Guide to UNIX Using Linux 4th Edition

Palmer Test Bank

Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/guide-to-unix-using-linux-4th-edition-palmer-test-bank
/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Guide to UNIX Using Linux 4th Edition Palmer Solutions

Manual

https://testbankfan.com/product/guide-to-unix-using-linux-4th-
edition-palmer-solutions-manual/

CompTIA Linux+ Guide to Linux Certification 4th Edition

Eckert Test Bank

https://testbankfan.com/product/comptia-linux-guide-to-linux-
certification-4th-edition-eckert-test-bank/

CompTIA Linux+ Guide to Linux Certification 4th Edition

Eckert Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/comptia-linux-guide-to-linux-
certification-4th-edition-eckert-solutions-manual/

3rd Your UNIX Linux The Ultimate Guide Edition

Sumitabha Das Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/your-unix-linux-the-ultimate-
guide-3rd-edition-sumitabha-das-solutions-manual/
Guide to Operating Systems 4th Edition Palmer Test Bank

https://testbankfan.com/product/guide-to-operating-systems-4th-
edition-palmer-test-bank/

MCITP Guide to MicrosoftR Windows Server 2008 1st

Edition Palmer Test Bank

https://testbankfan.com/product/mcitp-guide-to-microsoftr-
windows-server-2008-1st-edition-palmer-test-bank/

Practical Guide to Fedora and Red Hat Enterprise Linux

A 7th Edition Sobell Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/practical-guide-to-fedora-and-
red-hat-enterprise-linux-a-7th-edition-sobell-solutions-manual/

Guide to Wireless Communications 4th Edition olenewa

Test Bank

https://testbankfan.com/product/guide-to-wireless-
communications-4th-edition-olenewa-test-bank/

Guide to TCP IP 4th Edition Carrell Test Bank

https://testbankfan.com/product/guide-to-tcp-ip-4th-edition-
carrell-test-bank/
CHAPTER 7: ADVANCED SHELL PROGRAMMING

TRUE/FALSE

1. The program development cycle begins with creating specifications for a program.

ANS: T REF: 340

2. After creating a flowchart, the next step in designing a program is to write the program code.

ANS: F REF: 343

3. Pseudocode is a design tool only, and is never processed by the computer.

ANS: T REF: 343

4. In UNIX/Linux, all shells support the same commands and programming statements.

ANS: F REF: 344

5. A .bash_logout file in each Bash user’s home directory executes commands when the user logs out.

ANS: T REF: 348

MULTIPLE CHOICE

1. The second step in the program development cycle is ____.

a. creating program specifications c. the design process
b. coding the program d. debugging
ANS: C REF: 340

2. A ____ is a logic diagram that uses a set of standard symbols to visually explain the sequence of
events from the start of a process to its end point.
a. flowchart c. block chart
b. map d. pseudocode
ANS: A REF: 340

3. Each step in the program is represented by a(n) ____ in the flowchart.

a. block c. label
b. arrow d. symbol
ANS: D REF: 341

4. In a flowchart, a(n) ____ is used to represent a process.

a. diamond c. circle
b. rectangle d. arrow
ANS: B REF: 342

5. In a flowchart, a(n) ____ is used to indicate process flow.

a. diamond c. circle
 b. rectangle d. arrow
ANS: D REF: 342

6. In a flowchart, a(n) ____ is an on-page connector to continue process flow.

a. diamond c. circle
b. rectangle d. arrow
ANS: C REF: 342

7. In a flowchart, a(n) ____ is used to represent a decision.

a. diamond c. circle
b. rectangle d. arrow
ANS: A REF: 342

8. When you create a script, you should include the command that sets the particular shell to use on ____.
a. the configuration file c. the first line of the script
b. your login script d. the last line of the script
ANS: C REF: 344

9. The line in the script for setting the Bash shell is: ____.
a. #!/bin/bash c. #/bin/bash
b. !#/bin/bash d. !/bin/bash
ANS: A REF: 344

10. For your own account, the shell that is set up by default is established by the system administrator in
the ____ file.
a. /etc/shell c. /etc/shadow
b. /etc/passwd d. /etc/default
ANS: B REF: 345

11. Each record in the /etc/passwd file is simply a record with variable-length fields separated by ____.
a. dashes (-) c. semicolons (;)
b. commas (,) d. colons (:)
ANS: D REF: 345

12. ____ is a multifunction tool that enables you to manage openSUSE from one location.
a. User Manager c. Control Panel
b. YaST d. MC
ANS: B REF: 345

13. The .bashrc file is a hidden file contained in ____ directory.

a. the root c. the /usr
b. your home d. the /home
ANS: B REF: 346

14. To view a list of the files in a directory, including the hidden files, you should enter ____.
a. ls -l c. ls -h
b. ls -r d. ls -a
 ANS: D REF: 346

15. The ____ file is run each time you log in or give the command to set Bash as your current shell, but
not when you run a subshell.
a. .bash_profile c. .bashrc
b. .bash d. .bash_login
ANS: A REF: 347

16. The ____ file typically contains settings, such as environment variable settings, aliases, and other
settings that you always want in effect when you are in the Bash shell.
a. .bash_profile c. .bashrc
b. .bash d. .bash_login
ANS: A REF: 347

17. The ____ file runs when you log in using the Bash shell as the default, and each time you start a Bash
shell within a Bash shell.
a. .bash_profile c. .bashrc
b. .bash d. .bash_login
ANS: C REF: 347

18. The ____ operator of the test command, combines two expressions and tests a logical OR relationship
between them.
a. | c. -O
b. || d. -o
ANS: D REF: 353

19. To format record output you can use the translate utility, ____.
a. tr c. trans
b. trns d. translate
ANS: A REF: 353

20. A simple way to delete a record using ____ is with the -d (delete) option.
a. awk c. test
b. sed d. tr
ANS: B REF: 354

21. A function name differs from a variable name because a function name is followed by a set of ____.
a. parentheses c. square brackets
b. curly brackets d. angle brackets
ANS: A REF: 360

COMPLETION

1. ____________________ enable you to determine the type of data needed for input, the processes that
must be performed, and the output requirements.

