Professional Documents
Culture Documents
PDF Bad Boy Billionaires, Double Collection, Vols. 1-8 1st Edition Angelo Judy All Chapter
PDF Bad Boy Billionaires, Double Collection, Vols. 1-8 1st Edition Angelo Judy All Chapter
https://textbookfull.com/product/biota-grow-2c-gather-2c-cook-
loucas/
https://textbookfull.com/product/her-naughty-billionaire-bad-boy-
billionaires-3-1st-edition-liz-fox-fox-liz/
https://textbookfull.com/product/bad-boy-bossy-pants-a-bad-boy-
billionaire-book-1st-edition-paulin-brynn/
https://textbookfull.com/product/her-secret-billionaire-a-curvy-
woman-romance-bad-boy-billionaires-book-2-1st-edition-liz-fox-
fox-liz/
Trading Places Awesome Office Romance 1st Edition
Angelo Judy
https://textbookfull.com/product/trading-places-awesome-office-
romance-1st-edition-angelo-judy/
https://textbookfull.com/product/bad-boy-biker-boots-1st-edition-
brynn-paulin-paulin/
https://textbookfull.com/product/bad-boy-bossy-pants-1st-edition-
brynn-paulin-paulin/
https://textbookfull.com/product/be-my-bad-boy-lonely-hearts-
club-10-1st-edition-tarin-lex/
https://textbookfull.com/product/taming-a-texas-tease-bad-boy-
ranch-7-1st-edition-katie-lane/
Another random document with
no related content on Scribd:
kovakiskoinen laillisuus ynnä siitä seuraava vihollisuus kaikkea
vapaampata yritystä kohden. Niinkuin Kalikstus Saksanmaalla, niin
oli myös meidän tykönä Terseerus vapaamman ja mielevämmän
käytöksen sekä tiedon oikeutta puoltanut ja saanut sen edestä kärsiä
väijymisiä. Sama oli Getseliuksillenki, isälle ja pojalle, tapahtunut.
Mutta tämä paremmin luonnollinen vapaus, vaikka kyllä totuutta
aavistava, ei käynyt ainakaan ulos siitä määrättömästä vapauden
syvyydestä, jonka tosi elämä Jumalassa tuottaa. Saksanmaalla oli
myöhemmin, Speenerin kautta ja hänen jälestä, senlainen Henki
ruvennut liikkumaan, kun lyöpi supi maahan kaikki luonnon hyvyydet
sekä niin tyhjentää ihmisen, että, jos mieli päästä pahan luontonsa
poluksi jäämästä, hänen täytyy kaikista voimistansa ja kaikesta
sydämestänsä ruveta Totuuteen ynnä siihen perustettuun elämähän
rientämään, jonka kauneudesta hän ennättävän Armon kautta jo on
saanut tiedon ja esimaun. Tämä Hengen vaikutus, jolla Herra joka
aika on uudistanut itsestään luopuneen Seurakuntansa, oli heti tullut
Suomeenki. Ehkä siinä uuden elämän sodassa muutamia, niinkuin
näyttää olleen Pietari Shääferin ja Lauri Ulstaadiuksen laita, oli
joutunut väärälle tielle horjahtamaan, ja he sentähden tulleet vainoa
kärsimään, niin vihasivat tämän ajan sokiat oikean Opin puoltajat
yhtä kovasti niitäki, jotka olivat voineet ijankaikkiseen Totuuteen
perustauta ja kilvoittelivat elämän tietä, niinkuin Pudasjärven papin,
Johani Vegeliuksen ja muitten esimerkit kyllin osottavat. Samalla
tavalla kun opettajatki, jakausi myös kansa tähän aikaan kahtehen
osaan, ja Evangeliumi tuli, luontoansa myöten, riidan ja vainon alla
aina enemmin tutuksi ja puhdistetuksi. Getselius Nuorempi oli alussa
itsekki ollut Speenerin ystävänä sekä elävämmän kristillisen menon
