ebook download (Original PDF) Adult Development and Aging The Canadian Experience by Lori Harper all chapter

(Original PDF) Adult Development and
Aging The Canadian Experience by Lori

Harper
Go to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/product/original-pdf-adult-development-and-aging-the-canad
ian-experience-by-lori-harper/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
(eBook PDF) Adult Development and Aging:

Biopsychosocial Perspectives, Canadian Edition
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-adult-development-and-
aging-biopsychosocial-perspectives-canadian-edition/
(eBook PDF) Adult Development and Aging 7th Edition
aging-7th-edition/
(eBook PDF) Adult Development and Aging 8th Edition
aging-8th-edition/
Adult Development and Aging: Biopsychosocial

Perspectives, 6th Edition (eBook PDF)
http://ebooksecure.com/product/adult-development-and-aging-
biopsychosocial-perspectives-6th-edition-ebook-pdf/
The Adult Learner: The definitive classic in adult
education and human resource development 8th Edition
(eBook PDF)
http://ebooksecure.com/product/the-adult-learner-the-definitive-
classic-in-adult-education-and-human-resource-development-8th-
edition-ebook-pdf/
(eBook PDF) Aging and Society Canadian Perspectives 8th

by NovakCampbell
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-aging-and-society-
canadian-perspectives-8th-by-novakcampbell/
(eBook PDF) Translational Medicine in CNS Drug

Development, Volume 29
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-translational-medicine-
in-cns-drug-development-volume-29/
(eBook PDF) Experience Human Development 14th Edition

By Diane Papalia
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-experience-human-
development-14th-edition-by-diane-papalia/
(eBook PDF) Experience Human Development 12th Edition
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-experience-human-
development-12th-edition/
Dobbs
Harper
Adult Development
and Aging
Adult
Development
and Aging
The Canadian Experience
Adult

Development
and Aging
nelson.com
Lori Harper
ISBN-13: 978-0-17-659413-8
ISBN-10: 0-17-659413-2
9 780176 594138
Bonnie Dobbs
Table of Contents
Dedication 1.6 MYTHS AND STEREOTYPES

Brief Contents OF AGING 16
Table of Contents Ageism 16
Preface Stereotypes of Aging 17
INSTRUCTOR RESOURCES
About the Authors 1.7 Interventions to Decrease
Acknowledgments Ageism 21
1.8 Good Practice 22

CHAPTER 01
ISSUES TO CONSIDER IN THE STUDY 1.9 Summary 24
OF ADULT DEVELOPMENT
chapter 02
1.1 FOOD FOR THOUGHT IN THE RESEARCH DESIGNS AND ETHICAL ISSUES
STUDY OF ADULT DEVELOPMENT 2
A Word on Terminology 2 2.1 RESEARCH ON AGING AND THE
Historical Aspects of the Study of Adult AGING PROCESS 29
Development 2 Research Designs to Study the Process
of Aging 29
1.2 THE DEVELOPMENTAL
PERSPECTIVE OF AGING 4 2.2 ETHICAL ISSUES IN THE CONTEXT
The Lifespan Developmental Perspective 4 OF AGING RESEARCH 36
What Influences Lifespan Development? 4 Informed Consent 36
Right to Withdraw 37
1.3 AGE: THERE IS MORE TO THE
Confidentiality of Data 37
WORD THAN YOU MAY THINK 6
Chronological, Biological, Psychological, 2.3 Good Practice 39
and Social Age 6
Primary, Secondary, and Tertiary Aging 7 2.4 SUMMARY 42
Age 65 Years of Age and Older:
One Homogeneous Group? 7 CHAPTER 03
PHYSICAL CHANGES ASSOCIATED
1.4 WORLDWIDE POPULATION WITH AGING
AGING 8
Changes in the Population Pyramid 3.1 PHYSICAL CHANGES WITH AGING:
in Canada and around the World 8 OLD AND NEW CONCEPTS 46
The Baby Boomers 11
3.2 CHANGES IN APPEARANCE
Diversity in Older Adults 12
(SKIN, VOICE, AND HAIR)
1.5 EAST VERSUS WEST: CHANGING with age 48
VIEWS OF OLDER ADULTS? 13 Changes in Skin with Age 48
vi NEL
Copyright 2018 Nelson Education Ltd. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. Due to electronic rights, some third party content
may be suppressed from the eBook and/or eChapter(s). Nelson Education reserves the right to remove additional content at any time if subsequent rights restrictions require it.
Changes in Voice with Age 53 3.14 Good Practice 78
Changes in Hair with Age 53
3.15 SUMMARY 80
3.3 CHANGES IN THE SENSORY
SYSTEMS (VISION, HEARING, TASTE, chapter 04
SMELL, AND TOUCH) with age 54 COGNITIVE CHANGES, POST-FORMAL
Changes in Vision with Normal Aging THOUGHT, AND WISDOM
and Due to Disease 54
Changes in Hearing with Age 57 4.1 NEUROIMAGING TECHNIQUES 88
Changes in Taste and Smell with Age 62 What Do Neuroimaging Studies
Changes in Touch with Age 63 Tell Us? 89
3.4 CHANGES IN THE 4.2 NORMAL AGE-RELATED CHANGES

CARDIOVASCULAR SYSTEM to THE BRAIN 90
with age 64 Changes in Brain Structure with Age 90
Cardiovascular Disease 64 Cognitive Reserve 92
Stroke 65 Effects of Bilingualism on Cognitive
Reserve 92
3.5 CHANGES IN THE DIGESTIVE
SYSTEM with age 67 4.3 CHANGES IN MEMORY AND
ATTENTION IN NORMAL AGING 93
3.6 CHANGES IN THE IMMUNE SYSTEM Memory Changes in Normal Aging 93
with age 68 Attentional Changes in Normal
Aging 102
3.7 CHANGES IN THE METABOLIC
SYSTEM with age 69 4.4 LANGUAGE CHANGES
Diabetes 69 WITH AGE 104
Word-Finding Difficulties 105
3.8 CHANGES IN THE MUSCULOSKELETAL
Sentence Production 105
SYSTEM with age 70
Elderspeak 106
Muscle Strength, Height, and Weight 71
Osteoarthritis and Rheumatoid Arthritis 72 4.5 CAN TRAINING MODIFY
Osteoporosis 72 AGE-RELATED COGNITIVE
3.9 CHANGES IN THE NERVOUS CHANGES? 108
SYSTEM with age 74 Effects of Lifestyle Factors on
Cognition 109
3.10 CHANGES IN THE REPRODUCTIVE
SYSTEM with age 74 4.6 INTELLIGENCE 110
Menopause 74 What Is Intelligence? 110
Physical Changes in the Genital System 75 A Few Key Theories of Intelligence 110
Does Intelligence Change
3.11 CHANGES IN THE URINARY SYSTEM with Age? 114
with age 75 Cohort Differences in Intellectual
Abilities 114
3.12 CHANGES IN SLEEP with age 76
Factors That Can Affect Intelligence
3.13 IMPACT OF CHANGES Scores in Older Adults 116
IN APPEARANCE AND Variables Associated with the
STEREOTYPES ASSOCIATED Maintenance of Intelligence in Later
WITH AGING 77 Years 117
NEL Table of contents vii

