’ina pirootoonii = baay’ina elektiroonotaa = 19
Lakkoofsi ulfaatinaa, 40, walitti qabama lakkoofsa pirootonii fi niwutirooniiti.
Lakkoofsa niwutiroonotaa barbaaduuf,lakkoofsa pirootoonii lakkoofsa heddumminaa irraa hir’isi.
Baay’ina niwutiroonii = 40 - 19 = 21
Fakkeenya 3.3: Atoomii ziinkii lakkoofsa ulfaatinaa pirootonii 65 fi 30 qabu keessatti lakkoofsi atoomii, baay’inni
elektiroonii fi niwutiroonii maali?
Furmaata
Lakkoofsa pirootoonii = Lakkoofsa atoomii = 30

Atoomota chaarjii hin qabne hundaaf lakkoofsi elektiroonotaa lakkoofsa pirootonii wajjin walqixa.
Lakkoofsa pirootoonii = Baay’ina elektiroonotaa = 30
Lakkoofsi ulfaatinaa, 65, walitti qabama lakkoofsa pirootonii fi niwutirooniiti.
Lakkoofsa niwutiroonotaa barbaaduuf,lakkoofsa pirootoonii lakkoofsa heddumminaa irraa hir’isi.
Baay’ina niwutiroonii = 65 - 30 = 35
Bakka Bu’iinsa Lakkoofsa Tuutaa fi Lakkoofsa Atoomii Mallattoo Niwukilaraa an

Qabiyyee
Saayintistoonni yeroo baay’ee lakkoofsa ulfaatinaa fi lakkoofsa atoomii atoomii tokkoo itti ibsan kan barame jira.
Mallattoo niwukilaraa barreessuudhaaf lakkoofsi ulfaatinaa mallattoo keemikaalaa bitaa gubbaa (superscript)
irratti, lakkoofsi atoomii immoo bitaa gadii (subscript) mallattoo sanaa irratti kaa’ama.
Lakkoofsa ulfaatinaa =
A=Z+N QEENXEE
Lakkoofsa atoomii =
baay’ina pirootonotaa
WALIIN
X Mallattoo keemikaalaa
elementichaaf
N = lakkoofsa niwutiroonii
Fakkeenya 3.4: Mallattoon niwukilaraa guutuun ulfaatina haayidiroojiinii lakkoofsa 1, ulfaatina heeliyeemii
lakkoofsa 4, ulfaatina litiyemii lakkoofsa 7, ulfaatina beriliyeemii lakkoofsa 9, ulfaatina booroonii lakkoofsa 11 fi
ulfaatina kaarboonii lakkoofsa 12 akka armaan gadiitti kennameera:
1. 1. 4. 4. 7. 7. 9. 9. 11. 11. 12. 12.
H, . Isa, Sana, Ta'i, B, . C. C

1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6.
Niwukilasii kaarboonii armaan olitti bakka bu’e keessatti lakkoofsi atoomii 6 niwukilaasichi pirootonii 6 akka of
keessaa qabu agarsiisa, kanaaf, lakkoofsa ulfaatina 12 qabaachuuf niwutiroonii 6 qabaachuu qaba.Nuukilaasiin
beeriiliyeemii ulfaatina qabaachuuf pirootonii 4 fi niwutiroonii 5 qaba kan 9.
90. 90.
Caasaa Atoomii
Shaakala 3.16
1. Lamaan armaan gadii keessaa kamtu ulfaatina walfakkaataa jechuun ni danda’ama?

qeenxee. Pirootoonii fi
elektiroonii b. Niwutiroonii fi elektiroonii
c. Elektiroonii fi haayidiroojiinii(pirootiyeemii) d.
Niwutiroonii fi haayidiroojiinii (pirootiyoomii) .
2. Aluminium pirootoonii 13 fi niwutiroonii 14 qaba. Lakkoofsi ulfaatinaa isaa maali?
3. Lakkoofsi ulfaatinaa silikoonii 28 yoo ta’u lakkoofsi atoomii isaa 14. Isaa maali
lakkoofsa pirootoonii fi niwutiroonii?

4. Kilooriin niwutiroonii 18 kan qabu yoo ta’u lakkoofsi ulfaatinaa 35. Lakkoofsi pirootonii isaa maali?
5. Mallattoo niwukilaraa aluminiyeemii, silikoonii fi kilooriinii barreessi.
3.5.3 Heddummina Atoomii fi Isootooppii

ÿ jechamasaatoomiishandisootooppii ibsuu;
ÿ ulfaatina atoomii elementoota isotooppii qaban shallaguu.

1. Hanqina Tiyoorii Atoomii Toomsan keessatti atoomonni elementii tokkoo
akka hin taane ilaalleerra
yeroo hundumaa wal fakkaata. Sababni kanaa maali ture?

2. Kutaalee darban keessatti waa’ee ulfaatina atoomii niwukilasii keessatti
walitti qabamuu gadi fageenyaan ilaalleerra. Kanaafuu akkamitti
ulfaatina atoomaawaa elementii tokkoo argachuun danda’ama?
3. Gaaffii lakkoofsa tokko armaan olii yoo ilaalle ulfaatinni atoomaawaa

elementii tokkoo yeroo hunda tokko ta’a jettanii yaaddu? Maalif?
4. Garaagarummaan lakkoofsa ulfaatinaa fi

Gocha 3.14 ulfaatina atoomii elementii tokkoo?
Atoomonni elementii tokkoo hundi lakkoofsa pirootonii walfakkaataa kan qaban yoo ta’u, tokko tokko garuu qabaachuu danda’u
lakkoofsa niwutiroonii adda addaa. Fakkeenyaaf, atoomonni kaarboonii hundi pirootonii ja’a kan qaban yoo ta’u, irra
caalaan isaaniis niwutiroonii ja’a qabu. Garuu atoomonni kaarboonii tokko tokko niwutiroonii torba ykn saddeet qabu
91. 91.
ja’a barame osoo hin taane. Atoomonni elementii tokkoo kanneen baay’ina niwutiroonii isaaniitiin garaagarummaa
qaban isotooppii jedhamu. Isotoopponni baay’een uumamaan uumamu. Yeroo baay’ee, isotooppiin elementii
tokko ykn lama baay’ee tasgabbaa’oo fi kan baratamoo dha. Isotoopponni elementii adda addaa akka waliigalaatti
lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonotaa walfakkaataa waan qabaniif amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa walfakkaataa
qabu.
Fakkeenya 3.5: Isootooppota Haayidroojiinii

Haayidroojiiniin fakkeenya elementii isotooppii qabuuti. Isootoopponni haayidiroojiinii sadii fakkii 3.25 irratti
moodeela ta’aniiru. Atoomonni haayidiroojiinii baay’een isaanii pirootoonii tokko, elektiroonii tokko qofa kan
qaban yoo ta’u, niwutiroonii hin qaban. Atoomonni kun haayidiroojiinii qofa jedhamu. Isootooppiin haayidiroojiinii
kun pirootiyeemii jedhamuunis beekama. Atoomonni haayidiroojiinii tokko tokkos niwutiroonii tokko qabu.
Atoomonni kun isotooppii diyuutiriyeemii jedhamudha. Atoomonni haayidiroojiinii biroo niwutiroonii lama qabu.
Atoomonni kunniin isotooppii maqaa tritium jedhamudha. Haayidiroojiinii ulfaataa jedhamuunis beekamu.
Fakkii 3.25 Isootooppota haayidiroojiinii sadan baay’ee tasgabbaa’oo ta’an: pirootiyeemii (A = 1), diyuutiriyeemii
(A = 2), fi tiraatiyeemii (A = 3).
Haayidiroojiinii malee elementoota baay’eedhaaf, isotoopponni lakkoofsa ulfaatina isaaniitiin moggaafamu.

Fakkeenyaaf, atoomonni kaarboonii niwutiroonii 6 barame qaban lakkoofsa ulfaatinaa 12 (pirootoonii 6 +
niwutiroonii 6 = 12) waan qabaniif kaarboonii-12 jedhamu. Atoomonni kaarboonii niwutiroonii 7 qaban ulfaatina
atoomii 13 (pirootonii 6 + niwutiroonii 7 = 13) qabu. Atoomonni kunniin isotooppii kaarboonii-13 jedhamudha.
Tasgabbii Isootooppii
Atoomonni niwukilasii tasgabbaa’aa qabaachuuf niwutiroonii fi pirootonii hamma murtaa’e barbaadu. Niwutiroonii
baay’ee ykn baay’ee muraasa qabaachuun pirootonoota wajjin walqabatee, bu’aan isaa niwukilasii tasgabbaa’aa
hin taane, ykn raadiyoo-aktiiwii, kan yeroo gabaabaa keessatti gara bifa tasgabbaa’aa ta’etti caccabu. Adeemsi
kun manca’iinsa raadiyoo’aktiiwii jedhama. Isootoopoonni baay’een niwukilasii raadiyoo-aktiiwii kan qaban yoo
ta’u, isotoopponni kunniin raadiyoo-aayisootooppii jedhamanii waamamu . Yeroo manca’an, xixiqqoo balleessuu
danda’an gadhiisu. Kanaafidha isotooppiin raadiyoo-aktiiwii balaa kan qabaniifi isaan waliin hojjechuun eegumsaaf
suutii addaa kan barbaadu. Isootooppiin kaarboonii kaarboonii-14 jedhamuun beekamu fakkeenya
raadiyooisotooppiiti. Faallaa kanaatiin, isotoopponni kaarboonii kaarboonii-12 fi kaarboonii-13 jedhaman
tasgabbaa’oo dha.
Mariin isotooppii kun hundi gara Tiyoorii Atoomii Daaltoonitti nu deebisa. Akka Daaltoonitti atoomonni elementii
kenname tokkoo walfakkaataadha. Garuu atoomonni elementii kenname tokkoo lakkoofsa niwutiroonii adda addaa
qabaachuu yoo danda’an, akkasumas ulfaatina adda addaa qabaachuu danda’u. Daaltoon kana akkamitti jalaa
darbe? Elementiiwwan uumama keessatti argaman akka walfakkaatummaa dhaabbataatti jiraachuun isaanii ni mul’ata
92. 92.
Caasaa Atoomii
makaa isotooppota isaanii uumamaan argaman. Kana jechuun, sibiilli litiyemii yeroo hunda gosoota litiyemii
uumamaan argamu lamaan (gosti niwutiroonii 3 fi gosti niwutiroonii 4) of keessaa qaba. Kana malees, yeroo
hunda lamaan isaanii baay’ina wal fakkaatuun of keessaa qaba. Tuuta litiyemii keessatti %93 yeroo hunda litiyemii
niwutiroonii 4 qabu yoo ta’u, %7 kan hafe ammoo yeroo hunda liitiyeemii niwutiroonii 3 qabu ta’a.
Lakkoofsa ulfaatina isotooppii shallaguu

Rakkoo 1ffaa: Isootooppii Liitiyeem
qeenxee. Lakkoofsi atoomii fi lakkoofsi ulfaatinaa isotooppii liitiyeemii niwutiroonii 3 of keessaa qabu maali?
b. Lakkoofsi atoomii fi lakkoofsi ulfaatinaa isotooppii liitiyeemii niwutiroonii 4 of keessaa qabu maali?
Furmaata
Atoomiin litiyemii baay’inni niwutiroonii ykn elektiroonotaa osoo hin ilaalin niwukilasii isaa keessatti pirootonoota 3
qaba.
qeenxee. Lakkoofsa atoomii = (lakkoofsa pirootonii) = 3

(lakkoofsa niwutiroonii) = 3
lakkoofsi heddumminaa = 3 + 3 = 6
qeenxee. Lakkoofsa atoomii = (lakkoofsa pirootonii) = 3

(lakkoofsa niwutiroonii) = 4
lakkoofsi heddumminaa = 3 + 4 = 7
Hubadhaa, atoomiin litiyemii yeroo hunda pirootonii 3 waan qabuuf, lakkoofsi atoomii liitiyeemiif yeroo hunda 3.
Lakkoofsi ulfaatinaa garuu, isotooppii niwutiroonii 3 qabu keessatti 6, isotooppii niwutiroonii 4 qabu keessatti
immoo 7 dha. Uumamaan, isotooppota murtaa’an qofatu jira. Fakkeenyaaf, liitiyeemiin akka isotooppii niwutiroonii
3 qabuutti, akkasumas akka isotooppii niwutiroonii 4 qabuutti jira, garuu akka isotooppii niwutiroonii 2 qabuutti,
ykn akka isotooppii niwutiroonii 5 qabuutti hin jiraatu.
Heddummina Atoomii
Tuutni atoomota adda addaa baay’ee baay’ee xiqqaadha. Meeshaa ammayyaa mass spectrometer jedhamu
fayyadamuun; ispossible to measuresuchtinymasses.Anatomofoxygen-16,fakkeenyaaf, ulfaatina 2.66×10-23 g
qaba. Walbira qabamee ilaaluun ulfaatina giraamiidhaan safarame faayidaa tokko tokko kan qabu ta’us, sirna
ulfaatina atoomii firaakshinii salphaatti walbira qabuuf nu dandeessisu qabaachuun baay’ee qabatamaadha.
Saayintistoonni niwukilaayidii kaarboonii-12 akka istaandaardii wabii ulfaatinni biroo hundi ittiin walbira qabamutti
fayyadamuuf murteessan.Hiikaan,atoomiin kaarboonii-12 tokko walitti qabama yuunitii ulfaatina atoomikaa (amu)
12 ramadama.Hanga anatoomii ulfaatina atoomii kaarboonii-12 tokkoo keessaa harka kudha lama keessaa tokko
yookiin 1.992646547 × 10ÿ23 ta’uu ibsa g, kan ulfaatina atoomikaa yuunitii 12 ramadame. Iskeelii kana keessatti,
1 amu 1.660539040×10ÿ24 g wajjin walsima .
Yuunitiin ulfaatina atoomikaas maqaa keemistii Ingilizii Joon Daaltooniin Daaltoon (Da) jedhama.
Haalli ulfaatina isotooppii kamiyyuu elementii kamiyyuu kaarboonii-12 waliin walqabatee ibsama
93. 93.
sadarkaa. Fakkeenyaaf, atoomiin heeliyum-4 tokko ulfaatina amu 4.0026 qaba. Atoomiin salfarii-32 ulfaatina 31.972
amu qaba.
Giddugaleessa ulfaatina Atoomii

Elementiiwwan baay’een isotooppii tokko tokko waan qabaniif, keemistoonni giddugaleessa ulfaatina atoomii
fayyadamu. Yoo baay’ina uumamaa fi maassoo kufaatii isotooppii beekne, ulfaatina atoomii giddu galeessaa argachuu
dandeenya. Baay’inni uumamaa isotooppii elementii tokkoo dhibbeentaa isotooppii sanaa akkuma saamuda lafa irratti
mul’atutti. Giddugaleessi ulfaatina atoomii giddugaleessa ulfaataa ulfaatina isotooppii hunda qofaadha. Kana
walqixxaattoo armaan gadiitiin shallaguu dandeenya:
Giddugaleessa Ulfaatina Atooppii = [(% isotooppii 1)( ulfaatina isotooppii 1)] ÷ 100 + [(% isotooppii 2) .
(heddummina isotooppii 2)] ÷ 100 + ...
Rakkoo 2: Giddugaleessa ulfaatina litiyemii (Li-7, 93% fi Li-6, 7%) barbaadi.
Furmaata: Shallaggii armaan gadii hordofna:

Liitiyeemiin niwutiroonii 4 qabu lakkoofsa ulfaatinaa 7 yoo ta’u baay’inni isaa dhibbeentaa %93 dha.
Litiyeemiin niwutiroonii 3 qabu lakkoofsa ulfaatinaa 6 yoo ta’u baay’inni isaa dhibbeentaa %7 dha.
Giddugaleessa ulfaatina litiyemii = (7 x 93) ÷100 + (6 x 7) ÷100

6.51 + 0.42 = 6.93 ta’eera
Giddugaleessi ulfaatinni atoomaawaa liitiyeemii, kanaaf, 6.93 amu dha.
Rakkoo 3ffaa: Boorooniin isotooppii uumamaan argaman lama qaba. Saamuda booroonii keessatti atoomonni %20
B-10 yoo ta’an, kunis isotooppii booroonii niwutiroonii 5 fi ulfaatina amu 10 qabuu dha. Atoomonni %80 kanneen biroo
B-11 yoo ta’an, kunis isotooppii booroonii kan niwutiroonii 6 fi ulfaatina amu 11 qabuu dha. Haalli atoomaawaa
booroonii maali?
Mala walfakkaatu litiyemii hordofuun, giddugaleessaan ulfaatina atoomii booroonii:

Ulfaatina atoomii booroonii = [(10 x 20) ÷100] + [(11 x 80) ÷100] = 2 + 8.8
= 10.8 ta’a
Giddugaleessi ulfaatinni atoomii, kanaaf,10.8 amu dha.
Rakkoo 4ffaa: Niyoon isotooppii uumamaan argaman sadii qaba. Saamuda ni’oonii keessatti atoomonni %90.92 Ne-20
yoo ta’an, kunis isotooppii ni’oonii niwutiroonii 10 fi ulfaatina amu 19.99 qabuu dha. Atoomonni %0.3 kan biraan Ne-21
yoo ta’u, kunis isotooppii ni’oonii niwutiroonii 11 fi ulfaatina amu 20.99 qabudha. Atoomonni %8.85 hafan Ne-22 yoo
ta’an, kunis isotooppii ni’oonii niwutiroonii 12 fi ulfaatina amu 21.99 qabuudha. Haalli atoomaawaa ni’oonii maali?
Furmaata
Niyoon isotooppii sadii qaba. Hima walqixaa fayyadamna:

Ulfaatina atoomii = [(% isotooppii1) (heddummina isotooppii1)] ÷100 + [(% isotooppii 2) (heddummina kan
94. 94.
Caasaa Atoomii
isotooppii 2)] ÷100 + [(% isotooppii 3) ( ulfaatina isotooppii 3)] ÷100
Akkasumas karaa filannoo armaan gadii hordofuu dandeenya.

% Isootooppii 1 = 0.9092 (dhibbeentaa hunda akka kurnyeetti barreessi), ulfaatina isotooppii 1 =
19.99
% Isootooppii 2 = 0.003, ulfaatina isotooppii 2 = 20.99 %
Isootooppii 3 = 0.0885, ulfaatina isotooppii 3 = 21.99
Isaan kana gara walqixxaattootti bakka buusuun, fi arganna:

Atoomii ni’oonii =
= [(0.9092) (19.99)] + [(0.003) (20.99)] + [(0.0885) (21.99)].
= 20.17 amu ta’a
Giddugaleessi ulfaatinni atoomii atoomii ni’oonii, kanaaf, 20.17 amu dha.
Daaltoon yeroo hunda elementii-ciccitaa gurguddoo kanneen isotooppii uumamaan elementii sanaa hunda
of keessaa qaban irratti yaalii godheera. Kanarraa kan ka’e, yeroo safartuuwwan isaa raawwatu, dhugaa
dubbachuuf amaloota giddugaleessaa isotooppota adda addaa hunda saamuda keessa jiran hubachaa
ture. Kaayyoo keenya irra caalaan keemistirii keessattis kanuma ni hojjenna, akkasumas giddugaleessa
ulfaatina atoomotaa ni ilaalla. Akka carraa ta’ee, ulfaatina adda addaa qabaachuu malee, amaloonni biroo
isotooppii adda addaa irra caalaan isaanii walfakkaataadha.
Shaakala 3.17

1. Elementii isotooppii qabu keessatti, paartiikilii atoomii jalaa keessaa kamtu
adda adda, fi kamtu osoo hin jijjiiramne hafe?
2. Tokkoon tokkoon atoomota armaan gadii keessatti pirootonoonni, elektiroononni fi niwutiroonii
meeqatu jiru?
60. 60.
45. 45.
qeenxee.
Co b. Akkasumas 24 c. Sana d. Sr-90 jedhamuun beekama
20. 20.
27. 27.
3. Giddugaleessa ulfaatina atoomaawaa sibiila diimaa shallagi: Cu-63, 69.15% & Cu- 5,
30.85% ta’eera.
4. Giddugaleessa ulfaatina atoomii kilooriinii shallagi: Cl-35, 75% & Cl-37, .

25% ta'a.
3.5.4 Sadarkaa Annisaa Ijoo
Xumura kutaa kanaa irratti sadarkaa anniisaa ijoo ibsuu ni dandeessa.
95. 95.

mari’adhaa. Qabxiilee marii kee dareedhaaf dhiheessi.
1. Sadarkaa anniisaa eenyutu argate? Maqaan sadarkaa
anniisaa inni biraa maali?
2. Moodeela atoomikaa Bohr keessatti elektiroononni maaliif
of faca’u?
3. Akka moodeela atoomii Booriitti elektiroononni akkamitti of
qindeessu?
Gocha 3.15
Yaad-rimeen orbiitota elektiroononni niwukilasii irratti naanna’an kan yaadame astudentofRutherford

namedNielsBohrin1913.Dhudhaalee shan moodeela saatoomii Boohr kutaa 3.4.3 jalatti ilaalaman
ilaali. Har’a keemistirii keessatti sadarkaan anniisaa ijoo ykn sadarkaan anniisaa ijoo elektiroonii
kan agarsiisu qola elektirooniin niwukilasii atoomichaa wajjin walqabatee keessa jiru agarsiisa.
Sadarkaan kun lakkoofsa kuwantum ijoo n tiin agarsiifama. Lakkoofsi kuwantum inni guddaan
lakkoofsota guutuu 1, 2, 3, 4, tiinis agarsiifamuu danda’a ture. . . yookiin qubeewwan K, L, M, N
fi kkf (Fakkii 3.26) .
Fakkii 3.26 Sadarkaa anniisaa ijoo.
Anniisaa orbiitii yeroo tokko tokko qola jedhamuun beekamu niwukilasii irraa yeroo fagaatu dabala
jechuunis tartiiba dabaluu K < L < M < N ykn 1 < 2 < 3 < 4 fi kkf hordofa.
Shaakala 3.18

1. Sadarkaan anniisaa inni guddaan elektiroonii maali?
2. Sadarkaan anniisaa meeqatu tokkoon tokkoon elementoota digdamii jalqabaa(H
gara Ca) qabaachuu?
96. 96.
Caasaa Atoomii
3.5.5 Qindeessituu Elektirooniksii Sheelota Gurguddoo irratti
Xumura kutaa kanaa irratti, ÿ qindeessa elektirooniksii

hiikuu ni dandeessa;ÿ qindeessa elektirooniksii
elementoota haala lafaa barreessuu ni dandeessa;
ÿ qindaa’ina elektirooniksii elementoota 20 jalqabaa agarsiisuuf diyaagiraamii kaasu;
ÿ qindeessaa elektirooniksii elementoota gaazii kabajamaa fayyadamuun barreessa.

1. Kutaan daree murtaa’e,tarree tokkoffaa irratti teessoo 2, tarree
lammaffaa irratti teessoo 8, tarree sadaffaa irratti teessoo 18, kutaa
duubaa irratti teessoo 32tu jira.
Yoo tarreewwan teessoo xixiqqoo qaban barsiisaatti dhihoo ta’an
jechuunis, 2, 18, 32 akkaataa walduraa duubaan barattoonni hundi
teessoo barsiisaatti dhihoo ta’e irraa eegalee taa’uu qabu,
barattoonni 35 akkamitti teessoo fudhatu?
2. Atoomii elektiroonota 20 kan K-shell irratti elektiroonota 2, L-shell
irratti elektiroonota 8, M-shell irratti elektiroonota 18 fi N-shell irratti
elektiroonota 32 akkamitti qindeessita? (Hint elektiroonota qola isa
gadi aanaa irraa, anniisaa keessatti qindeessuu jalqabu.
Gocha 3.16
Atoomii akka niwukilasii xiqqaa iddoo baay’ee guddaa ta’ee fi elektiroonota of keessaa qabuun marfameetti
fakkeessina. Iddoon kun naannoolee sadarkaa anniisaa ijoo jedhamanitti qoodameera. Tokkoon tokkoon
sadarkaa anniisaa ijoo hanga elektiroonota 2n2 of keessaa qabaachuu danda’a , n lakkoofsa sadarkaa(n=1,2,3,fi
kkf) yoo ta’u.Kanaaf,sadarkaan jalqabaa hanga2elektiroonota,2(12 )=2;sekondaantiin kun hanga elektiroonota
8tti,2(22 )=8;sadaffaan hanga18tti of keessaa qabaachuu danda’a ,2(32 ) = 18, fi kkf. Elektiroonota atoomii
keessa jiran hunda elementoota hanga ammaatti beekaman sana keessaa kamiyyuu qabachuuf sadarkaa
anniisaa torba qofatu barbaachisa. Sirna qindaa’inni elektiroonota qola ykn orbiitota adda addaa atoomii
keessatti argaman qindaa’ina elektirooniksii jedhama.
Qindaa’inni elektiroonii elementii tokkoo akkaataa elektiroononni sadarkaa anniisaa ykn qola isaanii keessatti
raabsaman ibsa.Qindaa’inni elektirooniifatomii sadarkaa anniisaa ijoo keessatti mallattoo istaandaardii
lakkoofsi elektiroonota qola atoomikaa elektiroonii of keessaa qaban hunda keessatti qindaa’an tartiibaan
kaa’amu hordofa. Sadarkaa anniisaa elektiroonotaan guutuun anniisaa gadi aanaa ykn qola niwukilasiitti
dhihoo ta’e irraa eegalee jechuunis, qola K irraa eegalee tartiiba gara L, M, N fi kkftti deema.
Qolli dhumaa ykn qolli alaa niwukilasii irraa elektiroonota qabu qola vaalaansii jedhama. Keessi qola kanaa
qola isa dhumaa duraa jedhama , qola keessaa tokko hanga isa dhumaa duraa qola farra dhuma duraa
jedhama .
97. 97.
Man'ee cilalluu 2n2
K 2. 2.
L 8. 8.
M 18. 18.
N 32. 32.
O. O 50. 50.
Lakkoofsi elektiroonota ol’aanaan kan guutamuu danda’u vaaleensiisheelis8, kan
qolli dhumaa duraa 18 yoo ta’u, qolli farra dhumaa duraa dandeettii guddaa elektiroonota 32 qaba.Guutin lakkoofsi atoomii elektiroonii30
akkaataa armaan gadii hordofa.
K L M N
2. 2.
2. 2. 8. 8.
2. 2. 8. 8. 8. 8.
2. 2. 8. 8. 8. 8. 2. 2.
2. 2. 8. 8. 18. 18. 2. 2.
Fakkeenya 3.6: Lakkoofsa atoomii kaalsiyeemii20.Qindeessa elektirooniksii kaalsiyeemii barreessi.
Furmaata:
Qolli jalqabaa(K)2(12 ) = 2 qabachuu danda’a, Qolli
lammaffaan (L) 2(22 ) = 8, 2 qabachuu danda’a.
Qolli sadaffaan (M) 2(32 )=18 qabachuu danda’a garuu kaalsiyeemiin elektiroonota 20 qofa qaba;sheelli lamaan jalqabaa elektiroonota 10(2+8)
qabatu.Kana irraa ka’uun lakkoofsi elektiroononni qola kana irraa hafan 20 -10 = 10 ta’a.Kanaaf, qolli M elektiroonota 10 qaba. Haa ta’u malee,
akka seera armaan olitti ibsametti qolli vaalaansii elektiroonota 8 ol qabachuu hin danda’u. Sana booda qindeessa elektirooniksiiCa=2,8,8,2
barreessuu dandeenya.
Fakkeenya 3.7: Qindeessi elektirooniksiiArgoonii(elektiroonota18) barreessi.
Furmaata: Hojimaata walfakkaatu kan kaalsiyeemii hordofuun, qindaa’inni elektirooniksiifargoon: Ar = 2, 8, 8 ta’a.
Qindaa’inni elektirooniksii elementootaas diyaagiraamii atoomii fayyadamuun kaasuun ni danda’ama ture.
Fakkeenyaaf,bakka bu’iinsi diyaagiraamii qindaa’ina elektirooniksii elementoota tokkoo fakkii 3.27, armaan gadii irratti agarsiifameera .
98. 98.
Caasaa Atoomii
Fakkii 3.27 Qindaa’ina elektirooniksii diyaagiraamii anniisaa H,He,Li,C,F,Ne,Na,Si,Cl,fiArusing.
Shaakala 3.19
1. Qindaa’ina elektirooniksii elementii hiika.

2.Qindeessi elektirooniksii elementoota 20 jalqabaa(HtoCa)keessatti barreessi
gabatee yeroo yeroon.
3.Qindeessi elektirooniksii elementoota 20 jalqabaa(HtoCa) fayyadamuun kaasi

diyaagiraamii anniisaa.
3.5.6 Elektiroonota Vaalaansii

Xumura kutaa kanaa irratti elektiroonota vaalaansii ibsuu ni dandeessa.

Atoomiin X lakkoofsa atoomii 20 qaba, qindaa’inni elektirooniksii
isaaK=2,L=8,M=8fiN=2.Elektiroonni qola kam akka ta’an
1. Elektiroonii vaalaansii
2. Elektiroonota dhumaa duraa fi
3. Elektiroonota farra dhuma dhumaa?

Gocha 3.17
Akkuma armaan dura ibsame, anniisaan sadarkaa anniisaa tokko waliin walqabatu akkuma fageenyi niwukilasii
irraa dabalaa deemuun dabalaa deema. Elektirooniin sadarkaa anniisaa torbaffaa keessa jiru tokko sadarkaa
anniisaa jalqabaa tokkoo wajjin kan walqabatu anniisaa baay’ee qaba.Sadarkaan anniisaa ijoo baay’inni isaa
yoo xiqqaate elektirooniin isa keessa jiru niwukilaasiitti dhihoo ta’a, akkasumas cimaa ta’a
99. 99.
innis elektiroonii kana atoomii keessaa baasuudha, sababa harkisa elektiroo-istaatikii cimaa irraa kan ka’e.
Kutaa 3.5.5 keessatti waa’ee barreessuu qindaa’ina elektirooniksii elementoota ilaalleerra. Elektiroononni qola
atoomii isa alaa qabatanii jiran elektiroonota vaalaansii jedhamu. Elektiroononni vaalaansii niwukilasii atoomii irraa
baay’ee fagaatu. Isaanis kanneen salphaatti badan, fi kanneen amaloota keemikaalaa elementii, fi akkaataa
atoomiin tokko itti walnyaatu murteessan dha. Atoomonni yeroo walnyaatinsa keemikaalaa elektiroonota vaalaansii
isaanii dhabu, argatu ykn qooddatu.Qindeessi elektirooniksii barreessuudhaan elektiroononni meeqa sadarkaa
anniisaa olaanaa akka qabaatan arguu ni dandeessa.
Fakkeenya 3.8: Qindaa’inni elektirooniksiisiliikoonii(Si)2,8,4 dha.Elektiroonni lamaan jalqabaa qola keessaa (K),
elektiroononni 8 itti aanan qola gidduu (L) qabatu, elektiroononni 4 hafan ammoo qola alaa (M) vaalaansii
jedhamuun beekamu qabatu sheel ( fakkii 3.28 ilaali).
Fakkii 3.28 Diyaagirama anniisaa elektiroonota vaalaansii Siiliikoonii agarsiisu.
Fakkeenya 3.9: Qindaa’inni elektirooniksiifargoonii(Ar)2,8,8 dha.Valeenshiin atoomii argoonii qola M elektiroonota

vaalaansii 8 qabuudha ( fakkii 3.29 ilaali).
Fakkii 3.29 Diyaagirama anniisaa elektiroonota vaalaansii atoomii Argoonii agarsiisu.
100 irratti kan argamu

Caasaa Atoomii
Shaakala 3.20
1. Elektiroononni vaalaansii maali?
2. Kaayyoon elektiroonota vaalaansii adda baasuu maali?

