Solution Manual for Business Law and the Legal Environment Version 2.0 by Mayer download pdf full chapter

Solution Manual for Business Law and
the Legal Environment Version 2.0 by

Mayer
Go to download the full and correct content document:
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-business-law-and-the-legal-enviro
nment-version-2-0-by-mayer/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Test Bank for Business Law and the Legal Environment

Version 2.0 by Mayer
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-business-law-and-
the-legal-environment-version-2-0-by-mayer/
Test Bank for Andersons Business Law and the Legal

Environment 21st Edition by Twomey
https://testbankbell.com/product/test-bank-for-andersons-
business-law-and-the-legal-environment-21st-edition-by-twomey/
Test Bank for Business Law and the Legal Environment,

6th Edition: Beatty
the-legal-environment-6th-edition-beatty/
Test Bank for Business Law and the Legal Environment,

Standard Edition 8th Edition
the-legal-environment-standard-edition-8th-edition/
Solution Manual for The Legal Environment of Business
and Online Commerce 7th Edition by Cheeseman
https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-the-legal-
environment-of-business-and-online-commerce-7th-edition-by-
cheeseman/
Andersons Business Law and the Legal Environment

Comprehensive Volume 23rd Edition Twome Test Bank
https://testbankbell.com/product/andersons-business-law-and-the-
legal-environment-comprehensive-volume-23rd-edition-twome-test-
bank/
Andersons Business Law and the Legal Environment

Standard Volume 23rd Edition Twomey Test Bank
legal-environment-standard-volume-23rd-edition-twomey-test-bank/
Solution Manual for The Legal Environment of Business

Text and Cases, 9th Edition
https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-the-legal-
environment-of-business-text-and-cases-9th-edition/
Anderson’s Business Law and the Legal Environment,

Standard, 22nd Edition Test Bank – David P. Twomey
legal-environment-standard-22nd-edition-test-bank-david-p-twomey/
BUSINESS LAW
© 2017 FlatWorld 1
BUSINESS LAW
Solution Manual for Business Law and the Legal

Environment Version 2.0 by Mayer
© 2017 FlatWorld 2
BUSINESS LAW
Download full chapter at: https://testbankbell.com/product/solution-manual-

for-business-law-and-the-legal-environment-version-2-0-by-mayer/
© 2017 FlatWorld 3
BUSINESS LAW
© 2017 FlatWorld 4
BUSINESS LAW
© 2017 FlatWorld 5
BUSINESS LAW
© 2017 FlatWorld 6
BUSINESS LAW
Chapter 1
Introduction to Law and Legal

Systems
1. What Is Law?
 Distinguish different philosophies of law—schools of legal thought—and explain
their relevance.
 Identify the various aims that a functioning legal system can serve.
 Explain how politics and law are related.
 Identify the sources of law and which laws have priority over other laws.
 Understand some basic differences between the US legal system and other legal
systems.
Section Outline
 According to Black’s Law Dictionary:

o Law is a body of rules of action or conduct that are prescribed by a
controlling authority, and have binding legal force.
o Law has to be obeyed and followed by citizens subject to sanctions or
legal consequence.
 In a nation law serves to:
o Keep the peace
o Maintain the status quo
o Preserve individual rights
o Protect minorities against majorities
o Promote social justice
o Provide for orderly social change
© 2017 FlatWorld 7
BUSINESS LAW
 In the United States, legislators, judges, administrative agencies, governors, and

presidents make law, with substantial input from corporations, lobbyists, and a
diverse group of nongovernment organizations (NGOs).
o In the 50 states, judges are often appointed by governors or elected by
people.
o In the federal system, judges are appointed by the president and confirmed
by the Senate.
o In most nation-states, knowing who has the power to make and enforce the
laws is a matter of knowing who has political power.
o In many places, the people or groups that have military power can also
command political power to make and enforce the laws.
Key Takeaway
Law is the result of political action, and the political landscape is vastly different from
nation to nation. Unstable or authoritarian governments often fail to serve the principle
functions of law.
Exercises
Section 1 – What Is Law?
1. Consider North Korea. What political rights do you have that the average North
Korean citizen has not enjoyed?
Answer: Student answers may differ. Answers should contain a general comparison
between the political situations in North Korea with its hereditary, authoritarian rule, and
the U.S. (Republic/Democracy) and how these situations affect the political rights of the
citizens of both the countries.
2. What is a nongovernment organization, and what does it have to do with government?

Do you contribute to (or are you active in) a nongovernment organization? What kind of
rights do they espouse, what kind of laws do they support, and what kind of laws do they
oppose?
© 2017 FlatWorld 8
BUSINESS LAW
Answer: Non-governmental organization, or NGO, is a legally constituted organization

created by natural or legal persons that operates independently from any government. The
term originated from the United Nations (UN), and is normally used to refer to
organisations that do not form part of the government and are not conventional for-profit
business. In the cases in which NGOs are funded totally or partially by governments, the
NGO maintains its non-governmental status by excluding government representatives
from membership in the organization. The term is usually applied only to organizations
that pursue some wider social aim that has political aspects, but that are not overtly
political organizations such as political parties.
The rest of the answer will vary for each student.
Teaching Suggestions
1. The instructor may start the session by asking the students what they understand by the
term ‘law’ and what they think the functions of .law are.
2. The instructor may ask the students to explain who makes the laws in the United
States.
Suggested Activities
1. The instructor may ask the students to discuss the consequences that will arise if the
legal system of a country fails to perform its functions efficiently.
2. Schools of Legal Thought

 Distinguish different philosophies of law—schools of legal thought—and explain
their relevance.
 Explain why natural law relates to the rights that the founders of the US political
legal system found important.
 Describe legal positivism and explain how it differs from natural law.
 Differentiate critical legal studies and ecofeminist legal perspectives from both
natural law and legal positivist perspectives
.
© 2017 FlatWorld 9
BUSINESS LAW
Section Outline
 Philosophy of law is called jurisprudence.

o The two main schools of jurisprudence are legal positivism and natural
law.
 The school of legal positivism considers law as the command of a sovereign—
such as a king, a president, or a dictator—who has power within a defined area or
territory.
o John Austin was a supporter of legal positivism.
o Positivism is a philosophical movement that claims that science provides
the only knowledge precise enough to be worthwhile.
o Examining in a precise way what the rule itself says is sometimes known
as the “positivist” school of legal thought.
o The “legal realist” school of thought relies on social context and the
actual behavior of the principal actors who enforce the law.
o The disadvantage of the positive-law school of legal thought is that
because it recognizes the lawmaker’s command as legitimate, questions
about the law’s morality or immorality loses their importance.
o The natural-law school of legal thought refuses to recognize the
legitimacy of laws that do not conform to natural, universal, or divine law.
o According to the natural-law school, if a lawmaker issues a command
that is in violation of natural law, a citizen is morally justified in
demonstrating civil disobedience.
 The natural-law school of thought emphasizes that law should be based on a
universal moral order.
o Natural law was “discovered” by humans through the use of reason and
by choosing between that which is good and that which is evil.
o The Cambridge Dictionary of Philosophy defines natural law as an
objective norm or set of objective norms governing human behavior,
similar to the positive laws of a human ruler, but binding on all people
alike and usually understood as involving a superhuman legislator.
© 2017 FlatWorld 10
BUSINESS LAW
o Both the US Constitution and the United Nations (UN) Charter have an
affinity for the natural-law outlook, as it emphasizes certain objective
norms and rights of individuals and nations.
o The US Declaration of Independence embodies a natural-law philosophy.
 The historical school of law believes that societies should base their legal
decisions today on the examples of the past. Precedent would be more important
than moral arguments.
 The legal realist school that flourished in the 1920s and 1930s believed that
because life and society are constantly changing, certain laws and doctrines have
to be altered or modernized in order to remain current.
 The critical legal school of thought believed that the social order and the law was
dominated by those with power, wealth, and influence.
 The ecofeminist school of legal thought emphasizes—and would modify—the
long standing domination of men over both women and the rest of the natural
world.
Key Takeaway
Each of the various schools of legal thought has a particular view of what a legal system
is or what it should be. The natural-law theorists emphasize the rights and duties of both
government and the governed. Positive law takes as a given that law is simply the
command of a sovereign, the political power that those governed will obey. Recent
writings in the various legal schools of thought emphasize long-standing patterns of
domination of the wealthy over others (the CLS school) and of men over women
(ecofeminist legal theory).
Exercises
Section 2 – Schools of Legal Thought
1. Vandana Shiva draws a picture of a stream in a forest. She says that in our society the
stream is seen as unproductive if it is simply there, fulfilling the need for water of
women’s families and communities, until engineers come along and tinker with it,
perhaps damming it and using it for generating hydropower. The same is true of a forest,
BUSINESS LAW
unless it is replaced with a monoculture plantation of a commercial species. A forest may

very well be productive—protecting groundwater; creating oxygen; providing fruit, fuel,
and craft materials for nearby inhabitants; and creating a habitat for animals that are also
a valuable resource. She criticizes the view that if there is no monetary amount that can
contribute to gross domestic product (GDP), neither the forest nor the river can be seen as
a productive resource. Which school of legal thought does her criticism reflect?
Answer: Natural law
2. Anatole France said, “The law, in its majesty, forbids rich and poor alike from sleeping
under bridges.” Which school of legal thought is represented by this quote?
Answer: Legal positivism
3. Adolf Eichmann was a loyal member of the National Socialist Party in the Third Reich
and worked hard under Hitler’s government during World War II to round up Jewish
people for incarceration—and eventual extermination—at labor camps like Auschwitz
and Buchenwald. After an Israeli “extraction team” took him from Argentina to Israel, he
was put on trial for “crimes against humanity.” His defense was that he was “just
following orders.” Explain why Eichmann was not an adherent of the natural-law school
of legal thought.
Answer: The natural-law school of thought emphasizes that law should be based on a
universal moral order. But, Adolf Eichmann’s defense that he was “just following orders”
shows that he was a follower of legal positivism. Legal positivism is a jurisprudence that
focuses on the law as it is—the command of the sovereign.
1. The instructor could ask students to define the term sovereign.
1. The instructor could ask the students to read the extract of “The Unanimous
Declaration of the Thirteen United States of America” contained in the chapter and
discuss how it reflects the beliefs of the natural-law philosophy.
BUSINESS LAW
2. The instructor could ask students to read Martin Luther King Jr.’s “Letter from
Birmingham Jail” and then discuss civil disobedience in context with natural law.
3. Basic Concepts and Categories of US Positive Law

