ebook download Development in Wastewater Treatment Research and Processes: Innovative Microbe-Based Applications for Removal 1st Edition - eBook PDF all chapter

Development in Wastewater Treatment
Research and Processes: Innovative

Microbe-Based Applications for
Removal 1st Edition - eBook PDF
Go to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/development-in-wastewater-treatment-research-a
nd-processes-innovative-microbe-based-applications-for-removal-ebook-pdf/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Development in Wastewater Treatment Research and

Processes 1st edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/development-in-wastewater-
treatment-research-and-processes-ebook-pdf/

Processes 1st edition - eBook PDF
treatment-research-and-processes-ebook-pdf-2/

Processes: Microbial Degradation of Xenobiotics through
Bacterial and Fungal Approach 1st Edition - eBook PDF
treatment-research-and-processes-microbial-degradation-of-
xenobiotics-through-bacterial-and-fungal-approach-ebook-pdf/
An Innovative Role of Biofiltration in Wastewater

Treatment Plants (WWTPs) 1st Edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/an-innovative-role-of-
biofiltration-in-wastewater-treatment-plants-wwtps-ebook-pdf/
Integrated Environmental Technologies for Wastewater
Treatment and Sustainable Development 1st Edition -
eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/integrated-environmental-
technologies-for-wastewater-treatment-and-sustainable-
development-ebook-pdf/
Modular Treatment Approach for Drinking Water and

Wastewater 1st Edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/modular-treatment-approach-for-
drinking-water-and-wastewater-ebook-pdf/
Electrochemical water and wastewater treatment 1st

Edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/electrochemical-water-and-
wastewater-treatment-ebook-pdf/
Current Trends and Future Developments on (Bio-)

Membranes Membrane Technology for Water and Wastewater
Treatment - Advances and Emerging Processes 1st
Edition, Kindle Edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/current-trends-and-future-
developments-on-bio-membranes-membrane-technology-for-water-and-
wastewater-treatment-advances-and-emerging-processes-ebook-pdf/
Valorization of Microalgal Biomass and Wastewater

Treatment 1st edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/valorization-of-microalgal-
biomass-and-wastewater-treatment-ebook-pdf/
Development in
Wastewater Treatment
Research and
Processes
This page intentionally left blank
Development in
Wastewater Treatment
Research and
Processes
Innovative Microbe-Based
Applications for Removal of
Chemicals and Metals in
Wastewater Treatment Plants
Edited by
Maulin P. Shah
Senior Environmental Microbiologist, Environmental Microbiology
Lab, Bharuch, Gujarat, India
Susana Rodriguez-Couto
Department of Separation Science, LUT School of Engineering
Science, LUT University, Mikkeli, Finland
Riti Thapar Kapoor

Assistant Professor (Grade-III), Amity Institute of Biotechnology,
Amity University, Uttar Pradesh, India
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
Copyright © 2022 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any
means, electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information
storage and retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on
how to seek permission, further information about the Publisher’s permissions policies
and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance Center and the
Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright
by the Publisher (other than as may be noted herein).
Notices
Knowledge and best practice in this ﬁeld are constantly changing. As new research and
experience broaden our understanding, changes in research methods, professional
practices, or medical treatment may become necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in
evaluating and using any information, methods, compounds, or experiments described
herein. In using such information or methods they should be mindful of their own safety
and the safety of others, including parties for whom they have a professional
responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or
editors, assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a
matter of products liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any
methods, products, instructions, or ideas contained in the material herein.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress
British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library
ISBN: 978-0-323-85657-7
For information on all Elsevier publications visit our website at

https://www.elsevier.com/books-and-journals
Publisher: Joe Hayton

Acquisitions Editor: Kostas Marinakis
Editorial Project Manager: Kristi Anderson
Production Project Manager: Paul Prasad Chandramohan
Cover Designer: Matthew Limbert
Typeset by TNQ Technologies

Contents
Contributors.......................................................................................... xix
CHAPTER 1 A comparative study between physicochemical and

biological methods for effective removal of textile
dye from wastewater ............................................... 1
Subhasish Dutta and Joyani Bhattacharjee
1 Introduction ...................................................................... 1
2 Types of dyes and their toxicity............................................ 2
2.1 Azo dyes...................................................................3
2.2 Acid dye ...................................................................4
2.3 Basic dye ..................................................................4
2.4 Direct dye .................................................................4
2.5 Vat dye .....................................................................4
3 Physical methods ............................................................... 4
3.1 Adsorption.................................................................5
3.2 Coagulation and flocculation.........................................7
3.3 Emerging physical method for the treatment of textile
dye effluents ..............................................................8
4 Membrane technology......................................................... 8
4.1 Microfiltration............................................................8
4.2 Reverse osmosis .........................................................9
4.3 Nanofiltration.............................................................9
4.4 Ultrafiltration .............................................................9
5 Chemical methods.............................................................. 9
5.1 Fenton method ......................................................... 10
5.2 Ozonation................................................................ 10
5.3 Cucurbitiril .............................................................. 11
5.4 Sodium hypochlorite ................................................. 11
5.5 Recent biochemical trend ........................................... 12
6 Advanced oxidation process................................................13
7 Biological methods............................................................14
7.1 Degradation with bacteria........................................... 15
7.2 Degradation with algal culture .................................... 16
7.3 Degradation with yeast .............................................. 16
7.4 Degradation with fungi .............................................. 16
7.5 Degradation with white-rot fungi................................. 16
7.6 Enzyme system of white-rot fungi ............................... 17
8 Conclusion.......................................................................19
References .......................................................................19
v
vi Contents
CHAPTER 2 An approach toward developing clean green

techniques to deal with heavy metal toxicity
using the microbiome.............................................23
Subhasish Dutta and Pitam Chakrabarti
1 Introduction .....................................................................23
2 Different heavy metals and their impacts...............................24
2.1 Arsenic ................................................................... 24
2.2 Cadmium ................................................................ 25
2.3 Lead....................................................................... 25
2.4 Nickel..................................................................... 26
2.5 Mercury .................................................................. 26
2.6 Copper.................................................................... 26
2.7 Chromium ............................................................... 26
3 Bioremediation: the savior of the environment .......................28
3.1 Biosorption.............................................................. 28
3.2 Bioaugmentation: a new green technology .................... 30
3.3 Phytoremediation...................................................... 31
3.4 Mycoremediation, erasing environmental pollutants........ 32
3.5 Bioventing and biosparging ........................................ 33
3.6 Cyanoremediation..................................................... 34
3.7 Biostimulation.......................................................... 35
3.8 Bioleaching ............................................................. 36
4 Factors affecting bioremediation ..........................................37
4.1 Availability of nutrients ............................................. 37
4.2 Temperature............................................................. 37
4.3 pH.......................................................................... 37
5 Conclusion.......................................................................38
References .......................................................................38
CHAPTER 3 Microbial degradation of pesticides: microbial
potential for degradation of pesticides....................41
Sangeeta Kumari, Deepak Kumar and
S.M. Paul Khurana
1 Introduction: pesticides effect on environment health ..............41
1.1 Pesticides ................................................................ 43
1.2 Classification of pesticide........................................... 43
1.3 Pesticide fate in the environment ................................. 43
2 Biomagnification: tenacious effect of pesticides......................47
2.1 Bioaccumulation and biomagnification ......................... 47
3 Microbial potential: effective degradation of pesticides............48
Contents vii
4 Types of bioremediation technologies ...................................50

4.1 Bioremediation factors............................................... 52
5 Biochemical mechanism of pesticides bioremediation..............52
5.1 Inference ................................................................. 54
References .......................................................................60
CHAPTER 4 Biodegradation and photocatalysis of
pharmaceuticals in wastewater ..............................69
Salman Farissi, Sneha Ramesh,
Muthukumar Muthuchamy and Anbazhagi Muthukumar
1 Introduction .....................................................................69
1.1 Pharmaceuticals........................................................ 70
2 Biodegradation .................................................................71
3 Biodegradation approaches for the treatment of
pharmaceutical wastes........................................................72
3.1 Bacterial degradation................................................. 72
3.2 Fungal degradation.................................................... 73
3.3 Enzymatic degradation............................................... 74
4 Factors affecting the biodegradation of pharmaceuticals...........77
4.1 Photocatalysis .......................................................... 78
4.2 Process enhancement conditions.................................. 84
4.3 Recent advancements and approaches........................... 85
4.4 Photoelectrocatalytic oxidation.................................... 88
5 Conclusion.......................................................................92
References .......................................................................93
CHAPTER 5 Recent trends in the microbial degradation and
bioremediation of emerging pollutants in
wastewater treatment system .................................99
Jayshree Annamalai, Sabeela Beevi Ummalyma and
Ashok Pandey
1 Introduction .....................................................................99
2 Emerging pollutants as micropollutants............................... 100
2.1 Pharmaceuticals...................................................... 101
2.2 Pesticides .............................................................. 102
2.3 Plasticizers ............................................................ 106
2.4 Brominated flame retardants ..................................... 107
2.5 Perfluorinated compounds ........................................ 108
3 Fate of emerging micropollutants in aqueous
environment ................................................................... 109
viii Contents
4 Microbial degradation of micropollutants ............................ 111

4.1 Degradation pathways and metabolic residues of
phthalate esters....................................................... 111
5 Microbial cells and their enzymes in wastewater treatment..... 112
5.1 Bacteria and fungi................................................... 114
5.2 Microalgae ............................................................ 116
6 Perspectives of microbial degradation and challenges ............ 117
7 Advancements in microbial cell-based wastewater treatment .. 117
7.1 Genetic engineering ................................................ 117
7.2 Biogenic nanoparticles............................................. 118
7.3 Integrated systems................................................... 118
8 Conclusion..................................................................... 119
Acknowledgment ............................................................ 119
References ..................................................................... 120
CHAPTER 6 Biological methods for textile dyes removal
from wastewaters................................................. 127
Ashish Kumar Sahoo, Anjali Dahiya and Bhisma K. Patel
1 Introduction ................................................................... 127
1.1 Types of dyes......................................................... 129
1.2 Textile dyes and their impact on the environment......... 131
1.3 Methods for the treatment of textile dyes .................... 134
1.4 Biological treatment ................................................ 134
1.5 Decolorization treatment of dispersed textile dyes ........ 144
1.6 Conclusion and outlook ........................................... 145
References ..................................................................... 146
CHAPTER 7 Importance and applications of biofilm in
microbe-assisted bioremediation .......................... 153
Janhavi Gadkari, Sourish Bhattacharya and
Anupama Shrivastav
1 Introduction ................................................................... 153
2 An overview of biofilm .................................................... 154
2.1 Composition of biofilms........................................... 155
2.2 Mechanism of biofilm formation ............................... 156
2.3 Factors affecting biofilm formation ............................ 157
2.4 Biofilm formed by different microbial species ............. 159
3 An overview of bioremediation.......................................... 161
4 Role of biofilm in bioremediation ...................................... 162
5 Strategies for use of biofilm in bioremediation ..................... 163
Contents ix
6 Types of pollutants remediated by biofilms.......................... 164

