Professional Documents
Culture Documents
Download 卫生统计学 6th Edition 方积乾 编著 full chapter free
Download 卫生统计学 6th Edition 方积乾 编著 full chapter free
Download 卫生统计学 6th Edition 方积乾 编著 full chapter free
https://ebookstep.com/product/notos-sayi-97-1st-edition-kolektif/
https://ebookstep.com/product/meine-erste-keyboardschule-der-
leichte-einstieg-fur-kinder-ab-6-jahren-erwachsene-6th-edition-
jens-rupp/
https://ebookstep.com/product/sunan-ad-darimi-jilid-2-imam-ad-
darimi/
https://ebookstep.com/product/be-her-defender-lizuka-myori/
Giáo trình Be Internet Awesome 1st Edition Google
https://ebookstep.com/product/giao-trinh-be-internet-awesome-1st-
edition-google/
https://ebookstep.com/product/i-ll-be-your-wife-jho-hyo-eun/
https://ebookstep.com/product/marry-me-or-be-my-wife-ally-jane/
https://ebookstep.com/product/the-way-i-used-to-be-1st-edition-
amber-smith/
https://ebookstep.com/product/khazanah-bahasa-sastra-dan-budaya-
serumpun-himpunan-tulisan-ab-razak-bin-ab-karim-dan-pramono-
editor/
Another random document with
no related content on Scribd:
O' visan jag sjöng har jag själv satt ihop,
:,: Skål o' smutt :,:
På den ska du ha dej ett leverop!
Rosa Lilja o' grön Persilja
o' krusade Myntha o' Hjärtans Fröjd!
Sillä jos hän tiellä keksi Kirstin, loistivat hänen äsken synkät
kasvonsa veitikkamaista hyväntuulisuutta ja kuului heti:
20.
Kyllä. Sen Yrjö kyllä tiesi. Harvoin mummo siitä näin mainitsi,
mutta tiesihän tuon muutenkin. Se tuntui kaiken läpi.
21.
Näit kaiken sen, minkä olit viime aikoina kuullut, kuin ilmestyksen
edessäsi. Kai se oli sitä samaa, jota mummokin oli tarkoittanut, kun
hän oli puhunut hyvyydestä ja Jumalan valtakunnasta. Niin kai pitäisi
olla. — Ei kadehtia. Ei etsiä omaansa. Ei katkeroitua. Ei muistella
kärsimäänsä pahaa. Ei saisi kerskailla eikä pöyhkeillä — vaan pitäisi
kaikki peittää. Jos voisi olla sellainen — tai edes vähän sinne päin,
silloinpa olisi ihmisellä voimaa!
Silloin hän myös voisi ymmärtää kaikki. — Ymmärtää! Siinä se oli:
ymmärtää! Joka ymmärtää, hän ei tuomitse. Joka näkee, hän ei ole
suvaitsematon. Nähdä —! Mutta ihmiset eivät näe — he ovat sokeita
— ja raivoavat sokeina toisiansa vastaan. On ollut olemassa yksi,
joka on nähnyt enemmän kuin kaikki muut, ja hänen katseensa
mahtoi olla ihmeellinen. Se näki kaiken läpi. Hän näki Jumalan ja
hän näki ihmisen. Ja siinä oli silta heidän välillään — voimavirta —
säde, joka sitoi taivaan ja maan toisiinsa.
Oli ollut olemassa yksi — eikä enempää tarvittu kuin että oli yksi
ollut. Hänessä oli ollut se voima, johon kaikkien tuli uskoa. Hän tunsi
itse, että hän oli maailman pelastus.
Mutta kukaan ei voi vastata siitä, mitä toiset tekevät tai jättävät
tekemättä; jokainen vastaa vain itsestänsä.
Ellei sinulla ole rakkautta, niin olet kuin kilisevä vaski — niin tyhjä.
Sillä tärkeintä ei ole se, minkä tekee, vaan se, mitä on.
22.
Mutta ennenkuin hän sen enemmän siihen kajosi, otti hän pienen
rasian pöydältä ja sieltä kantasormuksen, jossa kiilsi suuri
karneolikivi keskellä.
Kun selailet tämän kirjan lehtiä, niin tiedät, että sitä ovat selailleet
ennen isämme ja esi-isämme elämänsä erilaisina ajankohtina,
sellaisina kuin ne jokaiselle eteen tulivat. Se oli papin työpöydällä
viikot läpeensä, mutta sunnuntaina hän otti sen mukaansa
saarnatuoliin. Vanhempana hän levitti sen eteensä ikkunalaudalle,
jotta näkisi paremmin, kiinnitti silmälasinsa ja luki sitä pitkät hetket
itseksensä. Se onkin sangen kulunut. Perästäpäin sitä ovat
kuluttaneet muut, hänen poikansa koskenperkkausretkiltään palattua
ja pojanpoikansa sairaan luota kotiin tultua. Jokainen heistä on
vuorostaan tarvinnut sitä — ellei ennemmin niin vanhetessaan.
Mutta luulen, että he ovat siitä myös jotakin löytäneet.
Nyt sinä sen saat — pidä se hyvin, ja ole nimellesi kunniaksi!
Mutta Yrjö näytti siltä kuin hän olisi saanut omakseen kalleinta
mitä oli olemassa. Jotakin joka oli arvokkaampaa kuin herraskartano,
kuin suvun kantatalo, jossa muistot säilyivät itsestänsä, ja jonka
hyllylle tämäkin vanha kirja olisi ollut asetettava kaiken perustaksi.
Sen kirjan lehdillä eli se vanha henki, josta vanhukset olivat
voimansa saaneet ja josta nuoret lähtökohtansa löytäisivät
pyrkiessään vuoroonsa jaloon ihmisyyteen.
Ja nyt oli isä asettanut Yrjön tuon kaiken perijäksi. Hän oli
työntänyt ponnahduslaudan hänen jalkojensa alle — ja sinä, Yrjö,
sinä sen kaiken hyvin oivalsit.
23.
Häntä olit sinä, Yrjö, odotellut, ja nyt istui hän joka päivä edessäsi
koulussa.
*****
— Olisi se! Jos sinä vain pyydät, niin kyllä minä tulen. Varmasti!
*****