Instant Download PDF College Physics Reasoning and Relationships 2nd Edition Nicholas Giordano Test Bank Full Chapter

College Physics Reasoning and
Relationships 2nd Edition Nicholas

Giordano Test Bank
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/college-physics-reasoning-and-relationships-2nd-editi
on-nicholas-giordano-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
College Physics Reasoning and Relationships 2nd Edition

Nicholas Giordano Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/college-physics-reasoning-and-
relationships-2nd-edition-nicholas-giordano-solutions-manual/
College Physics Strategic Approach with Mastering

Physics 2nd Edition Knight Test Bank
https://testbankfan.com/product/college-physics-strategic-
approach-with-mastering-physics-2nd-edition-knight-test-bank/
College Physics Strategic Approach 2nd Edition Knight

Test Bank
approach-2nd-edition-knight-test-bank/
College Physics Strategic Approach 2nd Edition Knight

Solutions Manual
approach-2nd-edition-knight-solutions-manual/
Intimate Relationships 2nd Edition Bradbury Test Bank
https://testbankfan.com/product/intimate-relationships-2nd-
edition-bradbury-test-bank/
College Physics 9th Edition Serway Test Bank
https://testbankfan.com/product/college-physics-9th-edition-
serway-test-bank/
serway-test-bank/
serway-test-bank/
College Physics 1st Edition Freedman Test Bank
https://testbankfan.com/product/college-physics-1st-edition-
freedman-test-bank/
Chapter 24: Geometrical Optics
MULTIPLE CHOICE
24.1 Ray (Geometrical) Optics
1. A line representing a wave front for a wave should be drawn:

a. from the source to the receiver.
b. from one crest to the preceding crest.
c. in the direction the wave is moving.
d. along one of the crests of the wave.
ANS: D PTS: 1 DIF: 1
24.2 Reflection from a Plane Mirror: The Law of Reflection
2. A ray of light strikes a thick sheet of glass (n = 1.5) at an angle of 39° with the normal. Find the angle
of the ray reflected off the glass surface with respect to the normal.
a. 56° c. 46°
b. 25° d. 39°
3. As the angle of incidence is decreased for a ray incident on a reflecting surface, the angle between the
incident and reflected rays ultimately approaches what value?
a. 90° c. 45°
b. 180° d. zero
4. Light from a 560-nm monochromatic source is incident upon the surface of fused quartz (n = 1.56) at
an angle of 30°. What is the angle of reflection from the surface?
a. 30° c. 60°
b. 75° d. 15°
ANS: A PTS: 1 DIF: 1
5. When viewing your image in a hand-held mirror, if you move the mirror away at a speed v, the image
appears to:
a. also move away at v. c. move away at 2v.
b. move away at v/2. d. not move.
ANS: C PTS: 1 DIF: 2
6. When light reflects and produces a clear image, this reflection is referred to as:
a. retroreflection. c. diffuse reflection.
b. specular reflection. d. double reflection.
ANS: B PTS: 1 DIF: 1
7. Two mirrors are joined together along a common side, the planes of the mirrors separated by the angle
. If the joined mirrors can be used as a retroreflector when a beam of light strikes both surfaces (one
after the other), what is the value of ?
a. 90° c. 45°
b. 135° d. 30°
8. You stand three feet away from a plane mirror. How far is it from you to your image?
a. 4.0 ft c. 2.0 ft
b. 6.0 ft d. 3.0 ft
9. Which of the following best describes the image from a plane mirror?
a. virtual and magnification equal to one
b. real and magnification equal to one
c. real and magnification less than one
d. virtual and magnification greater than one
10. When the reflection of an object is seen in a plane mirror, the image is:
a. real and upright. c. real and inverted.
b. virtual and upright. d. virtual and inverted.
11. When the reflection of an object is seen in a plane mirror, the distance from the mirror to the image
depends on:
a. the distance from the object to the mirror.
b. the size of the object.
c. the distance of both the observer and the object to the mirror.
d. the wavelength of light used for viewing.
12. If a man wishes to use a plane mirror on a wall to view both his head and his feet as he stands in front
of the mirror, the required length of the mirror:
a. depends on both the height of the man and the distance from the man to the mirror.
b. is equal to the height of the man.
c. is equal to one-half the height of the man.
d. depends on the distance the man stands from the mirror.
13. How large should a wall-mounted mirror be to view the upper half of one’s height, h?
a. h c. h/4
b. h/2 d. The answer is not given.
14. A corner cube is formed by three plane mirrors perpendicular to one another resulting in a
retroreflector. What is the angle between the directions of an incoming ray of light and of the
corresponding outgoing ray of light for this device?
a. 90 c. 0
b. 180 d. 360
15. Two plane mirrors make an angle of 50° with one another. A ray of light parallel to mirror #1 reflects
off mirror #2 and then strikes mirror #1. What is the angle of incidence the ray makes with mirror #1?
a. 50° c. 40°
b. The answer is not given. d. 55°
16. A mirror lies flat on a table. A beam of light strikes the mirror with an angle of incidence or 15°, the
reflected ray being to the right of the incident beam. The right edge of the mirror is then lifted so that
the mirror now makes a 5° angle with the horizontal. What is the resulting angle between the incident
beam and the reflected beam?
a. 25° c. 35°
b. 20° d. The angle is not given.
24.3 Refraction
17. Three flat layers of transparent material are stacked upon one another. The top layer has index of
refraction n1, the middle has n2, and the bottom one has n3. If n1 < n2 < n3, at what angle of incidence
will a ray of light traverse the three layers in a single straight line?
a. c.
b. There is such an angle, but it is not given. d.
refraction n1, the middle has n2, and the bottom one has n3. If n1 > n2 > n3, and if a ray of light strikes
the top layer at an angle of incidence , in which layer is the angle of refraction the greatest?
a. Once the ray enters the touching layers, the angle of refraction remains constant.
b. the top layer
c. the middle layer
d. the bottom layer
refraction n1, the middle n2, and the bottom one n3. If n1 > n2 > n3, and a ray of light in air strikes the
top layer, at which surface given can total internal reflection occur first?
a. the top surface
b. the surface between materials with indices n1 and n2
c. the surface between materials with indices n2 and n3
d. Total internal reflection cannot occur at any of these surfaces.
20. Light of colors 1 and 2 are sent through a prism and the rays of light of color 2 bend more. Which of
the following is not true?
a. The speed of light for color 2 is greater than that for color 1 in this prism.
b. The index of refraction for color 2 is greater than that for color 1.
c. The wavelength for color 1 is different than that for color 2 in this prism.
d. The two colors of light have different frequencies associated with them.
21. White light is sent through a prism, and the various colors are separated in typical fashion. Which of
the following colors would have the highest index of refraction in this prism?
a. green c. blue
b. red d. yellow
22. Which of the following describes what will happen to a light ray incident on an air-to-glass boundary?
a. total transmission
b. partial reflection, partial transmission
c. partial reflection, total transmission
d. total reflection
23. When light of one wavelength from air hits a smooth piece of glass at an angle, which of the following
will not occur?
a. refraction c. reflection
b. dispersion d. All of these choices will occur.
24. A liquid has an index of refraction of 1.33. What is the speed of light through it? (c = 3.00  108 m/s)
a. 3.99  108 m/s c. 4.46  108 m/s
b. 2.26  108 m/s d. 2.04  108 m/s
25. A ray of light strikes a thick sheet of glass (n = 1.5) at an angle of 46° with the normal. Find the angle
of the refracted ray within the glass with respect to the normal.
a. 25° c. 29°
b. 56° d. 16°
26. Dez pours water (n = 1.333) into a container made of crown glass (n = 1.52). The light ray in glass
incident on the glass-to-liquid boundary makes an angle of 30.0° with the normal. Find the angle of the
corresponding refracted ray.
a. 19.2° c. 55.5°
b. 34.8° d. 27.2°
27. A monochromatic beam of light in air has a wavelength of 632 nm. It passes through glass (n = 1.52)
and then through carbon disulfide (n = 1.63). What is its wavelength in the carbon disulfide?
a. 361 nm c. 895 nm
b. 960 nm d. 388 nm
28. A light ray in air is incident on an air-to-glass boundary at an angle of 30.0° and is refracted in the
glass at an angle of 16.7° with the normal. Find the index of refraction of the glass.
a. 1.74 c. 1.23
b. 1.40 d. 2.13
29. A beam of light in air is incident at an angle of 46° to the surface of a rectangular block of clear plastic
(n = 1.46). The light beam first passes through the block and re-emerges from the opposite side into air
at what angle to the normal to that surface?
a. 23° c. 46°
b. 59° d. 30°
30. A beam of light in air is incident on the surface of a rectangular block of clear plastic (n = 1.40). If the
speed of the beam before it enters the plastic is 3.00  108 m/s, what is its speed inside the block?
a. 2.14  108 m/s c. 1.94  108 m/s
b. 2.01  10 m/s
8 d. 3.00  108 m/s
31. A light ray in air enters and passes through a block of glass. What can be stated with regard to its
speed after it emerges from the block?
a. Speed is less than when in glass.
b. Speed is same as that before it entered glass.
c. Speed is same as that in glass.
d. Speed is less than before it entered glass.
32. Assuming the frequency remains constant, a monochromatic light ray is transmitted through an glass-
to-air boundary, what happens to the wavelength?
a. decreases c. increases
b. approaches zero value d. remains unchanged
33. Monochromatic light hits a piece of glass. Assuming the frequency remains constant, what happens to
the wavelength in the glass as the index of refraction decreases?
a. decreases c. increases
b. approaches 3  108 m d. remains constant
34. If the speed of light through an unknown liquid is measured at 1.67  108 m/s, what is the index of
refraction of this liquid? (c = 3.00  108 m/s)
a. 1.80 c. 0.600
b. 1.67 d. 1.20
35. If the wavelength of a monochromatic source is 600 nm in vacuum, what is the wavelength from the
same source when it passes through a liquid where the speed of light is 2.00  108 m/s? (c = 3.00  108
m/s)
a. 612.5 nm c. 400 nm
b. 671 nm d. 392 nm
36. What is the angle of incidence on an air-to-glass boundary if the angle of refraction in the glass (n =
1.60) is 25°?
a. 40° c. 43°
b. 25° d. 16°
37. A monochromatic light source emits a wavelength of 490 nm in air. When passing through a liquid,
the wavelength reduces to 389 nm. What is the liquid’s index of refraction?
a. 1.26 c. 1.14
b. 1.33 d. 1.49
38. A material has an index of refraction of 1.92 for light from a 560 nm source. What is the speed of light
for this wavelength within the material? (c = 3.00  108 m/s)
a. 2.19  108 m/s c. 1.56  108 m/s
b. 4.68  10 m/s
8 d. 1.92  108 m/s
39. If light from a 560 nm monochromatic source in air is incident upon the surface of fused quartz (n =
1.56) at an angle of 70°, what is the wavelength of the ray refracted within the quartz?
a. 560 nm c. 192 nm
b. 874 nm d. 359 nm
40. A ray of light travels from a glass-to-liquid interface at an angle of 41.8°. Indices of refraction for the
glass and liquid are, respectively, 1.52 and 1.63. What is the angle of refraction for the ray moving
through the liquid?
a. 23.2° c. 32.3°
b. 46.0° d. 38.4°
41. A ray of light is incident on a liquid-to-glass interface at an angle of 42°. Indices of refraction for the
liquid and glass are, respectively, 1.63 and 1.52. What is the angle of refraction for the ray moving
through the glass?
a. 23° c. 46°
b. 30° d. 38°
42. A fish is 2.1 m beneath the surface of a still pond of water. At what maximum angle can the fish look
toward the surface (measured with respect to the normal to the surface) in order to see a fisherman
sitting on a distant bank? (for water, n = 1.333)
a. 18.6°
b. 48.6°
c. 37.2°
d. The fish will not see the fisherman at any angle.
43. A light ray passes from air through a thin plastic slab (n = 1.3) with parallel sides. If the ray in air
makes an angle of 67° with the normal after leaving the slab, what is the angle of incidence for the ray
in air as it impinges upon the other side of the slab?
a. 33° c. 58.5°
b. 67° d. 45°
44. A ray of light is incident on the mid-point of a glass prism surface at an angle of 20° with the normal.
For the glass, n = 1.60, and the prism apex angle is 40°. What is the angle of incidence at the glass-to-
air surface on the side opposite where the ray exits the prism? The surfaces involved are those of the
apex angle.
a. 12.3° c. 22.7°
b. 38.0° d. 27.7°
45. A ray of light is incident on the mid-point of a glass prism surface at an angle of 25.0° with the normal.
For the glass, n = 1.55, and the prism apex angle is 40.0°. What is the angle of refraction as the ray
enters the air on the far side of the prism? The surfaces involved are those of the apex angle.
a. 39.4° c. 22.3°
b. 46.0° d. 14.1°
46. An oil film floats on a water surface. The indices of refraction for water and oil, respectively, are 1.333
and 1.466. If a ray of light is incident on the air-to-oil surface at an angle of 40.0° with the normal,
what is the incident angle at the oil-to-water surface?
a. 24.2° c. 26.0°
b. 37.0° d. 18.1°
47. An oil film floats on a water surface. The indices of refraction for water and oil, respectively, are 1.333
and 1.466. If a ray of light is incident on the air-to-oil surface at an angle of 40.0° with the normal,
what is the angle of the refracted ray in the water?
a. 37.0° c. 24.2°
b. 26.8° d. 28.8°
48. Light in air enters a diamond (n = 2.42) at an angle of incidence of 60.0°. What is the angle of
refraction inside the diamond?
a. 45.6° c. 17.9°
b. 24.7° d. 21.0°
49. An underwater scuba diver sees the Sun at an apparent angle of 45.0° from the vertical. How far is the
sun above the horizon? (nwater = 1.333)
a. 19.5° c. 48.2°
b. 68.0° d. 41.8°
50. A light beam is incident upon a still water surface. What is the maximum possible value for the angle
of refraction? (nwater = 1.333).
a. 76.2° c. 54.4°
b. 67.5° d. 48.6°
51. A beam of light is incident upon a flat piece of glass (n = 1.50) at an angle of incidence of 60. Part of
the beam is transmitted and part is reflected. What is the angle between the reflected and transmitted
rays?
a. 85 c. 107
b. 28 d. 152
52. The lowest possible value for the index of refraction is:
a. 0. c. 0.707.
b. 1. d. 3-1/2.
53. Three materials with n1 < n2 < n3 are arranged in layers of uniform thickness. A light ray in air enters
the first layer at an angle of incidence of 40° and the ray eventually exits the third layer at the refracted
angle  in air. What is the value of ?
a. Some angle more than 40°. c. 40°.
b. Insufficient information to answer. d. Some angle less than 40°.
54. Of the values listed below, which is the greatest possible value for the index of refraction?
a. 1.5 c. 2.0
b. 2.4 d.
55. A ray of white light, incident upon a glass prism, is dispersed into its various color components. Which
one of the following colors experiences the least angle of deviation?
a. orange c. green
b. violet d. red
56. Dispersion occurs when:

a. a material changes some frequencies more than others.
b. a material slows down some wavelengths more than others.
c. some materials bend light more than other materials.
d. light has different speeds in different materials.
57. A certain kind of glass has nblue = 1.650 for blue light and nred = 1.610 for red light. If a beam of white
light (containing all colors) is incident at an angle of 60.0°, what is the angle between the red and blue
light inside the glass?
a. 0.45.0° c. 1.81°
b. 0.22.3° d. 0.882°
58. When white light disperses as it passes through a prism, which of the following colors moves at the
highest speed in the prism?
a. yellow c. blue
b. red d. green
59. When light passing through a prism undergoes dispersion, the effect is a due to:
a. different wavelengths traveling at different speeds.
b. different wavelengths refracting differently.
c. different wavelengths having different indices of refraction.
d. all of the above.
60. Diamond has an index of refraction of 2.419. What is the critical angle for internal reflection inside a
diamond that is in air?
a. 48.8° c. 24.4°
b. 131° d. 155°
61. A container of flint glass (n = 1.66) holds a small quantity of benzene (n = 1.501). What is the critical
angle for internal reflection of a ray in the liquid when it is incident on the liquid-to-glass surface?
a. 89.5°
b. 64.7°
c. 41.1°
d. The critical angle does not occur in this case.
62. Which of the following describes what will happen to a light ray incident on an air-to-glass boundary
at less than the critical angle?
a. total reflection
b. partial reflection, partial transmission
c. partial reflection, total transmission
d. total transmission
63. Which of the following describes what will happen to a light ray incident on a glass-to-air boundary at
greater than the critical angle?
a. partial reflection, total transmission
b. total transmission
c. total reflection
d. partial reflection, partial transmission
64. A ray of light travels across a liquid-to-glass interface. If the indices of refraction for the liquid and
glass are, respectively, 1.75 and 1.52, what is the critical angle at this interface?
a. 60.3° c. 52.2°
b. 30.0° d. Critical angle does not exist.
65. A fiber optic cable (n = 1.40) is submerged in water (n = 1.33). What is the critical angle for light to
stay inside the cable?
a. 71.8° c. 62.5°
b. 27.6° d. 41.8°
66. If total internal reflection occurs at a glass-air surface:

a. no light is reflected.
b. no light is refracted.
c. light is leaving the air and hitting the glass with an incident angle less than the critical
angle.
d. light is leaving the air and hitting the glass with an incident angle greater than the critical
angle.
67. An optical fiber is made of clear plastic with index of refraction n = 1.50. For what angles with the
surface will light remain within the plastic “guide”?
a.  < 66.6° c.  < 51.7°
b.  < 41.8° d.  < 57.1°
68. A small underwater pool light is 1.26 m below the surface of a swimming pool. What is the radius of
the circle of light on the surface, from which light emerges from the water? (nwater = 1.333).
a. 0.77 m c. 1.13 m
b. 0.57 m d. 1.43 m
69. Before light can undergo total internal reflection when incident on material 1 from material 2, what
must be true of the indices of refraction?
a. n1 = n2 c. n1 < n2
b. Either n1 or n2 must be equal to 1. d. n1 > n2
70. Fiber optics has to do with:

a. light having fiber characteristics as well as wave and particle characteristics.
b. the color of fabrics.
c. string theory.
d. none of the above.
71. A light ray incident on the interface between air and glass can undergo total internal reflection:
a. in the air only if the index of refraction of the glass is greater than the .
b. only in the glass.
c. in either the glass or the air.
d. only in the air.
72. A slab of plastic rests on a slab of glass. A ray of light in the plastic crosses the interface between the
plastic and the glass with the result that the ray bends toward the normal. What must be true about the
indices of refraction in these materials?
a.
b.
c.
d. More information is needed to decide the answer.
73. A slab of material 1 rests on the surface of a slab of material 2. A light ray in material 1 has an angle of
incidence of 30° on the interface between the materials, while the ray in material 2 has an angle of
refraction of 45°. What is the critical angle of incidence for total internal reflection for a ray of light
going from material 2 to material 1?
a. 30°
b. 45°
c. In this case there is no critical angle.
d. At least one of the indices of refraction or its equivalent is needed to solve this problem.
74. Two parallel beams of light in air strike the surface of a transparent material and the refracted beam 1
is closer to the normal than beam 2. Which beam is traveling at higher speed in the material, and which
beam has the higher index of refraction in the material?
a. beam 1, beam 1 c. beam 2, beam 2
b. beam 1, beam 2 d. beam 2, beam 1
75. When the midpoint of the face of the Sun appears to be on the horizon, where is the actual midpoint
from the point of view of the observer?
a. above the horizon at sunrise and below the horizon at sunset
b. on the horizon
c. below the horizon
d. above the horizon
76. In glass, which of the following colors of light travels fastest?