7 Application of biofilm in bioremediation............................. 165
7.1 Persistent organic pollutants (POPs)........................... 165
7.2 Inorganic pollutants: heavy metals and synthetic dyes ... 166
7.3 Oil-contaminated water............................................ 167
7.4 Pharmaceutical and personal care products (PPCPs) ..... 168
7.5 Pesticides .............................................................. 168
8 Challenges in biofilm mediated bioremediation .................... 169
References ..................................................................... 170
CHAPTER 8 Microorganism: an ecofriendly tool for waste
management and environmental safety ................. 175
Shubhangi Parmar, Sagar Daki, Sourish Bhattacharya
and Anupama Shrivastav
1 Introduction ................................................................... 175
2 Types of wastes and its sources ......................................... 176
3 Role of microorganisms in waste management ..................... 177
3.1 Sewage treatment.................................................... 178
3.2 Energy production................................................... 178
3.3 Treatment of soil .................................................... 178
3.4 Oil spills treatment.................................................. 179
4 Advantages of bioremediation over conventional methods...... 179
5 Different approaches for microbial waste management .......... 181
5.1 Bioleaching ........................................................... 182
5.2 Bioaugmentation..................................................... 182
5.3 Biostimulation........................................................ 183
5.4 Bioventing............................................................. 183
5.5 Biopiles ................................................................ 184
5.6 Biofiltration ........................................................... 184
5.7 Microbe assisted phytoremediation ............................ 185
6 Treatment of wastewater using microbes ............................. 186
6.1 Bacteria ................................................................ 186
6.2 Algae.................................................................... 186
6.3 Fungi.................................................................... 189
7 Challenges in microbial waste management by
bioremediation................................................................ 189
8 Role of indigenous microorganisms for environmental
protection ...................................................................... 190
9 Conclusion..................................................................... 191
References ..................................................................... 191
x Contents
CHAPTER 9 Microbial degradation of lignin: conversion,

application, and challenges ................................. 195
Aryama Raychaudhuri and Manaswini Behera
1 Introduction ................................................................... 195
2 Chemical structure of lignin and sources ............................. 196
3 Biological degradation of lignin......................................... 198
3.1 Lignin degradation by fungi...................................... 199
3.2 Lignin degradation by bacteria .................................. 201
4 Enzymes associated with lignin degradation ........................ 203
4.1 Lignin peroxidase ................................................... 203
4.2 Manganese peroxidase............................................. 204
4.3 Versatile peroxidase ................................................ 205
4.4 Laccase................................................................. 205
4.5 Bacterial ligninolytic enzymes .................................. 206
5 Regulation of ligninolytic enzymes .................................... 207
5.1 Induction of metal ions ............................................ 207
5.2 Induction of ethanol ................................................ 208
5.3 Induction nutrients .................................................. 208
5.4 Induction of phenolic compounds .............................. 208
6 Bioconversion of lignin to value-added bioproducts .............. 209
6.1 Microbial lipids ...................................................... 209
6.2 Polyhydroxyalkanoates ............................................ 212
6.3 Vanillin ................................................................. 213
6.4 Muconic acid ......................................................... 214
7 Current challenges and future perspectives .......................... 214
8 Conclusion..................................................................... 215
References ..................................................................... 216
CHAPTER 10 Ligninolytic enzymes: a promising tools for
bioremediation of waste water............................ 221
Hiren K. Patel, Rishee K. Kalaria, Divyesh K. Vasava
and Hiren N. Bhalani
1 Introduction.................................................................. 221
2 Ligninolytic enzymes..................................................... 223
2.1 Molecular structure and mechanisms of ligninolytic
enzymes...............................................................223
3 Laccases ...................................................................... 224
3.1 Laccase structure and catalytic mechanism.................224
4 Heme-peroxidases ......................................................... 225
5 Lignin peroxidase (LiP).................................................. 226
Contents xi
6 Manganese peroxidase (MnP).......................................... 227

7 Sources of ligninolytic enzymes....................................... 227
8 Application of ligninolytic enzymes ................................. 228
8.1 Delignification of lignocelluloses ............................229
8.2 Removal of recalcitrant polyaromatic hydrocarbons ...229
8.3 Conversion of coal to low molecular mass fraction ....230
8.4 Biopulping and biobleaching in paper industry..........230
8.5 Polymerization in polymer ventures ........................231
8.6 Biodegradation of colors .......................................231
8.7 Wastewater treatment............................................232
8.8 Soil treatment......................................................233
8.9 Lignolytic enzymes applications in various
industries............................................................234
8.10 Role of ligninolytic enzymes in lignin degradation.....235
9 Improvement strategies for ligninolytic enzyme production .. 236
10 Conclusions.................................................................. 237
References ................................................................... 237
CHAPTER 11 Bioaccumulation and detoxification of heavy
metals: an insight into the mechanism................ 243
Mohita Chugh, Lakhan Kumar, Deepti Bhardwaj and
Navneeta Bharadvaja
1 Introduction.................................................................. 243
2 Industrial effluent containing heavy metals ........................ 244
2.1 Metal finishing ......................................................244
2.2 Mining.................................................................245
2.3 Textiles industries ..................................................245
2.4 Nuclear plants .......................................................245
3 Heavy metals in industrial effluent ................................... 245
3.1 Arsenic ................................................................245
3.2 Lead....................................................................246
3.3 Mercury ...............................................................246
3.4 Cadmium .............................................................246
4 Analysis of heavy metals................................................ 246
5 Heavy metal toxicity...................................................... 247
5.1 Environment .........................................................247
5.2 Plants ..................................................................248
5.3 Microorganisms.....................................................248
5.4 Humans................................................................249
6 Bioremediation ............................................................. 250
7 Bioaccumulation ........................................................... 252
xii Contents
8 Detoxification............................................................... 253
9 Different types of bioremediators for heavy metals ............. 256
9.1 Algae...................................................................257
9.2 Fungi...................................................................258
9.3 Bacteria ...............................................................258
10 Integrated system .......................................................... 259
11 Conclusion and future perspectives................................... 260
References ................................................................... 261
CHAPTER 12 Membrane proteins mediated microbial-
electrochemical remediation technology............. 265
Jesús Pérez-Garcı´a, Javier Bacame-Valenzuela,
Diana Mayra Sánchez López,
José de Jesús Gómez-Guzmán,
Martha Leticia Jiménez González,
Luis Ortiz-Frade and Yolanda Reyes-Vidal
1 Introduction ................................................................. 265
2 Microbial electrochemistry ............................................. 267
2.1 Microbial-electrochemical systems for
bioremediation ..................................................... 268
3 Membrane protein complex in electrogenic bacteria for
bioremediation ............................................................. 270
3.1 Respiratory complexes of Shewanella oneidensis and
heavy metals biodegradation................................... 270
3.2 Redox mediators of Pseudomonas aeruginosa in
environmental bioremediation ................................. 272
3.3 Geobacter sulfurreducens cytochromes and
nanowires in heavy metals reduction ........................ 272
4 Biological enzymes for environmental bioremediation......... 273
4.1 Oxidoreductases ................................................... 274
4.2 Peroxidases.......................................................... 274
4.3 Oxygenases.......................................................... 275
4.4 Monooxygenases .................................................. 275
4.5 Methane oxygenase (MMO) ................................... 276
4.6 Laccases.............................................................. 276
5 Electrochemical characterization of redox enzymes ............ 277
5.1 Cyclic voltammetry............................................... 277
5.2 Electrochemical impedance spectroscopy (EIS).......... 278
5.3 Coupled spectroscopic and electrochemical
techniques ........................................................... 279
6 Perspectives ................................................................. 281
References ................................................................... 282
Contents xiii
CHAPTER 13 Bioremediation strategies to overcome heavy

metals and radionuclides from the
environment....................................................... 287
Sanchayita Basu, Pujaita Banerjee, Sudeshna Banerjee,
Bhaswati Ghosh, Arunima Bhattacharjee, Dipanjan Roy,
Pragati Singh and Ashutosh Kumar
1 Introduction ................................................................. 287
2 Microbial interactions with radionuclides and heavy metals . 289
3 Organisms involved in bioremediation.............................. 292
4 Bioremediation of heavy metals and radionuclides ............. 295
5 Limitations and future prospects...................................... 297
6 Conclusion .................................................................. 298
References ................................................................... 298
CHAPTER 14 Microbial remediation of tannery wastewater...... 303
Lakhan Kumar, Khushbu, Mohita Chugh and
Navneeta Bharadvaja
1 Introduction to tanneries ................................................ 303
2 Characteristics of tannery waste water.............................. 305
3 Environmental and health impacts ................................... 305
4 Wastewater treatment methods adopted in tanneries............ 308
4.1 Physicochemical remediation of tannery wastewater
constituents.......................................................... 310
4.2 Biological treatment or bioremediation of tannery
wastewater........................................................... 312
5 Microbial remediation ................................................... 312
5.1 Bacterial remediation of tannery effluent
constituents.......................................................... 313
5.2 Phycoremediation or algal remediation of tannery
wastewater constituents.......................................... 317
5.3 Fungal remediation or mycoremediation of tannery
wastewater constituents.......................................... 317
6 Challenges and limitations to biological wastewater
treatment methods employed in tannery industries.............. 320
7 Recent advancements .................................................... 321
7.1 Metagenomic approach for bioprospecting potential
microbes and enzymes for tannery wastewater
treatment............................................................. 321
7.2 Microbial biosensors for detection and monitoring of
contaminants present in tannery wastewater............... 322
8 Solid waste management practices................................... 323
References ................................................................... 323
xiv Contents
CHAPTER 15 Biological methods for degradation of textile

dyes from textile effluent .................................... 329
Muhammad Shoaib, Ambreen Ashar,
Zeeshan Ahmad Bhutta, Iqra Muzammil,
Moazam Ali and Ayesha Kanwal
1 Introduction ................................................................. 329
2 Types and characteristics of dyes..................................... 332
3 Methods of dye removal ................................................ 333
3.1 Physicochemical methods....................................... 333
3.2 Biological methods ............................................... 334
4 Conclusion .................................................................. 350
References................................................................... 351
CHAPTER 16 Biodegradation of azo dye using microbiological
consortium ........................................................ 355
Chitra Devi Venkatachalam, Mothil Sengottian,
Sathish Raam Ravichandran and
Sivakumar Venkatachalam
1 Introduction ................................................................. 355
2 Azo dyes in textile industry ............................................ 356
2.1 Classification of azo dyes....................................... 356
2.2 Impact of textile effluents containing azo dyes on
environment......................................................... 357
2.3 Different methods used in degradation of azo dyes ..... 359
3 Microbiological degradation of azo dyes........................... 359
3.1 Degradation mechanism with bacteria ...................... 360
3.2 Degradation mechanism with algae.......................... 362
3.3 Degradation mechanism with fungi.......................... 362
3.4 Advantages of using microbiological consortia .......... 363
4 Parameters involved during microbial azo-dye degradation .. 364
4.1 Effect of carbon source.......................................... 364
4.2 Effect of nitrogen source........................................ 364
4.3 Effect of dye concentration..................................... 366
4.4 Effect of inoculum size.......................................... 366
4.5 Effect of pH......................................................... 366
4.6 Effect of temperature............................................. 366
4.7 Effect of time....................................................... 367
4.8 Effect of agitation ................................................. 367
5 Conclusion .................................................................. 367
References................................................................... 368
Contents xv
CHAPTER 17 Removal of pesticides from water and waste

water by microbes ............................................. 371
Pinal Bhatt and Anupama Shrivastav
1 Introduction ................................................................. 371
2 Pesticide...................................................................... 372
2.1 Organochloride pesticide........................................ 374
2.2 Organophosphate pesticide ..................................... 375
2.3 Carbamate pesticide .............................................. 375
2.4 Other classes........................................................ 375
3 Impact of pesticide........................................................ 375
4 Metabolism and degradation of pesticide .......................... 378
4.1 Application of adsorbent ........................................ 378
5 Biodegradation ............................................................. 382
5.1 Types of pesticides-degrading microorganism ............ 384
5.2 The mechanism of microbial degradation of
pesticides ............................................................ 384
5.3 Commonly used pesticide degradation of
microorganisms .................................................... 388
5.4 Microbial degradation of pesticide technology ........... 388
6 Factors affect biodegradation .......................................... 389
6.1 Environmental factors............................................ 390
6.2 Effect of pesticide structure .................................... 391
6.3 The impact of microorganisms ................................ 392
7 Current scenario ........................................................... 392
8 Conclusion .................................................................. 394
References................................................................... 395
CHAPTER 18 An ecofriendly approach toward waste
management and environmental safety through
microorganisms ................................................. 401
Kunwali Das, Suraj Chetri, Priya Khadgawat,
Sidak Minocha, Aveepsa Sengupta,
Bipin Kumar Sharma and Ashutosh Kumar
1 Introduction ................................................................. 401
2 Microorganisms in the environment ................................. 403
2.1 Bacteria .............................................................. 403
2.2 Fungi.................................................................. 404
2.3 Viruses................................................................ 404
2.4 Protozoa.............................................................. 405
2.5 Algae.................................................................. 405
2.6 Archaea .............................................................. 406
xvi Contents
3 Microorganisms for waste management ............................ 406