 In a general way, differentiate contract law from tort law.
 Consider the role of law in supporting ethical norms in our society.
 Understand the differing roles of state law and federal law in the US legal system.
 Know the difference between criminal cases and civil cases.
Section Outline
 Law does not correct every wrong that occurs in society but aims to curb the
worst kinds of wrongs that violate the “moral minimums” that a community
demands of its members.
 The “moral minimums” include not only violations of criminal law but also torts
and broken promises.
 The use of precedent in common-law cases came into being, and the doctrine of
stare decisis became accepted in English courts.
 Precedent is a rule of law established for the first time by a court for a particular
type of case and thereafter referred to deciding similar cases.
 Stare decisis means in, Latin, “let the decision stand.”
 Most judicial decisions that don’t apply legislative acts will involve one of three
areas of law—property, contract, or tort.
 Property law deals with the rights and duties of those who can legally own land,
how that ownership can be legally confirmed and protected, how property can be
bought and sold, what the rights of tenants are, and what the various kinds of
“estates” in land are.
 Contract law deals with what kinds of promises courts should enforce.
BUSINESS LAW
 Tort law deals with the types of cases that involve some kind of harm and or
injury between the plaintiff and the defendant when no contract exists.
 Typically, if the supreme court in a particular state has already ruled on a certain
kind of case, lower courts in that state will always follow the rule set forth by
their highest court.
 The power of state law has historically included governing the following kinds of
issues and claims:
o contracts, including sales, commercial paper, letters of credit, and
secured transactions
o torts
o property, including real property, bailments of personal property,
trademarks, copyrights, and the estates of decedents
o corporations
o partnerships
o domestic matters, including marriage, divorce, custody, adoption, and
visitation
o securities law
o environmental law
o agency
o banking
o insurance
 Over the past eighty years, however federal law has become increasingly
important in many of these areas, including banking, securities, and
environmental law.
 A criminal case involves a governmental decision—whether state or federal—to
prosecute someone (named as a defendant) for violating society’s laws.
 The law establishes a moral minimum and does so especially in the area of
criminal laws; if you break a criminal law, you can lose your freedom or your life.
 In a civil action, you would not be sent to prison; in the worst case, you can lose
property
BUSINESS LAW
 The main differences between civil cases and criminal cases can be summed up in
the following table:
Civil Cases Criminal Cases
Parties Plaintiff brings the case; Prosecutor brings the case;
Defendant must answer or lose Defendant may remain silent
by default
Proof Preponderance of evidence Beyond a reasonable doubt
Reason To settle disputes peacefully, To maintain order in society
usually between private parties
Remedies Money damages (legal remedy) Fines, jails, forfeitures
Injunctions (equitable remedy)
Specific performance (equity)
 Rules and regulations in law are substantive or procedural.

 Substantive laws refer to rules of conduct or behavior that is called for or
some action that is prohibited. They tell us how to act with one another
and with the government.
 Procedural laws are the rules of courts and administrative agencies. They
tell us how to proceed if there is a substantive-law problem.
 In the United States, all state procedural laws must be fair according to the
due process clause of the Fifth and Fourteenth Amendment.
Key Takeaway
In most legal systems, like that in the United States, there is a fairly firm distinction
between criminal law (for actions that are offenses against the entire society) and civil
law (usually for disputes between individuals and corporations). Basic ethical norms for
promise-keeping and not harming others are reflected in the civil law of contracts and
torts. In the United States, both the states and the federal government have roles to play,
and sometimes these roles will overlap, as in environmental standards set by both states
and the federal government.
BUSINESS LAW
Exercises
Section 3 – Basic Concepts and Categories of US Positive Law
1. Jenna gets a ticket for careless driving after the police come to investigate a car
accident she had with you on Hanover Boulevard. Your car is badly damaged through no
fault of your own. Is Jenna likely to face criminal charges, civil charges, or both?
Answer: Jenna is likely to face civil charges in addition to the traffic ticket for careless
driving (a misdemeanor or infraction in criminal law).
2. Jenna’s ticket says that she has thirty days in which to respond to the charges against
her. The thirty days conforms to a state law that sets this time limit. Is the thirty-day limit
procedural law or substantive law?
Answer: The thirty-day limit is procedural law.
1. The instructor could try and find out if the students know the basic difference between
criminal cases and torts by asking them relevant questions.
2. The instructor could explain the concept of precedent and stare decisis in detail.
1. The instructor can ask the students to identify which of the following is a substantive
law and which is a procedural law:
a. laws which define the various degrees of murder
b. laws which protect the right to a speedy trial for people accused of murder
4. Sources of Law and Their Priority

 Describe the different sources of law in the US legal system and the principal
institutions that create those laws.
 Explain in what way a statute is like a treaty, and vice versa.
BUSINESS LAW
 Explain why the Constitution is “prior” and has priority over the legislative acts
of a majority, whether in the US Congress or in a state legislature.
 Describe the origins of the common-law system and what common law means.
Section Outline
 In the United States, the main sources of law are:

o constitutions—both state and federal
o statutes and agency regulations
o judicial decisions
 Chief executives (the president and various governors) can issue executive orders
that have the effect of law.
 In international legal systems, sources of law include treaties, agreements between
states or countries, and judicial decisions from national court systems where
parties from two or more nations are in a dispute.
 Constitutions are the foundation for a state or nation’s other laws, providing the
country’s legislative, executive, and judicial framework. They are the founding
documents of any nation-state’s legal system.
o In case of amendments, two-thirds of the House and Senate must pass
amendments, and three-fourths of the states must approve them.
o The nation’s states also have constitutions that along with providing for
legislative, executive, and judicial functions, also prescribe various rights
of citizens.
 In Washington, DC, the federal legislature is known as Congress and has both a
House of Representatives and a Senate.
o The House is composed of representatives elected every two years from
various districts in each state.
o These districts are established by Congress according to population as
determined every ten years by the census, a process required by the
Constitution.
o Each state has at least one district.
BUSINESS LAW
o In the Senate, there are two senators from each state, regardless of the
state’s population.
o The House of Representatives, on the other hand, is directly proportioned
by population, though no state can have less than one representative.
o Each Congressional legislative body has committees for various purposes.
o In these committees, proposed bills are discussed, hearings are sometimes
held, and bills are either reported out (brought to the floor for a vote) or
killed in committee.
o If a bill is reported out, it may be passed by majority vote.
o A conference committee will then be held to try to match the two versions.
o If the two versions differ widely enough, reconciliation of the two
differing versions into one acceptable to both chambers (House and
Senate) is more difficult.
o If the House and Senate can agree on identical language, the reconciled
bill will be sent to the president for signature or veto.
o The Constitution prescribes that the president will have veto power over
any legislation. But the two bodies can override a presidential veto with a
two-thirds vote in each chamber.
o In the case of treaties, the Constitution specifies that only the Senate must
ratify them. When the Senate ratifies a treaty, it becomes part of federal
law, with the same weight and effect as a statute passed by the entire
Congress.
 Although the Constitution does not expressly provide for administrative agencies,
the US Supreme Court has upheld delegation of power to create federal agencies.
o The Congress must delegate its authority with some guidelines for the
agency and cannot altogether avoid its constitutional responsibilities.
o Agencies propose rules in the Federal Register, published each working
day of the year.
o Rules that are formally adopted are published in the Code of Federal
Regulations.
 Statutes are passed by legislatures and provide general rules for society.
BUSINESS LAW
o States have legislatures (sometimes called assemblies), which are usually