a. red
b. blue
c. yellow
d. All three of the above travel at the same speed.
24.4 Reflections and Images Produced by Curved Mirrors
77. A concave mirror has radius R. When an object is located a distance 2R from the lens, which describes
the image formed?
a. real, inverted, reduced c. virtual, upright, reduced
b. real, inverted, of equal size d. real, inverted, enlarged
78. The magnification for a flat mirror:
a. is a function of the image distance.
b. is a function of the object distance.
c. is a function of the object and image distances.
d. is 1.
79. The real image of an object is located 35.0 cm away from a concave mirror, which has a focal length
of 10.0 cm. How far is the object from the mirror?
a. 40.0 cm c. 14.0 cm
b. 35.0 cm d. 12.9 cm
80. A concave mirror forms a real image at 25.0 cm from the mirror surface along the principal axis. If the
corresponding object is at a 20.0-cm distance, what is the mirror’s focal length?
a. 1.43 cm c. 7.14 cm
b. 16.7 cm d. 11.1 cm
81. If a virtual image is formed along the principal axis 15 cm from a concave mirror with the focal length
15 cm, what is the object distance from the mirror?
a. 6.0 cm c. 30 cm
b. 10 cm d. 7.5 cm
82. If a virtual image is formed 8.00 cm along the principal axis from a convex mirror of focal length –
15.0 cm, how far is the object from the mirror?
a. 30.0 cm c. 3.00 cm
b. 6.00 cm d. 17.1 cm
83. A woman looking in a makeup mirror sees her face at twice its actual size and right-side up. If she is
22.0 cm from the mirror, what is its focal length?
a. 44.0 cm c. 18.6 cm
b. 48.3 cm d. 56.0 cm
84. Which best describes the image of a concave mirror when the object is located somewhere between the
focal point and twice the focal point distance from the mirror?
a. virtual, upright, and magnification greater than one
b. virtual, upright, and magnification less than one
c. real, inverted, and magnification greater than one
d. real, inverted, and magnification less than one
85. Which of the following best describes the image of a concave mirror when the object is at a distance
greater than twice the focal point distance from the mirror?
a. virtual, upright, and magnification greater than one
b. real, inverted, and magnification less than one
c. virtual, upright, and magnification less than one
d. real, inverted, and magnification greater than one
86. Which of the following best describes the image of a concave mirror when the object’s distance from
the mirror is less than the focal point distance?
a. real, inverted, and magnification greater than one
b. virtual, upright, and magnification greater than one
c. virtual, upright, and magnification less than one
d. real, inverted, and magnification less than one
87. Which of the following best describes the image of a convex mirror when the object’s distance from
the mirror is less than the absolute value of the focal point distance?
a. real, inverted, and magnification greater than one
b. virtual, upright, and magnification greater than one
c. real, inverted, and magnification less than one
d. virtual, upright, and magnification less than one
88. A convex mirror with focal length of −20 cm forms an image 15 cm behind the surface. Where is the
object located as measured from the surface?
a. 30 cm c. 15 cm
b. 7.5 cm d. 60 cm
89. A convex mirror with a focal length of −20 cm forms an image 12 cm behind the surface. If the object
height is 1.2 cm what is the image height?
a. 0.30 cm c. 0.94 cm
b. 0.48 cm d. 3.0 cm
90. An object placed 12 cm from a concave mirror produces a real image 8.0 cm from the mirror. If the
object is now moved to a new position 15.0 cm from the mirror, where is the new image located as
measured from the mirror?
a. 6.5 cm c. 7.1 cm
b. 14.6 cm d. 3.0 cm
91. An object is held at a distance of 18 cm from a convex mirror creating an image that is 1/6 the object
size. What is the focal length of the mirror?
a. −3.6 cm c. −6.0 cm
b. −18 cm d. −9.0 cm
92. When the reflection of an object is seen in a concave mirror the image:
a. will always be enlarged. c. will always be virtual.
b. may be either real or virtual. d. will always be real.
93. When the reflection of an object is seen in a convex mirror the image will:
a. may be either real or virtual. c. always be virtual.
b. will always be enlarged. d. always be real.
94. Parallel rays of light that hit a concave mirror will come together:
a. at the focal point.
b. at a point half way to the focal point.
c. at infinity.
d. at the center of curvature.
95. A girl is standing in front of a concave mirror. Consider two rays of light, one from her nose and one
from her mouth that are parallel as they are traveling toward the mirror. These rays will come together:
a. at the focal point.
b. at the center of curvature.
c. at the image point.
d. behind the mirror if she is too close to the mirror.
96. A candle is 49.0 cm in front of a concave spherical mirror of radius of curvature 70.0 cm. What are the
image distance and the magnification, respectively?
a. −20.4 cm, +0.417 c. +20.4 cm, −0.417
b. +122.5 cm, −2.50 d. +122.5 cm, +2.50
97. An object 2 cm high is placed 10 cm in front of a mirror. What type of mirror and what radius of
curvature is needed for an image that is inverted and 4 cm tall?
a. Concave, R = 40 cm c. Convex, R = 13 cm
b. Convex, R = 6.7 cm d. Concave, R = 20 cm
98. An object is 12.0 cm from the surface of a spherical Christmas tree ornament that is 10.0 cm in
diameter. What is the magnification of the image?
a. −0.500 c. +0.172
b. −0.200 d. +0.143
99. An object is placed 10 cm in front of a mirror, and an image is formed that has a magnification of 2.5.
Which of the following statements is true?
a. This is the only true statement.
b. The focal length of the mirror is 30 cm.
c. The image is real.
d. The image is inverted.
100. An object is placed 10 cm in front of a mirror, and an image is formed that has a magnification of 3.
Which of the following statements is false?
a. The image is upright.
b. The image is virtual.
c. The focal length of the mirror is 15 cm.
d. This is the only true statement.
101. If an optical system consists only of an object and a single convex mirror,
a. the image will sometimes be inverted.
b. the magnification will sometimes have an absolute value greater than 1.
c. the image distance will never be negative.
d. the image will always be virtual.
24.5 Lenses
102. A convex lens has a focal length of magnitude F. At which of the following distances from this lens
would an object give an inverted, virtual image?
a. Any value greater than 2F
b. 2F
c. F
d. This cannot be done with a convex lens.
103. An object is placed a distance d from a converging lens. The object is then moved to a distance 2d
from the converging lens. Which of the following statements is false?
a. The image in the second case with the object at distance 2d can be the larger one.
b. If both images are real, the image in the second case is smaller.
c. If the image in the first case is real, the image in the second case is upright.
d. The image in the first case with the object at distance d can be the larger one.
104. A 4.0-cm tall object is placed along the principal axis of a thin, convex lens of 30.0-cm focal length. If
the object distance is 40.0 cm, which of the following best describes the image distance and height,
respectively?
a. 17.3 cm and 7.0 cm c. 120 cm and 1.3 cm
b. 17.3 cm and 1.3 cm d. 120 cm and 12 cm
105. Which of the following best describes the image for a thin, convex lens that forms whenever the object
is at a distance less than one focal length from the lens?
a. upright, diminished, and virtual c. upright, enlarged, and virtual
b. inverted, diminished, and real d. inverted, enlarged, and real
106. Which of the following best describes the image for a thin, concave lens that forms whenever the
magnitude of the object distance is less than that of the lens's focal length?
a. inverted, diminished, and real c. inverted, enlarged, and real
b. upright, diminished, and virtual d. upright, enlarged, and virtual
107. An object is placed at a distance of 40 cm from a thin, convex lens along its axis. The lens has a focal
length of 10 cm. What are the values, respectively, of the image distance and magnification?
a. 13.3 cm and −0.33 c. 60 cm and 2.0
b. 13.3 cm and 0.33 d. 60 cm and −0.50
108. Sally places an object 6.0 cm from a thin, convex lens along its axis. The lens has a focal length of 12
cm. What are the respective values of the image distance and magnification?
a. 12 cm and −2.0 c. 3.0 cm and −0.50
b. –12 cm and 2.0 d. −6.0 cm and −1.0
109. Ansel places an object 30 cm from a thin, convex lens along the axis. If a real image forms at a
distance of 15 cm from the lens, what is the focal length of the lens?
a. 15 cm c. 7.5 cm
b. 10 cm d. 30 cm
110. An object is placed at a distance of 50 cm from a thin lens along the axis. If a real image forms at a
distance of 50 cm from the lens, on the opposite side from the object, what is the focal length of the
lens?
a. 25 cm c. 200 cm
b. 22 cm d. 90 cm
111. A projector lens is needed to form an image on a screen 20 times the size of its corresponding object.
The screen is located 8.0 m from the lens. What is the required focal length of the lens?
a. 0.32 m c. 0.73 m
b. 0.38 m d. 1.25 m
112. An object, located 90 cm from a concave lens, forms an image 30 cm from the lens on the same side as
the object. What is the focal length of the lens?
a. −150 cm c. −36 cm
b. −45 cm d. −180 cm
113. What is the image distance of an object 1.00 m in front of a converging lens of focal length 25.0 cm?
a. +25.0 cm c. +20.0 cm
b. +33.3 cm d. +16.7 cm
114. When an image is inverted compared to the object, it is also:

a. enlarged. c. diminished.
b. virtual. d. reversed left to right.
115. Which of the lens shapes given below results in a diverging lens?
a. plano concave
b. double convex
c. convex meniscus
d. None of the shapes listed will be diverging.
116. When light goes through two or more separated lenses,

a. the image distance of the first lens (the one nearest the object) will be positive.
b. the final image can be inverted.
c. the image distance of the first lens will be the object distance for the second lens.
d. the object distance for the second lens will be negative.
24.6 How the Eye Works
117. An eyeglass lens is cut with one surface having a radius R1 and the other surface having a radius R2,
with R1 < R2. Both positive radii are measured from the same side with R2 being the side closer to the
eye. Is this convex-concave lens a converging lens or a diverging lens?
a. This is neither, since a lens cannot be made this way.
b. This is a diverging lens.
c. This can be either a converging or diverging lens, as more information is needed for a final
determination.
d. This is a converging lens.
118. For a converging lens with two convex surfaces, the radius of curvature for both surfaces is 20 cm. If
the focal length is 10 cm, what must the index of refraction be?
a. 1.5 c. 2.0
b. 2.5 d. 3.0
119. A converging lens with two convex surfaces has a front surface with radius of curvature of 10.0 cm;
the back surface has radius of curvature of 30.0 cm, and the lens is made from material with an index
of refraction of 2.50. What is the focal length of the lens?
a. −13.3 cm c. 5.00 cm
b. 4.44 cm d. 0.250 cm
120. A lens of focal length 30.0 cm is made of a material with index of refraction 1.50. What is the focal
length of a lens with the same geometry but is made of material with an index of refraction 2.00?
a. 40.0 cm c. 15.0 cm
b. 60.0 cm d. 22.5 cm
24.7 Optics in the Atmosphere