3.1 Industrial waste .................................................... 406
3.2 Municipal waste ................................................... 408
3.3 Agricultural wastes ............................................... 409
3.4 Biomedical waste.................................................. 409
3.5 Radioactive waste ................................................. 410
4 Microorganisms in environmental safety........................... 410
5 Conclusion .................................................................. 413
References................................................................... 414
CHAPTER 19 Enzymatic decolorization and degradation of
azo dyes ............................................................ 419
Devikaben Bharatbhai Vishani and
Anupama Shrivastav
1 Introduction................................................................. 419
2 Dyes........................................................................... 420
3 Azo dye ...................................................................... 420
4 Classification of azo dyes............................................... 421
4.1 Acid dyes ............................................................ 421
4.2 Basic or cationic dyes............................................ 421
4.3 Direct dyes .......................................................... 421
4.4 Mordant dyes ....................................................... 421
4.5 Vat dyes .............................................................. 422
4.6 Azoic dyes........................................................... 422
4.7 Reactive dyes....................................................... 422
4.8 Disperse dyes....................................................... 422
4.9 Solvent dyes ........................................................ 423
5 Strucutre of dyes .......................................................... 423
6 Different method for the removal of dyes ......................... 423
6.1 Degradation methods of dyes.................................. 424
6.2 Biologycal method................................................ 426
7 Decolorization and degradation of azo dyes by
azoreductase ................................................................ 428
7.1 Decolorization and degradation azo dyes by laccase ... 428
8 Factor affecting dyes degradation by biological method ...... 429
8.1 pH...................................................................... 429
8.2 Temperature......................................................... 429
8.3 Oxygen ............................................................... 430
9 Mechanism of azo dyes ................................................. 430
10 Conclusion .................................................................. 430
Further reading............................................................. 431
Contents xvii
CHAPTER 20 Azo dyes: a notorious class of water pollutant,

and role of enzymes to decolorize and
degrade them..................................................... 433
Vivek Chauhan, Priya Gautam and
Shamsher S. Kanwar
1 Introduction ................................................................. 433
2 Enzyme-meditated decolorization and degradation of
azo dye ....................................................................... 434
3 Mechanism of degradation and decolorization by
peroxidases.................................................................. 436
3.1 Manganese peroxidase........................................... 437
3.2 Lignin peroxidase ................................................. 438
3.3 Horseradish peroxidase .......................................... 438
4 Mechanism of degradation and decolorization by laccase .... 439
5 Mechanism of degradation and decolorization by
azoreductases ............................................................... 441
6 Conclusion .................................................................. 444
Acknowledgments......................................................... 445
References................................................................... 445
CHAPTER 21 Biofilm mediated bioremediation and other
applications....................................................... 449
Rajalakshmi Sridharan and
Veena Gayathri Krishnaswamy
1 Introduction.................................................................. 449
2 Biofilms in bioremediation.............................................. 450
3 Bioreactors in biofilm formation ...................................... 451
4 Biofilm mediated remediation.......................................... 452
5 Marine biofilms............................................................. 453
6 Marine biofilm in elimination of plastic debris ................... 454
7 Factors affecting the remediation using biofilm................... 455
7.1 Nature of matrix ....................................................455
7.2 pH.......................................................................455
7.3 Temperature..........................................................456
8 Qs in pollutant degradation ............................................. 456
9 Biofilms as source for value added products....................... 456
10 Conclusion................................................................... 456
References................................................................... 457
Index...................................................................................................461
This page intentionally left blank
Contributors
Kunwali Das
Department of Microbiology, Tripura University (A Central University), Agartala,
Tripura, India
Moazam Ali
Department of Clinical Medicine and Surgery, University of Agriculture,
Faisalabad, Punjab, Pakistan
Jayshree Annamalai
Centre for Environmental Studies, Department of Civil Engineering, Anna
University, CEG Campus, Chennai, Tamil Nadu, India
Ambreen Ashar
Department of Chemistry, Government College Women University, Faisalabad,
Punjab, Pakistan
Javier Bacame-Valenzuela
Center of Research and Technological Development in Electrochemistry,
Querétaro Technology Park, Pedro Escobedo, Querétaro, México; CONACYT-
Querétaro Technology Park, Pedro Escobedo, Querétaro, México
Pujaita Banerjee
Department of Life Sciences, Presidency University, Kolkata, West Bengal, India
Sudeshna Banerjee
Department of Microbiology, Amity University, Lucknow, Uttar Pradesh, India
Sanchayita Basu
Tripura, India
Manaswini Behera
School of Infrastructure, Indian Institute of Technology Bhubaneswar,
Bhubaneswar, Odisha, India
Hiren N. Bhalani
College of Agriculture, Junagadh Agricultural University, Junagadh, Gujarat,
India
Navneeta Bharadvaja
Plant Biotechnology Laboratory, Department of Biotechnology, Delhi
Technological University, New Delhi, Delhi, India
Devikaben Bharatbhai Vishani
Department of Microbiology, Parul Institute of Applied Sciences, Parul University,
Vadodara, Gujarat, India
xix
xx Contributors
Deepti Bhardwaj
Pinal Bhatt
Joyani Bhattacharjee
Department of Biotechnology, Haldia Institute of Technology, Haldia, West
Bengal, India
Arunima Bhattacharjee
Tripura, India
Sourish Bhattacharya
Process Design and Engineering Cell, CSIR Central Salt and Marine Chemicals
Research Institute, Bhavnagar, Gujarat, India
Zeeshan Ahmad Bhutta
The Royal (Dick) School of Veterinary Studies, University of Edinburgh, Easter
Bush Campus, Midlothian, Scotland, United Kingdom
Pitam Chakrabarti
Bengal, India
Vivek Chauhan
Department of Biotechnology, Himachal Pradesh University, Summer Hill,
Himachal Pradesh, India
Suraj Chetri
Department of Zoology, Cotton University, Guwahati, Assam, India
Mohita Chugh
Anjali Dahiya
Department of Chemistry, Indian Institute of Technology Guwahati, Guwahati,
Assam, India
Sagar Daki
José de Jesús Gómez-Guzmán
Contributors xxi
Subhasish Dutta
Bengal, India
Salman Farissi
Department of Environmental Science, School of Earth Science Systems, Central
University of Kerala, Kasaragod, Kerala, India
Janhavi Gadkari
Priya Gautam
Bhaswati Ghosh
Department of Microbiology, Sarsuna College, University of Calcutta, Kolkata,
West Bengal, India
Martha Leticia Jiménez González
Rishee K. Kalaria
ASPEE Shakilam Biotechnology Institute, Navsari Agricultural University, Surat,
Gujarat, India
Ayesha Kanwal
Institute of Biochemistry, Biotechnology and Bioinformatics, The Islamia
University of Bahawalpur, Bahawalpur, Punjab, Pakistan
Shamsher S. Kanwar
Priya Khadgawat
Department of Genetics, University of Delhi, New Delhi, Delhi, India
Khushbu
Department of Applied Chemistry, Delhi Technological University, New Delhi,
Delhi, India
Veena Gayathri Krishnaswamy
Department of Biotechnology Stella Maris College (Autonomous), Affiliated to
University of Madras, Chennai, Tamil Nadu, India
Deepak Kumar
Amity Institute of Biotechnology, Amity University Haryana, Gurugram, Haryana,
India
xxii Contributors
Lakhan Kumar
Ashutosh Kumar
Tripura, India
Sangeeta Kumari
India
Sidak Minocha
Department of Genetics, University of Delhi, New Delhi, Delhi, India
Muthukumar Muthuchamy
Anbazhagi Muthukumar
Iqra Muzammil
Department of Clinical Medicine and Surgery, University of Agriculture,
Faisalabad, Punjab, Pakistan
Luis Ortiz-Frade
Ashok Pandey
CSIR-Indian Institute of Toxicological Research, Lucknow, Uttar Praesh, India
Shubhangi Parmar
Hiren K. Patel
School of Sciences, P P Savani University, Surat, Gujarat, India
Bhisma K. Patel
Assam, India
S.M. Paul Khurana
India
Contributors xxiii
Jesús Pérez-Garcı́a
Sneha Ramesh
Sathish Raam Ravichandran
Department of Chemical Engineering, Kongu Engineering College, Erode, Tamil
Nadu, India
Aryama Raychaudhuri
School of Infrastructure, Indian Institute of Technology Bhubaneswar,
Bhubaneswar, Odisha, India
Yolanda Reyes-Vidal
Querétaro Technology Park, Pedro Escobedo, Querétaro, México; CONACYT-
Dipanjan Roy
Department of Agricultural Biotechnology, Ramkrishna Mission Vivekananda
Educational and Research Institute (RKMVERI), Kolkata, West Bengal, India
Ashish Kumar Sahoo
Assam, India
Mothil Sengottian
Department of Chemical Engineering, Kongu Engineering College, Erode, Tamil
Nadu, India
Aveepsa Sengupta
Tripura, India
Bipin Kumar Sharma
Tripura, India
Muhammad Shoaib
Institute of Microbiology, University of Agriculture, Faisalabad, Punjab, Pakistan;
Key Laboratory of New Animal Drug Project, Gansu Province, Key Laboratory of
Veterinary Pharmaceutical Development, Ministry of Agriculture, Lanzhou
Institute of Husbandry and Pharmaceutical Sciences of CAAS, Lanzhou, China
xxiv Contributors
Anupama Shrivastav
Pragati Singh
Tripura, India
Rajalakshmi Sridharan
Department of Biotechnology Stella Maris College (Autonomous), Affiliated to
University of Madras, Chennai, Tamil Nadu, India
Diana Mayra Sánchez López
Sabeela Beevi Ummalyma
Institute of Bioresources and Sustainable Development (IBSD), An Autonomous
Institute Under Department of Biotechnology, Government of India, Takyelpat,
Imphal, Manipur, India
Divyesh K. Vasava
College of Agriculture, Junagadh Agricultural University, Junagadh, Gujarat,
India
Chitra Devi Venkatachalam
Department of Food Technology, Kongu Engineering College, Erode, Tamil Nadu,
India
Sivakumar Venkatachalam
Department of Chemical Engineering, AC Tech Campus, Anna University,
Chennai, Tamil Nadu, India
CHAPTER
A comparative study
between physicochemical
and biological methods for
effective removal of textile
1
dye from wastewater
Subhasish Dutta, Joyani Bhattacharjee
Department of Biotechnology, Haldia Institute of Technology, Haldia, West Bengal, India
1. Introduction
One of the major sources of pollution in nature is industrial wastewater. Due to high
global development, various chemical agents like dyes, pigments, and other aro-
matic compounds are used in industries such as textile, printing, pharmaceuticals,
and plastics to generate products with better results (Khan and et al., 2020). Various
studies have confirmed that an average sized textile industry consumes around 1.6
million liters of water per day for the production of about 8000 kg of fabric. A
research from World Bank has said around 17%e20% of textile industry water
pollution comes from dyeing and finishing treatments that are applied to the fabric.
The processes included in the main steps of textile industry are resizing, dyeing,
printing and some finishing steps. The finishing steps are softening, cross-linking
and waterproofing and they require a huge amount of water supply (Nemr, 2012;
Bhatia et al., 2017). Large amount of effluents are generated from dyeing and the
finishing processes. Dyeing can be defined as the process of applying colors to
the fabrics which are resistant to the effect of light, water, and soap. Tannin and
lignin are considered examples of coloring agents. For various other processes to
be carried out in the textile industry, a particular mixture is made out of chemicals,
dye stuffs, and water. Once the process is completely done this mixture is released
into various water bodies (Anjaneyulu et al., 2005). The presence of suspended solid
particles, high chemical oxygen demand (COD), synthetic dyes, and heavy metals
such as lead, mercury, and cadmium have been considered to increase the toxicity
of water. These textile effluents alter the color and composition of the water bodies
making it very hazardous for the marine ecosystem (Nguyen and Ruey-Shin, 2013).
Dyes have high thermal and photo stability which helps them to persist for an
extended period of time in the water environment if left untreated. The dark color
imparted by these toxic chemicals reduces the sunlight penetration thus hampering
photosynthesis. They also inhibit the growth and activity of microorganisms.
Development in Wastewater Treatment Research and Processes. https://doi.org/10.1016/B978-0-323-85657-7.00003-1 1