ANS: Specifications
 REF: 340

2. Two popular and proven analysis tools are used to help you design your programs to meet the program
specifications: the flowchart and ____________________.

ANS: pseudocode

REF: 340

3. The ____________________ that connect the symbols in a flowchart represent the direction in which
the program flows.

ANS: arrows

REF: 341

4. ____________________ instructions are similar to actual programming statements.

ANS: Pseudocode

REF: 343

5. The /____________________/bashrc file sets default functions and aliases.

ANS: etc

REF: 348

6. You can define functions from the command line by first entering the name of the function and then
completing the ____________________ to define it.

ANS: parameters

REF: 360

MATCHING

Match each option of the test command with a statement below.

a. -a f. -n
b. ! g. -nt
c. -r h. -s
d. -f i. -e
e. -ne
1. performs a relational integer test
2. tests for a nonzero string length
3. true if a file exists
4. true if a file exists and is a regular file
5. compares the first file in the argument with the second file to determine if the first file is newer
6. true if a file exists and can be read
7. true if a file exists and its size is greater than zero
8. logical AND
9. logical negation
 1. ANS: E REF: 350
2. ANS: F REF: 351
3. ANS: I REF: 352
4. ANS: D REF: 352
5. ANS: G REF: 352
6. ANS: C REF: 352
7. ANS: H REF: 352
8. ANS: A REF: 353
9. ANS: B REF: 353

SHORT ANSWER

1. What are flowcharts used for?

ANS:
Organizations use flowcharts to design and document all kinds of processes and procedures.
Programmers also use flowcharts to map and understand a program’s sequence and each action the
program takes. For the programmer the flowchart provides a map through the design process to show
what programs and logic must be created. It provides a way of linking what is wanted in the
specifications to the program code that is to be written.

REF: 340

2. What are pseudocode instructions used for?

ANS:
Pseudocode instructions are used to create a model that you can later use as a basis for a real program.

REF: 343

3. If you are using the Bash shell, what scripts are run automatically when you log in?

ANS:
With Bash set as your shell, two scripts run automatically when you log in: .bash_profile and .bashrc.

REF: 346

4. How can you set defaults for using the vi editor?

ANS:
If you like using the vi editor, you have the option of configuring a file called .exrc in your home
directory. .exrc can be used to automatically set up your vi environment.

REF: 348

5. What is the test command used for?

ANS:
The test command is used to analyze an expression to determine if it is true—often used in shell scripts
to verify an environmental condition, such as the existence of a file.
 REF: 349

6. How can you view the most recent command’s exit status?

ANS:
You can view the most recent command’s exit status by typing the command: echo $?.

REF: 350

7. What is a Boolean operator?

ANS:
A Boolean operator is a logical operator that symbolizes AND, OR, or NOT to evaluate a relationship,
such as a comparison of two expressions—and the result of the evaluation is either true or false.

REF: 352

8. The clear command is a useful housekeeping utility for clearing the screen, but you can use a faster
method. Describe this alternative method.

ANS:
You can store the output of the clear command in a shell variable. The output of the clear command is
a sequence of values that erases the contents of the screen. Storing these values in a variable and then
echoing the contents of the variable on the screen accomplishes the same thing, but about 10 times
faster.

REF: 355

9. What does “input validation” mean?

ANS:
Because users do not always enter valid data, a program should always check its input to ensure the
user has entered acceptable information. This is known as input validation.

REF: 358

10. What is a shell function?

ANS:
A shell function is a group of commands that is stored in memory and assigned a name. Shell scripts
can use the function name to execute the commands.

REF: 359
Another random document with
no related content on Scribd:
pilkkumiin, pannen sekaan muutama lusikallinen kirsimarja-hilloa.
Tämä on nyt valmista pöytään tuotaa, joko lämpösenä taikka
kylmänä. Tällä lailla sopii tehdä kasta monista muistakin marjoista,
niinkuin marjan-liemistäkin.

Huomattava: Muita kasia on neuvottu tekemään niiden ruoka-

laijen perästä, joihinka kuuluvatkin.

N:o 248. Soijaa Sokerista.

Palanen sokeria pannaan kiehunehen veden pisaraan sulaamaan

ja nostetaan sitte' valkialle' kiehumaan sakeaksi ja ruskeaksi. Kaiken
aikaa kiehuessa sekotetaan tätä hopea-lusikalla. Sitte' lisätään
siihen vielä kiehunutta vettä ja annetaan kiehua vetelän siirapin
sakuseksi, jonka perästä se kaadetaan jähtymään. Tätä soijaa
säästetään pikkusissa pulloissa, jotka pitää oleman hyvin suullistetut,
ja suulliset hyvin hartsitut. Tällä soijalla annetaan kaunis muoto
elikkä väri kasille' ja puljonkeille' j.m.s.

9:säs Jako.
MAKKAROITA.

N:o 249. Riis-kryyni-Makkaroita.

Puolentoista naulaa hyviä riis-kryynejä varitaan ja virutetaan

hyvästi, keitetään sitte' maidossa pakaraksi puuroksi ja nostetaan
pois valkialta. Sitte' sekotetaan kuumana siihen, hyvin sekasin, naula
puhdistettua ja pienennettyä sydäntalia, lusikallinen pienennettyjä ja
voissa paitettuja sipuloita, pari kourallista siemenistä ja oksista
ruokottuja rusinoita. Puuron jähdyttyä, sekotetaan siihen kortteli
raastittua ja siivilöittyä maksaa, meiramia, timjamia, suoloja, sokeria
ja muskotblommaa mielen perästä, viimmeseksi 8 sekotettua
munaa. Tämä syömä tupataan sitte' puhdistettuin rasvasiin suoliin ja
suolet neulotaan umpeen molemmista päistä. Nämät makkarat
pannaan suolattuun kiehuvaan veteen tunniksi kiehumaan, ja
kiehuessa pistellään niihin, sillön tällön, neulalla taikka pienellä
makkaratikulla henkiläpiä — niinkuin kaikkiin muihinkin makkaroihin
kiehuessa pitää tehtämään — jonka perästä ne' pannaan puhtosille'
oljille jähtymään. Syötää tuodaan ne' sitte' kuin ovat voissa paistetut
pannussa taikka parilaalla. Kaseksi annetaan sulattua voita.
Keitetyinä sopii niitä myös syödä lämpösenä. Näitä makkaroita
tehdessä on huomattava, että suolista jätetään kolmasosa tyhjäksi,
sillä muutoin ne' repeevät kiehuessansa.
 N:o 250. Ohran-kryyni-Makkaroita.

