Test Bank for Transnational

Management Text and Cases in

Cross-Border Management, 8th Edition
Christopher A. Bartlett Paul W. Beamish
Go to download the full and correct content document:
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-transnational-management-text-and-ca
ses-in-cross-border-management-8th-edition-christopher-a-bartlett-paul-w-beamish/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Test Bank For Transnational Management: Text, Cases

& Readings in Cross-Border Management, 7 edition:
Christopher Bartlett Downl

https://testbankmall.com/product/test-bank-for-transnational-
management-text-cases-readings-in-cross-border-
management-7-edition-christopher-bartlett-downl/

Strategic Management Text and Cases 8th Edition Dess

Solutions Manual

https://testbankmall.com/product/strategic-management-text-and-
cases-8th-edition-dess-solutions-manual/

Business Law Text and Cases Clark Miller Cross 12th

Edition Test Bank

https://testbankmall.com/product/business-law-text-and-cases-
clark-miller-cross-12th-edition-test-bank/

Strategic Management Text and Cases Dess 7th Edition

Test Bank

https://testbankmall.com/product/strategic-management-text-and-
cases-dess-7th-edition-test-bank/
Business Law Text and Cases Clark Miller Cross 12th
Edition Solutions Manual

https://testbankmall.com/product/business-law-text-and-cases-
clark-miller-cross-12th-edition-solutions-manual/

Test Bank for The Legal Environment of Business: Text

and Cases 11th Edition Cross

https://testbankmall.com/product/test-bank-for-the-legal-
environment-of-business-text-and-cases-11th-edition-cross/

International Management: Managing Across Borders and

Cultures, Text and Cases Deresky 8th Edition Solutions
Manual

https://testbankmall.com/product/international-management-
managing-across-borders-and-cultures-text-and-cases-deresky-8th-
edition-solutions-manual/

Test bank for The Legal Environment of Business: Text

and Cases 10th Edition by Cross

https://testbankmall.com/product/test-bank-for-the-legal-
environment-of-business-text-and-cases-10th-edition-by-cross/

Solution Manual for Strategic Management Text and

Cases, 8th Edition, Gregory Dess Gerry McNamara Alan
Eisner

https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-strategic-
management-text-and-cases-8th-edition-gregory-dess-gerry-
mcnamara-alan-eisner/
 Building on this knowledge, they make subsequent resource commitments, eventually
leading to higher levels of investment in the foreign market.

Answer: False (There are many exceptions to the incremental approach. Some firms are “born
globals”. Other firms retain the same mode, including level of subsidiary involvement, in all
foreign markets.)
Difficulty: Moderate
Page: 23
Topic: The Process of Internationalization

4. A joint venture is a contractual mode of foreign entry involving a high level of resource
commitment by all partners.

Answer: False (A JV will not typically require as high a resource commitment as we would see
in wholly owned subsidiaries. In addition, there is significant variability in the level of resources
contributed by partners.)
Difficulty: Moderate
Page: 24 (Figure 1.2)
Topic: Foreign entry mode

5. Emerging motivations for internationalization include the desire to enhance the firm’s
competitive position and the desire to develop global scanning capabilities.

Answer: True
Difficulty: Easy
Page: 19-20
Topic: Emerging Motivations

6. For an MNE to exist, first foreign countries must provide location-specific advantages to
attract the company to invest there, second the company must have ownership-specific
advantages that counteract its liability of foreignness, third the company must have the
organizational capability to leverage its strategic advantages more effectively internally than
externally.

Answer: True
Difficulty: Moderate
Page: 22
Topic: Prerequisites for internationalization

7. An MNE with an ‘international mentality’ will typically be managed as a coordinated

federation.

2
Answer: True
Difficulty: Moderate
Page: 26
Topic: The evolving mentality: international to transnational

8. An MNE with a ‘multinational mentality’ will typically be managed as a coordinated

federation.

Answer: False (It will typically be managed as a decentralized federation.)

Difficulty: Moderate
Page: 26-27
Topic: The evolving mentality: international to transnational

9. An MNE with a ‘global mentality’ will typically manage its operations centrally.

Answer: True
Difficulty: Moderate
Page: 27
Topic: The evolving mentality: international to transnational

10. An MNE with a ‘transnational mentality’ will typically be managed as an integrated network.

Answer: True
Difficulty: Moderate
Page: 27
Topic: The evolving mentality: international to transnational

11. The main advantage multinational mentality has over global mentality is more efficient
manufacturing.

Answer: False (it is the other way around)

Difficulty: Moderate
Page: 26-27
Topic: The evolving mentality: international to transnational

12. Raymond Vernon’s article “Gone are the cash cows of yesteryear” highlights a company’s
global scanning and learning capability.

Answer: True
Difficulty: Hard
Page 19 (footnote 10)
Topic: Emerging Motivations

3
13. Only one article further develops the idea that “the process of developing these strategic and
organizational attributes lies at the heart of the internationalization process through which a
company builds its position in world markets.

Answer: False (2 articles further develop the idea: A. Jonsson and N. J. Foss, “International
expansion through flexible replication: learning from the internationalization experience of
IKEA,” Journal of International Business Studies, 42:9 (2011),
1079–1102 and J. W. Lu and P. W. Beamish, “International diversification and firm
performance: the S-curve hypothesis,” Academy of Management Journal, 47:4 (2004), 598–609.)
Difficulty: Hard
Page: 22-23 (footnote 15)
Topic: Process of Internationalization

Multiple Choice

14. An MNE is a(n):

a. import-export company that actively trades in foreign markets.
b. company that passively manages its substantial foreign direct investment.
c. import-export company that actively manages its foreign investment portfolio.
d. company that actively manages substantial foreign direct investment.