Copyright © 2022 Elsevier Inc. All rights reserved.
2 CHAPTER 1 A comparative study between physicochemical and biological
The effluents generated from these textile industries are not only considered to be
toxic for the aquatic ecosystem but they are also enriched by the presence of various
carcinogenic and mutagenic substances which are harmful to human beings too. For
instance, the very famous azo dye, which is one of the main components of textile
industry, is very much responsible for bladder cancer in humans (Ramachandran
et al., 2013). They also cause severe damage to kidney, brain, reproductive system.
Therefore, in this chapter an effort has been made in discussing the preexisting phys-
iochemical methods to remove toxicity from textile effluents and their inefficiencies
and cost effectiveness, with special focus on biological methods which have been
found beneficial.
2. Types of dyes and their toxicity

One of the most important sources of water pollution globally is the toxic effluents
generated from textile industry (Porter, 1973). The main contaminants are gener-
ally produced from dyes and finishing processes (El Harfi and El Harif, 2017).
Dyes can be defined as complex, unsaturated organic compounds which are soluble
in either oil or water. When dyes are applied to substances, it imparts colors
through a process which changes the crystalline structure of colored substance
(Porter, 1973; Benkhaya et al., 2020). Solubility of different dyes in water also dif-
fers from one another. Dyes are widely used in various industries such as textile,
pharmaceuticals, plastics, cosmetics, and so forth. During the middle of 19th cen-
tury natural dyes were synthesized for the first time. They were synthesized mostly
from natural substances like animals, plants, insects and minerals. These dyes are
generally nonsubstantive and are usually applied on textiles with the help of mor-
dents which have affinity for both the fiber and the coloring substance. In compar-
ison to synthetic dyes, these natural dyes are much less toxic and are also easily
treated by biodegradation. In 1871, the first synthetic dye was produced by Woulfe
who treated indigo, a natural dye with nitric acid to produce picric acid (El Harfi
and El Harif, 2017). Nearly 10,000 different kinds of textile dyes and pigments are
used. 7 105 tons of synthetic dyes are produced globally, annually (Singh and
Arora, 2011; Ramachandran et al., 2013). Dyes can be classified into two cate-
gories, based on presence of chromophoric groups in their chemical structures
and usage or application methods (Nemr, 2012).
A chromophore is an atom or a group of atom who is responsible for production
of color because of its ability to absorb light in a near UV region. Compounds
bearing the chromophores are called chromogen. Examples of some chromophoric
groups are N¼O, -NO2, -N¼N-, -C¼O, (CH-CH)n, C¼S, and -C¼N (Benkhaya
et al., 2020).
Auxochromes can be defined as a group which does not itself act as a chromo-
phore, but whose presence alters the intensity as well as wavelength of absorption.
These groups can be acidic or basic in nature. Examples of some acidic groups are
-OH, -COOH, -SO3H. Examples of some basic groups are -NH2, -NHR, and -NR2
(Benkhaya et al., 2020; Singh and Arora, 2011).
2. Types of dyes and their toxicity 3
Based on the presence of chromophoric groups, dyes can be classified into more
than 20e30 groups. Out of which most important ones are nitro dyes, nitroso dyes,
azo dyes, trimethyl ethane dyes, phthalein dyes, indigo dyes, anthraquinone dyes,
and sulfur dye (Benkhaya et al., 2020; Ramachandran et al., 2013).
2.1 Azo dyes

Of all kinds of synthetic dyes, azo dye derivatives are the most widely used ones
around 70% in the textile industries (Nemr, 2012). It has been found out that nearly
1million azo dyes are produced annually. They have -N¼N-chromophoric group in
their structure. Azo dye can again be classified into disazo, trisazo, monazo, polyazo,
and tetrakisazo based on the number of azo dye linkage present (Benkhaya et al.,
2020). The immense popularity of azo dyes is due to some factors. They are the
variations and adaptations that are needed for the multipurpose use of these dyes
and the high molar extinction of azo dye compounds (El Harfi and El Harif,
2017). Azo dyes are formed in situ when two colorless or slightly colored com-
pounds called napthols react (Benkhaya et al., 2020). These azo dyes when conju-
gated with heterocyclic aromatic groups, complex structures are formed. These
structures help in the expression of various colors in the dye. One of the major
drawbacks of using azo dye in the textile industry is, azo dye on reaction with
any blue-violet range of colors gives a dull shade (Benkhaya et al., 2020). A total
of 896 dyes whose chemical structures are known and they are available in the textile
database. According to the European Annex XVII of reach, there are 22 regulated
aromatic amines and only 426 out of 898 dyes can generate a variety or two of
them (Benkhaya et al., 2020). Azo amino dyes can be considered as a suitable
example for organic compounds consisting of zwitterionic resonance system (Singh
and Ram, 2017). Nowadays synthetic dyes are preferably more used than natural
ones. Azo dyes, despite having such a huge impact in the textile industry, have a
lot of major harmful effects too (Saini, 2017). It was noticed that the nitro group
present in the azo dyes, after breaking down generates obnoxious products such
as 1, 4-phenylenediamine, and o-tolidine, which were proved to be mutagenic in
nature. 3-methoxy-4-aminoazobenzene, an aromatic amine was found to be hepato-
carcinogen in rats and a source of potent mutagen in bacteria (Saini, 2017; Singh and
Ram, 2017). There are few specific cases where the azo dyes after being biodegraded
by microorganisms are producing certain derivatives that are found to be highly
toxic. For example, there is a commercial textile dye, namely Acid Violet 7, which
is toxic enough to cause lipid peroxidation, chromosomal aberrations and inhibition
of enzyme acetylcholinesterase. This dye when biodegraded using Pseudomonas
putida, breaks down into respective metabolites such as 4-aminoacetanilide and
5-acetamido-2-amino-1-hydroxy-3, and 6-naphtalene disulfonic acid, which is far
more toxic than Acid Violet 7 (Nemr, 2012).
Based on application method, textile dyes can be classified into the following.
4 CHAPTER 1 A comparative study between physicochemical and biological
2.2 Acid dye

Due to interactions between the protons of the fiber and the negative charge of the
dyes due to the presence of sulfonic or carboxylic acid groups, acid dyes are consid-
ered to be highly water soluble anionic dyes. These dyes, compared to direct dyes
and vat dyes, and have poor lightfastness on textile dyes. According to chemical
composition, acid dyes can be classified into azo, anthraquinone, triarylmethane,
nitro, and nitroso compounds (Porter, 1973).
2.3 Basic dye

These are water soluble cationic dyes which give high intensity and bright colors that
are visible even at low concentration. These dyes bind with fibers like wool, poly-
ester which have exclusive anionic sites to bind with the cationic parts of these basic
dyes. Major chemical categories are diazahemicyanine, triarylmethane, cyanine,
hemicyanine, thiazine, oxazine, and acridine (Porter, 1973).
2.4 Direct dye

These are anionic dyes that are water soluble in nature. They contain sulfonic acid
group, which have affinity toward cellulose fibers mainly azo compounds that come
under this group. Main advantage of direct dye over fiber-reactive dyes is that direct
dyes are more resistive in fading out under light (Porter, 1973).
2.5 Vat dye

These are the type of dyes which require oxygen to develop their color. These dyes are
usually insoluble in water but are soluble in alkali reduction, i.e., sodium dithionite in
the presence of sodium hydroxide common compounds are anthraquinone or indi-
goids (Nemr, 2012). These synthetic dyes are highly toxic in nature. So when these
dye effluents from the industries are discharged into the water bodies, it not only
increases pollution but also is very much harmful to all the living beings. Thus, we
discuss few physico-chemical methods and the adversities associated with those pro-
cesses and the need to choose certain biological methods to eradicate the problem of
textile dye toxicity (Singh and Arora, 2011; Ramachandran et al., 2013).
The untreated effluents from the textile industries when dumped in water bodies
cause serious side effects on animals and plants (Natarajan et al., 2018). Thus
various conventional approaches have been taken into consideration to treat the
effluents (Anjaneyulu et al., 2005) (Table 1.1).
3. Physical methods
Physical methods can be defined as a straight forward method to remove toxic efflu-
ents from wastewater by the application of forces such as gravitation, electrical
3. Physical methods 5
Table 1.1 Classification of dyes.

Class of dye Chromophoric group Example
Azo dye Methyl orange
Nitro dye Acid yellow 24
Indigo dye Acid blue71
Anthraquinone dye Reactive blue 4
Pthalein dye Phenolphthalein
Triphenyl Methane dye Malachite green
Nitroso dye Fast green O
Sulfur dye Indophenol
Xanthene dye Rhodamine B
Modified from El Harfi, S., El Harfi, A., 2017. Classifications, properties and applications of textile dyes: a
review. Appl. J. Environ. Eng. Sci. 3 (3), 00000e00003 and Singh, P.K., Ram, L.S., 2017. Bio-removal
of azo dyes: a review. Int. J. Appl. Sci. Biotechnol. 5 (2), 108e126.
attraction, and van der Waal’s force. Of all the three methodologies (physical, chem-
ical, and biological), physical method is the most used one as it is much simpler, effi-
cient, and the least amount of chemicals and biological organisms are used (Vanitha
et al., 2018).
3.1 Adsorption
Of all the available physical methods, adsorption has been proven to be the most effi-
cient and widely used technology to treat waste water effluents (Anjaneyulu et al.,
2005). Adsorption can be defined as a physicochemical mass transfer process where
Another random document with
no related content on Scribd:
hyviä tai pahoja aikoja. Kotimaassaan lappalainen ei kerjää,
olkoonpa vaikka kuinkakin köyhä. Terveenä ollessaan, arvelee hän,
ei puutu elatusta, sairasta ja voimatonta auttavat sekä omaiset että
vieraat. Mutta kyllä Inarin ja Tuloman lappalainen syökin suden
jättämiä poronjäännöksiä, ja merenrannalla hän ei hylkää
puolimädänneitä, meren maalle ajamia haaskoja.
Inarissa sain kuulla surkeita uutisia. Ei oltu koskaan minun

palvelusaikanani Lapissa niin huonoilla enteillä talvea odotettu.
Nälkä oli jo suvella yleinen. Kuinka käyneekään nyt tämän köyhän
kansan. Kalastus oli ollut kurja. Susi oli syönyt useimmat lampaat, ja
pelättiin samaa teurastusta porolaumoissakin, jotka vielä olivat
metsässä. Uutisasukkaalla ei ollut mitään toivoa pellosta, sillä halla
oli turmellut kaikki. Hänellä on kuitenkin karjasta apua, mutta
kalastajalappalaisille ei tullut muu neuvoksi kuin tarttua pettuun.
Matkalle Utsjoelle ryhdyttiin tiistaina elokuun 11 p:nä noin