Tooppi pieniä ohran- taikka krossi-kryynejä lyöpätään maidossa

sakiaksi puuroksi, jonka perästä siihen, valkialta pois nostettuna,
sekotetaan naula puhdistettua ja pienennettyä sydäntalia, 2 taikka 3
pienennettyä ja voissa paistettua sipulia, kaksi taikka kolme
kourallista siemenistä ruokottuja rusinoita, kortteli siirappia,
pippuroita, inkivääriä, suoloja, meiramia ja timjamia mielen perästä,
niin myös 3 korttelia keitettyä ja raastittua maksaa. Sitte' kuin tämä
on vähän jähtynyt, sotketaan se ja vedellytetään maidolla taikka
lihanliemellä; jonka perästä siittä tehdän makkaroita, niinkuin tämän
edellisessä on neuvottu.

N:o 251. Maksa-Makkaroita.

Kannullisesta maidosta ja raastitusta leivästä sakiaksi keitettyyn

puuroon sekotetaan pari kourallista puhdistettua ja pienennettyä
sydän-talia, ja lusikallinen pienennettyjä ja voissa paistettuja
sipuleita. Tähän puuroon, näissä vähän kiehuttua, sekotetaan,
valkialta poisotettua, pari kourallista siemenistä ruokottuja rusinoita,
ja sen perästä, jähtyneenä: runsas puoli-tooppia raastittua ja
siivilöittyä maksaa, 4 munaa, runsas kourallinen raastittua leipää, 3
lusikallista sulattua voita, 2 lusikallista pienennettyä sokeria, niin
myos suoloja, pippuroita, inkivääriä ja meiramia mielen perästä.
Tästä, hyvin sekasin sekotettuna, tehdään makkaroita, jotka
keitetään kypsiksi suolatussa vedessä, johonka ne' pannaan veden
kiehuessa. Näitä tuodaan syötää sillä lailla kuin tämän edellisiäkin.

N:o 252. Veri-Makkaroita.

 Puoleen-toista kannuun nuoreen ja hyväksi siivilöittyyn elikkä
kuurnattuun vereen sekotetaan tooppi maitoa taikka hyvää sahtia,
hiukan kuivaa pieneksi hierottua ja seulottua meiramia ja timjamia,
suoloja, pienennettyjä pippuroita ja inkivääriä; sitte' puhdistettua ja
pienennettyä sydän-talia — sen jälkeen kuin makkara tahdotaan
rasvaseksi — ja runsas lusikallinen pienennettyjä ja voissa
paistettuja sipuloita ja 2 taikka 3 lusikallista siirappia. Näiden perästä
sekotetaan tähän suuriläntiä rukiisia jauhoja, puuron sakuseksi. Sitte'
koitetaan pannussa tätä syömää, elikkä makkarusta, jos hän on
parahultasen sakiaa ja kryydin makusta, jonka perästä se pistetään
puhtaiksi ruokottuin suoliin — vähän runsaammin kuin puolellensa
kukin suoli. Nämät makkarat pannaan kiehuvaan suolattuun veteen
hiljaksellen kiehumaan, ett'eivät repee; mutta kiehuessa pistellään
niihin vähän ajan takaa henkiläpiä neulalla taikka makkaratikun-
kärjellä. — Makkara tietään olevan kystä, jos ei kuivaan
makkaratikkuun mitään tartu, joka sen läpitte' pistetään ja
hiljaksellen poisvedetään. Kypsenä pannaan makkarat oljille', ja
tuodaan syötää niinkuin edellä mainitut kryyni-makkaratkin.

N:o 253. Kroppanaa. (Palt).

Tätä tehdään samalla lailla ja samoista aineista kuin veri-

makkaroitakin, mutta vähän sakiammaksi, ja sentään niin veteläksi
kuin mahdollinen on. — Siittä tehdään sitte' märjin käsin mielen
peräsen suuria kroppanoita, silitetään silosiksi ja pannaan kattilaan,
suolattuun kiehuvaan veteen kiehumaan, taikka siihen liemeen jossa
veri-makkaroita on keitetty, johon myös pannaan hiukan suoloja.
Tässä on huomattava, ett'ei monta kroppanaa yhtää-haavaa panna
kattilaan, ei myöskään pikaisesti perästyksin, ett'eivät yhteen
tarttuisi. Kroppana tietään olevan kystä, jos se keskeltä kahtia
leikattuna nähdään olevan sisältä kuiva. Kypsinä pannaan ne' oljille
jähtymään ja sitte' niin kylmään huoneeseen, ett'eivät jäädy.

N:o 254. Höystö-Makkaroita.

Naudan sydän, ja sen ympäristöllä oleva rasvasempi liha,

pannaan veteen, keitetään, hakataan pieneksi ja sekotetaan sitte'
pieniin, lihanliemessä taikka maidossa lyöpättyihin krossi-kryyneihin,
jotka kryynit, ennen sekottamista, pitää oleman jähtyneet. Tähän
sekotetaan myös pippuroita, inkivääriä, suoloja ja pienennetyssä
sydän-talissa paistettuja sipuloita. Nämät sotketaan hyvin sekasin ja
tehdään parahultasen veteläksi lihan-liemellä taikka maidolla, jonka
perästä tästä syömästä tehdään makkaroita tavallisella lailla.

N:o 255. Liha-Makkaroita.