121. A rainbow is a result of:
a. the Huygens Effect. c. dispersion.
b. different color droplets of water. d. interference.
122. What is the maximum possible arc that can be subtended by a rainbow? (Consider all possible viewing
geometries).
a. 180° c. 90°
b. 360° d. 270°
123. Atmospheric refraction of light rays is responsible for:

a. none of the above. c. light scattering.
b. spherical aberration. d. stars twinkling.
124. If atmospheric refraction did not occur, how would the apparent time of sunrise and sunset be
changed?
a. Both would be earlier.
b. Both would be later.
c. Sunrise would be earlier and sunset later.
d. Sunrise would be later and sunset earlier.
24.8 Aberrations
125. Which of the following effects is the result of the fact that the index of refraction of glass will vary
with wavelength?
a. mirages c. light scattering
b. spherical aberration d. chromatic aberration
126. In an ideal case rays coming from an object toward a lens or mirror should be reasonably close to the
optical axis. To the extent that this condition is not completely met, which one of the following effects
occurs?
a. mirages c. spherical aberration
b. chromatic aberration d. light scattering
127. A fused combination of a diverging and converging lens pair, each made from a different index of
refraction glass, is used to reduce the occurrence of which of the following effects?
a. mirages c. chromatic aberration
b. light scattering d. spherical aberration
128. Use of a parabolic mirror, instead of one made of a circular arc surface, can be used to reduce the
occurrence of which of the following effects?
a. mirages c. chromatic aberration
b. spherical aberration d. light scattering
129. A thin lens has a focal length of 10.00 cm for blue light. If the index of refraction for the lens material
tends to decrease with increasing wavelength, what is the focal length of the lens for red light?
a. more than 10.00 cm
b. It depends on whether the lens is converging or diverging.
c. also 10.00 cm
d. less that 10.00 cm
Another random document with
no related content on Scribd:
Hän tarttui rouvaansa hyväillen vyötäisiin ja vei hänet sekä lapset
kamariinsa vieraan luo.
Nyt oli hän kuin aivan toinen mies. Hän oli vilkas ja hauska eikä
muuta tehnytkään kuin mitä rakastettavimmalla tavalla tulkitsi
rouvaansa vieraalle ja päin vastoin. Rouva myös oli muuttunut.
Häntä olisi tavallisissa oloissa luullut hiljaiseksi ja umpimieliseksi,
vaan nyt hän oli mitä puheliain ja hauskin. Lapset olivat kadottaneet
ujoutensa ja arkuutensa ja rupattelivat vapaasti; heitä myös
kauppaneuvos tulkitsi ja kertoili heistä vieraalleen. Että rouva
täydellisesti voisi olla heidän mukanaan ruvettiin nyt
kauppaneuvoksen ehdotuksesta juomaan krimiläistä viiniä, josta
kauppaneuvos erittäin piti.
Oli aivan outoa tässä talossa tuollainen iloinen seura, mikä nyt oli
kauppaneuvoksen kamarissa. Sitä ei tapahtunut monta kertaa
vuodessa, mutta sitä suuriarvoisempia ne hetket rouvalle olivat.
Täytyi kuukaudet pitkät, jotka tuntuivat vuosilta, elää kuin linnassa,
jonka ankaran, umpimielisen herran edessä kaikki vapisivat, ei
mitään vierailuja kaupungilla, sillä niistä ei kauppaneuvos pitänyt;
olla pelonalainen kotivanki, jonka ilona ja huvituksena toki olivat
omat lapsensa, vaan joitten kanssa hän aniharvoin uskalsi antautua
iloisiin leikkeihin pelossa että niistä tulisi liika vallattomia, josta
kauppaneuvos ei pitänyt — tämän kaiken jälkeen tuntui rouvasta
kuin juhla- ja riemupäivältä saada olla muutama hetki vapaasti ja
luonnollisesti omassa kodissaan ja nähdä kauppaneuvosta
rinnallaan hellänä, hauskana aviomiehenä, joka hyväili häntä ja
haasteli hänen kanssaan. Hän oli siitä suuresti kiitollinen tuolle
saksalaiselle vieraalle, jonka tulon jälkeen hän jo kohta oli saanut
hyviä toiveita.
Joka oli nähnyt kauppaneuvosta tavallisessa olossaan, ei olisi
voinut tuntea samaksi sitä iloista, puheliasta miestä, joka hän nyt oli.
— Minun pikku vaimoni ei ole suurta eikä rikasta sukua, kertoi hän
vieraalleen, ottaen vaimonsa käden omaansa — onpahan vaan
pienen talon tyttö maalta, mutta hän on sitä parempi minusta:
hänessä ei ole oikkuja niin kuin ensimäisessä vaimossani, vaan hän
on hyvyys itse, oikea enkeli! Milloinkaan ei ole hänessä ollut syytä,
se on aina minussa, jos joskus on väittelyä sattunut. Minä olen ollut
monta kertaa paha, alituisesti paha ja hyvin ikävä puoliso, mutta
minun pikku Almani se on sittekin aina niin kiltti ja hyvä. Hän on
lahjoittanut minulle näin kauniita lapsiakin.
Vaimonsa ja lastensa ympäröimänä ja heitä hyväillen ei voinut

muuta kuin ihailla heidän onneaan, eikä saksalainen ollenkaan
uskonut hänen puheitaan omasta pahuudestaan.
Kassööri tuli ilmoittamaan että konttoristit olivat menneet ja kysyi

pitikö hänen odottaa kauppaneuvosta kassan laskemista varten. Nyt
oli näet kuukauden viimeinen päivä, jolloin aina kassa laskettiin.
— Tulkaa tänne yhteen seuraan, lasketaan kassa sitte, sanoi

kauppaneuvos.
He viettivät koko illan hauskaa seuraa, ja kaikista hauskinna oli

kauppaneuvos.
Illallisen syötyä ja vieraan mentyä mentiin lukemaan kassaa.

Kauppaneuvos tahtoi kaikin mokomin rouvaansakin siihen
toimitukseen ja pikku Albert, joka vielä oli valveilla, tuli myös
mukaan. Feeliks makasi konttoorissa sikeässä unessa.
Kauppaneuvos keksi mielestään sievän tempun siinä, että luki
rahoja rouvansa helmaan.
— Miksi sinä Alma niin harvoin käyt täällä konttoorissa? torui hän
hellästi. Täällä on muutenkin niin ikävää ja yksitoikkoista, että olisi
hauskaa kun sinä aina kävisit täällä.
— Enhän minä tahdo tulla häiritsemään, teillä kun on täällä kaikilla

tärkeätä työtä.
— Siitä viisi! Minä olen itse niin jörö ja kylmä ja olen varmaankin
hyvin ikävä koko ympäristölleni. Mutta sinä, joka osaat olla niin
hilpeä ja viehättävä, sinun juuri pitäisi tulla aina tänne häiritsemään
meitä vähäsen. Se tekisi niin hyvää. Kyllä minä aina huomaan, kun
konttoristit joka puolen tunnin päästä ottavat paperikorista paperia ja
helistävät avainta… heillä on täällä niin ikävä, että pitää olla jotakin
huvitusta. Mutta minä en mahda sille mitään, minä olen niin jäykkä.
Minä olen myös liijan tarkka ja pikkumainen, kyllä minä sen monta
kertaa jälestä päin huomaan, mutta minä en mahda sillekään
mitään… Näin puheli hän rahoja lukiessaan, josta ei tahtonut oikeata
tolkkua tulla; hänen täytyi alottaa aina uudestaan. Viimein hän
hylkäsi koko toimituksen ja paiskasi kaikki rahat rouvansa syliin.
— Kyllä ne ovat oikein, oikeinhan ne ovat olleet aina ennenkin. —

Vaan minun mieleeni muistuu se juoppo Vänskä, joka kävi täällä
päivällä. Minä tein tyhmästi että annoin hänelle mitään; hänen
vaimolleen ja lapsilleen minun piti antaa. Lähetä sinä tämä hänen
vaimolleen huomenna.
Näin sanoen antoi hän satamarkkasen rouvalleen ja kertoi sitte