parinkymmenen miehen suuruisena joukkona. Saavuimme ensin Aili
Vuolleen suviasuntoon. Hän oli rientänyt ennen muita, oli jo kokenut
verkkojaan meidän tullessamme ja saanut joukon kauniita kaloja.
Kuljin kirkkoväen seurassa Vastus- ja Muddusjärvien poikki.
Monessa paikassa ovat nämä penikulman pituiset järvet siksi
matalia, että ruoho kasvaa vedenpinnan yli. Tämä seikka sai erään
Juho Abrahaminpoika Aikion tuumimaan näiden järvien
kuivattamista, saadakseen niistä uutisviljelysmaita. Ja niin hän
rupesi puhkaisemaan soraharjua. Hän oli jo saanut puoleksi valmiiksi
kanavansa, joka yhdessä paikassa oli 5 — 6 kyynärää syvä, mutta
silloin sora vyöryi ja hänet löydettiin kuolleena soraläjän alta itse
kanavassa. Häneltä jäi kaksi reipasta poikaa, jotka kuitenkaan eivät
ole jatkaneet isänsä työtä, vaikka se kyllä oli järkevästi mietitty,
joskin varomattomasti suoritettu.
Päätin käydä Suomen Lapin pohjoisimman uutisasukkaan luona
Muondusjärven rannalla, kaksi penikulmaa Inarin kirkolta pohjoiseen.
Tosin hänen asuntonsa oli matkastamme syrjässä, mutta Lapissa
sellaisista mutkista ei välitetä. Leipää ei ollut talossa, mutta minulla
oli sitä muassani. Mitä talossa oli, tuotiin runsaasti pöydälle. Aterian
jälkeen kuunneltiin tarkkaavaisuudella puhettani, ja sehän onkin
silmin nähtävän hyväntahtoisuuden ohessa paras palkinto, mikä
papin osaksi Lapissa voi tulla.
Kalastettiin ja saatiin myös muutamia vesilintuja evääksi

matkallemme Jorgastakiin, johon täältä lähdimme, toivoen
joutuvamme sinne kahdessa päivässä. Ennen auringonlaskua
saavuimme Tervettivassa olevaan kotaan. Ylen kurja, likainen ja
haiseva se oli, sillä siinä olivat lampaat viettäneet suvensa. Siellä
kuitenkin nukuin ja heräsin oikein herran ilmaan. Satoi lunta taivaan
täydeltä, mutta pian se taas rupesi sulamaan. Täytyi odottaa kunnes
metsä kuivuisi, jonka tähden vasta puoliyön aikaan lähdimme
liikkeelle, ja saavuimme ensin Riutumuotkan Aikion luo, saman
miehen, jonka kodassa pari päivää sitten olimme käyneet. Täältä
alkoi mitä autioin tunturiseutu. Metsää siellä ei enää kasvanut ja
pensaat olivat liian pienet nuotiota varten. Laskeuduimme yöksi
kuivalle ylängölle. Matkalaukku oli päänalustana, tunturi vuoteena,
sammal ja viittani vuodevaatteina. Eräs lappalainen ehdotti että
lämpimän vuoksi makaisimme selätysten. Siihen suostuinkin ja
olihan siten vähän lämpöisempi, mutta kalliisti sain tämän hyvän
maksaa, sillä runsaasti vähensin hänen syöpäläistensä lukua.
Toresoivea pidetään lähinnä Peldoivea tämän seudun

korkeimpana tunturihuippuna. Sen juurellakaan ei kasva muuta kuin
koivuja. Täältä näkyivät siintävässä kaukaisuudessa Venäjän
tunturit, joita en edes kaukoputken avulla saattanut erottaa pilvistä.
Norjan tunturit olivat meitä lähempänä ja yhtä alastomia kuin
Toresoivekin. Tulin ajatelleeksi mikä mitätön hitunen minä olen näihin
suunnattomiin suuruuksiin verrattuna, miten olen maasta tullut ja
maaksi jälleen muutun. Mutta mitä ovat sittenkin nämä elottomat
vuoret elävän, kaikkivaltiaan Jumalan rinnalla, joka on luonut koko
maailman, joka runsaasti ylläpitää miljoonittain eläviä olentoja maan
pinnalla ja hallitsee lukemattomia maailmoita.
Saavuttuamme pieneen metsään, jossa oli tuuheata jäkälää,

näimme suuren porolauman, joka kiiti ylös tunturille. Kun en
käsittänyt syytä niiden pikaiseen pakoon, arvelivat lappalaiset, että
ne pelkäsivät meitä, ja että ne pelästyneinä aina etsivät
alastomimpia ylänköjä. Vielä pakinoidessamme ilmestyi susi
läheisestä pensaasta. Tuo peto siis olikin pelon aiheuttanut. Sittenkin
saattaa yksinäisessä täysikasvuisessa peurasonnissa kiima-aikana
olla sekä voimaa että rohkeutta saada susi pakenemaan. Nyt nuo
kauniit, ylväästi juoksevat eläimet, tuuheat, monihaaraiset sarvet
taaksepäin painettuina riensivät hyvältä laitumella, ikäänkuin
tahtoisivat näyttää jäntereittensä joustavuutta. Sillä ne eivät
kuitenkaan voi peittää oikeata syytä, joka on pelko siitä, etteivät voisi
puolustautua yhtäkään sutta vastaan.
Melkein samanlainen on luonteeltaan lappalainen. Suomalainen

raivostuneena, norjalainen uhkaavalla kerskailullaan, venäläinen
todellisella tai teeskennellyllä vimmallaan, saa koko lappalaisväestön
pakenemaan. Ja sittenkin tapaa lappalaisessa rohkeutta ei
ainoastaan päälle karkaavaa peuraa vastustaessa, vaikka se ei
suinkaan ole ylönkatsottava vihollinen, vaan vieläpä taistellessa
raivoavaa karhuakin vastaan. Yksinäinen lappalainen voi kohdata
sen ja voittaa. Sitä vastoin on tuo metsäin kuningas repinyt monen
suomalaisen, venäläisen ja norjalaisen, jääden itse henkiin.
Vasta kolmannen päivän iltapuolella lähdettyämme Tervettivan
kodasta lähestyimme sitä harvaa ja kitukasvuista metsää, joka
ikäänkuin ennustaa Teno- tai Inarinjoen laaksoa. Reippaasti kuljettiin
eteenpäin, sillä ilmakin oli edullinen, ja vihdoin oli tuo 10 penikulman
pituinen tunturimaa, kaikesta paitsi vuorista ja kivistä köyhä,
takanamme. Iloisena silmäilee viheliäistä metsävyöhykettä, joka
jokea ympäröitsee. Tästä alkoi venematka. Sillä aikaa kun vähän
ravistunutta venettä tiivistettiin, nautin minä pohjolan satakielen
laulusta, joka miellyttävänä kaikui metsässä. Se lauloi
jäähyväisvirtensä, ja tuntui ikävöivän etelän ruusupensaita ja
alituisesti viheriöiviä lehtoja, joissa kinoksia ei milloinkaan ole, ja
joissa vettä ei peitä jää, eikä maata kovenna pakkanen. Mutta nämät
mietteeni katkasi oppaani sanat: "Kaikki on lähtöä varten valmiina",
ja heti liukui vene joen tyynellä pinnalla. Jonkun matkan päässä
näkyi neljä kalastajakotaa. Mikä ilo olikaan nähdä ihmisiä valkoisissa
mekoissa — lappalaisten juhlapuvussa — juoksentelevan kotain
ympärillä. Kaikki, yksin koiratkin, olivat täydessä touhussa ja miehet
rannalla viskelivät äsken saatuja lohia veneistä. Lausuin iloni heidän
hyvästä saaliistaan, ja vastattiin: "arvelimme sinun tähän aikaan
saapuvan tänne ja rupesimme sentähden kalanpyyntiin, jotta meillä
olisi sinulle tarjota tuoretta kalaa".
Olin siis joutunut kaipaamalleni Jormastakin kalastuspaikalle,

jossa ikimuistoisista ajoista on asunut neljä perhettä, eikä lisää ole
tullut. Minua varten oli yksi kota tyhjennetty. Kunniasijalla oli
käyttämätön porontalja ja sen päällä kirstu tuolina. Padasta, jossa
lohi oli keitetty, annettiin lientä ilman muuta maustetta kuin vähän
ruohosipulia, ja silloin huomasin todeksi sananlaskun: "nälkä on
ruuassa paras mauste". Omat evääni olivat supistuneet varsin
vähään. Harvoin olen niin makeasti nukkunut kuin nyt tässä
kodassa, jossa paitsi minua ainoastaan isäntä makasi, ollakseen
valmiina tarvittaessa minua palvelemaan.
Jormastakin pienestä kylästä on lähimpään naapuriin 9

penikulmaa. Kylä sijaitsee kalarikkaan joen rannalla, solakkain
mäntyjen suojassa. Ystävällisesti minut täällä otettiin vastaan, kuten
aina ennenkin. Luonto oli suurenmoinen, mutta karu. Kalastus oli
pääelinkeinona. Aamulla miehet ja naiset vielä olivat valkoisissa
mekoissaan. Lapsetkin olivat siistityt ja heidän tukkansa kammatut.
Kaikki oli järjestetty ikäänkuin jumalanpalvelusta varten sunnuntaina.
Verrattuna siihen, mitä äsken olin nähnyt merenrannikolla, jossa
tavat eivät ole omia vaan eri kansoilta saatuja, minä suuresti
kunnioitin tämän väestön yksinkertaisia menoja. Ne olivat
luonnolliset ja suorat.
Aamulla, kun jotkut pienemmät papilliset toimet olivat suoritetut, oli

vene valmiina viemään minut tuohon lähimpään naapuriin
Tenojoella, 9 penikulman päässä. Nopeasti liukui vene Palton
soutaessa ja Aikion perää pitäessä. Ei näkynyt merkkiäkään
metsäpalosta, eivätkä kyyditsiäni koskaan sanoneet semmoisista
kuulleensakaan, joka on todistuksena siitä, etteivät suomalaiset vielä
ole ehtineet tänne. Lappalaiset ovat kovin varovaisia tulen
käyttämisessä, eivät vanhemmatkaan ihmiset Utsjoella muista muuta
kuin yhden metsäpalon siellä olleen. Se oli raivonnut kirkon
pohjoispuolella vuonna 1780 ja mainitaan sen olleen kauhean, sillä
ankara tuli syttyi kovan kuivuuden aikana. Tuhassa oli tavattu
lukemattomia riekon pesiä ja niissä naarasten luurankoja. Niin helliä
ne olivat olleet poikasilleen, että tulesta huolimatta olivat pysyneet
paikoillaan niitä suojellakseen. Palaneella alalla jäkälä ei ollut vielä
1830 päässyt entiseen tuuheuteensa, ja puutkin vielä olivat kurjia.
Aikio ja Palto olivat paremmissa varoissa kuin tavallisesti
inarilaiset. Aikio kertoi edellisenä talvena kaataneensa karhun, joka
syksyllä oli saarrettu. Kun lappalainen metsästysretkillään tapaa
karhunjälkiä, seuraa hän niitä. Karhu on tavallisesti jo lokakuussa
valmistanut itselleen talviasunnon. Sen ympäri metsästäjä tekee
kierroksen. Vaikka kyllä Inarissa ja Karasjoella on melkoisia
honkametsiä, ei karhuja kuitenkaan siellä usein tapaa. Aikionkin
tapaama karhu oli yksin. Ne ovat jo Sodankylän pohjoisessa osassa
ja etenkin Utsjoella harvinaisia. Muurahaispesiä, jotka keväällä ovat
karhun ensimmäisenä hätävarana, on kyllä sielläkin, mutta karhulta
puuttuu siellä varmaankin muita viihtymisen ehtoja.
Aurinko oli jo laskemaisillaan, emmekä olleet koko päivänä

huomanneet mitään, josta voisi päättää täällä olevan ihmisiä. Mutta
nyt saavuimme padon luo, joka oli rakennettu poikki koko joen, joka
tällä kohdalla vielä on kapea. Se oli laiton ja vahingoksi
kyyditsijöilleni. Verkoissa oli puumerkkejä, ja niistä havaittiin, että
rikolliset olivat kaksi veljestä, toinen Utsjoelta, toinen asuva Norjan
puolella. Asia oli sittemmin sovittu siten, että veljekset hajottivat
patonsa ja korvasivat vääryyttä kärsineille, antamalla heille kaksi
teurastusporoa ja yhtä ja toista muuta vähäpätöisempää.
Olimme nyt Utsjoen pitäjän rajalla, noin 8 penikulmaa

Jorgastakista. Hämärsi jo kun mieheni ilmoittivat, että ensimäinen
heinäsuova oli näkyvissä. Siellä heidän mielestään oli hyvä yöpyä, ja
hyvä siellä olikin. Aamulla nousin reippaana ja levähtäneenä ja aivan
kuivana, vaikka oli koko yön satanut.
Karasjoen kirkonkylässä, kahden penikulman päässä täältä, asuu