levittäjänä, vaan mitenkä lie vanhemmuuten tullut hairaumaan, ja
liekkö toisellaki puolen ollut joskus syytä, että hän alkoi peräti vihata
ja väijyä tätä uutta tietä. Niinkuin hän vainosi vapaampata
Kristillisyyttä, niin esteli hän myöskin tiedon vapaampia kokemia,
jotka perustuksensa, ehkä harvemmin seurantojensa suhteen, ovat
edelliselle sukuja. Muuten oli Getselius Nuorempi, ei ainoastaan
intosan ja järjestystä rakastavan luonteensa, mutta myöskin suurten
taitoinsa kautta Suomelle hyvää vaikuttanut. Tiheästi kävi hänen,
isältänsä peritystä, präntistä kirjoja Seurakunnan hyväksi, joista
nimitämmä uuden suomenkielisen Virsikirjan, ja ne itseltänsä
vuosittain kirjoitetut Rukoussunnuntaitten saarnantekstein selitykset,
joilla hän edespani parannetun saarnauslaadun esimerkkejä. Siitä
suuresta Raamattutyöstä tuli hänen elinaikana jo Uusi Testamentti
valkeuteen, mutta Vanha Testamentti vasta hänen kuoleman jälestä.
Ennenki jo oltua maastansa pakosalla, lähti hän v. 1713 muitten
muassa vihollisen käsistä Ruotsiin, jossa eli loppupäivänsä, ajellen
riitoja Generaali Lybekkeriä ynnä niitä uskonsa vuoksi
tuomioistuinten eteen nyt vedettyjä vasten. Getseliuksen toimesta
asetettiin myöskin Tukhulmissa erityinen Seura, uskonasioista
tulleita riitoja ratkasemaan. Murheella täytetyt olivat Getseliuksen
elämän viimmeiset päivät, kun näki kaikki vasten tahtojansa lopulla
käyvän. Vuonna 1718 meni hän ijankaikkisuuteen.
Iso viha oli, niinkuin kova ja hävittävä rajuilma, käynyt yli Suomen
maan. Surkialta näytti sen perästä meidän tila. Ihmiset olivat tuiki
vähässä, suuria maanääriä oli autiana, kaupungit hävitetyt, kaikki
kauppa väsäytynyt, hevoiset ja juhdat sangen kalliit ja harvassa
tavattavat, ja pellot eivät olleet muokassa eivätkä kylvetyt. Tämä tuli
vielä pahemmaksi, kun v. 1722 ja 1723 tapahtuivat katovuodet.
Ruotsista lähetettiin jyviä ja koettiin kaikella tavalla ylösauttaa
meidän maata. Veroja helpotettiin, ja vapaavuosia annettiin niille,
jotka tahtoivat uudestaan ylösottaa autiamaita. Itäisen rajan
puoltamiseksi vahvisti Kuningas Fredrikki I:mäinen linnoituksilla sen
entisen Vehkalahden kaupungin, joka nyt sai Haminan nimen (ruots.
Fredrikshamn).
Gustavi III:nen kautta, joka heti isänsä perästä otti kruunun, tulee
se aika päätymään, kun on vuotten 1720 ja 1772 välillä, kutsuttu
Vapausajaksi ja merkitty Kuningasten aivan vähän vallan ynnä siitä
seuraavan sisämäisen hämmennyksen kautta. Viimmeiseksi
mainittuna vuonna vaikutti Gustavi sen muutoksen, joka pelasti
Ruotsin valtakunnan monivallan riidoista, antoi jällensä Kuninkaalle
oikean mahtinsa ja tuotti laillisen hallitusmuodon. Tämän Kuninkaan
ensimmäiset vuodet olivat Suomelle, niinkuin Ruotsillenki, siunatut
hyvällä sovulla ja menestyksellä. Gustavi kävi v. 1775 ensimäisen
kerran meidän maassa ja teki monta laitosta, joista paljon hyvää on
seurannut. Ennen oli hän jo jakanut Suomen 6:teen lääniin ja
määrännyt Maanherrain asuntopaikat lääneinsä keskeen. Nyt alettiin
suurella innolla toimittaa maantilusten jakamista ison jaon kautta.