3. Baay’ina elektiroonota vaaleensii elementoota 20 jalqabaaf(HtoCa) adda baasuu.
4. Elektiroonii kamtu maneewutraalaatoomii irraa baasuun rakkisaa ta’e, raawutara keessaa
elektiroonii?
Jechoota Ijoo fi Hima walqixaa

ÿ Atoomii ÿ Dirree Maagneetii ÿ ÿ Tiriitiyeemii
ÿ Tiyoorii ÿ Dirree Elektirikiiÿ ÿ ÿ Raadiyoo-aktiiwii ÿ
Tiyoorii Atoomii ÿ Seera paartiikilii Raadiyoo-aktiiwii manca’uu ÿ

Keemikaalaa ÿSeera ÿ Raajii Raadiyoo-ayisootooppii
Saayinsii eksiree ÿ Raayyaa ÿ Giddugaleessa ulfaatina atoomii
ÿ Elektiroonii sululaa ÿ Kaatoodii boca qabu ÿ Baay’ina uumamaa
ÿ Pirootoonii ÿ Moodeela niwukilaraa ÿ Sadarkaa anniisaa
ÿ Niwutiroonii ÿ Moodeela atoomii ÿ Qolli
ÿ Niwukilasii ÿ ÿ ÿ-Raadiyeeshinii ÿ Orbiiti ÿ
Raayyaa kaatoodii ÿ ÿ-Decay Isotope ÿ Yuunitii Lakkoofsa kuwantum ijoo

ÿ Raayyaa anoodii ulfaatina atoomii ÿ Qindaa’ina elektirooniksii
ÿ
ÿ-ray ÿ ÿ Heddummina atoomaawaa ÿ Qolli vaalaansii ÿ
Tuubaa dhangala’aa ÿ ÿ Lakkoofsa ulfaatinaa Elektiroonii vaalaansii
Tuubaa kaatodii-ray ÿ Lakkoofsa atoomii ÿ Qolli dhumaa duraa

ÿ Anoodii ÿ Pirootiyeemii ÿ Farra qola dhumaa duraa
ÿ Kaatodii Filooreesentii ÿ Deuteriyoomii ÿ Diyaagirama atoomii
ÿ Lakkoofsa Heddumminaa = (lakkoofsa pirootoonii) + (lakkoofsa niwutiroonii) .

ÿ Giddugaleessa ulfaatina Atooppii = [(% isotooppii 1)( ulfaatina isotooppii 1)] ÷100 + [(%isotooppii 2)( ulfaatina
isotooppii 2)] ÷100 + ...
Cuunfaa Kutaa
Kutaa kana keessatti waa’ee akkaataa caasaan atoomii argannoo atoomii fi paartiikilii subatoomii bu’uuraa
pirootonii,niwutiroonii,elektirooniifi niwuukilaasiin beekaman waliin walqabatee yaadame irratti mari’anneerra.Kanaaf
hiika jechoota akka lakkoofsa atoomii, lakkoofsa ulfaatinaa, isotooppii, sadarkaa anniisaa, elektiroonota vaalaansii,
fi qindeessaa elektirooniksii fitoomota ni qabaata .Akkaataa lakkoofsa pirootonoota, elektiroonotaa fi niwutiroonii
atoomotaa lakkoofsa atoomii fi ulfaatina atoomota irraa shallaguu dandeenyu irratti mari’anneerra. Waa’ee shallaggii
ulfaatina atoomii elementoota isotooppii qaban irratti mari’anneerra.Dhuma irratti akkaataa elektiroonii sadarkaa
anniisaa ijoo atoomota kanneen akka qindaa’ina elektirooniksii atoomotaatti beekaman irratti akka qindeessan
gabaabinaan argineerra.
101. 101.1
Tiyoorii atoomii akka yaada falaasamaatti kan ka’e Hindii durii fi Giriik keessatti. Jechi “atoomii” jedhu jecha
Giriikii durii atomos jedhu irraa kan dhufe yoo ta’u, hiikni isaas hin qoodamu.
Akka atoomizimiitti maatiriin paartiikilii addaan ba’an of keessaa qaba. Haa ta'u malee, yaadni kun ibsa
maatirii hedduu keessaa tokko yoo ta'u, daataa muuxannoo irratti kan hundaa'e hin turre.
Dhaloota Kiristoos dura walakkeessa jaarraa 5ffaa keessa falaasamaan Giriikii durii Empedocles,
meeshaaleen hundi wantoota elementii jedhaman afur: lafa, qilleensa, bishaanii fi ibidda irraa ijaaramaniiru
jedhee yaade . Barataan Soqiraaxis fi barsiisaa Aristootil kan ta’e Pilaatoon, Ti’oorii Empedocles fudhate,
akkasumas wantoota afran kana ibsuuf jecha elementii jedhu uume. Kan isa bakka bu’e Aristootil yaada
elementoota afur jedhus fudhateera. Yaadni falaasoonni Giriikii elementoota afur jedhu waggoota kuma
lamaa oliif ture. Dhaloota Kiristoos dura jaarraa 5ffaa keessa , Dimookiraat
maatiriin yuunitii hin balleessinee fi hin qoodamne atoomota jedhaman of keessaa akka qabu yaada
dhiyeessan. Haa ta’u malee, Aristootil fi yaadonni beekamoo yeroo sanaa biroo yaada isaanii waa’ee
atoomii cimsanii waan mormaniif, yaadni isaanii tuffatamee bu’uuraan hanga jaarraa 16ffaa fi 17ffaatti
awwaalame .
Saayinsiin atoomonni jiraachuu isaanii ragaa qabatamaa dhiyeessuuf hanga dhuma jaarraa 18ffaatti
fudhate. Bara 1789tti Antoine Lavoisier Seera Kunuunsa Heddumminaa kan boce yoo ta’u, kunis ulfaatinni
oomishaalee walnyaatinsaa tokkoo ulfaatina walnyaatinsa tokkoo wajjin tokko akka ta’e ibseera. Waggaa
kudhanii booda,JosephLouisProustLawofDefiniteProportions kan dhiheesse yoo ta'u, kunis ulfaatinni
elementoota kompaawundii keessatti yeroo hunda pirooppoorshinii walfakkaataan akka uumamu ibsa.
Tiyoorii kun atoomota hin eerne, ta’us Joon Daaltan isaan irratti ijaaree Seera Pirooppoorshinii Dachaa kan
reeshiyoon ulfaatina elementoota kompaawundii tokko keessatti lakkoofsa guutuu xiqqaa akka ta’e
ibseera.Hojiin isaa jalqaba ti’oorii saayinsii atoomii mallatteesse.
Hanga ammaatti atoomonni yuunitii maatirii xixiqqoo ta’uun isaanii amanama ture. Bara 1897tti JJ
Toomsan elektiroonii kana argate. Toomsan reeshiyoo chaarjii fi ulfaatina elektiroonii kanaas argateera.
Innis moodeela pilaamii puudiingii atoomii (1904) kan elektiroononni ulfaatina chaarjii pozaatiivii keessatti
ukkaamfamanii atoomii elektirikiidhaan giddu galeessa ta’e argamsiisan yaada dhiheesse. Itti aansuudhaan
bara 1909tti saayintistiin Ameerikaa Roobart Miilikaan chaarjii fi ulfaatina elektiroonii argate, yaalii boba'aa
copha isaa keessatti.
Barattoota Toomsan keessaa tokko kan taÿe Ernest Ratherford, bara 1909tti moodeela plum pudding
jedhamu akka hin taane godheera.Ratherford chaarjiin pozaatiivii atoomii tokkoo fi ulfaatinni isaa harki
caalaan isaa wiirtuu ykn niwukilasii atoomii tokkoo akka taÿe hubateera. Bara 1911tti Raazarfoordi
barattoota isaa Geeyger fi Maarsden waliin ta’uun moodeela pilaaneetii elektiroononni niwukilasii xiqqaa
chaarjii pozaatiivii qabu tokkotti naanna’an ibseera.
Bara 1913tti Niels Bohr moodeela Bohr kan jedhu yoo ta’u, kunis elektiroononni niwukilasii irraa fageenya
murtaa’e qofa irratti akka naanna’an ibseera . Akka moodeela isaatti elektiroononni gara niwukilaasiitti
ispiraalii ta'uu hin danda'an garuu sadarkaa anniisaa gidduutti utaalcha kuwantum gochuu danda'u.
Sana booda, bara 1920tti Raazarford pirootoniin niwukilasii keessa jiraachuu isaa hubate.
102. 102.
Caasaa Atoomii
Bara 1932tti Jeems Chaadwiik niwutiroonii kan atoomii jalaa kan biraa ta'e argate.
Moodeelli atoomii isaa niwukilasii xiqqaa chaarjii pozaatiivii qabu (bakka pirootonoonni fi niwutiroonni
jiraatan) wiirtuu atoomichaa fi elektiroonota orbiitii keessatti niwukilasii irratti naanna’an kan hammate yoo
ta’u, kunis moodeela atoomikaa bu’uuraati.
Argannoowwan dhugaawwan armaan olii waa’ee atoomota gara fooyya’iinsaAtoomikii Ammayyaatti
geessan jechuun yaada.
Argamuun paartiikiliin chaarjii pozaatiivii atoomii tokko keessatti argamuun isaa Goldstein (1886)n kan
tilmaamame yoo ta’u, kunis elektirikii niwutraalitii atoomii irratti hundaa’a. Argannoon pirootonii kanaa
Goldstein yaalii raayyaa kaatodii kaatoodii bocame fayyadamuun gaggeeffame irratti hundaa’uun kan
raawwatamedha.
Elektirooniin kun bu'uuraa subatoomikii paartiikilii fiiziksii Biriteen J. J. Toomsan bara 1897tti argame
keessaa tokko ture.Argannoo elektiroonota keessatti J. J. Toomsan yaalii hedduu balaqqeessa kaatodii
irratti raawwateera. ÿ Yaalii jalqabaa wanta xiqqaa kaatodii fi
anoodii gidduutti kaa’uudhaan imala sarara qajeelaa kaatoodaraa tuubii dhangala’aa keessatti qoratameera.
ÿ Yaalii lammaffaa J. J. Toomsan kan raawwatame uumama paartiikilii raayyaa kaatodii qorachuuf kaatodii
fi anoodii gidduutti wiil paadilii salphaa kaa’uudhaani.
ÿ J. J. Toomsan yaalii sadaffaa fi afraffaan chaarjii negaatiivii raayyaa kaatodii qorachuuf raayyaa kaatodii
dirree elektirikii fi maagneetii keessa darbuun raawwateera.Toomsan paartiikiliin chaarjii negaatiivii
akka ta’e xumureera;paartiikiliin kun amma elektiroonota jedhaman.
Bara 1920tti, Raazarford niwukilasii kana argachuu isaatiin, yaa’a ÿ-paartiikilii chaarjii pozaatiivii ta’e galma
foolii warqee baay’ee haphii ta’e irratti xiyyeeffatee, akkaataa paartiikiliin ÿ foolii sanaan faca’e sakatta’e.
Firaakshiniin xiqqaan ÿ-particles kofoota gurguddootti akka deflected ta’an, fi tokko tokko kallattiin maddatti
deebi’anii akka calaqqisan sakatta’e.
Bu’aan Raazarford, ulfaatinaa fi chaarjiin pozaatiivii lamaan isaanii iyyuu firaakshinii daqiiqaa tokkoo
ulfaatina atoomii tokkoo keessatti akka walitti qabaman kan ibsu si’a ta’u, Raazarford niwukilasii jedhee waama.
Raazarford garuu saayintistoota kaaniin gaaffii: “Nuukilaasiin pirootonoota gidduutti ofirraa deebi’ee osoo
jiruu maaliif hin bittinnaa’u?” Tasgabbii niwukilasii ibsuuf, Raazarford, paartiikiliin giddu galeessa taÿe akka
jiru tilmaameera.
Fiizisistiin Ingilizii, Jeems Chaadwiik niwukilasii Beryllium ÿ-particles tiin boombii darbatee raadiyaashiniiwwan
tokko tokko kanneen paartiikilii meeshaa qabaniifi dirree elektirikii calaqqisiisu tokko tokko ilaaleera.Kun
dhugaa isaan kun paartiikilii giddu galeessa akka qaban mirkaneesse.Paartiikilii giddu galeessa kana
niwutiroonii jedhee waama.
Elektiroononni paartiikilii bu’uuraa sadii atoomota uumuu keessaa tokko. Elektiroononni garmalee xiqqaa
(5.4858 x 10-4 amu) fi ulfaatina waliigalaa atoomii tokkoof gumaacha tokkollee hin qaban jechuun ni
danda’ama. Chaarjiin elektirikii elektiroonii -1 dha.
103 irratti
Pirootooniin paartiikilii atoomii jalaa sadan niwukilasii atoomii keessatti argaman keessaa isa tokko.
Pirootonoonni chaarjii elektirikii pozaatiivii tokko (+1) fi ulfaatina yuunitii ulfaatina atoomikaa (amu) 1.0073 qabu.
Niwutirooniin paartiikilii atoomii jalaa niwukilasii atoomii keessaa argamudha. Himata tokkollee hin qaban.
Ulfaatina niwutiroonii ulfaatina pirootonii caalaa xiqqoo guddaa (1.0087 amu) dha. Pirootonoota waliin ta’uun
ulfaatina atoomii tokkoo hunda jechuun ni danda’ama.
Saayintistoonni yeroo hunda lakkoofsa atoomii fi akkamitti elementoota adda addaa gidduutti garaagarummaa
akka qabu irratti fedhii qabu sababiin isaas atoomiin elementii tokkoo atoomii elementii biraa irraa lakkoofsa
pirootonii niwukilasii isaa keessa jiruun adda baafamuu danda'a. Lakkoofsi pirootonoota atoomii tokko keessa
jiran lakkoofsa atoomii isaa (Z) jedhama.
Lakkoofsi ulfaatinaa (A) atoomii lakkoofsa waliigalaa pirootonii fi niwutiroonii niwukilasii isaa keessa jiraniiti.
Lakkoofsa waliigalaa niwuukiloota niwukilasii atoomii keessatti argaman jedhamuunis beekama. Foormulaa
fayyadamuudhaan shallagama:
Lakkoofsa ulfaatinaa A = (lakkoofsa pirootoonii) + (lakkoofsa niwutiroonii) .
Mallattoo niwukilaraa barreessuudhaaf lakkoofsi ulfaatinaa mallattoo keemikaalaa bitaa gubbaa (superscript)
irratti, lakkoofsi atoomii immoo bitaa gadii (subscript) mallattoo sanaa irratti kaa’ama.
Atoomonni elementii tokkoo hundi lakkoofsa pirootonii walfakkaataa kan qaban yoo ta’u, tokko tokko garuu
lakkoofsa niwutiroonii adda addaa qabaachuu danda’u. Atoomonni elementii tokkoo kanneen baay’ina
niwutiroonii isaaniitiin garaagarummaa qaban isotooppii jedhamu. Isotoopponni elementii adda addaa akka
waliigalaatti lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonotaa walfakkaataa waan qabaniif amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa
walfakkaataa qabu.
Heddummina atoomii tokkoo baay’ee baay’ee xiqqaadha. Meeshaa ammayyaa mass spectrometer jedhamu
fayyadamuun; ispossible to measuresuchtinymasses.Hiikaan,atoomiin kaarboonii-12 ulfaatina yuunitii ulfaatina
atoomikaa 12 (amu) ramadama.
Elementiiwwan baay’een isotooppii tokko tokko waan qabaniif, keemistoonni giddugaleessa ulfaatina atoomii
fayyadamu. Giddugaleessi ulfaatina atoomii giddugaleessa ulfaataa ulfaatina isotooppii hunda qofaadha.
Kana walqixxaattoo armaan gadiitiin shallaguu dandeenya:
Giddugaleessa Ulfaatina Atoomii = (%isotooppii 1)( ulfaatina isotooppii1) + (%isotooppii2)( ulfaatina isotooppii
2) + ....
Har’a keemistirii keessatti sadarkaan anniisaa ijoo ykn sadarkaan anniisaa ijoo elektiroonii kan agarsiisu qola
elektirooniin niwukilasii atoomichaa wajjin walqabatee keessa jiru agarsiisa. Sadarkaan kun lakkoofsa kuwantum
ijoo n ( 1, 2, 3, fi kkf ykn K, L, M, N, fi kkf) tiin agarsiifama .
Qindaa’inni elektiroonii elementii tokkoo akkaataa elektiroononni sadarkaa anniisaa ykn qola isaanii keessatti
raabsaman ibsa. Sadarkaa anniisaa elektiroonotaan guutuun anniisaa gadi aanaa ykn qola niwukilasiitti dhihoo
ta’e irraa eegalee jechuunis, qola K irraa eegalee tartiiba gara L, M, N fi kkftti deema.
104. 104.
Caasaa Atoomii
Elektiroononni qola atoomii isa alaa qabatanii jiran elektiroonota vaalaansii jedhamu.
Isaanis kanneen salphaatti badan, fi kanneen amaloota keemikaalaa elementii, fi akkaataa atoomiin
tokko itti walnyaatu murteessan dha.

Kutaa I: Gaaffiiwwan Sadarkaa Bu’uuraa
Gaaffiiwwan armaan gadii kanaaf deebii gabaabaa kenni.

1. Postulate Tiyoorii Atoomii Daaltan kamtu akka sirrii ta’etti ilaalama even
har'a?
2. “Atoomonni akkuma gama hundaan wal fakkaatu”. Ibsi Tiyoorii Atoomii Daaltan kun kan wal
faallessu ture. Argannoon kana faallaa taÿe maali?
3. Yaada Tiyoorii Atoomii Daaltan dhiyaateef bu’uurri maal ture?
4. Himoota sadan Tiyoorii Atoomii Ammayyaa uumuun tarreessi.
5. Atoomonni akkamitti akka uumaman ibsi.
6. Toomsan yeroo yaalii godhu gaaziin dhiibbaa gadi aanaa irratti maaliif fudhatame?
7. Ulfaatina fi chaarjii paartiikilii bu’uuraa atoomii tokkoo himi.
8. Kamtu guddaadha, pirootonii moo elektiroonii?
9. Kamtu guddaadha, niwutiroonii moo elektiroonii?
10. Moodeelli atoomii maali?
11. Pirootonoota eenyutu argate? Yaalii akkamii irratti hundaa'uun argachuu danda'e
pirootonoota kana?
12. Irra caalaan ulfaatina atoomii tokkoo eessatti argama?
13. Raadiyaasiin orbiitichaa dabaluu wajjin anniisaan elektiroonii
____________.
14. Paartiikiliin ÿ maali?
15. Moodeela Atoomii JJ Thomson ibsi.
16. J. J. Thomson amaloota raayyaa kaatoodii qorachuuf yaalii tuubii dhangalaa’aatiin yeroo
gaggeessu ilaalchi fi xumurri isaa maali?
17. Sketchadiagrammofaboronatom,kan pirootonii shan fi niwutiroonii jaha qabu

niwukilasii isaa.
18. Diyaagirama atoomii heeliyeemii, kan pirootonii lamaa fi niwutiroonii lama keessaa qabu boca
niwukilasii isaa.
19. Lakkoofsa anatoomii ibsi.Lakkoofsa atoomii boroonatoomii maali?

20. Lakkoofsi atoomaawaa heeliyumii maali?
21. Hiikaasootooppiifi fakkeenya(wwan) kenni.
22. Garaagarummaan deuterium fi tritium gidduu jiru maali?
23. Lamaan kamtu isotooppii bakka bu’a?
4. 4. 3. 3. 40. 40. 40. 40.
qeenxee.
2. 2.
Inni fi 2. 2.
Isa d. 20CA fi 19K
56. 56. 56. 56. 56. 56. 58. 58.
b. 26Fe fi 25Mn Dha.

26Fe fi 26Fe
28. 28. 31. 31. 238. 238. 235 irratti
c. 14Si fi 15P
f. 92U fi 92U
105 irratti

24. Lakkoofsa atoomii isaanii fi kan
lakkoofsa heddumminaa.
qeenxee. Atoomii oksijiinii pirootonii 8 fi niwutiroonii 8 qabu

b. Atoomii pootaasiyeemii pirootonii 19 fi niwutiroonii 20 qabu
c. Atoomii litiyemii pirootonii 3 fi niwutiroonii 4 qabu
d. Atoomii maagniziyeemii pirootonii 12 fi niwutiroonii 12 qabu
e. Atoomii maagniziyeemii pirootonii 12 fi niwutiroonii 13 qabu
f. Atoomii xenoonii pirootonii 54 fi niwutiroonii 77 qabu
25. Americium-241 (Am-241) isotope kan aarri adda baasu keessatti fayyadamudha.
Mallattoon guutuun isotooppii kanaaf maali?
26. Kaarboonii-14 isotooppii meeshaalee duraan lubbuun jiran irratti qorannoo yeroo raadiyoo’aktiiwii
raawwachuuf gargaarudha. Mallattoon guutuun isotooppii kanaaf maali?
Kutaa II: Gaaffiiwwan Sadarkaa

Giddugaleessaa Himoonni armaan gadii Dhugaa moo Soba ta’uu isaanii himaa.
27. Akka Moodeela Atoomikii Toomsanitti elektiroononni naannoo niwukilasii naanna’u.
28. Tuubii dhangala’aa keessatti, balaqqeessaan anoodii kan uumamu yeroo elektiroononni gaazii waliin walitti bu’an
molakiyuulota.
O fi
16. 16. 18. 18. 40. 40. 40. 40.
29. 29. .
8. 8.
20Ca fi
8. 8. O isotopes yoo ta’an
18Ar isoobaroota dha.
30. Yaalii faca’iinsa raayyaa ÿ paartiikiliin pozaatiivii kutaa niwukilaraa dabalataa atoomii
tokko keessatti akka argaman mirkaneesse.
Bakka Duwwaa Guutuu.
31. Anooderayiin bakka dirree elektirikii jirutti gara gabatee negaatiiviitti kan calaqqisu waan
ta’eef, sababiin isaas isaan ___________particles of keessaa qaba.
.
_________ .
giddu galeessa atoomii keessatti.
________ .
irra
Filannoowwan kennaman keessaa deebii sirrii filadhu 34.

Yaad-rimeewwan armaan gadii keessaa kamtu kan Raazarford’s Atomic keessatti hin ilaalamne
Adda duree?
qeenxee. Giddugaleessa elektirikii atoomii

tokkoo. b. Kuwantaayizeeshinii anniisaa.
c. Elektiroononni saffisa baay’ee ol’aanaadhaan naannoo niwukilasii naanna’u.
d. Humnoonni niwukilaraa harkisaa elektiroonota irratti jiraachuu isaanii.
106. 106.
Caasaa Atoomii
35. Yeroo alpha particles karaa foil sibiilaa haphii ergamu ,kuma kudhan keessaa tokko qofatu deebi'ee ka'a.
Tajaajilli kun akka
qeenxee. Paartikileen chaarjii pozaatiivii qaban wiirtuu atoomichaa irratti walitti qabamu.
b. Elektiroononni baay’een niwukilasii atoomichaa irratti naanna’aa jiru.
c. Chaarjiin pozaatiivii yuunitii atoomii keessatti qofa argama.
d. Ispheeriin guddaan chaarjii negaatiivii caalu fi chaarjii pozaatiivii yuunitii qabu wiirtuu atoomichaa irratti
argama.
36. Yaalii raayyaa sululaa gara argannoo c. elektiroonota ________.
qeenxee.
pirootonoota b. niwutiroonii d. niwukilasii
37. Lamaan qola armaan gadii keessaa isa kam keessatti garaagarummaan anniisaa lama gidduu jiru
orbitoota itti aananii jiran xiqqaadha?
qeenxee. K, L b. L, c. M, N d.
M., fi kanneen biroo LAKKI
38. Mirkaneessa A: Elektirooniin orbiiti keessaa keessa jiru tokko caalaatti niwukilaasiitti cimsee hidhamee jira.
Sababni B: Gatiin absoluutii anniisaa elektiroonii hamma guddatu ,elektirooniin niwukilaasiitti cimsee
hidhama.
qeenxee. A fi B lamaan isaaniiyyuu dhugaa ta’us B sababa sirrii A miti.
b. A fi B lamaan isaanii dhuunfaan sirrii yoo ta’an B sababa sirrii A ti.
c. A sirrii dha B garuu sirrii miti.
d. A fi B lamaan isaanii iyyuu sirrii miti.
15. 15.
11. 11.
39. Yoo isotoopponni uumamaan elementii tokkoo lama X fi X ta’an 7. 7. 7. 7.

maal jechuudha
walnyaatinsa dhibbeentaa tokkoon tokkoon isotooppii X akkaataa walduraa duubaan uumamu yoo
ulfaatinni atoomii giddugaleessaa 14 ta’e?
qeenxee. 95, 5 b. c. 75, 25 d. 65,
80, 20 irratti kan ibsame 35 irratti
40. Elementiin tokko isotooppii lama kan lakkoofsa ulfaatinaa 16 fi 18 qabu qaba.Ulfaatina atoomii giddu
galeessaa 16.5 dha. Baay’inni isotooppota kanaa dhibbeentaan akkaataa walduraa duubaan ________fi
______ dha.
qeenxee. 75, c. 50, 50 d.
25 b. 25, 75 33.33, 66.67 ta’eera
41. Kanneen armaan gadii keessaa isobaroonni kamfa’i? qeenxee
qeenxee
qeenxee
a+1 3. X, Y b+1
1.X,Y b c. b
qeenxee.
b
b
qeenxee
a-1
b.
qeenxee
FI d. 4. X, bY b-1
b X, 2019. c
42. Elementiiwwan tokko tokko ulfaatina atoomii firaakshinii qabu. Sababni kanaa ta'uu danda'a
ta'i
qeenxee. jiraachuu isobars. b. c. walnyaatinsa niwukilaraa. d.
jiraachuu isotooppii. argamuun niwutiroonii kan
107 irratti
niwukilasii.
43. Yaad-rimeewwan armaan gadii keessaa kamtu, atoomikaa Raazarford keessatti hin ilaalamne
adda duree?
qeenxee. Giddugaleessa elektirikii atoomii. b.
Kuwantaayizeeshinii anniisaa.
c. Elektiroononni saffisa baay’ee ol’aanaadhaan naannoo niwukilasii naanna’u. d. Humnoonni

niwukilaraa harkisaa elektiroonota irratti jiraachuu.
15. 15. 11. 11.
44. 44. .
7. 7.
X, 2019.
7. 7.
X isotooppota uumamaan argaman lama elementii X. Maaltu
dhibbeentaa tokkoon tokkoon isotooppii X yoo giddugaleessaan ulfaatinni atoomii 14 ta’e?
qeenxee. 95, 5 b. c. 75, 25 d. 65,
80, 20 irratti kan ibsame 35 irratti
45. Yaalii faca’iinsa ÿ-particle Ratherford dhuma irratti gara xumuraatti geesseera
akka
a. Heddumminaa fi anniisaan walitti dhufeenya qabu.
b. Qabxiin dhiibbaa maatirii waliin qabu sirritti murtaa’uu danda’a. c. Niwutiroonni niwukilasii keessatti
gadi fageenyaan awwaalaman. d. Elektiroononni naannoo niwukilasii
bakka guddaa keessatti raabsamu.
46. Lakkoofsa elektiroonota qola vaalaansii atoomii atoomii qabu keessatti argaman
lakkoofsi 38 jechuun
qeenxee. 2. 2.
b. 10. 10.
c. 1. 1.
d. 8. 8.
108. 108.
SAFARTUU
RAMADDII YEROO YEROO ELEMENTOTA
Bu’aa Kutaa

ÿ guddina seenaa ramaddii yeroo yeroon kan
elementoota;
ÿ ramaddii yeroo yeroon elementoota ni ibsu;
ÿ dandeettii qindeessuu elektiroonii fileementii yeroo elementoota waliin walqabsiisuu
guddisuu, adeemsa amaloota piriyoodii elementoota piriyoodii ta’an keessatti
tilmaamuun;
ÿ dandeettii ramaddii akkaataa keemistrii irratti hundaa’e horachuu;
ÿ dandeettii gaaffii saayinsii agarsiisa:ilaaluu,yaada fudhachuu,tilmaamuu,ramaduu,
wal bira qabuu fi walfakkeessuu, moodeela hojjechuu, wal qunnamsiisuu,
safaruu, gaaffii gaafachuu, fakkii hiikuu, xumura irra gahuu, .
yaad-rimee hojiirra oolchuu fi rakkoo furuu.
Garee ijaaruudhaan dhimmoota armaan gadii irratti mari’adhaatii xumura

keessan dareedhaaf dhiheessi.
Akkamitti gabatee taateewwan irra deddeebi’an fayyadamuun taateewwan itti
aanan tilmaamu dandeessa? Gabatee 2.1 gabatee barame kan amaloota irra
Gocha Jalqabaa deddeebi’an agarsiisa. Maali?

Dhugaadha, kalaandarii ji'a Nehassie, 2013 EC waan ta'eef odeeffannoo tokko
tokko dhabee jira. Waan akka ta'e murteessuu fi bakka duwwaa guutuu ni
dandeessa.Kaalaandaragaan ilaali. Kaalaandarichi tarree guyyoota, Isniina
hanga Wiixataa qaba. Kaalaandariin tarreewwan qajeeloos qaba. Isaanis
torban isaati.
1. Odeeffannoo bakka duwwaa tokkoon tokkoon isaa marsee jiru qoradhu.

Tokkoon tokkoon bakka duwwaa taÿetti odeeffannoo akkamii akka barbaachisu himuu
dandeessaa?
2. Odeeffannoo dhabame guutuu.
Fakkeenyaaf: Xumura fi Hojiirra Oolchuu a.

Guyyaan tokko tarree 4 keessatti mallatteeffameera, guyyaan tokko tarree 5
keessatti mallatteeffameera Y. Guyyoonni akkamii kan iddoowwan kanaa ta’a?
Deebii keessan garee keessan keessatti
mari'adhaa. b. Tarreen 3ffaan maqaa hin qabu. Maaltu sirrii dha
maqaa tarree kanaa?
c. Guyyoonni akkamii tarree sadaffaa gabatee keessatti hammatamaniiru? d.
Silaa ji’a darbe (ji’a Hamlee, 2013 EC) guyyaa 25ffaan guyyaa meeqa ture?
Tarree gabatee kanaa akkamii keessatti mul'ata ture? e. Periodicity kana
ramaddii periodic elementoota
wajjin akkamitti walqabsiistu?
Gabatee 4.1 Yeroo yeroon ji’aan.