4.7 POST-FORMAL THOUGHT: Comparison of Healthcare Systems
MOVING BEYOND PIAGET 117 in Canada and the United States 156
Older Adults’ Use of the Canadian
4.8 WISDOM 119 Healthcare System 158
Variations in the Definition of Wisdom 119 Rationing of Healthcare 159
Does Wisdom Occur Naturally
with Age? 120 5.6 SUCCESSFUL AGING 159
Measuring Wisdom 120 Models of Successful Aging 159
4.9 Good Practice 121 5.7 HEALTH PROMOTION ACTIVITIES

FOR OLDER ADULTS 162
4.10 SUMMARY 123
CHAPTER 05
LONGEVITY, HEALTH, 5.9 Summary 164
AND FUNCTIONING
5.1 HOW LONG WILL YOU LIVE? 130

chapter 06
MENTAL HEALTH AND MENTAL
Longevity 130
HEALTH DISORDERS
Gender Differences in Longevity
in Canada and around the World 131 6.1 DEFINING MENTAL HEALTH 170
Aging Baby Boomers 135 What Is Mental Health? 171
Centenarians in Canada and around Determinants of Mental Health 172
the World 135 A Word about the Diagnostic and
Maximum Longevity 137 Statistical Manual and the International
Ethnic Differences in Longevity 137 Classification of Diseases 172
Other Factors Affecting Longevity 138 What Is Mental Illness? 173
Mental Health Facilities in Canada
5.2 ILLNESS AND DISABILITY 139
with a Geriatric Specialty Service 173
The Health of Older Canadians 139
Factors Affecting Health 142 6.2 ASSESSMENT METHODS for
Illnesses and Diseases Common in Older mental health disorders 174
Canadians 144 What Is Assessment and Why Is It
Disability 146 Important? 174
Frailty 147 Issues in Assessment 174
Functional Health 147 Factors That Can Influence
Trends in Illness and Disability 149 Assessment 176
5.3 CO-MORBIDITY AND 6.3 MENTAL ILLNESSES IN OLDER
POLYPHARMACY 150 ADULTHOOD 176
Aging and Medications 151 Major Depressive Disorder
(Depression) 177
5.4 QUALITY OF LIFE 153
Prevalence Rates of Depression in Older
Defining Quality of Life 153
Adults 178
Factors Affecting Quality of Life 153
Why Are There Lower Levels
5.5 CANADA’S HEALTHCARE of Depression in Older Adults Living
SYSTEM 153 in the Community? 179
Overview of Canada’s Healthcare Risk Factors for the Development
System 153 of Depression in Older Adults 181
viii Table of contents NEL
Suicide in the World 181 Barriers to Treatment for Mental Health
Suicide in Canada 181 Issues 203
Preventive Measures for Depression 183
Treatment of Depression 183 6.8 TRAINING PROGRAMS AND
Anxiety Disorders 184 TREATMENT GUIDELINES FOR
Prevalence Rates of Anxiety Disorders WORKING WITH MENTALLY ILL
in Older Adults 185 OLDER ADULTS 204
Difficulty Assessing Anxiety Disorders
in Older Adults 185 6.9 Good Practice 206
Relationship between Anxiety Disorders
6.10 SUMMARY 208
and Medical Conditions 185
Treatment of Anxiety Disorders 186
chapter 07
6.4 SUBSTANCE USE DISORDERS 186 NEUROCOGNITIVE DISORDERS
Alcohol Use 186
Prevalence of Substance Use 7.1 NEUROCOGNITIVE
Disorders 189 DISORDERS 212
Patterns of Alcohol Abuse in Older Defining Dementia in the Diagnostic and
Adults 189 Statistical Manual of Mental Disorders
Difficulties Associated with Alcohol (DSM-5) 212
Abuse 190 Alzheimer’s Disease 215
Substance Use Other than Alcohol 190 Mild Cognitive Impairment 223
Prescription Drug Misuse 190 Vascular Dementia 224
Treatment of Substance Use Parkinson’s Disease 225
Disorders 191 Fronto-temporal Neurocognitive
Disorder 226
6.5 OTHER MENTAL HEALTH ISSUES 191 Neurocognitive Disorder with Lewy
Primary and Secondary Psychotic Bodies 227
Disorders 191 Alcohol-Related Dementia 227
Schizophrenia in Older Adults 192
Treatment of Psychosis 193 7.2 DELIRIUM 228
Hoarding Disorder 194 What Is It and Why Is It Important
Prevalence Rates of Hoarding to Identify? 228
Disorders 197
Characteristics of Hoarders 197 7.3 TREATMENT ISSUES RELATED
Hoarding Disorder in Older Adults 198 TO NEUROCOGNITIVE
Animal Hoarding 199 DISORDERS 228
Treatment of Hoarding Disorder 200 Cognitive Enhancers and Memory
Training 229
6.6 POSITIVE PSYCHOLOGY 200 Behavioural and Psychological Symptoms
What Is Positive Psychology? 200 of Dementia (BPSD) 229
Research on Positive Psychology
Interventions with Older Adults 202 7.4 The Challenges and Joys
of Caregiving 230
6.7 UNDERUTILIZATION OF MENTAL Informal Caregiving 230
HEALTH SERVICES BY OLDER The Challenges of Caregiving 233
ADULTS 202 The Joys of Caregiving 235
NEL Table of contents ix

7.5 SPECIAL CONSIDERATIONS Difficulties with Research on Aboriginal
for OLDER ADULTS Peoples 267
WITH A NEUROCOGNITIVE Physical and Mental Health of Aboriginal
DISORDER 235 Peoples 268
Incarcerated Older Adults with What Do We Know About Older
Dementia 235 Aboriginal Peoples? 269
Depression in Dementia 239 Cultural Competence 270
Driving and Dementia 240
Stigma in Alzheimer’s Disease 243
7.6 Good Practice 245 8.5 SUMMARY 273
7.7 Summary 247 chapter 09