Vänskän käynnistä. Hän näytti asiata ajatelleen jo ennemmin, vaikka
hän vasta nyt siitä puhui.
— Kyllähän se on surkeata, että viina tekee semmoisia raukkoja
kuin sekin Vänskä, puhui hän. Mutta ei se ole yksistään viinan syy.
En minä viinaa sitä varten valmista, että ihmiset sillä juovat itsestään
älyn ja voiman, — se on heidän oma syynsä. Minä valmistan sitä
nautintoaineeksi ja järkevästi käytettäväksi, — niin kuin kaikkea
tässä maailmassa on käytettävä järkevästi. Minkä minä taidan, että
maailmassa on niin paljo raukkoja, jotka yhdellä eli toisella tavalla
syöksevät itsensä turmioon? Mutta semmoisten onnettomia perheitä
on autettava, sillä ne ovat viattomia kärsimään. Sinä saat, Alma,
etsiä muitakin semmoisia perheitä, niin minä autan heitä. Ne olisi
pantava linnaan pakkotyöhön semmoiset miehet.
Näin hän useinkin puheli pienessä hutikassa ollessaan. Selvänä

hän oli niin kokonaan kiini kauppa-asioissaan, ettei hän joutanut
niistä puhelemaan, kun oli niin umpimielinen. Mitä hän lupasi, sen
hän myös täytti. Selvänäkin hän oli joskus ajatellut köyhäin lasten
kasvatuslaitosta, joka olisi hänen kaupunkiin perustettava, ja vaikkei
se aate ollut hänessä vielä aivan suurta valtaa saanut, oli se
kumminkin kehittymässä.
Levolle ruvetessa riisui kauppaneuvos itse Albertin ja laittoi hänet

nukkumaan. Ja hän oli niin hauskana ja sukkelana, että hänen
vaimonsa täytyi paljon nauraa. Hän oli nuortunut kolmekymmentä
vuotta ja oli kuin vasta nainut onnellinen aviomies. Vaimoltaan hän
polvillaan riisui kengät ja sukat, ja kaikilla muilla ylenmääräisillä
kohteliaisuuksillaan oli aivan tukehuttaa hänet, kun piti niin paljo
nauraa.
Jo yöpuvussaan ollen pyysi kauppaneuvos häntä vielä katsomaan

lapsia. He menivät. Kauppaneuvos ei malttanut olla toista tyttöään
ottamatta syliinsä ja suutelematta häntä, josta lapsi heräsi ja
nähtyään olevansa isänsä sylissä, isänsä, joka niin iloisena katseli
häntä, rupesi lapsi herttaisesti nauramaan ja uni karkottui häneltä
kokonaan. Kauppaneuvos pani sukat hänen jalkaansa ja vei hänet
sylissään saliin, jossa he kolmen rupesivat piilosille. Se oli lapsesta
äärettömän hauskaa. Siinä joutuivat huonekalut epäjärjestykseen, ja
kaikki oli niin hauskaa, kun he valkeissa vaatteissaan juoksentelivat.
Kerran kun lapsi oli etsimässä, löysi hän piilossa olijat sohvan takaa
suutelemassa toisiaan…
Aamulla kauppaneuvoksen jo mentyä konttooriin järjesteli rouva

salissa huonekaluja. Hän oli niin onnellinen, hän tunsi niin paljo iloa
rinnassaan. Sillä eilen oli hänellä ollut harvinainen juhlapäivä, josta
hän oli niin paljo iloa nauttinut. Samalla liiteli hänen ajatuksissaan
muistot niiltä ajoilta, jolloin kauppaneuvos häneen rakastui.
Samallaisella hauskalla tuulella oli hän aina silloinkin ollut, niin hyvä
ja rakastettava. Väliajoilla hän oli ollut hänelle kohtelias ja
huomaavainen. Silloin kun kauppaneuvos voitti hänet lupauksillaan,
silloin hän oli ottanut hänen päänsä niin sievästi käsiinsä…
Lapset tulivat hänen luokseen saliin silmät kirkkaina, ja toinen

tytöistä kysyi:
— Mamma, oliko se totta, kun yöllä oltiin täällä papan kanssa

piilosilla, vai oliko se unta?
— Totta se oli, lapseni.
— Miksi ei meitäkin herätetty! valittivat toiset pahoillaan.
Kuningattaren romaani.
Historiallinen novelli.
Kirj. Emil Peschkau. Suom. F.A.C.
Erään ruotsalaisen linnan muotokuvakokoelmassa löytyy naisen

kuva, niin erityisen viehättävä, että sen eteen jokainen kävijä
mielellään seisattuu, vaikkei ymmärtäisikään häntä opastavan
vahtimiehen selitystä. Kuvan viehätys ei kumminkaan ole ainoastaan
sen erittäin totisissa, viisaissa ja kuitenkin suloisissa
vaaleanverisissä kasvoissa, eikä siinä vastakohdassa, jonka toiselta
puolen kuvan silmiin pistävä korkea otsa ja sen suuret ankarasti
katselevat silmät ja toiselta kuvan miellyttävän pehmeä leuka ja sen
pienoinen suu, ikäänkuin suudeltavaksi luotuine huulineen,
keskenään muodostavat. Huomiota vielä enemmän kiinnittää tytön
omituinen puku, sitä omituisempi, kun tietää että edessä on eräs
ruotsin kuningatar. Vaatetuksensa ei ole kuninkaallinen, eikä
naisellinenkaan, ja ehdottomasti tulee sitä nähdessä ajatelleeksi
uus-aikaisten ameriikkalaisnaisten emansipatsiooni-harrastuksia.
Kristiinalla on yllään miehen takki, kumminkin tavallista pitempi, ja
jonkun verran aukeneva vyötäisistä ylhäälle päin, niin että voi nähdä
ne valkeat pitsit, jotka rintoja peittävät. Takin alta huomaa housut,
jotka käyvät punaisten, turkiksilla päärmettyjen pienten saappaiden
päällitse, ja hänen vaalealla tukallaan on yksinkertainen vaatettava,
samoista jaloista turkiksista tehty myssy.
Jos tunteekin maailman historian salaisuuksia, ei tämän nuoren

kuningattaren olento omituisuudestaan siltä mitään kadota, vaan on
meille tuon puku-arvoituksen selittäminen mahdollista.
Kristiina oli Kustaa Aadolfin tytär, ja kun suuri kuningas oli 1632
kuollut Lützenin kentällä, tuli 6-vuotinen tyttärensä hänen
seuraajakseen valtaistuimella; vastaiseksi tosin "holhoojahallituksen"
turvin, mutta jo 18-vuotiaana otti hän hallitusohjakset omiin käsiinsä.
Kasvatuksensa oli ollut kerrassaan miehelle sopiva. Tähän tuli vielä
lisäksi, että hän oli hyvin lahjakas; hän kääntyi jo aikaisin erityisellä
hartaudella tieteisiin ja oppi ylenkatsomaan totiselle hengelle
arvottomana kaikkea, mikä useammalle ihmiselle iloa tuottaa tahi
sydäntä liikuttaa.
Hallitsijana tahtoi olla Kustaa Aadolfin tytär, ja muu elämänsä

kuului tieteelle.
Hän erkani hovitavoista joka suunnalle, seurapiirinsä vaikuttavat

henkilöt olivat kaikki oppineita, joita hän luokseen kutsui kaikesta
Euroopasta (myöskin suuren fllosoofin Carthesiuksen oli hän
hoviinsa kutsunut), ja kun hallituskunta, sen etunenässä
valtiokansleri Akseli Oxenstjerna, hänelle esitti sen toivon, että hän
antaisi kätensä Brandenburgin Freedrikki Vilhelmille (vastaiselle
"Suurelle vaaliruhtinaalle'"), loukkautui hän suuresti, kun hänestä
noin tuostaan oli voitu luulla moista inhimillistä heikkoutta. Hän selitti
juhlallisesti, ettei hän milloinkaan tahtoisi mennä naimisiin, ja piti
myös siitä kiinni, kun häntä myöhemmin muistutettiin
velvollisuuksistaan maataan kohtaan. Vuonna 1649, 23-vuotisena,
hän toistamiseen vielä antoi valtioneuvostolle saman selityksen ja
samalla pakoitti tämän ynnä säädyt valitsemaan orpanansa Kaarle
Kustaan vallanperijäksi perinnöisyysoikeudella.
Kuningattaren jatkuva elämä mutkitteliin omituisimmalla tavalla,

johon ei löydy mitään selitystä historiallisista teoksista. Niistä
kumminkin käy selville, ettei tätäkään haurasta ihmissydäntä
mahtava rakkaus ole jättänyt koskettamatta.
*****
Eräänä kevätpäivänä 1650 pani Tukholman mielet kuohuksiin
uutinen murhasta, joka oli tapahtunut hyvin kummallisella tavalla.
Edellisenä yönä oli jostakin niistä ahtaista jyrkistä solista, jotka

"Stortorgetin" kauppapaikalta vievät alas laivasillalle suolajärven luo
— tuskin sadan askeleen päässä kuninkaallisen linnan puutarhan
muurista, — äkkiä kuulunut aseiden kalsketta; hätähuuto oli kuulunut
ja vahdin saapuessa paikalle oli nuori aatelismies juuri vetänyt
miekkansa mustassa ritaripuvussa olevan miehen rinnasta, joka
makasi kuin kuollut kadun graniittiperustalta. Vahti näki vielä,
mitenkä yön pimeydessä kolmaskin pakeni, joka oli suunnannut
matkansa Mälarinjärvelle päin, mutta ei seurannut pakenijaa, vaan
katsoi parhaaksi vangita aatelismiehen ja huutaa ihmisiä apuun,
jotka kenties vielä voisivat auttaa haavoitettua. Tämä vielä eli ja
äkkiä näytti siltä kuin olisi tahtonut kohota pystyyn. Verestävät
silmänsä ohjautuivat voimattoman vimman kamalalla ilmeellä
vastustajan nuoruutta uhkuvaan olentoon, sitte avautuivat hänen
huulensa, jolloin voitiin kuulla seuraavat vaivoin esille puserretut
sanat: "Elkää häntä uskoko — hän on minut houkutellut tähän
ansaan — hyökännyt päälleni — koska olen hänen salaisuutensa —
hän on pahan tekijä — hän pelkäsi…" Lopuksi kuultiin ainoastaan
hengästynyt korahdus, tuskallinen korina, onnettoman pää retkahti
kivelle jälleen, hän oli kuollut.
Muutamat läheisistä taloista sillä välin paikalle ehättäneet porvarit

olivat heti tunteneet kuoleman kielissä olevan miehen. "Herra Galeas
Salvius”, kuultiin heidän murajavan, ja samassa osoitti eräs porvari
uhkaavasti aatelismiestä.
"Taaskin muukalainen!" huusi hän ja siltä näytti kuin olisi tahdottu