Koo Kibxata Funaanuu Fri Taa'e Isaan ... dha
1. 1. 2. 2.
3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. 7. 7. 8. 8. 9. 9.
10. 10. 11. 11. 12. 12. X 15. 15. 16. 16.
fi
17. 17. 18. 18. 29. 29. 20. 20. 21. 21. 22. 22. 23. 23.
24. 24. 25. 25. 26. 26. 27. 27. 28. 28. 29. 29. 30. 30.
4.1 Guddina Seenaa Ramaddii Yeroo Yeroon

Elementiiwwan
Xumura kutaa kanaa irratti yeroo yeroon ibsuu danda’uu qabda.
110. 110.
Ramaddii Yeroo Yeroon Elementiiwwan
Garee ijaaruudhaan dhimmoota armaan gadii irratti mari’adhaatii xumura keessan dareedhaaf
dhiheessi. qeenxee. Walitti dhufeenyi toktaa jalqabaa muuziqaa
keessatti yaadannoowwan saddeet qaban meeshaa muuziqaa keessatti ni mul’ata. Kana jechuun
sagaleen jalqabaa saddeettaffaa(Do Ri Mi Fa So La Si Do) irratti of irra deddeebi'a jechuudha.
Muuziqaan aadaa Habashaa akkamitti akkasuma akka hojjetu gareen mari'adhaa.
b. Waa'ee yaalii saayintistootaa fi maaltu bu'uura ramaddii isaanii maal jechuu dandeessa?
c. Bu’uura ramaddii sodaachisaa ibsuu ni dandeessa
kan elementoota saayintistoonni?

Gocha tokko 4.1
Jaarraa kudha sagalffaa keessa, yeroo keemistoonni yaada atoomotaa fi molakiyuulota ifa hin taane qofa qabaatanii fi jiraachuu elektiroonotaa fi pirootoniin hin
beeknetti, beekumsa ulfaatina atoomii irratti qaban fayyadamuun gabatee piriyoodii qopheessan. Safartuuwwan sirrii ulfaatina atoomikaa elementoota hedduu
duraan godhamee ture. Elementiiwwan akkaataa ulfaatina atoomikaa isaaniitiin gabatee peeriyoodikii keessatti qindeessuun keemistotaaf loojikii fakkaata ture,
isaanis amala keemikaalaa haala kamiinuu ulfaatina atoomikaa wajjin walitti dhufeenya qabaachuu akka qabu itti dhagaÿama ture.
4.1.1 Sadan Dobereiner

Bara 1829tti, keemistiin Jarmanii Dobereiner gareewwan hedduu elementoota sadii kanneen amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaan walfakkeenya agarsiisan adda
baasuu danda’eera. Tuuta elementoota sadii amaloota walfakkaataa qaban (sadii sadii jedhaman) keessatti ulfaatinni atoomaawaa elementii giddugaleessaa
giddugaleessa herregaa ulfaatina atoomaawaa elementoota lamaan biroo akka ta’e ilaaleera. Fakkeenyonni sadan Dobereiner tokko tokko kanneen armaan gadiiti
(Gabatee 4.2):
Gabatee 4.2 Fakkeenyota sadan Dobereiner.
Qabiyyee Itti. Ulfaatina Ulfaatina giddugaleessaa elementii jalqabaa fi isa dhumaa
Sana 7. 7.
(An)
7 39 +
Silumaan 23. 23. = 23. 23.
2. 2.
K 39. 39.
(ii) . Sana 40. 40.
40 137 +
Sr 88. 88. = 88.5
2. 2.
Miti 137. 137
(iii) . Cl 35.5.5
35.5 127 +
Br 80. 80. = 81.25 irratti kan ibsame
2. 2.
An 127. 127.
(iv) 1.1.
S 32. 32.
32 127.6 +
=
Se 79. 79.
79.8 irratti kan argamu
2. 2.
Icha 127.6
111. 111
Yeroo sanatti sadan akkasii muraasni qofti kan argaman yoo ta’u, guyyaa guyyaan elementoonni dabalataa hedduun waan
argamaniif, seera kana booda waliigalaa ta’uu hin dandeenye.
4.1.2 Seera Oktaavii Niwulaandii

An English chemist Alexender Newlands (Figure 4.1) made the next attempt at
classificationofelements.Hearrangedthe56elementsknowntheninincreasingorder of their atomic weight and observed that, “the
properties of every eighth elementaresimilartothatofthefirstone”.Hecomparedthisrelationshiptothefirstoctave in music with eight
notes and called it Newlands' law of octaves. Gocha 4.1 Seera Oktaavii Niwulaandii wajjin akkamitti walqabsiistu ? Elementiiwwan
akka armaan gadiitti qindaa’aniiru (Gabatee 4.3):
Gabatee 4.3 Seera oktaavii Niwulaandii.
irra Irra deebiin As Fi gaarii Dha Keessa irra
Sana Ta'i B. B C. C N O. O F Silumaan
Silumaan
Mg Al Fi P S Cl K
K Sana
Daangeffamni ramaddii elementoota kanaa kanneen armaan gadiiti:
An. Gaasonni inert hanga sanatti hin argamne.
ii. Ca bira darbee irra deddeebiin kun hin mul’anne.
Fakkii 4.1John Alexander Reina Newlands keemistii Ingilizii yoo ta’u, guddina gabatee piriyoodii irratti hojjete. Amaloonni
elementii elementoota torbaffaa (ykn dachaa torba) hunda akka irra deddeebi’an hubateera, akkuma yaadannoowwan muuziqaa
saddeettaffaa hunda irra deddeebi’an

yaadannoo.
112. 112.
4.2 Ramaddii Mendleev Elementiiwwan

Xumura kutaa kanaa irratti seera Periodic Mendeleev ibsuu danda'uu qabda.
Garee uumuu fi gabatee yeroo Mendeleev eeruun hojiiwwan

armaan gadii fi argannoo kee gita keessatti dhiheessi.Asitti
elementoota jalqabaa 18 ulfaatina atoomikaa isaanii qaban.
Akkuma Mendeleev godhe tartiiba ulfaatina atoomii dabalaa jiruun
qindeessii.
Qabiyyee Heddummina atoomii
Qabiyyee Heddummina atoomii
J 20.180 irratti kan argamu

QEENXEE 1.008 ta’e
K 22.990 ta’e
B. B 4.003 ta’e
L 24.305 irratti
C. C 6.941 ta’eera
M 26.982 ta’eera
D. D 9.012 irratti
N 28.086 ta’eera
FI 10.811 irratti kan argamu
O. O 30.974 ta’eera
F 12.011 irratti kan argamu
P 32.065 ta’e
G 14.007 irratti
S. S 35.453 ta’uu ibsameera

H 15.999 irratti kan argamu
R 39.948 ta’eera
An 18.998 ta’eera
1. Tuuta saanduqawwan qajeeloo fi dhaabbataa walfakkaatan kaasi

gara gabatee piriyoodii Mendeleev tti galchuun garee fi
piriyoodii maqaa itti kaa’uu ( Gabatee 4.4 ilaali). Tartiiba
ulfaatina atoomikaa dabaluudhaan,tokkoon tokkoon tokkoon
qubee(AR) kaa’uutti guuta.Qophii kee irraa garee fi piriyoodii
meeqa argatte?
2. Qubeewwan (AR) mallattoo keemikaalaa isaanii ulfaatina
atoomikaa walfakkaataatiin mallatteessi.
3. Qindaa’ina elementoota irratti akkaataa idilee ta’e ni argitaa?
Gocha tokko 4.2
Bifa gabatee yeroo ammaa kan jalqabaa yeroo tokkotti kan dhiyaate Dmitri Mendeleev kan Raashiyaa
(Fakkii 4.2) fi Lothar Meyer kan Jarmaniin ture. Lamaanuu kan...
saayintistoonni elementoota tartiiba ulfaatina atoomikaa dabalaa jiruun kan qindeessan yoo ta’u,
elementoonni amaloota walfakkaatan qaban (maatii keessatti) yeroo yeroon akka mul’atan ilaalaniiru.
113. 113
Fakkii 4.2 Dmitri Ivanovich Mendeleev (1834–1907) Mendeleev akka qaama tattaaffii keemistrii sirnaan hojjechuuf
godheetti gabatee yeroo ijaare. Hojii isaatiin kabaja idil-addunyaa hedduu kan argate yoo ta'u, simannaan inni
Raashiyaa czarist keessatti argate garuu wal makaa ture. Haaromsa siyaasaa dhiibee sababa kanaan diina
hedduu uumeera.
4.2.1 Seera Yeroo Mendeleev

Seerri yeroo Mendeleev amaloonni fiizikaalaa fi keemikaalaa elementoota dalagaa yeroo ulfaatina atoomii isaanii
akka ta’e ibseera.
Bara 1871tti Mendeleev gabatee yeroo gabaabaa kan
1. elementoota 63 qofa of keessaa qaba ture. Gaasonni inert akkuma hin dabalamnetti hin hammatamne
yeroo sanatti argame.
2. elementoonni kun tarreewwan qajeeloo torba akka piriyoodii jedhamanii fi
tarjaa dhaabbataa saddeet akka gareetti waamamu.
3. wantootni duwwaa tokko tokko elementoota argamaniif ibsamaniiru, amaloonni isaaniis tilmaamamaniiru.Kun
dhugaa ta’anii kan argaman yoo ta’u, boodarra yeroo elementoonni mul’atan argaman mirkanaa’aniiru.
Gabatee yeroo, akkasitti ijaarame keessatti, elementoonni maatii walfakkaataa keessa jiran (fkn, litiyemii,
soodiyemii, pootaasiyeemii) tarree dhaabbataa garee I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII jedhamanii moggaafaman keessatti
qindaa’aniiru. Tarreewwan qajeeloo tartiiba jedhamanii waamamaniiru (Gabatee 4.4).
Gabatee yeroo Mendeleev boodarra kan fooyya’e erga gaazii firii fi elementoota biroo hedduu argateen booda.
Gaasonni inert garee haaraa 0. Tokkoon tokkoon yeroo dheeraa tartiiba lamatti qoodamee, lakkoofsa tartiiba
irratti hundaa’uun odd fi even jedhamee moggaafame.
Elementiiwwan torba jalqabaa tartiiba torba kan uumuu fi elementoonni torba dhumaa tartiiba odd (gaasota inert
dabalatee) uumuun. Gareen dhaabbataa I hanga VII elementoota garaagarummaa amaloota qaban
keessummeessuuf daran garee xiqqaa A fi B lamatti qoodamaniiru. Elementiiwwan tartiiba walqixaa yeroo
dheeraa keessatti garee xiqqaa A keessatti kan kaa’aman yoo ta’u, elementoonni tartiiba odd garee xiqqaa B
keessatti kaa’amaniiru. Gareen 0 kana caalaa kan hin qoodamne yoo ta’u garee VIII keessatti tuuta sadii tokkoon
tokkoon isaanii elementoota sadii of keessaa qaban kaa’ameera.
114. 114.
Gabatee 4.4 Gabatee yeroo gabaabaa Mendeleev kan ammayyaa
Shaakala 4.1
Gabatee Periodic kan Mendeleev (Gabatee 4.4) kan ammayyaa xiinxaluun gaaffilee armaan gadiitif deebii
sirrii ta’e kenna.
1. Yeroon jalqabaa maaliif elementoota lama qofa of keessaa qaba?
2. Qaamonni armaan gadii garee fi yeroo kam keessa jiru? qeenxee. kaarboonii
d. pootaasiyeemii
b. ni’oon e. kaalsiyeemii
c. aluminiyeemii f. salfarii
4.2.2 Yeroo yeroon

Amaloonni barbaachisoo ta’an kan ammayyaa gabatee yeroo gabaabaa Mendeleev kanneen akka
akka armaan gadiitti tarreeffamaniiru:
I. Tarreewwan ykn Yeroowwan Horizontal

1. 1. .
Yeroon jalqabaa elementoota 2 kan of keessaa qabu yoo ta’u, yeroo baay’ee gabaabaa jedhamuun beekama.
2. Yeroon lammaffaa elementoota 8fi yeroo gabaabaa jalqabaa hin beekamne of keessaa qaba.
115. 115
3. 3. .
Yeroon sadaffaan elementoota 8 kan of keessaa qabu yoo ta’u, yeroo gabaabaa lammaffaa jedhamuun beekama.
4. Yeroon afraffaan elementoota 18fi yeroo dheeraa jalqabaa hin beekamne of keessaa qaba.
5. Piriiroonni shanaffaan elementoota 18 kan of keessaa qabu yoo ta’u, piriyoodii dheeraa lammaffaa jedhamuun beekama.
6. 6. . Yeroon ja’affaan elementoota 32 of keessaa qaba.
7. Piriyoodiin torbaffaanis elementoota 32 kan of keessaa qabu yoo ta’u, piriyoodiin ja’aa fi piriyoodii lamaan isaaniiyyuu kan of keessaa qabudha
torba yeroo baay’ee loang jedhamuun beekamu.
II. Tarjaa ykn Garee Dhaabbataa
1. Elementiiwwan garee IA akka sibiilota alkaaliitti waamamu (H eegaa).
2. Elementiiwwan garee IIA akka sibiilota alkaalaayinii lafaatti waamamu.
3. Elementiiwwan garee VB akka pnicogens jedhamu.
4. Elementiiwwan garee VIB akka chaalcogens jedhamu.
5. Elementiiwwan garee VIIB akka haloojinootaatti waamamu.
6. Elementiiwwan garee 0 akka gaazota kabajamoo (inert) jedhamu.
Miidhaan gabatee yeroo Mendeleev akka armaan gadiitti tarreeffamaniiru:
1. Qorannoon amaloota elementoota sirnaawaa fi salphaa ta’e.
2. Bakka hojii duwwaa qajeelfamni argannoo elementoota haaraa irraa argame hedduudha.
Hanqinni gabatee yeroo Mendeleev akka armaan gadiitti kennameera:
Elementiiwwan tokko tokko ulfaatinni atoomii isaanii isa itti aanuu wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu guddaa ta’us dogoggoraan
kan kaa’aman ta’us. Fakkeenyaaf,
(An) Waliin: 40 (ii) . Kan: 127.6 I: (iii) . Koo: 58.9
K:39 126.9 Keessatti: 58.6
4.3 Gabatee Periodikii Ammayyaa
ÿ seera yeroo ammaa ammayyaa ni ibsu
ÿ piriyoodii ni ibsu ÿ garee ni ibsu
ÿ baay’ina gareewwanii fi
piriyoodii gabatee piriyoodii ammayyaa keessatti ni himu
ÿ tokkoon tokkoon piriyoodii keessatti baay’ina elementoota himuu
ÿ piriyoodii fi garee elementii tokkoo lakkoofsa atoomaawaa isaa irraa tilmaamu
116. 116.
Garee uumuu fi gabatee yeroo ammayyaa eeruun hojiiwwan armaan

gadii raawwachuu fi argannoo keessan daree keessatti dhiheessuu.
Lakkoofsa Atoomii Elementii Lakkoofsa Atoomii Elementii
QEENXEE 1. 1. J 10. 10.
B. B 2. 2. K 11. 11.
C. C 3. 3. L 12. 12.
D. D 4. 4. M 13. 13.
FI 5. 5. N 14. 14.
F 6. 6. O. O 15. 15.
G 7. 7. P 16. 16.
H 8. 8. S. S 17. 17.
An 9. 9. R 18. 18.
1. Elementiiwwan lakkoofsa atoomaawaa A irraa kaasee hanga R gadi tarreessi.

Qindeessitoota elektirooniksii adda ta’an barreessi.
2. Tuuta saanduqa dhaabbataa kaasi. Tartiiba lakkoofsa atoomikaa
dabaluudhaan, guutummaan tokkoon tokkoon isaanii mallattoo
kufaatii qindaa’ina elektiroonii walfakkaataa haaddatan kaa’u.
Seet meeqatu jira? Deebii kee galmeessi.
3. Tuuta saanduqawwan qajeeloo kaasi. Tartiiba lakkoofsa atoomikaa
dabaluudhaan, tokkoon tokkoon tokkoon tokkoon isaanii mallattoo
kufaatii elementoota lakkoofsa qola walfakkaataa qaban kaa’u.
Seet meeqatu jira? Tokkoon tokkoon tuuta keessatti elementoonni
meeqatu jiru? Deebii kee galmeessi.
4. Paatroonni idilee Tarkaanfii 2 fi 3 keessatti uumte ni argitaa?
5. Gabatee guutuu kan saleementii gurgurtaa agarsiisu;lakkoofsa

elektiroonota alaa walfakkaataa a
tarree dhaabbataa guutuu elektirooniisheeliina guutuu tarree
qajeelaa.
Gocha tokko 4.3
117. 117
Fakkii
118. 118.
4.3.1 Seera Yeroo Yeroo

Akka seera piriyoodii ammayyaatti amaloonni fiizikaalaa fi keemikaalaa elementoota dalagaa piriyoodii lakkoofsa atoomii isaaniiti.
Bifa dheeraan gabatee piriyoodii seera piriyoodii ammayyaa irratti hundaa’e fakkii 4.3 irratti agarsiifameera . Qophiin garee
xiqqaaAfiB bifa fooyya'e gabatee piriyoodii Mendeleev irraa adda akka ta'e hubadhu. Goleewwan bitaa fi mirgaa gabatee akka
garee xiqqaa Atti kan ramadaman yoo ta’u, walakkaan gabatee peeriyoodii akka garee xiqqaa Btti ramadama.
4.3.2 Garee fi Yeroo

Bifa adda addaa hedduun gabatee yeroo Mendeleev irraa eegalee maxxanfamaniiru. Har’a bifa dheeraan gabatee piriyoodii, kan
gabatee piriyoodii ammayyaa jedhamu, yeroo baay’ee itti fayyadamaa jira. Seera yeroo ammayyaa irratti hundaa’a. Gabatee
piriyoodii ammayyaa keessatti elementoonni piriyoodii fi gareedhaan qindaa’u.
Bu’uurri elementoota garee fi piriyoodiitti ramaduu maali? Walfakkeenyi fi garaagarummaan qindaa’ina elektirooniiCl cirrachaa
maali?
Piriiyoodii: Tarreewwan qajeeloo elementoota gabatee piriyoodii keessa jiran piriyoodii yookiin tartiiba jedhamu. Elementiiwwan
piriyoodii tokko keessa jiran tartiiba lakkoofsa atoomii isaanii bitaa gara mirgaatti dabalaa dhufeen qindaa’u. Gabatee yeroo
ammayyaa keessatti tuqaawwan 7 kan jiran yoo ta’u, tokkoon tokkoon tuqaa lakkoofsa Arabaatiin kan bakka bu’an yoo ta’u: 1,
2 . . . fi 7.
ÿ Elementiiwwan yeroo walfakkaataa keessa jiran lakkoofsa qola walfakkaataa qabu.
ÿ Yeroon 1, 2, fi 3 yeroo gabaabaa kan jedhaman yoo ta’u, yeroon 4, 5, fi 6 ammoo yeroo dheeraa jedhamuun beekamu.
ÿ Yeroon 1 elementoota 2 qofa kan of keessaa qabu yoo ta’u, isaanis haayidiroojiinii fi heeliyeemii dha. Yeroo 2ffaa fi yeroo 3ffaa
tokkoon tokkoon isaanii elementoota 8 of keessaa qabu.
ÿ Yeroon 4 fi piriyoodiin 5 tokkoon tokkoon isaanii elementoota 18 of keessaa qabu. Yeroon 6, yeroo dheeraa, elementoota 32
qaba. Yeroo 7, elementoota 32. Elementiin yeroo 7 raadiyoo-aktiiwii fi/ykn anartificialelement dha.
ÿ Yeroo jalqabaa irraa kan hafe, yeroon hundinuu alkaalimeetaan jalqabuu fi waliin xumurama
gaazii kabajamaa ta’e.
Gabatee 4.5 Lakkoofsa felementii yeroo fi orbitaalota guutaman.
Lakkoofsa yeroo Orbitaalota dhuunfataman Lakkoofsa elementoota
1. 1. 1s 2. 2.
2. 2.
2s, 2p 8. 8.
3. 3.
3s, 3p 8. 8.
4. 4.
4s, 3d, 4p 18. 18.
fi kkf
Bakki elementii tokkoo yeroo murtaa’e keessatti argamu baay’ina qola elektiroonota isaa waliin qabataniin murtaa’uu danda’a.
Haaluma kanaan lakkoofsi qola lakkoofsa piriyoodii elementiin sun itti ta’ee wajjin walqixa.
119. 119.
Keemistirii Kutaa 9
Qindeessitoota
Elektiroono Qindaa’inni elektiroonota anatoomii qindaa’ina elektiroonii atoomii jedhamuun
beekamu. Atoomonni elementoota adda addaa lakkoofsa elektiroonotaa adda addaa waan
qabaniif, qindaa’inni elektirooniksii adda ta’e atoomota akka elementii ta’eef jiraata.Akkuma
sirna uumamaa hundaatti elektiroononni atoomota keessa jiran qindaa’ina anniisaa gadi
aanaa ta’e qaban fudhachuu barbaadu. Qindaa’inni anniisaa gadi aanaan elektiroonota
atoomii keessatti argaman qindaa’ina elektiroonii haala lafaa jedhama.Seerotni salphaan
muraasa, hariiroo lakkoofsa kuwantum armaan gaditti ibsame waliin walitti makaman,
qindaa’ina elektiroonii haala lafaa kana murteessuuf nu dandeessisu.
Moodeelli makaanikaa kuwantum yaadannoo armaan gadiitiin kan moggaafame:acoefficient

kan sadarkaa anniisaa ijoo agarsiisu, qubee sadarkaa xiqqaa elektirooniin tokko qabate
agarsiisu, fi superscript kan baay’ina elektiroonota sadarkaa xiqqaa addaa sana keessatti
agarsiisu. Maqaan isaas akka armaan gadiitti ibsameera
Sadarkaa anniisaa ijoo
1s2 Baay’ina Elektiroonotaa
Sadarkaa xiqqaa
Fakkeenyaaf, qindaa’ina elektiroonii liitiyeemii (5 Li) jechuun: 1s2 2s1 dha . Kun akkas agarsiisa
3. 3.
sadarkaa-jalqabaa-sadarkaa-lafa-sekondii-xiqqaa-elektiroonii 2elektiroonii jira.
Qindaa’inni atoomii soodiyemii (23 11Na): 1s2 2s2 2p6 3s1 dha . Kunis sadarkaa xiqqaa-jalqabaa
irratti2elektiroonota,sadarkaa xiqqaa sekondii irratti 2elektiroonota, sadarkaa p-xiqqaa lammaffaa irratti
elektirooniin 6, sadarkaa s-xiqqaa sadaffaa irratti ammoo elektirooniin 1 akka jiran agarsiisa.
Fakkeenya 4.1
Qindeessi elektirooniksii 23 11Na= 1s2 2s2 2p6 3s1 (2, 8, 1). Soodiyeemiin qola gurguddoo 3 qaba.
Kanaafuu, soodiyemii yeroo 3ffaa keessatti argama.
Fakkeenya
4.2 Fakkeenya armaan olii ilaaluun qindeessaa elektiroonii F fi 17Cl. Maaltu 9. 9.
walfakkeenyaa fi garaagarummaa qindeessa elektirooniiFandCl?

17Cl= 1s2 2s2 2p6 3s2 3p5 (2, 9. 9.
F= 1s2 2s2 2p5 (2,7)fi qindeessa elektirooniksiiQindeessi elektirooniksii
8, 7). Lamaanuu qola vaalaansii isaanii keessatti lakkoofsa elektiroonota walfakkaataa qabu. Filooriin qola
lama kan qabu yoo ta’u kilooriin ammoo qola sadii qaba.
Gareewwan: tarjaawwan dhaabbataa elementoota gabatee peeriodikii keessa jiranidha. Gabatee yeroo
ammayyaa keessatti tarreewwan ykn gareewwan 18 jiru. Lakkoofsi garee yeroo baay’ee lakkoofsota I
hanga VIII tokkoon tokkoon isaanii qubee A ykn B hordofuun kan ibsamanidha.
120 irratti
Isaanis:
IA . . . . . . . . . VIIIA Gareewwan gurguddoo (Gareewwan A) .

IB . . . . . . . . . VIIIB Garee xiqqaa (garee B) .
Elementiiwwan garee kenname tokko keessa jiran lakkoofsa elektiroonota qola alaa walfakkaataa qabu.
Elementiiwwan garee tokko keessa jiran amaloota keemikaalaa walfakkaataa qabu. Elementiiwwan garee
ijootiif lakkoofsi garee lakkoofsa elektiroonota vaalaansii wajjin walqixa.
Fakkeenya 4.3
Qindaa’ina elektirooniksiiof 35 17Cl = 1s2 2s2 2p6 3s2 3p5 (2, 8, 7) irratti kan argamudha. Lakkoofsi
elektiroonota vaalaansii kilooriinii 7. Kanarraa ka’uun kilooriinii garee VIIA keessatti argama.
4.3.3 Ramaddii Elementiiwwanii

ÿ hariiroo qindeessaa elektirooniksii fi caasaa gidduu jiru ni ibsu
kan gabatee Periodic ammayyaa
ÿ gita sadan elementoota gabatee Periodic ammayyaa keessatti argaman ni ibsu
ÿ qaamolee garee ijoo ta’aniif maqaa garee kennuu
ÿ yeroowwan yeroo gabaabaa, dheeraa fi guutuu hin taaneetti ramaduu
ÿ gabatee Periodic ammayyaa keessatti baay’ina gareewwanii fi piriyoodii ni himu
ÿ tokkoon tokkoon piriyoodii keessatti baay’ina elementoota himuu
ÿ piriyoodii fi garee elementii tokkoo lakkoofsa atoomaawaa isaa irraa tilmaamu
ÿ qindaa’ina elektirooniksii irraa elementii ugguraafi garee himuu
Ramaddiin elektiroonotaanaatoomiin gara qola addaa yookiin orbitaalota(s,p,d,f)tti kufe, qindaa'ina

elektirooniksii elementii jedhamuun beekama.Elementiin bifa dheeraa gabatee yeroo irratti hundaa'uun
qindaa'ina elektirooniksii fi elementoota hamma, p, d fi f-block irratti hundaa'uun qindaa'uu danda'a.
1. Elementiiwwan s-block: Yoo elektirooniin dhumaa gara s-orbital seene, elementoonni

akka elementoota s-block jedhaman.
Qindaa’inni elektirooniksii sheelii waliigalaa vaaleensii(alaa) ns1ÿ2 tiin kennama .

Kana jechuun [IG] ns1 sibiilota Alkaaliif fi [IG] ns2 sibiilota Alkaalaayinii lafaa, .
bakka IG wiirtuu gaasii hin sochoone bakka bu’u.
2. elementoota p-block: Yoo elektirooniin dhumaa gara p-orbital seene, elementoonni akkasp-
blockelements jedhamu.Thegeneralvalenceshellelectronicconfigurationisns2 np1- 6.
Elementiiwwan p-block lakkoofsa garee IIIA hanga VIIIA keessatti kaa’amu.
qeenxee. Elektiroonota qola vaalaansii elementoota s-block tiif baay’ina elektiroonota orbitaala s
keessatti lakkoofsa kuwantum ijoo olaanaa qabaniin walqixa.
121. 121.
Keemistirii Kutaa 9ffaa b.
Elektiroononni qola vaalaansii elementoota p-block tiif baay’ina elektiroonota orbitaalota s fi p keessatti lakkoofsa kuwantum
muummee olaanaa qabaniin walqixa.
c. Lakkoofsi waliigalaa elektiroonota qola vaalaansii akkaataa waliigaltee A fi B tiin lakkoofsa garee isaa wajjin
walqixa.
d. Inni (ns2 )isakkaataa qindaa'ina elektirooniksii gidduugaleessa-bilookii irraa kan hambifamee fi akka elementii s-block
ilaaluun gaariidha. Garuu akka amala keemikaalaa isaatiin GareeVIII keessatti bakka itti kaa’amuun sirrii dha.
3. Elementiiwwan d-block: Yoo elektirooniin dhumaa gara orbitaala d seene, elementoonni elementoota d-block jedhamu
(Tooriyeemii malee). Qindaa’inni elektirooniksii sheelii vaalaansii waliigalaa:
ns0–2(n–1)d1-10 irratti kan argamu
yookaan
ns1–2(n–1)d1–10 (paalaadiyeemii malee) .
Waliigala elektiroonota qola vaalaansii elementoota d-block = Lakkoofsa waliigalaa elektiroonota qola isa alaa (ns orbital)
fi sheel isa dhumaa duraa [(n – 1) d orbitals] keessa jiran.
4. elementoota f-block: Yoo elektirooniin dhumaa elementoota gara f-orbital seene akka elementoota f-block tti ilaalamu.
Qindaa’inni elektirooniksii sheelii vaalaansii waliigalaa:
ns2 (n–1) d(0–1)(n–2)f(1–14) 1. Afaan Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso Afaan Oromoo.
Elektiroonota qola vaalaansii waliigalaa = Elektiroonota ns, (n – 1)d fi (n – 2)f orbitaalota ykn subsheelota keessatti argaman.
Shaakala 4.2
Hojiiwwan armaan gadii gareedhaan raawwadhuutii xumura kee dareedhaaf dhiheessi.