Answer: d (A true MNE is a company that has substantial direct investment in foreign countries,
and that actively manages and regards its foreign operations as integral parts of the company,
both strategically and organizationally. Companies that either do not hold equity positions or
hold minor equity positions in overseas ventures without or with very low management
involvement may be viewed as “international” companies but would not be regarded as
multinational enterprises.)
Difficulty: Moderate
Page: 12
Topic: MNE definition

15. Three prerequisites that must be satisfied before a national firm can transform itself into a
multinational firm include:
a. scale-based advantages, ownership-specific advantages, and contractual capabilities.
b. location-specific advantages, ownership-specific advantages, and organizational capabilities.
c. scale-based advantages, ownership-specific advantages, and organizational capabilities.
d. location-specific advantages, knowledge advantages, and organizational capabilities.

Answer: b (a, c, and d are incorrect because scale-based advantages, knowledge-based

advantages, and contractual capabilities are, by themselves, insufficient to justify the
internationalization of operations. With much less effort a company often can sell or license its

4
technology to foreign producers, franchise its brand name internationally, or sell its products
abroad through local distributors, without having to set up its own offshore operations.)
Difficulty: Moderate to hard
Page: 22
Topic: Prerequisites for internationalization

16. Which of the following correctly describes the sequential evolution in management thinking
with respect to the strategic role of foreign operations in emerging MNEs?
a. global mentality, multinational mentality, international mentality, transnational mentality.
b. international mentality, global mentality, transnational mentality, multinational mentality.
c. multinational mentality, global mentality, international mentality, transnational mentality.
d. international mentality, multinational mentality, global mentality, transnational mentality.

Answer: d (a, b, and c are incorrect because, although they describe the different ways of
management thinking regarding the strategic role of foreign operations in emerging MNEs, they
do not describe the evolution of this thinking in the correct sequence.)
Difficulty: Moderate
Page: 25-28
Topic: The evolving mentality: International to transnational

17. A franchise, such as McDonald’s, is a _________ mode of foreign entry.

a. low commitment, low control
b. low commitment, moderate control
c. low commitment, high control
d. moderate commitment, moderate control

Answer: b (a, c, and d would describe indirect export, contract manufacturing, and joint venture
foreign modes of entry respectively.)
Difficulty: Moderate
Page: 24 (figure 1.2)
Topic: Foreign entry mode

18. A joint venture is a _________ mode of foreign entry.

a. low commitment, low control
b. low commitment, moderate control
c. low commitment, high control
d. moderate commitment, moderate control

Answer: d (a, b, and c would describe indirect export, franchise, and contract manufacturing
foreign modes of entry respectively.)
Difficulty: Moderate
Page: 24 (figure 1.2)
Topic: Foreign entry mode

5
19. HomeAppliances Co. is a new manufacturer of home appliances. HomeAppliances wants to
go international. Some of its traditional motivations for pursuing internationalization include:
a. securing key supplies, seeking new markets, and raising global scanning and learning
capabilities
b. securing key supplies, seeking new markets, and improving competitive positioning
c. securing key supplies, seeking new markets and accessing low-cost factors of production
d. securing key supplies, improving competitive positioning, and accessing low-cost factors of
production

Answer: c (a, b, and d are incorrect because ‘raising global scanning and learning capabilities’
and ‘improving competitive positioning’ are not traditional motivations for pursuing
internationalization, they are emerging motivations.)
Difficulty: Moderate
Page: 16-20
Topic: The Motivations: Pushes and Pulls to Internationalize

20. One motivation behind internationalization is to sustain the firm’s competitive position. To
pursue a sustainable competitive position relative to its rivals in the athletic clothing industry,
Nike attempts to:
a. preempt markets, capture global scale, and secure raw materials
b. capture global scale, access scarce knowledge, and match competitors
c. match competitors, capture global scale, and preempt markets
d. exploit factor cost differences, preempt markets, and match competitors

Answer: c (a, b, and d are incorrect because ‘securing raw materials’, ‘accessing scarce
knowledge’, and ‘exploiting factor cost differences’ may give a company a temporary
competitive advantage but not a sustainable competitive advantage.)
Difficulty: Hard
Page: 16-20
Topic: The Motivations: Pushes and Pulls to Internationalize

21. _________ suggests that in the first stage innovations are produced in the home developed
country; in the second stage they are exported to other similarly developed countries; in the
third stage, they start being produced in these developed countries; in the fourth stage they
start being produced in low-wage developing countries.
a. Vernon’s product cycle theory
b. Johanson and Vahlne’s stages theory
c. Dunning’s eclectic theory
d. Levitt’s globalization theory

Answer: a
Difficulty: Moderate

6
Page: 18-19
Topic: The Motivations: Pushes and Pulls to Internationalize

22. Which of the following constitutes a list of foreign entry modes that involve the MNE to
make a foreign investment
a. Wholly owned, joint venture
b. Wholly owned, license
c. Franchising, joint venture
d. Franchising, license

Answer: a (Licensing, franchising, and many forms of cooperation may not entail an MNE
making an investment.)
Difficulty: Easy
Page: 24 (Figure 1.2)
Topic: Foreign entry modes

23. OfficeWare Corp. is an MNE that produces and sells office equipment. If the company’s
CEO employs a ‘global mentality’ toward the strategic role of the company’s foreign
operations, then we would expect that OfficeWare:
a. regards its overseas markets as a portfolio of local opportunities.
b. leverages its domestic capabilities worldwide.
c. regards the world as a single unit of analysis.
d. simultaneously responds to local needs, global demands and cross-border learning
opportunities.

