Cost Accounting A Managerial

Emphasis Canadian 6th Edition

Horngren Solutions Manual
Go to download the full and correct content document:
https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-emphasis-canadian-6
th-edition-horngren-solutions-manual/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Cost Accounting A Managerial Emphasis Canadian 6th

Edition Horngren Test Bank

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-canadian-6th-edition-horngren-test-bank/

Cost Accounting A Managerial Emphasis Canadian 7th

Edition Horngren Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-canadian-7th-edition-horngren-solutions-manual/

Cost Accounting A Managerial Emphasis Canadian 8th

Edition Horngren Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-canadian-8th-edition-horngren-solutions-manual/

Cost Accounting A Managerial Emphasis 13th Edition

Horngren Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-13th-edition-horngren-solutions-manual/
Cost Accounting A Managerial Emphasis 2nd Edition
Horngren Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-2nd-edition-horngren-solutions-manual/

Cost Accounting A Managerial Emphasis 14th Edition

Horngren Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-14th-edition-horngren-solutions-manual/

Cost Accounting A Managerial Emphasis Canadian 15th

Edition Horngren Test Bank

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-canadian-15th-edition-horngren-test-bank/

Cost Accounting A Managerial Emphasis Canadian 7th

Edition Horngren Test Bank

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-canadian-7th-edition-horngren-test-bank/

Cost Accounting A Managerial Emphasis 14th Edition

Horngren Test Bank

https://testbankdeal.com/product/cost-accounting-a-managerial-
emphasis-14th-edition-horngren-test-bank/
Another random document with
no related content on Scribd:
kansanluokkain eri-suuresta arvosta ovat poistuneet yleisestä
ajatustavasta, ei meillä enää tule olemaan erityisiä kansakouluja,
vaan ainoastaan kouluja. Ja kun olemme ehtineet niin kauas, että
käsitykset sukupuolten eri-suuresta arvosta ja tarkoituksesta ovat
poistuneet, ei meillä enää tule olemaan erityisiä kansakouluja, vaan
ainoastaan kouluja.

Tyttökoulu niinmuodoin ei ole varsinaista muutosta tarkoittanut

yleisessä käsityksessä naisesta ja hänen suhteestaan perheesen ja
yhteiskuntaan. Sillä on vaan tahdottu antaa tytöille jotakin oppia
yleissivistystä varten, ja nykyisen voimassa olevan asetuksen
mukaan tekee se sitä tytön II:a ikävuodesta 16:teen. Tyttökoulu ei
sitou olemaan valmistusjaksona millekkään määrätylle jatketulle
työlle suuntaan taikka toiseen. Ainoastaan kahteen jatko-opistoon se
antaa luvan päästä. Ja samalla lailla kuin se on ylähältä jyrkästi
katkaistu, leikkautuu se alkupäästäänkin poikki ja tekee valmistuksen
kouluun pääsöä varten vaikeammaksi ja useampivuotiseksi kuin
ennen. Ja tästä valmistuksesta ei yhteiskunta katso itseään
velvolliseksi pitämään mitään huolta muualla kuin pääkaupungissa.
Korkeammat oppilasmaksut tyttökouluissa sitä paitse tekevät
tämänkin opin saamisen vaikeaksi tytöille.

Tyttökoulu on siis jo luontonsa mukaan riittämätön poistamaan

naisten kasvatuksesta niitä puutteita, joista ylempänä olemme
puhuneet. Sen lisäksi tulee, ettei sen vaikutus enemmän kuin koulun
yleensä voi ulottua suoraan koteihin, joiden kädessä siveellinen ja
osaksi älyllinen ja käytännöllinen kasvatuskin on.