Elementiiwwan armaan gadiitiif, elektiroonota vaalaansii murteessii, fi sub–sheel (s, p, d ykn f ) kan elektiroonii
dhumaa elementii tokkoon tokkoo itti seenu adda baasi.
qeenxee. Naayitiroojiinii (lakkoofsa atoomii = 7) .
b. Soodiyeemii (lakkoofsa atoomii = 11) .
c. Siiliikoonii (lakkoofsa atoomii = 14) .
d. Sibiilli (lakkoofsa atoomii = 26) .
e. Ziinkii (lakkoofsa atoomii = 30) .
f. Kiriiptoon (lakkoofsa atoomii = 36) .
g. Seeriyeemii (lakkoofsa atoomii = 58) .
122. 122.
4.3.4 Qaamolee Bakka Bu’oota

Fakkii 4.4 eeruun , elementoonni bakka bu’oota ( elementiiwwan garee ijoo jedhamuunis ni waamamu)
elementoota GareewwanIAkaraa VIIA keessa jiran yoo ta’an, hundi isaanii guutummaatti hin
guutamneshells xiqqaa lakkoofsa kuwantum ijoo ol’aanaa qaban. Heeliyum irraa kan hafe, gaazonni
nooble(theGroupVIIIAelements)hundi isaanii guutummaatti guutummaan guutuutti qola xiqqaa qabu.
(Qindaa’inni elektiroonii heeliyumiif1s2 fi gaazota kabajamoo biroof ns2 np6 yoo ta’u, isaan keessatti n
lakkoofsa kuwantum ijoo qola isa alaa ta’e). gareewwan gurguddoon tokko tokko maqaa aadaafi maatii
biroo garee miseensota jalqabaa kan yeroo baay’ee kitaaba barataa keessatti itti fayyadaman qabu.
Garee I – sibiilota alkaalaayinii, Garee II – sibiilota alkaalaayinii lafaa, Garee III - maatii booroonii, Garee
IV - maatii kaarboonii, Garee V - maatii naayitiroojiinii, Garee VI - maatii oksijiinii, Garee VII – haloojinoota
Garee VIII – gaazota kabajamoo.
Aclepatterne kan uumamu yeroo qindeessuu elektiroonii elementoota garee addaa keessatti
qorannudha.Qindeessi elektiroonii gareewwanIAfiIIAelementootaaf Fakkii 4.4 irratti agarsiifameera .
Miseensonni sibiilonni alkaaliin Garee IA hundinuu qindaa’ina elektirooniksii ala walfakkaataa akka qaban
ni argina;tokkoon tokkoon isaanii gaazii baay’ee fi dans1 akka qaban ni argina
qindeessaa elektiroonota alaa.Haaluma walfakkaatuun, sibiilonni lafa alkaaliin GareeIIA wiirtuu gaazii
kabajamaa fi qindeessaa elektiroonota alaa ns2 qaba . Elektiroononni alaa atoomii tokkoo, kanneen walitti
hidhamiinsa keemikaalaa keessatti hirmaatan, yeroo baay’ee elektiroonota vaalaansii jedhamu. Lakkoofsi
elektiroonota vaalaansii walfakkaataa qabaachuun walfakkeenya amala keemikaalaa elementoota
gareewwan kana keessaa tokkoon tokkoon isaanii keessa jiran gidduutti sababa ta’a. Tajaajilli kun
haloojinoota (elementiiwwan Garee VIIA) kanneen outerelectronconfigurationsofns2 np5 qabaniifi
amaloota baay’ee walfakkaatan agarsiisaniifis dhugaa qaba. Haa ta’u malee, qabeenya Garee IIIA hanga
VIA tilmaamuuf of eeggannoo gochuu qabna. Fakkeenyaaf, elementoonni GareeIVA keessa jiran hundinuu
qindaa’ina elektiroonii walfakkaataa qabu,ns2 np4 , garuu elementoota kana gidduutti garaagarummaan
amaloota keemikaalaa baay’eedha: Kaarbooniin sibiilaa hin taane, silikoonii fi jarmaaniyeemii meetalooyidii,
tiin fi liidiin immoo sibiilota dha.
123. 123.
AIIIV
A
AA
AR A IV
IIVK
II
BII
BI
BIIIV
.5
BVI
BIII dIeVj
nuumahBB
Fakkii
4.4
AII
AI
124. 124.
4.4 Adeemsa Gurguddoo Gabatee Periodikii Keessatti
Xumura kutaa kanaa irratti, adeemsa gurguddoo afran (guddina atoomaawaa,annisa ayoonisaayizeeshinii,affinii
elektiroonii fi elektiroon negaatiivii)yeroo yeroon ibsamuu danda’u keessatti ibsuu danda’uu qabda.
Gareedhaan maaliif akka ta’e irratti mari’adhaa:
qeenxee. Elementiiwwan garee tokkoo hundi amaloota keemikaalaa

walfakkaataa qabu.
b. Elementiiwwan yeroo tokkoo hundi amaloota keemikaalaa adda addaa
qabu.
c. Raadiyoonni atoomikaa elementoota sadii A, B fi C piriyoodii gabatee
piriyoodii tokkoo akkaataa walduraa duubaan 186 pm, 104 pm fi 143
pm dha. Sababa kennuudhaan, elementoota kana tartiiba lakkoofsota
atoomii piriyoodii keessatti dabalaa jiruun qindeessii.
Gocha 4.4
Adeemsi piriiyoodii elementoota gabatee piriyoodii irratti argaman keessatti paateenoota dha. Adeemsi gurguddoon
elektiroonegaatiivii,anarjii ayoonisaayizeeshinii,elektiroonaafiinii,atoomikraadiyaasii,fi amala sibiilaa dha.
Jiraachuun adeemsi kunniin walfakkeenya caasaa atoomii elementoota garee ykn piriyoodii isaanii keessatti fi
sababa uumamuu elementoota yeroo yeroon ta’uu irraa kan ka’e dha.
Akkuma ilaalle, qindaa’inni elektiroonii elementoota tokkoo lakkoofsa atoomii dabalaa dhufuun jijjiirama yeroo
agarsiisu. Kanarraa kan ka’e, amala fiizikaalaa fi keemikaalaa irrattis yeroo yeroon jijjiiramni ni jira. Kutaa kanaa fi
kutaa 4.5 fi 4.6 keessatti amaloota fiizikaalaa elementoota garee ykn piriyoodii tokko keessa jiranii fi amaloota
dabalataa amala keemikaalaa elementoota irratti dhiibbaa geessisan tokko tokko ni qoranna.Jalqaba yaad-rimee
chaarjii niwukilaraa bu’a qabeessa ta’e haa ilaallu, kunis guddina atoomikaa irratti dhiibbaa kallatti qaba amala
ayoonisaayizeeshinii.
4.4.1 Raadiyaasii atoomii
Garee uumuun hojii armaan gadii raawwadhaa. Argannoo kee dareetti

dhiheessi.
Fakkii 4.6 ilaaluun waan adeemsa raadiyaasii atoomii irratti ilaaltan

gareedhaan mari’adhaatii xumura keessan dareedhaaf dhiheessi.
Gocha 4.5
125 irratti
Atoomota walitti hidhamanii neetworkii bal’aa diimeshinii sadii uumuuf, raadiyaasiin atoomii salphaatti fageenya niwukilasii atoomota ollaa
lama keessatti argaman walakkaa tokkoo ti [Fakkii 4.5(a)]. Elementiiwwan akka molakiyuulota diyaatoomii salphaa ta’anii jiraniif, raadiyaasiin
atoomii fageenya niwukilasii atoomota lamaan molakiyuulii murtaa’e tokko keessa jiran gidduu jiru walakkaa tokkoo dha [Fakkii 4.5(b)].
(qeenxee) (b) .
Fakkii 4.5 (a)Sibiilota akka beeriiliyeemiitti, tiyaatoomikraadiyuushiin fageenya wiirtuuwwan atoomota walitti aananii jiran lama gidduu jiru
walakkaa-akka ibsa. (b) Elementiiwwan akka molakiyuulota diyaatoomiitti jiraniif, kan akka atoomiin, kanneen akka atoomotaatti fageenya
walakkaa-fageenya wiirtuuwwan atoomota molakiyuulii keessa jiran gidduu jirutti ibsama.
Fakkiin 4.6 raadii atoomii elementoota baay’ee akkaataa bakka isaanii gabatee piriyoodii keessatti kan agarsiisu yoo ta’u, fakkiin 4.7 ammoo
raadii atoomii elementoota kanaa lakkoofsa atoomii isaanii waliin wal bira qabuun kan agarsiisudha. Adeemsi yeroo yeroon mul’atu ifatti
mul’ata. Adeemsa qorachuu keessatti, raadiyaasiin atoomii hamma guddaa kan murtaa’u cimina harkisa niwukilasii fi elektiroonota qola alaa
gidduu jiruun akka ta’e yaada keessa galchaa.
Garee elementoota tokko keessatti raadiyaasiin atoomii lakkoofsa atoomii dabaluu wajjin akka dabalu ni arganna. Sibiilota alkaali garee 1A
keessa jiraniif, elektirooniin alaa orbitaala ns keessa jiraata. Lakkoofsi kuwantum ijoo n dabalaa dhufuun guddinni orbitaalaa waan dabaluuf,
chaarjiin niwukilaraa bu’a qabeessa ta’es dabalus guddinni atoomota sibiilaa Li irraa gara Ctti dabalaa deema. Sababa wal fakkaatu
elementoota kanneen biroo keessatti argaman irrattis hojiirra oolchuu dandeenya
gareewwan.
126. 126.
Fakkii 4.6 Raadiyoonni atoomii (pikoomeetiraan) elementoota bakka bu’oota akkaataa bakka isaanii gabatee
piriyoodii keessatti. Hubadhaa, guddina raadii atoomii irratti waliigaltee waliigalaa akka hin jirre. Gatii sirrii isaanii
irratti osoo hin taane, adeemsa raadii atoomii qofa irratti xiyyeeffanna.
Fakkeenya 4.4
Gabatee piriyoodii eeruun atoomota armaan gadii tartiiba raadiyaasii atoomii dabaluutiin qindeessii: P, Si, N.
Tooftaa Garee piriyoodii fi yeroo murtaa’e keessatti adeemsi raadii atoomii maali? Qaamolee armaan duraa
keessaa kamtu garee tokko keessa jira? Yeroo wal fakkaatutti?
Furmaata Fakkii 4.6 irraa N fi P garee tokko keessa akka jiran (Gareen VA) ni argina.
Kanaafuu, raadiyaasiin N kan P irraa xiqqaadha (raadiyaasiin atoomii akkuma garee tokko gadi buune dabalaa
deema). Si fi P lamaan isaanii iyyuu piriyoodii sadaffaa keessa kan jiran yoo ta’u, Si immoo gara bitaa P tti argama.
Kanaafuu, raadiyaasiin P kan Si irraa xiqqaadha (raadiyaasiin atoomii akkuma piriidii tokko keessa bitaa gara
mirgaatti deemnu hir’ata). Haala kanaan tartiiba raadiyaasii dabaluu N < P < Si dha.
127. 127.
Fakkii 4.7 Plootii raadii atoomikaa (pikoomeetiraan) elementoota lakkoofsa atoomii isaanii irratti.
Shaakala 4.3
Atoomota armaan gadii tartiiba raadiyaasii hir’achaa jiruun qindeessii: C, Li, Be fi qindaa’ina keetiif ibsa kenni
4.4.2 Annisaa Ayoonisaayizeeshinii

dhiheessi.
Gabatee 4.6 fi 4.7 ilaaluun adeemsa anniisaa Ayoonaayizeeshinii irratti waan
ilaaltan gareedhaan mari’adhaatii xumura keessan dareedhaaf dhiheessi.
Gocha 4.6
Anniisaa ayoonisaayizii baay’ina anniisaa atoomiin adda baafamee, gaazii ta’ee fi haala elektirooniksii lafaa keessa jiru
elektiroonii tokko gadi lakkisuuf xuuxuu qabuudha, kunis kaatiyoon ta’a.
H(g) ÿ H+(g) + eÿ (1) .
Anniisaa kun yeroo baay’ee kJ/mol, ykn hamma anniisaa atoomonni mooli tokko keessa jiran hundi tokkoon tokkoon
isaanii elektiroonii tokko dhabuuf isaan barbaachisuun ibsama.
128. 128.
Jalqaba irratti niwutraalaatoomii yeroo ilaallu,elektirooniin jalqabaa ari’uun isa lammaffaa ari’uu caalaa
anniisaa hin barbaadu, inni lammaffaan anniisaa isa sadaffaa caalaa xiqqaa barbaada, fi kkf. Tokkoon
tokkoon elektiroonii walduraa duubaan gadhiifamuuf anniisaa dabalataa barbaada. Sababni isaas,
elektirooniin jalqabaa erga badee booda, chaarjiin waliigalaa atoomichaa pozaatiivii ta’ee, humnoonni
negaatiivii elektiroonii gara chaarjii pozaatiivii ayoon haaraa uumameetti waan harkifamaniif.
Elektiroononni baay’inaan yoo badan ayoon kun hamma pozaatiivii ta’u elektiroonota atoomii irraa
adda baasuun ni ulfaata.
Walumaagalatti, elektirooniin tokko niwukilasii irraa hamma fagaatutti, ari’amuun isaa salphaa
ta’a.Jechoota biraatiin, anniisaan ayoonisaayizii dalagaa atoomikraadiyaasii;hakkuma raadiyaasiin
guddatu, hammi anniisaa elektiroonii isa orbitaala alaa irraa baasuuf barbaachisu xiqqaadha.
Fakkeenyaaf, elektiroonota elementii guddaa Ca (Kaalsiyeemii) irraa fudhachuun kan elektiroononni
niwukilasii irratti cimsanii qabaman, kan akka Cl (Kilooriin) irraa fudhachuu caalaa baay’ee salphaa
ta’a.
Gabatee piriyoodii irratti mirgaa gara bitaatti waan deemneef, raadiyaasiin atoomii ni dabala, anniisaan
ayoonisaayizii piriyoodii fi gareewwan ol keessatti bitaa gara mirgaatti dabalaa deema.
Adeemsa kana irraa kan hafe sibiilota lafa alkaalaayinii (Gareen IIA) fi elementoota garee naayitiroojiinii
(Garee VA) irratti mul’ata. Akkaataa idileetti, elementoonni garee IIA anniisaa ayoonisaayizii
elementoota garee IIIA caalaa kan qaban yoo ta’u, elementoonni garee VA ammoo anniisaa
ayoonisaayizii elementoota garee VIA caalaa guddaa qabu. Gareen IIA fi VA akkaataa wal duraa
duubaan qindaa’ina elektirooniksii guutummaatti fi walakkaa guutame qabu, kanaaf,dorbitaalota
guutummaatti guutaman irraa elektiroonii guutummaatti guutan irraa baasuuf anniisaa dabalataa barbaada. Fakkii 4.8
adeemsa anniisaa ayoonisaayizii lakkoofsa atoomii irratti elementoota piriyoodii II agarsiisa.
Fakkii 4.8 Adeemsa anniisaa ayoonisaayizii kJ/mol elementoota piriiyoodii 2.
129. 129.
Shaakala 4.4
Tokkoon tokkoon tuuta elementoota armaan gadii tartiiba anniisaa ayoonisaayizii hir’achaa jiruun sadarkaa kaa’uudhaan
adeemsa anniisaa ayoonisaayizii elementoota gadi a
garee.
qeenxee. Ca, Sr, Mg, Be

b. K, Li, Rb, Na
c. Cl, F, I, Br., fi kanneen biroo
Sibiilonni alkaali (Gareen IA) anniisaa ayoonisaayizii xiqqaa qabu, keessumaa haloojinoota ykn Garee VIIIA wajjin wal bira qabamee
yoo ilaalamu ( Gabatee 4.6 ilaali). Raadiyaasii (fageenya niwukilasii fi elektiroonota orbitaala alaa keessa jiran gidduu jiru) malees,
baay’inni elektiroonota niwukilasii fi elektiroonota (elektiroonota) ati qola alaa keessatti ilaaltu gidduu jiru anniisaa ayoonisaayizii irrattis
dhiibbaa qaba. Dhiibbaan kun, bakka chaarjiin pozaatiivii guutuun niwukilasii sababa chaarjii negaatiivii elektiroonota keessaa
gartokkoon chaarjii pozaatiivii haquun elektiroonota alaatiin hin dhaga’amne, gaachana jedhama. Elektiroononni qola elektiroonii alaa
niwukilasii irraa gaachana godhan baay’achuun, anniisaan elektiroonii atoomii jedhame keessaa baasuuf barbaachisu xiqqaata.
Bu’aan gaachana hamma olka’u anniisaan ayoonisaayizii gadi bu’a ( Gabatee 4.7 ilaali). Garee tokko keessatti anniisaan
ayoonisaayizii gubbaa irraa gara jalaatti kan hir’atu sababa bu’aa gaachana irraa kan ka’edha. Adeemsa kana irraa kan ka’e
Seeziyeemiin anniisaa ayoonisaayizii isa gadi aanaa akka qabu kan himamu yoo ta’u, Filooriin ammoo anniisaa ayoonisaayizii
olaanaa akka qabu himama (Heeliyum fi Ni’oon irraa kan hafe).
Gabatee 4.6 kan agarsiisu adeemsa anniisaa ayoonisaayizii kJ/mol (yoo Booroonii irraa kan hafe) bitaa gara mirgaatti gabatee
piriyoodii keessatti dabaluu agarsiisa
Sana Ta'i B. B C. C N O. O F
520 irratti kan argamu 899 irratti kan ibsame 800 ta’e 1086 irratti kan ibsame 1402 irratti 1314 irratti 1680tti
Gabatee 4.7 irratti adeemsa anniisaa ayoonisaayizeeshinii (kJ/mol) gubbaa irraa gara jalaatti hir’achuu agarsiisu
(Csistheexceptioninthefirstgroup) .
Element Li Silumaan K Rb Cs Fr
Ayoonisaayizeeshinii 520 irratti kan argamu 496 irratti kan ibsame 419 irratti kan ibsame 408 irratti kan ibsame 376 irratti 396 irratti
annisaa
Fakkeenya 4.5
(a)Annisaa jalqabaa kamitu xiqqaa ta’uu qaba:oksijiinoorsalfarii?(b) Atoomii kamtu anniisaa ayoonisaayizeeshinii lammaffaa
ol’aanaa qabaachuu qaba: litiyemii yookiin beeriiliyeemii?
Tooftaa (a) Elektirooniin alaa niwukilasii irraa waan fagaateef harkisa xiqqaa waan itti dhaga’amuuf anniisaan ayoonisaayizii jalqabaa
garee tokko gadi bu’aa deemuun hir’ata. (b) .
Elektiroonota isa alaa balleessuun anniisaa qola irbaataa guutuudhaan gaachana ta’e hin barbaadu.
130 irratti
Furmaata (a) Oksijiinii fi salfari miseensota Garee VIA ti. Isaanis valenceelectronconfiguration(ns2 np4 )
walfakkaataa qabu, garuu elektirooniin 3p salfarii keessa jiru niwukilasii irraa fagoo waan ta’eef elektiroonii 2p
oksijiinii keessa jiru caalaa hawwata niwukilaraa xiqqaa ta’e mudata. Haala kanaan, fuuruun anniisaa jalqabaa
xiqqaa qabaachuu akka qabu tilmaamne.
(b)Qindaa’inoota elektirooniiLindBeare1s2 2s1 fi 1s2 2s2 , akkaataa wal duraa

duubaan. Anniisaa ayoonisaayizeeshinii inni lammaffaan anniisaa xiqqaa elektiroonii tokko ayoonota gaazii
unipoozaatiivii irraa haala lafaa isaa keessatti baasuuf barbaachisudha. Adeemsa ayoonisaayizii lammaffaatiif ni barreessina
Li+(g) ÿ Li2+(g) + e–
1s2 1s1
Ta’uu+(g) ÿ Ta’uu2+(g) + e– .
1s2 2s1 1s2
Elektiroononni 1s elektiroonota 2s wal gaachana godhan caalaa baay’ee bu’a qabeessa ta’een waan gaachana
ta’aniif, elektiroonii 1s Li+ irraa baasuu caalaa elektiroonii 2s Be+ irraa baasuun salphaa ta’uu akka qabu tilmaamna
Shaakala 4.5
qeenxee. Atoomonni armaan gadii keessaa kamtu anniisaa jalqabaa guddaa qabaachuu qaba:
N moo P?
b. Atoomota armaan gadii keessaa kamtu ayoonisaayizii sekondii xiqqaa qabaachuu qaba
anniisaa: Na moo Mg?
4.4.3 Firooma Elektiroonii

Elektiroonaafiinitiin jijjiirama anniisaa (kJ/mooliin) atoomii giddu galeessaa (marsaa gaasii keessatti) yeroo
elektirooniin atoomicha irratti dabalamee ayoon negaatiivii uumu jechuudha. Jecha biraatiin, carraan atoomiin giddu
galeessaa elektiroonii argachuu isaa.

dhiheessi.
Fakkii 4.9 Eeruun waan ati adeemsa elektiroonii firooma irratti ilaaltu fi
xumura kee dareedhaaf dhiheessitu gareedhaan mari’adhu.
Gocha 4.7
Anniisaafaanatoomiin kan ibsamu yeroo atoomiin anniisaa tokko karaa keemikaalaan dhabudha
walnyaatinsa elektiroonota akka dhaban ykn akka argatan taasisan. Walnyaatinsi keemikaalaa anniisaa gadi
lakkisu walnyaatinsa eksooteermii kan jedhamu yoo ta’u, walnyaatinsi keemikaalaa anniisaa xuuxuu immoo
walnyaatinsa endothermic jedhama. Anniisaa walnyaatinsa eksooteermii irraa argamu negaatiivii dha, .
131. 131
akkasitti anniisaan mallattoo negaatiivii kan kennameef;yeroo ta’u, anniisaan gocha ho’a qaamaa irraa argamu
pozaatiivii fi anniisaan mallattoo pozaatiivii kennama. Fakkeenyi adeemsa lamaan agarsiisu yeroo namni kitaaba
tokko gadi dhiisudha. Kitaaba tokko yeroo ol kaasu anniisaa ta’uu danda’u kitaabichaaf kenna (energy absorbed).
Haa ta’u malee, kitaabicha erga gadi dhiisee booda anniisaan pooteenshiyaalii gara anniisaa sochiitti of jijjiira,
erga lafa rukutee booda (annisa gadhiifame) bifa sagaleetiin dhufa.
Yeroo elektirooniin tokko yuutraalaatomii(jechuunis,firmii isteektiroonaa jalqabaa)tti dabalamu anniisaan ni

gadhiifama;kanaaf,firoominni isteektiroonaa jalqabaa negaatiivii dha. Haa ta’u malee, anniisaan dabalataa
elektiroonii negaatiivii(jechuunis,secondelectronaffinity) kan anniisaa adeemsa maxxansa elektiroonii irraa
gadhiifamu kamiyyuu humna ol ta’eef barbaachisa kanaaf,secondelectronaffinities are positive.
ÿ FirstElectronAffinity(annisa negaatiivii sababni isaas anniisaan gadi lakkifame):
X(g) + eÿ ÿ Xÿ (g) 1.1. (1) .
ÿ Second Electron Affinity(anniisaa pozaatiivii sababni isaas anniisaan barbaachisu caalaa

argate): .
Xÿ (g) + eÿ ÿ X2ÿ (g) 1. . (2) .
Anniisaawwan ayoonisaayizii yeroo hunda uumamuu ayoonota pozaatiivii ilaallata. Firoomni elektiroonii walqixa
negaatiivii yoo ta’u, yeroo hunda yeroo baay’ee elementoota irratti kan daangeffaman yoo ta’u, Gabatee Yeroo
kanatti Garee VIfiVII keessatti kan daangeffaman ta’a.Firoomni elektirooniin jalqabaa anniisaa kan gadhiifamu
yeroo atoomonni gaasii mooliin 1 tokkoon tokkoon isaanii elektiroonii tokko horatanii ayoonota gaazii -1 mooli 1
uumuudha. Innis anniisaa yeroo jijjiiramni kun uumamu gadi lakkifamu (moolii X tokkoof) dha.Firiiniiwwan
isteektiroonaa jalqabaa gatiiwwan negaatiivii qabu.Fakkeenyaaf,firoominni isteektiroonaa jalqabaa kilooriinii-349kJ
mol-1 dha. Akka waliigalteetti mallattoon negaatiivii anniisaa gadhiifamuu agarsiisa.
Yeroo elektirooniin tokko elementii sibiilaa tokkotti dabalamu, elektiroonii sana argachuuf anniisaan barbaachisa
(endothermic reaction). Sibiilonni carraa elektiroonota argachuu xiqqaa qabu sababiin isaas elektiroonota
vaalaansii isaanii dhabanii kaatiyoonota uumuun salphaadha. Valence isaanii dhabuun salphaadha
elektiroonota sababni isaas niwukilasii sibiilotaa elektiroonota vaalaansii isaanii irratti harkisa cimaa hin qaban.
Haala kanaan, sibiilonni firooma elektiroonii gadi akka qaban ni beekamu.
Fakkeenya 4.6 GareeIAElectronAffinities

Kun trendoflowerelectronaffinities formtalisIbsa GareeMeeshaalee: 1.1.
ÿ Liitiyeemii (Li): -60 KJ mol-1
ÿ Soodiyeemii (Na): -53 KJ mol-1
ÿ Pootaasiyeemii (K): -48 KJ mol-1
ÿ Ruubidiyeemii (Rb): -47 KJ mol-1
ÿ Seeziyeemii (Cs): -45 KJ mol-1
Firoomni elektiroonii garee gadiitti akka hir’atu hubadhu .
132. 132.
Yeroo sibiilonni hin taane elektiroonota argatan, jijjiiramni anniisaa yeroo baay’ee negaatiivii ta’a
sababiin isaas isaan anniisaaffoormaanaaniyoonii(adeemsa ala teermikii) waan kennanuuf;kanaaf,
firoomni elektiroonii faayidaa ta’a.Sibiilonni hin taane sababni isaas caasaa iraatoomii waan ta’eef
sibiilota caalaa elektiroonii firooma guddaa qaba:jalqaba,sibiilli hin taane elektiroonii sibiilota caalaa
gatii guddaa qaba, akkasitti erga sibiilota elektiroonii argate irratti baay’ee ta’a
lastableoctetandsecondly,thevalence electron shell niwukilaasiitti dhihoo waan ta'eef elektiroonii tokko
baasuun rakkisaa waan ta'eef salphaadha elektiroonota elementoota biroo (keessattuu sibiilota) irraa
harkisuuf. Haala kanaan, sibiilonni hin taane sibiilota caalaa elektiroonii firooma ol’aanaa qabu,
jechuunis elektiroonii firooma elektiroonii gadi aanaa qaban atoomii argachuuf carraa guddaa qabu jechuudha.
Fakkeenya 4.7 Garee VIIA Firooma Elektirooniksii

Fakkeenyaaf, sibiilonni hin taane akka elementoota tartiiba haloojinoota garee VIIA keessatti argaman
sibiilota caalaa firooma elektiroonii ol’aanaa qabu.Kun akka armaan gadiitti ibsama.Firooma
elektiroonaatiif mallattoo negaatiivii kan anniisaa gadhiifame agarsiisu hubadhu.
ÿ Filooriin (F) -328 kJ mol-1

ÿ Kilooriin (Cl) -349 kJ mol-1
ÿ Biroomiin (Br) -324 kJ mol-1
ÿ Ayoodinii (I) -295 kJ mol-1
Hubadhu, elektiroonaaffinitiin garee gadi hir’ata, garuu yeroo bitaa irraa gara mirgaatti akka
dabalu.Garuu finiinii elektirooniin finiinii filooriinii fi kilooriinii irratti sirrii ta’uu isaa ilaaluu
dandeessa.Fiinitiin elektirooniin filooriinii kan kilooriinii caalaa xiqqaa ta’e maaliif?
Furmaata: Firoomni elektirooniioflooriinii kan kilooriinii gadi ta’a. Kunis sababa armaan gaditti ibsame
irraa kan ka’e:
Filooriin elektiroonii shan2p-subshell keessatti kan qabu yoo ta’u, kilooriin ammoo elektiroonii shan3p-
subshell qaba. 3p-subshell 2p-subshell caalaa guddaadha. Kanaafuu, elektiroonota gidduutti ofirraa
deebisuun 2p-sheelooflooriin 3p-subsheelinkilooriin caalaa ta’a.
Sababa guddina xiqqaa fi kanaan, elektiroonii-elektirooniin ofirraa deebisuu guddaan, filooriin
elektiroonii dhufu kan kilooriinii wajjin walfakkaatu hin fudhatu. Kanarraa kan ka’e, elektirooniin tokko
gara 2p-subshell F (g) keessatti dabalamee ayoon Fÿ (g) yoo uumu anniisaan xiqqaan ni gadhiifama .
Shaakala 4.6
1. Elektiroonii firoomniClish kanF caalaa maaliif ol ta’a?
2. Gaaziin noblemaaliif elektiroonaafiiniitii garmalee gadi aanaa(almostzero) akka qaban ibsi?
3. Haloojiiniin maaliif akka elektiroonii firooma ol’aanaa qabu ibsi?
133. 133.
Akkuma maqaan kun akka agarsiisutti, firoomni elektiroon dandeettii elektiroonii fudhachuuf qabudha.
Elektiroon negaatiivii irraa adda ta’ee, elektirooniin safartuu baay’inaan jijjiirama anniisaa kan yeroo elektirooniin atoomii gaazii
niwutraalaatti dabalamu uumamudha. Gatiin firooma elektiroonii hamma negaatiivii ta'e, firoomni anatoomii elektiroonotaaf
ol'aanaa ta'a. Fakkiin 4.9 adeemsa elektiroonaafiiniitii agarsiisa.
Gabatee 4.8 Gabatee piriyoodii keessatti bitaa gara mirgaatti firooma elektiroonikeeshiniiJ/mol(akka Beeriiliyeemii fi
naayitiroojiiniitiin ala) dabalaa jiru agarsiisuu.
Qabiyyee Sana Ta'i B. B C. C LAKKI F
ElektiroonAffinity -60 0. 0. -27 -122 0. 0. -141 -328
Gabatee 4.9 Adeemsa Elektiroonaafiiniitii(kJ/mol)gubbaa hanga jalaatti hir’achuu agarsiisa

Qabiyyee Sana Silumaan K Rb Cs
ElektiroonAffinity -60 -53 -48 -47 -45
134. 134.
Firooma Elektirooniksii Dabaluu
tkboearliD
iiskinouaoumrliao E
F
Fakkii
135 irratti
4.4.4 Elektirooneegaatiivii
Elektirooneegaatiivii
dhiheessi.
Elektiroonegaatiivii elementoota piriiyoodii 3 tiif gatiiwwan armaan gadii
kennamaniiru: 2.1, 0.9, 1.5, 3.0, 1.8, 2.5 fi 1.2
Odeeffannoo kenname irratti hundaa’uun;
1. Gabatee elementoota yeroo3 kaasuun gatiiwwan elektiroonegaatiivii sirrii
ta’an kan mallattoolee elementoota waliin walsimu guutu.
2. Sababni adeemsa ilaalame ibsi.