Answer: c (a, b, and d would represent multinational, international, and transnational mentalities
respectively.)
Difficulty: Moderate
Page: 27
Topic: The evolving mentality: International to transnational

24. The demand for the Italy-based Sparkly Fashion Manufacturing’s unisex pants has been
continually increasing. Sparkos, the CEO of the company, intends to take his company
international by producing these unisex pants mainly in Italy and selling them in the same
way all over the world. Sparkos is operating with a(n):
a. multinational mentality
b. global mentality
c. international mentality
d. transnational mentality

Answer: b (it is the only mentality that supports "make and sell the same thing, the same way,
everywhere")
Difficulty: Moderate

7
Page: 27
Topic: The Evolving Mentality: International to Transnational (Global Mentality)

25. In 2015, MNEs’ foreign affiliates generated value added of more than _____ of global GDP
and ____ of world exports.
a. 1/5, 50%
b. 1/10, 30%
c. 1/15, 20%
d. 1/8, 25%

Answer: b
Difficulty: Easy
Page: 14
Topic: MNE Influence in the Global Economy

26. The 100 largest TNCs from developing and transition economies shows:
a. The importance of developing and transition economies is declining.
b. The status quo of developing and transition economies.
c. The importance of developing and transition economies is increasing.
d. None of the above

Answer: c (Total assests, sales and employment have all increased from 2013-2014)
Difficulty: Moderate
Page: 15 and table 1.2
Topic: MNE Influence in the Global Economy

Essay

27. The CEO of Paragon Ltd. wants to take his company international. What are the three big
questions he must answer before expanding abroad?

Answer:
The three questions this CEO must answer before expanding abroad are:
a. What market opportunities, sourcing advantages or strategic imperatives will motivate the
company’s international expansion?
b. How will the company expand its foreign presence – through exports, licensing, joint
ventures, wholly owned subsidiaries or some other means?
c. How will the mentalities – attitudes, assumptions and beliefs – of Paragon’s management and
employees impact the probability of the company succeeding in its efforts to
internationalize?

Difficulty: Moderate
Page: 11 (box insert)
Topic: Introduction

8
28. Rana manages a French fashion design company. What would motivate Rana’s company to
internationalize?

Answer:
(i) Traditional motivations might include: securing key supplies, seeking new markets and
accessing low-cost factors of production (e.g. labor, capital, etc.); (ii) Emerging motivations
might include: increasing scale economies to offset significant R&D investments, shortening
product life cycles, improving a company’s competitive position and enhancing a company’s
global scanning and learning capabilities.

Difficulty: Easy
Page: 16-20
Topic: The Motivations: Pushes and Pulls to Internationalize

29. Briefly explain the product cycle of smart phones using Raymond Vernon’s product cycle
theory.

Answer:
This theory suggests that early in a product’s life-cycle, all the parts and labor needed to
manufacture the product will be sourced from the locale in which the product was invented. As
the product is increasingly adopted and distributed in global markets, production gradually shifts
away from the point of origin. In some cases, the product ultimately becomes a good that is
imported into the country in which it was originally invented. For example, in the case of smart
phones, during the new product stage, the phones were produced and purchased by consumers in
the United States and Canada and little export trade occurred. During the maturing product
stage, mass-production techniques were developed and foreign demand (in developed countries)
expanded. At this point, the U.S. and Canada began to export the product to other developed
countries. In the standardized product stage, production moved to developing countries, which
then export the product to developed countries.

Difficulty: Moderate
Page: 18-19
Topic: Product cycle theory

30. Briefly compare and contrast the Uppsala Internationalization Model and the Born Global
Model. Under what circumstances is each model most applicable? Give examples to
support your arguments.

Answer: According to the Uppsala Model, companies internationalize in an incremental fashion.

Typically, they start by utilizing foreign entry modes that require low levels of resource
commitment and low levels of control over foreign activities (e.g. exporting). The model
conceptualizes subsequent stages in the internationalization process as requiring higher levels of
resource commitment and providing higher levels of control over foreign activities (e.g. wholly
owned subsidiary). The experience of Toyota is consistent with the Uppsala Model.

9
According to the Born Global Model, some companies are born global, establishing significant
international operations immediately or shortly after the company is launched. These firms do
not employ an incremental approach. Instead, these firms aggressively pursue
internationalization due to their internal orientation or the need to move quickly due to the nature
of their products or services. The experience of many internet companies such as Facebook and
Google is consistent with the Born Global Model.

Difficulty: Moderate
Page: 23-25
Topic: Process of internationalization

31. Roy is the CEO of a multinational apparel company. How would he conceptualize the
strategic role of his firm’s foreign operations if he embraced a ‘global mentality’? If he
embraced a ‘multinational mentality’?

Answer:
If Roy embraced a global mentality, he would view the world as a single unit of analysis and he
would centralize the management of the firm’s foreign operations. Thus, he would drive the firm
to create products for a world market and manufacture them on a global scale in a few highly
efficient plants, often located at the corporate center. However, if Roy embraced a multinational
mentality, he would regard foreign markets as a portfolio of local opportunities and manage his
company as a decentralized federation. Thus, he would recognize and emphasize the differences
between national markets and operating environments and modify his products, strategies and
management practices on a country-by-country basis.

Difficulty: Moderate
Page: 25-28
Topic: The evolving mentality: International to transnational

32. What is an MNE? Give examples to explain the difference between companies that are
considered MNEs and those that are not.

Answer:
An MNE is a company that engages in the active management of substantial direct investment in
one or more foreign countries and that considers those investments/operations as integral parts of
the company, both strategically and organizationally. Thus, companies that solely rely on import-
export business are not considered MNEs. They may be considered international companies but
not multi-national enterprises (MNEs). Moreover, companies that passively manage an
investment portfolio (as opposed to those that actively manage foreign assets) are not considered
MNEs.

Difficulty: Easy
Page: 12

10
Topic: MNE definition

33. Briefly compare and contrast the four mentalities toward internationalization.

Answer:
Companies that have an international mentality produce products for the domestic market and
only subsequently sell these products overseas. They transfer innovation and knowledge from the
parent company to the foreign operators. These companies view themselves essentially as
domestic with some foreign appendages.

Companies that have a multinational mentality modify their products, strategies, and
management practices country-by-country. These companies view themselves as nationally
sensitive and responsive, thus the term multinational.