Kahdeksan naulaa suonista puhdistettua ja pieneksi hakattua

här'änlihaa, neljä naulaa pieneksi leikattua sydän-talia, ja kaksi
naulaa leikattua sian-silavaa sotketaan hyvin sekasin, jonka perästä
siihen lisätään puljonkia elikkä lihanlientä, pannen sekaan pippuroita,
inkivääriä, suoloja ja hyppysellinen saltpietaria, niin myös jauhoiksi
pienennettyjä neilikoita. Tämä sotketaan nyt toistamiseen kelpolailla
siksi että kaikki tulee yhtäläisen sitkeäksi, jonka perästä siittä
tehdään makkaroita. Makkarat hiastetaan suoloilla ja jätetään
sillensä toiseksi päivää, jona ne' suolataan pyttyyn ja kaadetaan
päälle' keitettyä suolavettä jähtyneenä. Tässä kahdeksan
vuorokautta oltua, sopii niitä palvatakkin, joka niin tahtoo. N:o 256.
Sianliha-Makkaroita. Sian-lihan palottamisesta saadut lihan-rippulat
ruokotaan hyvin puhtaiksi suonista, survotaan pieniksi ja nuijitaan
sitkiäksi taikinaksi. Sitte sekotetaan tähän pieniksi rippuloiksi
palotettua sian-silavaa, kolmatta-osaa vähemmän kuin lihaa,
pienettyjä suoloja, neilikoita, ja pippuroita mielenperästä. Sill'aikana
keitetään väkevää lientä kaikeista luu-muruista, poisotetuista
suoneista, silavan-kamaroista ja vedestä. Tämä liemi kuurnataan
elikkä siivilöitään valmiina, ja sitte' jähtyneenä kuoritaan rasva päältä
pois, ja liemi sekotetaan syömään, elikkä makkarukseen, joka sitte'
tupataan puhdistettuin sinisiin suoliin. Jää-kellarissa säilyvät nämät
makkarat kauvan hyvinä, mutta sen puutteessa suolataan ne' ja
pannaan keitettyyn suolaveteen sitte' kuin suolavesi on jähtynyt. —
Ennen kuin näitä syötää keitetään, liotetaan ne' hiukan vedessä.

N:o 256. Sianliha-Makkaroita.

Sian-lihan palottamisesta saadut lihan-rippulat ruokotaan hyvin

puhtaiksi suonista, survotaan pieniksi ja nuijitaan sitkiäksi taikinaksi.
Sitte sekotetaan tähän pieniksi rippuloiksi palotettua sian-silavaa,
kolmatta-osaa vähemmän kuin lihaa, pienettyjä suoloja, neilikoita, ja
pippuroita mielenperästä. Sill'aikana keitetään väkevä lientä
kaikeista luu-muruista, poisotetuista suoneista, silavan-kamaroista ja
vedestä. Tämä liemi kuurnataan elikkä siivilöitään valmiina, ja sitte'
jähtyneenä kuoritaan rasva päältä pois, ja liemi sekotetaan
syömään, elikkä makkarukseen, joka sitte' tupataan puhdistettuin
sinisiin suoliin. Jää-kellarissa säilyvät nämät makkarat kauvan
hyvinä, mutta sen puutteessa suolataan ne' ja pannaan keitettyyn
suolaveteen sitte' kuin suolavesi on jähtynyt. — Ennen kuin näitä
syötää keitetään, liotetaan ne' hiukan vedessä.

N:o 257. Saksan Makkaroita. (Metwurst).

 Nuorta här'än- ja sian-lihaa, puoleksi kumpaakin, ruokotaan
suonista puhtaiksi, survotaan pieneksi ja sekotetaan pieniksi
rippuloiksi palotetun sian-silavan joukkoon, jota pitää oleman puoli
sen vertaa kuin muuta lihaa. Tähän lisätään hiukan lihan-lientä
(puljonkia), franskan paloviinaa, pienennettyjä neilikoita, saltpietaria
ja suoloja, jotka nyt sotketaan käsin hyvin sekasin ja tupataan, niin
lujaan kuin suinkin saadaan, puhdistettuin rasvasiin här'än suoliin —
joista kuitenkin kaikki tali pitää oleman ensin pois ruokottu. Tätä
makkarusta suoliin tupatessa pistellään aina tavantakaa neulan
kärjellä makkaraan läpiä, että henki pois pääsee, jonka perästä
makkaroitten päät niotaan hamppu-langalla kiinni, ja tehdään silmus
samasta langasta kumpaankin päähän, joista ne' pannaan
sauhuuntumaan. Tämänlaisina pannaan ne' mukavaan astiaan
pienettyihin suoloin ja saltpietariin kolmeksi päivää, jossa niitä
käännetään kerran päiväässä; sitte' pyhitään ne' liina-rievulla ja
niotaan sen perästä, joka makkara, kolmen taikka neljän
kolmisulkasen kuivupulkaan väliin hyvin lujaan hamppu-langalla.
Siinnä tilassa pannaan ne' korsteiniin kolmeksi päivää kylmässä
katajanha'on sauhussa sauhuttumaan. Tätä valkiaa kydetytetään
pikkusella lepän pölkillä, niin että hyvin sauhua nousee mutta ei
liekkiä. Sauhuttuneina päästellään makkarat siteistänsä, joina ovat
valmiit syötää, taikka säilytettää vilposessa huoneessa.

10:nes Jako.
PASTEIJOJA, TORTTUJA,
PAAKKELSEJA, PANNUKAKKOJA JA
KRÄÄMEJÄ.

A) PASTEIJOJA ELIKKÄ ISPINÖITÄ.

N:o 258. Voi-taikinaa Pasteijoiksi ja Paakkelseiksi.