Gocha 4.8
Amalli atoomiin molakiyuulii tokko keessa jiru lamaan elektiroonota waliinii gara ofii isaatti harkisuu elektirooneegaatiivii
jedhamuun beekama. Innis amala qofa waan ta’eef qabeenya dimensionless dha. Innis bu’uuraan bu’aa qulqulluu
amala atoomonni elementoota adda addaa keessatti argaman lamaan elektiroonii hidhoo uumuu danda’an
hawwachuu agarsiisa. Elektiroonegaatiivii iskeelii hedduu irratti safara. Iskeeliin baay’inaan itti fayyadamnu kan
dizaayiniin isaa Liinus Pauling jedhamudha.
Akka iskeelii kanaatiin, filooriin elementii elektiroon negaatiivii baay’ee gatii 4.0 kan qabu yoo ta’u, seeziyeemiin
elementii elektiroonegaatiivii xiqqaa ta’ee fi gatii 0.7 qaba.
Yeroo bitaa gara mirgaatti piriyoodii tokko keessa deemnu chaarjiin niwukilaraa ni dabala, guddinni atoomiis ni
hir’ata, kanaaf gatiin elektirooneegaatiivii piriiroodii tokko keessatti gabatee piriyoodii ammayyaa keessatti dabalaa
deema. Gabatee piriyoodii ammayyaa keessatti garee gadi bu’aa yeroo deemnu lakkoofsi atoomii dabaluu ni jira.
Chaarjiin niwukilaraas ni dabala garuu bu’aan daballii chaarjii niwukilaraa qola tokko dabaluudhaan ni mo’ama.
Kanarraa ka’uun, akkuma garee gadi bu’aa deemnuun gatii elektiroonegaatiivii hir’ata. Fakkeenyaaf,garee haloojiin
keessatti garee filoorii irraa gara istaatinitti gadi sochoonu gatii elektiroonegaatiivii hir’ata.
Shaakala 4.7
Tokkoon tokkoon tuuta elementoota kennaman tartiiba elektiroonegaatiivii hir’achaa jiruun qindeessii
adeemsa ilaalame ibsi.
qeenxee. Ba, Mg, Be, Ca c. Cl, F, 10. . An
,.
Br
b. C, Pb, Ge, Si
Sibiilonni sibiilota hin taane waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu gatii elektiroonegaatiivii gadi aanaa agarsiisuu
isaanii ilaalcha waliigalaa dha. Kanaafuu, sibiilonni elektiroopoozitiivii yoo ta’an sibiilonni hin taane immoo uumamaan
elektiroonegaatiivii dha. Elementiiwwan piriyoodii lama keessa jiran elementoota garee isaanii irraa amaloota adda
adda (fakkeenyaaf Li Na, K, Rb, Cs fi Fr irraa adda) sababa guddina xiqqaa fi gatii elektiroonegaatiivii ol’aanaa
ta’een.
136. 136.
Elementiiwwan piriidii lammaffaa keessa jiran elementoota garee itti aanuu piriidii sadii keessatti argaman waliin
walfakkeenya agarsiisu. Kunis kan ta’u garaagarummaa xiqqaa elektiroonegaatiivii isaanii irraa kan ka’edha.
Kunis hariiroo daayaagoonaalii akka uumamu taasisa (kutaa 4.2.2 ilaali).
Elementiiwwan qola vaalaansii isaanii xumuruuf elektiroonota muraasa barbaadanii fi qola elektiroonii keessaa
muraasa niwukilasii fi elektiroonota vaalaansii gidduutti qaban, baay’ee elektiroonegaatiivii dha.
Kufaatii elektiroon negaatiivii filooriin dha.Elektiroonii negaatiiviin isaa4.0.Meetaaloonni elektiroonegaatiivii 2.0
gadi qaba. Elementiiwwan elektiroonegaatiivii xiqqaa ta’an seeziyeemii (Cs) fi firaansiyeemii (Fr) yoo ta’an,
gatiiwwan elektiroonegaatiivii 0.7 dha. Kanaafuu, Filooriiniin elementii elektiroonegaatiivii baay’ee yoo ta’u,
seeziyeemiin immoo elementii elektiroonegaatiivii xiqqaadha.
Jechoota Ijoo
ÿ Guddina atoomii ÿ ÿ Seera oktaavii
Elektiroonaafiiniitii ÿ Seera sadan tokkummaa
ÿ Elektiroonegaatiivii ÿ Garee ÿ Qarqara Lootar Meeyer

ÿ Annisaa ÿ Seera yeroo yeroon
ayoonaayizeeshinii ÿ Yeroo
Cuunfaa Kutaa
Keemistoonni jaarraa kudha sagalffaa elementoota tartiiba ulfaatina atoomii isaanii dabalaa dhufeen qindeessuun
gabatee piriyoodii qopheessan. Garaagarummaan gosoota jalqabaa gabatee piriyoodii keessatti mul’ate
elementoota tartiiba lakkoofsa atoomii isaaniitiin qindeessuun furmaata argate.
Elementiiwwan tarree fi tarjaa lakkoofsa atoomikiitiin qindaa'uun gabatee piriyoodii uumuu danda'u. Qaamonni
garee (tarjaa) kenname keessa jiran amaloota walfakkaataa qabu. (Piriidiyoon tarree gabatee piriyoodii keessatti
argamudha.) Elementiiwwan bitaa fi giddugaleessa gabatee irratti argaman sibiilota;kanneen biroo sibiilota hin
taane.
Qindaa'inni elektiroonii amaloota elementii murteessa.Gabatee yeroo ammayyaa akkaataa lakkoofsa atoomii
isaaniitiin elementoota ramada, akkasumas qindeessa elektiroonii isaaniitiin.Qindaa'inni elektiroonota vaalansii
kallattiin amaloota atoomota elementoota bakka bu'oota irratti dhiibbaa qaba.
Raadiyaasiin atoomii qindaa’ina elementoota gabatee piriyoodii keessatti argamaniin yeroo yeroon
garaagarummaa qaba. Bitaa gara mirgaatti hir’atee gubbaa irraa gara jalaatti dabalaa deema.
Anniisaa ayoonisaayizeeshinii safartuu amala atoomiin tokko elektiroonii dhabuu danda’uu isaati. Anniisaa
ayoonisaayizeeshinii hamma olka’u, harkisi niwukilasii fi elektiroonii gidduu jiru cimaa ta’a.
Elektiroonaffinityisa safartuu amala atoomiin elektiroonii argachuuf qabu. Firoomni elektiroonaa baay’ee
pozaatiivii ta’e, atoomiin elektiroonii argachuuf amala guddaa qaba. Sibiilonni yeroo baay’ee anniisaa
ayoonisaayizii gadi aanaa kan qaban yoo ta’u, sibiilonni hin taane immoo yeroo baay’ee elektiroonaafiinii
ol’aanaa qabu.
137. 137
Gaasonni kabajamoo baay’ee tasgabbaa’oo dha sababiin isaas subshells ns fi np isaanii alaa guutummaatti guutamaniiru.
Sibiilonni elementoota bakka bu’oota gidduu jiran (Garee IA, IIA, fi IIIA keessatti) hanga kaatiyoonni isaanii gaazota
kabajamoo gabatee piriyoodii keessatti isaan dura jiran waliin isoelektirooniksii ta’anitti elektiroonota dhabuu barbaadu.
Sibiilonni hin taane Garee VA, VIA fi VIIA keessa jiran hanga aniyaanota isaaniitti elektiroonota fudhachuu barbaadu
gaazota kabajamoo gabatee piriyoodii keessatti isaan hordofan waliin isoelektirooniksii ta’u.
Amala atoomiin molakiyuulii tokko keessa jiru lamaan elektiroonota waliinii gara
mataan isaa elektiroonegaatiivii jedhamuun beekama. Innis amala qofa waan ta’eef qabeenya dimensionless dha. Innis
bu’uuraan bu’aa qulqulluu amala atoomonni elementoota adda addaa keessatti argaman lamaan elektiroonii hidhoo
uumuu danda’an hawwachuu agarsiisa.

Kutaa I: Gaaffiiwwan sadarkaa bu’uuraa.
Tokkoon tokkoon hima armaan gadii dhugaa moo soba ta’uu isaa adda baafadhu. Ibsi tokko akka sobaatti yommuu ilaaltu
sababa kee ibsi.
1. Seera yeroo ammayyaa kan yaadame Mosley.
2. Elementiiwwan piriyoodii tokko keessa jiran lakkoofsota atoomikaa walitti aanan qabu. 3.
3. . Allelementii anniisaa ayoonisaayizeeshinii ol’aanaa qabanis elektiroonii firooma guddaa qabu.
4. Akkuma lakkoofsi atoomii elementoota gabatee piriyoodii keessatti dabalaa deemuun, raadiyaasiin atoomii isaaniis ni
dabala.
5. 5. .
Sibiilonni ce’umsaa yeroo afur keessatti argamu.Tokkoon tokkoon isaanii guutinsa elektiroonota vaalaansii
orbitaalota 3d, 4d, 5d fi 6d keessatti argamaniin walsima.
KUTAA II: Gaaffiiwwan sadarkaa giddu galeessaa.

Gaaffilee filannoo dachaa armaan gaditti kennamaniiru. Filannoowwan kennaman keessaa deebii hundarra gaarii ta’e
filadhu.
6. Seerri yeroo yeroon akka

qeenxee.
amaloonni walfakkaatan yeroo yeroon kan deddeebi’an yeroo elementoonni akkaataa lakkoofsa atoomikaa
dabalaa jiruun qindaa’an
b. amaloonni walfakkaatan yeroo yeroon kan deddeebi’an yeroo elementoonni akkaataa ulfaatina atoomikaa
dabalaa jiruun qindaa’an
c. amaloonni walfakkaatan gabatee piriyoodii irratti bakka hundatti argamu
d. elementoonni yeroo tokko keessa jiran amala walfakkaataa qabu
7. Elementiin kamtu Soodiyaamii wajjin baay’ee wal fakkaata
qeenxee. Pootaasiyeemii c. Oksijiinii
b. Aluminiyeemii d. Kaalsiyeemii
8. Elementiin Kaalsiyeemii wajjin baay’ee wal fakkaata?
qeenxee. Kaarboonii c. Istiroontiyeemii
b. Oksijiinii d. Ayoodinii
138. 138.
9. Keemistoonni lamaan seera yeroo (periodic law) baasan eenyufa’i?

qeenxee. Joon Daaltoon fi Maayikeel Faaraadaayi
b. Dimitri Mendeleev fi Lootar Meeyer
c. Maayikeel Faaraadaayi fi Lootar Meeyer
d. Joon Daaltoon fi Dimitri Mendeleev
10. Ibsi waa’ee elektiroonii fineetii dhugaa miti

qeenxee.
Anniisaan akka gadi lakkifamu taasisa
b. Anniisaan akka xuuxamu taasisa
c. Innis vooltii elektirooniitiin ibsama
d. Innis uumamuu aniyaanii of keessaa qaba
11. Kanneen armaan gadii keessaa sadan Dobereiner isa kami?

qeenxee. Ne, Ca, Na c. Li, Na, K., fi kanneen biroo
b. H2 , N2 , O2 jedhamuun beekama d. Akkasumas, Br, Ar

12. Lakkoofsa piriyoodii, lakkoofsa garee fi bilookii elementii atoomii qabu barreessi
lakkoofsa 42.
qeenxee.
5, 5, d c. 5, 2, d
b. 5, 6, d d. 5, 15, fuula
13. X, Y fi Z elementoota sadii walitti aanan dha. X elektiroonii tokko yoo dabalame, Y ammoo elektiroononni lama
yoo dabalame elementii Z waliin isoelektirooniksii ta’u.Kanneen armaan gadii keessaa amalli sirrii Element
Y isa kami?
qeenxee. Lakkoofsi atoomaawaa Y lakkoofsa atoomaawaa Z caalaa ol’aanaadha.
b. Lakkoofsi atoomii Y lakkoofsa atoomaawaa X caalaa ol’aanaadha.
c. Elementiin Y gabatee piriyoodii keessatti gama bitaa elementii X irratti yoo lamaan isaanii piriyoodii tokko
keessa jiraatan kaa’ama.
d. Kanneen keessaa tokkollee hin jiru
Qaamonni armaan gadii garee, piriyoodii fi bilookii sadarkaa xiqqaa kam keessa jiru?
Garee Turtii Gosa ugguraa

Maagniziyeemiin _______________ _________ _______________ .
Foosfoora _______________ _________ _______________ .
Kiriiptoon _________ _______________ _________ .
Mangaaniziin _________ _________ _______________ .

Warqee _________ _______________ _________ .
Pootaasiyeemii _________ _______________ _________ .
KUTAA IIV: Gaaffiiwwan sadarkaa qormaataa.

Gaaffiiwwan Gosa Deebii Gabaabaa. Gaaffii deebii gabaabaa armaan gadii kanaaf deebii keessan kennaa.
14. Barbaachisummaa Mendeleev'speriodictable gabaabinaan ibsi.
15. Gabatee piriyoodii ammayyaa keessatti gumaachi Moseley maali?
16. Haala waliigalaa gabatee piriyoodii ammayyaa ibsi.
17. Hariiroon barbaachisaan elementoota garee tokko keessa jiran gidduu jiru maali bara
gabatee piriyoodii?
139. 139.
SAFARTUU
HIDHAA KEEMIKAALAA
Bu’aa Kutaa
ÿ uumamuu hidhoo ayoonii,koovaaleentiifi sibiilaa irratti mari’achuu;

ÿ amaloota waliigalaa wantoota hidhoo ayoonii, koovaaleentii fi sibiilaa of keessaa qaban ni ibsu;
ÿ dandeettii caasaa tuqaa elektiroonii yookiin Luwiis kompaawundoota ayoonikaafi koovaaleentii

salphaa ta’aniif kaasuun ni guddisa;
ÿ ka’umsa poolaarii molakiyuulota keessaa ni ibsu.
Hidhamiinsa Keemikaalaa
Barattoonni garee ijaaruun gaaffilee armaan gadii irratti mari’achuun qabxiilee

marii keessan dareedhaaf dhiyeessu.
1. Aduu fi pilaaneetota biroo maaltu walitti qabe?

2. Ilmi namaa bakka humni harkisa lafaa hin jirretti lubbuun jiraachuun ni
Gocha Jalqabaa danda’amaa?
3. Wantoonni baay’een isaanii maaliif elementii isaanii keessatti hin jiran
irraa?
Kutaa 3ffaa keessatti waa’ee caasaa atoomikaa ilaalleerra. Atoomiin waliigalaa niwukilasii pirootonii fi niwutiroonii
irraa ijaarame kan of keessaa qabu yoo ta’u, elektiroononni sadarkaa anniisaa murtaa’e keessa jiran niwukilasii irratti
akka naanna’an ilaalleerra. Yuunitii kana keessatti xiyyeeffannaan guddaan elektiroonota kana irratti ta’a. Kutaa 4ffaa
keessatti barbaachisummaa elementoonni garee fi yeroodhaan qindaa’uu argineerra. Akkasumas amaloota waliigalaa
elementoonni garee fi piriyoodii keessa jiran qooddatan irratti mari’anneerra. Elementiiwwan sababa elektiroonota
isaaniitiin walirraa adda baafamuu danda’u. Tokkoon tokkoon elementii lakkoofsa elektiroonii adda ta’e waan qabuuf,
kun amaloota keemikaalaa isaanii akkasumas hamma walnyaatinsa isaanii murteessa. Hidhamiinsa keemikaalaa
keessatti elektiroonota vaalaansii qofatu hirmaata. Kanaafuu yuunitiin kun akkaataa gosootni hidhoo keemikaalaa
adda addaa itti uumaman, amaloota kompaawundoota tokkoon tokkoon gosa hidhoo keemikaalaa keessatti
uumaman, fi caasaa tuqaa elektiroonii ykn Luwiis molakiyuulota ykn kompaawundoota gosa hidhoo keemikaalaa
tokkoon tokkoon keessatti uumaman bakka bu’uuf itti fayyadaman ilaala.
5.1 Hidhamiinsa Keemikaalaa

ÿ hidhoo keemikaalaa ni ibsu
ÿ atoomonni maaliif hidhoo keemikaalaa akka uumuu ibsu.
Barattoonni garee ijaaruun gaaffilee armaan gadii irratti mari'adhaa.

1. Elementiiwwan baay’een isaanii atoomii isaanii keessatti hin argaman
unka. Kun maaliif akka ta'e beektaa?

2. Maaltu atoomota walitti hidhee kompaawundoota ykn molakiyuulota
uumuu?
3. Atoomonni akkamitti walitti makamuun kompaawundoota ykn molakiyuulota

akka uumuuf beektaa?
Gocha tokko 5.1
Addunyaa qabeenya keessa jiraannu yeroodhaa gara yerootti jijjiiramaa jira. Kunis uumamni jijjiirama keemikaalaa fi
fiizikaalaa lakkoofsa hin qabne waliin kan walqabatu ta’uu isaati. Jijjiiramni keemikaalaa kun kan uumamu jijjiirama
walnyaatinsa elementoota irraa
141. 141
meeshaaleen irraa hojjetaman. Jijjiirama keemikaalaa kana, walnyaatinsa keemikaalaa jenna. Akkuma saayinsii kutaa
7ffaa keessan keessatti barattan walnyaatinsi keemikaalaa jijjiirama walnyaatinsa molakiyuulaa wanta tokkoo of keessaa
qaba. Atoomiin wanta xiqqaa ta’ee fi walnyaatinsa keemikaalaa keessatti hirmaatu ta’uun isaa mirkanaa’eera .
Moleekiyuuliin qaama xiqqaa uumaa wantaa kan jiruu of danda’ee qabuu fi amaloota elementoota ykn kompaawundoota
walfakkaatan kan bakka bu’uudha.
Atoomonni maaliif hidhoo keemikaalaa uumu?

Elementiiwwan uumama keessa jiran irra caalaan isaanii haala walitti makameen jiraachuun isaanii argameera. Kuni ..dha
sababa atoomonni elementoota tokko tokkoo mataa isaaniitiin tasgabbaa’aa ta’uu dhabuu isaaniiti. Haa ta’u malee,
atoomonni tokko tokko kanneen jiraachuu of danda’anii qabaniifi akka tasgabbaa’oo olaanaatti ilaalaman jiru. Kanneen
elementoota muraasa irraa kan hafe, atoomonni elementoota irra caalaan isaanii amala uumamaan walitti makamuu fi
molakiyuulota ykn kompaawundoota uumuu qabu. Atoomonni walitti makaman kan elementii tokkoo ykn elementoota
adda addaa ta’uu danda’u. Molekuloota keessaa atoomonni humnoota harkisaatiin walitti qabamu. Kanaafuu, hidhni
keemikaalaa humna atoomota walitti qabee molakiyuulota ykn kompaawundoota uumuudha.
Seera Octet
Keemistiin Ameerikaa Gilbert Lewis (1875-1946) ilaalcha kana fayyadamuun gosoota ayoonotaa fi molakiyuulota
elementoota birootiin uumaman ibseera. Ibsa isaas seera okteetii jedhee waame. Seerri okteetii akka jedhutti atoomonni
kompaawundoota karaa elektiroonota vaaleensii ulfaataa kennan, akkasumas qindaa’ina elektiroonii gaasii gaarii
(heeliyumii malee) uumuu akka barbaadan ibsa.
Yuunitii darbe keessatti waa’ee elektiroonota vaalaansii atoomota elementoota garee tokkoon tokkoon isaanii keessa jiran
gabatee piriyoodii keessatti ilaalleerra. Elektiroononni vaalaansii atoomota hunda 1fi 8 gidduutti argamu.Elementiiwwan
baay’een isaanii hidhoo keemikaalaa keessatti seera okteeti hordofu, kana jechuun elementoonni elektiroonii vaaleensii
saddeet qabaachuu qaba, akkasumas qola vaalaansii isaa sirriitti guutuu qaba. Walumaagalatti elektiroonota vaalaansii
saddeet qabaachuun atoomichi tasgabbaa’aa ta’uu isaa mirkaneessa. Gaazoonni kabajamoo, qola elektiroonii vaalaansii
elektiroonota saddeet qabu, keemikaalaan kan hin hojjenne ta’uu isaaniitiif kanaafi;yeroo atoomii biraa wajjin walitti
hidhaman tasgabbaa’oo ta’uuf dursanii dhaabbatoota ta’anii fi tasgabbaa’oo ta’uuf yeroo atoomii biraa wajjin walitti
hidhaman elektiroonota tiraansifeeroofeeroo barbaaduu kan barbaadan ta’uu isaaniiti. Haa ta’u malee, seera kana irraa
kan hafe ni jiru. Fakkeenyaaf haayidiroojiinii fi heeliyeemiin tasgabbaa’uuf elektiroonota lama qofa qola vaalaansii isaanii
irratti barbaadu. Elementiiwwan garee IIA elektiroonota vaalaansii ja’a qabaachuunis tasgabbaa’uu danda’u.
Atoomonni akkamitti Seera Okteetii quubsuu danda’u?

Atoomonni seera okteettii karaa sadii guutuu danda’u. An. Elektiroonota vaalaansii mataa
isaanii dhabuudhaan.
ii. Elektiroonota vaalaansii elementoota biroo irraa argachuudhaan. iii.
Elektiroonota vaalaansii isaanii atoomota biroo wajjin qoodduudhaan.
142. 142.
Atoomonni sibiilotaa tasgabbaa’oo ta’uuf elektiroonota vaalaansii isaanii hunda dhabuu waan barbaadaniif
okteetii isaan dhiisa. Fakkeenyaaf, soodiyemii, sibiilli alkaali tokko elektiroonota 11 kan qabu yoo ta’u,
qindaa’inni elektirooniksii isaa2,8,1 dha.Seera okteetii guutuuf, soodiyeemiin elektiroonii baay’ee alaa fi
qindaa’inni elektirooniksii filatamaa isaa2,8 ta’a.
Atoomonni sibiilota hin taane, gama biraatiin, akka qola vaalaansii isaanii okteetiidhaan guutuuf
elektiroonota argachuu barbaadu. Fakkeenyaaf, oksijiiniin elementii sibiilaa hin taane ta’uu isaatiin
walumaa galatti elektiroonota saddeet qaba.Qindaa’inni elektirooniksii isaa2,6 ta’a.Elektiroonii vaaleensii
saddeet argachuuf oksijiiniin elektiroonota dabalataa lama qola vaalaansii isaa keessatti argachuu qaba.
Kanaafuu, kun qindaa’ina elektirooniksii isaa gara 2,8tti kan jijjiiramu yoo ta’u, kunis oksijiiniin garuu
elektiroonota vaalaansii isaa lamaan elektiroonota atoomii biraa lama waliin qooduudhaan kana gochuu
danda’a, kunis elektiroonota qooduu jedhamuun beekama.
Shaakala 5.1
Gaaffiiwwan armaan gadii kanaaf deebii sirrii taÿe kenni

1. Qindaa’inni elektirooniksii gaazii nooble maali?
2. Qindeessi gaazii kabajamaa maaliif barbaachisaa ta’e?
3. Hiikaa seeraa (Defineoctetrule).
4. Elementiiwwan baay’een isaanii seera okteeti ni hordofaa?
5. Haayidroojiiniin seera okteet akkamitti cabsa?
5.2 Hidhamiinsa Ayoonii Kutaa
darbe keessatti atoomonni tasgabbaa’oo ta’uuf elektiroonota vaalaansii isaanii argachuu, dhabuu ykn
qooddachuu akka qaban ilaalleerra. Elektiroonota atoomotaan dhabuun, argachuun ykn qooddachuun
kun walitti hidhamiinsa keemikaalaa fida. Bu’aan hidhoo keemikaalaa uumamuu molakiyuulota yookiin
kompaawundoota amaloota keemikaalaa fi fiizikaalaa adda addaa qaban ta’a.Kutaa kana keessatti,
jalqaba, uumamuu hidhoo fiyoonii irratti mari’achuuf jirra.
Kana booda waa’ee akkaataa foormulaa keemikaalaa kompaawundoota ayoonii foormulaa Luwiis
fayyadamuun barreessuu irratti mariin ni taasifama. Kutaan kun marii amaloota kompaawundoota ayoonii
irrattis ni hammata.
5.2.1 Uumama Hidhoo Ayoonii

ÿ murtoo sana ibsu;
ÿ fakkeenya kennuudhaan uumamuu namootaa ifa gochuu;
ÿ hidhoo ayoonikii hiika;
ÿ uumamuu hidhoo ayoonii ni ibsu.
143. 143
Barattoonni garee ijaaruun gaaffilee armaan gadii irratti

mari'adhaa. Qabxiilee marii kee dareedhaaf dhiheessi.
1. Atoomiin tokko atoomota biroo wajjin osoo hin walitti makamin
elektiroonota vaalaansii isaa yeroo argatu ykn dhabe maaltu
isa mudata?
.
3. Humni gosa akkamii atoomota “A” fi “B'' walitti qaba

(gaaffii lakkoofsa lama ilaali)?
Gocha 5.2
Ayoononni maali?
Yuunitii sadaffaa keessatti atoomiin yuunitii bu’uuraa maatirii kan niwukilasii dhangala’aa pirootonota
chaarjii pozaatiivii qabaniifi niwutiroonii niwutiroonota irraa ijaaramee fi duumessa elektiroonota
chaarjii negaatiivii qabaniin marfame ta’uu isaa ilaalleerra. Atoomiin lakkoofsa pirootonii fi elektiroonota
walfakkaataa qabu, elektirooniksiidhaan giddu galeessa dha. Haa ta’u malee, lakkoofsi waliigalaa
elektiroonotaa baay’ina pirootonootaa wajjin wal hin gitu taanaan, atoomichi chaarjii elektirikii
qulqulluu pozaatiivii yookiin negaatiivii qaba.
Atoomiin ykn molakiyuuliin chaarjii qulqulluu qabu kamiyyuu, pozaatiivii yookiin negaatiivii, ayoon jedhamuun beekama.
Chaarjiin elektirikii pozaatiivii pirootonii tokkoo guddinaan chaarjii negaatiivii elektiroonii
wajjin walqixa;kanaaf,chaarjiin elektirikii fianiyoon baay’ina pirootonii isaa baay’ina
elektiroonota isaa irraa hir’isuun walqixa.
Chaarjii elektirikii qulqulluu = baay’ina pirootonotaa – baay’ina elektiroonotaa
Ayoononni gosoota walnyaatinsa olaanaa qabanidha. Akka waliigalaatti haala gaazii ta’een kan argaman yoo
ta’u, lafa irratti baay’inaan hin mul’atan. Ayoononni haala dhangala’aa yookiin jajjaboo keessa jiran kan
uumaman yeroo soogiddoonni furdaa isaanii wajjin walnyaatan dha. Isaan akka chaarjii elektirikiitiin ofirraa
deebifamu garuu chaarjii faallaa ta’een harkifamu.
Gosoota Ayoonotaa
Keemistirii keessatti ayoonota ramaduuf karaan lama jira. Isaan
keessaa i. ramaddii gosa chaarjii elektirikii kan atoomii ykn garee faatoomii irratti hundaa’e
qabachuu fi
ii. ramaddii baay’ina faatoomii odeeffannoo hirmaachise irratti hundaa’e.
144. 144.
Gosa chaarjii elektirikii atoomiiwwan gara aniyaanotaa fi kaatiyoonotaatti ramadaman irratti hundaa’a.
Aniyaanota: Atoomota ykn garee atoomotaa pirootonii caalaa elektiroonota baay’ee qabaniifi kanaaf chaarjii negaatiivii qulqulluu qabanidha.
2_ .
Fakkeenyonni Cl_ . ,.
AN_
,.
.
, (SO4 ) . fi (NO3 ) _ .
Kaatiyoonota: Atoomota ykn garee atoomotaa pirootonii elektiroonota caalaa baay’ee qabaniifi kanaaf chaarjii pozaatiivii qulqulluu qabanidha.
Fakkeenyonni Na+, Ca2+, fi Al3+ dha.
Gabatee 5.1 Kaatiyoonota fi aniyaanota elementoota sibiilaa fi sibiilaa hin taane tokko tokkoo.
Qabiyyee Bakka Bu’iinsa Chaarjii Elektiroonii Pirootoonii Pirootoonii Elektiroonii Ayoonii
Haayidroojiinii 1.1 1. 1. 0. 0. H 1. 1. 0. 0. H+
Soodiyaamii 11 11. 11. 0. 0. Silumaan 11. 11. 10. 10. Na+
12. 12. 12. 12. 10. 10.

Maagniziyeemii 12 0. 0.
Mg Mg2+ jedhamuun beekama
Aluminiyeemii 13 13. 13. 0. 0. Al 13. 13. 10. 10. Al3+
Naayitiroojiinii 7 7. 7. 0. 0. N 7. 7. 10. 10. N3_ .
Oksijiinii 8. 8. 8. 0. 0. O. O 8. 8. 10. 10. O2_ .
Kilooriin 17. 17. 17. 17. 0. 0. Cl 17. 17. 18. 18. Cl_ .
Ayoononni Akkamitti Uumamu?
Ayoononni ayoonisaayizeeshiniin uumamuu danda’u , kunis adeemsa atoomiin niwutraala tokko elektiroonota vaalaansii isaa dhabuu ykn argachuudha.
Walumaagalatti, elektiroononni yookaan qola vaalaansii atoomii tokkootti dabalamu yookaan irraa ni badu. elektiroononni qola keessaa gosa
walnyaatinsa keemikaalaa kana keessatti hin hirmaatan. Ayoonaayizeeshiniin akka waliigalaatti elektiroonota atoomota ykn molakiyuulota gidduutti
dabarsuu of keessaa qaba. Adeemsi kun kan oofu galma ga’iinsa qindaa’ina elektirooniksii tasgabbaa’aa ta’e, kan akka theoctetrule.Polyatomicand
molecularionscanalso uumamuu danda’u, akka waliigalaatti ayoonota elementii, kan akka H+, molakiyuulota giddu galeessa keessatti argachuu ykn
dhabuudhaan . Ayoononni pooliyaatoomii akka waliigalaatti baay’ee tasgabbaa’oo fi walnyaatinsa kan qaban dha.
Fakkeenyi ayoonotaa beekamaan Na+ (akka kaatiyoon soodiyeem ykn ayoonitti dubbifama) dha. Akka gabatee 5.1tti soodiyemii elektiroonota kudhan
yeroo of keessaa qabu chaarjii +1 qaba (soodiyaam niwutraala elektiroonota 11 qaba). Haa ta’u malee, akka seera okteetitti soodiyemii elektiroonota
10 (2 qola isaa keessaa, 8 qola isaa isa alaa keessatti) qabaachuun caalaatti tasgabbaa’aa ta’a. Sibiilonni okteetii argachuuf jecha elektiroonota akka
dhaban jenneerra. Kanaafuu, sibiilli soodiyemii caalaatti tasgabbaa’uuf elektiroonii dhabuu barbaada. Gama biraatiin, kilooriinii, elementiin sibiilaa hin
taane elektiroonii argachuun Cl– (akka ayoon kilooraayidii dubbifama) ta’uuf amala qaba. Kilooriin uumamaan elektiroonota 17 qaba, garuu
elektiroonota 18 (2 qola isaa isa keessaa keessatti, 8 qola isaa isa lammaffaa keessatti, fi 8 qola vaalaansii isaa keessatti) caalaatti tasgabbaa'aa ta'a.
Kanaafuu, kilooriiniin elektiroonii atoomii biraa irraa fudhatee chaarjii negaatiivii ta’a. Akka seera waliigalaa, chaarjiin sibiilota garee IA hunda 1+,
sibiilota garee IIA 2+, sibiilota garee IIIA 3+, sibiilota garee VIIA hin taane -1 dha. Gareen IVA hanga VIA yeroo baay’ee hidhoo ayoonii hin uumu,
isaanis mata duree kutaa kanaa miti.
145 irratti
Hidhamiinsa Ayoonikii
Mee hidhoo keemikaalaa sibiilota soodiyemii fi
kilooriinii. Akkuma armaan olitti ilaalle, soodiyemii elektiroonii isaa isa alaa dhabee okteet argachuuf
waan ta’eef kaatiyoon soodiyemii ta’a (Na+; 2,8).Kilooriin sibiilaa-sibiilaa ta’uu isaatiin, elektiroonii
soodiyemii dhabe fudhachuun ayoon kilooraayidii ta’a (Cl_ , 2,8 ,8). Ayoononni chaarjii faallaa qaban
lamaan yeroo walitti dhufan humna elektiroo-istaatikiitiin walitti qabamuudhaan soodiyeem kilooraayidii
(NaCl) kan yeroo baay’ee soogidda minjaalaa jedhamuun beekamu uuma. Hidhni sababa humna
elektiroo-istaatikiitiin ayoonota chaarjii faallaa qaban lamaatiin uumamu hidhoo ayoonii jedhamuun
beekama. Adeemsi hidhoo akkasii uumuu hidhoo ayoonii jedhama. Fakkiin 5.2 diyaagiraamii atoomii
fayyadamuun atoomota soodiyemii fi kilooriinii gidduutti hidhoo ayoonii uumamuu agarsiisa.
Seera okteetii galmaan ga’uuf soodiyemii fi kilooriiniif filannoo biraatu jira. Soodiyaam elektiroonii
vaalaansii isaa dhabuu mannaa, elektiroonota saddeet qola vaalaansii isaa irratti argachuuf
elektiroonota torba biroo gara qola isaa isa alaatti argachuu qaba. Kun garuu sibiilonni elektiroonota
waan jaallataniif soodiyemiidhaan galmaan ga’uun baay’ee rakkisaadha.
Lammaffaa, elektiroonota torba argachuuf anniisaa guddaa barbaachisa. Kilooriin ammoo elementii
sibiilaa hin taanee fi elektiroonota isaa isa alaa dhabuu caalaa elektiroonota argachuuf yaaludha.
Kilooriin elektiroonota vaalaansii torba dhabuudhaan seera okteettii galmaan gahuu yoo barbaade,
kunis filannoo lammaffaa ta’uun isaa beekamaadha, anniisaa guddaa isa barbaachisa. Kanaafuu,
soodiyeemiin elektiroonota dabalataa torba qola vaalaansii isaa irratti argachuu caalaa elektiroonii
tokko dhabuun salphaadha. Kilooriin elektiroonii tokko argachuun elektiroonii vaaleensii torba dhabuun
seera ookteetii calaluu caalaa salphaa ta’a.
Mee fakkeenya biraa, uumamuu hidhoo ayoonii kaalsiyeemii fi kilooriinii gidduutti haa
ilaallu.Kaalsiyeemiin lakkoofsi atoomaawaa20 qabu qindaa’ina elektirooniksii2,8,8,2 qaba.
Okteetii galmaan ga’uuf kaalsiyeemiin elektiroonota vaalaansii isaa lamaan ni balleessa. Kunis
kaalsiyeemii kaatiyoon (Ca2+; 2,8,8) ni taasisa sababiin isaas lakkoofsi elektiroonota baay’ina
pirootonii caalaa 2 waan hin qabneef. Kilooriin akkuma armaan olitti ilaalle, raawwachuuf elektiroonii
tokko qofa barbaada.Elektirooniin lama kaalsiyeemii irraa baafaman, kanaaf, atoomota kilooriinii
lamaatiin fudhatamuun ayoonota kilooraayidii lama (2Cl_ ) ni hojjetu. Kaatiyoon kaalsiyeemii tokko
(Ca2+) ayoonota kilooraayidii lamaan (2Cl_ ) tiin harkifama bu’aan isaas kaalsiyeemii kilooraayidii
(CaCl2 ) ni uuma. Diyaagiramni atoomikaa fakkii 5.3 irratti mul’atu uumamuu hidhoo ayoonii
kaalsiyeemii fi kilooriinii gidduu jiru agarsiisa.
Akka seera waliigalaa tokkootti, hidhni ayoonii elementoota sibiilaa fi sibiilaa hin taane gidduutti uuma.
Atoomota garaagarummaa elektiroonegaatiivii guddaa qabaniif (kan akka sibiilota sibiilota hin taane
waliin walitti hidhaman), walnyaatinsi hidhoo ayoonii jedhama, elektiroononni vaalaansii akkaataa
adda addaatiin akka atoomii sibiilaa irraa gara sibiilota hin taaneetti dabarfamuutti bakka bu’u.
Elektiroononni gara sibiilaa hin taaneetti erga dabarfamanii booda sibiilli fi sibiilli hin taane lamaan
isaanii akka ayoonotaatti ilaalamu. Ayoononni chaarjii faallaa qaban lamaan elektiroo-istaatikii wal
harkisuun kompaawundii ayoonii uumu.
146. 146.
Shaakala 5.2

1. Jechoota kaashiniifi walqunnamtii hiikuu.
2. Kaatiyoonii fi aniyaanonni akkamitti uumamu?
3. Hidhni keemikaalaa maali?
4. Hidhoonni ayoonii akkamitti uumamu?
5. Atoomiin aluminiyeemii tokko elektiroonota vaalaansii sadii qaba. Elektirooni sadii ykn elektiroonota shan
irraan dhaba jettee yaaddaa? Maalif?
6. Atoomiin ayoodinii tokko elektiroonota vaalaansii torba qaba. Elektiroonota torba dhaba moo elektiroonii
tokko argatee okteetii qola elektiroonii isaa isa alaa keessaa ni argata jettanii yaaddu?
7. Uumama pootaasiyeem ayoodaayidii ibsi.
5.2.2 Foormulaawwan Luwiis Kompaawundoota Ayoonii

ÿ fakkeenya kompaawundoota ayoonikii salphaa kennuu;
ÿ caasaa Luwiis ykn foormulaawwan elektiroonii-tuqaa kompaawundoota ayoonii salphaa kaasu.