Jos taas katsomme tyttökoulujen sisäpuolelle ja tarkastamme

laadultaan sitä työtä, jota niissä on tehty sekä sitä henkeä, mikä
niissä on ohjaajana vaikuttanut, niin emme saata olla tekemättä sitä
havaintoa, että, niinkuin johdonmukaista onkin, siellä opetettavaa
oppilasta on pidelty vanhojen teoriain mukaan. Jo se asianlaita ettei
koulussa päättynyt työ joudu minkään lopputarkastuksen alaiseksi,
on koulusta poistanut sen innon ja tarkkuuden työssä, johon koulun
päätyttyä tehtävä suoritus ainakin kehoittaa sekä oppilasta että
opettajaa. Aineita on opittu ja opetettu, läksyjä on luettu ja luokalta
on muutettu, mutta miten ja mitä oppilas on omistanut aineista, siitä
ei ole lopputiliä kysytty. Yksityisissä opettajissa on suuri innostus
aineesen ja erityinen tarkkuus luonnossa saattanut voittaa käsitykset
sukupuolesta ja heidän opetuksesta tehdä totisemman,
perusteellisemman työnteon oppilaiden onneksi ja hyödyksi. Mutta
sellaisen pidämme poikkeuksena. Tietämättä taikka tietäen,
aikomuksesta taikka ei ovat monet opettajat antaneet tuntinsa,
jakaneet arvolauseensa ja asettaneet vaatimuksensa vanhan
naisihanteen palveluksessa. Kunhan vaan on annettu tytöille
senverta yleissivistystä, että osaavat liikkua seuraelämässä ja
käyttäytyä säätynsä mukaan, ei heiltä muuta puutu. Perusteellisuus,
ajatteleminen, kritiikki on ollut toiselle sukupuolelle kuuluvata; ei
tyttö-opetuksen tarvitse tähdätä siihen, kuuluvat oppiohjeet tässä.

Oppilaat ovat saaneet hyviä todistuksia, heitä on siirretty

korkeampaan luokkaan ja he ovat lasketut koulusta usein siinä
luulossa että todella osaavat mitä heillä on oppi-aineena ollut. Vasta
karttuneet ikävuodet ja se mikä elämässä tulee heille vastaan on
näyttänyt heidän tietojensa puutteellisuuden ja pintapuolisuuden.

Toisille, jotka joutuvat vähemmän kehittyneihin oloihin, kenties

asian tosi laita ei milloinkaan selviä. Mutta heidän vahinkonsa ei
vähene siitä. Sanotulla luonnollisesti ei ole tarkoitettu vähintäkään
moitetta niitä henkilöitä kohtaan, jotka tyttökouluissa ovat
vaikuttaneet.
 Odotamme nyt sitä muistutusta, että kansakoulut palvelevat
molempia sukupuolia ja että siis yhteiskunnan tehtäväksi lankeava
huolenpito on yhteisen kansan suhteen tasainen. Kieltämättä
kansakoulu palvelee molempia sukupuolia, mutta tuskin sentään olisi
voinut muulla tavoin olla. Se tieto minkä kansakoulu ennättää ja voipi
antaa, katsottiin toki niin yleiseksi, niin aakkoselliseksi, että sen
kieltoa tytöille ei saattanut enään tulla kysymykseen aikana, jolloin
kansakoulun aate meillä toteutettiin. Asettaa kansakoulu ainoastaan
poikia varten, olisi ollut sama kuin asettaa rippikoulu ainoastaan
poikia varten.

Että kansakoulu on yhteinen, siitä onkin meillä todella opittavaa

toisien kansaluokkien kouluille. Se osoittaa että vanha naisihanne ja
vanhat käsitykset alkavat horjua, kun kysymys koskee — yhteistä
kansaa. Yhteisessä kansassa, jossa kaikki olot ojentuvat enemmän
luonnollisuuden mukaan, ei olisikaan helppo juurruttaa
konstruerattuja ihanteita. Kansa ei niitä käsittäisi. Toiselta puolen
näyttää siltä kuin n.k. sivistynyt sääty käsityksessään naisesta ja
määritelmissään hänestä ei pitäisikään väliä muusta kuin
säätynaisesta. Siten on yksin tämän jälkimäisen osaksi tullut tuon
kokoon-kyhätyn naisihanteen toteuttaminen. Seurauksena tästä on,
että vertaus säätynaisen ja kansannaisen kasvatuksen välillä näyttää
voiton olevan jälkimäisen puolella. Sitä hämmästyttävää
järjettömyyttä ja esteettisten sääntöjen sokeaa noudatusta, joka
säätyluokissa on vahingoittanut naisen luonnonmukaista kehitystä
ruumiin ja sielun puolesta, ei niin tavata kansan parissa.