Hyvästä nuoresta voista pestään suolasuus hyvin pois, likistellään

sitte' pikkusiksi kakoiksi ja pannaan raikkaaseen veteen. Sitte'
sekotetaan runsas puolitoista korttelia vettä, puoli jumfuraa puhdasta
hyvänmakusta paloviinaa ja yksi muna yhteen sekasin, ja hyviä
nisujauhoja pannaan sen verran lisäksi, että tämä taikina pysyy
käsissä. Sitte' pannaan tämä taikina kylmälle' leivin-pöydälle', jossa
sitä vaivataan kelpolailla, ja annetaan sen perästä olla jonkun
minuutin alallansa, että jauhot ehtiivät paisua, jonka perästä se
vaivataan taas toistamiseen ja jätetään vähäksi aikaa sillensä, ja
vaivataan sitte' kolmanteen piihin. Nyt punnitaan tämä taikina, ja voi-
kakot puserretaan vedestä liinasessa rievussa, josta voista nyt
otetaan likimaille' senverran kuin taikinakin painaa. Taikina leivotaan
pöydällä leivin-pyörimellä leveäksi kakoksi, ja sen päälle' levitellään
voi-kakkoset siihen kiinni painamalla, jonka perästä tämä taikina-
kakko kääritään kokoon, moneen mutkaan ja lyödään pari kertaa
leivin-pyörimellä päälle', ja jätetään sillensä muutamaksi minuuttia.
Sitte' vanutetaan se taas leivin-pyörimellä ohkoseksi kakoksi,
kääritään mutkiin, painetaan kokoon ja jätetään muutamaksi
minuuttia kajoomata. Tällä lailla tätä vanutetaan paakkelseiksi viiteen
piihin, mutta pasteijoiksi kuuteen. Tässä on huomattava, ett'ei tätä
taikinaa saa suuresti käsin pidellä, vaan niin hiukan kuin mahdollista
on, ei myöskään saa siihen paljon jauhoja sekottaa; jonka vuoksi se
pitää tehtämänkin kylmässä huoneessa, jossa ei voi sula eikä ime
paljon jauhoja sisäänsä. Tästä taikinasta saa myös, se kuin tahtoo,
jättää viinan pois, vaikka viina sen kohistuttaisi muhkeammaksi, ja ei
myöskään niin vähästä pisarasta antaisi taikinalle' viinan makua, jos
ei viina ittestänsä ole pahan makusta.

N:o 259. Pikkusien Pasteijojen teosta yhteisesti.

Pasteija-vormuin levitetään kauttaaltansa, leivin-pyörimellä

ohkoseksi vanutettua ja vaivattua voi-taikinaa (katso N:o 258); sen
päälle' pannaan sitä ainetta, kuin pasteijan täytteeksi tahdotaan, ja
täytteen päälle' levitetään samaa taikinaa, että pasteija tulee
umpinaiseksi; taikka pannaan vaan ristiin pieniä vanukkeita
päällystyksin, samasta taikinasta, niin ett'ei pasteijan täyte tule
varsin peittoon. Vormujen puutteessa sopii näitä tehdä seuraavalla
lailla: Leivin-pyörimellä ohkoseksi vanutetusta taikinasta painellaan
juoma-klasilla taikka kahve-kupilla ymmyriäisiä palasia, joista yksi
pannaan pohjaksi ja toinen kanneksi, ja väliin täytettä. Syrjiltä
painellaan nämät kokoon ja voidellaan munan-valkuaisella, että
pysyyvät paremmin yhdessä. Taikka, täytettä pannaan ohkoseksi
vanutetulle' taikinalle', joka sitte' käännetään mutkaan ja leikataan
puoli-ymmyriäiseksi kuin pyörän puolikas; syrjät painellaan rypytetyn
muotosena yhteen, ja päällimmäiseen puoleen pistetään 3 taikka 4
läpeä, paremman kypsymisen vuoksi. Näitä kypsennetään rauta-
pelleillä uunissa.

N:o 260. Pasteijan-täytettä Här'änlihasta.

Kaksi naulaa hyvää nuorta här'änlihaa ruokotaan hyvin puhtaaksi

suonista ja luista, jonka perästä se hakataan pieneksi nuoren sydän-
talin seassa, jota pitä oleman 1 naula; sitte' nuijitaan tämä kivi-
huhmarissa sitkiäksi kuin taikina, ja nyt sekotetaan siihen 3 taikka 4
munaa, raastittua leipää, muutama lusikallinen puljonkia taikka
maitoa, hiukan suoloja ja pippuroita mielen perästä, jossa tilassa
tämä on valmis pantaa pasteijojen täytteeksi. N:o 261. Toista laija
Pasteijan-täytettä lihasta. Hyvää här'än- ja vasikanlihaa, puoleksi
kumpaakin, ruokotaan luista ja suonista puhtaiksi, hakataan sitte'
pieneksi sian-silavan kanssa, jota pitää oleman kolmas osa vähempi
kuin lihaa; sitte' nuijitaan tämä kivi-huhmarissa sitkeäksi kuin taikina,
jonka perästä siihen sekotetaan muutama muna ja raastittua leipää,
puljonkia taikka maitoa, suoloja ja pippuroita mielen perästä, niin
myös muutama pikkunen pienennetty etikka-gurkku. Tämä, hyvin
sekasin sekotettuna, on valmis pasteijaan pantaa.

N:o 261. Toista laija Pasteijan-täytettä lihasta.

Hyvää här'än- ja vasikanlihaa, puoleksi kumpaakin, ruokotaan

luista ja suonista puhtaiksi, hakataan sitte' pieneksi sian-silavan
kanssa, jota pitää oleman kolmas osa vähempi kuin lihaa; sitte'
nuijitaan tämä kivi-huhmarissa sitkeäksi kuin taikina, jonka perästä
siihen sekotetaan muutama muna ja raastittua leipää, puljonkia
taikka maitoa, suoloja ja pippuroita mielen perästä, niin myäs
muutama pikkunen pienennetty etikka-gurkku. Tämä, hyvin sekasin
sekotettuna, on valmis pasteijaan pantaa.

N:o 262. Taale-Pasteijoja.

Kortteli nuorta taaletta ja pari lusikallista pienennettyä sokeria

sekotetaan vispilällä hyvin sekasin. Sitte' sekotetaan eri astiassa 3
munan-ruskuaista ja yksi valkuainen niin kauvan että hyvin
vahtoileevat, johon sitte' lisätään raastittua sitronin-kuorta, pari
pienennettyä kartemummaa ja kourallinen nisujauhoja. Molemmat
sekotukset pannaan nyt yhteen sekottaen, josta kaadetaan joka
pasteijaan, niinkuin N:o 259 on neuvottu. Näitä pasteijoja ei sovi
muolla kuin vormuissa kypsentää. Niiden päälle' seulotaan sokeria,
ennen kuin uuniin pannaan.