Companies that have a global mentality create products for a world market and manufacture
them on a global level in a few highly efficient plants. These companies view the world, not just
individual national markets, as their unit of analysis.

Companies that have a transnational mentality are responsive to country-level operations;

however, they coordinate these operations to sustain competitive effectiveness and economic
efficiency. These companies view themselves as an integrated network.

Difficulty: Moderate
Page: 25-28
Topic: The evolving mentality: International to transnational

34. If you had been the founder of Dunkin Donuts, would you have chosen to heavily rely on
franchising, the strategy used by Rosenberg, as your entry mode to foreign countries? Or
would you have chosen to rely on wholly owned subsidiaries as your foreign entry mode?
Why?

Answer:
Franchising. Franchising can help a company expand internationally faster than wholly owned
subsidiaries. This mode does not require commitment of high amounts of resources to the foreign
countries. Also this line of business would not require (1) substantial direct investment in foreign
countries, (2) active management of these foreign assets, and (3) capability of the organization to
leverage its strategic assets more effectively through its own subsidiaries than through
contractual relations with outside parties.

Difficulty: Moderate
Page: 20-25
Topic: The Means of Internationalization (Prerequisites and Processes)

11
Another random document with
no related content on Scribd:
 Kahvia juotaessa sanoi vieras:

»Vai ei ole kuin yksi lapsi, tai ymmärsinkö äsken väärin…»

»Ei ole kuin se yksi… eikä ole ollutkaan useampaa… Kolmentoista

jo on… pian on koulunsa käynyt läpi…»

Vieras ja emäntä jäivät juttelemaan. Eemeli läksi kelkkoineen

takaisin
Suomen puolelle.

»Vie terveisiä Väylänpäähän!» evästi Karoliina, ja kun Eemeli oli

painanut oven kiinni, hän lisäsi vieraalle:

»Tästä pojasta veljeni toivoo maamiestä… Heillä on vanhin poika

lyseossa… Tämä Eemeli on kahta vuotta vanhempi meidän
Oskaria.»

»No kuinka Oskarinne oppii ruotsinkieltä?» kysyi vieras.

Emäntä laski äänensä melkein kuin supatukseksi:

»Hyväoppinen kun on, niin oppii. Isänsä on kuin hullu, että ruotsia
pitää oppia, ja papiksi aikoo kouluttaa, ja Oskarin lahjoilla papiksi
kyllä tuleekin. Vaan minä tahtoisin, että Suomeen pitäisi pojan
pyrkiä…»

Emäntä innostui puhumaan Suomen puolesta ja kertoi sinne

ikävöivänsä. »Hyvin usein käyn Väylänpäässä Suomen
sanomalehtiä lukemassa», hän sanoi.

Hän läksi noutamaan kuumempaa kahvia, mutta tulikin äkkiä

takaisin, unhottaen tarjottimenkin pirttiin. Hänen kasvoilleen oli
ilmaantunut jotakin pelonsekaista. Hän kumartui vieraan puoleen ja
kuiskasi, huulet aivan vieraan korvan ääressä:

»Sanokaa poikaa isänsä näköiseksi… siitä se pitää… älkääkä

muutenkaan panko vastaan sen puheita… tuossa ne tulevat nyt
kujalla… se on semmoinen… semmoinen vähän niinkuin —
löyhä…»

Vieras näytti ymmärtävän, nyykäytti päätään ja nousi hänkin

mennäkseen isäntää vastaan.

»Hyvä, hyvä», kuiskasi emäntä, joka seurasi vierasta porstuaan.

III

Vieraalle annettiin huone porstuan perältä. Se oli talon siistein

huone, emännän vierashuone, jossa huonekalut ja kaikki muu irtain
oli emännän myötäjäisinä seurannut Väylänpäästä.

Maisteri Airisto laskeusi levolle valkoisten lakanain väliin hyvin

pehmoiselle vuoteelle. Oli vielä valoisaa ulkona, vaikka ilta oli
jutellessa kulunut myöhäiseen. Hänen maatessaan sopi
suomenpuolinen ranta näkymään, suuri, siististi rakennettu kylä ja
sen takaa korkeita, lumipeitteisiä vaarain lakia. Hän ei ollut koskaan
käynyt näin kaukana Pohjolassa eikä ollut tätä tämmöiseksi osannut
kuvitella.

Ja hän unohti unta odotellessaan, että oli tullut tänne rajalle

kielimurretta tutkimaan, valmistaakseen väitöskirjaansa »Tornion
murteesta».

Omituisiin oloihin hän tunsi tulleensa.

— Sama lännessä kuin idässäkin, — ajatteli hän. — Suomen kieli,

ainoa omamme…
 Mutta sitten hänen ajatuksensa siirtyivät tähän taloon ja talon
väkeen.

Hänen mielestään olivat emäntä ja isäntä vastakohtia. Emäntä

vilkas ja puhelias, avomielinen, isäntä kuiva kalanpyytäjä, itara ja
pöyhkeä. Ei näyttänyt emäntä isosti miehestään pitävän… Rumakin
oli noin komean emännän mieheksi… Mikä lieneekään hänessä ollut
puoleensavetävää, kun emäntä hänet oli miehekseen ottanut? Ehkä
tavara? Mutta emäntä ei tuntunut olevan tavarassa kiinni…

Sitten muisti pojan, joka oli kotiintunut isän mukana. Poika oli
kaunis. Ei ollut mistään paikasta isänsä näköinen, ei ollut
äitiinsäkään. Hänessä oli jotakin aivan vierasta, varsinkin silmissä ja
takaraivolla.

»Sanokaa poikaa isänsä näköiseksi, siitä se pitää…»

Ehkäpä olikin niinkuin hän oli arvellut. Poika ei ollut tämän

isännän, vaikka mies näytti siinä uskossa olevan…

Ja hänen tuli kuin sääli emäntää, joka vielä oli pulska ja punakka
ihminen, vilkas, kohtelias ja puhelias. Isäntä ei osannut muuta kuin
kehua poikaa ja sen ruotsinkielen taitoa.