made up of both a senate and a house of representatives.
o State legislatures agree on the provisions of a bill, which is then sent to the
governor for signature.
o Governors often have a veto power.
o The process of creating and amending, or changing, laws is filled with
political negotiation and compromise.
 Common law consists of decisions by courts that do not involve interpretation of
statutes, regulations, treaties, or the Constitution.
 United States law comes primarily from the tradition of English common law.
 The US Constitution takes precedence over all statutes and judicial decisions that
are inconsistent.
 Statutes generally have priority, or take precedence, over case law.
 A treaty or convention is considered of equal standing to a statute.
 No matter how wrong someone’s actions may seem to you, the only wrongs you
can right in a court are those that can be tied to one or more causes of action.
 Not every wrong you may suffer in life will be a cause to bring a court action.
 Your cause of action is based on existing laws, including decided cases.
Key Takeaway
There are different sources of law in the US legal system. The US Constitution is
foundational; US statutory and common law cannot be inconsistent with its provisions.
Congress creates statutory law (with the signature of the president), and courts will
interpret constitutional law and statutory law. Where there is neither constitutional law
nor statutory law, the courts function in the realm of common law. The same is true of
law within the fifty states, each of which also has a constitution, or foundational law.
Both the federal government and the states have created administrative agencies. An
agency only has the power that the legislature gives it. Within the scope of that power, an
agency will often create regulations (see Chapter 5), which have the same force and
effect as statutes. Treaties are never negotiated and concluded by states, as the federal
government has exclusive authority over relations with other nation-states. A treaty, once
BUSINESS LAW
ratified by the Senate, has the same force and effect as a statute passed by Congress and
signed into law by the president.
Constitutions, statutes, regulations, treaties, and court decisions can provide a legal basis
in the positive law. You may believe you have been wronged, but for you to have a right
that is enforceable in court, you must have something in the positive law that you can
point to that will support a cause of action against your chosen defendant.
Exercises
Section 4 – Sources of Law and Their Priority
1. Give one example of where common law was overridden by the passage of a federal
statute.
Answer: Under common law, employers could hire young children for difficult work,
offer any wage they wanted, and not pay overtime work at a higher rate. But the federal
Fair Labor Standards Act (1938) forbid the use of oppressive child labor and established
a minimum pay wage and overtime pay rules.
2. How does common law change or evolve without any action on the part of a
legislature?
Answer: Unless the legislature acts to over-ride common law, judges themselves may
alter or abandon some aspects of common law. For example, if a judicial doctrine in
North Carolina dating back to the 1800s were to say that a breach of a promise to marry
creates a cause of action in civil courts in that state, a 20th century (or later) appellate case
in that state could decide that such a cause of action would no longer be recognized in the
state’s courts. The legislature could (but likely would not) create a statute that re-
affirmed the right of a jilted betrothed to sue for damages in civil court.
3. Lindsey Paradise is not selected for her sorority of choice at the University of Kansas.
She has spent all her time rushing that particular sorority, which chooses some of her
friends but not her. She is disappointed and angry and wants to sue the sorority. What are
her prospects of recovery in the legal system? Explain.
Answer: Lindsey Paradise probably cannot recover. It is highly unlikely that Kansas has
BUSINESS LAW
judicial or statutory law that confers a cause of action for this kind of disappointment. If
a sorority member effectively blocked her from joining by defaming her (see Torts,
Chapter 7), she might have a cause of action for defamation. But if she just wasn’t
considered to have the right look, or was considered a bit socially awkward, there would
be no right to recover. An individual, no matter how wronged she may feel, can only that
wrong in a court by using an established cause of action in the positive law.
1. Before starting this section, the instructor may ask a few students to explain what they
know about the US Constitution.
2. The instructor can ask the students to share what they know about the composition of
the House of Representatives and the Senate.
1. The instructor can ask the students to visit the site http://uscode.house.gov
He can then ask them to discuss what they got to know about the Office of the Law
Revision Counsel and the United States Code and the codification legislation.
2. The instructor could ask the students to visit the site

http://www.access.gpo.gov/nara/cfr/cfr-table-search.html
He can then ask them to write an assignment on the definitions that they come across in
the Administrative Committee of the Federal Register mentioned under the title, General
Provisions 2011.
5. Legal and Political Systems of the World Learning Objective

 Describe how the common-law system differs from the civil-law system.
Section Outline
 The common-law tradition is unique to England, the United States, and former
BUSINESS LAW
colonies of the British Empire.

o Although there are differences among common-law systems, all of them
recognize the use of precedent in judicial cases, and none of them rely on
comprehensive, legislative codes that are prevalent in civil-law systems.
 The main alternative to the common-law legal system was developed in Europe
and is based in Roman and Napoleonic law.
o A civil-law or code-law system is one where all the legal rules are in one
or more comprehensive legislative enactments.
o Civil-law systems are used throughout Europe as well as in Central and
South America.
o Some nations in Asia and Africa have also adopted codes based on
European civil law.
o The European civil law covers both civil and criminal law.
o There are also legal systems like the communist leagl systems, socialist
legal systems, Islamic system of law, and other religion-based systems of
law that differ significantly from the common-law and civil-law systems.
Key Takeaway
Legal systems vary widely in their aims and in the way they process civil and criminal
cases. Common-law systems use juries, have one judge, and adhere to precedent. Civil-
law systems decide cases without a jury, often use three judges, and often render shorter
opinions without reference to previously decided cases. “The law is in the code, not the
cases.”
Exercises
Section 5 – Legal and Political Systems of the World
1. Use the Internet to identify some of the better-known nations with civil-law systems.
Which Asian nations came to adopt all or part of civil-law traditions, and why?
Answer: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_country_legal_systems will help answer
the first part of the question.
China, Japan and India The principle of civil law is to provide all citizens with an
BUSINESS LAW
accessible and written collection of the laws which apply to them and which judges must
follow. Student answers may vary.
1. The instructor could give the students a bit of insight in to common-law tradition,
Roman law, Napoleonic law, and Islamic system of law.
1. The instructor could ask the students to visit the site
http://www.soas.ac.uk/library/subjects/law/region/islamic
He can then ask them to go through Hammurabi’s code of Law translated by L.W.King
which they will find under the Ancient Middle East Law, and then conduct a discussion
on it. Students could also discuss how Islamic and Middle Eastern law differ from
English common-law.
6. A Sample Case
Harris v. Forklift Systems

510 U.S. 17
Supreme Court, 1992
Teresa Harris worked as a manager at Forklift Systems, Inc., an equipment rental
company, from April 1985 until October 1987. Charles Hardy was Forklift’s president.
The Magistrate found that, throughout Harris’ time at Forklift, Hardy often insulted her
because of her gender and often made her the target of unwanted sexual innuendoes.
Hardy told Harris on several occasions, in the presence of other employees, “You’re a
woman, what do you know” and “We need a man as the rental manager”; at least once,
he told her she was “a dumbass woman.” Again in front of others, he suggested that the
two of them “go to the Holiday Inn to negotiate [Harris’s] raise.” Hardy occasionally
asked Harris and other female employees to get coins from his front pants pocket. He
threw objects on the ground in front of Harris and other women, and asked them to pick
the objects up. He made sexual innuendoes about Harris’ and other women’s clothing.
BUSINESS LAW
In mid-August 1987, Harris complained to Hardy about his conduct. Hardy said he was
surprised that Harris was offended, claimed he was only joking, and apologized. He also
promised he would stop, and based on this assurance Harris stayed on the job. But in
early September, Hardy began anew: While Harris was arranging a deal with one of
Forklift’s customers, he asked her, again in front of other employees, “What did you do,
promise the guy…some [sex] Saturday night?” On October 1, Harris collected her
paycheck and quit.
Harris then sued Forklift, claiming that Hardy’s conduct had created an abusive work
environment for her because of her gender.
The United States District Court for the Middle District of Tennessee ruled that Hardy’s
conduct did not create an abusive environment and it was not severe enough to seriously
affect Harris’s psychological well-being.
This decision was also supported by the Sixth Circuit Court of Appeals.
But, the Supreme Court reversed the judgment of the Court of Appeals, and remanded the
case for further proceedings.
Case Questions
1. Is this a criminal case or a civil-law case? How can you tell?
Answer: It is a civil case. Ms. Harris is seeking damages, not to fine or imprison the
CEO of Forklift Systems; also, neither the state nor the federal government is a party,
which is required in a criminal prosecution.
2. Is the court concerned with making a procedural rule here, or is the court making a
statement about the substantive law?
Answer: Substantive law. The court is interpreting Title VII to consider whether or not
severe psychological injury is a standard for recovery that Congress intended in the Civil
Rights Act of 1964.
3. Is this a case where the court is interpreting the Constitution, a federal statute, a state
BUSINESS LAW
statute, or the common law?
Answer: A federal statute.
4. In Harris v. Forklift, what if the trial judge does not personally agree that women
should have any rights to equal treatment in the workplace? Why shouldn’t that judge
dismiss the case even before trial? Or should the judge dismiss the case after giving the
female plaintiff her day in court?
Answer: A judge should not let his or her personal opinions take priority over the law
itself. Moreover, unless there are substantive or procedural reasons to dismiss the case,
the plaintiff should not only have “her day in court” but also the judge should take care
not to unduly influence the attitude of the jury members, if any, that hear the case.
5. What was the employer’s argument in this case? Do you agree or disagree with it?
What if those who legislated Title VII gave no thought to the question of seriousness of
injury at all?
Answers may differ here. The employer did argue, and the court agreed, that while Mr.
Hardy’s conduct was offensive at times, his comments and conduct were not so severe as
to seriously affect Harris’ psychological well-being (and thus, not so severe as to create
such a hostile working environment that amounted to sex discrimination under Title VII).
Most likely, Congress in 1964 gave little or no thought to the question of “serious
psychological injury.” Statutes in the United States typically speak in broad terms,
leaving specific and narrower questions for the courts.
1. Before starting the discussion on this section, the instructor could define the terms
sexual harassment, quid pro quo, and hostile work environment.
BUSINESS LAW
1. The instructor could explain the facts of Rabidue v. Osceola Refining Co. to the
students. He could then ask them to argue the case. Once they have done that, she can
read out the actual judgement. The Rabidue case can be found on the internet at a number
of sites, including Leagle.com.
7. Summary and Exercises
Answers to Exercises
1. Common law is made by judges in the absence of legislative or other forms of
law. Judges must either hear or decide cases that are brought by litigants, and where there
is no specific guidance from a legislative, executive or administrative source, judges must
decide and give reasons for their decisions. This is the common law tradition of reasoned
decision making.
2. The prosecutions at Nuremberg represented a seachange an international law. If