AGING AND PERSONALITY
chapter 08 DEVELOPMENT
CANADA’S ETHNIC DIVERSITY
9.1 TRAIT APPROACHES
8.1 CANADA’S DIVERSE CULTURE 252 TO UNDERSTANDING
A Word about Canada 252 PERSONALITY DEVELOPMENT 277
Canada’s Ethnic Diversity 253 Personality Defined 277
Where Do Immigrants Live When They How Are Personality Traits
Come to Canada? 258 Measured? 279
The Big Five–Factor Model
8.2 THE ETHNIC AND CULTURAL of Personality 279
DIVERSITY OF OLDER CANADIAN Change and Stability in Personality Traits
ADULTS 259 across the Lifespan 280
What Do We Know about Older-Adult What Accounts for Personality Change
Immigrants? 259 across the Lifespan? 284
Living Arrangements of Older-Adult Gender Differences and Age in the Big
Immigrants 259 Five Personality Traits 285
Why Migrate in Old Age? 261 Cultural Differences in Personality
Are Older-Adult Immigrants Financially Traits 285
Secure? 262 Health and Personality Traits 287
Physical and Mental Health Can Personality Traits Be Changed
of Older-Adult Immigrants 263 Through Direct Intervention? 290
Challenges and Barriers to Accessing
Services for Older-Adult 9.2 PSYCHODYNAMIC APPROACHES
Immigrants 265 TO UNDERSTANDING
PERSONALITY DEVELOPMENT 291
8.3 ABORIGINAL PEOPLES Sigmund Freud 291
IN CANADA 265 Carl Jung 291
Statistics on Aboriginal Peoples 265 Erik Erikson 291
Linguistic Characteristics of Aboriginal Generativity versus Stagnation:
Peoples 266 Can We Become More Selfless
The Residential School System with Age? 295
in Canada 266 Integrity versus Despair 298
x Table of contents NEL
9.3 LIFE NARRATIVES 299 Intergenerational Ties 324
Grandparenting 326
9.4 MID-LIFE CRISIS—FACT Elder Abuse 327
OR FICTION? 300
What Is Mid-life? When Does Mid-life 10.3 SEXUALITY AMONG OLDER
Begin? 300 ADULTS 331
Mid-life Crisis: Research Sexual Patterns in Old Age 331
and Findings 300 Sexual Expression in Long-Term-Care
Settings 334
9.5 PERSONALITY DISORDERS Dating: It Is Not Just for Young
IN OLDER ADULTS 302 People 334
What Defines a Personality Sexually Transmitted Infections
Disorder? 302 in Older Adults 335
How Many Adults Have a Personality
Disorder? 303 10.4 Good Practice 338
Prevalence of Personality Disorders 10.5 SUMMARY 339
in Older Adults 303
Measurement and Classification
chapter 11
of Personality Disorders in Older
WORK, RETIREMENT, AND LEISURE
Adults 304
The Relationship between Personality 11.1 WORK PATTERNS OF OLDER
Disorders and Health 305 ADULTS 343
A History of Work 343
Changes in Labour Force Participation
9.7 SUMMARY 306 in Canada 344
Type of Labour Force Participation
chapter 10 of Older Workers 347
RELATIONSHIPS Impact of the Aging of Baby Boomers
on Labour Force Participation 348
10.1 RELATIONSHIP STATUS Stereotypes of Older Workers 351
OF CANADIANS 310 Challenges of Being Old
Diversity in Romantic Partnerships 310 and Unemployed 351
Diversity in Families 312
11.2 RETIREMENT 352
Marriage in Canada 312
The Changing Nature of Retirement 353
Divorce Trends in Canada 314
Bridge Employment 354
Re-partnering in the Context
Financial Planning: Canada’s
of Widowhood and Divorce 316
Three-Pillar Pension System 354
Living Apart Together 318
Being Single throughout Life 318 11.3 LEISURE 359
Leisure Activities in Later Life 359
10.2 RELATIONSHIPS 320 Barriers and Enablers to Engaging
Developmental Pattern in Active Leisure Activities 361
of Friendships 320 Leisure Activities: Tomorrow’s Older
LGBTQ Older Adults 321 Adults 362
The Sandwich Generation (Consider the Older Adult Learners 363
Panini) 323 Volunteering 364
NEL Table of contents xi

11.4 Good Practice 366 13.1 LIVING ARRANGEMENTS
OF OLDER ADULTS 403
11.5 SUMMARY 367
Current Living Arrangements of Older
Adults 403
chapter 12 Factors Affecting the Living
DYING: ANOTHER STAGE OF LIFE Arrangements of Older Adults 404
Home Ownership 406
12.1 DEATH AND DYING 371 Programs That Facilitate Home
Changes in the Experience of Death Ownership for Older Adults 407
and Dying over Time 371
Mortality Rates in Canada 372 13.2 AGING IN PLACE 410
What Is Aging in Place? 410
12.2 PALLIATIVE CARE AND
Home Adaptations That Facilitate Aging
END-OF-LIFE CARE 373
in Place 411
A Good Death 378
Role of Technology to Support Aging
Physician-Assisted Suicide/Medical
in Place 412
Assistance in Dying 382
Characteristics of an Age-Friendly
Advance Directives and Wills 389
Community 414
12.3 BEREAVEMENT 392 Advantages of an Age-Friendly
Bereavement, Grief, and Support 392 Community 416
Complicated Grief 392
13.3 HOUSING TRANSITIONS 418
12.4 CULTURAL PERSPECTIVES Housing Options for Older Adults 418
ON DEATH AND DYING 393 Independent Living Options 419
Cultural Diversity in Beliefs about Assisted-Living Facilities 422
Death 393 Long-Term-Care Facilities 423
Changes in Funeral Practices Availability of Supportive Housing
in Canada 394 in Canada 425
New Models of Care for Older Adults 426
12.6 SUMMARY 399
13.5 SUMMARY 430
chapter 13 Glossary 435–452

