Professional Documents
Culture Documents
Dơnload Queen Claimed All The Queen S Knights 2 1st Edition Evie Ellis Full Chapter
Dơnload Queen Claimed All The Queen S Knights 2 1st Edition Evie Ellis Full Chapter
https://ebookmeta.com/product/claimed-mate-queen-of-the-
pack-2-1st-edition-roxie-ray/
https://ebookmeta.com/product/all-the-queen-s-spies-1st-edition-
oliver-clements/
https://ebookmeta.com/product/the-faerie-s-secret-the-queen-s-
chair-2-1st-edition-chloe-garner/
https://ebookmeta.com/product/ellery-queen-s-mystery-
magazine-2012-08-ellery-queen-s-mystery-magazine/
Ellery Queen s Mystery Magazine 2012 12 Ellery Queen S
Mystery Magazine
https://ebookmeta.com/product/ellery-queen-s-mystery-
magazine-2012-12-ellery-queen-s-mystery-magazine/
https://ebookmeta.com/product/the-queen-s-gambit-walter-tevis/
https://ebookmeta.com/product/red-queen-queen-1-victoria-aveyard/
https://ebookmeta.com/product/all-hail-the-queen-twenty-women-
who-ruled-jennifer-orkin-lewis/
https://ebookmeta.com/product/evil-queen-the-royal-court-2-1st-
edition-rebel-hart/
Another random document with
no related content on Scribd:
Silloin valtasi hänet äkkiä väsymys. Hänen täytyi käydä istumaan.
Mutta kun hän tuli alas, ei hän löytänyt äitinsä tupaa. Se ei ollut
entisellä paikallaan, — portailla ei kasvanut sammalta, eikä niiden
ympärillä kukkia.
Silloin tuli vanha mies ja otti häntä kädestä. — Näen että olet tullut
takaisin! Kiltisti, että läksit tänne katsomaan!
— Entä Dordi?
Hänen täytyi istua suurelle kivelle, joka oli ollut oven edessä.
Hän siveli sitä käsillänsä. — Vai olet sinä sentään jäljellä! Sinä
kaiketi vielä tunnet minut?
Auringon laskiessa istui hän siinä vielä. Ja kun se nousi, istui hän
siinä yhä edelleen.
— Sinun täytyy sallia minun istua, olen niin väsynyt! Tuli ilta, ja
hän näki auringon laskevan.
*****
*****
*****
*****
— Tunsin kerran miehen, jota onni ei ollut seurannut. Hän oli luotu
elämään suurissa oloissa ja joutui pieniin. Pieni kaupunki kiusasi
häntä, hänen työnsä kiusasi häntä. Niin tuli hän kesällä tänne
muutamaksi ajaksi. Hän kartteli ihmisiä. Täällä ylhäällä hän oli
iloinen. Täällä hän voi laskea leikkiä ja nauraa. Täällä voi hän
käyttää suuria mittoja, sanoi hän. Hän käyskenteli täällä valkoisten
huippujen keskellä, aina yksin. Päivää ennen kuin hänen oli jälleen
matkustettava takaisin kouluunsa, kulki hän liian kauas — eikä
palannut enää koskaan.
— Ei, elämänkokemus.
— Tietysti.
— Oli kesä. Hän käyskenteli yksin. Näytti siltä kuin hän kuulisi
kaikki etäisyydestä vain.
— Niityt kutsuelivat häntä. Oli metsäkukkasten aika.
*****
— Oli mies, joka oli tuntenut hänet — kauan sitten. Kun hän näki
hänet jälleen sellaisena, vavahti hänen sydämensä. Hän olisi
halunnut langeta hänen jalkojensa juureen.
— Silloin tuli hänen luoksensa tuo mies, joka oli tuntenut hänet
muinoin. Hän poimi kukkia ja tahtoi antaa ne hänelle. Mutta Sanpriel
kääntyi hänestä pois.
*****
Jos Samuel Stern halusi laskea leikkiä, miksi ei hän yhtyisi siihen!
Hän alkoi puhua, mutta hänen äänensä vapisi niin ettei hän heti
saanut sanoja esiin. Mutta pian se vakiintui.
— Ah, itse sinä olit syypää siihen että minun täyt mennä!… Sinun
syysi oli, että jouduin sinne, minne minun ei olisi pitänyt joutua, —
että jouduin liiaksi pois suunniltani! Olen vaeltanut pimeydessä. — —
—