Että tietämättömyyden ja taitamattomuuden tähden varsinkin

lasten ruumiillinen hoito siellä osoittaa suuria puutteita, on kyllä totta,
mutta se on asia, joka koskee kasvatusta yleisesti, eikä naisten
kasvatusta erittäin. Ei kansalla ole varaa eikä aikaa ajatella eikä
pitää itsellensä mitään koristusta, mitään kukkasta elämäänsä
suloistuttamaan. Kansan seassa kutsumus kuuluu: auttaa, ei:
koristaa. Siellä ei kysytä ensimmäiseksi mikä on sievää ja sopivaista,
vaan mikä on välttämätöntä ja tarpeellista. Onneksi senvuoksi
kansassa harvoin kasvaa niitä teeskenneltyjä naistyyppejä, joita olot
ja kasvatus ihmiskunnassa valmistaa.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kansan vaimolle tuleva julkinen

kasvatus siltä tyydyttäisi yleistä tarvetta, taikka että se miehen osaksi
tulevan kasvatuksen rinnalla olisi riittävä. Kansakoulu tarjoutuu
molemmille, se on totta. Varakkaimpain maanomistajain perheissä,
joissa lapset koulunsa läpikäytyä jäävät kotitaloon taikka joutuvat
perheenjäseniksi muihin taloihin, saattaa niinmuodoin julkinen
kasvatus käydä tasan sukupuolten välillä. Mutta koko sen suuren
väestön piirissä, johon kuuluu käsityöläiset ja ammattilaiset
kaupungeissa ja maalla, kaikki päivämiehet, kaikki toisen
palveluksessa olevat ja ylipäinsä koko irtain väestö kaupungissa ja
maalla, siinä järjestyvät asiat toisin.

12—13-vanhana on lapsi päättänyt kansakoulunsa kaupungissa,

yksi tai kaksi vuotta myöhemmin maalla. Silloin jättää yhteiskunta
enimmiten tytöt oman onnensa nojaan. Useimmista, jatkettua
opetusta antavista kouluista, joista kunta ja valtio yhdessä taikka
toinen yksistänsä nyt huolen pitää, ovat tytöt suljetut. Hyödyllinen ja
ansioa tuottava työnteko tulevaisuudessa voisi heillekin antaa leivän,
mutta he eivät tiedä millä keinoin voisivat saada sitä oppia, jota
samaisen työn eli toimen taitamiseksi ehdottomasti vaaditaan.
Ammattikouluja ja sunnuntaikouluja [emme näillä tarkoita yksityisten
pitämiä, vaan varsinaisia kuntien kustantamia kouluja ammattilaisia
varten] ylläpidetään monissa kaupungeissa, mutta ei niihin pääse
tytöt. Nämä viettävät parhaimman oppiaikansa köyhässä kodissa,
joka useimmasti ei heille voi antaa riittävästi sopivaa työtä eikä
tietysti myöskään heille tarjota valmistusta mihinkään enemmän
tuottavaan työhön. Poika voidaan panna oppiin toiseen tai toiseen, ja
hänellä on tilaisuus esim. sunnuntaikoulun läpikäymällä hankkia
itselleen todistuksen, jolla hän pääsee ammattia harjoittamaan.
Mutta tytölle harvoin jää muuta jälelle, kuin joko kitua kotona ja
syödä vanhempiensa ansiota, taikka mennä palvelemaan. Edellisen
tilan vaarallisuus siveydelle on niin selvä ettei se mitään todistusta
tarvitse, jota paitsi on muistaminen ettei se suinkaan varallisuutta
lisää. Jälkimäinen tavallisesti tuottaa leivän, mutta ei kaikkia
houkuttele, varsinkin koska elinkeinon puute pakoittaa palvelukseen
niin monet, että kaikille tarjoutuville ei likimain löydy paikkoja.
Viimeksi mainittu seikka taas alentaa palkat kohtuuttomiin.