LIVING ARRANGEMENTS OF OLDER References 453–520
ADULTS Index 521–542
xii Table of contents NEL
Preface
As you look around your neighbourhood, you may be starting to notice that there are more
older people. As a society, we are aging. In fact, this is a phenomenon that is occurring in most
countries in the world. As you will soon learn, the over-85 age group is the fastest-growing seg-
ment of the population with more and more people reaching 100 years of age than ever before.
This is really quite something when you think about it. In addition, the proportion of older
adults who are immigrants, particularly those from the Philippines and China, will increase
considerably in the decades to come, changing the face of aging in Canada. A lot of research and
work is needed in many key areas (e.g., healthcare, pension reform, age-friendly environments,
housing) in order for us to meet the challenges of an aging society.
As you read this book, you will learn about the cohort of individuals called the “baby boomers.”
Individuals who are a part of the baby-boom generation first began turning 65 in 2011, with the
last wave of baby boomers turning 65 in 2030. This generation will change what we know about
aging. This should come as no surprise. These are the same individuals who shook things up
in the 1960s and 1970s by challenging the underlying values and attitudes of the social order.
They were the first generation to do this, and they had a tremendous impact on all aspects of
society including hair length, fashion, music, views of marriage, and patriotism. Baby boomers
are healthier, are more educated, and have more money than generations before. They have high
expectations for retirement and they are certainly not going to quietly age. Importantly, they
will challenge the negative stereotypes associated with getting older that are so pervasive today.
This is an exciting time to be learning about aging in Canada. For example, there are more
and more training programs offered at Canadian universities that prepare students to work with
older adults in a variety of disciplines. In fact, as you read through this book and explore the
website, you will be introduced to many individuals from different disciplines (e.g., psychology,
social work, nursing) whose specialty is working with older adults. They will share with you the
many reasons that they chose to work with older persons. Another exciting aspect of studying
adult development and aging in Canada is that there are many researchers in this country whose
programs of research are devoted to aging—you will read the results from much of their work
in this book. There also are national studies going on as we speak, with Canadian researchers
collecting data on older adults on a wide variety of variables (e.g., health, lifestyle, education,
retirement). The Canadian Longitudinal Study on Aging is the largest and most comprehensive
study on health and aging in Canada, following more than 50 000 individuals between the ages
of 45 and 85 (at the time of recruitment), for a period of 20 years. We will learn so much about
aging in Canada from the results of this study. Gerontology truly is evolving in this country.
So, why did we decide to write a textbook about adult development and aging? There are
many reasons. First of all, we wanted to create a textbook that is relevant for Canadian students
and one that is based primarily on Canadian content. More importantly, though, we wanted to
write a book that changes the way most people think about aging. If you buy into the stereotypes,
NEL xiii
aging is perceived as all doom and gloom with nothing to look forward to but decline. We are
here to tell you that aging is not all doom and gloom. As you will learn, there is tremendous
variability in the aging process and this process is influenced by a host of factors. Aging is a
very individual process, with some 75-year-olds who look and feel like 50-year-olds and vice
versa. We also want to get students interested in and excited about working and interacting with
older adults. At the very least we hope that after you have read this book, you will have a more
balanced understanding of what it is like to get older including many of the positive features
of aging. Welcome to Adult Development and Aging: The Canadian Experience—prepare to be
enlightened, inspired, and challenged!
To see how much you may already know about aging, go to www.timegoesby.net/
weblog/2004/09/dr_erdmans_amaz.html and take the quiz.
Features
Adult Development and Aging is designed to meet the needs of Canadian students enrolled in
psychology, healthcare, and social science courses with a focus on the older adult and boasts
a uniquely positive perspective on aging through relatable examples, up-to-date research, and
engaging pedagogy.
•• Case Study and Lived Experience boxes bring core concepts to life through down-to-
earth scenarios that explore the experience of aging, or of caring for someone who is aging.
•• Figures, Tables, and Photos enrich the student experience through contemporary
research and examples.
•• The Good Practice boxes at the end of each chapter awaken students to career options in
geriatric mental health by profiling diverse practitioners from across the country.
Adult Development and Aging comes with a full set of in-text features to help students retain
information and supplement their learning. The chapters are designed to have all the informa-
tion students will need at their disposal.
•• Learning Objectives at the start of major sections promote a focused reading experience
for maximum comprehension.
•• Reflective questions throughout each chapter provoke students to think critically and
consider content through a personal lens.
•• End-of-chapter study tools including a chapter summary and key terms encourage stu-
dents to reflect on what they’ve learned and retain key concepts.
xiv Preface NEL
instructor
Resources
Support for Instructors and Students

The Nelson Education Teaching Advantage (NETA) program delivers research-based instructor
resources that promote student engagement and higher-order thinking to enable the success
of Canadian students and educators. Visit Nelson Education’s Inspired Instruction website at
nelson.com/inspired/ to find out more about NETA.
The following instructor resources have been created for Adult Development and Aging. Instructors
can access these ultimate tools for customizing lectures and presentations at nelson.com/instructor.
NETA Test Bank

The NETA Test Bank for Adult Development and Aging has been created by a carefully selected
subject-matter expert who is trained in the guidelines of NETA (the Nelson Education Teaching
Advantage), a system for effective construction and development of high-quality test questions. The
test bank contains an assortment of multiple-choice, true/false, short-answer, and essay questions.
NETA PowerPoint
Microsoft® PowerPoint® lecture slides have been created for every chapter in Adult Development
and Aging, with many of the slides featuring key figures, tables, and photographs from the text.
The NETA principles of clear design and engaging content have been incorporated throughout
so that customizing the deck for their courses will be simple for instructors.
CourseMate
The CourseMate for Adult Development and Aging brings course concepts to life with interactive
learning and exam-preparation tools that integrate with the printed textbook. Students activate
their knowledge through quizzes, games, and flashcards, among many other tools.
CourseMate provides immediate feedback that enables students to connect results to the
work they have just produced, increasing their learning efficiency. It encourages contact between
students and faculty: Instructors can opt to monitor their students’ level of engagement with
CourseMate, correlating their efforts to their outcomes. Instructors can even use CourseMate’s
quizzes to practise “Just in Time” teaching by tracking students’ results in the Engagement
Tracker and customizing their lesson plans to address students’ learning needs.
As their class engages with CourseMate, instructors can watch student comprehension and
engagement soar. Ask your Nelson Learning Solutions consultant for a demo today.
NEL xv
About the
Authors
Lori Harper
Dr. Lori Harper is a clinical psychologist in geriatric psychiatry
at Villa Caritas Hospital in Edmonton, Alberta, a clinical lecturer
at the University of Alberta, and an instructor and field place-
ment coordinator at MacEwan University. She was the Director
Courtesy of Lori Harper
of Training of the Edmonton Consortium Predoctoral Clinical

Psychology training program for five years and still supervises grad-
uate students, clinical and counselling psychology residents, as well
as psychiatric residents. She is an accreditation site visitor for the
Canadian Psychology Association. Over the last 20 years, Dr. Harper
has focused her practice on geriatric psychiatry. Dr. Harper holds a
Ph.D. in clinical psychology from the University of Calgary.
Bonnie Dobbs
Dr. Bonnie Dobbs is a full professor in the Department of Family
Larry Wong/Edmonton Journal
Medicine, the Director of the Medically At-Risk Driver Centre,

