Global Strategy 3rd Edition Peng Test

Bank
Go to download the full and correct content document:
https://testbankdeal.com/product/global-strategy-3rd-edition-peng-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Global Strategy 3rd Edition Peng Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/global-strategy-3rd-edition-
peng-solutions-manual/

Global Business 3rd Edition Peng Test Bank

https://testbankdeal.com/product/global-business-3rd-edition-
peng-test-bank/

GLOBAL 2nd Edition Mike Peng Test Bank

https://testbankdeal.com/product/global-2nd-edition-mike-peng-
test-bank/

Global Business 4th Edition Mike Peng Test Bank

https://testbankdeal.com/product/global-business-4th-edition-
mike-peng-test-bank/
GLOBAL 2nd Edition Mike Peng Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/global-2nd-edition-mike-peng-
solutions-manual/

Global Business 2nd Edition Peng Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/global-business-2nd-edition-
peng-solutions-manual/

GLOBAL Business 4th Edition peng Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/global-business-4th-edition-
peng-solutions-manual/

Global Business 4th Edition Mike Peng Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/global-business-4th-edition-
mike-peng-solutions-manual/

International Business 2nd Edition Peng Test Bank

https://testbankdeal.com/product/international-business-2nd-
edition-peng-test-bank/
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

CHAPTER 6 – ENTERING FOREIGN MARKETS

TEST BANK

TRUE/FALSE QUESTIONS

1. The Liability of Foreignness is the inherent disadvantage foreign firms experience

in host countries because of their nonnative status.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Reflective Thinking; DISC: Environmental Influence
LO: 6-1; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

2. An underlying reason for firms to NOT go abroad is the size of the firm.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-1; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

3. An underlying reason for firms to NOT go abroad is the size of the domestic
market.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-1; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

4. In regards to industry-based considerations, the higher the entry barriers, the more
intensely firms will attempt to compete abroad.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

5. Backward vertical integration refers to vertical integration that has not been
updated.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

6. The bargaining power of suppliers may prompt backward vertical integration.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Easy

7. The bargaining power of buyers may lead to forward vertical integration.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy

1
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

LO: 6-2; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Easy

8. The market potential of substitute products may encourage firms to bring them
abroad.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Moderate

9. Currency risks can be reduced by speculation and hedging.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

10. Under the Stage Model school of thought firms will enter culturally similar
countries during their first stage of internationalization.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-3; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

11. One of the drawbacks of large-scale entries is limited strategic flexibility.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

12. MNEs that enter foreign markets through foreign direct investment do not have
OLI advantages.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

13. For small volume of exports, direct export is not optimal.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

14. Indirect exports avoids exporting through domestically based intermediaries.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Moderate

2
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

15. Turnkey projects reduce the competitiveness of foreign clients and increase their
dependence when selling state of the art technology.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

16. Acquisition adds no new capacity.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

17. Entry strategies may change over time.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

18. Some foreignness is never an asset.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Reflective Thinking; DISC: Strategy
LO: 6-6; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Easy

19. MNEs are firms that are truly global.

a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-6; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

20. International agreements have established whose “rules of the game” e-commerce
follow.
a. True b. False
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-7; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Moderate

3
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

MULTIPLE CHOICE QUESTIONS

1. The differences in formal and informal institutions that govern the rules of the game
in different countries include _______ differences.
a. Regulatory
b. Language
c. Cultural
d. All of the above
e. None of the above
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-1; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

2. As firms expand into more countries, they should recognize:

a. Foreign firms are still often discriminated against.
b. Foreign firms primarily deploy overwhelming resources and capabilities that offset
the liability of foreignness.
c. Foreign firms are able to offset the liability of foreignness and still have some
competitive advantage.
d. All of the above.
e. None of the above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-1; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Challenging

3. Small firms in a large domestic market are referred to as:

a. Enthusiastic internationalizers.
b. Follower internationalizers.
c. Slow internationalizers.
d. Occasional internationalizers.
e. Domestic internationalizers.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-1; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Moderate

4. The lower the value of firm-specific resources and capabilities such as________ the
more likely firms will aggressively leverage them overseas.
a. Tangible assets
b. Know-how
c. Software
d. All of the above
e. None of the above
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