N:o 263. Suurta Pasteijaa Kananlihasta.

Nuoria lihavia kanoja hakataan palasiksi ja pannaan kastrulliin

hiljasella valkialla paistumaan likimiten kypsiksi voissa, raastitussa
sitronin-kuorissa ja hiukassa suoloissa. Lihan-lientä taikka kiehunutta
vettä pannaan sekaan paistuessa, jos sen sitä nähdään kaipaavan.
Sitte' pannaan se jähtymään. Sill'aikana voidellaan vormu voilla,
johonka levitetään kauttaaltansa ohkoseksi vanutettua voi-taikinaa
(N:o 258), ja sen päälle' täytettä här'än lihasta (N:o 260); tämän
päälle' pannaan paistetut kanan-liha-rippulat, jotka nyt peitetään
samalla här'änliha-täytteellä. Sitte' käännetään voi-taikina yli
parrasten, jotka voidellaan vispilöityillä munilla, ja pannaan päälle'
ohkoseksi vanutettua voi-taikinaa kanneksi; tämä puserrellaan hyvin
kiinni ja voidellaan vispilöityillä munilla. Tämän perästä pannaan
pasteija parahultasen lämpöseen uuniin kypsymään. Puolikypsenä
leikataan läpi päällispuolen keskustaan, josta höyry pois pääsee. Se
liemi, jossa liha oli kiehunut, pannaan valkialle', ja sen sekaan
muutama palanen etikka-gurkkua, niin myös hiukan suoloja, jonka
perästä se kaadetaan muutaman vispilöityn munan-ruskuaisen
sekaan; ja pasteijan kypsyttyä kaadetaan se lämpösenä pasteijan
päällis-puoleen tehdystä lävestä pasteijaan, jonka perästä pasteija
tuodaan pöytään.

B) TORTTUJA.

N:o 264. Manteli-torttua.

Naula makosia- ja yksi luodi karvaita-manteleita varitaan ja

pienennetään huhmarissa. 16 taikka 20 munan-valkuaista
vispilöitään vahdoksi vadissa, ja toisessa astiassa sekotetaan
ruskuaiset puu-lusikalla yhtäälle' päin — luodi pienennettyä sokeria
sekaan pantuna — niin kauvan, että rupee kuohumaan. Tähän
sekotukseen sekotetaan ensin ne' pienennetyt mantelit, sitte' 8
luodia nisujauhoja, hyvin sekasin, ja viimmeseksi pannaan munan-
valkuaiset siihen sekottaen. Tämä taikina kaadetaan nyt pestyllä
voilla voideltuun vormuun, ja pannaan oikopäätä heikkoon uuni-
lämpömään tunniksi kypsymään, elikkä siksi, että hän ehtii kohistua,
jona se kumotaan ja tuodaan pöytään.

N:o 265. Kiilto-torttua Manteleista.

 Tätä tehdään edellä neuvotulla tavalla, jonka perästä se
kypsennetään. Sitte' sekotetaan 8 luodia jauhoksi pienennettyä ja
seulottua sokeria kahdessa taikka kolmessa munan-valkuaisessa
kovaksi vahdoksi, jolla torttu kypsenä voidellaan, ja pannaan uuniin
kiiltoonsa kuivumaan. N:o 266. Panskan Torttua. N:o 258 neuvotusta
voi-taikinasta vanutetaan 6 taikka 7 kakkoa tavallisen veitten-
hamaran vahvuseksi ja niin suureksi, että pöytään tuotavalle' vadille'
mahtuuvat. Nämät harkotellaan, ja kypsennetään parahultasen
lämpösessä uunissa. Sitte' pannaan näistä yksi pöytään tuotavalle'
vadille', ja sen päälle' levitetään omena-mäihää (N:o 289); tämän
päälle' pannaan toinen kakko, jonka päälle' levitetään vadelma-hilloa
(N:o 304); sen päälle' kolmas kakko, johonka levitetään kirsimarja-
hilloa (N:o 302). Kun kaikki kakot sillä lailla, hilloa väliin pantuna,
ovat päällistyksin ladotut, pannaan viimmesen päälle' levittäen
munan-valkuaisista ja pienennetystä seulotusta sokerista kovaksi
vahdoksi vispilällä sekotettua ainetta, tortun kiilloksi. Torttu pistetään
nyt heikkoon uuni-lämpömään kuivumaan äkkiä kiiltäväksi. — Muna-
kiillon verosta sopii myös panna kovaa taale'-vahtoa tortun päälle', ja
ympäristölle' vadelma- taikka kirsimarja-hilloa, ja viimmeseksi
jauhoksi pienennettyä sokeria.

N:o 266. Panskan Torttua.

N:o 258 neuvotusta voi-taikinasta vanutetaan 6 taikka 7 kakkoa

tavallisen veitten-hamaran vahvuseksi ja niin suureksi, että pöytään
tuotavalle' vadille' mahtuuvat. Nämät harkotellaan, ja kypsennetään
parahultasen lämpösessä uunissa. Sitte' pannaan näistä yksi
pöytään tuotavalle' vadille, ja sen päälle' levitetään omena-mäihää
(N:o 289); tämän päälle' pannaan toinen kakko, jonka päälle'
levitetään vadelma-hilloa (N:o 304); sen päälle' kolmas kakko,
johonka levitetään kirsimarja-hilloa (N:o 302). Kun kaikki kakot sillä
lailla, hilloa väliin pantuna, ovat päällistyksin ladotut, pannaan
viimmesen päälle' levittäen munan-valkuaisista ja pienennetystä
seulotusta sokerista kovaksi vahdoksi vispilällä sekotettua ainetta,
tortun kiilloksi. Torttu pistetään nyt heikkoon uuni-lämpömään
kuivumaan äkkiä kiiltäväksi. — Muna-kiillon verosta sopii myäs
panna kovaa taale'-vahtoa tortun päälle', ja ympäristölle' vadelma-
taikka kirsimarja-hilloa, ja viimmeseksi jauhoksi pienennettyä
sokeria.