käydä tämän kimppuun.
Vahti, joka juuri oli ottanut miekan hänen kädestään, pyysi
hiljaisuutta ja käski vangitun sanomaan nimensä.
"Olen markiisi Fiilip von Roche Talmont", sanoi tämä äänellä, joka
tosin osotti kummastusta, mutta ei mitään kiivautta. "Herra Galeas
Salviuksen tunsin, mutta en ymmärrä hänen viimeisiä sanojaan,
enkä tätä hyökkäystä, sillä hän se toisen miehen kanssa minun
päälleni karkasi, vieläpä takaapäin tuosta porttikäytävästä. Että niin
onnellisesti selviysin asiasta, siitä on minun varmaankin kiittäminen
ainoastaan kaikkivaltiasta ja puhdasta omaa tuntoani. Olen tosin,
hyvät ihmiset, muukalainen, tuskin neljää viikkoa ollut Tukholmassa,
mutta en tiedä, olenko tehnyt kärpäsellekään mitään pahaa. Mikä
noin on voinut suututtaa herra Galeas Salviuksen minuun, sitä en
ymmärrä, ja mitä salaisuuteen tulee… no niin, minulla on kyllä
salaisuus — jotakin salaisuuden tapaista, mutta pahan tekijän
salaisuus se ei ole, sen voitte uskoa."
Sitte vaati hän vahtia kulettamaan itseään pois, ja murinassa, jota

taas kuului, oli jotakin hyväksyvää. Hänen tyyni käytöksensä,
voimakas, miellyttävä ryhtinsä, omituinen miehekäs iloisuus, jota
olentonsa tuossakin varsin tukalassa tilassa uhkui, kiinnittivät
itseensä. Nuo terveet, uskaliaasti veistetyt kasvot vaaleine silmineen
ja lyhyine vaalean ruskeine leukaan suippenevin
kavaljeeripartoineen olivat tukholmalaisille vähemmän tuntemattomat
kuin Galeas Salviuksen tumman synkkä naama, joka kyllä kuului
vanhaan ruotsalaiseen sukuun, mutta oli perinyt äitinsä, Livornosta
kotoisin olevan naisen, italialaiset kasvon juonteet. Kuollutta
vietäessä pois seurasivat melkein kaikki silmät ainoastaan säälien
nuoren markiisin notkeaa olentoa.
Surullinen tapahtuma jäi sitä enemmän pääkaupungin puheen
aineeksi, kun Roche Talmontin markiisilla oli huono onni
puolustautuessaan. Ilmoituksissaan oinasta persoonastaan häntä
kyllä ei saatu valheista kiinni ja mitä hän siitä ainoasta
salaisuudestaan ilmaisi, joka hänellä oli, se sai pian vahvistusta.
Nimensä oli todellakin Fiilip, Roche Talmontin markiisi ja oli
Brüsselistä kotoisin. Siellä oli hän voittanut espanjalaisen grandin
tyttären sydämen, grandin, joka oli Alankomaiden hallitusta johtavan
perintöprinsessan ministeri. Mutta rikas espanjalainen ei ensinkään
näyttänyt taipuvaiselta tekemään köyhää flamilaista markiisia
onnelliseksi tyttärensä kättä hänelle lahjoittamalla, vaan eräänä
päivänä Roche Talmont ryösti rakastettunsa. Pitkälle he eivät
kumminkaan päässeet, ja seuraus oli, että Donna Luisa Mendez
sulettiin luostariin ja Roche Talmont hallitsijattaren käskystä ajettiin
maasta pois.
Ollen varaton ajatteli hän koetella onneaan jossakin hovissa, ja

niin tuli hän vihdoinkin Tukholmaan, joka siihen aikaan mahtavasti
veti luokseen lahjakkaita, maailmassa eteenpäin pyrkiviä luonteita.
Oppineet ja kirjailijat, joita kuningatar suojeli, Vossiukset,
Heinsiukset, Mézerayt, Salmasiukset, Naudet, Meibomit,
Carthesiukset, täyttivät maailman ylistyskirjeillä, jotka kertoivat
"pohjoismaisesta Pallas Atheenasta" ja Suuresta Kristiinasta, joka
etuluuloitta kummastusta herättävällä tarkkanäköisyydellä kykyjen
tuntemisessa tasoitti tien itsekullekin, joka sen ansaitsi. Mutta Roche
Talmont ei tiennyt, ikävä kyllä, enemmän kuin usea muukaan sitä,
että Ruotsin kuningatar oli aulis ainoastaan oppineille. Hänelle tosin
onnistui tulla kuningattarelle esitellyksi, mutta tämä kuunteli häntä
välinpitämättömästi, ja käänsi silmänsä hänestä miltei halveksien.
Markiisi-poloinen ei ollut eläessään paljoa muuta kirjoitellut kuin
rakkauden kirjeitä Donna Luisalle ja sitä paitsi oli hänen
ulkomuotonsa kokonaan maailman miehen: mikä hänen sanoistaan
kaikui kuningatarta vastaan, ei tosin ollut hengetöntä, mutta siinä oli
maailman mielisten ihmisten vihattu henki. Niinpä erkani kuningatar
hänestä jotakuinkin suosiottomasti ja antoi muistutuksen Mézeraylle,
joka oli johtanut maanmiehensä hänen luokseen. Roche Talmont
huomasi, ettei hän täällä ollut paikallaan ja olisi varmaan jättänyt
Tukholman tuota pikaa ellei olisi joutunut hurvittelijain pariin, joita
Kristiinan orpana, tuo maailmanmielinen pfalzkreivi Kaarle Aadolf,
väliin arveluttavasi lähenteli. Näiden seurassa oppi Roche Talmont
myöskin tuntemaan Galeas Salviuksen, joka tosin työskenteli
oppineena omassa laboratoriossaan jonkunlaisella menestyksellä
harjoitellen kemiallisia opintoja, mutta huikentelevan elämänsä takia
oli tullut kuningattaren piiristä karkoitetuksi. Tuttavuus oli kaikkien
niiden sanojen mukaan, jotka siitä tiesivät, ollut ainoastaan aivan
pintapuolista, niin että yöllinen päällekarkaus, olipa sen sitten
alkuunpannut kumpainen hyvänsä, ruotsalainen tahi flamilainen, jäi
yhtä selittämättömäksi. Markiisin asiaa pahensi kumminkin
tuntuvassa määrässä eräs asianhaara, jota alussa ei ensinkään oltu
otettu huomioon. Alettiin näet puhella siitä tuntemattomasta, joka oli
paennut sillä hetkellä kuin vahti näyttäytyi. Tuntemattoman olisi
Roche Talmontin sanojen mukaan pitänyt oleman Galeas Salviuksen
toverin, mutta tämän ystävistä ei löytynyt ketään, jota pieninkään
epäluulo olisi voinut kohdata. Sitä vastoin kävi selville, että markiisin
oma palvelija mainitun yön perästä oli kadonnut ja jäänytkin
kadoksiin. Roche Talmont koetti turhaan selittää tätä katoamista,
joka rasitti häntä kovin. Tuomareihin vaikutti sitä paitsi häntä vastaan
se seikka, että hän oli rahaton keinottelija, jota kyllä voi luulla
hämärien juonien nivojaksi.
Niinpä siis kaikki tuntui kallistuvan vahvistamaan sitä todistusta,

jonka murhattu viimeisinä hetkinään oli antanut.
Näiden Galeas Salviuksen viimeisten sanojen mukaan, niin
hämäriksi kuin ne muutoin jäivätkin, oli markiisi Roche Talmont
hänen murhaajansa, oli kavaluudella käynyt hänen kimppuunsa ja
lyönyt häneen kuolettavan haavan. Siitä huolimatta viivytteli
hovioikeus, jonka ratkaistavaksi asia Espanian lähettilään
myönnytyksellä oli lykätty, silmiinpistävän kauvan päättäessään sitä.
Näytti siltä kuin olisi markiisin persoonallisuus tehnyt tuomareihinkin
niin edullisen vaikutuksen, että he ainoastaan suurella vaivalla voivat
päättää hänen langettamisestaan. Kun kuningatar vihdoinkin,
tuskastuneena moisesta pitkällisestä vitkastelusta, itse vaati
tuomiota, annettiin se ja se kuului: mestauskuolema.
Samana päivänä, kun tuomio julistettiin, antautui Kristiina

puhelemaan siitä hovineitsyensä Helena de la Gardien kanssa.
Tämä nuori impi oli ainoa henkilö, jota kohtaan kuningattarella oli
jotakin sydämelliseen myötätuntoisuuteen vivahtavaa tunnetta.
Vaikka Helena — oman selityksensä mukaan — oli muuta kaikkea
kuin oppinut ja vaikka hän herttaisella tavallaan usein uskalsi puoltaa
arkielämän riemuja, nautti hän kumminkin Kristiinan erityistä
suosiota. Tämä löi häntä suopeasti poskellekin ja suuteli sitte otsalle.
"Lapsi olet, Helena, sinua kyllä kärsii," oli hänellä tapana sanoa.
Politikoitsijat ja oppineet saivatkin vain osakseen kuningattaren
kunnioituksen ja ihmettelyn. Mutta "lapselle" taas, joka oli ainoastaan
muutamia vuosia häntä itseään nuorempi, avautui jotakin siitä tunne-
elämästä, jota kuningatar ylenkatsoi, mutta joka kuitenkin kyti hänen
povessaan.
Helena ei ollut vähän kummissaan siitä, että kuningatar näytti

siveellistä tyytyväisyyttä markiisin tuomiosta. "Majesteetti", uskalsi
hän vastustaa, "jos tuo markiisi-poloinen kumminkin on syytön, jos
herra Galeas Salvius karkasikin hänen kimppuunsa.”
"Tuomio on joka tapauksessa oikea", keskeytti Kristiina tulisemmin

kuin muutoin oli hänen tapansa. "Ryöväri ei Galeas Salvius ollut, hän
oli oppinut — tosin oppinut, joka… Jos oli päälle karkaaja, silloin oli
hänellä syynsä hyökkäykseen."
"Ja mikä olisi syy ollut, Majesteetti?" kysyi Helena.
Kuningatar nauroi ylenkatseellisesti ja sanoi pilkallisesti:

"Kummallakin oli luonnollisesti rakkausjuttuja! Rakkausjuttuja ja aina
vaan rakkausjuttuja! Ikäänkuin ei olisikaan muuta parempaa
tekemistä! Nyt heillä on kumpaisellakin palkkansa ja sen ovat
kumpainenkin ansainneet."
Helena katseli salavihkaa hallitsijatartaan ja sanoi sitte arasti ja

hienolla hymyllä:
"Majesteetti on julma rakkautta kohtaan, julma ja puolueellinen.