Pesu ja silitys pelastaa monet niin kauan kuin voimat kestävät

työssä, jossa kilpailu ja sen kautta alentunut tulo kysyy ponnistusta
yli sen minkä ruumis luonnon mukaan tarjoo. Ompelemisella ja
räätälin työllä voisi moni vaimo meidän maassa elää, ja moni
elääkin. Mutta kun yhteiskunta ei huolta pidä valmistuksesta siihen,
on seuraus se että hyviä ompelijoita, pukujen neulojia, joille aina
riittäisi työtä ja joiden työ jotain tuottaa, löytyy liian vähä, huonoja
liian paljo. Jos sitä vastoin yhteiskunta paremmin kuin tähän asti
huolta pitäisi, että toinenkin sukupuoli voisi itsensä kykeneväksi
tehdä teollisuuden harjoittamiseen, ammatteihin, liiketoimiin, niinkuin
myöskin olisi annettava sille tilaisuutta valmistua henkistä työtä
varten, niin — silloinhan olisikin naisten kasvatuksesta poistetut ne
puutteet, joihin yhteiskunta julkisen kasvatuksen isäntänä itsensä
velkapääksi tekee.

Uskotaan kenties että puhuessani yhteisen kansan naisista

ajattelen vaan naimatonta vaimoa. Ja sanottuani etten ole niin
ajatellut, kuulen muistutettavan: Naidun vaimon tehtävä on kodillinen
työ miehen ja lasten hyväksi; ansaitseminen, perheen elatuksen
hankkiminen on miehen asia. Niin onkin opissa, enkä tahdokkaan
olla viimeisiä tunnustamaan sitä perhe-elämän ihanteena.

Mutta miten on asia todellisuudessa? Useimmissa perheissä n.k.

alhaisemmassa väestössä ja samalla tavoin jotenkin yleisesti
käsityöläisissä ansaitsee vaimokin, missä vaan taitaa ja millä suinkin
voipi. Hänen täytyy sitä tehdä, se on välttämättömyyden vaatimus.
Lasten luku kasvaa ja tarpeet enenevät enenemistään, mutta
miehen palkka on entisellään, se ei riitä elatukseen. Ja niinkuin jo
tuonnempana sanottiin, on miehellä jo naimiseen mennessä
luonnollisena vaatimuksena että kumpikin ansaitsee. Jollei hän sitä
vaatisi, jollei vaimo voisi häntä auttaa ansiolla, jäisi monta avioliittoa
tekemättä, niinkuin juuri siitä syystä niin monta jääpi ylemmissä
luokissa.

Hyvähän olisi vaimon antautua vaan ruoan valmistamiseen,

perheen vaatteiden valmistukseen ja lapsien kanssa
työskentelemiseen. Mutta näistä kaksi edellistä työtä supistuu
supistumistaan sitä myöden kuin rahain riittämättömyys supistaa
ostettavain ruoka- ja vaateaineiden määrää ja laatua. Mitä auttaa jos
sanomme ettei näin pitäisi olla, kuin olot kuitenkin ovat semmoiset
meillä kuin muualla, että vähävaraisemmissa kansanluokissa vaimon
täytyy ansaita enemmän tai vähemmän. Kysymys on vaan mitä hän
osaa ja mihin hän kykenee. Jos hän olisi saanut käydä oppimassa
jotain käytännöllistä niinä vuosina, jotka kansakoulun käynnin ja
naimisen välissä murentuivat hukkaan varattoman kotopesän
niukassa ruuassa; taikka häntä olisi otettu, niinkuin hänen veljensä
otettiin, sunnuntaikouluun, taikka ammattikouluun, taikka
realikouluun, hankkimaan itselleen opillisia perustuksia
käytännölliseen työhön, niin hänellä nyt olisi omaisuus jälellä, joka
tulisi sekä perheen että hänen omaksi hyödykseen.

Mutta useimmissa tapauksissa seisoo hän siinä ilman taitoa

mihinkään. Ei siis muuta neuvona kuin ryhtyä siihen mikä on hänelle
mahdollista, ja hän ryhtyy: pesuun, silitykseen, ja jos hän on erittäin
lahjakas taikka hän yksityisten avulla oli saanut vähän oppia
ompelussa, ompelukseen. Mutta se mikä useimmille jääpi ainoaksi
ansioksi on apumiehen työ päiväpalkalla (handtlangerska). Meidän
tarvitsee vaan katsella ympärillemme kaupungeissa, nähdäksemme
kuinka monet aviovaimot aamusta iltaan polku-palkasta kantavat
tiiliä ja savea rakennustyöhön, sillaikaa kuin miehet, joille opin
tilaisuus oli etuoikeutena säilytetty, seisovat verrattain vähemmän
rasittavassa työssä ja saavat kahdenkertaisen palkan.