Qabxiilee marii kee daree hafeef dhiheessi.
1. Nama jireenya isaa guutuu keessatti burtukaana argee hin beekneef

burtukaana ibsuuf maal goota?
2. Karaa waloo wantoota bakka bu’an qabaachuun maaliif barbaachisaa

dha?
3. Maaliif common fayyadamuun barbaachisaa ta'a jettanii yaaddu
Gocha 5.3 foormulaa kompaawundoota ayoonii?
Foormulaa Tuqaa Luwiis
Gosoota hidhoo adda addaa ibsuu fi jijjiirama elektiroonota vaalaansii mul’isuuf, keemistiin fiizikaalaa Ameerikaa
Gilbert N. Lewis (1916) foormulaa tuqaa Luwiis yaada dhiheesse.
147. 147
Fakkii 5.1 Keemistii Fiiziksii Ameerikaa Gilbert N. Lewis (1875-1046).
Mallattoo Luwiis atoomii tokkoof mallattoon keemikaalaa elementii elektiroonota vaalaansii isaa waliin akka tuqaawwan isa marsee
jiranitti bakka bu’a. Nooteeshinii kana fayyadamuun elektiroonota sadarkaa vaalaansii keessa jiran qofatu agarsiifama. Lakkoofsi tuqaa
baay’ina elektiroonota vaalaansii atoomii keessa jiranii wajjin walqixa. Tuqaaleen kun gara mirgaa, bitaatti, gubbaatti, mallattoo gadiitti
kan qindaa’an yoo ta’u, cinaacha tokko irratti tuqaawwan lamaa hin caalle (Gabatee 5.2).
Gabatee 5.2 Mallattoolee Luwiis elementoota piriyoodii sadaffaa gabatee piriyoodii.
Atoomii Electronicconfiguration Mallattoo Luwiis
Sodiyeemii 2,8,1 irratti kan argamu
Maagniziyeemii 2,8,2 irratti kan argamu
Aluminiyeemii 2,8,3 ta’uu ibsameera
Siiliikoonii 2,8,4 ta’uu ibsameera
Foosfarasii 2,8,5 ta’uu ibsameera
Salfarii 2,8,6 ta’uu ibsameera
Kilooriin 2,8,7 ta’uu ibsameera
Argoon 2,8,8 ta’uu ibsameera
Mallattoolee Luwiis uumamuu kaatiyoonota atoomota irraa agarsiisuuf illee fayyadamuun ni danda’ama, soodiyemii fi kaalsiyeemiif
akka armaan gadiitti:
Akkasumas, uumamuu aniyaanota atoomota irraa agarsiisuuf itti fayyadamuu ni danda’u, akkuma armaan gaditti kilooriinii fi salfarii:
148. 148.
Fakkeenyonni foormulaawwan tuqaa Luwiis kompaawundoota ayoonii tokko tokko gabatee 5.3 irratti agarsiifamaniiru .
Gabatee 5.3 Mallattoolee Luwiis yeroo uumamuu kompaawundoota ayoonii dabarsuu elektiroonotaa agarsiisan.
Foormulaan tuqaa Luwiis akkuma fakkii 5.2 fi 5.3 irratti mul’atutti diyaagiraamii atoomii fayyadamuun bakka bu’uu ni
danda’a . Tuqaaleen diyaagiraamii atoomii irratti argaman elektiroonota bakka bu’u. Tuqaaleen tokko tokko
elektiroonii(wwan) walnyaatinsa keemikaalaa keessatti hirmaatan sitti agarsiisuuf qofa urjii ta’u.
Elektiroonota walnyaatinsa keemikaalaa keessatti hirmaatan irratti urjii gochuun si hin barbaachisu akka a
bulchuu.
Fakkii 5.2 Diyaagirama atoomii kan atoomota soodiyemii fi kilooriinii gidduutti uumamuu kompaawundii ayoonii (NaCl)
agarsiisu.
Fakkii 5.3 Diyaagirama atoomikaa kan kompaawundii ayoonii (CaCl2 ) kaalsiyeemii fi kilooriinii gidduutti uumamuu
agarsiisu.
149. 149.
Shaakala 5.3
Gaaffiiwwan armaan gadiitiif deebii sirrii taÿe kenni.
1. Tokkoon tokkoon molakiyuulota armaan gadiitiif caasaa tuqaa Luwiis
qeenxee.
kaasi: c. HCN e. Al2O3 _ .
H2 S b. CH2 Br2 d. K2 O
2. Caasaawwan Luwiis armaan gaditti tarreeffaman keessatti M fi X elementoota adda addaa piriyoodii
sadaffaa gabatee piriyoodii keessatti bakka bu’u. Mallattoolee keemikaalaa elementii tokkoon tokkoo
fayyadamuun foormulaa kompaawundii tokkoon tokkoo barreessi:
_.
2- . 2_ . 2_ .
M2+
X M3+
X M_ .
X M3+
X
qeenxee. b. 3. 3.
c. 3. 3. d. 2. 2. 3. 3.
5.2.3 Amaloota Waliigalaa Kompaawundoota Ayoonii

ÿ amaloota waliigalaa kompaawundoota fiyoonii ni ibsu;
ÿ amaloota saamuda kompaawundoota ayoonii kenname tokkoo qorachuu.
Barattoonni garee ijaaruun gaaffilee armaan gadii

irratti garee keessan keessatti mari'adhaa. Qabxiilee
marii kee daree hafeef dhiheessi.
1. Amala fi bifa qaama hiriyyaa keetii akkamitti ibsita?
3. Karaan kompaawundoota ayoonii kompaawundoota

biroo irraa adda baasuu dandeessan jiraa?
Gocha 5.4
Kompaawundootni ayoonii hidhoo ayoonii of keessaa qabu. Hidhni ayoonii kan uumamu elementoota
uumamuu hidhoo keessatti hirmaatan gidduutti garaagarummaan elektiroonegaatiivii guddaan yoo jiraatedha.
Garaagarummaan elektiroonegaatiivii atoomota hidhoo gidduu jiru hamma guddatu, harkifamni
kaatiyoonii fi aniyaanii gidduu jiru cimaa ta’a. Amaloonni kompaawundoota ayoonii hidhoo ayoonii
keessatti kaatiyoononni fi aniyaanonni hammam ciminaan wal harkisan irratti hundaa’a. Amala
armaan olii irratti hundaa’uun kompaawundootni mallattoo amaloota armaan gadii agarsiisu:
Isaanis Kiristaalota Uumu

Akkuma beeknu wantootni haala sadan keessaa tokko, jechuunis jajjaboo, dhangala’aa ykn gaazii keessatti
jiraachuu danda’u. Wanti haala jabaa qabu akka budaa, kiristaala ykn amoorfoosii ta’ee jiraachuu danda’a.
Kompaawundootni ayoonii baay’een isaanii bifa jajjaboo kiristaala ta’een jiru. Particles hundeessitoota kiristaalotaa kan ta’an
150 irratti
ayoonota malee molakiyuulota miti. Ayoononni chaarjii faallaa qaban kompaawundoota ayoonii keessatti humna
harkisaa elektiroo-istaatikiitiin baay’ee cimsanii walitti qabamu. Kanarraa ka’uun kompaawundootni ayoonii akka
waliigalaatti jajjaboo jajjaboo dha. Sadarkaa atoomikaa irratti, kiristaalli ayoonii caasaa idilee kan uumu yoo ta’u,
kaatiyoonii fi aniyaanii wal jijjiiruun caasaa diimeshinii sadii irratti hundaa’e uumu, bakka duwwaa ayoonota gurguddoo
gidduu jiru keessatti walfakkaataan kan guutan xiqqaa ta’e irratti (Fakkii 5.4).
Na+
Cl- .
Fakkii 5.4 Caasaa kiristaala soodiyeem kilooraayidii (NaCl).
Qabxii Baqinaa Ol’aanaa fi Qabxii Boba’iinsa Ol’aanaa Qabu.

Humni harkisaa elektiroo-istaatikii cimaa ayoonota pozaatiivii fi negaatiivii kompaawundoota ayoonii keessatti
argaman gidduu jiru adda baasuuf anniisaan ho’aa guddaan barbaachisaadha. Kanaafuu, kompaawundoota ayoonii
baqsuu fi bilcheessuuf ho’i ol’aanaa barbaachisa. Adeemsi kompaawundii ayoonii baqsuu hidhoo ayoonii kiristaala
keessa jiru hunda cabsuu fi ayoononni bilisaan akka socho’an gochuuf anniisaa guddaa dabaluu gaafata.
Fakkeenyaaf, hidhoo ayoonii soodiyeem kilooraayidii keessatti argamu cabsuun akka inni baqu gochuuf ho’a gara
800o C barbaada.Tempireechara kana, qabxii baqinaa jennee waamna. Sodiyeem kilooraayidii bilcheessuuf ho’a
baay’ee ol’aanaa-1465°C barbaada. Wanti tokko bilcheessuun wantoota isaa gara bifa gaaziitti jijjiiruu jechuudha.
Isaanis Hard fi Brittle dha

Kiristaalonni ayoonii jajjaboo kan ta’an ayoononni pozaatiivii fi negaatiivii humna harkisa elektiroo-istaatikiitiin
ciminaan walitti qabamaniiru. Laayibarii ayoonota tokko ollaa isaa wajjin walqabatee akka jijjiiramu dirqisiisuuf humna
makaanikaa guddaa kan akka kiristaala tokko haamtuudhaan rukutuu barbaachisa. Rukutuun akkasii ayoonota
chaarjii walfakkaataa qaban wal cinaa fida (Fakkii 5.5). Humnoonni ofirraa ittisuu ciccimoon ayoonota chaarjii
walfakkaataa qaban gidduu jiru kiristaalli akka caccabu taasisa.
Qabeenyi jabaa ta’uu garuu cabsuuf itti gaafatamummaa qabu brittleness jedhamuun beekama.
Fakkii 5.5 Mul’ata kiristaala soodiyeem kilooraayidii rukutuu duraa fi booda.
Kiristaalli soodiyeem kilooraayidii diimeshinii lamatti agarsiifameera (Fakkii 5.5, bitaa). Yeroo qacceedhaan rukutaman
ayoononni kilooraayidii chaarjii negaatiivii qaban walitti dhihootti dirqisiifamanii humni ofirraa deebisuu kiristallichi
akka caccabu taasisa (Fakkii 5.5, mirgaa).
151. 151
Isaanis Polar Solvents keessatti kan Bulbulamanidha
Bulbulamummaan wanta tokkoo hamma bulbulamaa baay’ina bulbulaa kenname keessatti bulbulamuu
danda’uudha. Bulbulamummaan uumama keemikaalaa bulbulamaa fi bulbulamaa lamaan, fi ho’aa fi dhiibbaa
irratti hundaa’a. Karaan furdaa itti ramadan tokko poolaarii fi poolaarii hin taaneetti. Bulbulatoonni poolaarii
kompaawundoota poolaarii yoo bulbulan, furdaawwan poolaarii hin taane ammoo kompaawundoota poolaarii
hin taane ni bulbula. Kunis yeroo baay’ee “like dissolves like” jedhamee waama. Bulbulaan poolaarii gosa
furdaa chaarjii gartokkee guddaa qabuudha.
Bishaan,meetaanoolii,liquidamonia,liquidhydrogenfluoride,asetonefithanolari fakkeenyota baratamoo polar
solvent. Haa ta’u malee, kompaawundootni ayoonii bishaan keessatti hin bulbulamne hedduutu jiru.
Soogiddoonni kaarbooneetii, oksaaleetii, fosfeetii, salfaayidii fi haayidirooksaayidii baay’een isaanii bishaan
keessatti hin bulbulaman.
Yeroo Bishaan keessatti Bulbulaman ykn Haala Baqfame keessatti Humna Ibsaa Geggeessu
Kompaawundoota ayoonii baqsuu fi bulbulamuun kaatiyoonota fi aniyaanota bilisaan akka socho’an taasisa.
Ayoononni paartiikilii chaarjii bilisaa waan ta’aniif dhiibbaa dirree elektirikii jalatti gara elektiroodii walfakkaataa
ta’etti socho’anii elektirikii karaa furmaataa dabarsu.Kompaawundootni molteenooniinis elektirikii dabarsu.
Fakkeenyaaf: soodiyeem kilooraayidii (NaCl) haala baqfame keessatti akka armaan gadiitti kaatiyoon
soodiyeem (Na+) fi aniyaanii kilooraayidii (Cl_ ) gadhiisa:
NaCl ÿ Na+ + Cl_ .
Seelii elektiroolayitiksii keessatti kaatiyoon soodiyemii gara elektiroodii negaatiiviitti (kaatoodii) kan socho’u
yoo ta’u, aniyaanii kilooraayidii immoo gara elektiroodii pozaatiiviitti (anoodii) socho’a. Kunis sochii chaarjii
guutuu sarkiyuutii qaxxaamuree fida.
Aniyoonota
(negaatiivii) .
B- ÿ x + e A+ + e ÿ A
Fakkii 5.6 Furmaata ayoonii keessatti ayoononni A+ gara elektiroodii negaatiiviitti kan godaanan yoo
ta’u, ayoononni Bÿ ammoo gara elektiroodii pozaatiiviitti kan godaananiidha.
152. 152.
Yaalii 5.1
Dabarsummaa Kompaawundoota Ayoonii
Kaayyoo: Yaalii kana keessatti bishaan distiilii, soogidda minjaalaa jabaa (NaCl), ykn furmaanni bishaanii soogidda minjaalaa
humna ibsaa dabarsuu danda’uu fi dhiisuu isaa ilaaluuf jirra.
Meeshaalee: Bishaan distiilii (100 mL), soogidda minjaalaa (60 g), biikeera sadii 25 mL, baatirii, sibiilaa sibiila diimaa, ulee sibiilaa
lama ykn ulee giraafiitii, ampuulii elektirikii xiqqaa.
Adeemsa:
1. Biiker 25 mL fudhachuun bishaan distilled 15 mL itti dabaluun.
2. Soogidda minjaalaa (NaCl) g 20 fudhachuun gara biikirii lammaffaatti dabaluun.
3. Soogidda minjaalaa (NaCl) 30 g bishaan distiilii 50 mL keessatti bulbulaa. Furmaata kana keessaa 25 mL itti dabali
gara biikirii 25 mL sadaffaatti.
4. Tokkoon tokkoon biikirootaa akka fakkii 5.7 armaan gadii irratti mul’atutti walitti qabuun dabareedhaan garagalchuun ilaalaa
tokkoon tokkoon haalaa keessatti ampuulii elektirikii maaltu akka ta’u.
(a) (b) . (c) .
Fakkii 5.7 A)Bishaan distiilii;B)Budaa soogidda jajjaboo;C)Furmaata bishaaniiof

soogidda minjaalaa.
Gaaffiiwwan ilaalchaa fi xiinxala

Yaalii armaan olii irratti hundaa’uun gaaffilee armaan gadii deebii kenni.
1. Haala kam keessatti ampuuliin elektirikii ibse?
2. Haala lamaan hafan keessatti ampuuliin elektirikii maaliif hin ibsine?
3. Ilaalcha kana irraa maal xumurta?
Isaanis Density Ol'aanaa Qabu

Dansiin wanta tokkoo hamma wanta tokkoo yuunitii ulfaatina tokkoo ti. Amaloota fiizikaalaa wantootni ittiin garaagarummaa
qaban keessaa isa tokkodha. Ayoononni chaarjii faallaa qaban kompaawundii ayoonii keessatti humna harkisaa elektiroo-
istaatikiitiin walitti dhiyeenyaan qabamu. Kanaafuu, lakkoofsi ayoonota yuunitii ulfaatina tokkoo kompaawundii ayoonii
keessatti ol’aanaa waan ta’eef, dhangala’aan isaanii ol’aanaa taasisa.
153 irratti
Shaakala 5.4
Gaaffiiwwan armaan gadii kanaaf deebii sirrii ta’e kenni
1. Amaloota waliigalaa shan kompaawundootaa ibsi.
2. Kompaawundootni ayoonii maaliif kiristallii uumu?
3. Yoo kompaawundii tokko bishaan keessatti bulbulame, uumama ayoonii kompaawundii
sanaaf ragaa ta’aa? Maalif?
4. Kompaawundootni ayoonii maaliif haala baqfame keessatti elektirikii dabarsu ykn yoom
bishaan keessatti bulbulame garuu haala jabaa keessatti hin bulbulamne?
5.3 Hidhamiinsa Koovaaleentii

Atoomonni elementoota tasgabbaa’oo ta’uuf seera okteetii guutuu akka qaban gadi fageenyaan
mari’anneerra.Gaazota noobleetiin alatti, sekondiileen kun hundinuu elektiroonota argachuu, dhabuu
ykn qooduun ti’okteetiif bitamuu qabu. Kutaa darbe keessatti atoomonni elektiroonota dhabuu fi
argachuudhaan akkamitti akka tasgabbaa’an ilaalleerra. Kutaa kana keessatti, gosa hidhoo lammaffaa
hidhoo koovaaleentii jedhamuun beekamu, foormulaawwan tuqaa Luwiis molakiyuulota koovaaleentii,
poolaarii molakiyuulota koovaaleentii keessatti, hidhoo koovaaleentii qindeessaa fi amaloota waliigalaa
kompaawundoota koovaaleentii ni ilaalla .
5.3.1 Uumama Hidhoo Koovaaleentii

ÿ hidhoo koovaaleentii ibsu;
ÿ uumamuu hidhoo koovaaleentii ibsu.

mari'adhaa. Qabxiilee marii keetii gabaabduu dareedhaaf dhiheessi.
1. Hidhni ayoonii humna harkisaa elektiroo-istaatikii ti

gosa kaatiyoonii fi aniyaanii gidduutti. Karaan biraa atoomonni
sibiilaa hin taane lama hidhoo itti uumuu danda’u jiraa?
2. Humni akkamii kompaawundoota ayoonii hin taane keessatti

atoomota walitti qaba?
3. Molekuloonni H2 , O2 , HCl, fi H2 S akkamitti uumamu?
Gocha 5.5
Hidhni koovaaleentii yeroo tokkotti niwukilasii lama lamaan elektiroonota tokkoo fi isaa ol harkisuu of
keessaa qaba. Jecha biraatiin, hidhni koovaaleentii kan uumamu yeroo atoomonni lama lamaan
elektiroonii tokkoo fi isaa ol qooddatan dha. Elektiroononni niwukilasii lamaan gidduu jiraatan
elektiroonota hidhoo jedhamuun beekamu. Gosa hidhoo kana keessatti tokkoon tokkoon elektiroonii qooddame ni lakkaa’am
154. 154.
seera okteetii guutuuf jecha qola vaalaansii atoomota lamaaniin. Lakkoofsa lamaan elektiroonota qooddannaa irratti
hundaa’uun, hidhoowwan koovaaleentii uumaman gara sadiitti ramadamuu danda’u:
An.
Hidhoo tokkicha: lamaan elektiroononni tokko atoomota hidhoo gidduutti qoodama
ii. Hidhoo dachaa: atoomonni hidhoo elektiroonota lama lama qooddatu fi iii. Hidhoo sadii: atoomonni
hidhoo elektiroonota lama lama qooddatu.
Walumaagalatti, hidhoonni elektiroonii lama tokkoo ol qooddatan hidhoo koovaaleentii dachaa jedhamu. Hidhni koovaaleentii
atoomota walfakkaatan gidduutti yookiin atoomota adda addaa gidduutti kan uumamu yoo ta’u, garaagarummaan isaanii
elektiroon negaatiivii tiraansifeeroofektirooniin ayoonota akka uumuuf gahaa hin taane.
Uumama Hidhoo Koovaaleentii Tokko
Mee hidhoo koovaaleentii molakiyuulii haayidiroojiinii (H2 ) keessatti argamu haa ilaallu. Moleekiyuuliin haayidiroojiinii
atoomota haayidiroojiinii lama irraa kan uumamu yoo ta’u, tokkoon tokkoon isaanii qola vaalaansii isaanii keessatti elektiroonii
tokko qabu. Atoomonni haayidiroojiinii lamaan hidhoo koovaaleentii keessatti lamaan elektiroonota walfakkaataa irratti harkifamu.
Hidhni akka lamaan “tuqaa” yookaan akka sarara jabaa bakka bu’a. Tokkoon tokkoon atoomii haayidiroojiinii qindaa’ina
elektiroonii kan fakkaatu argata.Gosti hidhoo akkasii hidhoo tokkicha ta’ee beekama (Fakkii 5.8).
H. + .H ÿ H:H ykn H – H
Karaan filannoo uumamuu hidhoo koovaaleentii armaan olitti agarsiisu kanneen armaan gadii ta’a:
Atoomota haayidiroojiinii lama molakiyuulii haayidiroojiinii, H2
lamaan elektirooniksii waliin qaban
Fakkii 5.8 Diyaagirama atoomii kan uumamuu hidhoo koovaaleentii molakiyuulii haayidiroojiinii (H2 ) keessatti agarsiisu.
Niwukilasii chaarjii pozaatiivii qabaniifi elektiroonota hidhoo chaarjii negaatiivii qaban kanneen niwukilasii irratti naanna’an
gidduutti humni harkisaa jira (Fakkii 5.9). Humnoonni harkisaa guddinaan walqixa garuu mallattoon faallaadha. Tokkoon
tokkoon niwukilasii haayidiroojiinii elektiroonota lamaan kan hawwatu yoo ta’u kunis bu’uura uumamuu hidhoo koovaaleentii
ti. Humni ofirraa deebisuu niwukilasii chaarjii pozaatiivii gidduu jiru yeroo hidhoo koovaaleentii uumamu niwukilasii walitti
bu’iinsa irraa eega.
Fakkii 5.9 Hawwata niwukilasii fi elektiroonota hidhoo koovaaleentii keessatti.
155 irratti
Atoomonni kilooriinii lamaan molakiyuulii kilooriinii (Cl2 ) keessa jiran lamaan waliinii kan
elektiroonota. Tokkoon tokkoon atoomii kilooriinii elektiroonota vaalaansii torba qola vaalaansii keessatti of keessaa qaba
fi qindaa’ina elektiroonii akka foormaanaargooniitti elektiroonii dabalataa barbaada fi tasgabbaa’aa ta’a (Fakkii
5.10). Atoomonni kilooriinii lamaan kana kan argatan yoo tokkoon tokkoon atoomiin kilooriinii lamaan hidhoo
atoomonni lamaan qooddataniif elektiroonii tokko gumaachedha. Elektiroononni vaalaansii ja’an hafan tokkoon
tokkoon atoomii kilooriinii uumamuu hidhoo keessatti hin hirmaatan fi
naannoo atoomota isaaniitti argamu. Elektiroononni vaalaansii kun, akka idileetti akka lamaan elektiroonotaatti kan
agarsiifaman yoo ta’u, yeroo baay’ee elektiroonota hidhoo hin qabne, elektiroonota lamaan kophaa ta’an ykn lamaan
elektiroonii hin qooddamin jedhamuun beekamu .
Fakkii 5.10 Diyaagirama atoomii uumamuu molakiyuulii kilooriinii (Cl2 ) agarsiisu.
Hidhni koovaaleentii tokkicha atoomota adda addaa lama gidduuttis uumamuu danda’a. Fakkeenyaaf,
haayidiroojiinii salfaayidiin (H2 S) kan uumamu yeroo haayidiroojiinii lama, tokkoon tokkoon isaanii elektiroonota
qola vaalaansii isaanii atoomii salfarii tokkoof qooddatudha. Salfarri elementii garee VIA yoo ta’u elektiroonota
vaalaansii 6 qaba.Elektiroonii saddeet baay’ee ol guutuuf elektiroonota lama baay’ee barbaachisa, haala kana
keessatti elektiroonota vaalaansii lama haayidiroojiinii lamaan waliin qooddatan. Haayidiroojiinii lamaan qindaa’ina
elektirooniksii kan heeliyumii wajjin walfakkaatu kan isaan tasgabbaa’u kan qaban yoo ta’u, salfaraatoomiin
qindaa’ina elektirooniksii argoonii tasgabbaa’aa isa taasisu argatu.
Shaakala 5.5
1. Hidhaa koovaaleentii ibsu.
2. Niwukilasii atoomota koovaaleentii lamaan walitti hidhaman maaliif yeroo

uumamuu hidhoo koovaaleentii?
3. Atoomota koovaaleentii walitti hidhaman keessatti maaltu atoomota lamaan walitti qaba?
4. Uumama H2 O, F2 , CF4 , fi NH3 ibsi .
156. 156.
Uumama Hidhoo Koovaaleentii Dachaa

1. Karaan biraan atoomonni ykn gareen atoomotaa lama hidhoo tokkoon
alatti hidhoo koovaaleentii itti uumuu danda’u jiraa?
2. Atoomiin “A” walumaa galatti elektiroonota saddeet yoo ta’u atoomiin “B”
ammoo walumaa galatti elektiroonota torba qaba. A2 fi B2 akkamitti

uumamu?
3. Meeshaalee naannootti argaman irraa moodeela A2 fi B2 agarsiisu
ijaaruu dandeessaa?
Gocha 5.6
Uumama Hidhoo Dachaa
Moleekiyuuliin oksijiinii uumamuu hidhoo koovaaleentii dachaa fakkeenya gaarii ta’a.

Qilleensi hawaa gaazii lubbuu namaa kennu kan oksijiinii jedhamuun beekamu keessaa %21 of keessaa qaba.
Oksijiiniin elementii garee VIA kan elektiroonota vaalaansii 6 qabuudha. Tokkoon tokkoon atoomii oksijiinii seera
okteetii guutuuf elektiroonii lama barbaada.Kanaaf,atoomonni oksijiinii lama,akka isaan qindaa’ina elektirooniksii
gaazii kabajamaa isa dhiyoo, ni’oonii, argachuu danda’aniif, elektiroonii lama qooddachuu qabu.
Molakiyuulii oksijiinii tokko keessatti atoomota oksijiinii lamaan gidduutti elektiroononni lama lama waan qooddataniif,
gosti hidhoo akkasii hidhoo dachaa jedhamuun beekama. Lamaan elektiroonota afran walitti hidhamiinsa keessatti
hin hirmaanne fi atoomota oksijiinii lamaan O2 keessatti argaman irratti argaman

elektiroonota lamaan kophaa ta’aniidha (Fakkii 5.11).
Fakkii 5.11 Diyaagirama atoomii kan uumamuu molakiyuulii oksijiinii (O2 ) agarsiisu.
Uumama Hidhoo Koovaaleentii Sadii
Naayitiroojiiniin elementii garee VA ti. Elektiroonota vaalaansii 5 qaba. Haalli qilleensaa %78 elementii naayitiroojiiniin
akka guutamu ni beekna.Naayitiroojiiniin bifa molakiyuulaa kan jiru yoo ta’u, yoo kana hin taane, tasgabbiin kun
seera okteetii guutuudhaan galma ga’uu danda’a. Kana gochuuf tokkoon tokkoon atoomii naayitiroojiinii tokkoon
tokkoon isaanii elektiroonota sadii qooddachuun qindaa’ina elektirooniksii noblegas(neon) dhiyoo ta’e qabaata.Hidhoo
elektiroonosiinakoovaaleentii lama lama sadii qooduun hidhoo sadii fida. Lamaan elektiroonotaa qola vaalaansii
atoomota naayitiroojiinii lamaan N2 keessa jiran irratti argaman elektiroonota lamaan kophaa ta’aniidha (Fakkii 5.12).
157 irratti
Fakkii 5.12 Diyaagirama atoomii uumamuu molakiyuulii naayitiroojiinii (N2 ).
Shaakala 5.6
Gaaffiiwwan armaan gadii kanaaf deebii sirrii taÿe kenni.

1. Hanga ammaatti gosoota hidhoo koovaaleentii adda addaa meeqa beekta?
2. Uumama molakiyuulota kaarboon daayi’oksaayidii (CO2 ), etileen (H4 C2 ), fi aseetiiliinii (H2 C2 )

diyaagiraamii atoomii fayyadamuun diyaagiraamii atoomii fayyadamuun ibsi.
5.3.2 Foormulaa Molakiyuulota Koovaaleentii Luwiis

ÿ caasaa Luwiisfoormulaawwan elektiroonii-tuqaamolakiyuulota koovaaleentii salphaa kaasu;
ÿ fakkeenya gosoota molakiyuulota koovaaleentii adda addaa kennuu;
ÿ ulee fi kubbaa fayyadamuun ykn meeshaalee naannootti argaman biroo irraa moodeelota molakiyuulota
koovaaleentii hidhoo tokko, lamaa fi sadii agarsiisan hojjechuu.