15 huonekuntaa, enimmäkseen suomalaisten jälkeläisiä, harjottaen
karjanhoitoa runsaammin kuin missään muualla Lapin tunturien
pohjoispuolella. Ne ovat muinoin, ensi asutuksensa aikana 18
vuosisadalla, viljelleet ohraakin. Jorgatakissa sitä vastoin ei ole
koskaan ollut lehmiä, vielä vähemmin maanviljelystä. Kun miehilleni
puhuin karjanhoidon hyödystä, lupasivat he, kun toiste saavun,
kestittää minua maidolla ja voilla. Sitä lupausta heidän ei kuitenkaan
ole tarvinnut täyttää, sillä en ole sen jälkeen käynyt enkä luule
vastakaan käyväni siellä. Olen kuitenkin kuullut mainittavan, että
sinne on ostettu pari lehmää. Jorgastakista on 11 penikulmaa Inarin
kirkolle ja 10 penikulmaa Korasjoen kirkolle, jossa he joskus käyvät
talvisin, sillä suvisin siellä ei ole pappia. Käyntiä Inarin kokouksissa
he sitävastoin harvoin laiminlyövät yhtä vähän suvella kuin
talvellakaan.
Aamulla lähdimme uudestaan matkalle. Kuljimme pitkin mahtavaa

Tenojokea. Joku autio asumus näkyi rannalla. Kalastajat olivat niistä
jo poistuneet.
Tenojoen rannalla Karasjoen suusta alaspäin ei näkynyt yhtäkään

talvikotaa, jonka ympärillä ei olisi ollut viheriöivä ala, sillä täällä on
kaikilla joku lehmä, ja maa lannoitetaan, niin että ruoho kasvaa
rehevästi. Tulot karjasta ovat melkoiset, ja tuotteet myydään
kalliiseen hintaan Norjassa. Jos inarilaiset, jotka nyt ovat, Venäjän
lappalaisia lukuunottamatta, köyhempiä kuin mikään minun
tuntemani kansa, olisivat joutuneet karjanhoidossa samalle asteelle,
eivät he suinkaan nälkää kärsisi.
Outakoskella, jossa osa kalastajia vielä oli koossa, ei oltu vielä

pidetty aamurukousta, kun sunnuntaiaamuna saavuin paikalle,
kuljettuani kaksi penikulmaa. Outakoski on ensimäinen kylä Utsjoen
seurakunnassa, tultaessa pitkin Inari- ja Tenojokea Inarista. Tänne
on 20 penikulmaa Inarin kirkolta, ja minulla oli vielä seitsemän
penikulmaa Utsjoen kirkolle. Ilo täällä tapaamisesta oli
molemminpuolinen. Tuo hyvä rahvas tahtoi kuulla Jumalansanaa.
Täällä oli sitäpaitsi muutamia iäkkäitä ja raajarikkoja, jotka eivät
kyenneet käymään kirkossa ja sentähden pyysivät saada täällä
käydä Herran ehtoollisella.
Jumalanpalveluksen jälkeen lähdin taas matkalle. Poikkesin

parissa paikassa rannalla asuvien lappalaisten luona, enkä
senvuoksi päässyt muuta kuin pari penikulmaa, kun kulku oli
hämärän tähden keskeytettävä. Äsken satanut lumi pysyi vielä
Raste- ja Gäinokaissen huipuilla, jotka kohosivat valkoisina
kupooleina viheriästä alustasta. Vesilintujen äänet kuuluivat
valittavilta ja rastas oneasti raksutteli. Lappalaiset makasivat ja
kuorsasivat, mutta minä olin riittävästi nukkunut Jorgastakissa,
levännyt pari päivää veneessä, enkä enään tuntenut mitään
tunturimatkojen vaivoista. Senpä vuoksi enimmäkseen valvoin
surumielisenä silmäillen syksyn enteitä, taivaanlaella kimmeltäviä
tähtiä, joita monen kuukauden aikana en ollut nähnyt.
Aamulla varhain olimme taas kulussa. Klo 3 aikaan jälkeen

puolisen laskimme maalle Utsjoen suun läheisyydessä. Tästä oli
vajaa penikulma kotiini. Pidin parempana kävellä maata myöten, ja
vapautin kyytimieheni enemmästä vaivasta. Ne vähät tavarat, jotka
minulla oli muassani, nostettiin Högmanin nyt asumattomaan kotaan,
josta kirkkoväki toi ne kirkolle. Kello 4 rupesin taivaltamaan reppu
selässä ja kello 6 olin kotona.
Astuessani tätä viimeistä taivalta ajattelin yhtä ja toista matkalla

näkemiäni ja kokemiani. Muistelin niitä lakkaamattomia verisiä
taisteluita, joita muinoin kävivät keskenään suomalaiset heimot,
sitten kun lappalaiset olivat karkoitetut; miten ne silloin vuorotellen
hävittäen syöksyivät toinen toisensa alueelle, ja miten silloin
julmuudessa kilpailtiin. Ajattelin myös sitä harmaata muinaisuutta,
jolloin lappalaiset vielä asuivat, ei yksistään Pohjanmaalla, Vienan
meren rannoilla ja sillä avaralla niemimaalla, joka sijaitsee tämän
meren ja Jäämeren välissä, vaan vieläpä kaukana lännessä Atlantin
rannoille asti; muistelin miten heidän maansa on ollut riidan aiheena
niiden korkeiden valtojen kesken, jotka pitkinä aikoina verisissä
taisteluissa ovat kilpailleet herruudesta Pohjolassa; miten
lappalaisten oikeuksia ja etuja silloin jalkoihin tallattiin, ja miten ne,
saadaksensa rauhaa, maksoivat veroja kahdelle, jopa kolmellekin
valtakunnalle. Ajattelin mitenkä Lapin kansan pienet rippeet, jotka
vielä ovat olemassa, ovat hajoitetut eri valtakuntiin ja mitenkä heidän
kielensä heitä ympäröivien kansojen vaikutuksesta on hajonnut eri
murteiksi, niin etteivät enään toisiansa ymmärräkään.
Niin, surkea on ollut lappalaisten kohtalo. Mikä osa tällä kansalla,

joskus ehkä kylläkin lukuisana, on ollut ihmiskunnan kehityksessä,
se on meiltä salattu. Mutta varma on, että nyt on sen aika mennyt, ja
että se ei enää koskaan saavuta suurempaa merkitystä, sillä jo
aikoja sitten on se kansana alkanut hävitä. Se ajankohta ei ole
kovinkaan kaukana, jolloin tämän kansan olemassaolo elää
pelkkänä muistona, varsinkin jos sitä arvostellaan historian
aikakausien mitalla.
Siten oli nyt pitkä kiertomatkani päättynyt. Sattumuksesta oli se

saanut toisen luonteen ja kestänyt kauvemmin, kuin tarkoitukseni
alkuaan oli ollut.
XVI.
Eron hankkeita ja lopullinen ero Lapista.
Matkustaessa Lappiin, tuntuu vieraasta ikäänkuin tämä maa

pakenisi matkustajan tieltä. Palatessani Inarista (1829), vietettyäni
siellä joulun pyhät, kuten tavallista, johtui taas mieleeni tämä usein
miettimäni ajatus. Ylväs kemiläinen pitää jo rovaniemeläistä, jopa
omia seurakuntalaisiaankin Tervolassa, puolilappalaisina ja villi-
ihmisinä. Rovaniemeläinen vuorostaan pitää semmoisina, ei
yksistään kemijärveläisiä ja sodankyläläisiä, vaan myöskin
Ounasjoen ja Kemihaaran kyläin asukkaita omassa pitäjässään. Ja
Alaperän asukkaille, vaikka nämä asuvat ainoastaan muutaman
virstan päässä Kemijärven pitäjän pohjoisrajasta, ja vaikka
asumukset siellä ovat samanlaatuisia ja ilmanala sama kuin heidän
naapureillansa Lapinrajan eteläpuolella, eivät nuo naapurit
kumminkaan luule paremmin voivansa kostaa siitä että nämä
nauttivat Lapinoikeuksia, kuin sanomalla heitä lappalaisiksi, ainakin
milloin ei ole heistä kukaan saapuvilla. Molemmat polveutuvat
kuitenkin Kemijärveltä siirtyneistä oululaisista, ja kummallakin on
samat elämäntavat, paitsi sitä, että ne, jotka asuvat Lapin rajojen
sisäpuolella, ovat saamattomampia ja laiskempia kuin toiset, siitä
syystä että ne ovat kruununverosta vapaat. Näitä seikkoja
tuntematon luulee kuitenkin, että Pohjanlahdesta on vain jokunen
penikulma Lappiin, ja kun hän vihdoin saapuu varsinaiseen Lappiin,
jossa tunturit alkavat, hän hämmästyksekseen huomaa, ettei hän
sielläkään tapaa ihmisiä, jotka omaavat lappalaisnimityksen, sillä
lappalaiset kutsuvat itseänsä "Saameiksi" eli Saamenkansaksi ja
maatansa "Saamemaaksi".
Jotain samanlaatuista huomaa etelään matkustaessa. Kun saavut

Utsjoelta eli Finmarkun tunturiseuduilta Inarin erämaihin, onnitellaan
sinua siitä, että olet päässyt tunturien alastomilta kallioilta ja
erämaista. Inarilainen, vaikka onkin niin köyhä, kertoo sittenkin
tunturilappalaisten kurjista asunnoista, kertoo kuinka ne halkojen
puutteessa lämmittävät kotaansa koivunrisuilla, joista ei synny
lämmintä eikä valosi, ja kuinka myrsky ajaa lunta heidän telttoihinsa
ja sammuttaa siellä tulen. Vaikkakin köyhempänä on toki täällä
parempi elää metsän suojaamissa rakennuksissa, vakuuttaa hän.
Kyrön kylässä Ivalon varrella näkee jo kyllä paljon parempaa.

Emäntä pyytää anteeksi, ettei hänellä ole kaikki niinkuin olla pitäisi.
"Kyllä", sanoo hän, "on Jumalan lahjoja, vaikka ei osata niitä käyttää
oikealla tavalla." Mutta isäntä muistuttaa siihen lyhyesti: "Tämä herra
tulee paikkakunnalta, jossa on totuttu huonompaan". Ja hän
vuorostaan puhuu Inarilaisten kylmistä pirteistä ja Utsjoen savuisista
kodista, ja tyytyväisenä hän lausuu, ettei täällä ainakaan tarvitse
vilua nähdä eikä joutua kinoksiin omassa asunnossaan. "Kylläkai
siinä on perää", vastaa emäntä, "mutta kun tulee ihmisiin pitäisi olot
olla ihmisten tavoin". "Mitä lappalaisista", hän vielä lisää: "Se on
onneton kansa".
Sodankylän Sompion kylään on Kyröstä 13 penikulmaa. Siellä
tuskin myönnetään lappalaisen olevan ihmisen ja siellä
ylönkatsotaan Kyrön uutisasukkaita, vaikka ne sekä
uskonnontiedossa että tavoissaan ja esiintymisessään ovat
etevämmät sompiolaisia, jotka yleensä polveutuvat lappalaisista,
kyröläiset pohjalaisista. Sen lisäksi kyröläinen, samoin kuin
inarilainen yleensä, viikkokausin oleskelee kirkolla, muiden ihmisten
parissa, ja saa siellä opetusta papilta. Kirkossa, Lapin ainoassa
sivistyksen seminaarissa, sompiolainen ja kemikyläläinenkin käy pari
kertaa vuodessa, mutta silloinkin vain jumalanpalveluksessa, jolloin
hän kohta palaa kotia, ellei hän pidä parempana viipyä jonkun aikaa
kapakassa.
Vaikka siis ei ole monta paikkakuntaa, jossa kansa myöntää