and the Director of Research for the Division of Care of the Elderly
at the University of Alberta. Her primary research interests include
the effects of medical conditions on driving, the consequences of
driving cessation for medically impaired drivers and their fam-
ilies, and the role of alternate transportation in maintaining the
mobility, independence, and safety of medically at-risk/impaired
drivers and for the older population in general. Dr. Dobbs holds a
Ph.D. in gerontology with specialization in psychology, human ecology, and medicine from
the University of Alberta.
NEL xvii
Acknowledgments
This has been an incredible undertaking and one that we are very proud of. However, this
book would not have been possible without the unfailing encouragement of the following indi-
viduals: Lori Harper would like to thank her husband Doug for all his love and support, and
her boys, Matthew and Liam, for fending for themselves while this book was being written.
She also would like to send a huge thank you to her boss, Gail Tricker, for supporting all her
endeavours and for giving her the flexibility to write this book. Finally, Lori would like to thank
Dr. Allen Dobbs for his mentorship, friendship, and support over many years. Bonnie Dobbs
would like to thank her husband Al who is a constant source of inspiration, for his encourage-
ment and unwavering support while writing this book.
We both would like to thank Mary Ellen Lepionka for sharing with us her valuable resources
on pedagogy and Dr. Russ Powell whose smiley faces behavioural program kept us on track. A
very special thank you to Tara Pidborochynski for her keen eye, superb attention to detail, and
overall enthusiasm while reviewing our chapters. And a big thank you to Kayla Lucas and Emily
Hussey for numerous proofreadings of the chapters and for always being available and eager to
help, especially when deadlines were looming. Thank you to Trish Chatterley for her uncanny
ability to find articles that no one else could find. Many thanks to our reviewers whose construc-
tive criticism and insightful comments made this a much better book. Finally, to our team at
Nelson (Lenore Taylor-Atkins, Lisa Peterson, Liisa Kelly, Christina Maria Jelinek, Jaime Smith,
and Hemalatha Loganathan), thank you. There is no way we could have done this without your
considerable patience and guidance. You truly made this an enjoyable experience.
— Dr. Lori Harper and Dr. Bonnie Dobbs
xviii NEL
CHAPTER
01
ISSUES TO CONSIDER IN
THE STUDY OF ADULT
DEVELOPMENT
GROGL/Shutterstock.com
Chapter Outline
1.1 Food for Thought in the Study 1.4 Worldwide Population Aging 8
of Adult Development 2 Changes in the Population Pyramid
A Word on Terminology 2 in Canada and around the World 8
Historical Aspects of the Study of Adult The Baby Boomers 11
Development 2 Diversity in Older Adults 12
1.2 The Developmental Perspective 1.5 East versus West: Changing Views
of Aging 4 of Older Adults? 13
The Lifespan Developmental 1.6 Myths and Stereotypes of Aging 16
Perspective 4 Ageism 16
What Influences Lifespan Stereotypes of Aging 17
Development? 4
1.7 Interventions to Decrease Ageism 21
1.3 Age: There Is More to the Word
Than You May Think 6
Chronological, Biological, Psycholog- 1.9 Summary 24
ical, and Social Age 6
Primary, Secondary, and Tertiary Aging 7
Age 65 Years of Age and Older: One
Homogeneous Group? 7
NEL
“Aging is not lost youth but a new stage of opportunity and strength.”
Betty Friedan (1921–2006)
So . . . live your life and forget your age.
1.1 FOOD FOR THOUGHT IN THE STUDY

OF ADULT DEVELOPMENT
Learning Objectives
To understand:
• the new terminology used to refer to “senior citizen”
• the historical beginnings of the study of adult development in Canada
A Word on Terminology
According to the British Columbia Law Institute (BCLI), a positive, appropriate way to reference
aging in the English language is missing. There does not appear to be a word that recognizes
the wisdom, strength, and, often, the opportunities associated with getting older (Taylor, 2011).
According to Taylor, the term “elderly” brings to mind frailty and the term “senior” is too lim-
iting. “Older adult” or “older person” might be better terms as they are thought to be more neutral
and acknowledge that the experience of aging varies from person to person. The American Psy-
chological Association also endorses using the term older adult rather than elderly or senior in
their publications for similar reasons (see Puryear-Keita, 2014). Recently, SeniorMarketing.com
surveyed 1114 adults on their feelings about the language used to describe older adults. The par-
ticipants ranged from under the age of 39 to 80 years of age or older, with 35 percent aged 50 to
59 and 40 percent aged 60 to 69 years old. Just over 50 percent of those surveyed responded that
they are not comfortable with the term senior and preferred older adult. Interestingly, 71 percent
of respondents indicated that they were comfortable with the term “baby boomer” because this
name represents influence, individualism, idealism, success, and resilience (Seniormark, 2013).
You will learn about the boomer generation as you read this book. The cohort is truly changing
how we think and feel about aging! So, in keeping with current terminology, we will use the terms
older adult, older person, or boomer when referring to those over the age of 65.
Historical Aspects of the Study of Adult Development

Before we begin a brief review of the history of the study of adult development in Canada, it is
important to become familiar with the term “gerontology.” Gerontology is the scientific study of
aging. This includes the biological, psychological, and sociological changes that individuals face
as they age. Also included in the study of gerontology are the social and economic impacts of
the aging of the world’s population. Importantly, aging is not all about decline. Aging also brings
many opportunities for individuals and societies.
Even though getting older is a very normal part of development, interest in the study of aging
has only increased in the last 70 years or so. Historically, the focus of research from a develop-
mental perspective has been on children and adolescence. For example, both Piaget’s stage theory
of cognitive development and Freud’s psychosexual stages of development were completed by
2 Chapter 1 NEL
adolescence. Interestingly, the American psychologist who wrote the first major work on aging
was a pioneer in the field of child and adolescent development. G. Stanley Hall, who was the first
president of the American Psychological Association, published Senescence: The Last Half of Life
in 1922 at the age of 78. However, it would be many years later before the interest in studying
adult development really took hold. In the United States, in 1946, the National Institutes of Health
established a large-scale research centre and the Gerontological Society of America (GSA) also was
founded that year with representation from disciplines such as medicine, biology, and nursing,
as well as psychology. Research journals and organizations that focused on aging soon followed.
In Canada, systematic research on aging began around the same time. In 1944, the Geron-
tology Research Unit at McGill University was founded. During the 1950s, the Canadian Welfare
Council formed the Committee on Aging, which began research in social gerontology. Beginning
in 1957, research on aging was being promoted by several provincial conferences that focused
exclusively on aging. In 1966, the first provincial office on aging was created in Ontario, and
the final report of the Senate’s Special Committee on Aging was published (Andrews, Camp-
bell, Denton, & McGilton, 2009). That same year, the first Canadian Conference on Aging was
held in Toronto. At that time, Canadian gerontologists were becoming increasingly involved in
international gerontology associations. This led to the establishment of the Canadian Association
on Gerontology (CAG) in 1971, which today has more than 2000 members. CAG continues to
be the major forum for aging research in Canada. This organization provides opportunities for
professionals interested in aging to share information through annual conferences and a news-
letter. In 1982, CAG began publishing the Canadian Journal on Aging, a refereed journal which
is published quarterly (Andrews et al., 2009).
The Canadian Geriatrics Society (CGS), initially called the Canadian Society of Geriatric
Medicine, was established in 1981. The objective of the CGS is to promote excellence in the
medical care of older Canadians. CGS also holds an annual conference and publishes a quarterly
refereed journal titled Geriatrics Today: Journal of the Canadian Geriatrics Society. In 1988, the
Canadian Gerontological Nursing Association was founded. The mandate of this organization is
to provide education and support to the nurses who participate with older adults in care of their
health and to address the health of older Canadians (Sheets & Gallagher, 2013). More recently,
the Canadian Coalition for Seniors’ Mental Health was founded. This organization’s mission
is to ensure that the mental health of older adults is recognized as a key Canadian health and
wellness issue.
From the late 1970s until the mid-1980s, extensive support was provided for research and
research training on population aging by the Strategic Grants Program of the Social Sciences
and Humanities Research Council of Canada (SSHRC). This included support for new research
centres including the Gerontology Research Centre at Simon Fraser University, the Centre on
Aging at the University of Manitoba, the Institute for Life Course and Aging at the University of
Toronto, as well as centres in Guelph, Moncton, Victoria, and St. Johns (Andrews et al., 2009).
In fact, there are approximately 44 gerontology research and education centres across Canada
(Sheets & Gallagher, 2013). Aging is now a topic of interest!
Perhaps the most significant change to the study of aging in the past decade has come
through the establishment of the Canadian Institutes of Health Research (CIHR). Because of
active involvement and feedback from the Canadian gerontological community, the Institute of
Aging (IA) became one of the 13 grant-awarding agencies that comprise the CIHR (Andrews
et al., 2009). The IA has prioritized research on aging in five areas: biological mechanisms of
aging, maintenance of functional autonomy, healthy and successful aging, cognitive impairment
NEL ISSUES TO CONSIDER IN THE STUDY OF ADULT DEVELOPMENT 3