5. Firms may choose not to enter certain countries if:

4
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

a. They possess rare firm-specific assets.

b. The transaction costs are be too low.
c. There are dissemination risks.
d. There is an authorized diffusion of firm-specific assets.
e. All of the above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Moderate

6. Organizing firm-specific resources and capabilities as a bundle:

a. Favors firms with strong complementary assets.
b. Prevents having assets integrated s a system.
c. Discourages using them overseas.
d. Is counterproductive.
e. Occurs only in domestic markets.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6 -2; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Moderate

7. Which of the following are not regulatory risks?

a. An obsolescing bargain.
b. Deals that have been struck by MNEs and host governments.
c. Nationalization.
d. Recent trends among host governments regarding their relationships with
MNEs.
e. B and C above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Challenging

8. Which of the following exemplify trade barriers?

a. Tariffs.
b. Local content requirements.
c. Restrictions on certain entry modes.
d. A and C above.
e. All of the above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-2; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

9. Which of the following is not a location specific advantage?

a. Agglomeration.
b. Knowledge spillovers.
c. A skilled labor force.
d. A pool of specialized suppliers and buyers.
e. All of the above are location advantages.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-3; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

5
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

10. The strategic goal of __________ involves going after countries that offer the highest
price.
a. Natural resources-seeking
b. Market-seeking
c. Efficiency-seeking
d. Innovation-seeking
e. Profit-seeking
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-3; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Moderate

11. Institutional Distance involves all of the following except that which is:
a. Regulatory.
b. Normative.
c. Cognitive.
d. Cultural.
e. B and C above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-3; Bloom’s: Analysis; Difficulty: Challenging

12. First mover advantages do not include:

a. Developing proprietary, technological leadership.
b. Preempting scarce assets.
c. Establishing entry barriers.
d. Successful clashes with dominant firms in domestic markets.
e. Creating good relationships with key stakeholders.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-4; Bloom’s: Analysis; Difficulty: Moderate

6
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

13. Late mover advantages do not include:

a. Taking a free ride on first movers’ investments.
b. Joining the game with massive firepower when some of the uncertainties are
removed.
c. Preempting scarce assets.
d. Taking advantage of first movers’ inflexibility by leapfrogging over them.
e. Choice of Strategy.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-4; Bloom’s: Analysis; Difficulty: Moderate

14. Large-scale entries do which of the following?

a. Benefit from a strategic commitment.
b. Assure local customers and suppliers.
c. Deter potential entrants.
d. A and B above.
e. All of the above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

15. Small-scale entries normally benefit by their:

a. Focus on accumulating experience.
b. Emphasis on “learning by doing.”
c. Strong strategic commitment.
d. First mover advantages.
e. A and B above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

16. Non-equity modes of entry typically involve:

a. Exports and contractual agreements.
b. Larger, harder-to-reverse commitments.
c. Establishing independent organizations overseas.
d. Joint ventures (JVs).
e. Wholly owned subsidiaries.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

17. All of the follow are true of direct exports except:

a. Most basic mode of entry.
b. Capitalizes on economies of scale in production concentrated in the home
country.
c. Affords better control over distribution.
d. The agendas and objectives of the intermediaries and exporters are the same.
e. Designs and productions geared for the domestic market first and foremost.

7
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy

LO: 6-5; Bloom’s: Analysis; Difficulty: Moderate

18. Selling the rights to intellectual property for a royalty fee is involved in:
a. Licensing/franchising.
b. Turnkey projects.
c. R&D contracts.
d. Comarketing.
e. All of the above.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

8
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

19. Which is not true of joint ventures?

a. They are jointly owned by two or more parent companies.
b. They share risks with local partners.
c. They gain access o the local partner’s knowledge about the host country.
d. They are politically less acceptable than wholly owned subsidiaries.
e. The goals of partners may diverge.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 65; Bloom’s: Analysis; Difficulty: Moderate