olevansa lappalaisia, on Lappi kuitenkin avara maakunta; siksikin
avara, etteivät eri osien asukkaat ole juuri missään tekemisissä
toistensa kanssa. Ilmanalankin erilaisuus on tuntuva. Kuusamossa,
joka suurimmaksi osaksi on napapiirin eteläpuolella, tavataan hyviä
honkametsiä. Utsjoella sitä vastoin on vain aniharvassa metsää, ja
sielläkin missä sitä on, on se pientä ja harvaa. Kelvollista
rakennusainetta tavataan vain pitäjän eteläosassa. Kuusamosta ja
Kittilästä on sitä vastoin tuotu kaupan suuria mastopuita. Siellä ja
Sodankylässä on maanviljelys, ja varsinkin karjanhoito, tuottanut
monelle varallisuutta. Siellä viljellään ohraa, jopa ruista, hamppua,
perunaa ja kaaliakin, samalla menestyksellä kuin pohjois-
Pohjanmaalla. Utsjoella ei ole koskaan vielä näitä kasveja viljelty
menestyksellä. Siellä, kuten Inarissakin, on enimmäkseen vain
vuoria, sora-, hiekka- ja nevamaita. Kittilässä sensijaan on kivettömiä
peltoja ja niittyjä, ja pitkin joenrantaa hyviä viljelysmaita.
Utsjoen ja Inarin erottaa Lapinmaan muista pitäjistä laaja erämaa,
jonka halki maanselkä kulkee, mutta ainoastaan Utsjoki on tähän
aikaan yksinomaan lappalaisten hallussa. Ne suomalaiset ja
ruotsalaiset, jotka ovat tunkeutuneet Utsjoelle saakka, ovat
sulautuneet lappalaisiin. Muista pitäjistä, paitsi Utsjokea ja Inaria,
ovat varsinaiset lappalaiset joko kokonaan hävinneet tai
häviämässä, sillä uutisasukas turmelee porolaitumia.
Mutta jos eroa onkin ilmanalassa, niin on erotus pohjoisen ja

eteläisen Lapin taloudellisessa suhteessa vieläkin suurempi. Inarissa
ja Utsjoella lappalainen elää kalalla ja lihalla, jauhoja on sillä vähä, ja
lisänä pettua. Jos kalansaalis on huono, siirtyy kalastajalappalainen
toiselta järveltä toiselle. Porolappalainen on vieläkin liikkuvampi. Hän
kulkee porolaumansa mukana ja viipyy tuskin viikkoakaan samassa
paikassa. Hänelle porolauma tosin on turvallisempi elatuksenlähde
kuin kala kalastajalappalaiselle. Mutta hänkin saattaa äkkiä joutua
varallisuudesta kurjuuteen. Taudit, sudet ja liittyminen villipeuroihin
tekevät lopun hänen karjastaan. Muinoin hänellä oli oikeus turvautua
Jäämeren kultakaivoksiin, nimittäin kalastukseen siellä, mutta nyt ei
enään. Etelä-Lapissa on leivällä suurempi merkitys. Talollinen siellä
kylvää useita tynnyriä ja korjaa tavallisesti 5 — 6 jyvän. Kun hänellä
lisäksi on karjaa, niin hänellä on sen tuotteita omiksi tarpeiksi, jopa
myytäväksikin.
Pohjois-Lapissa ovat kulkumahdollisuudet huonommat kuin

etelässä. Siellä kuljetaan talvella aina poroilla, etelässä hevosellakin.
Suvella tapaa täällä järvien rannoilla asukkaita ja veneitä, nevoissa
on ainakin porraspuita. Toista on Pohjois-Lapissa. Usein täytyy järviä
kiertää, kun ei tapaa ihmisiä eikä ole venettä, jokien yli täytyy
kahlata, tavallisesti koskipaikoissa, koska vesi niissä on matalin.
Mutta tulee olla varuillaan, sillä kivet ovat liukkaita, ja jos kompastuu,
niin kastuu, ja saattaapa virta vielä kulettaa syvemmille vesillekin.
Talvellakin täytyy usein kulkea tunturipurojen yli. Laaksoissa
tavataan jokia, joiden yli täytyy päästä. Milloin jää pettää, milloin taas
on jäällä vettä niin, että se tunkee pulkkaan. Semmoista kyllä sattuu
järvilläkin. Suvella taas täytyy kulkea taipaleita, jotka ovat
yhtämittaisia kivikkoja, joissa jalat käyvät aroiksi. Mutta kaikista
näistä huolimatta on sittenkin tärkeämpi yösijan hankkiminen.
Maanselän eteläpuolella pääsee toki asuinhuoneeseen, joka,
joskaan ei ole mukava, on kuitenkin lämmin. Ensi aikoina Lapissa
ollessani, jolloin en tietänyt mitään kihdistä ja luuvalosta, oli kyllä
hanki minulle mieluisampi yösija kuin Unarinperän, ja osaksi
Sompion uutisasukkaitten haisevat pirtit. Mutta semmoisiakaan ei
aina tapaa Utsjoella ja Inarissa. Siellä varsin usein täytyy yöpyä
taivasalla. Eikä katonkaan suojassa mukavuudet ole suuria teltoissa
ja kosteissa risuja turvekojuissa. Jos joutuukin hirsimajaan, joko
autioon pirttiin tai lappalaisen asuntoon, ei niissäkään usein ole sen
parempaa. Ainakin ovat lappalaisten asunnot huonommat kuin
äsken mainittujen uutisasukasten, kuitenkin kilpaillen keskenään,
kuka epämiellyttävässä hajussa ja syöpäläisissä pääsee voitolle.
Talonpoikain ja uutisasukkaiden luona saa toki, paitsi suojaa, myös
ruokaa ja vuodevaatteita. Utsjoella ja Inarissa on pakko kuljettaa
niitä muassaan.
Yhden päivän sietää kyllä matkoillaan nahkapukua, mutta jos illalla

ei ole tilaisuutta sitä riisua, ei se yöllä enään tunnu varsin
miellyttävältä. Kun ei ole ajettua tietä, niinkuin usein sattuu, ei pääse
montakaan penikulmaa päivässä. Pahan ilman ollessa täytyy
useinkin pysyä yöpymispaikassa. Silloin saa kiittää onneansa jos
ollaan metsässä tai sen läheisyydessä, tai jos löytää metsäkojun,
vaikkapa lumen täyttämän. Milloin ei ole semmoistakaan suojaa, etsii
lappalainen vuorirotkon tai tunturijyrkänteen, eikä hän siitä valita, kun
semmoiseen suojaan lasketaan levolle ja herätään palellen tuulen
yhä vinkuessa ja pyryn raivotessa. Kun nyt koettaa liikkeillä
saavuttaa lämpöä, tuntuu ruumiissa epämiellyttävä syhy. Nuotiolla
yhä lisääntyy syhyminen, varsinkin päässä ja otsassa. Kolmantena
ja neljäntenä päivänä turkki käy yhä rasittavammaksi ja vihdoin
sietämättömäksi. Jos sattuu lauhkea ilma, tuntuu suloiselta
paljastaessaan päänsä ja pyyhkiessään kasvoiltaan hikipisarat ja
lian. Kun ilma on ainakin siksi lämpöinen, että voi riisua turkin edes
joksikin tunniksi päivässä, niin tuntuvat kyllä vaivat ja matkan
rasitukset paljon vähemmin. Mutta suurintakin varovaisuutta
käyttämällä ei ole mahdollista matkalla Inarista Sodankylään välttää
syöpäläisten tunkeutumista vaatteisiin, jos ei ole viettänyt kaikki
yönsä taivasalla tahi metsäpirteissä. Kun vihdoin saa riisua puvun,
on se sanomattoman suloista.
*****
Alakuloisuus alkoi minua Lapissa rasittaa; ei ainoastaan

sielullisista syistä, vaikka olinhan täällä elänyt useita onnellisiakin
vuosia, vaan ruumiillisestakin raihnaudesta. Ne rasitukset, joita olin
kestänyt yllä kerrotuissa oloissa, olivat niin vaikuttaneet terveyteeni,
ettei luonnostaan vahva ruumiini enään voinut vastustaa niiden
seurauksia. Sairastuin kolmannen kerran Lapissa ollessani. Sairaus
oli mielestäni siksi vakavaa laatua, etten uskonut enään, kun
edelliset sairaudet olivat minua heikentäneet, voivani siitä suoriutua.
Senverran kuitenkin toivuin, että saatoin lähteä tavalliselle
talvimatkalleni Inariin, ja sieltä Ouluun lääkärin apua etsimään.
Lähtöni tapahtui sillä edellytyksellä, etten enään parantuisi senkään
verran, että voisin tulla takaisin vielä palvellakseni Lapissa. Kun siis
otaksuin, etten enään saisi nähdä tätä kansaa, jota kymmenen
vuotta olin pappina palvellut, ja jonka kanssa mielelläni olisin
elämäni päivät viettänyt, jos ilmanala olisi ollut lauhkeampi eikä
Lapin pitkä talviyö olisi liiaksi rasittanut mieltäni, lausuin jäähyväiset
kuulijoilleni — kuten luulin viimeisen kerran.
Ero oli minulle tuskallinen, ja sitä se näytti olevan

sanankuulijoillenikin. Lähtöpäiväni oli määrätty keskiviikoksi, ja
vaikkei enään ollut mitään toimituksia tiistainakaan, jäi kuitenkin koko
edellisen sunnuntain jumalanpalvelukseen kokoontunut rahvas
odottamaan lähtöäni.
Kirkon kirjasto ja arkisto siirrettiin pappilasta kirkkoon, jotta se olisi

siellä paremmassa turvassa. Lappalaisetkin pitivät näitä kirjoja ja
asiapapereita kallisarvoisina ja harrastivat suuresti tätä siirtoa,
kirkossa kun ei ikinä ole käynyt varkaita. Utsjoen kirkon arkisto olikin
suuriarvoinen, sillä se sisälsi useita harvinaisia, Lapille tärkeitä
asiakirjoja, jotka kuitenkin Utsjoen pappilan tulipalossa Huhtikuun 10
p:nä 1834 lienevät palaneet.
Jäähyväiset kestivät kauvan ja olivat vähän väsyttäviä. Jokainen

tarttui käteeni eikä sitä hellittänyt ennenkun oli lausunut
siunauksensa. Kun olin asettunut pulkkaan, kokoontui kansa
ympärilleni ja vanha lukkari viritti vanhasta virsikirjasta virren n:o
335. Olin kiitollinen ja liikutettu tästä heidän ystävyydestään. Lukkari
piti puheen, jossa hän toivotti minulle runsasta onnea, lopettaen
sanoilla: "Ellette enään palaa tänne, älkää kuitenkaan lakatko
meidän puolestamme rukoilemasta." Nyt luulinkin ainaiseksi
eronneeni kansasta, jonka keskuudessa olin elänyt miehuudenikäni
parhaan ajan, koskaan huomaamatta mitään vilppiä tai
vastenmielisyyttä minua kohtaan, kansan keskuudessa, jota olin
oppinut rakastamaan enkä koskaan lakkaa rakastamasta, ja jolla
luullakseni oli yhtäläisiä tunteita minua kohtaan.
Ikävintä oli minusta se, etteivät lappalaiset uskaltaneet toivoa
saavansa vastedes heidän kieltään osaavaa pappia. Sillä noin 70
vuotena ennen minun tuloani ei ollut heillä yhtäkään pappia, joka
olisi tätä kieltä harrastanut, jonka tähden siihen aikaan kun
lähetyssaarnaajia toimi Norjassa moni muutti sinne, koska Jumalan
sanaa silloin siellä saarnattiin ja opetettiin lapinkielellä. Ikävintä oli
heidän luulonsa, että korkea esivalta oli kieltänyt heidän kielisien
kirjojen käyttämisen. Se heidän käsityksensä on anteeksi annettava.
Lappalaiset ovat sitä mieltä, että ne virkamiehet, jotka silloin tällöin
käyvät heidän luonansa, ovat läheisessä suhteessa hallitsijaan ja
kuuluvat hänen neuvoskuntaansa, ja kontrahtiprovastia he pitävät
miltei Kristuksen sijaisena maan päällä. Kun siis 1760 vuoden
piispankäräjissä Kemissä ehdotettiin ja päätettiin, että lappalaisten,
ja varsinkin heidän lastensa, tuli oppia suomea ja suomi oleva
heidän opetuskielensä, niin ei saa oudoksua, että he pitivät kieltänsä
vainottuna.
Kun piispa Mennander suostui tuohon ehdotukseen Lapin kielen