the government of Nazi Germany was indeed sovereign authority at that time and place,
legal positivist would say that it was not possible to commit crimes against humanity he,
but only crimes against Nazi Germany. The notion of universal jurisdiction, however,
gained a certain amount of traction at Nuremberg Since then, the international criminal
court has also applied the notion of crimes against humanity.
3. Stare decisis means following precedent (literally, “to let the decision stand,” so
that very similar cases are decided on the same rule of law. Stare decisis is basic to the
common-law tradition because, in the absence of legislative direction, judges need to be
consistent so that “the law” can be understood and followed.
4.a. The State statutes takes precedence. If there is a conflict, you would usually be
where the legislature has modifying existing, law.
b. The Constitution will always take precedence over any other law, either state or
federal. The supremacy clause in the Constitution makes that clear. (See chapter 4).
c. Again, the Constitution will take precedence.
BUSINESS LAW
d. the federal statute would take precedence. Although each state has a constitution,
it’s provisions cannot conflict with federal law (again, because of the supremacy clause in
the US Constitution.) Suppose, for example that California’s constitutional right of
privacy is invoked to shield Apple from complying with a federal statute that compels
disclosure of IP addresses to the federal government in the PATRIOT Act as amended.
The federal government’s claims on Apple would take precedence over California’s
constitutional privacy provision.
Note: The Constitution of the State of California begins:
SECTION 1. All people are by nature free and independent and have inalienable rights.
Among these are enjoying and defending life and liberty, acquiring, possessing, and
protecting property, and pursuing and obtaining safety, happiness, and privacy.
Another random document with
no related content on Scribd:
26 p. heinäkuuta.
Hän oli tänään kirjastossa. Hän kävi lainaamassa erään teoksen,

jota arvatenkaan ei ollut helppoa hankkia, sillä toimistohuoneesta oli
hänet osoitettu lukusaliin, ja siellä hän keskusteli asiasta kauvan
erään herran kanssa. Minä en olisi ensinkään huomannut häntä,
jollei eräs nuori mies vierelläni, näöltään filoloogi, olisi huomauttanut
naapuriansa koskettaen häntä käsivarteen "Tuossa hän on taas",
kuiskasi hän, "Kukahan hän lienee?"
"Tietysti joku kirjailija tahi opettajatar" vastasi toinen, "tahi

kumpikin."
"Ollakseen opettajatar on hän liian hyvin puettu eikä ole kyllin

kiusautuneen näköinen", päätteli filoloogi.
Samassa kulki hän ohitsemme. Kirjastonhoitaja vei hänet

erääseen sivusaliin, jossa hän voisi etsiä mitä hän tarvitsi. Hän ei
voinut nähdä minua, sillä minä istuin aivan piilossa kirjojeni takana.
Kun hän tuli takaisin painauduin minä vieläkin syvemmälle alas.
Tahdoin välttää puhua hänen kanssaan. Eihän minulla ole mitään
hänelle sanottavaa.
31 p. heinäkuuta.
Hurraa! Näytelmäni on hyväksytty näyteltäväksi, ja Eva on minun

morsiameni. Miten se kaikki on tapahtunut? Kaikki kuohuu vielä
sekasin päässäni, vain yksi asia on minulle selvänä: minä olen
onnellinen, onnellisempi kuin koskaan olen ollut. Silloin kun olin
suorittanut valtiotutkintoni loistavasti, kun näin ensi teokseni
painettuna ja nimeni kansilehdellä, — silloin olin myös onnellinen.
Mutta siihen sekoittui niin paljon muuta, mikä ei ollut siihen kuuluvaa
— huoli tulevaisuudesta — pelkäsin ensimäistä luentoa, joka minun
oli pidettävä kaikenmoisia esteitä, ikävää työtä tuli lisäksi — minulla
ei ollut aikaa olla onnellinen. Ja sitäpaitsi olin silloin onnellinen
yksinäni — nyt sitävastoin!
Päätäni huimasi, kun tulin kotiin ja näin kirjeen pöydälläni, kirjeen,

jossa ilmoitettiin että Freie Bühne oli hyväksynyt näytelmäni. Kaikki
toiveet, kaikki vastoinkäymiset, mitä minulla oli ollut tästä
surunlapsestani, tulivat nyt yhtäkkiä päälleni kasaantuen kuormaksi,
joka sitten hitaasti valui päältäni. Samassa olin näkevinäni valoisan
teaatterisalin, näyttämön valorivin, ja korvissani humisi yleisön
suosionosoitukset. Se oli tunnelma, jota on mahdoton kuvailla,
tunnelma, jota en yksinäni jaksanut kestää. Menin Nordaun luokse.
Hän oli ulos menossa, tapasin hänet portaissa. Hän huomasi
paikalla, että jotakin tavatonta oli tapahtunut. Minä sanoin hänelle,
mitä oli tapahtunut. "Onnittelen onnittelen! Sepä hauskaa — kunhan
vain Freie Bühne ei sitä ennen tekisi vararikkoa."
Hauska onnittelu! Olisin voinut lyödä häntä. Sellainen

pahanilmanlintu.
Aina hän ennustaa pahinta. Viime kerralla hän oli oikeassa.
"Kiitos, kiitos! Hyvästi!" Enempää en saattanut sanoa — minä

juoksin, juoksin — en tiedä onneniko vai suuttumukseni tahtoi minut
pakahduttaa. — Samassa olinkin sen talon edessä, jossa hän asuu,
hänen itsensä edessä.
"Voitteko ajatella, näytelmäni on hyväksytty!" huudahdin minä.
"Miten iloinen olenkaan, miten olenkaan iloinen!" Hän ojensi

minulle molemmat kätensä. Ja hän katsoi niin sydämestään osaa
ottaen, niin iloisena minuun ja oli niin hurmaavan kaunis,
auringonpaisteen ympäröimänä, koko huone oli tulvillaan valoa.
Kaikki kimalti ja loisti ja välkkyi kuin tuhansista ilotulista, — silloin
vedin hänet rintaani vastaan ja suutelin häntä huulille. Hän ei
vastustanut, vaan mukautui, aivan levollisena. Vain hänen silmänsä
täyttyivät kyynelistä. Sitten, niin — sitten — nyt kun ajattelen sitä,
näin minä vain auringonpaistetta ja kultaloistetta silmieni edessä.
Minä tunnen hänen pehmoiset kasvonsa, hänen lämpöset huulensa,
mutta mitä me puhuimme, sen olen unohtanut, se on kuin
poispuhallettua — poissa. —
Kerran sanoin hänelle, että olin niin usein ajatellut häntä.
"Ja minä olen niin monta, monta kertaa puhellut Teidän

kanssanne", vastasi hän, "aivan yksinäni — kysymyksiä ja
vastauksia. Eikö se ole ihmeellistä, omituista?" Omituista vain että
minä olen tehnyt samoin.
Sitten me huomaamatta sinuttelimme toisiamme ja minun täytyi

silloin kysyä hänen nimeänsä.
"Eva. Isoäitini mukaan minulle pantiin nimeksi Eva Rosina Siihen

aikaan se oli hyvin vanhanaikaista. Nyt olen äkkiä taas tullut
muotiin."
Nyt kutsuin häntä piloilla Eva Rosinaksi, ja me nauroimme

molemmat ja meistä oli hyvin hullunkurista, että hänen nimensä oli
Eva Rosina. Aivan kuin kaksi lasta!
Kun minä lähdin, sanoin minä: "Nyt kirjoitan minä heti äidilleni, että
minä olen mennyt kihloihin." — "Mennyt kihloihin? Ethän sinä ole
ensinkään kysynyt minulta."
Se oli tietysti pilaa. Me olimme ilvehtineet niin paljon.
"Mutta sehän on itsestään ymmärrettävää", minä vastasin. Miksi

hänen katseensa heti sumentui, miksi nousi kyyneleet hänen
silmiinsä? Hänhän oli vain laskenut leikkiä. —
"Tulee niin suuri muutos, ja minä olin niin onnellinen."
"Sinä olet tuleva vielä tuhat kertaa onnellisemmaksi", huudahdin

minä ja suljin hänet syliini.
Hän katsoi minuun, silmät kosteina loistaen. "Mahdollisesti —

mahdollisesti ei. Tiedetään, mikä jää taakse, mutta ei tiedetä, mitä
eteen tulee. Rauhaisa ja levollinen olo, ilman toivomuksia, on sekin
suuriarvoinen, kun sen on surulla ja vaivalla itselleen taistelemalla
hankkinut?" Melkein kuulumattomina lausui hän nämä viimeiset
sanat. "Oletko todella oikein tarkkaan punninnut asian?"
"En ollenkaan", nauroin minä. Se oli leikkiä, mutta kumminkin

täyttä totta. Niin, en ollut sitä punninnut, mutta vaikka olisin päiviä ja
viikkokausia sitä miettinyt, viisaammin en kuitenkaan olisi voinut
menetellä.
1 p. elokuuta.
Hurraa! Vielä kerran hurraa! Loma-aika on alkanut. Joutui aivan

sopivaan aikaan minulle. Luentoja en enää olisi voinut pitää. Otan
morsiameni mukaani ja vien hänet vanhempieni luo. Hän pelkää,
että äitini on asiaa vastaan.
"Äidit eivät ole koskaan vastaan, kun heidän poikansa menevät

naimisiin", lohdutin minä häntä.
2 p. elokuuta.
Kotona! Niin olemme siis kotona tutuilla paikoilla, rakkaitten

omaisten luona. Koskaan eivät ole nämä suuret vanhanaikaiset
huoneet tuntuneet niin hauskoilta, ei koskaan puutarha niin
runollisen kauniilta tuuheine lehdiköineen ja kirjavine
kukkaiskenttineen kuin nyt, kun saan näyttää hänelle kaikki, puhella
hänen kanssaan kaikista, kaikista rakkaista muistoista, joita niihin
liittyy. Me olemme nauttiva täysin siemauksin näistä päivistä, jotka
me saamme viettää täällä yhdessä. Monta niitä tosin ei ole. Eva
tahtoo pian palata töihinsä, jotka häntä odottavat. Me olemme
sentähden päättäneet olla julkaisematta kihlaustamme, ennenkuin
olemme palanneet kaupunkiin. Muutoin olisi vanhempieni
yhteiskunnallinen asema tuottanut meille vaivaloisia velvoituksia.
Meidän olisi silloin pitänyt tehdä vierailuja ihmisten luo, joista en
välitä ja morsiameni vielä vähemmän. Meidät olisi kutsuttu niinkuin
Altenhof ja Marga, meitä olisi tarkasteltu ja arvosteltu niinkuin heitä,
vaikkemme olisikaan käyttäytyneet niinkuin he. Tänä aamuna, kun
kävelin Evan kanssa puutarhassa, näin Margan ikkunassa. Hän näki
meidät, mahdollista että oli pitänyt silmällä meitä. Onhan tunnettua
miten nuorilla tytöillä on tapa säilyttää salaisuuksia ja sisareni Lotte
on Margan hyvä ystävä. — Onneksi pysyi hän verhon takana, niin
ettei meidän tarvinnut tervehtiä.
Evan pelko että vanhempani olisivat olleet kihlaustamme vastaan