20. Greenfield operations refers to:

a. Licensing/franchising.
b. Turnkey projects.
c. R&D contracts.
d. Co marketing.
e. Wholly owned subsidiaries.
AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy
LO: 6-5; Bloom’s: Knowledge; Difficulty: Easy

9
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

SHORT ANSWER ESSAY QUESTIONS

1. Is “foreignness” a liability or an asset? What causes it to be one or the other?

In terms of the “liability of foreignness,” one contrasting view argues that under
certain circumstances, being foreign can be an asset (that is, a competitive
advantage). Japanese and German cars are viewed as of higher quality in the United
States. Many American movies rake in more money overseas than at home. American
cigarettes are “cool” among smokers in Central and Eastern Europe. Anything
Korean—ranging from handsets and TV shows to kimchi (pickled cabbage)-flavored
instant noodles—are considered hip in Southeast Asia. Conceptually, this is known as
the country-of-origin effect.

AACSB: BUSPROG: Reflective Thinking; DISC: Environmental Influence

LO: 6-1; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Easy

2. Schmaltz argues: “If a company wishes to be a global corporation it should truly

globalize, not just operate within the so-called Triad.” What might Schmaltz be
overlooking?
Schmaltz is implying that many global corporations are not truly global but it would
be pointless for a company to develop a strategy simply so it could meet the strictest
definition of the word “global.” Schmaltz is focused on the meaning of words and
most so-called global corporations are focused on profit objectives. There are
reasons why an MNE may not be truly global. First, most MNEs know what they are
doing in regards to achieving their profit objectives and their current geographic
scope is the maximum they can manage in the most profitable manner. Second,
globalization is a trend and many will likely become more “globalized” over time.

AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy

LO: 6-6; Bloom’s: Evaluation; Difficulty: Challenging

3. J. Lee disagrees with M. Schmaltz (above): “If a company wishes to be a global

corporation, it does not need to locate in every continent – it should focus on those
locations that are most profitable.” What do you think?
Again, the debate is over the meaning of words. J. Lee has a point. One should not
expand globally just for the prestige of being recognized as global corporation. The
firm has a responsibility to its shareholders.

AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy

LO: 6-6; Bloom’s: Evaluation; Difficulty: Challenging

4. The text points out that from a resource-based view, you and your firm need to
develop overwhelming capabilities to offset the liability of foreignness. However, how
does a small firm do that?
Answers will vary but possible responses will relate to how the firm may be able use
the resources of larger firms in achieving its objectives. This may be done through
franchising or licensing intellectual property to larger firms with greater resources,
using intermediaries who have overwhelming capabilities, and entering a joint

10
 GLOBAL STRATEGY: Test Bank/ Chapter Six

venture with another domestic company (which has the capabilities needed) in which
the small firm puts up intellectual property as its share of the venture.

AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy

LO: 6-1; Bloom’s: Comprehension; Difficulty: Moderate

5. Discussion of strategies for MNEs focus on growth and global expansion. Under what
circumstances can downsizing and withdrawing from countries make sense? Why
might some firms fail to withdraw or downsize?
The quick answer is that firms that wish to maximize profitability may find that
resources used in a given country or in a particular product can be used more
profitably elsewhere (including domestic instead of a foreign country) or on a
different product. With constant changes in politics, economies, and technologies,
opportunities and threats may require changes in the magnitude and dispersion of the
firm’s operations.
Students will have various ideas as to why some firms may fail to downsize or
withdraw but explanations would likely include entrenched management that feels no
threat from stockholders and is more concerned about the status involved in extensive
global operations or who are unwilling to admit that an error was made by going into
a particular product or country.

AACSB: BUSPROG: Analytic; DISC: Strategy

LO: 6-7; Bloom’s: Analysis; Difficulty: Challenging

11
Another random document with
no related content on Scribd:
Vieriltä viattomaksi,
Sanan voimalla Jumalan,
Aina Jesuksen avulla.

Väinämöisen kaikenlaisia Toimituksia.