Hän muisti halveksivan katseen, jonka emäntä loi mieheensä, kun

tämä alkoi nauraa räkättää saatuaan kuulla, että vieraskin piti poikaa
isänsä näköisenä.

»Hä-hä… vieraan silmään se juuri pystyykin, hä-hä!» räkätti hän,

ja pitkän nenän päässä heilui vesiherne.

Vihdoin vieras päätti olla ajattelematta muuta kuin sitä, mitä varten
oli tänne rajalle tullut ja pyrkinyt ruotsinpuoliselle rannalle asumaan.
 Ja siihen hän nukkui.

Kun hän aamulla heräsi, oli kirkas päiväpaiste. Aurinko paistoi

suoraan idästä hänen ikkunastaan huoneeseen.

Talossa oltiin jo toimessa. Hän kuuli ovien käyvän ja porstuasta

askeleita. Ja kun hän tarkemmin kuunteli, kuului Isonkosken
pauhukin yksitoikkoisena kohinana kuin maan alta. Hän oli nukkunut
hyvin, oli tyytyväinen kaikin puolin ja päätti heti ryhtyä työtänsä
aloittamaan. Nyt ensiksi piti nousta ylös ja lähteä kevätaamuun
tuulettumaan.

Silloin ovelle koputettiin ja emäntä tuli kahvitarjottimineen sisälle.

»Kuulin, että maisteri oli valveilla… Olette tainnut herätä, kun tästä
ovat miehet aamukylmässä metsään lähteneet…»

Emäntä asetti tarjottimen tuolille vuoteen viereen.

Airisto kehui nukkuneensa mainiosti.

Emäntä näytti melkein nuoremmalta nyt kuin eilen. Puku oli

siistimpi, näytti uudelta, ja hän oli avopäin, niin että runsas tukka oli
näkösällä.

»Onko isäntäkin mennyt?»

»Meni se. Patoneuvoja pian tarvitaan… Tänään tulee lämmin

päivä… Pian tulee jäille lähtö… Terveiset käski sanoa. Piti teistä
kovasti…»

»Vai niin, kiitoksia…»

 »Te kun ette pannut vastaan… ja sanoitte Oskarin olevan hänen
näköisensä…»

Emännän silmissä vilahti veitikkaa.

Maisteri hymähti. Hän ymmärsi emännän erinomaisen hyvin.

»Oskari! Miksi juuri semmoisen nimen panitte?»

»Hänen on panemansa. Kuninkaan kaima siitä piti tehtämän:

Oskar Gustaf
Adolf.»

»Jopa… jopa… Koreaapa piti olla.»

»Niin tietenkin.»

Airisto joi kahvia ja sanoi laskiessaan tyhjää kuppia takaisin

tarjottimelle:

»Maata pannessani en kuullut kosken kohinaa, mutta nyt kuuluu

kuin vierestä… Sehän onkin tämän joen suurin koski tuossa talon
alapuolella.»

»Niin on… Kuuluu se selvään pirttiin talvellakin… Se on kaunis

koski… Tässä ihan ikkunan alla on virtavin korva… Mutta rantapato
lyödään aina saunan kohdalle… Ja tästä vilahtavat tukkilautat sivu
Isoonkoskeen niin nopeasti, ettei miehiä tunne, vaikka kuinka tuttuja
olisivat.»

Emäntä vilkastui puhuessaan ja meni ikkunaan.

»Pian tässä on avovesi… ehkä huomenna… Oikein ikävöitsee jo

silmä virran juoksua nähdä ja korva kuulla kesäisen kosken
pauhua», sanoi hän.

»Minä en ole koskaan asunut kosken partaalla. Tämä lienee

suurenmoinen kesäisin.»

»Niinkö? ⁻Vai ette ole asunut… Minusta on kosken kohina niin

hauskaa… Kyllä te nyt näette…»

»Niin… siitä tulee hauskaa.»

Hetken kuluttua tokaisi taas emäntä:

»Se luuli teitä semmoiseksi, joka on ryssäin asialla… vaan uskoi

sentään minua…»

Airiston huomio kiintyi.

»Onko täällä sitten semmoisia kulkenut?»

»Sitä en tiedä, vaan opettaja kuuluu varoittaneen semmoisista,

jotka sahoja viilaavat…»

»Vai niin. Onko se koulu kaukana tästä?»

»Tässä se on ihan tuon sakean männikön takana. Yhdeksältä

menevät kouluun.»

»Meneekö Oskarikin?»

»Jo tietenkin. Pirtissä lukee läksyjään.»

Kun emäntä poistui, nousi Airisto sukkelaan sängystä.

 — Pitääpä huvikseen mennä katsomaan, kuinka suomalaiset
ruotsia oppivat, — sanoi hän itsekseen ja puki ylleen.

Kun hän tuli pirttiin, oli Oskari jo kouluun lähdössä. Airisto tervehti
poikaa ystävällisesti ja katsoi häntä nyt tarkemmin. Hento oli varsi
hänellä, mutta ikäisekseen pitkä. Kasvot olivat kapeat, melkein
enemmän tyttö- kuin poikalapsen kasvot, ja silmät syvänsiniset. Otsa
oli korkea ja kasvojen ilme vakava.

Hän puhutteli Oskaria tuttavan tavoin ja virkkoi, että hänkin lähtee

aamukävelylle. Ehkä käypi koululla asti.

»Koulun pihalta näkee Isonkosken aaltoja, kun arvannette

katsoa», sanoi emäntä.

He lähtivät.

Emäntä seurasi heitä porstuaan ja jäi portaille seisomaan, kun he

kävelivät poikki pihan.