N:o 267. Leipä-Torttua.

Viisitoista munan-ruskuaista, kaksi valkuaista ja naula sokeria

sekotetaan yhtäälle' päin, siksi että rupee kuohumaan, jona siihen
lisätään naula varittuja ja pienennettyjä makosia manteleita, ja luodi
varittuja ja pienennettyjä karvaita manteleita, niin myös 12 luodia
pienennettyä ja seulottua kakkoa, hiukan kanelia ja raastittuja
sitronin-kuoria; viimmeseksi sekotetaan tähään ne' jääneet munan-
valkuaiset, kovaksi vahdoksi vispilöittyinä, jonka perästä koko
sekotus kaadetaan voideltuun vormuun, ja pannaan heikosti
lämmitettyyn uuniin kypsymään, niinkuin tämän edellä on neuvottu.

C) PAAKKELSEJA ELIKKÄ KAHKAROITA.

N:o 268. Muna-Paakkelseja.

Kahdeksan lusikallista pienennettyä sokeria ja kahdeksan munan-

ruskuaista sekotetaan hyvin sekasin yhtäälle' päin; sitte' pannaan
siihen niin paljon nisujauhoja, että saadaan käsissä pysymään, jonka
perästä se vaivataan ja vanutetaan neljännen-osan tuuman
vahvuseksi kakoksi. Tästä kakosta leikataan kaiken muotosia
paakkelseja: ymmyriäisiä, puoli-ymmyriäisiä, pytkyliäisiä,
neliskulmasia, taikka minkä muotosia kunkin mieli tekee. Koreuden
vuoksi harkotellaan näiden syrjät. Sitte' pannaan näistä, muutama
erältänsä, sulaan voihin kiehumaan, mutta pidetään vaari, ett'ei
jauhoja voihin pääsee. Kuin ovat kauniin muotosiksi kiehuneet, niin
käännetään toinen puoli päällepäin ja annetaan sen puolen kiehua
saman muotoseksi kuin ensimmäinen puolikin. Valmiina pannaan ne'
pehmoselle' harmaalle' paperille', joka niistä imee rasvan. Sokeria
päälle' varistettuna tuodaan ne' vadilla pöytään.

N:o 269. Taale-Paakkelseja.

Puolen-tooppia taaletta sekotetaan lusikallisen pienennetyn

sokerin seassa kovaksi vahdoksi; siihen pannaan sitte' yhden
sitronin-kuori, pieneksi raastittuna, ja vielä pari lusikallista sokeria, 6
munan-ruskuaista, puolen korttelia nisujauhoja, ja viimmeseksi 6
kovaksi vahdoksi vispilöittyä munan-valkuaista, jotka sekotetaan
kaikki yhteen hyvin sekasin. Tämä taikina kypsennetään tavallisissa,
voilla voideltuissa, paakkelsi-vormuissa, ja tuodaan lämpösinä
syötää.

N:o 270. Kuivia Manteli-Paakkelseja.

Naula hyviä nisujauhoja ja puoli naulaa pestyä voita vaivataan

hyvin sekasin, jonka perästä siihen lisätään kolme-neljännes naulaa
(se on 24 luodia) pienennettyä sokeria, 4 luodia varittuja ja
pienennettyjä makosia-manteleita ja muutama karvas-manteli, niin
myös 2 munan-ruskuaista. Tämä taikina kypsennetään sitte'
tavallisissa pikkusissa voideltuissa paakkelsi-vormuissa, rauta-
pelleillä, heikossa uuni-lämpömässä.

D) PANNUKAKKOJA.

N:o 271. Riis-kryyni-Pannukakkoa.

Puolentoista korttelia riiskryynejä ruokotaan ja pestään hyvin

puhtaiksi, jonka perästä ne' keitetään maidossa varsin pehmosiksi;
sitte' sekotetaan niihin pari kourallista lyöpättyjä rusinoita, palanen
nuorta voita, raastittua sitroonin-kuorta ja sokeria. Jähtyneenä
lisätään tähän 8 hyvin sekotettua munaa, ja sekotetaan sitte' kaikki
hyvin sekasin, jonka perästä se kaadetaan voideltuun vormuun
taikka pannuun, ja pannaan uuniin kypsymään, taikka liedelle'
kannen alle' ja valkia kannelle'. Valmiina tuodaan se, sokeria päälle'
varistettuna, pöytään.

N:o 272. Ohkosia Pannukakkoja.

Vetelää taikinaa tehdään puolesta-toopista maidosta (taikka

parempi on kortteli maitoa ja kortteli taaletta), viidestä munasta,
puolesta korttelista sulatusta voista ja hyvistä nisujauhoista; josta
sitte' paistetaan ohkosia pannukakkoja tavallisella lailla.

N:o 273. Pannukakkoja Marja-hillossa.

 Tämän edellisessä Numerossa neuvottuja pannukakkoja ladotaan
posliini-vadille', toinen toisensa päälle', ja jok'ainoan väliin levitetään
ohkoselta sitä marja-hilloa kuin tahdotaan, ja viimmesen pannukakon
päälle' varistetaan pienennettyä sokeria.

N:o 274. Pannukakkoa happamasta taaleesta.

Puolen-tooppia hapanta taaletta sekotetaan kahden luodin sokerin

seassa kovaksi vahdoksi ja lisätään sitte' sekaan 6 vispilällä
sekotettua munan-ruskuaista, hiukan pienennettyä kanelia ja 6
luodia pienennettyä sokeria. Tähän, hyvin sekasin sekotettuna,
pannaan ensin puolen-tooppia hyviä nisujauhoja sekottaen ja sitte'
munan-valkuaiset, vahdoksi vispilöittynä. Tämä taikina kaadetaan
nyt vormuun ja kypsennetään heikossa uuni-lämpömässä; tuodaan
lämpösenä pöytään, puhdas lautas-liina (taikka salvetti) ympäri
kiedottuna.