Pohjan akka harva hammas,

Kuuli miehen itkevänsä,
Urohon urisevansa.
"Ei oo itku lasten itku,
Eikä itku naisten itku,
Itku on partasuun urohon,
Urina Uvantolaisten,
Jouhi leuvan jorjottama."
Syötti miehen, juotti miehen
Pani varsan valjasehen
Ruskian reen etehen,
Läksi siitä katsomahan,
Laski virkkoa vitsalla
Helähytti helmi vyöllä;
Ei virkku vitsatta juokse.
Helmin lyömättä hevonen.
Seppä vastaan tuloovi.
Sano Seppä Veiollensa:
"Voi sie vanha Väinämöinen,
Mit' olet paholla mielin.
Kuta kallella kypärinä"?
Sano vanha Väinämöinen;
"Ompa syytä ollakseni,
Lainasin Enosi lapsen
Pohjon pitkään perään,
Miesten syömähän kylään,
Urosten upottajain".
Siitä Seppo Ilmarinen
Viitiseksi, vaatiseksi,
Rauta paitoin paneksi.
Luostuhus on meis lujempi,
Rauta paiasa parempi.
Käsi on oron ohjaksessa,
Toinen neitosen nisissä.
Päivät sampua takuoo,
Yöt neittä lepyttelöö,
Saapi sampon valmihiksi,
Neitysen lepytetyksi.
Pohjon akka, harva hammas
Saatto sitte sammon tuonne
Pohjolan kivi-mäkeen,
Yheksän lukun taaksi,
Vaaran vaskeen takana.
Sano vanha Väinämöinen
Sepälle Ilmariselle:
"Tavo kuokka kolmi tjorpa,
Jolla saisin sammon tuolta
Pohjolan kivi-mäestä
Yheksän lukun takoa,
Lukut sormin loukuttelen".
Siit on vanha Väinämöinen
Sormin soitti kanteletta,
Kielin kanteleen pakasi,
Nukuttihin pohjon kanssa.
Siitä vanha Väinämöinen
Saapi sitte sammon tuolta
Pohjolan kivi mäestä,
Yheksän lukun takoa.
Siitä vanha Väinämöinen
Laski pitkin Pohjon merta.
Muurahainen murha poika
Se kusi kuren jalalle,
Kurki laski kumman äänen,
Parkasi pahan säveleen.
Havaitsi pohjan akka,
Meni sampoo katsomaan:
"Jok' on täältä sampo saatu
Yheksän lukun takoa
Pohjolan kivi mäestä"?
"Jo on täältä sampo saatu
Yheksän lukun takoa
Pohjolan kivi mäestä"?
Pohjon akka harva hammas
Läksi sampoo tapoamaan
Vyöltä vanhan Väinämöisen.
Renki vanhan Väinämöisen,
Iki Liera Tieran poika,
Sill' on purje puun nenässä,
Katso iän, katso lännen,
Katso pitkin Pohjan merta:
"Nyt tuloo Pohjan pursi,
Sota hanka hailattaapi".
Näki sen vanha Väinämöinen,
Löysi piitä pikkarainen,
Tosin tauloa vähänen,
Senkin mestäsi merehen,
Kaotti kamalon vasemman
Oikiasta olka päästä,
Juoksi puhki pohjan pursi
Sota hanka halki lenti.
Pohjan akka harva hammas
Vastat siiveksi sitoo,
Sat' on miestä siiven alla.
Tuhat on kynän tutkamessa.
Siitä vanha Väinämöinen
Nosti miekkansa merestä,
Lappionsa alta laian
Siitä hän siipiä sivalti.

Rauan Synty.