1. Kutaa darbe keessatti foormulaawwan kompaawundoota ayoonii Luwiis
barreessuu irratti mari’anneerra. Namni tokko akkamitti foormulaa
Luwiis molakiyuulii koovaaleentii barreessuu danda’a?
2. Fakkeenya walfakkaatu fayyadamuun foormulaawwan Luwiis kan

molakiyuulii koovaaleentii HCN.
3. HCN keessatti elektiroononni hidhoo fi lamaan kophaa meeqatu jiru?
4. HCN keessatti hidhoo koovaaleentii tokkoo, lamaa fi sadii meeqatu jira?
Gocha tokko 5.7
Kutaa 5.2.2 keessatti waa’ee foormulaa Luwiis kompaawundoota ayoonii irratti mari’anneerra. Akkasumas,
uumamuu hidhoo koovaaleentii agarsiisuuf foormulaa Luwiis fayyadamne, isaanis caasaa Luwiis keessatti
agarsiifamaniiru, fakkiiwwan hidhoo molakiyuulota keessatti ibsan.
Lakkoofsi hidhoo atoomiin tokko uumuu danda’u yeroo baay’ee lakkoofsa sana irraa tilmaamuun ni danda’ama
158. 158.
elektiroonota okteetii tokko bira ga’uuf barbaachisan. Keessattuu sibiilota hin taane kan piriidii lammaffaa gabatee piriyoodii (C, N, O,
fi F) irratti kun dhugaadha. Fakkeenyaaf, tokkoon tokkoon atoomii elementii garee IVA qola isaa isa alaa keessatti elektiroonota afur
waan qabuuf okteetii tokko bira ga’uuf elektiroonota afur dabalataa barbaada. Elektiroononni afran kun hidhoo koovaaleentii afur
uumuudhaan argamuu danda’u, akkuma armaan gaditti kaarboonii CCl4 (kaarboonii tetraaklooraayidii) fi siiliikoonii SiH4 (silane)
keessatti mul’ateef.Haayidiroojiiniin qofti elektiroonota lama qofa waan barbaachisuuf, seera okteeti irraa adda dha.
GareeVAelementiiwwan akka naayitiroojiinii elektiroonota vaaleensii shan qaban atoomikiiLewisiimbol: lama kophaa tokkoo fi
elektiroonota sadii hin lama. Okteetii tokko galmaan ga’uuf atoomonni kun akkuma NH3 (amooniyaa) keessatti hidhoo koovaaleentii
sadii uumu.
yookaan
Oksijiinii fi atoomonni biroo garee VIA keessa jiran hidhoo koovaaleentii lama uumuudhaan okteettii galmaan ga’u. Molekuloota
baay’ee salphaa ta’aniif, elektiroonota hin wal-qabne atoomota hundeessan irratti wal-lammii gochuu qofaan caasaa Luwiis barreessuu
dandeenya. Fakkeenyota gabatee 5.5 irratti argaman ilaali .
Gabatee 5.5 Foormulaa Luwiis molakiyuulota koovaaleentii salphaa tokko tokkoo.
Elementii/molekula Foormulaa tuqaa Foormulaa sararaa
Haayidroojiinii H:H H_H
Naayitiroojiinii :N:::N: :NÿN:

:1.1.
:1.1.
Oksijiinii
O :1.1.
O. 1 .:
O
O. O
: 1.1.
:O
:1.1.
Kilooriin
:Cl : 1.1. Cl: 1. . :Kl Cl: 1. .
Bishaan
H:O:H HOH
Eeteen
Aseetiiliinii H:C:::C:H HCCH jedhamuun beekama
Foormaaldehaydii
159 irratti
Shaakala 5.7
1. Caasaa Luwiis molakiyuulii diyaatoomii P2 , bifa tasgabbaa’aa hin taane kan

fosfarasii danfaa fosfarasii ho’a ol’aanaa keessatti argamu.
2. Caasaawwan Luwiis kanneen armaan gadii barreessi:
a. O2 b. H2 CO c. AsF3
3. Moodeelota molakiyuulota CH4 , O2 , N2 , H2 C2 naannootti argaman irraa ijaaruu

meeshaalee.
5.3.3 Poolaariitii Molekuloota Koovaaleentii Keessatti

ÿ moolakiyuulota koovaaleentii keessatti poolaariitii irratti mari’achuu;
ÿ molakiyuulota koovaaleentii poolaarii fi poolaarii hin taane adda baasuu.

1. Soogiddi minjaalaa bishaan keessatti kan bulbulamu malee zayitii keessatti maaliif hin bulbulamu?
2. Garaagarummaan elektiroonegaatiivii raabsa elektiroonii atoomota

koovaaleentiidhaan walitti hidhaman irratti dhiibbaa akkamii qaba?
3. Raabsiin elektiroonii a
hidhoo koovaaleentii atoomota lama elektiroonegaatiivii walfakkaataa
Gocha 5.8 qaban irraa uumame?
Jiraachuun hidhoo ayoonii ykn koovaaleentii 100% haala gaarii ta’e bakka bu’a. Dhugaa jiru keessatti hidhni ykn
kompaawundii kamiyyuu guutummaatti koovaaleentii yookaan ayoonii miti. Yoo hidhni koovaaleentii molakiyuulota
diyaatoomii gidduutti uumamellee, amala ayoonii tokko tokkotu jira.
Yeroo hidhni koovaaleentii atoomota walfakkaatan lama gidduutti uumamu, fakkeenyaaf H2 , O2 , Cl2 , N2 yookiin
F2 keessatti lamaan elektiroonota qooddatan atoomota lamaan walqixa harkifamu. Kanarraa kan ka’e lamaan
elektiroonii sirriitti niwukilasii walfakkaatan lamaan gidduutti argama. Hidhni akkasitti uumame hidhoo koovaaleentii
poolaarii hin taane jedhama. Faallaa kanaa haala molakiyuulii heeterooniyuukilarii akka HF yoo ta’e, lamaan
elektiroonii qooddame atoomota lamaan gidduu jiru gara filooriinitti caalaatti buqqa’a sababiin isaas elektiroonii
negaatiiviifiilooriinii(asyouhavelearnedinunit4)kan haayidiroojiinii caalaa baay’ee guddaa waan ta’eef. Hidhni
koovaaleentii bu’aa kanaa hidhoo koovaaleentii poolaarii ti.
Molekuloota Koovaaleentii Poolaarii Hin Taane
Mee molakiyuulii diyaatoomii homonuclear H2 haa ilaallu . Molekul akka H2 keessatti , . kan keessatti
160 irratti
atoomonni walfakkaataa waan ta’aniif elektiroononni atoomota lamaan gidduutti walqixa akka raabsaman ni eeganna.
Haayidroojiinoonni lamaan elektiroonegaatiivii walqixa (2.1) kan qaban yoo ta’u, garaagarummaan elektiroonegaatiivii
gidduu jiru zeeroo ta’a. Kanaafuu, hidhni koovaaleentii H2 keessatti argamu poolaarii hin taane dha. Walumaagalatti,
molakiyuulonni homooatoomii kan akka O2 , N2 , Cl2 hundi molakiyuulota koovaaleentii poolaarii hin taane dha.
Mee molakiyuulii polii atoomii heeterooniyuukilarii iteenii (C2 H6 ) haa ilaallu. Eeteen keessatti hidhoo koovaaleentii
gosa adda addaa lamatu jira jechuunis HC fi CC. Garaagarummaan gatii elektiroonegaatiivii haayidiroojiinii (2.1) fi
kaarboonii (2.5) gidduu jiru 0.4 ta’a, kunis gatii xiqqaa hidhoo koovaaleentii poolaarii gadi ta’a. Hidhni CC garaagarummaan
gatii elektiroonegaatiivii (0.5) kaarboonii lamaan gidduu waan hin jirreef poolaarii hin taane dha. Kanaafuu, eetiiniin
molakiyuulii koovaaleentii poolaarii hin taane dha.
Fakkeenyonni biroo molakiyuulota poolaarii hin taane elementoota diyaatoomii homonuclear kamiyyuu (H2 , N2 , O2 ,
Cl2 kanneen dhuguma molakiyuulota poolaarii hin taane), kaarboon daayi’oksaayidii (CO2 ), beenziinii (C6 H6 ),
kaarboon tetrachloride (CCl4 ), meetiinii (CH4 ), etileen (C2 H4 ) jedhamuun beekama. dhangala’oo haayidirookaarboonii
(benziinaa fi toluweenii), fi irra caalaan molakiyuulota orgaanikii.
Molekuloonni poolaarii hin taanees kan uumaman yeroo atoomonni qindaa’ina hidhoo poolaarii akka chaarjiiwwan
elektirikii wal haqan qooddatan. Fakkeenyaaf, CO2 fi CCl4 keessatti hidhoonni CO fi C-Cl dhuunfaa poolaarii dha.
Sababni isaas, haala hidhoo CO keessatti garaagarummaan gatii elektiroonegaatiivii kaarboonii (2.5) fi oksijiinii (3.5)
gidduu jiru 1.0 waan ta’eef.
Kanaafuu, hidhni sun poolaarii dha. Haaluma walfakkaatuun, hidhoo C-Cl keessatti garaagarummaan gatii
elektiroonegaatiivii kaarboonii (2.5) fi kilooriinii (3.0) gidduu jiru 0.5 yoo ta’u, kunis gatii xiqqaa hidhoo koovaaleentii
poolaariif barbaachisudha. Haa ta’u malee, CO2 keessatti caasaan molakiyuulaa sararaawaa O=C=O yoo ta’u
chaarjiiwwan atoomota oksijiinii lamaan irratti argaman kallattii faallaa (armaan gaditti ilaali) waan ta’eef wal haquun
molakiyuulichi poolaarii hin taane taasisa. Haala CCl4 keessatti , kilooroonni naannoo atoomii kaarboonii ji’oomeetirii
tetraheedraalii (armaan gaditti ilaali) keessatti of qindeessu

,. akkasumas tokkoon tokkoon chaarjii gartokkee atoomota kilooriinii afran irratti argamu ni haqa
wal. Kunis CCl4 molakiyuulii koovaaleentii poolaarii hin taane taasiseera.
Molekuloota Koovaaleentii Poolaarii
Hidhoo koovaaleentii baay’ee keessatti elektiroononni atoomota hidhata qaban lama gidduutti walqixa hin qoodaman.
Fakkeenyaaf, haayidiroojiinii kilooraayidii (HCl) keessatti elektiroononni atoomota lamaan gidduutti walqixa hin
raabsaman sababiin isaas atoomonni elektiroonota molakiyuulii keessa jiran qooddatan
adda adda kan ta’anii fi elektiroonegaatiivii adda addaa kan qabani dha. Hidhni elektiroononni wal qixa hin taane
keessatti qoodaman hidhoo poolaarii ykn hidhoo koovaaleentii poolaarii jedhama. Hidhni poolaarii fiixee tokko irratti
chaarjii pozaatiivii xiqqoo fi fiixee isa kaanii irratti chaarjii negaatiivii xiqqoo qaba. Icha
161. 161
garaagarummaan elektiroonegaatiivii atoomota walitti hidhaman gidduu jiru yoo guddate hidhni sun poolaarii
ta’a. Kallattii poolaarii hidhoo xiyyaan agarsiisuu ni danda’ama. Mataan xiyyaa dhuma hidhoo negaatiivii ni
agarsiisa;sararri gabaabaan perpendikulaarii naannoo funyaan xiyyaatti dhuma hidhoo pozaatiivii agarsiisa.
Moleekiyuuliin poolaarii molakiyuulii hidhoo poolaarii of keessaa qabuu fi walitti qabaan chaarjiiwwan gartokkee
hunda zeeroo hin taane dha. Hidhoonni poolaarii kan uumaman yeroo garaagarummaan gatiiwwan
elektiroonegaatiivii atoomota hidhoo tokko keessatti hirmaatan gidduu jiru jiraatudha. Molekuloonni poolaariis
kan uumaman yeroo qindaa’inni iddoo hidhoo keemikaalaa gama tokkoon molakiyuulii isa kaan caalaa chaarjii
pozaatiivii ta’e fidudha.
Hidhni HCl fi hidhoonni poolaarii biroo hidhoo koovaaleentii poolaarii hin taane, kan qoodinsi elektiroonotaa
sirriitti walqixa ta’ee fi hidhoo ayoonii, kan dabarsaan elektiroonii(wwan) xumuramuutti dhihaate gidduutti akka
ta’etti yaaduun ni danda’ama .
Mee fakkeenya tokko dabalataan haa ilaallu, molakiyuulii bishaanii H2 O. Garaagarummaan gatii
elektiroonegaatiivii oksijiinii fi haayidiroojiinii gidduu jiru (3.5-2.1 = 1.4) hidhni HO poolaarii ta’uu isaa nutti hima.
Guddinni garaagarummaa elektiroonegaatiivii hidhni HO hammam cimaa akka poolaarii ta’e nutti hima. CO2
irraa adda ta’ee bocni molakiyuulii bishaanii boca qaxxaamuraa ykn V kan ta’ee fi CO2 irraa adda ta’ee
chaarjiin qulqulluun H2 O keessa jiru wal hin haqu. Haala kanaan bishaan molakiyuulii koovaaleentii poolaarii
ti.
Fakkeenyonni molakiyuulota poolaarii biroo ammooniyaa (NH3 ), salfar daayi’oksaayidii (SO2 ),

haayidiroojeensalfaayidii(H2 S), meetaanoolii (CH4 O), fi etaanoolii (C2 H6 O) ni argamu.
Garaagarummaa Hidhoo Koovaaleentii Poolaarii fi Poolaarii Hin Taane fi Hidhoo Ayoonikii

Hidhoo koovaaleentii poolaarii fi hidhoo ayoonii gidduu garaagarummaan cimaan hin jiru, garuu seerotni
armaan gadii akka qajeelfama garaa garaa gargaaru. Hidhni ayoonii kan uumamu garaagarummaan
elektiroonegaatiivii atoomota hidhoo lamaan gidduu jiru 2.0 fi isaa ol yoo ta’edha.
Seerri kun kompaawundoota ayoonii irra caalaan isaanii irratti raawwatiinsa qaba. Hidhni koovaaleentii poolaarii
kan uumamu yeroo garaagarummaan elektiroonegaatiivii atoomota gidduu jiru 0.5-2.0 gidduutti argamudha.
Yoo garaagarummaan elektiroonegaatiivii 0.5 gadi ta’e, hidhoowwan akka hidhoo koovaaleentiitti akka idileetti
ramadaman, poolaarii xiqqaa ykn hin qabne. Walumaagalatti, kompaawundootni ayoonii baay’ee poolaarii dha.
Atoomonni elementoota elektiroonegaatiivii walmadaalu qaban yeroo baay’ee jijjiiramni dhangala’aa elektiroonii
xiqqaa waan ta’eef hidhoo koovaaleentii poolaarii giddu galeessaa walitti uumuu barbaadu. Atoomonni
elementii walfakkaataa, kanneen elektiroonegaatiivii walfakkaataa qaban, hidhoo koovaaleentii qulqulluu
nonpoolaar ta’een walitti makamuu danda’u.
162. 162
Fakkeenya
Hidhoowwan armaan gadii akka ayoonii, poolaarii koovaaleentii yookiin koovaaleentiitti
ramadi: a. Hidhni HCl
keessatti argamu, b. Boondiin KF
keessatti, fi c. Hidhni CC H3 CCH3 keessatti .
Tooftaa: Seera garaagarummaa elektiroonegaatiivii hordofnee gatiiwwan gabatee piriyoodii gatiiwwan elektiroonegaatiivii
keessatti argaman ilaalla.
Furmaata:
qeenxee. Garaagarummaan elektiroonegaatiivii H fi Cl gidduu jiru 0.9 yoo ta’u, kunis dinqisiifamuu qaba garuu guddaa
miti (seera 2.0 tiin) HCl akka kompaawundii ayooniitti ulaagaa guutuuf.
Kanaafuu, hidhni H fi Cl gidduu jiru poolaarii koovaaleentii dha.
b. Garaagarummaan elektiroonegaatiivii K fi F gidduu jiru 3.2 yoo ta’u, kunis baay’ee ol ta’a
2.0mark;kanaaf,hidhooKandFisionic gidduu jiru.
c. Atoomonni C lamaan gama hundaan walfakkaata. Walitti kan hidhaman yoo ta’u tokkoon tokkoon isaanii atoomota
H sadii biroo wajjin walitti hidhamaniiru. Kanaafuu, garaagarummaan gatii elektiroonegaatiivii atoomota kaarboonii
lamaan gidduu jiru zeeroo waan ta’eef hidhni isaan gidduu jiru qulqulluu koovaaleentii dha.
Shaakala 5.8
1. Hidhoo armaan gadii keessaa kamtu koovaaleentii poolaarii hin taane, koovaaleentii poolaarii fi kamtu
ayoonii dha? (a) hidhoo CsCl keessatti, (b) hidhoo HN NH3 keessatti , (c) hidhoo NN H2 NNH2 keessatti .
2. Gaaffii lakkoofsa 1ffaa irratti deebii kennite ibsi.
3. CO2 maaliif poolaarii hin taane yoo ta’u SO2 ammoo hidhoo koovaaleentii poolaarii akka ta’e ibsi ?
5.3.4 Hidhoo Koovaaleentii Qindeessituu (Dative Bond) .

ÿ hidhoo qindaa’inakoovaaleentii(dative) ibsu; ÿ fakkeenyota
mijatoo ta’an fayyadamuun uumamuu hidhoo koovaaleentii qindeessaa ifa gochuu.
163. 163

1. Baasii nyaata “doro wet” hoteela murtaa’e tokko keessatti
80 Birrii. Namni “A” kiisha isaa keessaa Birrii 200 kan qabu yoo
ta’u, hiriyyoota isaaf Birrii 40 qooduun “dooroo jiidha” sadii bite.
Guyyaadhuma sana galgala inni/
hiriyyaa isaa/ishee waliin wal argite. Kan nama dhibu namni “A”
fi hiriyaan isaa/ishee beela’anii irbaata nyaachuu barbaadan.
Hiriyaan nama “A” garuu kiisha isaa keessa maallaqa hin qabu
ture. Nyaanni mana nyaataa sana keessatti argatan “Tibs” qofa
yoo ta’u, baasii isaa Birrii 80 dha. Akkam
namni “A” fi hiriyaan isaa/ishee irbaata nyaachuu danda’uu?
2. Karaan atoomonni lama atoomota lama gidduutti walqixa

qoodamuu elektiroonotaatiin alatti karaan biraa hidhoo
koovaaleentii uumuu danda’u jiraa? Ibsuu.
Gocha 5.9
Kutaalee darban keessatti hidhoo ayoonii fi koovaaleentii ilaalleerra. Carraan sadaffaan atoomiin
tasgabbaa’aa hin taane tasgabbaa’uu fi elektiroonota qooddachuudha.
Haa ta’u malee, qoodinsi sun atoomii tokko irraa qofa. Hidhni koovaaleentii qindaa’aa yookiin yeroo tokko
tokko hidhoo koovaaleentii jedhamuun kan beekamu hidhoo koovaaleentii yoo ta’u, lamaan elektiroonii
atoomota hidhata qaban keessaa tokko qofaan kan kennamu ta’us erga hidhni uumamee booda atoomota
lamaan waliin kan qoodamudha (Fakkii 5.13). Atoomonni walitti qabamaniiru sababiin isaas niwukilasii
lamaan isaanii haala hidhoo koovaaleentii wajjin walfakkaatuun lamaan elektiroonii waan hawwataniif.
Hidhni koovaaleentii qindeessaa erga uumamee booda ka’umsa elektiroonotaa adda baasuun hin
danda’amu. Hidhni koovaaleentii qindeessaa akka raawwatamuuf haalli barbaachisoo lama jiru:
An. Atoomota keessaa tokko elektiroonota lama qabaachuu qaba, yeroo baay’ee elektiroonota lamaan kophaa ta’an qabaachuu qaba.
Fakkeenyonni molakiyuulota akkasii H2 O, NH3 , fi H2 S ni argamu.

ii. Atoomiin inni biraan elektiroonota lama fudhachuuf qola vaalaansii isaa keessatti bakka duwwaa
qabaachuu qaba. Fakkeenyonni molakiyuulota akkasii BF3 , AlCl3 , fi H+ ni argamu.
Lamaan elektiroonota vaalansii hidhoodhaaf Qoodinsa elektiroonota vaalansii atoomii 1

irraa dhufan
argaman
Atoomii 1.1 Atoomii 2ffaa Molekyulii koovaaleentii

(Arjooma elektiroonii) . (Fudhataa elektiroonii) . (Hidha koovaaleentii qindeessaa) .
Fakkii 5.13 Diyaagirama atoomii kan uumamuu hidhoo koovaaleentii qindeessaa atoomota 1 fi 2 gidduutti
agarsiisu.
164. 164.
Mee walnyaatinsa BF3 fi NH3 gidduu jiru ilaali . Akkuma kanaan dura ilaalle, boorooniin elementoota gareeIII keessaa
tokko yoo ta’u, isaanis seera okteetii osoo hin guutin kan danda’amu ta’a.lakkoofsi elektiroonota vaalaansii booroonii
6 qofa.Kanaaf, boorooniin bakka BF3 keessatti , elektiroonota dabalataa lama qola vaalaansii isaa keessatti
qabachuuf qaba. Gama biraatiin, NH3 keessatti , naayitiroojiiniin hasalonepairelectron.Boorantrifluoride tasgabbaa’aa

ta’us, salphaatti ammooniya waliin walitti hidhamiinsa uuma. Walnyaatinsi kun kan raawwatamu haala naayitiroojiiniin
lamaan elektiroonota isaa gara booroonitti qooduun akka armaan gadiitti hidhoo koovaaleentii qindeessaa
uumuudhaan. Haala kana keessatti booroonii fi naayitiroojiiniin lamaan isaanii iyyuu elektiroonota naayitiroojiinii
waliin qaban qooddatu.
Fakkeenyi lammaffaan hidhoo koovaaleentii qindeessaa uumamuu ayoon amooniyeemii ayoon haayidiroojiinii (H+)
fi ammooniyaa (NH3 ) irraati. Ayoon haayidiroojiinii elektiroonota vaaleensii isaa irratti hin qabu, elektirooniksii guutuuf
elektiroonota lama keessummeessuu danda’a
configurationofthenoblegaselementhelium.Amooniyaan ayoonota haayidiroojiiniitti elektiroonii lama lama qofa ta’ee

akka armaan gadiitti hidhoo koovaaleentii qindeessaa uuma.
Fakkeenyi sadaffaan uumamuu Al2 Cl6 ti . Hidhni aluminiyeemii kilooraayidii (AlCl3 ) keessatti argamu bu’uuraan
koovaaleentii dha.Atoomiin(Al) tokkoon tokkoon qola elektiroonii vaalaansii lama irratti hanqina kan qabu yoo ta’u,
kilooriiniin (Cl) immoo lamaan kophaa ta’e qaba. Aluminium garee AlCl3 itti aanu irratti atoomii Cl waliin hidhoo
koovaaleentii qindeessaa uuma . Tokkoon tokkoon atoomota aluminiyeemii lamaa akkuma kana godhanitti,
aluminiyeemii kilooraayidii molakiyuulii daayimeerii koovaaleentii foormulaa Al2 Cl6 qabuudha .
Amaloonni hidhoo koovaaleentii qindeessaa kanneen hidhoo koovaaleentii idilee irraa adda ta’uu baatus
(elektiroononni hundi maddi isaanii maal iyyuu yoo ta’e walfakkaata waan ta’aniif), addaan baafamuun kun
elektiroonota vaalaansii hordofuuf faayidaa qaba.
Shaakala 5.9
1. Foormulaa Luwiis fayyadamuun uumamuu kaarboon monoksaayidii (CO) agarsiisi.
2. Uumama ayoon haayidirooniyeemii (H3 O+) ibsi.
165 irratti
5.3.5 Amaloota Waliigalaa Kompaawundoota Koovaaleentii

ÿ amaloota waliigalaa kompaawundoota koovaaleentii ni ibsu;
ÿ amaloota saamuda kompaawundoota koovaaleentii kennaman qorachuu.

Qabxiilee marii kee daree hafeef dhiheessi, yeroo barsiisaan kee gaafatu.
1. Bishaan molakiyuulii koovaaleentii fi soogidda minjaalaa kompaawundii
ayoonii ilaali. Haala, qabxii baqinaa, qabxii bullaa’iinsaa fi dabarsuu

humna elektirikiitiin wal bira qabi ilaali.
2. Walbira qabamee ilaalamuu armaan olii irratti hundaa’uun waa’ee

kompaawundoota koovaaleentii amaloota waliigalaa akkamii yaada
Gocha 5.10 kennuu dandeessa?
Kutaalee darban keessatti kompaawundootni koovaaleentii akka uumaman elektiroonota atoomota lama gidduutti
qooduudhaan akka ta’e ilaalleerra. Isaanis kompaawundoota ayoonii wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu amaloota
fiizikaalaa fi keemikaalaa adda addaa qabu. Kutaa kana keessatti waa’ee amaloota waliigalaa kompaawundoota
koovaaleentii ilaalla.
Amaloota Fiizikaalaa Kompaawundoota Koovaaleentii

Kompaawundootni koovaaleentii molakiyuulota addaan ba’anii fi of danda’anii wal irraa jiraachuu danda’an uumu.
Kanaafuu, amaloonni fiizikaalaa molakiyuulota koovaaleentii maalummaa walnyaatinsa molakiyuulota biroo wajjin qaban
irratti baay’ee hundaa’a (humnoota molakiyuulota gidduu kanneen kutaa 11ffaa keessatti ilaalaman). Maalummaa
walnyaatinsa molakiyuulota gidduu kanaa irratti hundaa’uun kompaawundootni koovaaleentii amaloota armaan gadii
qabu.
qeenxee. Teempireechara kutaa keessatti kompaawundootni koovaaleentii baay’een isaanii gaazota ykn
dhangala’oo dha. Kompaawundootni koovaaleentii tokko tokko jajjaboo lallaafaa dha. Humni molakiyuulota gidduu
molakiyuulota koovaaleentii irra caalaan gidduu jiru humna vaan der Waal dadhabaa yoo ta’u kutaa 11ffaa keessatti ni ilaalama.
b. Kompaawundootni koovaaleentii baay’een isaanii qabxii baqinaa fi bullaa’iinsa gadi aanaa qabu. Qabxiin
baqinaa fi boba’iinsa wantootaa humnoota molakiyuulota gidduu molakiyuulota koovaaleentii gidduu jiran irrattis
hirkata. Daayimandii kanaan ala. Qabxiin baqinaa isaa baay’ee ol’aanaadha (gara 4027 °C).
c. Kompaawundootni koovaaleentii baay’een isaanii dabarsoo elektirikii gadhee dha. Kunis bifa furmaataa ykn
haala baqfameen ayoonota uumuu waan hin dandeenyeef. Giraafaayitiin, alootrooppii kaarboonii, hidhoo
koovaaleentii kan qabuu fi kondaaktirii gaarii waan ta’eef kanaan ala dha.
Kompaawundootni koovaaleentii tokko tokko kan akka HCl kanneen furmaata bishaanii keessatti ayoonisa ta’an
akkasumas dabarsoo elektirikii gaarii dha.
d. Kompaawundootni koovaaleentii baay’een isaanii furdaa poolaarii hin taane keessatti kan bulbulaman yoo ta’u, bulbulaa
poolaarii akka bishaanii keessatti kan hin bulbulamne dha. Sababni kana duuba jiru kompaawundoota koovaaleentii irra caalaan isaaniiti
166. 166.
yookaan poolaarii hin taane yookaan poolaara giddu galeessaa ta’u. Bishaan furdaa poolaarii olaanaa ta’ee fi
molakiyuulota koovaaleentii poolaarii hin taane ykn poolaarii giddu galeessaa bulbulamuu hin danda’u.
Kompaawundootni koovaaleentii poolaarii muraasni garuu furdaa poolaarii kan akka meetaanoolii fi etaanoolii
keessatti ni bulbulamu. Prinsippiin “akka akka bulbula” jedhu bulbulamuu wantootaa keessatti hojjeta.
e. Walnyaatinsi kompaawundoota koovaaleentii kan kompaawundoota ayoonii wajjin wal bira qabamee yoo
ilaalamu suuta jedha. Kunis kan ta’eef walnyaatinsa keemikaalaa keessatti hidhoo cabsuun kan hidhoo
koovaaleentii cabsuun anniisaa olaanaa barbaadu jiraachuu isaati. Walnyaatinsa kompaawundoota ayoonii
keessatti, bulbulamuun kompaawundoota ayoonii ayoonota salphaatti gadhiisa.
Kanaaf, deebii saffisaan ni uuma.
f. Isaanis dhangala’aa gadi aanaa qabu. Jiraachuun kompaawundii koovaaleentii haala dhangala’aa yookiin gaazii
keessatti baay’inni molakiyuulotaa yuunitii ulfaatina tokkoo akka xiqqaatu taasisa, kanaanis gara dhangala’aa
gadi aanaatti nama geessa.
Shaakala 5.10
1. Amaloota kompaawundoota koovaaleentii ibsi.
2. Amaloota kompaawundoota koovaaleentii kompaawundoota ayoonii wajjin walbira qabi.
Humnoonni molakiyuulota gidduu fi hariiroon isaan haalawwan maatirii wajjin qaban kutaa 11ffaa keessatti ni ilaalama.
5.4 Hidhamiinsa Sibiilaa Kutaalee darban
keessatti waa’ee gosoota hidhoo lamaan ayoonii fi koovaaleentii jedhamuun beekaman ilaalleerra. Hidhni koovaaleentii
qindeessaa hidhoo koovaaleentii yoo ta’u akkaataan itti uumamu garuu adda. Isaan kun garuu gosoota atoomonni
hidhoo uumuu danda’an qofa miti.
Hidhni gosa sadaffaan atoomota sibiilaa gidduutti uumamu jira. Hidhni kun gosoota hidhoo biroo irraa adda ta’ee
atoomota elementii tokkoo gidduutti qofa uuma. Kanaafuu, kutaan kun uumamuu hidhoo sibiilaa fi amaloota isaa ilaala.
5.4.1 Uumama Hidhoo Sibiilaa
Xumura kutaa kanaa irratti waa’ee uumamuu hidhoo sibiilaa irratti mari’achuu ni dandeessu.

Qabxiilee marii kee daree hafeef dhiheessi, yeroo barsiisaan kee gaafatu.
1. Waa'ee molakiyuulota sibiilaa dhageessanii beektuu? Maalif?