oli aivan turha. Äitini kohteli häntä mitä ystävällisimmin. Hän on hyvin
tyytyväinen, että Eva osaa myöskin laittaa ruokaa. Lotte sisareni on
aivan hurmaantunut uuteen kälyynsä. Hän tahtoo heti laitattaa
itselleen samankuosisen ja värisen puvun kuin Evalla on. En tiedä
liekö se toisin tehty kuin muitten. Tiedän vain, että vaaleat värit
soveltuvat hyvin Evalle ja hän pukeutuukin nyt aina vaaleihin
pukuihin, sentähden että hän tietää minun pitävän siitä ja sentähden
että hän on onnellinen. Isästäni on hän hyvin miellyttävä ja pirteä.
Siitä olin jo edeltäpäin vakuutettu. Yleensä ovat he kuitenkin vielä
jokseenkin vieraita toisilleen. Tuttavuus on toistaiseksi vielä
pintapuolista laatua. Se ei tee mitään. Monessa suhteessa eivät
omaiseni tule olemaan samaa mieltä Evan kanssa. Onkin parasta
ettei ainakaan vielä kosketella semmoisia asioita. Pääasia on että
me kaksi ymmärrämme toisemme.
Täksi illaksi ovat he, arvatenkin vaitiolon vaatimuksella, kutsuneet

erään ystäväni ja opintotoverini, Max Hertwigin, joka nyt on
tuomarina täällä. Hän näyttää seurustelevan paljon vanhempieni
kanssa, ja minä epäilen, että hänen käyntinsä vähemmin koskee
minua kuin sisartani. Minä puolestani en ollenkaan välittäisi
nähdäkseni häntä. Minä sanoinkin sen aivan suoraan, mutta kaikki
kokivat uskotella minulle, että tulisin suuresti iloitsemaan hänen
tapaamisestaan. Sitäpaitsi antavat he minun aavistaa jotakin
odottamatonta olevan tekeillä, niin että minun tulee aivan paha olla.
Olisi ollut niin hauskaa saada olla aivan häiritsemättä kotona, Eva ja
minä ja ne muut — ilman Hertwigiä.
*****
Mikä ilta! Johan siitä on aikoja kulunut. Muutoin olisi minun

mahdotonta siitä kirjoittaa. Mutta niinkuin se olisi ollut eilen, näkyy
kaikki vielä elävästi silmieni edessä. Me olimme kokoontuneet
arkihuoneeseen, vanhemmat, Lotte, Eva ja minä. Silloin astui sisään
Hertwig ja samalla kertaa myös Altenhof ja Marga. Altenhof oli
sattumalta tullut tervehtimään morsiantansa, jonka syntymäpäivä oli
näihin aikoihin, ja vanhempani, jotka luultavasti liioittelivat
ystävyyttämme, olivat luulleet toimittavansa meille kummallekin
aivan erityisen ilon tällä odottamattomalla tapaamisella. He katselivat
iloisina ja ilostumista odottaen toisesta toiseen ja luultavasti pitivät
sitä kohtausta, joka nyt seurasi, valmistamansa yllätyksen
ylenpalttisena menestyksenä: sillä ensi hetkenä seisoivat kaikki
mykkinä, molemmat, joita asia koski, kivettyneinä sanomattomasta
tuskastuksesta ja hämmästyksestä, muut siitä syystä että he heti
aavistivat jotakin ikävää taikka etteivät he ollenkaan ymmärtäneet
arvoitusta. Näihin en kuitenkaan minä kuulunut. Altenhof, jolla
muutoin on joka jännes vallassaan, seisoi kuin lamautuneena,
kylmät silmät, piirteikäs suu aivan ilmeettöminä. Hertwig kääntyi pois
kömpelöllä tavallaan. "Tämäpä perhanaa!" Näitä sanoja ei hän
lausunut, mutta hänen ilmeensä lausui ne selvemmin kuin sanat.
Vähän myöhemmin muuttuivat Margan kauniitten kasvojen piirteet,
johtuen hänen hitaammasta käsityksestänsä ja hänen vähemmästä
asiantuntemuksestaan Hän katsoi puoleksi ummistunein silmin
sulhaseensa ja otti tiedottomasti askeleen taapäin.
Kuinka tarkkaan minä tämän kaiken havaitsin.
Sattuu hetkiä elämässämme, peloittavia, muistorikkaita hetkiä,

jolloin aistimme ovat luonnottoman herkät, ja katsauksella näemme
enemmän kuin muutoin moneen minuuttiin, jolloin vähäisinkin
pikkuseikka kiintyy mieleemme, joka tavallisissa oloissa olisi jäänyt
meiltä aivan huomaamatta. Sellainen oli se hetki, jona Altenhof äkkiä
seisoi morsiameni edessä. Minä ymmärsin heti, että nämä kolme,
jotka astuivat sisään, tiesivät jotakin, jota minä en ollut tiennyt,
jotakin, mikä koski Evaa — niin, enemmänkin: minä tiesin, mitä se
oli.
Syvä hiljaisuus vallitsi, ainakin minuutin ajan. Silloin huudahti

sisareni iloisesti, tosissaanko vai teeskennellen, sitä en uskalla
päättää, minusta tuntui kuitenkin kaikki onnistumattomalta
näyttelemiseltä: — "Olipas tämä yllätys! Ja nyt, kun kaikki ovat
toipuneet ensi hämmästyksestään, tahdon minä sikäli kun tarvitaan
toimittaa esittelyn: herra tohtori Altenhof, neiti Marga Döhren, hänen
morsiamensa ja minun ystäväni, tuomari Hertwig ja tässä rakas
kälyni neiti Eva Keller."
"Kummankin herran tunnen minä vanhastaan, siitä kuin me

olemme tavanneet Strassburgissa, me olemme vanhoja tuttuja."
Eva näin puhui, aivan levollisesti; täytyy tuntea hänet hyvin

huomatakseen, että hänen äänensä hieman vapisi. Vasta, kun hän
hämmentymättä ojensi kätensä sisään tuleville katsoin minä häneen.
Hän oli aivan kalpea, silmät näyttivät kuoppiinsa painuneilta, ja
huulet vapisivat, vaikka hän väkisin puri niitä yhteen.
"Minusta tuntuu, että olen kerran ennen nähnyt Teidät, neiti

Keller", alkoi Marga venyttävällä tavallaan. "Silloin olin D:ssä,
sulhaseni keralla, eikö niin?"
"Sinä erehdyt", sanoi Altenhof sukkelaan. "Eikö mitä!" korjasi Eva.

"Kyllä se on oikein. Me tapasimme toisemme kadulla ja vieläpä
tervehdimme. Oletteko jo unohtaneet sen?"
Oi, Eva! Tiesitkö sinä? Sitä sinun ei olisi pitänyt sanoa.
Altenhof nykäytti olkapäitään ja mutisi epäkohteliaasti joitakin

kohteliaita sanoja katsomatta Evaan.
"Muistatko? Sehän oli samana päivänä kuin sinä sitten menit

tohtori Escherin luo", jatkoi Marga. "Minä muistan sen vielä aivan
hyvin, sillä Te olitte ensimäinen tuttava, jonka me tapasimme siinä
vieraassa kaupungissa. Minä kysyin, kuka oli se nuori nainen, ja
Konstantin, sinä vastasit, että sinä olit asunut hänen äitinsä luona
Strassburgissa. Eikö se ollut niin?"
Altenhof katseli vältellen sivulle. Eva vastasi.
"Ei aivan, mutta jokseenkin niin; eihän ole ihmeellistä, jos ette
muista niin vähäpätöistä asiaa. Äitini oli jo aikoja sitten kuollut, eikä
hän olekaan koskaan pitänyt huoneita vuokralle. Mutta me asuimme
samassa talossa, vieläpä samassa kerrassa, herra tohtori oli silloin
ylioppilas ja minä valmistauduin opettajattareksi."
"Ja Te asuitte myös siellä?" kysyi sisareni tuomarilta.
Hertwig ei ollut asunut siellä, mutta kun hän niin paljon seurusteli
Altenhofin kanssa oli hän tullut tuntemaan myös neiti Kellerin.
"Ja maailma on niin pieni, että samat ihmiset usein tapaavat

toisensa silloinkin, kun he vähimmän ovat sitä odottaneet", lausui
äitini. Ei hän tiennyt, miten totta hän puhui.
Mitenkä se ilta kului, sitä en voi ollenkaan sanoa. Tiedän vain, että
joka kerta kun minua puhuteltiin, täytyi minun ponnistaa antaakseni
järkevän vastauksen. Minulla oli semmoinen tunne, että kaikki
puhuivat vain sentähden, ettei olisi aivan, hiljaista, tietämättään mitä
he sanoivat ja erottamatta, että kukaan kuulisi heitä. Altenhof ja
hänen morsiamensa olivat yhtä vaiteliaita kuin jo kerran ennen olin
nähnyt heidät seurassa, mutta tällä kerralla, eivät he olleet vajonneet
toisiinsa, niinkuin he hänen sanansa mukaan näyttelivät sen osan,
jota tahdottiin nähdä. Marga katsoi silloin tällöin kaihoisasti
sulhaseensa, mutta tämä tuskin huomasi sitä eikä vastannut hänen
hellyyteensä.
Hertvig ja sisareni pitivät huolen ettei keskustelu aivan kokonaan
rauennut, niinkuin minusta näytti, luonnottomalla vilkkaudella ja
teennäisellä leikillisyydellä, varsinkin Hertwigin puolelta. Evakin
puheli jokseenkin paljon, mutta vain suullaan. Tuon tuostakin katsoi
hän Altenhofiin, mutta tämä vältti hänen katseitaan eikä puhutellut
häntä suoraan kertaakaan koko iltana. Illallinen ei tahtonut koskaan
loppua. Kun me vihdoinkin nousimme ylös, kuiskasi Eva minulle:
"Tule sitten ulos puutarhaan. Minun täytyy puhua sinulle kahden
kesken." "Milloinka?" — "Kun toiset ovat lähteneet." — He jättävätkin
pian hyvästi. Poislähtiessä sanoi Hertwig Altenhofille: "Kunhan olet
saattanut morsiamesi kotiin, niin menemme yhdessä juomaan lasin
olutta."
Tämä sopimus ei tietysti ollut tarkoitettu isäntäväen kuultavaksi.