Palosell' on paljon maita,

Paljo maita, paljo soita,
Pahana palo-kesänä,
Tuli-vuonna voimatonna
Jäi vähän palamatonta
Tuiman tunturin loalla,
Suuremman suun selällä:
Jäi yksi imehno raukka
Paikalle palanehelle,
Jo sitäkin palo vähäsen
Vasempia varpahia;
Kaiempia kantapäitä;
Luoputteli ruppiansa,
Kaaputteli karstojansa,
Heräsehen hettiöhön,
Läikkyvähän lähteheseen.
Siitä synty rauan synty.
Missä sillon rauta säily
Pahana palo-kesänä,
Tuli-vuonna voimatonna?
Tuolla sillon rauta säily
Tuolla säily, tuolla piili
Kahen kantosen välissä,
Koivun kolmen juuren alla.
Vaan ei viellä sielläkänä
Ei perän pereäkänä.
Tuolla sillon rauta säily,
Tuolla säily, tuolla piili
Sisällä sinisen uuhen
Vaski lampahan vatsassa.
Eipä vielä sielläkänä.
Tuolla sillon rauta säily,
Vyöllä vanhan Väinämöisen,
Kolmi-jatkossa tupessa.
Eipä vielä siellälläkänä.
Ei perän pereäkänä.
Tuolla sillon rauta säily,
Tuolla säily, tuola piili
Nuoren neitosen nisissä,
Kasvavaisen kainalossa.

***

Oli ennen neljä neittä,

Koko kolme morsianta,
Lypsit maahan maitoansa,
Uhkutit utariansa.
Yksi lypsi mustan maion.
Toinen valkian valutti
Kolmas on veri punasen.
Joka lypsi mustan maion,
Siitä synty melto-rauta;
Joka valkian valutti,
Siitä on teräs sekanen;
Joka on veri punasen,
Siit' on tehtynä teräkset,
Rakettuna rauan syöntö.
Ei rauta kova olisi
Ilman kärmehen kävettä,
Maon mustan muujuhita.
Herheläinen Hiien lintu
Se katto katon rajasta,
Alta tuohen tuiotteli,
Rautoja rakentaissa,
Teräksiä tehtäissä
Kanto vettä kielellänsä
Tuohon Ilmarin pajahan.
Siitä seppo Ilmarinen
Itse koitti kielellänsä,
Hyvin maisto mielellänsä.
"Ei nämät hyvät minulle
Teräksen teko vesiksi,
Rautojen rakennus maiksi".
Mehiläinen ilman lintu
Lenti tuonne liipotteli,
Lenti soita, lenti maita
Ylitse meren yheksän,
Meri puolen kymmenettä.
Otti mettä kielellänsä
Seittämästä heinän päästä
Kuuen ruohosen nenästä,
Kanto Seppälän pajaan.
Seppä koitti kielellänsä,
Hyvin maisto mielellänsä.
"Kas näm' on hyvät minulle
Teräksen teko-vesiksi,
Rautojen rakennus-maiksi.
Voi sinua rauta raukka
Rauta raukka, koito kuona,
Teräs tenho päivällinen!
Kuin sä vannot veljeksyttä
Tulen tuomarin eessä,
Alla ahjon Ilmarisen;
Et sanonut koskevasi,
Söit sä vaivanen valasi
Kuin sä vestit veliäsi,
Lastusit emonsi lasta
Veren päästit juoksemahan
Punasen putoamahan.
Ei se maahan maito joua,
Kumpuhun Ulosten kulta,
Miesten hempo heinikköhön;
Niin on kaunis kun on kallis
Miesten hinnasta palava,
Urohosta kelpoava.
Veri seiso niin kuin seinä,
Asu hurme niin kuin aita,
Lihan lämpösen sisällä!
Mitä tuohon tuotanee,
Ja kuta veettänee
Salvaksi samu-ojalle,
Veren tiellen telkimeksi?
Salvaksi sana Jumalan,
Tuke Herran tukkioksi.
Ukko kultanen kuningas
Vaari vanha taivahainen,
Taivahallinen Jumala,
Pane paksu peukolosi,
Liitä sormesi lihalle
Paikaksi pahan veräjän,
Tämän kulman tukkimeksi!
Josk' et siitä kyllä tulle,
Viel' on muitakin sanoja:
Neitsy Maria emonen,
Rakas äiti armollinen,
Tuo turves tuan takoa,
Sammal saunan seinän alta
Tulialle tukkioksi!
Neiti Maria emonen,
Rakas äiti armollinen,
Tavu päästäsi tavota,
Kulta lumme luiahuta,
Simo silkki rihmallasi,
Pane palmikoisellasi!
Ettei maito maahan juokse,
Kumpuhun Ulosten kulta,
Miesten hempo heinikköhön
Veri seiso niin kuin seinä,
Asu hurme niin kuin aita
Lihan lämpösen sisällä!"