2. Atoomonni sibiilaa walfakkaatan ykn adda ta’an lama molakiyuulii
uumuu danda’uu?
Gocha 5.11
167. 167
Atoomiin sibiilaa akka waliigalaatti qola vaalaansii isaa keessatti elektiroonota 1, 2 ykn 3 qaba. Elektiroonota kana
salphaatti dhabee adeemsa walnyaatinsa keemikaalaa keessatti tasgabbii argachuu danda’a. Kanaaf sibiilonni
uumamaan elektiroopoozaatiivii olaanaa qabu. Elektiroononni sibiilichaan badan kun elektiroonota bilisaa jedhamu.
Hidhni sibiilaa atoomota sibiilaa walfakkaataa gidduutti uuma. Fooliin aluminiyeemii fi sibiilli sibiila diimaa
fakkeenya gaarii bakka walitti hidhamiinsa sibiilaa gochaan arguu dandeessudha.
Sibiilli soodiyemii qindaa’ina elektirooniksii qaba2,8,1.Atoomonni soodiyemii walitti dhufan, elektirooniin qola alaa
atoomii soodiyemii tokkoo keessa jiru elektiroonii vaalaansii walqixaa qola atoomii ollaa isa alaa irratti argamu
waliin bakka qooddata, kunis haala hidhni koovaaleentii uumamu waliin wal fakkaata. Garaagarummaan hidhoo
koovaaleentii fi hidhoo sibiilaa atoomota soodiyemii keessatti jiru garuu tokkoon tokkoon atoomii soodiyemii
atoomota soodiyemii biroo saddeettiin tuqamaa kan jiru yoo ta’u, qoodinsi atoomota saddeet biroo hunda irratti
atoomii giddugaleessaa fi qola isa alaa gidduutti kan uumamu ta’uu isaati. Tokkoon tokkoon atoomota saddeet
kanaa dabaree isaaniitiin atoomota soodiyemii saddeet tuqamaa jiru, isaanis dabaree isaaniitiin atoomota
saddeetiin tuqamuu fi kkf fi kkf, hanga atoomonni tuuta soodiyemii sana keessa jiran hundi fudhatamanitti. Qolli
alaa atoomota soodiyemii hunda irratti argaman hundi wal-irra bu’uun qola molakiyuulaa baay’ee guddaa ta’ee fi
ibsaa sibiilaa irratti diriiru argatu.
Elektiroononni bilisaan qola molakiyuulaa isa alaa kana keessa socho’u, kanaaf tokkoon tokkoon elektiroonii
atoomii warra isaa irraa adda ba’a. Elektiroononni kunneen bakka biraa (delocalized) akka ta’an himama. Sibiilli
kun humnoota harkisaa cimaa niwukilasii pozaatiivii fi elektiroonota bakka hin jirre gidduu jiruun walitti qabama
(Fakkii 5.14).
Fakkii 5.14 Hidhamiinsa sibiilaa: Moodeela Galaana Elektiroonii: Niwukilasii atoomikaa pozaatiivii (geengoowwan
burtukaanaa) galaana elektiroonota bakka hin jirre (geengoowwan keelloo xixiqqoo) tiin marfaman.
Gosti hidhoo sibiilaa akkasii yeroo tokko tokko “tarree ayoonota pozaatiivii galaana elektiroonotaa keessatti”
jedhamee ibsama . Tokkoon tokkoon wiirtuu pozaatiivii diyaagiraamii keessatti elektiroonii alaa irraa kan hafe
atoomii hafe hunda bakka bu’a, garuu elektirooniin sun guutummaatti atoomota irraa hin baane. Kana booda
atoomii murtaa'e tokkotti maxxanuu dhiisuu danda'a, garuu ammallee caasaa keessa jira. Kanaafuu sibiilli
soodiyemii Na+ osoo hin taane Na jedhamee barreeffama .
Rakkoo: Hidhamiinsa sibiilaa maagniziyemii keessatti argamu irratti mari’adhaatii maaliif akka inni sibiilli
soodiyemii caalaa qabxii baqinaa ol’aanaa qabu ibsi.
168. 168.
Tooftaa: Maagniziyeemiin maaliif qabxii baqinaa (650°C) soodiyemii (97.79°C) caalaa akka qabu ibsuuf moodeela
galaana elektiroonotaa fayyadami.
Furmaata
Maagniziyeemiin qindaa’ina elektirooniksii qaba2,8,2.Elektirooniin vaaleensii lamaan isaanii bakka hin bu’an, kanaaf
“galaanni” dhangala’aa elektiroonii kan soodiyemii keessatti qabu dachaa lama qaba.
“Ayoononni” hafanilleen chaarjii dachaa lama waan qabaniif “ayoonota” fi “galaana” gidduutti hawwataan baay’ee fi
cimaan ni jiraata. Tokkoon tokkoon atoomii maagniziyeemii niwukilasii keessatti pirootonii 12 kan qabu yoo ta’u, kan
soodiyemii 11. Maagniziyeemii fi soodiyemii lamaan keessatti, niwukilaasiin elektiroonota bakka hin jirre irraa lakkoofsa
walfakkaatu (10) elektiroonota qola keessaa (2 + 8) keessatti argamaniin ni sakatta’ama. Kana jechuun niwukilasii
soodiyemii niwukilasii 1+ qofa qabu caalaa niwukilasii maagniziyeemii 2+ irraa harkifamni cimaan ni jiraata.
Kanaafuu, maagniziyemii keessatti elektiroononni bakka hin jirre baay’inaan ni jiraatu kunis niwukilasii maagniziyeemiin
hawwata guddaa fida. Raadiyaasiin atoomota maagniziyemii xiqqaa ta’uun isaanii niwukilasii maagniziyeemiitti waan
dhihoo ta’aniif, hawwata elektiroonota bakka hin jirre soodiyemii caalaa cimaa ta’e fida. Tokkoon tokkoon atoomii
maagniziyeemiis soodiyemii (saddeet) caalaa ollaa dhiyoo baay’ee (kudha lama) qaba. Kanaafuu, wantootni kun
cimina hidhoo sibiilaa maagniziyeemii keessatti argamu daran ni dabalu.
Sibiilonni ce’umsaa keessumaa qabxii baqinaa fi qabxii bullaa’iinsa ol’aanaa qabaachuu barbaadu. Sababni isaas
elektiroonota vaalaansii baay’ee delocalization keessatti hirmaachisuu waan danda’aniif. Elektiroononni baay’inaan
hirmaatan hawwattoonni ciccimoo ta’uu barbaadu.
Shaakala 5.11
1. Hidhoo meetaalikii ibsi.
2. Hidhoo sibiilaa sibiilaa aluminiyeemii keessatti argamu irratti mari’adhaa. (Yaadachiisa: atoomiin
aluminiyeemii tokko atoomota 12n ni marfama).
3. Cimina sibiilaa sibiilota maagniziyeemii fi aluminiyeemii gidduu jiru walbira qabuu.
Deebii kee mirkaneessi.
4. Moodeela galaana elektiroonii sibiilaa maagniziyeemii kaasi.
5.4.2 Amaloota Hidhoo Sibiilaa
Xumura kutaa kanaa irratti ÿ dabarsuu elektirikii fi ho’aa

sibiilota sibiilota waliin walqabatee ibsuu ni dandeessa
walitti
hidhamiinsa;ÿ hidhata sibiilaa agarsiisuuf moodeela hojjechuu.
169 irratti

mari'adhaa. Qabxiilee marii kee dareedhaaf dhiheessi.
1. Wantoota armaan gadii keessaa kamtu humna elektirikii

geesseera? Huccuu goggogaa, pilaastikii, muka
goggogaa, sibiilaa.
2. Wantoota gaaffii lakkoofsa 1 jalatti tarreeffaman keessaa
sababni wanti tokko malee hundi isaanii humna ibsaa
hin dabarsine maali?
3. Wantoota gaaffii lakkoofsa 1 jalatti caqafaman keessaa
Gocha 5.12 isa kamtu ulfaataadha? Maalif?
Sibiilonni amaloota adda ta’an kan akka dandeettii elektirikii fi ho’a dabarsuu qabu. Sibiilonni
amaloota hedduu biroo kan qaban yoo ta’u kunis kutaa 10ffaatti kan ilaalamu ta’a.
Dabarsummaa: Elektiroononni sibiilota keessa jiran “ayoonota” chaarjii pozaatiivii qaban gidduutti
bilisa waan ta’aniif. Elektiroonota madda alaa irraa gara sibiilaa fiixee tokkoon (fakkii 5.15)
dhiibuun elektiroonota bilisaa sibiilli keessa sochoosuu fi fiixee isa kaanii irratti saffisa
walfakkaatuun ba’a. Sochiin chaarjii akkasii dabarsuu jedhamuun beekama. Elektiroononni
bilisaan socho’an kun chaarjii elektirikii akkasumas ho’a caasaa sibiilaa keessa dabarsu.
Bilisummaan elektiroonota vaalaansii kun sibiilota keessattis dabarsuu ho’aa olaanaa ta’eef
sababa ta’a.
Dha-
+ +
+ + +
Dha- + Dha-
+
+ + e- +
Dha-
+ Dha- +
+ + Dha- +
Dha-
+ Dha-
+ Dha-
+ + +
+
Dha-
+
Dha-
Fakkii 5.15 “elektiroononni galaanaa”(geengoowwan halluu diimaa xixiqqoo)waa’ee kiristallii ayoonota sibiilaa
pozaatiivii(geengoowwan diimaa gurguddoo ta’an) yaa’uuf bilisa ta’u.Elektirooniin yaa’u kun yeroo dirree
elektirikii (fkn, baatirii) jijjiirraa elektirikii dabarsuu danda’u.
170 irratti
Shaakala 5.12
1. Amaloota sibiilotaa tarreessi.
2. Wantoonni sadan cimina sibiilaa murteessan maali
hidhaa?
3. Sibiilonni kanneen .
sibiilota?
Jechoota Ijoo
ÿ Aniyaanii ÿ ÿ Elektirooneegaatiivii ÿ ÿ Hidhoo dachaa ÿ
Anoodii Homonuclear Gaazota kabajamoo ÿ
ÿ Poolaarii hidhoo ÿ Heeterooniyuukilarii Elektiroonii hidhoo hin qabne
ÿ Qabxii boba’aa ÿ Dhangala’oo hin makamne ÿ Molakiyuulii poolaarii hin taane
ÿ Kaatiyoon ÿ Ayoonii ÿ Seera okteet
ÿ Kaatodii ÿ ÿ Hidhoo ayoonii ÿ Molakiyuulii poolaarii
Hidhoo keemikaalaa ÿ Kompaawundii ayoonii ÿ ÿ Molakiyuulii pooliyaatoomii
ÿ Dabarsummaa Ayoonisaayizeeshinii ÿ Ayoon pooliyaatoomii
ÿ Hidhoo koovaaleentii ÿ Annisaa ayoonisaayizeeshinii ÿ Hidhoo tokko ÿ
ÿ Molakiyuulii koovaaleentii ÿ Foormulaa Luwiis Hidhoo sadii ÿ
ÿ Hidhoo koovaaleentii qindeessuu ÿ Elektiroonii lamaan kophaa ta’e Elektiroonii hin qoodamin
ÿ Molakiyuulii diyaatoomii ÿ Qabxii baqinaa
ÿ Foormulaa tuqaa ÿ Hidhoo sibiilaa
ÿ Hidhaa dachaa ÿ Ayoon monoatoomii
Cuunfaa Kutaa
Yuunitii kana keessatti walqabsiisni elektiroonotaa fi amaloonni elementoota uumamuu hidhoo keemikaalaa
keessatti gadi fageenyaan mari’atameera. Elementiiwwan sababa elektiroonota isaaniitiin walirraa adda
baafamuu danda’u. Sababni isaas tokkoon tokkoon elementii lakkoofsa adda ta’e qaba
kan elektiroonotaa yoo ta’e, kunis amaloota keemikaalaa isaanii akkasumas hamma walnyaatinsa isaanii
murteessa. Hidhamiinsa keemikaalaa keessatti elektiroonota vaalaansii qofatu hirmaata.
Elementiiwwan muraasa malee atoomonni elementoota irra caalaan isaanii amala amala walitti makamuu fi
molakiyuulota ykn kompaawundoota uumuu qabu. Atoomonni molakiyuulota uumuu humnoota harkisaatiin
walitti qabamu. Kanaafuu, hidhni keemikaalaa humna atoomota walitti qabee molakiyuulota ykn
kompaawundoota uumuudha.
Seerri okteetii akka jedhutti atoomonni kompaawundoota karaa elektiroonota vaaleensii saddeet,fi kanaanis
qindaa’ina elektiroonii gaazii anoablee isaaniif kennun uumuu akka barbaadan ibsa.Mosteelements baay’een
seera okteetii hidhoo keemikaalaa keessatti hordofu, kana jechuun anelement tasgabbaa’aa ta’uuf
elektiroonota vaaleensii saddeet qabaachuu qabu, akkasumas sirriitti guutinsa vaaleensii ulfina qabu.
171 irratti
Adeemsa uumamuu hidhoo keemikaalaa keessatti atoomonni elektiroonota vaalaansii qooddachuu, hiikuu ykn
argachuudhaan okteeti argatu. Sibiilonni elektiroonota vaalaansii isaanii hunda dhabuu kan barbaadan yoo ta’u,
sibiilonni hin taane ammoo elektiroonota vaalaansii isaanii tokko tokko argatu ykn qooddatu.
Atoomiin ykn molakiyuuliin chaarjii qulqulluu qabu kamiyyuu, pozaatiivii yookiin negaatiivii, ayoon jedhamuun beekama.
Chaarjiin elektirikii qulqulluun ayoon tokkoo akka armaan gadiitti shallagama:
Chaarjii elektirikii qulqulluu = baay’ina pirootonotaa – baay’ina elektiroonotaa
Aniyoononni atoomota ykn garee atoomotaa chaarjii elektirikii negaatiivii qulqulluu qaban yoo ta’an kaatiyoononni
ammoo atoomota ykn garee atoomotaa chaarjii elektirikii qulqulluu pozaatiivii qabanidha. Ayoononni
ayoonisaayizeeshiniin uumamuu danda’u , kunis adeemsa atoomiin niwutraala tokko elektiroonota vaalaansii isaa
dhabuu ykn argachuudha.
Hidhni sababa humna elektiroo-istaatikiitiin ayoonota chaarjii faallaa qaban lamaatiin uumamu hidhoo ayoonii
jedhamuun beekama. Adeemsi hidhoo akkasii uumuu hidhoo ayoonii jedhama. Akka seera waliigalaa tokkootti, hidhni
ayoonii elementoota sibiilaa fi sibiilaa hin taane gidduutti uuma.
Mallattoo Luwiis atoomii tokkoof mallattoon keemikaalaa elementii elektiroonota vaalaansii isaanii waliin akka
tuqaawwan isa marsee jiranitti bakka bu’a. Foormulaan tuqaa Luwiis diyaagiraamii atoomikaa fayyadamuun bakka
bu’uun ni danda’ama.
Amaloonni kompaawundoota ayoonii hidhoo ayoonii keessatti kaatiyoononni fi aniyaanonni hammam ciminaan wal
harkisan irratti hundaa’a. Kompaawundootni ayoonii kiristaalota uumu, qabxii baqinaa fi bullaa’iinsa olaanaa kan
qaban, jajjaboo fi cabbii kan qaban, furdaa poolaarii keessatti kan bulbulaman, bishaan keessatti yookiin haala baqfame
keessatti yeroo bulbulaman elektirikii kan dabarsan yoo ta’u, dhangala’aa olaanaa kan qabani dha.
Hidhni koovaaleentii kan uumamu yeroo atoomonni lama lamaan elektiroonii tokkoo fi isaa ol qooddatan dha. Baay’ina
lamaan elektiroonota qooddannaa irratti hundaa’uun, hidhoowwan koovaaleentii uumaman sadiitti ramadamuu danda’u:
ÿ Hidhoo tokko: lamaan elektiroonota tokko qooddata ÿ Hidhni

dachaa: lamaan elektiroonota qooddatu fi ÿ Hidhoo sadii: lamaan
elektiroonota sadii qooddata
Moleekiyuulii heeterooniyuukilarii akka HF keessatti, lamaan elektiroonii waliinii atoomota lamaan gidduu jiru gara
filooriinitti caalaatti buqqa’a, erga elektiroonii negaatiivii filooriiniin kan haayidiroojiinii caalaa baay’ee guddaa waan
ta’eef. Hidhni koovaaleentii bu’aa kanaa hidhoo koovaaleentii poolaarii ti.
Molekulichi molakiyuulii poolaarii jedhamee waama.
Hidhni ayoonii kan uumamu garaagarummaan elektiroonegaatiivii atoomota hidhoo lamaan gidduu jiru 2.0 fi isaa ol
yoo ta’edha. Hidhni koovaaleentii poolaarii kan uumamu yeroo garaagarummaan elektiroonegaatiivii atoomota gidduu
jiru 0.5-2.0 gidduutti argamudha.
Hidhni koovaaleentii qindaa’aa ykn yeroo tokko tokko hidhoo koovaaleentii jedhamuun kan beekamu hidhoo
koovaaleentii yoo ta’u, lamaan elektiroonii atoomota hidhata qaban keessaa tokko qofaan kan kennamu ta’us erga
hidhoo uumamee booda atoomota lamaan waliin kan qooddatani dha. Hidhni koovaaleentii qindeessaa erga uumamee booda, ni
172 irratti
ka’umsa elektiroonotaa adda baasuun hin danda’amu.
Maalummaa walnyaatinsa molakiyuulota gidduu irratti hundaa’uun kompaawundootni koovaaleentii gaazota

yookiin dhangala’oo, qabxiin baqinaa fi bullaa’uu gadi aanaa, dabarsoo elektirikii gadhee, furdaa poolaarii hin taane keessatti kan
bulbulamuu fi bulbula poolaarii keessatti kan hin bulbulamne, kompaawundoota ayoonii caalaa walnyaatinsa xiqqaa kan qaban, fi
dhangala’aa gadi aanaa kan qaban.
Hidhni sibiilaa atoomota sibiilaa walfakkaataa gidduutti uuma. Hidhamiinsa sibiilaa keessatti sibiilli humnoota harkisaa cimaa
wiirtuu pozaatiivii fi elektiroonota vaalaansii delocalized sibiilichaa gidduu jiruun walitti qabama. Sibiilonni amaloota adda ta’an
hedduu qabu, kanneen akka dandeettii humna elektirikii fi ho’a dabarsuu.

Gaaffiiwwan armaan gadiitif deebii sirrii filadhu.
1. Kanneen armaan gadii keessaa hidhoo ayoonii kan hin qabne isa kami? qeenxee.
Salfar daayi’oksaayidii c. Siiliikoonii daayi’oksaayidii
b. Sodiyeem oksaayidii d. Oksaayidii meetii

2. Wantoonni moodeela hidhoo isaa keessatti ayoonota qaban kamfa’i?
qeenxee. Sibiila diimaa c. Oksaayidii sibiila diimaa
b. Kaarboon daayi’oksaayidii d. Kaarboonii
3. Kanneen armaan gadii keessaa kompaawundii ayoonii isa kami

qeenxee. HCl
c. CO2
b. NaCl d. HBr
4. Molekuloota armaan gadii keessaa kamtu seera okteetii hin hordofne?
qeenxee. CH4 c. BCl3

b. CCl4 d. CO2
5. Kompaawundoota armaan gadii keessaa elektiroonota lamaan kophaa ta’an kan hin qabne isa kami?
c. HF
Icha. H2O _ .
b. NH3 d. CCl4

Himoonni armaan gadii dhugaa moo soba ta’uu isaanii himaa.
6. Seerri Okteetii elementiin tokko a keessatti elektiroonota vaalaansii saddeet qabaachuu akka qabu ibsa
bondorsirritti guutupitsvalenceshell.
7. Elementiiwwan tarree sadaffaa fi sanaa ol jiran hedduun kompaawundoota atoomiin giddugaleessaa elektiroonota saddeet
ol ta’aniin marfame uumuun isaanii ilaalameera.
8. Kompaawundii ayoonii kan agarsiisu chaarjii negaatiivii qulqulluu isaa battaluma caasaa keemikaalaa atoomii/molakiyuulichaa
booda superscriptiin barreessuudhaani.

9. 9. .
Ayoononni ayoonisaayizeeshiniin uumamuu danda’u, kunis adeemsa atoomiin niwutraala ta’e elektiroonota dhabuu
ykn argachuudha.
10. Akka seera waliigalaa tokkootti, hidhni ayoonii elementoota sibiilaa hin taane gidduutti uuma.
11. Hidhni ayoonii kan uumamu garaagarummaan elektiroonegaatiivii atoomota hidhoo lamaan gidduu jiru 2.0 gadi yoo
ta’edha.
173 irratti
12. Amaloonni kompaawundoota koovaaleentii hammam ciminaan pozaatiivii fi

ayoononni negaatiivii wal harkisu, hidhoo koovaaleentii keessatti.
13. Kompaawundootni ayoonii irra caalaan isaanii jajjaboo kiristallinaati.
14. Humni harkisaa elektiroo-istaatikii cimaa ayoonota pozaatiivii fi negaatiivii kompaawundoota ayoonii keessatti
argaman adda baasuuf anniisaan ho’aa guddaan barbaachisa.
15. Lakkoofsi hidhoo atoomiin tokko uumuu danda’u yeroo baay’ee tilmaamuun ni danda’ama
baay’ina elektiroonota okteetii tokko bira ga’uuf barbaachisan.
16. Hidhni koovaaleentii poolaarii hin taane kan uumamu garaagarummaan elektiroonegaatiivii atoomota gidduu jiru
0.5-2.0 gidduutti yoo ta’edha.
17. Hidhni koovaaleentii erga uumamee booda ka’umsa kan
elektiroonota.
Bakka duwwaa guuti.

18. Atoomonni seera okteettii karaa lamatu jira. Karaan tokko elektiroonota vaalaansii isaanii atoomota biroo wajjin
_______________ . ta’a. Karaan lammataa immoo
elektiroonota vaalaansii atoomii tokko irraa gara atoomii biraatti _______________ dhaan.
19. Elektiroonota vaalaansii dhabuu, argachuu ykn qooduun yeroo hunda kan deemudha
n_____________.
20. Atoomota kan ____________ . elektiroonota vaalaansii isaanii hunda dhabuu barbaadu, isaanis ni ba’u
isaan sadarkaa anniisaa ijoo itti aanu isa gadi aanaa irraa okteetii tokkoon.
21. Atoomiin yookiin molakiyuulii chaarjii qulqulluu qabu kamiyyuu, pozaatiivii yookiin negaatiivii, jedhamuun beekama
______________.
22. Hidhni sababa humna elektiroo-istaatikiitiin ayoonota chaarjii faallaa qaban lamaatiin uumamu
jedhamuun beekama ______________.
23. Keessatti ______________ . atoomii tokkoof mallattoon keemikaalaa elementichaa
kan barreeffame yoo ta’u, elektiroononni vaalaansii akka tuqaawwan isa marsee jiranitti bakka bu’u.
24. Bulbulaan poolaarii kompaawundoota poolaarii yoo bulbulan bulbulamtoonni poolaarii hin taane ammoo
kompaawundoota poolaarii hin taane ni bulbula. Kunis yeroo baay’ee ____________.
25. Hidhoonni elektiroonii lama tokkoo ol qooddatan 26 jedhamu. _______________.
______________ .
atoomota walfakkaatan gidduutti ykn atoomota adda addaa gidduutti uumamu
kan garaagarummaan elektiroonii negaatiiviin isaanii tiraansifeeroofelektirooniin ayoonota akka uumuuf gahaa
hin taane.
27. Atoomota elementii tokkoo, kanneen elektiroonegaatiivii walfakkaataa qaban qofatu ta’uu danda’a
kan itti dabalame a ______________ .
hidhaa.
28. Amalli hidhoo koovaaleentii poolaarii hin taane hidhoo koovaaleentii poolaarii irraa adda baasuuf nu gargaaru 29.
Molekuloonni hidhoo __________________.
koovaaleentii keessatti elektiroonota walqixa yeroo qooddatan, chaarjiin elektirikii qulqulluun molakiyuulii qaxxaamuree
hin jiru. Gosti molakiyuulii koovaaleentii akkasii molakiyuulii beekamaadha.
akka _____________ .
30. A ________________ . hidhoo koovaaleentii yoo ta’u, lamaan elektiroonii atoomota hidhata qaban
keessaa tokko qofaan kan kennamu ta’us erga hidhni uumamee booda atoomota lamaan waliin kan qoodamudha.
174 irratti
Kutaa III: Gaaffiiwwan Sadarkaa Qormaataa

31. Hidhni keemikaalaa gosa meeqatu jira? Isaan maali?
32. Bulbulaa tokko kan kompaawundootni ayoonii irra caalaan itti bulbulaman maqaa dhahi.
33. Kompaawundootni ayoonii haala kamiin elektirikii dabarsu?
34. Kompaawundootni koovaaleentii poolaarii hin taane maaliif elektirikii hin dabarsan?
35. Tokkoon tokkoon kompaawundoota armaan gadii keessatti gosti hidhoo keemikaalaa akkamii argama?
qeenxee. Pootaasiyeemii kilooraayidii g. Meetiin h.
b. Kaarboon daayi’oksaayidii Sodiyeem kilooraayidii
c. Haayidroojiinii kilooraayidii An. Amooniyaa

d. Bishaan j. Foosfarasii pentaakilooraayidii
e. Maagniziyeem oksaayidii k. Salfarii heksaakilooraayidii
f. Kaalsiyeemiifilooraayidii
36. Gosa furdaa akkamii keessatti a) kompaawundootni poolaarii fi b) kompaawundootni poolaarii hin taane
diigamuu?
37. Molekuloonni atoomota caalaa maaliif tasgabbaa’oo ta’u?
38. Ulaagaaleen hidhni koovaaleentii poolaarii yookiin poolaarii hin taane ta’u maal fa’a?
39. Chaarjiin gartokkee pozaatiivii fi negaatiivii maaliif poolaara keessatti guddatu
molakiyuulii koovaaleentii?
40. Hidhni koovaaleentii qindeessaa maali?
41. Hiika)kompaawundii poolaarkoovaaleentiifib)kompaawundii poolaarkoovaaleentii hin taane.
42. Fakkeenyota uumamni hidhoo koovaaleentii qindeessaa itti raawwatamu tokko tokko kenni.
43. Foormulaawwan tuqaa Luwiis uumamuu hidhoo kompaawundoota armaan gadii keessatti kaasi.
qeenxee. NaCl
d. O2 g. NH3
b. CaF2 ta'aniiru. N2 h. CH4
f.
c. H2 H2O _ .
44. Wantoonni uumamuu hidhoo koovaaleentii fi ayoonii maal fa’a

hidhaa?
45. Gaasonni kabajamoo maaliif walnyaatinsa keemikaalaa keessatti hin hirmaatan?

46. Gosti uumamuu hidhoo akkamii a) sibiilaa fi sibiilaa hin taane fi b) sibiilota hin taane lama gidduutti raawwatama?
47. Kompaawundootni ayoonii irra caalaan isaanii haala jabaa ta’een kan jiraatan yoo ta’u, kompaawundootni koovaaleentii irra
caalaan isaanii haala gaazii yookiin dhangala’aa keessa kan jiran maaliifi?
48. Maaliif dhangala’aan kompaawundoota ayoonii ol’aanaa fi kan kompaawundoota koovaaleentii gadi aanaa ta’e?
49. Qabxiin baqinaa fi boba’iinsa kompaawundoota ayoonii maaliif olka’aa ta’ee fi
kanneen kompaawundoota koovaaleentii gadi aanaa?
50. Kompaawundii koovaaleentii qulqulluun maaliif elektirikii hin dabarsan?

51. Kompaawundootni ayoonii maaliif bishaan keessatti bulbulamu?
52. Kompaawundootni koovaaleentii poolaarii bishaan keessatti maaliif ni bulbulamu?
53. Ayoonota armaan gadii keessatti gosoota hidhoo akkamiitu jira? a) ayoon amooniyeemii b) haayidirooniyeemii
ion?
175 irratti

G9 Chemistry STB 2023 Web

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

G9 Chemistry STB 2023 Web

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Machine Translated by Google

B Bonding (Bonding) jedhu

Sisaay Taaddasaa (Ph.D.)

Tegene Tesfaayee (Ph.D.) .

Tesfaayee Semela (Ph.D.) (Gulaalaa Kaarikulamii)

Kenenisa Beresa (MA) (Gulaalaa Afaanii)

Ahmed Awel (M.Sc.) (Gulaalaa qabiyyee) .

Abinet Tilahun (M.Sc.) jedhamuun beekama.

Konno B. Hirbaye (M.Sc.) jedhamu.

Legesse Adane (Ph.D.) (Reviewer)

Nega Gichile (B.Sc., MA) (Madaallii) .

Sefiw Melesse (M.Sc.) (Madaallii) .

Tolessa Mergo (B.Sc., M.Sc.) (Madaallii) .

Federal Democratic Republic of Ethiopia Hawassa University

Jalqaba Maxxanfame Eebila 2023 by the Federal Democratic Republic of Ethiopia,

GRAVITY GROUP IND LLC jedhamuun beekama

POBox jedhu Naannoo Industirii 13FFAA, Sharjah

UNITED ARAB EMIRATES AFAAN OROMOO

UnderM in istry of Barnootaa

Kontiraata lakk. MOE/GEQIP-E/LICB/G-01/23 irratti kan argamu

ISBN:978-9999 - -0 6- Afaan Oromoo fi Jechoota Dinqisiiso

1.3 Gahee Keemistirii Omishaa fi Hawaasa Keessatti Qabu 8

1.4 Some Common Chemical Industries in Ethiopia Unit Summary

Shaakala Irra Deebi’uu 16. 16.

Kutaa2: SAFARRAA FI MALA SAAYINSII 18. 18.

2.1 Safartuuwwanii fi Yuunitii Keemistirii Keessatti 2.2 Keemistirii 19. 19.

Shaakala Irra Deebi’uu 48. 48.

Kutaa 3: CAASAA ATOOMII 50. 50.

3.1 Guddina Seenaa Tiyoorii Atoomii Maatirii

3.2 Seerota Bu’uuraa Walnyaatinsa Keemikaalaa 56

Argannoowwan Subatoomii Bu’uuraa

Particles fi Niwukilasii Atoomii 69. 69.

3.5 Qabiyyee Atoomii fi Isootooppii 85

Cuunfaa Kutaa 101

Kutaa4: RAMADDII YEROO YEROO ELEMENTOOTA 109 irratti

4.1 Guddina Seenaa Ramaddii Yeroo Yeroo Elementiiwwan

4.2 Ramaddii Mendleev Elementiiwwan 113

4.3 Gabatee Yeroo Ammayyaa 116

Cuunfaa Kutaa 137. 137

Shaakala Irra Deebi’uu 138. 138.

Kutaa5: HIDHAA KEEMIKAALAA 140 irratti

Hidhamiinsa Ayoonikii 5.3 143. 143

Hidhamiinsa Koovaaleentii 5.4 154. 154.

Yuunitii Hidhamiinsa Sibiilaa 167. 167

Cuunfaa Shaakala 171 irratti

Irra Deebiin 173 irratti

KEEMISTRII FI BARBAACHISUMMAA ISAA

Yuunitii erga xumurtanii booda ni dandeessu

Keemistirii Kutaa 9ffaa

Garee godhachuun gaaffilee armaan gadii irratti mari’adhaa qabxiilee marii

Gocha Jalqabaa hafuura baafattu, ÿ bishaan

3. Meeshaalee wanti hundi irraa ijaarame beekuun barbaachisaadhaa?

1.1 Hiikaa fi Daangaa Keemistirii Kutaa kana keessatti gama keemistirii

1.1.1 Hiika Keemistirii

Keemistirii fi Barbaachisummaa Isaa

3. Soogidda minjaalaa fi sukkaara akkamitti adda baasuu dandeessu?

Maatiriin wanta fiizikaalaa, kan bakka qabatee fi heddummina boqonnaa qabudha.

Soogidda Salfarii Warqee Nahaasii

Fakkii 1.1 Wantoota naannoo keenya jiran.

Keemistirii Kutaa 9ffaa

1.1.2 Daangaa Keemistirii

Xumura kutaa kanaa irratti bal’ina keemistirii ibsuu ni dandeessa.

Barattoonni, garee sadii ykn afur uumuu. Gaaffiiwwan armaan gadii

1. Akkamitti qulqulleessita: huccuun kee yeroo xurii ta’u, mi’a nyaataa