Kansakoulu oli mäenkukkulalla, komea kaksikerroksinen

rakennus, jonka suuret ikkunat loistivat Suomen puolella kulkevan
silmään kuin minkä kuninkaanlinnan. Tie Portaankorvasta vei
mutkaisena talon säästömännikön halki koulun ohi valtatiehen.

»Onko siellä montakin oppilasta?» kysyi Airisto Oskarin puoleen

kääntyen.

»Ei ole nyt neljääkymmentäkään… Talvella erosi muutamia.»

»Minkätähden?»

»Eivät oppineet ruotsia lukemaan.»

 »Oskari taitaa osata?»

»Osaan minä. Mutta osaan minä suomeakin. Minulla on

suomalainen lukukirjakin. Siinä on paljon kauniita suomalaisia
lauluja… 'Saimaan rannalla' ja paljon muita.»

»Keneltä Oskari on niin hyvän kirjan saanut?»

»Väylänpään Eemeli antoi.»

»Vai niin. No mitä teillä nyt on läksynä?»

»Könyng Kaari ten tolftesta…»

He saapuivat lähelle koulua. Sieltä kuului lasten huutoja ja

isoäänistä puhelua. Koulurakennuksen etelänpuolisessa päässä oli
iso, sula täplä. Siinä olivat pojat seinärahalla ja toiset nappia
kuoppaan heittämässä.

Oskari ei mennyt poikajoukkoon. Hän juoksi kirjoineen suuria

rappusia kouluun, mutta Airisto kävi poikain puheille.

Oudon herrasmiehen näkemisestä taukosi ääni ja leikki ja pojat

jäivät paikoilleen seisomaan. Joku tervehti lakkia nostamalla, mutta
useimmat pitivät lakin päässään. Katselivat vierasta pitkin, kysyvin
silmäyksin.

»Hyvää huomenta, pojat!» tervehti Airisto.

Silmänräpäyksessä tapahtui poikalaumassa muutos.

Suut menivät hymyyn, ja Airisto kuuli supatuksia:

»Ei se olekaan ummikko… suomea puhui.»

 Lasten kasvot loistivat. He alkoivat keskenään puhua — selvää
suomea, jokivarren murretta.

Eräs vikkelä poika rohkaisihe ja kysyi:

»Suomen puoleltako te olette?»

»Suomesta minä olen. Suomestahan tekin olette?»

Pojat tirskahtivat nauramaan. »Tuo Honkamaan poika on Suomen

puolelta… Me muut olemme tästä kylästä.»

»Mutta suomeahan te puhutte kaikin…»

Kukaan ei vastannut.

Äskeinen rohkea poika sanoi:

»On täällä yksi ummikko… tuo tyttö tuossa… se ei ymmärrä vielä

suomea… se on viskaalin Tyyra… vasta talvella tullut kouluun…»

»Jo se hyvän ymmärtää… Ymmärräthän, Tyyra?» puolusteli

toinen poika
Tyyraa.

»Jo mie vähäsen», sanoi Tyyra, mutta Airistosta näytti, että tyttö
oli häpeissään.

Häpesikö hän sitä, että osasi suomea, vai sitäkö, ettei osannut?
Jälkimmäinen näytti Airistosta otaksuttavammalta.

Pihan toiselta puolelta kuului samassa kouluun saapuvien toisten

poikain huuto:
 »Jo 'Fyyfinska' tulee!»

Se oli koulun opettajatar, pitkä, laihanlainen nainen, jolle pojat

olivat antaneet »Fyyfinskan» nimeksi siitä, että hän aina häpäisi
suomea puhuvia lapsia sanoilla »fy, finska!»

Airistolla meni suu nauruun.

— Taitaapa kulua aikaa, ennenkuin suomalaispojistamme on

kaikki »finska» kadonnut, ajatteli hän.

Lapset juoksivat vauhdilla sisälle.

Hän kääntyi takaisin kujaa kohti ja ehti juuri ulos toisesta kujasta,
kun opettajatar toisesta käveli pihaan.

Männikköön, lähelle koulua, hän seisahtui. Otti savukkeen esille ja

mietiskeli. Mietti paljon semmoista, joka ei kuulunut hänen
väitöskirjaansa…

Hetken kuluttua hän kuuli koulusta urkuharmonin soittoa ja erotti

naisäänen, joka veisasi ruotsinkielistä aamuvirttä.

Tietämättä nousi rinnasta raskas huokaus, silmä haki etäisiä

Suomen puolen vaarain lakia, ja korva kuuli kosken kohinan. Siinä
kohinassa tuntui nyt kuin valituksen voihkinaa, raskaan raskasta
huokausta, jota kukaan ei ymmärtänyt ja joka ei kenenkään
sydämeen koskenut.

Hän käveli verkalleen Portaankorvaan viepää tietä pitkin, painava

tunne rinnassaan.
 Kun hän saapui takaisin taloon, havaitsi emäntä hänen miettivissä
sinisissä silmissään omituisen, kaihonsekaisen katseen ja kasvoilla
jäykän ilmeen.

Hän katsahti kerran vierastaan silmiin. Ja hän luuli ymmärtävänsä

syyn muutokseen.

»Miltä koulu näytti?» kysäisi hän.

»Kovin on komea…»

»Mitä muuta näitte?»

»Minä näin hyvin paljon… hyvin paljon, josta tahtoisin…»

»Isännällekö puhua? Ei! Älkää millään muotoa… Veljelleni,

Väylänpään isännällekin, on ikuisesti suuttunut…»

»Semmoinenko on?»

»Niin on. Ei maksa vaivaa sen hupsun kanssa puhua.»

»Olkoon niin», sanoi Airisto, mutta hänestä tuntui, ettei hän nyt
ymmärtänyt emäntää.

»Minä sen tiedän, joka sen villin kanssa tässä olen kolmetoista
vuotta taistellut.»
IV

Viikon päivät oli maisteri jo asunut Portaankorvassa.

Eräänä iltana, kun oli lopettanut kirjoittamisensa, hän kävi pirttiin

puheille.