Talvikon Sanat.

Lumi-selkä Luppanainen,
Kaunis karva Röyhytyinen,
Uppo valkia valimo,
Nunnoseni, lintuseni,
Orren päällinen omena,
Parren päällinen parahin,
Naisten lukkohin lukia,
Avainten arvelia,
Kiulun korvan kierteliä
Nouse puulle putkullesi,
Lepän lengolle ylene,
Nouse koivun konkelolle!
Ähkyn Sanat.

Ähky poika on Ähmeröinen,

Toinen poika on Tohveroinen,
Kolmasi Korentolainen,
Tehty suosta, tehty maasta,
Pantu äimän kärkösistä
Veen vahesta valettu,
Mitäs konna kuohaelet,
Veen vahti vaivaelet,
Lähe konna kohustani,
Mato maksani raosta,
Puremasta, nietämastää,
Syömästä, kaluamasta.
Tuonne ma sinun manoan,
Meren Rutian partahalle,
Siellä itkeepi isäsi,
Valittaapi vanhempasi,
Keittävät kuhurin kattilata,
Hormusimmilla nutuilla,
Verisillä vaattehilla.
Ellös tulko ennen sieltä,
Ennen kuin tulen noutamahan
Yheksällä oinahalla,
Yhen uuhen kantamalla.
Ellös tullo ennen sieltä,
Ennen kuin tulen noutamahan
Yheksällä härkäsellä,
Yhen lehmän kantamalla.
Ellös tullo ennen sieltä,
Ennen kuin tulen noutamahan,
Yheksällä orihilla,
Yhen tamman kantamalla.
Sinne sinua on itkettynnä,
Ikäkausi kaivattunna.
Mene tuonne kunne käsken,
Ryönä kosken partahaseen,
Virran korvahan kovahan,
Perin siellä vieryvät petäjät,
Kokonansa kokka hongat,
Tyvin syösten suuret hongat,
Latvoin laikka-päät petäjät.

Pakkaselle.

Pakkanen puhurin poika,

Älä kylmää kynsiäni,
Älä päätäni palele!
Tultas tungen sukkahani,
Kekälettä kenkähäni,
Pakkasen palelemata,
Kovan ilman koskemata,
Kyllä sull on kylmäämistä,
Kylmää soita, kylmää maita,
Kylmää puita ja pehuja,
Kylmää kylmiä kiviä!
Merimiesten rukous Ilmariselle.

Ilmarinen ilo lintu.

Lennä tuonne kunkan käsken,
Iän ikuisen perähän,
Päivän koitonnon kotohon!
Pane poskes pussuksihin.
Puhalla iloinen ilma,
Minulle myötäinen myry,
Minnekkin nyt mennäkseni!

Rukous jolla Ahto (kalain haltia) kutsuttiin.

Anna Ahto antimesi,

Veä vilialta väleen,
Majan märjän asuvita,
Kalat karulta kokoele,
Hauit hajalta hajeskele,
Ahvenet myös kyrmyniskat!
Riennä ruoholle veäksen,
Soitantota kuulemahan,
Väännäntötä Väinämöisen.

Päivän koittaissa.
 Terve kasvos näyttämästä,
Päivä kulta koittamasi»,
Aurinko ylenemästä!
Pääse ylös aaltoin alta,
Yli männistön matkusta,
Juokse kaares kaunihisti,
Pääse illalla ilohos.
Tuo tuliaiset tullessasi,
Tuo meill' täyttä terveyttä,
Siirrä saama saatavihin,
Onni onkeemme ohaitse,
Pyytö päähän peukalomme!

Nykyisempiä Runoja ja Lauluja.

Lystillinen Runo-laulu, siitä Kummasta Kala-Kukosta lookisti

kokoonpantu, Henrikki Väänäseltä.