Vanhempani olivat sen kuitenkin kuulleet ja se oli heille, joilla oli niin
korkea käsitys vierasvaraisuudesta, hyvin loukkaavaa, että kukaan,
joka oli ollut heidän luonaan ruoalla, menisi sitä jatkamaan muualle.
He eivät voineet sallia, että herrat joisivat oluensa muualla kuin
heidän luonaan. Nämä puolestaan eivät tietysti tahtoneet kuulla siitä
puhuttavan: "olihan jo liian myöhäistä, isäni tarvitsi lepoa", ja mitä
kaikkea he keksivätkään esteeksi. Mutta vanhempani, jotka eivät
käsittäneet koko illan kiusallisuutta ja vain arvaten tunsivat, että
kutsut eivät olleet onnistuneimpia; koettivat kilpaa olla kohteliaita. He
eivät hellittäneet, ennenkuin Hertvig ja Altenhof olivat luvanneet tulla
takaisin, ja nämät tekivät sen kaiketi saadakseen kursailemisen
vihdoinkin loppuun. Portti jätettiin panematta lukkoon, sillä
naapuritaloon, missä Marga asui oli vain muutamia askeleita, ja me
olimme tuskin ennättäneet järjestää kaikki kuntoon, ennenkun jo
molemmat herrat palasivat.
Vanhempani olivat antaneet kantaa oluen puutarhasaliin,
erääseen suureen huoneeseen alakerrassa, jossa meillä oli tapa olla
ruoalla kuumana kesäaikana, ja josta oli käytävä puutarhaan. Tämä
puutarhasali vaaleiksi maalattuine huonekaluineen, suurine
kirjavanvärisine majolikamaljakoineen, hyvinhoidettuine korkeine
lehtikasvineen, oli minusta aina tuntunut erinomaisen hienolta ja
kodikkaalta. Sinä iltana tuntui se minusta kellarimaisen kostealta
valkoväriseltä hautakammioita. Kylmä väristys kävi ruumiiseeni, kun
astuin sinne sisälle Altenhofin ja Hertwigin kanssa. Isäni saattoi
meidät sinne, mutta vetäytyi pian takaisin. Turhaan olin minä
katsellut ympärilleni Evaa nähdäkseni. Hän oli jäänyt sisähuoneisiin
eikä ollut kuullut mitään jälki-istunnosta. Luulin hänen sentähden
menneen ulos puutarhaan ja odottavan minua siellä. Sillä erästä
syrjäporraskäytävää myöten voi sinne päästä hänen huoneestaan
kulkematta puutarhasalin kautta, vaikka tavallisesti mieluummin tätä
tietä käytettiin. Sitten kun olin tarjonnut vierailleni olutta ja sikaareja
ja turhaan yrittänyt saada keskustelua vireille, poistuin minä jonkun
tekosyyn nojalla ja etsin läpi puutarhan.
Puolikuu loisti kirkkaana taivaalla, mutta se ei riittänyt valaisemaan

yön hämäryyteen verhouneita tuuheita puuryhmiä, jotka taivasta
vastaan häämöittivät kuin aavemaiset suuret tuhot. Askel askeleelta
etsin minä kaikki tiet ja käytävät ja haparoin läpi puistikkojen. Huutaa
minä en uskaltanut, vain silloin tällöin puoliääneen kuiskata: Eva —
Eva! Ei vastausta. Eva ei ollut puutarhassa.
Varovainen etsintäni oli kaiketi kestänyt kauvemmin kuin olin

luullut, sillä Altenhof ja Hertwig, jotka istuivat niin väsyneinä ja
vaiteliaina poislähtiessäni, puhelivat nyt innokkaasti keskenään, niin
innokkaasti, etteivät he huomanneet minun tulevan. He puhuivat
matalalla äänellä ja näyttivät olevan niin kiintyneinä aineeseensa,
etten tahtonut heitä häiritä, vaan vetäydyin taapäin. Minä epäilin
heidän puhuvan itsestäni ja tahdoin — tuomittakoon minua siitä —
tahdoin tietää, mitä heillä oli puhumista minusta ja morsiamestani.
"Ajatteles mikä ikävä yllätys", sanoi Hertwig, nähtävästi kooten

tuloksen keskustelustansa. "Luulin kerrassaan näkeväni unta, kun
niin yhtäkkiä näin tuon tytön täällä ilmestyvän eteeni. Olen iloinen,
etten nähnyt naamaani peilistä silloin kun hänet esitettiin meille
Escherin morsiamena. Hitto vieköön!" Tällä kertaa hän lausui kyllä
nämä sanat. Altenhof karisti hitaasti poron sikaaristaan ja alkoi
syvällä sointuvalla äänellään:
"Minun täytyy sanoa, että minun käy Escheriä sääli. Hän on

luonnollisesti huomannut, että jotakin on vinossa — minun syyni se
ei ole. Nyt hän käy tutkimaan asiaa. Jos neiti Keller ei olisi suoraan
pakoittanut minua, niin en olisi tietysti ollut tuntevanani häntä.
Jonkun syyn seurustelun keskeyttämiseen olisi aina keksinyt, sillä
seurustella hänen kanssaan olisi mahdotonta — jo Margankin
tähden." — Hertwig nyökkäsi myöntävästi. — "Kuinkahan Escher on
joutunut hänen seuraansa!"
Altenhof hymyili. "Escher on viime aikoina harrastanut naisasiaa.

Tällä alalla ovat he luultavasti joutuneet toistensa yhteyteen. Mutta
kaikissa tapauksissa ei mennä naimisiin semmoisen kanssa. Hauska
seurakumppani hän on ja kaunis hän on myös, vaikkakin mennyt
vähän alaspäin siitä kuin hänet viimeksi näin. Siihen aikaan oli hän
tosiaankin kaikista omituisista aatteistaan huolimatta vietävän
suloinen tyttö."
"Kelvoton!"
Oliko se oma ääneni, joka kaikui salissa? Vai kuka oli lausunut sen
sanan, jonka olin huutamaisillani? Se oli hän, Eva itse.
Vastapäisestä ovesta syöksyi hän säihkyvin silmin, huulet kalpeina,
vavisten. Odotin vain että hän tarttuisi Altenhofia kurkkuun niinkuin
juuri olin ollut aikeessa tehdä.
"Kelvoton!" Hän löi nyrkillänsä Altenhofia kasvoihin. "Sillä tavallako

sinä minusta puhut? — Minä en ollut sinulle enemmän kuin mikä
tahansa renkutusiaulajatar tahi katutyttö, joka on seurannut minun
jäljestäni. Mikä häpeä että on antanut itsensä pois tuolla tavalla!"
Kyyneleet tukahduttivat hänen äänensä, suuttumuksen,

katumuksen ja häpeän kyyneleet. — Sillä välin oli Altenhof tointunut
tyrmistyksistään.
"Neiti Keller", alkoi hän hitaasti ja tasaisesti, "minä valitan syvästi,

että Te olette kuulleet nämä loukkaavat sanat ja minä kadun, että
olen ne lausunut. Minä en luonnollisesti voinut tietää, että Te kuulitte
ne." Hänen äänessään oli kuin kova metallisointu, jonka hän osasi
siihen saada, milloin katsoi tarpeelliseksi, joka sana kuin
vasaranisku. "Syy siihen omituiseen ja kerrassaan kestämättömään
asemaan, mikä Teillä täällä on, on kuitenkin Teidän omanne,
yksinomaan. Vaikka olisinkin menetellyt valheellisesti ystävääni
kohtaan, olisin kuitenkin säilyttänyt sen salaisuuden, mikä oli
välillämme — kun Te ette itse olleet katsoneet sopivaksi ilmoittaa sitä
hänelle."
Hän nauroi kimakasti. "Olettepa tosiaankin jalomielinen. Saanko

kysyä, oletteko Te katsoneet sopivaksi ilmoittaa morsiamellenne
tämän salaisuuden?" Ivallisista sanoista huokui hillitön katkeruus.
Altenhof liikahti. "Älkäämme nyt puhuko minun morsiamestani, ja
tehkää hyvin, älkää verratko toisiinsa asioita, joita ei voi toisiinsa
verrata."
"Minä en voi huomata mitään eroitusta. Sen minkä minä olen

velvollinen sulhaselleni, olette Te morsiamellenne."
"Mutta olkaahan nyt, neiti Keller!" huudahti Hertwig sanomattoman

hämmästyneenä, niinkuin tavallinen ihminen silloin kuin joku toinen
ei saata käsittää että kaksi kertaa kaksi on neljä. Altenhof, joka oli
ojentautunut täyteen pituuteensa, katsoi syvimmällä ylevämmyydellä
alas Evaan ja nykäytti olkapäitään.
"Sinä saat vastata minulle tästä" — sähisin minä. Minä seisoin