Minkätähden olisivat runoilijat lauluissaan niin huikaisevilla väreillä
ylistäneet rakkautta korkeimmaksi maailmassa?"
"Runoilijat etsivät ainoastaan kiitollisia aineksia omituisille hengen

lahjoilleen. Ja arki-ihmisten alhaiset himot ovat luonnollisesti heille
kiitollinen aine, kuten filosoofeillekin, jotka eläimiäkin tutkivat. Mutta
minkätähden sinä niin kiivastut — olisitko…”
"En, hyvä Majesteetti — en tunne rakkautta, puolustan sitä vain,

kun Majesteetti sitä tuomitsee. Majesteettikaan sitä ei vielä tunne.
Mutta jos eräänä päivänä tulette sen tuntemaan —"
Kuningatar purskahti nauruun.

"Olet lapsi! Mutta lapsenkin pitäisi huomaaman… Missä olisikaan
se mies, joka minut rakkauteen käännyttäisi? Myöskin henkisesti
korkealla oleville miehille on rakkaus leikkiä ja nainen, joka on
rakkauteen taipuvainen, leikkikalu. Miehet tarvitsevat leikkikaluja ja
meiltä koetetaan soaista silmät, kuvitella meille jotakin löytyväksi,
mitä ei olemassa ole, siinä mielessä että olisimme taipuvaiset heitä
palvelemaan. Minä ja rakkaus! Lapsi, lapsi, mitä on mennytkään
päähäsi! Siitä voisin miltei tuntea itseni loukatuksi. Mutta
puhelkaamme muista asioista! Olen päättänyt näyttää teille, etten ole
mikään hiuskarvan halkasija ja ettei minulla ole mitään
muistuttamista huvia vastaan, jos sillä vaan tarkoitetaan jotakin
järjellistä tahi edistetään korkeaa ajatusta. Ainoastaan tarkoituksen
mukaisuuden puute minua vihoittaa sekä tavallinen huvin
himoitseminen. Olen juuri lukenut neuvonantajieni Meibomin ja
Kauden kirjoitelman vanhojen kreikkalaisten soitannosta ja tanssista,
mainion teoksen, joka on minut hurmannut. Niinpä siis — teidän
pitää saaman tanssijaiset, mutta tahdomme tehdä vanhan Helleksen
eläväksi! Naude antakoon opetusta muutamille soittajille
tetrachordan käyttämisessä ja Meibom tulee tanssia johtamaan. No,
lapsi, mitä sanot sinä?"
Helena katsoi käskijäänsä, silmät selällään tuijottaen. "Meibom",

sammalsi sitte, "Meibom — tuo vanha kirjatoukka — johtaisiko
tanssia?"'
Nyt näytti kuningatar todenteolla tuskastuvan. Kulmakarvansa

rypistyivät kokoon, niin että se pieni juova, joka niiden välissä jo oli
olemassa, uhkaavasti syventyi ja todenmukaisesti olisi ukonilma
lauvennut tyttörukan päälle, ellei kuningattaren käsikirjuri juuri
samassa olisi tuonut kirjettä espanjalaiselta lähettiläältä, Kuningatar
luki sen ja pudisti kummastuneena päätään. "Kirje hallitsijattarelta,
jonka kirjeen erään Brysselistä kotoisin olevan naisen on määrä
persoonallisesti toimittaa minulle — se on kummallista. Minkä
näköinen on tuo nainen?"
"Nuori ja kaunis ja hyvin murheellinen. Hän on aivan mustiin

puettu."
"Viekää hänet vastaanottohuoneeseen ja sanokaa, että minulla

ainoastaan on lopetettavana eräs tieteellinen työ. Tulen häntä sitte
vastaan ottamaan."
Kirjuri kumarsi ja meni, mutta Kristiina kirjoitti vielä kaksi kirjettä

Meibomille ja Naudelle.
"Tahtoo näyttää, ettei ole utelias", ajatteli Helena de la Gardie.

"Mutta utelias hän on kumminkin — aivan niin kuin minäkin."
Viisi minuuttia myöhemmin meni kuningatar vastaanottosaliin.
*****
Kristiinan ensimäinen ajatus vieraan nähdessään oli arvostella

miespuolista sukupuolta. Että nämä herrat huomasivat kaiken yhtä
"kauniiksi", mikä vaan naisvaatteita kantoi eikä ollut nimenomaan
rumaa! Miten oli mahdollista sanoa noita vähäpätöisiä kasvoja
kauniiksi! Noita värittömiä, intohimon tahi muun taudin syövyttämiä
kasvoja, noita silmiä, jotka muistuttivat katoolilaisten naismarttiirain
kuvia! Ja kuinka vähän henkeä olikaan tuossa hallitsijattaren
lähettiläässä! Millä harhailevilla sanoilla hän ojensi hallitsijattarensa
kirjoituksen!
Kristiina otti kirjeen, mursi sinetin ja luki, sillä aikaa kuin vieras,
vieläkin kummastuksissaan tarkasteli nuoren kuningattaren miltei
miehenpuolista pukua ja sitte, ikäänkuin olisi äkkiä herännyt unesta
tahi kylmästä kosketuksesta tullut uuden ajatuksen valtoihin, kiinnitti
suuret tummat silmänsä kuumeentapaisella kiihkolla Kristiinan
piirteisiin. Tämä ei näyttänyt minkäänlaista liikutusta ja sanoi lopulta
välinpitämättömästi: "Olette siis Donna Luisa de — de Mendez? Se
tyttö, joka viekottelutti itsensä Roche Talmontilla, samalla miehellä,
joka pääkaupungissani on tehnyt itsensä syypääksi kammottavaan
rikokseen."
Donna Luisa lyyhistyi kokoon ja jotakin vihan tapaista lensi hänen

kalpeille kasvoilleen. "Majesteetti", sammalsi hän, "hänen
korkeutensa, hallitsijatar…"
"Olen lukenut hänen korkeutensa kirjeen. Herra markiisi saa siinä

hyvän todistuksen, ja sen suopeat sanat, sen melkein runollinen
kokoonpano saattavat minut siihen luuloon, että
rakkaudenhistoriallanne olette kääntänyt meidän ylhäisen
sisaremme silmät samoin kuin vanhan holhoojannekin ja kunnon
isänne, jota päälle päätteeksi olette vaivannut hänen
kuolinvuoteellaankin mokomilla uskotteluilla."
Näitä sanoja kuullessaan puhkesi nuori nainen äkkiä kovaan

nyyhkytykseen ja Helena de la Gardie riensi häntä tyynnyttämään.
Kuningatar kohautti olkapäitään, mutta kovuus pakeni nyt hänen

kasvoiltaan, jotka olivat kaikkea muuta, vaan eivät tylyt, ja äänensä
kaikui nyt leppeämmin. "En tahtonut mieltänne pahoittaa", sanoi hän.
"Eihän ole kaikkien osa nähdä läpi ihmiselämän arvottomuutta ja
kohota sen yläpuolelle. Olen kirjeestä havainnut, että ansiokas
isänne on kuollut ja teille jättänyt joltisenkin omaisuuden. Ja nyt
juoksentelette te tuon markiisipoloisen jälessä, ettekä ajattele hänen
haluavan naimisiin kanssanne ainoastaan rahojenne vuoksi."
Donna Luisa, joka jälleen oli tullut tajuunsa, pudisti rajusti päätään.
"Majesteetti unhoittaa", sammalsi hän, "että hän olisi ollut valmis

lähtemään kanssani maailmalle silloinkin, kun minulla oli vähemmän
kuin hänellä."
Kuningatar kohautti taas olkapäitään.
"Silloin olitte hänen leikkikalunsa, jonka hän olisi hylännyt

kauniimman ja rikkaamman tieltä. Mutta jättäkäämme se seikka!
Tuskin onnistunee minun pelastaa teitä hullusta intohimostanne, joka
näyttää teille asiat toisenlaisessa valossa kuin ne ovat
todellisuudessa, vaikka mielelläni pelastaisinkin, kun minä niin säälin
teitä. Oletteko kuullut, että oikeus jo on julistanut tuomionsa?"
Ankara vavistus valtasi tytön olennon, hän oli pakahtumaisillaan ja

olisi nyykistynyt siihen paikkaansa, ellei hovineidin käsivarsi olisi
ottanut häntä vyötäisistä kiinni. Mutta seuraavassa tuokiossa hän
riuhtasi itsensä irti ja syöksyi käsiään väännellen kuningattaren
jalkojen juureen.
"Armoa!" voihki hän, "armoa onnettomalle!"
Kristiina oli ääneti. Vasta hetkisen kuluttua sanoi hän tyynesti,

totisesti ja varmasti, mutta ilman kylmyyttä:
"Tuomarit ovat tehneet oikean tuomion, enkä tule siinä mitään

muuttamaan. Nouskaa ylös ja ajatelkaa, että mies, jonka hyväksi
puuhaatte, on murhannut ihmisen ja ajatelkaa myöskin, ettei noiden
molemman väliseen riitaan voi olla mikään muu syynä kuin
taasenkin joku rakkausjuttu."
Donna Luisa oli seurannut kehoitusta nousemalla ylös ja näytti
siltä kuin olisi hän oitis muuksi muuttunut. Ei hän enää itkenyt eikä
enää vapissut. Jotakin uhkan kaltaista oli hänen piirteissään ja
kumminkin jotakin parempaakin kuin uhkaa, hänen silmistään loisti
nyt vielä enemmän kuin ennen marttiiranaisen ylevyyttä.
"Kaikkivaltias suokoon tämän julmuuden anteeksi", sanoi hän

miltei tyynesti. "Teidän Majesteettinne ei tunne rakkautta, muutoin te
uskoisitte uskollisuuteen. Roche Talmontin markiisi on surmannut
tuon ihmisen puolustaessaan itseään. En tiedä minkätähden, mutta
otan kumminkin valalleni, ettei hän ole kestäkään toisesta naisesta
pitänyt. Onko minun sallittu tavata sulhastani?"
Kuningatar tarttui kelloon ja kutsutti yhden vahdissa olevista

upseereista luokseen.
"Saattakaa Donna Luisa de Mendez vankilaan", sanoi hän tälle.