[Henrikki Väänänen myöskin kutsuttu Konsa Heikki oli muinen

Oulusa köyhä työmies, joka kulkein ympärin kyliä elätti ittensä viulun
soitolla ja omatekemäin runoin veisaamisella. Jotenkin viinaan
menevä oli hän aina saapuilla pidoissa ja tanssi paikoissa, aina
nöyrä ja aina ilonen. Hänellä oli ankara muisto ja erinomainen
sukkeluus kokoonpanna veisuja aivan valmistamatonna ja mistä
aineesta tahtonsa. — Viimmein kuoli tämä runo-niekka lämpöisesä
uunisa, johonka hän oli viinapäissä kontannut. Ne paremmat hänen
jälkeen säilyneistä runoista ovat: Kala-kukosta, Kaffen juomingista,
Oulun orja-väestä ja Kellon kylän Mariasta. Kala-kukko on jo ennen
präntätty Vaasasa v. 1801, ehkä nyt harvasa löytty.]

Jop' on laulu laitettuna,

Sanat somat solmettuna,
Nytkin ruasta rumasta
Kummasta kala-kukosta,
Johonk' oli pantu Paltamossa,
Katti karvanen sisähän,
Isossa itä-kylässä,
Paltamossa mainiossa.

Kerran keskensä isännät,

Rannin miehissä rupeisit,
Pyhä iltana puhuhun,
Julkisesti juttelehen,
Kuin on Oulusa pahoja,
Tullisakin turkasia;
Syövät syökärit rahata
Ilman työtä tullin miehet,
Kuin vievät välistä reestä
Evähiä matkamiesten.
Talon vaari taitavasti
Kysyypi kylän väeltä:
"Kusta nyt saisin kumpanita
Kusta matkallen toverit?
Lähtisin minäkin kerran
Käpäsemään kaupungissa;
On mulla talia taasen,
Vielä voitakin vähäsen,
Vaik' on huono heinä-vuosi,
Muret muustakin ruasta".
Miehet yksi-äänisesti
Siihen vastaten sanovat:
"Meill' on miehillä samoilla
Matka pitkä mielesämme,
Lähtiä sitä pitäisi
Ala mahan marsimahan,
Kohen Oulua kokehen".
Kohta yksi koiran silmä
Sanoopi väen seassa:
"Jopa kotua kyllä
Joulun eellä jouvetahan;
Olis mielessä minulla
Lähtö poies Pohjan maalle;
Lähtisin minäkin muuten
Käpäsehen kaupungissa,
Vaan ompi vähän vikoa,
Joka on kotona kauon
Mulla muistissa pysynyt,
Poviani pureskellut.
Vietihin minulta viimein,
Väkisin vasikan paisti,
Kuin näki olevan reessä,
Sitä syökäri syleili.
Sitä ano ahkerasti,
Pyysi pystösä käsinni.
Minä mies sanon hänelle
Puheskelin puolestani:
'En saata evästä panna
Tyköäni, ystäväni!
Poies matkan pitkän päässä.
Kylläpä täällä tarvittoovi
Pureskella porvarissa'.
Veipä sitten väkisin;
Sen kanssa meni sisälle,
Vielä kiitti kinttujansa,
Hyvin kosti kynsiänsä.
Kuin ovat viekkaat viriät,
Omin mielin ottamahan,
Talon poikain evästä!
Sitte kuin tulin kotia,
Heti sai kylässä tietä
Akkani saman asian,
Josta akka aikalailla,
Minua toru tolvanaksi,
Kun en minä kukkoa kätehen,
Sysännynnä syökärille.
Anto hälle lemmon lintu,
Omalle tulli nälkäiselle,
Kuuluupi kyllä puhuvan,
Kieli-lakkarin latovan,
Ett' on muutamat monasti,
Kotonahan nivuiset koiran,
Pannullansa paistanehet,
Rasvan kanssa raskinehet.
Voilla sieviäksi silattu,
Mennesänsä on antanehet,
Tull-miehelle kätehen,
Sysäänehet syökärille.
Tuon konstin minä kotona,
Saatan vielä viisahammin,
Tehä toisehen tapahan".