äkkiä Altenhofin edessä. Kuinka olin tullut sisään, sitä en tiedä;
minusta tuntui, niinkuin olisin aina seissyt siinä. Toisetkin huomasivat
läsnäoloni aivan luonnolliseksi.
Altenhof kumarsi myöntävästi ja läksi, Hertwig seurasi häntä. Minä

olin yksin Evan kanssa. Hän tuijotti mykkänä eteensä ja odotti
varmaan että minä puhuttelisin häntä. On mahdotonta kuvailla
kaikkia niitä tunteita, jotka silloin syöksyivät päälleni: suuttumuksen,
katkeroittumisen, surun, säälin, mutta eräs äärettömän
vastenmielinen tunne sai ylivoiman. Se kylmä, halveksiva katse, jolla
Altenhof oli katsonut Evaa, tuntui minusta kuin olisi se tarttunut
minuunkin, ja missä se sattui ruumiiseeni, jähmettyi se jääksi. Minä
vihaan häntä, minä vihaan häntä! — enkä yksin häntä. Jos minä
tahdon olla täysin rehellinen, niin täytyy minun tunnustaa, ettei
vastenmielisyyteni ja inhoni tunteet kohdistuneet yksin häneen — ne
kohdistuivat Evaankin, ainakin hetkeksi, hänen seistessään siinä
odottaen ja peläten, mitä minä sanoisin. Enkä minä löytänyt muita
sanoja kuin nuo julmat, vääryydelliset: "Mikset sanonut sitä minulle?"
Hän kohousi ylpeänä. Nyt hän oli voittanut takaisin
omanarvontunteensa. Ei että hän oli antautunut miehelle, vaan sen
että hän oli antautunut tälle miehelle, tunsi hän äärettömäksi
nöyryytykseksi.
"Minkätähden?" kysyi hän ja katsoi minua suoraan silmiin. "Oletko

sinä koskaan kysynyt minulta sitä? Oletko sinä tunnustanut minulle,
mitä on ollut tunnustamista. Ne olivat omat sanani, joilla minä kerran
olin väistänyt hänen epäilyksensä sankarittareni menettelystä. Minä
muistin sen hyvin." — "Ja tiesithän sinä kuitenkin!"
Niin, tiesinhän minä. Olihan hän puhunut kyllin selvään. Ja

minähän olin toisella kannalla kuin nuo muut. Siitä syystä täytyi
minun antaa hänelle anteeksi, eli oikeammin — minulla ei ollut
mitään anteeksiannettavaa. — Kaikkihan oli niin kuin tuli ollakin.
Äkkiä teki mieleni nauraa, nauraa itselleni — mutta ei. Mitä ajattelisi
hän silloin?
Minunhan täytyi sanoa hänelle jotakin — mitä tahansa — mutta

missä hän oli? Oliko tämä nyt niinkuin satunäytelmissä, missä
ihmiset äkkiä ilmestyvät esiin ja yhtä äkkiä katoavat. Hänen
paikkansa oli tyhjä.
Minä seisoin yksinäni. — Luukku lattiassa, nelikulmainen lankku

sovitettu löyhästi lattiaan, ohjaaja antaa merkin — rrr — se on
tiessään — rrr — ah, jospa minäkin voisin vajota maahan! —
Minä tuijotin tosiaankin lattiaan. Olinkohan tullut hulluksi. Missähän

minä lienen? Onko tämä kaikki tosiaankin tapahtunut? Koko
ympäristöni tuntui minusta vieraalta.
Uusi kohtaus. — Näyttämöllä seuraavat muutokset nopeasti.

Täällähän minä vielä seison puutarhasalissa. Tuossahan on suuri
sinikukkainen majolikamaljakko — se on maksanut 160 markkaa —
joutavaa tuhlausta! — ja tuossahan on pöytä tyhjine olutpulloineen ja
puoleksi tyhjennettyine lasineen, jotka löyhkäävät niin inhoittavilta,
porovadeissa puoleksi poltetut savuavat sikaarit, jotka myöskin
tuoksuvat epämiellyttäviltä — ja lampunlasilla pikku kärpäsiä ja
yöperhosia, jotka ovat siihen kärventyneet — nekin inhoittavia ja
kamalan ilkeitä nähdä — kaikki niin vastenmielistä ja ilettävän
yököttävää.
Vieläkin voin minä tuntea saman hajun, nähdä koko ympäristön,

koko tämän pitkän ajan kuluttua. Kaikkia mitä minä olen ajatellut ja
tuntenut niinä kauhean kiduttavina päivinä, jotka sitten seurasivat,
muistan minä yksityiskohtia myöten.
Eipä että minä usein ajattelisin tätä asiaa. Saattaa kulua viikkoja,
jolloin elän ainoastaan työtäni varten enkä ensinkään ajattele koko
asiaa: Mutta sitten voi seurata unettomia öitä, jolloinka nämä muistot
kerrassaan vainoavat minua; minä en pääse niistä erilleni. Jos
kirjoittaisin kaiken tämän, ehkä sitten saisin paremmin lepoa. Tämä
on syy, minkätähden tänään olen ottanut esille
muistiinpanopäiväkirjani.
Seuraavana aamuna tuli Hertwig luokseni. Altenhof oli antanut

hänelle toimeksi sanoa minulle, että hän vilpittömästi katui mitä oli
tapahtunut ja että voin olla vakuutettu siitä, ettei hän koskaan eikä
kellekään enää lausuisi sillä tavalla kuin me valitettavasti olimme
kuulleet hänen sanovan. Hän tahtoi päinvastoin noudattaa täydellistä
vaikenemista tapahtuneesta. Jos minä kuitenkin olisin järkähtämätön
vaatimuksessani, niin pyysi hän minun määräämään paikan, ajan ja
aseet. Hän oli valmis vaikka mihin hyvitykseen.
Tämä olikin oikeastaan kaikki mitä minä voin pyytää, ja tarjous oli
tehty parhaassa aikomuksessa, sillä pelkuruutta ei Altenhof tuntenut.
Mitäpä hän sitäpaitsi olisi pelännyt, olihan hän erinomainen
miekkailija ja tarkka ampuja, minä sitä vastoin harjaantumaton
kummassakin taidossa. Tiesimme kumpikin, ettei hän voisi joutua
tappiolle. Mutta minuun oli tullut ikäänkuin murhanhalua, valtava
kostonhimo. Minä en olisi voinut nähdä häntä antamatta hänelle
korvapuustia, lyömättä häntä, pahoinpitelemättä häntä. Minä en
suostunut hänen anteeksipyyntöönsä, vaan selitin, että minä
lähettäisin taistelutodistajani hänen luokseen sopimaan taistelusta.
Minä menin heti erään toverini luokse, jolla oli virka kotikaupunkini
kymnaasissa, ja annoin hänelle tarpeelliset ohjeet: pistooleilla,
kolmikertainen luodin vaihto, kovennetut ehdot. Käyköön kuinka
tahansa, elämä oli minusta kumminkin kadottanut kaiken
viehätyksensä. Pyysin vain yhtä asiaa, että taistelu omaisteni vuoksi
ei tapahtuisi täällä, vaan D:ssä. Sunnuntai aamu määrättiin siksi. Oli
enään kaksi päivää jälellä siihen. Altenhof viettäisi sitä ennen
morsiamensa syntymäpäivää.
Kun palasin kotiin, kuulin ettei Eva ollut vielä tullut alas
aamiaiselle. Hän ei ollut nukkunut hyvin ja hänellä oli kova
päänsärky. Sisareni hyväntahtoisuudessaan koetti tehdä parhaansa
hänen toipumisekseen. Hän tarjosi Evalle kaikenmoisia pulvereita ja
tippoja ja juoksi myötäänsä ylös kysymään, eikö hän voisi auttaa
häntä jollakin tavoin. Mutta Eva kieltäytyi kaikesta. Hän oli sulkenut
oven eikä päästänyt ketään sisälle.
Ketään? Minut hän varmaan sentään päästäisi ja on kaiketi jo

kauvan odottanut minua. Eilisestä vasta nyt oikein tunsin kuinka olin
ollut sydämetön häntä kohtaan ja syvä säälintunne häntä kohtaan
valtasi nyt minut. Koputukseeni avasi hän oven kohta. Siinä hän
seisoi edessäni, kalpeana, totisena, suruisena — "Eva, Eva-
parkani!" kuiskasin minä ja suutelin hänen kylmää otsaansa.
"Kiitos että sinä vielä kerran tulit", sanoi hän hiljaa.
"Että minä vielä kerran tulin", toistin minä hämmästyneenä.
"Niin, kaikki on loppunut meidän välillämme. Minä tiesin sen jo

eilen, kun näin Altenhofin täällä. Minä tahdoin olla ensimäinen, joka
sanoisi sinulle kaiken, sentähden pyysin minä sinua tulemaan
luokseni puutarhaan. Minä olin menossa sinne, minä en tiennyt
kenenkään olevan puutarhasalissa. Nyt on toinen ennättänyt ennen
minua. Se voi olla yhdentekevä, tulos on kuitenkin sama. Sinä et voi
enää kunnioittaa minua, sentähden et sinä enää rakasta minua."
"Eva, mitä sinä ajattelet!" huudahdin minä kauhistuneena. Ei