Isäntä kutoi nuottaa, Oskari luki historiasta Kaarle XII:n

Norjan-retkestä, ja emäntä toimitteli illallista.

Hän istahti keinutuoliin, joka oli keskellä lattiaa, ja virkahti:

»Tänään on sulanselkä pitennyt paljon… nyt jo ulottuu alemmaksi

taloa.»

»Viikon päästä on jäänlähtö», sanoi isäntä. »Ja minun merkkini

pitävät paikkansa.»

»Nouseekohan iso tulva?» kysyi maisteri.

»Luulenpa nousevan. Ylimaassa on kerrottu olevan paljon lunta, ja

lunta on vielä täälläkin, niin että kun äkkiä suveaa, niin puhaltaa siitä
vettä jokeen.»

»Lienee hauska nähdä oikeaa jäänlähtöä!»

 Emäntä ehti nyt vastaamaan:

»On siinä joskus semmoinen mylläkkä, että päätä huimaa, kun

rannalta katsoo. Tulee joskus korkeina tulvakeväiminä kokonaisia
heinälatoja. Tästä vielä eheinä pääsevät sivu, mutta Isossakoskessa
murenevat yksin hirsin…»

Oskarikin näytti kuuntelevan heidän puheitaan.

»Luepas, Oskari, ääneesi, jotta tämä maisterikin kuulee, että

lähtee sieltä ruotsia kuin vettä…»

Oskari näytti tulevan hämilleen.

»Olen minä kuullut», ehätti vieras Oskarin puolesta vastaamaan.

»Hyvin lukee!»

»Onkos kumma! Paras oppilas koko koulussa», sanoi isäntä ja

lisäsi sitten Airistoon kääntyen:

»Siitä on tullut minun velivainajaani lahjainsa puolesta.

Niin hyvä muistin lahja on Oskarillakin. Velivainaja osasi raamatun

ulkoa…»

»Osasipa se… vai ulkoa!»

Airisto myönteli kaikkeen. Emäntä kääntyi selin ja toimitti jotakin,

joelle katsellen.

»Menisi tässä useampikin poika näin isossa talossa», sanoi

Airisto.

Aapeli hymähti.
 »Mitäpä niistä niin monesta! Kun on yksi ja hyvä, niin se riittää.»

Sen sanottuaan hän ratkesi nauramaan.

»Onpa niinkin», hymähti Airisto.

Isäntä pyyhkäisi vesiherneen nenänsä päästä ja puhui, muka

ainoastaan
Airistolle, vaikka sen muutkin kuulivat:

»Minä sanoin heti, kun poika syntyi, että jopa tuli minun näköiseni
ja velivainajani lahjainen. Karoliina väitti silloin vastaan, vaan jo on
aikoja sitten uskonut.»

Ja sille hän taas nauroi niin, että vesiherne ilmausi nenänpäähän.

Airisto näki emännän punastuvan ja hänen silmiensä iskevän tulta.

»Piispa kun kävi mennä kesänä täällä, niin tulkin kautta minulle
käski sanoa, että kouluta Oskari papiksi. 'Siitä tulee hyvälahjainen
pappi tänne rajalle', oli sanonut. No minä sanoin, että ei tarvitse taloa
liikuttaa, jos poika papiksikin koulutetaan. Karoliina muka sanoo, että
ei kouluteta, että kuka talon perii, vaan mieleistä on Karoliinallekin…
niinkuin maisteri hyvin ymmärtää… Se on vähän juonikko, tämä
Karoliina… Ja saatan minä vieraalle sanoa, että kauan kesti,
ennenkuin suostui tulemaan emännäksi tänne Portaankorvaan…
Mutta jopa viimein tuli, melkein pyytämättä…»

Nyt ei emäntä enää hillinnyt itseään. Hän oli muuttunut, niin että oli
aivan kalpeana ja ääni värähteli, kun hän tiuskaisi:

»Ole tuossa lörpöttämättä…»

 Oli siihen sanomaisillaan lisääkin, mutta isäntä ehti kivahtaa:

»Pidä sinä suusi! Minä puhun maisterille, en minä sinulle puhu.»

Isännän naama muuttui tulipunaiseksi, ja niska notkahti

taaksepäin. Airisto huomasi, että Oskari kalpeni ja katsoi isäänsä
pelokkain silmin, vapisevin huulin.

Emäntä poistui kiireesti pirtistä, ja isäntä virkkoi:

»Tässä nyt vaimoväki rupeaa vastaan tinkaamaan ja

juonittelemaan!»

Airiston tuli paha olla. Häntä iletti ja hänen tuli sanomattoman sääli
emäntää ja Oskaria, joiden hän nyt ymmärsi olevan isännän orjia.
Hän nousi ja meni sanaakaan puhumatta kamariinsa.

Yksi asia häntä ihmetytti. Että emäntä oli alistunut tuommoisen

puolihupsun miehen käskettäväksi! Semmoinen selväjärkinen,
roteva ihminen!

Mutta toinen taisi olla peto, peto sydämeltään ja peto voimiltaan.

Kuinka täytyikään emäntäparan kärsiä tuommoisen raa'an miehen
parissa!

Vastahakoisesti hän alkoi syödä illallista, jonka emäntä hänelle oli

huoneeseen toimittanut.

Todellakin oli hän sattunut omituisiin oloihin ja kummallisten

ihmisten pariin.

*****
 Syötyään hän istahti ikkunan ääreen ja katseli joelle, jonka jää oli
alkanut muuttua vedenväriseksi. Siitä luisti silmä Suomen puolelle,
kylälle ja kyläntakaisiin vaaroihin. Joki oli Portaankorvan kohdalta
kapea, niin että selvään erotti Suomen puolen maantiellä kulkijat.
Hänen silmänsä viivähti vaarain lakien huipuilla, joiden lumi vielä
pohotti sinisen valkoisena vaaleampaa taivasta vasten, kierteli kylää,
jonka ohi tie kulki, nyt mustalta nauhalta näyttäen, mutta lopulta jäi
katse Väylänpään taloon, joka oli kylän upein… Siitä taas ajatukset
lensivät tämän talon emäntään, joka oli Väylänpäästä kotoisin.