Kuinka paljon oikeampaa olisi ja kuinka paljon onnellisempaa

perheelle kokonaisuudessaan, jos kaikki nämä vaimot osaisivat
esimerkiksi jotain semmoista työtä, jota he voisivat tehdä kotona.
Olen nähnyt kuinka vaillinaisinkin taito jossain käsiteollisuuden
haarassa voipi tuottaa suurta onnea varattomalle kodille, jossa
vaatimukset niinkuin tiedämme eivät ole suuret. Kyyneleet silmissä
kertoi eräs aviovaimo, kuinka se näennältä vähäpätöinen seikka, että
hän nuoruudessaan sattumalta oli saanut oppia olkien letittämistä,
nyt antoi hänelle, miehellensä ja neljälle lapselleen sen
välttämättömimmän elatuksen, jonka hankkimiseen miehen työ ei
riittänyt. Ja tämän vaimon saama oppi ei suinkaan ollut suuri. Hän
osasi ainoastaan välttävästi letittää ja kokoonneuloa
yksinkertaisimpia pieniä koria ja poikain lakkia, jotka tuottivat markan
kaksi silloin tällöin. Pääasia oli että hän oli saanut jotain oppia.
 Niinkuin nyt on, sulkee puutteellisuus yhteiskunnan huolenpidossa
useat elinkeinot ja ansiolähteet naiselta. Yhteiskunta on ottanut
julkisen kasvatuksen käsiinsä, mutta se on itsevaltiaan tavoin toisille
antanut, toisille antamatta ollut. Suuri osa niitä puutteita ja haittoja,
joita tähänastinen naiskasvatus osoittaa ja jotka käsittääkseni
sangen ehkäisevästi vaikuttavat yleiseen kehitykseen, on
seurauksena tästä menettelöstä. Yhteiskunta on tässä kohden
erehtynyt laskuissansa.

*****

Mitä kirjoituksen kuluessa on sanottu lienee jo viitannut sen

uudistuksen suuntaan, johon ilmaantuneet puutteet naisen
kasvatuksessa kehoittavat aikaamme.

Naisen kasvatuksen tulee pyrkiä toteuttamaan, mitä ihmisen

kasvatuksen tarkoituksena yleensä tunnustetaan; sillä se on hänen
oikeutensa syntymisensä kautta, se edistää kansan kehitystä ja lisää
sen onnea. Kasvatuksen täytyy muistaa, mitä se tähän asti on
unohtanut, että nainen on ihminen ja että se mikä saattaa ihmisen
yleensä hyödyllisempään kehitykseen, se naisenkin siihen saattaa.
Sentähden hänen kasvatuksensa on oleva semmoinen:

että se on avullisena tekemään häntä ruumiillisesti vahvaksi,

terveeksi, raittiiksi, kestäväksi;
että se on avullisena tekemään häntä moraalisesti itsensä
määrääväksi, vastuun alaiseksi, tiedolliseksi ihmiseksi, joka
tahtoo ja täyttää oikian oikian tähden ja karttaa pahaa pahan
tähden,
että se on avullisena tekemään häntä älyllisesti kykeneväksi
ajattelemiseen, tiedon käsittämiseen ja sen viljelemiseen;
 että se tekee hänen käytännöllisesti kykeneväksi itsensä
elättämiseen.

Muistutetaan kenties nyt että tämä ei muuta ole kuin mitä

kasvatukselta yleensä voipi vaatia. Se onkin oikea muistutus ja
siihen on vastattava: suurimmat puutteet ja virheet naisten
kasvatuksessa tulevatkin likinnä siitä, että tämän kasvatuksen
suunta poikennut kasvatuksen yleisestä suunnasta, että naisten
kasvatus on tehty joksikin toiseksi kuin mitä kasvatuksen yleensä
tunnustetaan olevan. Olen koettanut näyttää kuinka kasvatus on
erehtynyt, kun se ylenmäärin silmällä pitäen vaan tyttöä, naista, on
unohtanut lapsen, ihmisen. Järjestelmän seurauksista nähdään
paraiten sen vahingollisuus ja kuinka tarpeellista on että siitä
luovutaan ja palataan luonnollisemmalle pohjalle.