in aging, and health services and policy related to older adults. The IA has been a key factor to
the growth of research investigating health and aging in Canada. Many multidisciplinary projects
have been funded through the IA including the Canadian Longitudinal Study on Aging (CLSA).
With a team of more than 200 investigators and collaborators from 26 Canadian universities,
co-principal investigators Drs. Raina (McMaster University), Wolfson (McGill University), and
Kirkland (Dalhousie University) are following 50 000 Canadian men and women nationally
between the ages of 45 and 85 for a period of 20 years. Data collected will include information
on the changing biological, psychological, medical, and socio-economic aspects of the lives of
Canadian people as they age (Andrews et al., 2009).
Another exciting aspect in the development of the study of aging in Canada is that, in the last
decade, there has been a growth of doctoral graduate programs in gerontology including a PhD
in gerontology at Sherbrooke University as well as at Simon Fraser University. The University of
Regina and the University of Sherbrooke offer a master’s degree program in gerontology as well.
Interestingly, McMaster University offers a mixed master’s degree in Health and Aging (Andrews
et al., 2009). As you can see, it is a very exciting time to study aging in Canada. These types of
programs also are widely available in the United States, and in 2014, Bottiggi Dassel and her
colleagues wrote an article called “What Can I Do with a Doctoral Degree in Gerontology?
Expanding Your Options” (Bottiggi Dassel et al., 2014). Visit http://dx.doi.org/10.1080/0270196
0.2013.870901 if you would like to have a look at this article.
1.2 THE DEVELOPMENTAL PERSPECTIVE

OF AGING
Learning Objectives
To understand:
• the lifespan developmental perspective of aging
• what can influence development over the lifespan
The Lifespan Developmental Perspective

Today, the idea that human development occurs throughout one’s life is widely accepted by
researchers, although, as you have just learned, this was not always the case. Paul B. Baltes and his
colleagues (e.g., Baltes, 1987; Baltes & Baltes, 1990; Baltes & Smith, 2004) really championed the
study of development across the lifespan, rather than just focusing on children and adolescents.
In their seminal research, these researchers identified four key principles to lifelong development.
These key principles are presented in Table 1.1.
Baltes also identified three types of influences that interact with each other to produce devel-
opmental change over the lifespan. Let’s look at these now.
What Influences Lifespan Development?

The first type of influences on development is called normative age-graded influences. These
normative changes tend to affect most people at a particular age. For example, turning 18 in
many parts of the world is seen as the start of adulthood. Although this is changing, people
tend to start careers or finish university, get married, and start a family in their 20s or 30s.
Another age-graded influence is the timing of retirement, with age 65 largely accepted as the
4 Chapter 1 NEL
Table 1.1
Key Principles to the Study of Development
History and Context All individuals develop within a certain set of circumstances that are influenced
by the time in which we live as well as the culture in which we live.
Plasticity It is possible to improve functioning at any age. Many skills can be taught or
will improve with practice throughout one’s life, although there are some
limits to the degree of improvement.
Multiple Causality How an individual develops is shaped by biological, psychological,

sociocultural, and life cycle factors.
Multi-directionality Development can involve both increases and decreases and this varies not
only within persons but from person to person as well. As people gain in one
area like expertise, for example, they may lose in other areas such as cognitive
processing speed.
Source: Adapted from Baltes, P.B. (1987). Theoretical propositions of lifespan developmental psychology: On the
dynamics between growth and decline. Developmental Psychology, 23(5), 611–626.
age to retire. However, as you will soon learn, this is changing. Other great examples of nor-
mative age-graded influences are puberty and menopause. Normative age-graded influences
are a way to structure your life in terms of knowing where you are on your biological or social
clock. The significance of normative age-grade changes are influenced by the larger society
or culture you live in.
Normative history-graded influences are influences that are experienced by most people
in a specific area or culture at the same time. These tend to be large in scale like the current war
in Syria, the Paris attacks that occurred in 2015, or the suicide bombings in Belgium in 2016.
These events have changed the way most people think about travel abroad in terms of safety
and security. Similarly, the attack on the twin towers of the World Trade Center on September 11,
2001, made the world seem unsafe to many. Other examples of history-graded events that
have had a tremendous impact on many societies worldwide are the arrival of the Internet and
personal technologies like cellphones, as well as social media such as Facebook and Twitter.
These technologies have had a huge effect on how we communicate information. Knowing the
influences of normative age-graded and normative history-graded events may appear to make
the development course for a particular individual somewhat predictable. However, there is a
wild card that needs to be considered and this is non-normative influences.
Non-normative influences are random, unexpected events that are unique to an individual.
Winning the lottery would be an example of a non-normative event. However, these events are
not always positive. Getting in a serious car accident and developing a serious illness are examples
of negative non-normative events.
Reflective
Question
As you ponder the influences on lifespan development, what normative

history-graded and non-normative influences have you experienced?
NEL ISSUES TO CONSIDER IN THE STUDY OF ADULT DEVELOPMENT 5

Another random document with
no related content on Scribd:
"Mitä nyt?" huusi Fleming äreästi tulijoille; Marables seisoi hänen
takanaan.
"Antakaa minulle kajuuttanne avain!" vaati poliisi.
"Marables, anna heille avain", sanoi Fleming röyhkeän ivallisesti,