hetkeksikään ollut mennyt mieleeni, että minä voisin jättää hänet.
"Sinä olet minun, ainiaaksi, ijäksi. Älä ajattele sitä, mitä eilen illalla
sinulle sanoin. Se tapahtui ensi hämmästyksessä."
"Se oli sinun sisällisin ajatuksesi", hän vastasi. "Yöllä olet sinä
sitten ajatellut kaikkea tätä, sinä olet vakuutellut itsellesi, että on
velvollisuutesi kunniallisena miehenä pysyä minussa, esiintyä
puolustuksekseni, sitä enemmän kun sinun on oltava uskollinen
periaatteillesi. Mutta periaatteet ja käytäntö eivät, rakas Lothar, ole
samaa. Sen huomasin minä eilen. Älä sitä sure. Niin voisi käydä
monelle, joka julistaa uutta totuutta, niinkuin sinä, kun on itsensä
annettava todistus oppinsa pätevyydestä."
Hieno ivan väre hänen äänessään muistutti sitä tapaa, jota hän
käytti keskustellessaan kanssani tuttavuutemme ensi aikoina. Mutta
ilakoiva leikillisyys oli poissa. Ääni tuntui suruiselta, sortuneelta.
Että sen pitikin olla Altenhof! Kaiken muun minä olisin voinut
sietää, mutta että sen piti olla Altenhof, ylpeän itsetietoinen,
sietämättömän vastustamaton Altenhof. Toiselta puolen oli kuitenkin
tämä, kun puolueettomasti asiaa arvosteli, niin sanoakseni
lieventävä asianhaara. Kuinkapa hän yksin olisi voinut vastustaa
Altenhofia! Miksikä täytyisi naisten yksin olla tuomitut vastustamaan
ja taistelemaan aistillisuuden houkutuksia vastaan, kun me
sitävastoin saamme rentonaan antautua niihin?
"Ah, ei niin", vastasi hän, "sen olet sinä käsittänyt väärin. Minä
olisin voinut koko ikäni asua hänen läheisyydessään, seinä väliä
ystävällisellä kannalla hänen kanssaan, mutta minä en olisi voinut
olla vailla ajatusten vaihtoa hänen kanssaan, vailla niitä opetuksia,
joita häneltä sain niin monessa asiassa, joka oli minun henkinen
ravintoni siihen aikaan. Se oli näet sen jälkeen kuin minua oli
kohdannut suuri vastoinkäyminen romaanini suhteen, kirjailijatoimeni
suhteen. Ololtani oli riistetty kaikki sisällys, elämäni oli vain syömistä,
nukkumista, opetustuntien pitämistä. — Siihen aikaan ei Altenhof
ollut sellainen kuin hän nyt on, sen voit uskoa sanallani. Hän pyrki
vakavasti korkeita päämääriä kohti, hän oli ehkä vain liian harras —
ja että huomioon että hän oli ensimäinen arvokkaampi mies, jonka
opin tuntemaan. Me seurustelimme ensin kauvan aikaa pelkästään
ystävyyden kannalla. Sitten hän äkkiä muuttui, ensin siten, että hän
tuli huomaavaisemmaksi, ystävällisemmäksi, sydämellisemmäksi.
Se teki minulle hyvää, enkä minä aavistanut mitään. Kun hän sitten
alkoi olla kiihkeä, pyytää, rukoilla — niin oli se säälistä hänen
himoansa kohtaan, kiitollisuudesta, kuin minä myönnyin. Ihmisten
tuomiosta en välittänyt, hänen ystävyytensä oli minulle kaikki."
Miten tuskallista kertoa tätä! Miten tuskallista kuulla!

"On kylliksi, jo riittää! Älä puhu siitä, Eva."
"Sinä tiedät, että minä olen lohduttautunut hänen

menettämisestään, että minä olen aivan toinen. Minulla on päämaali,
jota varten elää, ja minä olen taistelemalla saavuttanut itselleni
oikean sielunrauhan. Sellaista rauhaa, jonka on niin katkeralla
taistelulla saavuttanut, ei enää kadota. Eikö niin Lothar?"
Tämä viimeinen lause koski minua. Sitä ei voinut väärin käsittää.

Se merkitsi, että voisin olla levollinen. Hän lohduttautuisi minunkin
menetyksestäni. "Tiedätkö, mitä en voinut olla ajattelematta viime
yönä?" alkoi hän aivan toisella äänellä. "Sanotaan, että jokainen
tosirunoilija on myöskin ennustaja, heissä on jotakin profeetallista.
Sinä olet tosirunoilija. Näytelmässäsi olet jo kerran elänyt sen, mikä
nyt on kohdannut sinua. Loppu vain on toisenlainen."
"Eipähän", vastasin minä pontevasti. "Jos minun on oltava

ennustaja, niin tahdon olla todellinen ennustaja. Silloin on loppukin
oikea, ja minä syleilin häntä niin lämpimästi ja sydämellisesti, että
onnellinen, kiitollinen hymy kuvastui hänen kasvoiltaan.
"Mutta sinähän olet jo pannut tavarasi kokoon, rakkaani!" jatkoin

minä katsellen huonetta. "Niin, emmehän voi viipyä täällä. Me emme
kumpikaan kestä päivät pitkät puhella jonninjoutavista asioista."
"Eivätkö vanhempasi vielä tiedä mitään tästä?" kysyi hän äkkiä.
Sitä en minä tiennyt. Että jotakin oli tapahtunut, lienee heidän

täytynyt arvata. Mutta asian oikeata laitaa eivät he voineet
varmaankaan aavistaa.

Solution Manual for Business Law and the Legal Environment Version 2.0 by Mayer download pdf full chapter

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Solution Manual for Business Law and the Legal Environment Version 2.0 by Mayer download pdf full chapter

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Solution Manual for Business Law and

the Legal Environment Version 2.0 by

Test Bank for Business Law and the Legal Environment

Test Bank for Andersons Business Law and the Legal

Test Bank for Business Law and the Legal Environment,

Test Bank for Business Law and the Legal Environment,

Andersons Business Law and the Legal Environment

Andersons Business Law and the Legal Environment

Solution Manual for The Legal Environment of Business

Anderson’s Business Law and the Legal Environment,

Solution Manual for Business Law and the Legal

Download full chapter at: https://testbankbell.com/product/solution-manual-

Introduction to Law and Legal

 According to Black’s Law Dictionary:

 In the United States, legislators, judges, administrative agencies, governors, and

2. What is a nongovernment organization, and what does it have to do with government?

Answer: Non-governmental organization, or NGO, is a legally constituted organization

2. Schools of Legal Thought

 Philosophy of law is called jurisprudence.

unless it is replaced with a monoculture plantation of a commercial species. A forest may

3. Basic Concepts and Categories of US Positive Law

 Rules and regulations in law are substantive or procedural.

4. Sources of Law and Their Priority

 In the United States, the main sources of law are:

o States have legislatures (sometimes called assemblies), which are usually

2. The instructor could ask the students to visit the site

5. Legal and Political Systems of the World Learning Objective

colonies of the British Empire.

Harris v. Forklift Systems

statute, or the common law?

Answer: A federal statute.

7. Summary and Exercises

2. The prosecutions at Nuremberg represented a seachange an international law. If

Note: The Constitution of the State of California begins:

Hän oli tänään kirjastossa. Hän kävi lainaamassa erään teoksen,

"Tietysti joku kirjailija tahi opettajatar" vastasi toinen, "tahi

"Ollakseen opettajatar on hän liian hyvin puettu eikä ole kyllin

Samassa kulki hän ohitsemme. Kirjastonhoitaja vei hänet

Hurraa! Näytelmäni on hyväksytty näyteltäväksi, ja Eva on minun

Päätäni huimasi, kun tulin kotiin ja näin kirjeen pöydälläni, kirjeen,

Hauska onnittelu! Olisin voinut lyödä häntä. Sellainen

"Kiitos, kiitos! Hyvästi!" Enempää en saattanut sanoa — minä

"Voitteko ajatella, näytelmäni on hyväksytty!" huudahdin minä.

"Miten iloinen olenkaan, miten olenkaan iloinen!" Hän ojensi

Kerran sanoin hänelle, että olin niin usein ajatellut häntä.

"Ja minä olen niin monta, monta kertaa puhellut Teidän

Sitten me huomaamatta sinuttelimme toisiamme ja minun täytyi

"Eva. Isoäitini mukaan minulle pantiin nimeksi Eva Rosina Siihen

Nyt kutsuin häntä piloilla Eva Rosinaksi, ja me nauroimme

"Mutta sehän on itsestään ymmärrettävää", minä vastasin. Miksi

"Tulee niin suuri muutos, ja minä olin niin onnellinen."

"Sinä olet tuleva vielä tuhat kertaa onnellisemmaksi", huudahdin

Hän katsoi minuun, silmät kosteina loistaen. "Mahdollisesti —

"En ollenkaan", nauroin minä. Se oli leikkiä, mutta kumminkin

Hurraa! Vielä kerran hurraa! Loma-aika on alkanut. Joutui aivan

"Äidit eivät ole koskaan vastaan, kun heidän poikansa menevät

Kotona! Niin olemme siis kotona tutuilla paikoilla, rakkaitten

Evan pelko että vanhempani olisivat olleet kihlaustamme vastaan

Täksi illaksi ovat he, arvatenkin vaitiolon vaatimuksella, kutsuneet

Mikä ilta! Johan siitä on aikoja kulunut. Muutoin olisi minun

Kuinka tarkkaan minä tämän kaiken havaitsin.

Sattuu hetkiä elämässämme, peloittavia, muistorikkaita hetkiä,

Syvä hiljaisuus vallitsi, ainakin minuutin ajan. Silloin huudahti

"Kummankin herran tunnen minä vanhastaan, siitä kuin me