syrjäyttämisestä oppikielen asemasta, tapahtui se kaiketikin siitä
syystä, että tämä valistunut ja etevä mies oli asiassa saatettu
harhaan. Tuo epäonnistunut yritys saada Utsjoen lappalaiset
pakotetuiksi oppimaan suomea, on kuitenkin ollut
uskonnonopetukselle sangen haitallinen, ja lukutaito on sentähden
tähän aikaan huonompi kuin se oli 60-70 vuotta tätä ennen. Vuonna
1821 hylkäsi Turun tuomiokapituli niinikään ehdotuksen lapinkielen
käyttämisestä opetuskielenä Utsjoella. Ja rovastinkäräjissä siellä ja
Inarissa 1828 määräsi silloinen tarkastaja että lappalaisten piti 32
killingin sakon uhalla lapsiensa kanssa puhua suomea, ottamatta
Inariin katsoen huomioon osasivatko kaikki vanhemmat tätä kieltä
vai ei. Ihmisyystunne vaatii jokaista virkamiestä olemaan
välinpitämätön tämmöisten määräysten suhteen.
Matkani sujui kaikin puolin suotuisasti. Ilmanala, joka niin usein oli
minua täällä pahoin pidellyt, tahtoi kai nyt sääliä minua ja siten myös
minussa vahvistaa kaipauksen tunteita paikkakuntaa kohtaan, jossa
riittävästi palkattuna olin viettänyt useita onnellisia vuosia, ja jossa
olisin vieläkin hyvin viihtynyt, kun vain ei ilmanalan kovuus olisi
turmellut terveyttäni ja uhannut katkaista elämääni. Edeltäjistäni oli
kirkkoherra Helander kuollut 38 vuoden ijässä, oltuansa Lapissa
lähes 14 vuotta. Kuoleman oli aiheuttanut vilustuminen, sillä hän oli 5
vuorokautta oleskellut eksyksissä tuntureilla. Högman kuoli oltuansa
15 vuotta Utsjoen pastorina. Kirkkoherra Castrén ei kestänyt täyteen
kolmea vuotta ja kuoli 32 vuoden ikäisenä. Toinen Castrén hoiti
virkaa kolme kuukautta, sairastui, mutta pysyi kuitenkin virassa
kunnes kuoli parhaassa miehuuden ijässä. Eräs Holmberg hoiti
seurakuntaa jonkun aikaa, tuli kivuloiseksi ja kuoli 36 vuoden ijässä,
muutamia vuosia poismuuttonsa jälkeen.
Poikkesin silloin jo virasta eronneen Högmanin luona. En tahtonut

erota Lapista hänelle jäähyväisiä sanomatta. Sieltä saavuin Matti
Aikion luo, joka mitä sydämellisimmällä tavalla otti minut vastaan, ja
jossa sain oivallisen yömajan. Suuressa köyhyydessä oli Aikio
alussa elänyt. Nyt hän kuitenkin oli verrattain siedettävissä oloissa,
kun kalastus tuotti kohtalaisesti, vaimo oli kunnollinen, ja lapset
työkuntoiset.
Hänen naapurinsa, Pietari Antinpoika Sauvan luona sain sitä

vastoin nähdä köyhyyden koko alastomuudessaan. Vaimoineen ja
pienine lapsineen hän edellisenä vuonna oli asettunut turvekojuun
joen varrella. Kodissa ei ollut mitään ruokaa, vaikka järvi oli
kalarikas; sillä hänellä ei ollut monta verkkoa ja nekin harvat
huonoja. Jouluna olivat jo suven varat syödyt, mutta alistuen hän
lausui: "Herra kai ei salli meidän nälkään kuolla, sillä hän pitää
omistaan huolta. Mutta jos hänen tahtonsa olisi sellainen, on se kyllä
meille hyödyksi". Ainoana lohdutuksena hänellä nyt oli tuulastus
koskessa, silloin kun yöt olivat pimeät. Ja viimeisen toivonsa hän
perusti ostamaansa puoleen leiviskään hamppuja, joista vaimo oli
kehrännyt joltisia lankoja verkkojen kutomiseksi. Huono pyssy,
kirves, tuura ja veitsi, siinä koko hänen omaisuutensa.
Suotuisemmissa paikoissa tuskin voidaan käsittää kuinka vähällä
Lapissa tullaan toimeen.
Kuusi penikulmaa matkustettuani saavuin taas lappalaiskotaan.

Paikan ystävällinen isäntä valitti ettei hänellä ollut muuta syötävää
kuin muuramia. Todeksi sen huomasi, kun näki kodan edessä
suuren kasan pettua varten kuorittuja honkapölkkyjä. Tämä mies oli
ainoa seurakunnassa, joka oli saanut raippavitsarangaistusta, jota
hän oli kärsinyt poronvarkaudesta. Hän oli Inarin lukkarin poika ja
kylävallesmannin vävy, molemmat arvossa pidettyjä miehiä. Isä ja
appi olivat hänet tuoneet tuomarin eteen sanoen: "Me luovutamme
tässä esivallan käsiin tuhlaajapojan, jota jumalanpelkoon
kasvattamaan meidän kurituksemme ei ole riittänyt". Itse hän
tunnusti rikoksensa, eikä hänestä sen koommin mitään pahaa ole
kuulunut.
Kolmantena päivänä saavuin Inariin, jossa taas minut ystävällisin

katsein vastaanotettiin. Suoritettuani parin viikon aikana tavalliset
toimitukset, sanoin seurakuntalaisilleni jäähyväiset ja lähdin etelää
kohti.
Vaikeudet Lapin matkoilla lukija jo tuntee kutakuinkin.

Enontekijäistä lähestyessämme rupesi jo uutisasutuksen jälkiä
näkymään. Pari penikulmaa Peltovuomasta olisi pitänyt syöttää
poroja, mutta jo näkyi heinäpieleksiä; ja siitä tiesi, ettei paikalla
enään ollut jäkäliä, sillä itsekäs uutisasukas polttaa jäkälät
heinämaittensa ympäriltä karkoittaaksensa lappalaiset
läheisyydestään. Siten hän hävittää metsämaan penikulmien
laajuudelta, vaikka hän siten saa hankkia polttopuunsa varsin
etäältä. Mutta hänellä on omat tarkoituksensa. Hiljainen, rauhaisa
lappalainen, joka ketään loukkaamatta asuu poroineen kalarikkaan
järven rannalla, josta hänen esi-isänsä monessa polvessa ovat
hankkineet elatuksensa, tuottaa uutisasukkaassa kateutta. Ei onnistu
aina saada häntä häädetyksi lain varjolla; mutta silloin uutisasukas
sytyttää metsän ja hävittää porolaitumen, eikä lappalaiselle tule muu
neuvoksi kuin etsiä uusi asuinpaikka.
Puoliyön aikaan saavuimme Peltovuomaan. Sanomattoman

suloiselta tuntui astua lämpöiseen huoneeseen ja riisua
lappalaisturkki, johon aina Inarista saakka olin kiireestä kantapäähän
ollut käärittynä.
Ensimäinen uutisasukas asettui asumaan Peltovuomaan noin sata

vuotta sitten. Hän oli suomalaislappalaista sekarotua, ja semmoinen
on väestö siellä vieläkin. Kylässä pidetään 5 — 6 hevosta, noin 30
lehmää ja 80 lammasta. Ainoastaan ohraa kylvetään ja sekin harvoin
tuleentuu. Voita vaihdetaan Norjassa jauhoihin. Melkoisia tuloja kylä
saa viinanmyömisellä lappalaisille.
Kittilän Jokelan talossa tervehti minua vanha harmaahapsinen

mies, sininen takki yllään ja Suomen talousseuran mitali rinnassa.
Hän oli talon isäntä, ja kohteliaasti hän minut vei siistiin
vierashuoneeseensa. Pöydällä oli komea hopeapikari, sekin saman
talousseuran lahjoittama.
Tämä toimelias mies oli parhaassa ijässään luovuttanut talon

vävylleen, itse muuttanut erämaahan ja siellä raivannut toisen talon

ebook download Development in Wastewater Treatment Research and Processes: Innovative Microbe-Based Applications for Removal 1st Edition - eBook PDF all chapter

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

ebook download Development in Wastewater Treatment Research and Processes: Innovative Microbe-Based Applications for Removal 1st Edition - eBook PDF all chapter

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

ebook download Development in Wastewater Treatment Research and Processes: Innovative Microbe-Based Applications for Removal 1st Edition - eBook PDF all chapter

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Development in Wastewater Treatment

Research and Processes: Innovative

Development in Wastewater Treatment Research and

Development in Wastewater Treatment Research and

Development in Wastewater Treatment Research and

An Innovative Role of Biofiltration in Wastewater

Modular Treatment Approach for Drinking Water and

Electrochemical water and wastewater treatment 1st

Current Trends and Future Developments on (Bio-)

Valorization of Microalgal Biomass and Wastewater

Riti Thapar Kapoor

Copyright © 2022 Elsevier Inc. All rights reserved.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

British Library Cataloguing-in-Publication Data

For information on all Elsevier publications visit our website at

Publisher: Joe Hayton

Typeset by TNQ Technologies

CHAPTER 1 A comparative study between physicochemical and

CHAPTER 2 An approach toward developing clean green

4 Types of bioremediation technologies ...................................50

4 Microbial degradation of micropollutants ............................ 111

6 Types of pollutants remediated by biofilms.......................... 164

CHAPTER 9 Microbial degradation of lignin: conversion,

6 Manganese peroxidase (MnP).......................................... 227

CHAPTER 13 Bioremediation strategies to overcome heavy

CHAPTER 15 Biological methods for degradation of textile

CHAPTER 17 Removal of pesticides from water and waste

3 Microorganisms for waste management ............................ 406

CHAPTER 20 Azo dyes: a notorious class of water pollutant,

Development in Wastewater Treatment Research and Processes. https://doi.org/10.1016/B978-0-323-85657-7.00003-1 1

2. Types of dyes and their toxicity

2.1 Azo dyes

2.2 Acid dye

2.3 Basic dye

2.4 Direct dye

2.5 Vat dye

Table 1.1 Classification of dyes.

Nitro dye Acid yellow 24

Indigo dye Acid blue71

Anthraquinone dye Reactive blue 4

Pthalein dye Phenolphthalein

Triphenyl Methane dye Malachite green

Nitroso dye Fast green O

Sulfur dye Indophenol

Xanthene dye Rhodamine B

Inarissa sain kuulla surkeita uutisia. Ei oltu koskaan minun

Matkalle Utsjoelle ryhdyttiin tiistaina elokuun 11 p:nä noin

Kalastettiin ja saatiin myös muutamia vesilintuja evääksi

Toresoivea pidetään lähinnä Peldoivea tämän seudun

Saavuttuamme pieneen metsään, jossa oli tuuheata jäkälää,

Melkein samanlainen on luonteeltaan lappalainen. Suomalainen

Olin siis joutunut kaipaamalleni Jormastakin kalastuspaikalle,

Jormastakin pienestä kylästä on lähimpään naapuriin 9

Aamulla, kun jotkut pienemmät papilliset toimet olivat suoritetut, oli

Aurinko oli jo laskemaisillaan, emmekä olleet koko päivänä

Olimme nyt Utsjoen pitäjän rajalla, noin 8 penikulmaa

Karasjoen kirkonkylässä, kahden penikulman päässä täältä, asuu

Aamulla lähdimme uudestaan matkalle. Kuljimme pitkin mahtavaa

Tenojoen rannalla Karasjoen suusta alaspäin ei näkynyt yhtäkään