Tämä on ensisijassa tarpeen. Yksityiskohdat tulevat kyllä

vähitellen selviksi, sitä myöten kuin suunta yleisessä ajatustavassa
vakaantuu. Päätehtäväksi jääpi vaikutus aikakautemme
ajatustapaan, niin että moniaiden tähänastisten käsitysten laho laatu
tulee julki ja uudempain aikain kanssa virranneet uudet käsitykset
voittavat sijaa. Emme vaan saa hetkeksikään unohtaa, että kasvatus
on ollut seuraus näistä menneiden aikain synnyttämistä käsityksistä
naisesta yleensä ja ettei mitään pysyvää uudistusta saada aikaan,
jos vaan päältäpäin kiillotellaan, mutta entinen pohjus jätetään pois
karsimatta.

Se ajatustavan muutos, jota ilman eivät mitkään parannus

yritykset voi onnistua, onkin jo alkanut ja muodostaa nyt uutta astetta
tuossa ajasta aikaan nähtävässä hiljaisessa mutta vakaassa
kehityksessä, jota naisvapautukseksi sanotaan. Tiedämme että moni
vanha käsitys jo on murennut nuorempain mielipiteiden tieltä, ja että
sen johdosta naissuvun asema lain edessä nyt on jo monessa
kohdassa toisellainen kuin se oli kaksikymmentä vuotta sitten.
Muutokset tähtäävät tasoittamiseen, niinkuin jo kirjoituksen alussa
sanoin. Tähän asti tehtyjen lakiparannuksien yhteisenä
ominaisuutena ilmaantuu johdonmukainen pyrkimys käsitellä naista
enemmän ihmisenä, vähemmän sukuolentona kuin ennen; ei miestä
yli-arvoisena eikä ala-arvoisena, vaan miehen vertaisena. Sitä
nähdäksemme tarvitsee vaan muistaa niitä muutoksia perintölaissa,
naimiskaaressa, elinkeinolaissa, joita Suomen kansa on säätänyt
naisen eduksi. Niissä tarkoitetaan naisen vapauttamista entiseltä eri-
asemalta ja siirtämistä likemmä sitä sijaa, joka ennen oli miesten
yksinoikeutena. Samaan suuntaan viittaavat ajan oireet
kasvatuksessakin, ja samaan suuntaan uudistustyön alku siinä jo
käypikin.

Monissa vanhemmissa on herännyt ajatus uusista

velvollisuuksista tyttäriänsä kohtaan, ja he ovat huomanneet että
heidän kasvatuksensa parantaminen on tärkeintä. Monissa
kansalaisissa on hereellä sama ajatus ja sama vaatimus. Ja näiden
yhteisen työn hedelmänä näemmekin yhä levenevän uran, joka
aukaisee naisille tilaa astumaan miehen vertaisena hänen rinnalleen.
Näemme kuinka kodeissa ja kansalaisissa vaatimukset naisesta,
hänen kutsumuksestaan ihmisenä, nousevat ja vakaantuvat, ja
kuinka samassa hänen arvonsa nousee. Sen ohessa kasvatus
luonnollisesti alkaa saada totisemman ja määrätymmän suunnan.
Vanhemmat ja kansalaiset, huolimatta vanhoista hyvin tunnetuista
naisellisuuden ihanteista, tahtovat varustaa tyttäriänsä tiedoilla ja
taidoilla ja heitä itsensä-määräämiseen kehittää. Näemme vihdoin
kuinka kansalaiset, miehet ja vaimot yhdistetyin voimin koettavat
yhteiskunnan puolelta siihen tilaisuutta tehdä. Niinpä yksityisten
toimesta työskentelee maassamme jo monta koulua, toiset opillisen,
toiset käytännöllisen kasvatuksen palveluksessa.

Yhden niitä välikappaleita, joka kenties luonnollisimmalla tavalla

voipi vaikuttaa yleisen kasvatuksen tasoittamiseksi eri sukupuolten
suhteen, on uudistyö tavannut asettamalla nuorison opetusta varten
yhteiskouluja. Tämän aatteen kelvollisuudesta on viime aikoina siksi
paljon keskusteltu ja sitä eri suunnilta harkittu, ettei ole syytä sen
puolustusta ottaa tässä puheeksi.