"huomaanpa heidän kuuluvan jokipoliisiin."
Marables antoi sanaakaan lausumatta avaimen ja päämies meni

lyhty kädessä kajuuttaan, jota hän tarkasti tutki. Toiset miehet jäivät
kannelle vartioimaan Flemingiä ja Marablesta. Hetken kuluttua palasi
hän kannelle eikä ollut löytänyt mitään.
"No", kysyi Fleming pilkallisesti, "saitteko suurenkin saaliin?"
"Sen kyllä kohta saamme nähdä. Kuinka monta miestä on tässä

laivassa?"
"Kaikki seisovat tässä teidän edessänne", vastasi Fleming.
"Onpa teillä vielä täällä poikakin. Missä hän on?"
"Kaksi miestä riittää tälle laivalle. Meillä ei ole täällä mitään

poikaa."
"Älkää valhetelko!" huomautti virkamies. "Minä tiedän varsin hyvin

vielä tänään iltapuolella pojan olleen kannella. Mihin hän on
joutunut?"
"Varmaankin on hän lähtenyt maalle",'vastasi Fleming
"No, sitte kysyn toisin", lausui päämies ankarasti, "Kumpiko teistä

heitti pojan jokeen?"
Fleming säpsähti, mutta Marables huudahti:
"Minä en sitä tehnyt, totta Jumalista en! Minä tahdoin pelastaa

hänet.
Oi, jospa poika parka olisi täällä todistamassa sitä!"
"Tässä minä olen, Marables", vastasi äkkiä Jaakko, joka

huomaamatta oli noussut laivaan ja siihen asti ollut jokipoliisin
takana piilossa.
Fleming vavahti, ikäänkuin olisi salama häneen iskenyt.
"Niin, tässä minä olen", jatkoi Jaakko astuen esille, "ja minä
todistan, Marables, ett'ette tahtoneet minua kuolemaan, vaan
päinvastoin koetitte pelastaa minua, ja taistelitte tuota murhaajaa
vastaan, kunnes hän löi teidät maahan. Fleming se oli, joka minut
jokeen heitti, ett’en kertoisi kulta- ja hopeakaluista sekä muista
tavaroista, joita tahdoitte sulloa säkkeihin ja upottaa jokeen, koska
kaksi teidän väestänne ei voinut pitää suutansa lukossa."
"Kunnon poika!" huudahti Marables, juosten Jaakon luokse ja

syleillen häntä. "Jumalan kiitos, että pääsit hengissä. Kaikki on tosi,
mitä poika on kertonut", lausui hän päämiehelle, "ei yksikään sana
ole valetta. Minä olen vankinne ja seuraan teitä vapaaehtoisesti, sillä
minä olen ansainnut rangaistusta. Minä olin ennen rehellinen mies,
mutta viettelys oli suuri eikä minulla ollut voimia sitä vastustaa."
Marables ja Fleming vangittiin ja vietiin poliisikammariin. Jaakko

vietti yönsä kajuutassa, joka nyt tykkänään oli hänen
käytettävänään, ja meni heti seuraavana aamuna herra Drummondin
luokse kertomaan, mitä laivalla oli tapahtunut.
Heti sen perästä toimitetussa tutkimuksessa tuli ilmi, että Fleming
jo kauan oli ollut erään kuuluisan varasjoukon johtajana ja että Polly-
laiva viimeaikoina oli ollut heillä piilo- ja varastopaikkana kaikille
varastetuille kapineille. Kaksi rikostoveria oli ilmoittanut koko asian,
kun muka olivat saaliinjaossa saaneet liian vähän. Kun Fleming,
lukuisten varkauksien lisäksi, oli syypää vielä murhanyritykseenkin,
tuomittiin hänet kuolemaan.
Marables ei ollut ottanut varsinaista osaa Flemingin rikoksiin,

mutta kun häntä houkutteli voiton toivo ja hän oli piilottanut
varastettua tavaraa laivaansa ja antanut siellä suojaa vorolle,
syytettiin häntä varastetun tavaran kätkemisestä. Hän vilpittömästi
tunnusti kaikki ja myöskin näytti katuvan tekoansa, ja kun hän oli
ennen tutustumistansa Flemingin kanssa viettänyt nuhteetonta
elämää tuomittiin hänet vaan seitsemäksi vuodeksi englantilaisten
pahantekijäin siirtoloihin.
Kuudes luku.
Jaakko ei mennyt heti jälleen vesille, vaan jäi toistaiseksi herra

Drummondin luo. Tämä oli nimittäin erottanut erään apulaisistansa ja
Jaakko tuli hänen sijaansa, kunnes toinen saatiin.
Jaakkoa kohdeltiin kuin perheesen kuuluvaa eikä häneltä

puuttunut mitään. Kiitollisena niin paljosta hyvyydestä koetti hän
kaikilla tavoin ahkeruudella, tarkkuudella ja säännöllisyydellä olla
herra Drummondille mieleen. Pian hän perinpohjin tutustui
kirjanpitoon ja laskemiseen, sillä hänellä oli koulussa saatu oppinsa
siinä hyvänä apuna. Vaikka hän joka päivä oppi jotakin uutta ja
hänen nykyinen asemansa ja työnsä paremmin soveltuivat siihen
sivistysmäärään ja oppiin, jonka hän oli koulussa saavuttanut, kuin
hänen entinen toimensa, ikävöi hän kuitenkin takaisin vesille ja
malttoi tuskin odottaa aikaa, jolloin uusi konttoriapulainen tulisi, joka
tuottaisi hänelle vapauden takaisin, kuten hän sanoi. Sen hän
kuitenkin kyllä käsitti, ett'ei alinomaisesta edestakaisin kulkemisesta
joella ollut mitään erityistä hyötyä.
Kun hän, kuten jo on sanottu, oli kuin herra Drummondin

perheesen kuuluva, tutustui hän myöskin niihin, jotka siellä kävivät,
ja erittäin mieltyi hän erääsen vanhaan herraan, joka aina osoitti
hänelle sangen paljon ystävyyttä. Turnbull oli hänen nimensä; hän oli
vanhapoika ja oli koonnut melkoisen omaisuuden. Ollen jo
lapsuudesta asti innokkaasti mieltynyt merimies-elämään oli hän
laivapoikana alkanut uransa eräällä Grönlantiin kulkevalla laivalla, ja
onnistui hänen sitte taitavuudella, rohkeudella ja toimeliaisuudella
kohota kapteeniksi, hankkia itselleen oma laiva, jopa vähitellen
toinen, vieläpä kolmaskin, ja viimein melkoisen varakkaana asettua
rauhassa viettämään elämänsä ehtoota. Hän tiesi kertoa monta
seikkailua vaihtelevasta merimies-elämästänsä, ja Jaakko kuunteli
häntä aina mitä suurimmalla tarkkuudella. Usein he yhdessä kävivät
soutelemassa Thames-joella ja semmoisella matkalla lausui Jaakko
kerran ilmi halunsa ruveta Grönlantiin purjehtijalle, tutustuaksensa
valaskalanpyyntiin, josta kapteeni Turnbull niin paljon oli kertonut
hänelle.
"Se on vaihtelevaa, mutta myöskin sangen kovaa elämää", vastasi