Vaasaan laitettiin Hovi-Oikeus, joka 28 p. Kesäkuuta v. 1776 tuli
Tukhulmissa vihityksi. Kihlakuntain rajat tulivat tarkemmin käydyiksi,
Tuomarein alustoita jaettiin pienemmiksi, teitä tehtiin uudesta, ja
koskenperkkaukset saivat alkunsa. Uusia kaupunkeja perustettiin:
Kuopio v. 1779, Tamperi 1779, ynnä Kasköö 1785; ja Hämeenlinna
tuli v. 1788 soveliaammalle ja raittiimmalle paikalle muutetuksi.
Kauppa alkoi kukoistaa, ja sota Englannin ja Pohjas-Amerikassa
olevain uutisasuntojensa välillä, oli Suomen laivankulkua
erinomaisesti kartuttava isojen vuokratavarain kulettamisella ja
korkealla tervan ynnä kaikenlaisten laivantarpeitten hinnalla. —
Tämä oli parempi ja rauhaisempi puoli Gustavi III:nen hallituksesta.
Mutta sen loppupuolella nousi maakunnassa suuri epätytyväisyys
moneen Kuninkaan toimeen, ja oliki tähän usein hänen itsensä
syytä, ehkä ne laittomaan vapauteen harjautuneet ylimykset myös
toiselta puolen hakivat syitä vihaansa ja uppiniskaisuuteensa häntä
vasten. Tämä viha puheksi kapinaan siinä sodassa, jonka Gustavi v.
1788 nosti Venäjätä vasten. Mainittu valta, — jossa, Keisarinnan
Eliisabethin v. 1762 kuoltua ja Pietari III:nen muutamia kuukausi
hallittua, uusi Keisarinna Kathariina II:nen oli saanut kruunun, —
sattui silloin olemaan sodassa Turkin kanssa ja kaikki hänen
sotalaumat siellä etelässä. Sentähden toivoiki Gustavi nyt saada
tämän naapurinsa kukistetuksi ja ne maat, kun se oli ennen Ruotsilta
voittanut, jällenotetuksi. Hänen sotajoukko kävi rajan yli, ja
pienempiä tappeloita tapahtui. Meritappelosta Huoglannin tykönä, 17
p. Heinäkuuta, ei seurannut mitään. Itäpuolella Haminata nousivat
Ruotsalaiset maalle, ja sen kaupungin piti kaikilta puolin tulla
piiritetyksi, kun joukko upseerejä ja sotamiehiä äkäysi, eivätkä
tahtoneet totella Kuningasta. He sanoivat sotaa vasten riikin lakeja
alotetuksi. Tällä kovakorvaisuudella oli siinä perustuksensa, että ne
ylimykset, kun 1772-vuoden hallitusmuodon muutoksen kautta olivat
menettäneet valtansa, nyt olivat vahvistuneet ja vannouneet
kapinaliittoon, joka Anjalan liittouksen nimellä on tuttu. Kun Kuningas
oli tästä tiedon saanut, käski hän armeiansa marssia takasin ja
lopetti sen vuoden sotimiset; mutta mainitun liittouksen päämiehet
tulivat kovan rangaistuksen kärsimään. Seuraavana vuonna tapahtui
vähempiä metelejä, vaihettelevaisella onnella. Ruotsalaiset saivat
voiton Parkkumäen tykönä; vaan heidän luotolaivasto tuli
Ruotsinsalmen luona lyödyksi. Mutta vuoden 1790 sotaan varustausi
Gustavi III:mas kaikista voimistansa. Varain keväistä alkoivat nyt
metelit, vaan ei tullut mitään päättävätä toimeen kummankaan
puolen, vaikka suurella vihastuksella sodittiin. Ruotsalaiset saivat
voiton Valkialan tykönä; vaan Savitaipaleen ja Anjalan luona ajoi