Aatteen kannattajain ja aatteen käytännöllisten toteuttajain tulisi

vaan nyt muistaa, ettei se asian laita yksinään että meillä nyt on
yhteiskouluja, tee niitä vielä siksi kuin ne ovat aiotut; vaan siihen
kysytään suoranaisten työntekijäin samaten kuin asian harrastajain
puolelta vakaata työtä ja totista mieltä. Yhteiskoulun tulee koettaa
poistaa erikoiskoulujen viat, mutta säilyttää niiden ansiot. Niinpä on
sen velvollisuus esimerkiksi torjua kaikkea turhamaisuutta,
joutavuutta, löyhyyttä, kaikkea määrätöntä harrastusta, —
tyttökouluille omituisia ominaisuuksia — raakuutta, oman käden
valtaa, hämmennystä siveyden tunteessa — poikakouluille omituisia
ominaisuuksia — ja torjua sitä yhtä hyvin opetuksen puolella kuin
kurissa ja koko koulun elämässä yleensä. Jos yhteiskoulu ei voi
itseänsä vapaana pitää näistä jokaisen kasvatin luonteen
kehitykseen vaikuttavista haittapuolista, vaan ehkä antaa kannatusta
niille kaikille, niin se ei suinkaan vastaa mitä siltä on odotettu.

Mitä erittäin opetuksen hoitoon tulee, emme saa unohtaa, että

opetettavia lapsia nyt todellakin pitää valmistaa vissiä päämäärää
varten. Todellakin täytyy kaikkien jotain järjestettyä osata, jotain joka
oikeuttaa heitä astumaan astetta ylemmälle opin tiellä. Jos tyttöjen
tähden löyhennämme opetusta, tyydymme vähempään totisuuteen,
vähempään vakavuuteen ja kenties vähempään perusteellisuuteen,
niin teemme tytöille vahingon, jota aate juuri tahtoo välttää. Sen
lisäksi vedämme alaspäin opin vaatimuksia poikain suhteen, ja
teemme vääryyttä niille. Tahdotaan väliin sanoa ettei yhteiskoulujen
pitäisi huolia vanhojen poikakoulujen järjestelmistä, koska muka
poikakoulut eivät ollenkaan ole malliksi kelpaavia. Niin onkin
tavallansa totta: poikakoulut eivät ole täydellisiä, niillä on pahat
vikansa ja olemme niistä ikään maininneet muutamia. Mutta
kieltämätön tosiasia lienee kuitenkin, että poikakoulumme ovat
parasta mitä meidän maassamme tähän asti on ollut olemassa
julkisen opetuksen alalla. Sitä emme saa unohtaa. Sanottakoon mitä
sanottaneenkin niiden moitteeksi, totta on sittenkin, että mitä niissä
on opetettu, on sitä — tyttökouluihin verraten — opetettu
perusteellisesti ja vakavasti, koulun lopputili korkeamman opiston
edessä aina silmissä. Tämä vakavuus ja totinen henki, tämä
jykevyys opetuksessa on mielestäni ollut poikakoulun etevin
ominaisuus, eikä varmaankaan ole ollut jättämättä jälkiänsä
maamme koulunkäyneiden miesten luonteihin ja kehitykseen.
Uskonpa senvuoksi yhteiskoulun viisaasti ja oikein tekevän, jos se
perintönä vanhalta koululta itsellensä saman ominaisuuden hankkii
ja sitä arvossa pitää.