"Sanokaa päällysmiehelle, että sallin tämän naisen puhutella Roche
Talmontin markiisia niin kauvan kuin häntä haluttaa, ilman vieraita
miehiä. Puhuttelu tapahtukoon yhdessä valtiovankien kamarissa. Ja
kolmen päivän aikana auringon noususta auringon laskuun sallin
näin tapahtuvan." Sitte osotti hän keveällä käden liikkeellä, että
Donna Luisa sai mennä ja tämä teki sanattoman kumarruksen ja
seurasi upseeria.
*****
Kristiina palasi Helena de la Gardien saattamana omiin

yksityishuoneisiinsa. Hän ei virkkanut mitään, mutta kasvonsa
ilmaisivat, että henkensä oli kiihkeässä toiminnassa. Yhtäkkiä
seisattuen sanoi hän:
"Jos salaista käytävää käytämme, voimme olla vankilassa ennen
donnaa."
Helena katsoi häneen kummastellen. "Mitä mielii Teidän

Majesteettinne tehdä?"
"Tahdomme tutkia rakkautta, lapsukaiseni", sanoi Kristiina

pisteliäästi. "Mutta joutuin! Voit saada vaippani. Joudu nyt!"
"Majesteetti", väitti Helena vielä kerran pelokkaasti vastaan, mutta

kuningatar loi häneen yhden noita silmäyksiä, joiden edessä miesten
moisten kuin Oxenstjernan ja Torstenssoninkin vastustus raukesi
tyhjiin. Sellaisina hetkinä muistuttivat hänen kasvojensa piirteet,
ryhtinsä, koko olentonsa niin merkillisellä tavalla hänen suurta
isäänsä, että kaikki notkistui. Oli kuin olisi Kustaa Aadolfin
lannistamaton henki yhtäkkiä ilmi eläväksi vironnut.
Kristiina kävi vaatteushuoneessaan ja otti ylleen yhden niitä

ratsastusvaippojaan, joita hän tavallisesti kantoi päällyspukunaan.
Sitte pani hän turkkimyssyn päähänsä, ja hovineitsyenkin oli
valitseminen vaippa ja myssy, ja tuskin viittä minuuttia myöhemmin
seisoi kuningatar jo vankilan päällikön edessä, joka oli joltisestakin
hämillään niin odottamattomasta vierailusta. Kuningatar toisti sen
tehtävän, jonka vähää ennen oli antanut vahtivalle upseerille, ja
kysyi sitte, olivatko valtiollisten vankien kaikki kammiot varustetut
tarkastelu-luukuilla.
Päällikön vastattua tähän kysymykseen myöntävästi, käski

kuningatar viemään Roche Talmontin parhaaseen semmoiseen
kammioon ja jättämään hänet sitte sinne kahden kesken Donna
Luisan kanssa.
"Myöskin toivon", pitkitti hän, "että kaksi hyvää ateriaa ynnä viiniä
viedään heille sinne… ja nyt viekää meidät siihen loosiin, josta käsin
voimme nähdä ja kuulla kaikki, mitä kamarissa tapahtuu."
Päällikkö kumarsi äänettömänä, näytti siltä kuin ei olisi osannut

mitä sanoa. Hän johti kuningattaren pieneen huoneeseen. Helena
huudahti hämmästyksestä, kun päällikön juuri sulettua tuon
ikkunattoman huonepahaisen huomasi sen eräässä seinässä
olevasta aukosta vangittujen huoneen.
"Mutta täältä meidät huomataan, majesteetti", sanoi hän.
"Se on mahdotonta", vastasi päällikkö. "Luukut ovat niin hyvästi

salattuina seinäpeitteiden koristeisiin, että niitä tuskin mitenkään voi
nähdä. Sitäpaitsi on täällä niin hämärä ja vaikka vanki olisi
löytänytkin luukun, ei hän kumminkaan voisi mitenkään huomata,
mitä täällä tapahtuu."
Kristiina ilmaisi tyytyväisyytensä ja lähetti sitte päällikön pois.
Hiukkasen aikaa sen perästä nähtiin, miten vankihuoneen ovi

avautui ja markiisi vahtimiehen saattamana astui huoneeseen.
"Täällähän on viehättävää", sanoi Roche Talmont melkein iloisesti,

käydessään tuohon valoisaan, ystävälliseen koppiin. "Voipi nähdä
sinitaivaan, ja todellakin, puut ovat jo käyneet vihreiksi! Täällä on
minun siis asuminen — kunnes…?" Hän teki kädellään liikkeen
poikki kaulansa ja kasvonsa olivat niin rauhalliset kuin olisi
kysymyksessä ollut vain joku pila. Muutoin oli hän ainoastaan
hieman muuttunut, oli vain käynyt jonkun verran kalpeammaksi.

Instant Download PDF College Physics Reasoning and Relationships 2nd Edition Nicholas Giordano Test Bank Full Chapter

Uploaded by

Document Information

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Instant Download PDF College Physics Reasoning and Relationships 2nd Edition Nicholas Giordano Test Bank Full Chapter

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

College Physics Reasoning and

Relationships 2nd Edition Nicholas

College Physics Reasoning and Relationships 2nd Edition

College Physics Strategic Approach with Mastering

College Physics Strategic Approach 2nd Edition Knight

College Physics Strategic Approach 2nd Edition Knight

College Physics 9th Edition Serway Test Bank

College Physics 11th Edition Serway Test Bank

College Physics 10th Edition Serway Test Bank

College Physics 1st Edition Freedman Test Bank

24.1 Ray (Geometrical) Optics

1. A line representing a wave front for a wave should be drawn:

24.2 Reflection from a Plane Mirror: The Law of Reflection

ANS: B PTS: 1 DIF: 2

ANS: B PTS: 1 DIF: 2

56. Dispersion occurs when:

66. If total internal reflection occurs at a glass-air surface:

70. Fiber optics has to do with:

76. In glass, which of the following colors of light travels fastest?

24.4 Reflections and Images Produced by Curved Mirrors

114. When an image is inverted compared to the object, it is also:

116. When light goes through two or more separated lenses,

24.6 How the Eye Works

24.7 Optics in the Atmosphere

123. Atmospheric refraction of light rays is responsible for:

Vaimonsa ja lastensa ympäröimänä ja heitä hyväillen ei voinut

Kassööri tuli ilmoittamaan että konttoristit olivat menneet ja kysyi

— Tulkaa tänne yhteen seuraan, lasketaan kassa sitte, sanoi

He viettivät koko illan hauskaa seuraa, ja kaikista hauskinna oli

Illallisen syötyä ja vieraan mentyä mentiin lukemaan kassaa.

— Enhän minä tahdo tulla häiritsemään, teillä kun on täällä kaikilla

— Kyllä ne ovat oikein, oikeinhan ne ovat olleet aina ennenkin. —

Näin sanoen antoi hän satamarkkasen rouvalleen ja kertoi sitte

Näin hän useinkin puheli pienessä hutikassa ollessaan. Selvänä

Levolle ruvetessa riisui kauppaneuvos itse Albertin ja laittoi hänet

Jo yöpuvussaan ollen pyysi kauppaneuvos häntä vielä katsomaan

Aamulla kauppaneuvoksen jo mentyä konttooriin järjesteli rouva

Lapset tulivat hänen luokseen saliin silmät kirkkaina, ja toinen

— Mamma, oliko se totta, kun yöllä oltiin täällä papan kanssa

— Totta se oli, lapseni.

— Miksi ei meitäkin herätetty! valittivat toiset pahoillaan.

Kirj. Emil Peschkau. Suom. F.A.C.

Erään ruotsalaisen linnan muotokuvakokoelmassa löytyy naisen

Jos tunteekin maailman historian salaisuuksia, ei tämän nuoren

Hallitsijana tahtoi olla Kustaa Aadolfin tytär, ja muu elämänsä

Hän erkani hovitavoista joka suunnalle, seurapiirinsä vaikuttavat

Kuningattaren jatkuva elämä mutkitteliin omituisimmalla tavalla,

Edellisenä yönä oli jostakin niistä ahtaista jyrkistä solista, jotka

Muutamat läheisistä taloista sillä välin paikalle ehättäneet porvarit

"Taaskin muukalainen!" huusi hän ja siltä näytti kuin olisi tahdottu

Sitte vaati hän vahtia kulettamaan itseään pois, ja murinassa, jota

Ollen varaton ajatteli hän koetella onneaan jossakin hovissa, ja

Niinpä siis kaikki tuntui kallistuvan vahvistamaan sitä todistusta,

Samana päivänä, kun tuomio julistettiin, antautui Kristiina

Helena ei ollut vähän kummissaan siitä, että kuningatar näytti

"Tuomio on joka tapauksessa oikea", keskeytti Kristiina tulisemmin

"Ja mikä olisi syy ollut, Majesteetti?" kysyi Helena.

Kuningatar nauroi ylenkatseellisesti ja sanoi pilkallisesti:

Helena katseli salavihkaa hallitsijatartaan ja sanoi sitte arasti ja

"Majesteetti on julma rakkautta kohtaan, julma ja puolueellinen.

"Runoilijat etsivät ainoastaan kiitollisia aineksia omituisille hengen

"En, hyvä Majesteetti — en tunne rakkautta, puolustan sitä vain,

Kuningatar purskahti nauruun.