vihollinen heidät peräytymään. Sillä aikaa oli Kuningas itse suurella
laivastollansa tullut Viipurin lahteen ja vihollinen salvannut hänen
sinne niin pahasti, että hän ainoastaan suuren tapon kanssa pääsi
lyömään itsensä sieltä läpi ja pois. Sitä vastoin sai hän heti perästä
suuren ja painavan voiton meritappelussa Ruotsinsalmen tykönä. Se
voitto vaikutti, että rauha, 14 p. Elokuuta, lyötettiin Värrölän ( Niin
kutsutaan tätä paikkaa kylän keskuudessa. Kirjoissa tule se Verelän
nimellä esiin.) kylässä, jossa kaikki päätettiin samalla asemella
pysymään, kun ennen sotaaki. Ei ollut Suomella ollut pahasti
rasitusta tästä sodasta, vaan sen siaan suuria rahasummia tullut
liikkeelle maassa, ja kaikki saaneet kalunsa korkeaan hintaan
menemään. Ainoastaan muutamat sotaa seuraavat taudit olivat
tappaneet ihmisiä, ja väestötä maasta vähentäneet. — Tämän sodan
aikana oli Kuningas Gustavi 1789:vuoden Riikinkokouksessa
kaikenlaisilla keinoilla pakoittanut kansaa suostumaan siihen niin
kutsuttuun Yhdistys ja Vakuutuskirjaan, joka tuotti Kuninkaalle yhä
suuremman vallan. Riikin Neuvot tulivat myös herkeämään, ja
Kuninkaan Korkein Tuomioistuin siaan. Mutta viha Kuningasta
vasten kiihtyi tämän kautta aina enemmin, ja vaikutti, että hän tuli v.
1792 ammutuksi eräältä Ankarströmiltä. Hän oli aikanansa
rakastanut paljon kirjallisia taitoja sekä kehoittamalla niitä sytyttänyt.
Joko nyt taas silmäämme, kutka tällä ajalla olivat Suomen Kirkkoa
hallinneet. Jaakko Gadoliini oli ensistä pispana Turussa vuoteen
1802, jolloin hän kuoli ja Jaakko Tengströmi hänen perästä tuli siihen
virkaan. Tämä erinomaisilla luonnon ja tiedon lahjoilla koristettu mies
oli syntynyt Kokkolassa Pohjanmaalla. Ennenkun tuli pispaksi, oli
hän ollut Jumaluusopin Professorina Turussa. Tällä ajalla kukoisti
tiedon tutkinto Suomen Korkiopistossa. Gadoliini ja Tengströmi olivat
siltä kohdalta kehuttavat, jälkimmäinen historiallisten ja muittenki
kirjoitustensa vuoksi. Mutta paitsi näitä löytyi monta muutaki
korkeassa arvossa pidettävätä miestä. Niistä nimitämmä ainoastaan
Professorit Porthaanin ja Kaloniuksen, joitten kuuluisat nimet ovat
ulkomaallaki kaikkuneet. Porvon hiippakunnassa, (josta Viipurin puoli
Ison Vihan perästä oli tullut jäämään Venäjän alle,) oli Johani
Getselius Pojanpoika kuollut v. 1733 ja hänen perästä Danieli
Juslenius, joka on kirjoittanut Suomalaisen Sanakirjan, tullut
pispaksi. Hän pakeni sodanaikana v. 1742 Ruotsiin ja jäi sinne. Sittä
seurasivat Johani Nylanderi (k. 1761), Gabrieli Fortelius (k. 1788),
Paavali Krogius (k. 1792) ynnä Sakharias Cygnääus Vanhempi, joka
kuoli 1809 ja sai Maunus Jaakko Alopääuksen
jälkeenseuraajaksensa. Mainitut miehet vaikuttivat, kukin taitojaan
myöten, hiippakuntansa hyväksi.
V.
Neljäs Aikakausi.