N:o 275. Pannukakkoa nuoresta taaleesta.

Puolen tooppia nuorta sakiaa taaletta vispilöitään hiukassa

sokerissa vahdoksi, ja toisessa astiassa vispilöitään 8 munan-
ruskuaista korttelillisessa hyvissä nisujauhoissa. Sitte' kuin taale on
saatu sekasin, pannaan siihen sekottaen muna- ja jauho-sekotus,
sen perästä 3 lusikallista pientä seulottua sokeria, hiukan raastittua
sitronin-kuorta ja viimmeseksi munan-valkuaiset, vahdoksi
vispilöittyinä. Tämä kypsennetään vormussa taikka vadissa heikossa
lämpömässä, että hän saa kohistua.

N:o 276. Manteli-Kakkoa.

 6 Luodia pestyä voita sekotetaan ensin yhtäälle' päin, ja sitte'
lisätään siihen 4 vispilöittyä munan-ruskuaista, 8 luodia sokeria ja 10
luodia pieneksi huhmaroituja makosia-manteleita, ynnä muutama
karvas-manteli, jotka sitte' kaikki sekotetaan yhteen hyvin sekasin.
Nyt pannaan pöydälle' sen verran hyviä nisujauhoja läjään, kuin
luullaan tarvittavan, ja läjän keskustaan tehdään läpi, johon se
valmistettu taikina ja vahdoksi vispilöityt munan-valkuaiset
kaadetaan. Tätä vaivataan sitkeäksi taikinaksi, josta tehdään kakko
ja tuiskutetaan pienennettyä sokeria päälle'; sen perästä pannaan se
voideltulle' paperille' rauta-pellille' kypsymään parahultaseen uuni-
lämpömään.

N:o 277. Manteli-Kakkoa vormussa.

Naula makosia-manteleita ja muutama karvas-manteli

pienennetään kahdessa munan-ruskuaisessa; sitte' lisätään siihen
sokerilla pieneksi raastittu sitronin-kuori, 24 luodia sokeria, 8 hyvin
sekotettua munaa, 4 luodia nisujauhoja ja 1 luodi pienennettyä
kanelia. Tämä taikina, hyvin sekasin sekotettuna, kaadetaan hyvin
rasvattuun vormuun, pannen voideltua paperia alle', ja sitte'
kypsymään. Vadille' kumottuna tuodaan se, pienennettyä sokeria
päälle' varistettuna, pöytään.

N:o 278. Omena-Pannukakkoa.

Omenat kuoritaan ja palotetaan, ruokotaan siemen-pesistä

puhtaiksi, ja pannaan hiukkaan veteen kastrulliin kiehumaan, ja
veden sekaan hiukan kanelia ja tarpeeksi makeutta. Sitte' kuin ovat
heikolla valkialla mäihäksi kiehuneet pannaan ne' jähtymään.
Sill'aikana raastitaan pieneksi hyvää nisu- taikka varikoista-kakkoa,
vähän runsaammin kuin omena mäihää, ja paistetaan ruskiaksi
voissa. Tämän jähdyttyä voidellaan pannukakko-pannu voilla, johon
sitte' pannaan päällystyksin vuorottaisin tätä paistettua kakkoa ja
omena-mäihää, mutta niin, että pohjalle' ja päälle' tulee kakkoa;
paikottaisin, sinne' ja tänne', pistellään voi-rippuloita. Sitte' pannaan
se uuniin kypsymään, ja kypsenä kaadetaan siittä sula voi pois,
jonka perästä se kumotaan vadille' ja kaadetaan hiukan franskan-
viinaa päälle' ja pienennettyä sokeria varistetaan viimmeseksi siihen.

N:o 279. Taale'-Munkkeja.

Kolme korttelia sakiaa hapanta taaletta vispilöitään lusikallisessa

sokerissa kovaksi vahdoksi, ja pannaan sitte' nisujauhoja senverran
sekaan, että saadaan parahultasen sakiaksi; viimmeksi lisätään
tähän kortteli raikasta vettä, jonka perästä siittä paistetaan munkkeja
voidellussa munkki-pannussa.

N:o 280. Munkkeja taaleesta ja munista.

Puolentoista korttelia hapanta taaletta sekotetaan niinpaljoon

nisujauhoin, että siittä saadaan koossa pysyväistä taikinaa, johon
sitte' lisätään hiukan pienennettyä kanelia, raastittua sitronin-kuorta
ja huhmarissa pienennettyjä manteleita. Sitte' kuin tämä on hyvin
sekotettu pannaan siihen 6 sokerissa vispilöittyä munaa, jonka
perästä tästä paistetaan munkki-pannussa munkkeja tavallisella
lailla.

N:o 281. Taale'-Vohvuloita.

 Kortteli hapanta taaletta ja sama verta vettä, niin myös puolen
korttelia sulattua voita ja 4 munaa sekotetaan yhteen, ja niin paljon
nisujauhoja että tämä taikina pyörielee vispilän poisotettua. Tästä
paistetaan nyt vohvuloita tavallisella lailla, ja raudat voidellaan
ainoastansa ensimmäisen vohvulan paistamiseen.

N:o 282. Sokeri-Vohvuloita.

Puolen naulaa pienennettyä sokeria sekotetaan puu-lusikalla

kuudessa munassa hyvin sekasin, jonka perästä siihen lisätään
puolen naulaa hyviä nisujauhoja ja 8 luodia sulattua voita. Kuin
nämät kaikki ovat hyvin yhteen sekotetut, niin paistetaan tästä
taikinasta tavallisella lailla vohvuloita. Näitä nautitaan
tavallisemmasti jähtyneinä.

N:o 283. Taale'-Litukoita. (Plättär).

Puolen tooppia taaletta, pari kourallista nisujauhoja ja 5 munaa

vispilöitään hyvin sekasin, josta sitte' paistetaan ohkosia litukoita,
pannukakko- taikka litukka-pannussa (plätt'-pannussa).