Ikävä pidätys tämän uuden kasvatusaatteen menestykselle

käytännössä on se, ettei yhteiskunta valtiona ole tahtonut antaa sille
aineellista kannatusta. Sitä vastoin valtio on antanut apuansa
joillekuille naisten kasvatusta edistäville yksityiskouluille
maassamme. Viimemainitusta seikasta nähden, ja myöskin jos
saamme aavistaa tulevaisia toimenpiteitä muista merkeistä ajan
kehityksessä, ei liene kuitenkaan tällaisen kannatuksen saanti
tulevaisuudessa mahdottomaksi luettava.
 Kansalaisten harrastuksen ja ahkeran työn kautta ollaan siis
paremman tien alussa. Koulu tietysti ei kaikkea tee, ei kaikkeen
kykene. Vaikutus paremmuuteen on tuleva kodeista, vanhemmista,
veljistä, sisarista, — koko suvusta. Tämän vaikutuksen täytyy tunkea
kaikkialle: lapsen-kamariin, perheen elämään, perheen työhön,
seuraelämään, käytännölliseen elämään, yhteiskunnalliseen
elämään. Mutta missä monta yhtyy yhtehen, missä mies ja vaimo
seuralaisina suvun yhteistä hyvää ajavat, siinä ei häpeään tulla.
Heidän yhteinen työnsä voipi luoda mitä ei toinen yksinään saa
aikaan.

Vapahdus on raskas ja myöhänen työ,

Mut' vaimonpa sydän viel' nuorena lyö;
Kun kaksittain,
Työt tehdään ain'
Mies, vaimo— ne yksillä voimillaan
Sukukunnalle raivaavat uudismaan.

(Jonas Lien runosta "Nylaende".)

 *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK NAISTEN
KASVATUKSESTA ***

Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.

Creating the works from print editions not protected by U.S.

copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of
this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg™
electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ concept
and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and
may not be used if you charge for an eBook, except by following the
terms of the trademark license, including paying royalties for use of
the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
copies of this eBook, complying with the trademark license is very
easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.

START: FULL LICENSE

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
 PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free

distribution of electronic works, by using or distributing this work (or
any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.

Section 1. General Terms of Use and

Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree
to and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be
bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from
the person or entity to whom you paid the fee as set forth in
paragraph 1.E.8.

1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be

used on or associated in any way with an electronic work by people
who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a
few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic
works even without complying with the full terms of this agreement.
See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with
Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project
Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the
collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the
individual works in the collection are in the public domain in the
United States. If an individual work is unprotected by copyright law in
the United States and you are located in the United States, we do
not claim a right to prevent you from copying, distributing,
performing, displaying or creating derivative works based on the
work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of
course, we hope that you will support the Project Gutenberg™
mission of promoting free access to electronic works by freely
sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name
associated with the work. You can easily comply with the terms of
this agreement by keeping this work in the same format with its
attached full Project Gutenberg™ License when you share it without
charge with others.

1.D. The copyright laws of the place where you are located also
govern what you can do with this work. Copyright laws in most
countries are in a constant state of change. If you are outside the
United States, check the laws of your country in addition to the terms
of this agreement before downloading, copying, displaying,
performing, distributing or creating derivative works based on this
work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes
no representations concerning the copyright status of any work in
any country other than the United States.

1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1. The following sentence, with active links to, or other

immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must
appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™
work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or
with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is
accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:
 This eBook is for the use of anyone anywhere in the United
States and most other parts of the world at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away
or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License
included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the
laws of the country where you are located before using this
eBook.

1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived

from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a
notice indicating that it is posted with permission of the copyright
holder), the work can be copied and distributed to anyone in the
United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must
comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through
1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project
Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted

with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted
with the permission of the copyright holder found at the beginning of
this work.

1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project

Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a
part of this work or any other work associated with Project
Gutenberg™.

1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this

electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form,
including any word processing or hypertext form. However, if you
provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work
in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in
the official version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,

performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing

access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:

• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg™ works calculated using the
method you already use to calculate your applicable taxes. The
fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark,
but he has agreed to donate royalties under this paragraph to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty
payments must be paid within 60 days following each date on
which you prepare (or are legally required to prepare) your
periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked
as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation at the address specified in Section 4, “Information
about donations to the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation.”

• You provide a full refund of any money paid by a user who

notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that
s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
 License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and
discontinue all use of and all access to other copies of Project
Gutenberg™ works.

• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of

any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in
the electronic work is discovered and reported to you within 90
days of receipt of the work.

• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.

1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™

electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend

considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe
and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating
the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project
Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may
be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to,
incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a
copyright or other intellectual property infringement, a defective or
damaged disk or other medium, a computer virus, or computer
codes that damage or cannot be read by your equipment.

1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except

for the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph
1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner
of the Project Gutenberg™ trademark, and any other party