»Tuli melkein pyytämättä», oli isäntä sanonut.

Ainakin täytyi olla niin, ettei Oskarin isä ollut tämän talon isäntä.
Saattoi olla emännällä joku nuoruudenunelma, josta…

Hän ei ajatellut sen pitempään, mutta sanomaton sääli hänen oli

emäntää. Ja mielessään hän päätti, että kun hän on jäänlähdön
nähnyt, siirtyy hän Suomen puolelle ja matkustaa Lappiin. Hän olikin
saanut jo sanavarastoonsa paljon lisiä ja toivoi ylempänä jokivarrella
löytävänsä enemmän.

Hän ei ollut kuullut emännän tulevan takaisin.

Ehkä meni johonkin itkemään! Ei ollut hän kertaakaan nähnyt

emäntää itkeneen näköisenä, mutta ehkä nyt…
V

Emäntä juoksi suoraan navettaan, häveten itseään ja miestään.

Viha, joka kauan oli kytenyt isäntää kohtaan, nousi nyt semmoiseen
voimaan, että hänen täytyi molemmin käsin painaa rintaansa.

— Se häpäisee itsensä ja minut!

Hänen kätensä pusertui nyrkkiin, ja sama ajatus, sama toivomus,

joka aina salaisena oli rinnassa kytenyt, nytkin sinne tuli. Kun se
kuolisi… hukkuisi… suistuisi pää edellä padolta koskeen!

— Mutta ei sen loppu ole likellä, ei! Ennen rääkkää minut ja

poikaparan, jonka on puolikuoliaaksi pelottanut… Haa! Sinä vanha,
pirullinen ilkimys!

Hän puristi nyrkkiään ikäänkuin toivoen siitä helpotusta… Se

helpottikin. Hänen ajatuksensa saivat toisen suunnan.

— Kyllä maisteri nyt on selvillä, nyt ymmärtää! Minä näin sen

hänen silmänluonnistaan, että ymmärsi… ymmärsi, ettei Aapeli
sopinut minun poikani isäksi… Mutta olipa viisas! Ei vastaan pannut,
ei sanallakaan!
 — Ensimmäisestä sanastani jo pääsi käsitykseen, kuinka hupsua
on kohdeltava! Ei olisi moni niin vähästä ymmärtänyt! Mutta tämä
hoksasi, ei ollut suotta maailmaa kulkenut ja oppinut…

— Mitä ajatelleekaan!

— Helsingistä on kotoisin! Sieltä on hänkin! Tietäisikö? Tuntisiko?

Uskaltaisinko kysyä?

— Uskallan… uskallan. Siivo ja viisas mies! Ehkä hyvinkin

tuntee… ehkä tietää jotakin. Samanikäiseksi mieheksi uskoisin
tämänkin, mutta ei ole tämän katse niin kirkas ja kiehtova, ei otsa
niin kaareva eikä käynti niin uljasta kuin oli hänellä…

— Jos huomisaamuna… kun miehet menevät metsään… Manta

navettaan…
Oskari kouluun… jos silloin suoraan kysyn… Luulisikohan hulluksi!

— Ei luule, sen uskon. Hänen katseensa on ystävällinen, hän

ymmärtää, että kärsin… Oi, ihanaa olisi tietää, että hän elää!

Hän joutui navetasta pihalle ja seisahtui siihen.

Koski ulvoi, tohisi niin, että korvissa soi, kun lisäksi myötätuuli
auttoi sen ääntä taloon päin.

— Ulvo nyt siellä ja uikuta, huuda ja riehu… tulen minä. Kohta on

kevät ja kohta on kesä! Ah sentään! Huomisaamuna minä kysyn…
kysyn minä. Se on viisas ja pitkämielinen mies. Ei laverra tietojaan…
ei sanallakaan kenellekään hiisku… menee menojaan takaisin
omaan maahansa… Ei kukaan saa tietää, mitä Portaankorvan
emäntä jutteli ja mitä kysyi…
 — Aamulla kysyn!

Silloin hän näki Oskarin tulevan portaille ja heräsi kuin unesta.

Ikkunan läpi hän näki isännän pistelevän käpyä.

»Maisteri kysyi äitiä», sanoi Oskari.

»Lapsi kulta… minä tulen.»

Hän pyyhkäisi kerran kasvojaan, jotka tuntuivat palavan kuin

tulenliekissä.

Kun hän tuli pirttiin, murahti isäntä:

»Paneppa illallinen pöytään ja sitten levolle joka sorkka!» Emäntä

alkoi sanaa puhumatta toimittaa.

Seuraavana yönä ei häntä nukuttanut.

Kun miehet aamulla varhain nousivat metsään lähteäkseen, oli

hänellä jo kahvi valmiiksi keitettynä ja eväs pantuna metsämatkaa
varten.

Hän toivoi vain, että miehet pian lähtisivät.

Isäntä oli nyt hyvällä tuulella. Maisteri oli illalla, kun hän iltasen
jälkeen oli käynyt puheilla, kehunut taloa hyväksi, poikaa
hyväoppiseksi ja isäntää erinomaisen toimeliaaksi.

»Se kirjoittaa kaikenlaisia sanoja, joita sanoi tarvitsevansa», jutteli

isäntä rengeilleen aamukahvia juotaessa. Oppinut mies on ja sanoi,
että 'hyvä on, että poika oppii ruotsia, hyvä että oppisi vaikka viittä
kieltä'. Ei tämä maisteri hauku koulua eikä kummastele, että
Ruotsissa ruotsia opetetaan ja puhutaan.»