Ottipa kissan kiiruhusti,
Tarttuupi takajaloista,
Päätä pankkohon sukasi,
Oikian olan takoa.
Uunin nurkkahan nutisti,
Siinä hirtti hiiren syöjän,
Pani pirtin lämmitessä,
Leivän sisähän leviän.
Rupeis estähän emäntä,
Etteipä isäntä saisi
Kattia kakun sisähän,
Panna paljaan karvan kanssa.
Emäntä isännällensä,
Sanoopi sanalla tällä:
"Kosk' on herjä herjennynnä,
Naaras kissa naukumasta,
Niin nyljen nahattomaksi,
Siitäpä tulisit sievät,
Turkin puuhkat pulskiammat".
Ukko uunilta puhuupi,
Parta-vaari paukuttaapi:
"Kylläpä sinä siivo muori,
Oikein hyvä olisit,
Syökärille syölähille,
Kuin nyt siitä kuoren poies,
Veisikkin nahan väkisin,
Käden kesken paistumisen,
Siitäpä syökärit rupiais,
Arvelehen aivostansa,
Et on tähän sisähän,
Jänes pantu Paltamossa,
Siitä mielehen menisi,
Talon-poikain tavarat,
Vastakin repis rekiä,
Evähiä ettiskelis.
Anna olla katti karvonensa,
Että tulee tuntemahan,
Mik' on pantu Paltamossa,
Koottu kuorien sisähän,
Taherrettu taikinahan".
Samasta sanasta tästä,
Kävi kärryksi emäntä,
Rupiaapi rohkiasti,
Koukulla kopasemahan,
Ukon päätä uunin päällä;
Vaan ei toki tohtinunna,
Ett' oli vaari vahvallainen;
Kyll' olis muori muuten lyönyt,
Takan vierestä takonut,
Äijän päätä oiva lailla.
Isäntä ihasteleepi,
Lieden vierehen lipuupi.
Pani kissan paistumahan,
Katin karvat kärtymähän.
Vielä se vinku uunissakin,
Kurasi kukon sisällä.
Sitte kuin kuori päälle kuivi,
Taikina tuli kovaksi,
Katin päälle kankiaksi.
Ulos uunista nykäsi,
Paneepi säkin sisähän.
Sitte lähteepi kotua,
Maanantaina marsimahan,
Astuhun alusta viikon,
Kohen Oulua kokehen.
Kuin tuli tykö Muhoksen,
Löysi kohta kumppaninsa,
Kumppanit heti kysyvät:
Joko nyt jokia menemmä,
Linnan tullista livumme,
Käymmä kautta köyhän miehen?
Juuruksen [1] tykö tulivat,
Kestikiivarin kedolle.
Silta-vouvi Simpermanni.
Oli juossu Juuruksehen,
Tukkihin hakoin kanssa
Tietä kiinni kiiruhusti,
Ettei joutuisi joelle.
Sieltä kulkisi kukana.
Siin' oli kielly Simpermanni,
Talonpoille puhunut:
"Ei sa mennä Pielis-miehet,
Eikä muu Muhoksen väki,
Eikä käyä Paltamosta
Oulun suuhun ollenkana,
Kura tullihin kukana,
Siihen siikoja isoja,
Kuljettavat Kuusamosta,
Punasta poron lihoa,
Vaikka sentähen vähäsen,
Norforssi välistä saapi,
Tutummilta tuvan luona,
Kuusamon mätimahoilta.
Ne jotka jokia aivot,
Mylly-tullista tulehen,
Simpermannin käskyn kautta
Kangas-tullihin kävivät.
Pistit ensin pienen leivän,
Tulli-herralle kätehen,
Tästäpä herra herjemmäksi,
Kovin koiraksi rupesi,
Sano herra hilpiästi:
'Ketä sinä tällä kerjulaista,
Pilaat pila-isäntä,
Ompa sulla suurempia,
Kala-kukkoja komeita,
Anna mulle muuankahan
Teiän maanne maistiksista".
Mies se mielellä hyvällä.
Sysäsi kukon kätehen,
Johonk oli sisään kissa, —
Pantu katti karvonensa;
Hetipä käski tulli-herra,
Tämän miehen tupahan,
Kuttu Rytsi ruukostille,
Anto kaffet, anto punsit.