siihen kapteeni. "Muistelen erästä matkaa, jolloin monta kertaa töin
tuskin pelastuin kuolemasta. Meidän täytyi laivallamme kulkea
ajojäiden välitse ja kohtasimme suunnattomia jäävuoria
matkallamme. Semmoiseen jättiläishirviöön kiinnitimme ankkurimme
ja kuljeksimme sen perässä edestakaisin pyydellen kaikkea, mitä
vastaamme sattui. Meidän oli jo onnistunut saada kaksitoista
valaskalaa, joiden luurangot heitimme mereen, irroitettuamme niistä
kaikki, mikä oli kelvollista. Kuin eräänä aamuna tähystelijä
mastonkorista katseli ympärilleen, oliko mistään saalista toivossa,
huomasi hän suuren naarasjääkarhun, joka poikineen uiskennellen
lähestyi jäävuortamme, jonka vieressä vähän matkan päässä meistä
oli valaskalan luuranko. Kun ei mitään muuta ollut tehtävänä, läksin
minä kuuden kumppanin kanssa pyydysretkelle. Emäkarhu oli jo
ehtinyt jäälle ja alussa koetti se paeta, vaan kun pentu ei liukkaalla
jäällä päässyt kulkemaan kyllin nopeasti, kääntyi se meihin päin
näyttäen hampaitansa. Eräs meistä ampui pennun kuoliaaksi ja
silloin rupesi emä niin valittavasti kiljumaan, ett’en milloinkaan voi
sitä unhottaa. Äkkiä se ikäänkuin tointui ja syöksyi päällemme
möristen niin, että sitä voi kuulla peninkulman päähän. Me olimme
asettuneet tiheään joukkoon ja odotimme vastustajaamme
ojennetuin keihäin. Mutta karhu sysäsi meidät takaperin ja kaksi
meistä kaatui. Me toiset pidimme paikkamme ja kun se nousi
takajaloillensa ammuimme sille rintaan kolme kuulaa, jotka heti
katkasivat siltä elämän langan. En ikinä ole sittemmin nähnyt niin
suurta elävää ja liioittelematta voin sanoa sen painaneen paljon
enemmän kuin moni suuri härkä. Sillä välin oli tuuli kääntynyt
pohjoiseen ja toi mukanaan sakean lumipyryn.
"Kumppanimme mielestä oli viisainta silloin palata laivalle. Minä

kuitenkin luulin pyryn pian loppuvan ja päätin jäädä nylkemään
saaliimme muhkeaa taljaa. Jos nimittäin olisimme jättäneet kuolleen
elävän sinne muutamiksi tunneiksikin vain, niin olisivat kyllä ketut
syöneet sekä sen että pennun ja talja olisi turmeltunut. Valaskalan
jäännökset olivatkin houkutelleet sinne satamäärin kettuja.
Kumppanini palasivat laivalle ja tuskin olisivatkaan osanneet sinne
takaisin sakeassa lumituiskussa, ell'eivät sieltä olisi soittaneet kelloa
osoittaaksensa heille siten oikeaa suuntaa. Minä jäin yksin saaliin
luokse, mutta sain pian katua kauppaani. Tuisku ei lakannut,
päinvastoin sakeni sakenemistaan ja ennenkuin olin ehtinyt
neljänneksikään osaksi nylkeä karhua, olin jo vallan paleltua. Kun
myöskin huomasin mahdottomaksi palata laivalle oli minulla vain
kuoliaaksi paleltuminen kohtalona. Viimein keksin keinon, jonka
avulla mahdollisesti voin pelastua. Leikkasin auki karhun vatsan, otin
pois sisälmykset ja hiivin itse sinne niiden sijaan. Aukeaman koetin
sulkea niin hyvin kuin mahdollista ja kun otus ei vielä ollut kadottanut
elonlämpöänsä, oli minulla eriskummallisessa suojassani sangen
lämmin ja mukava. Mutta pahaksi onneksi ei se mukavuus kauan
kestänyt. Tuskin olin ollut siellä puolta tuntiakaan kun suojaani
ulkopuolelta ruvettiin repimään ja puremaan. Siinä nyt olivat ketut, ja
varmaankin niitä oli kokoontunut satamäärin kuolleen karhun ympäri,
sillä kaikilta tahoilta tuntui nykimistä ja vatsan aukosta pistelihe jo
koko joukko suippukuonoja sisään.
"Vaikka voimakkaasti käytinkin puukkoani ja jokaisen

ketunkuonon, joka sattui lähelleni, täytyi verisenä vetäytyä takaisin,
oli kuitenkin petojen, nälissänsä kuin olivat, onnistunut purra rikki
karhun paksu talja, ja he repivät sitte irti lihapalasen toisensa
perästä. Vaikka nälkäiset ketut, kun niitä on yhdessä laumassa noin
kaksi, jopa kolmekin sataa, voivat tulla sangen vaarallisiksi, oli
minulla kuitenkin hyvä toivo saada heitä pakosalle, tullessani esille
suojastani. Mutta suurimpana huolenani oli, että he söisivät suojani
joka varjeli minua rajuilmalta, siten jättäen minut alttiiksi
vilukuoleman kaikille kauhuille. Viimein jo tunki valo sisään
'karhutaloni' yläpuolelta ja minä olin siinä ainoastaan karvojen
peittämänä, joiden välitse ketut pistivät kapeat kuononsa
iskeäksensä kiinni hylkeennahkaiseen nuttuuni. Päätin viimein
ampua piirittäjiäni peloittaakseni heitä ja koetin juuri asettaa pyssyni
sopivaan asentoon, kun äkkiä kuulin noin puolen tusinaa pyssyn
paukausta. Pari kuulaa tunkeui minunkin suojaani kuitenkin onneksi
minuun sattumatta. Huusin heille heti paikalla niin kovin, kuin suinkin
voin, ja heti lakkasivat pelastajani ampumasta. He olivat ampuneet
kettuja, aavistamatta minun piilevän siellä niiden keskellä. Minä sitte
hiivin esille. Lumituisku oli lakannut ja edessäni seisoi kuusi
laivakumppania, jotka olivat tulleet minua etsimään. Onneksi siis
pelastuin sekä viluun kuolemisen että kettujen ruoaksi joutumisen
vaarasta. Hirveä matka se oli, Jaakko, ja minä kiitin Jumalaa, että
niin vähällä pääsin kotiin jälleen, sillä niistä laivoista, jotka yhtaikaa
meidän kanssamme läksivät valaskalanpyyntiin, hukkui
kahdeksantoista."
"Minä kiitän teitä kertomuksestanne, kapteeni Turnbull", sanoi

Jaakko, "mutta haluni tulla valaskalan pyytäjäksi on minusta
kadonnut."
"Sinä et ole kadottanut mitään", huomautti kapteeni Turnbull.

"Niiden, jotka onnellisesti palaavat, on hauskaa kyllä kertoa
seikkailuistansa, mutta kun miettii kuinka monta uupuu vilusta,
näljästä ja kaikenlaisista vaaroista, täytyy jokaisen, joka on sitä
elämää kokenut, koettaa parastansa ja neuvoa kaikkia intoilijoita
olemaan antautumatta niiden alaisiksi, ja minua ilahuttaa, että minun
on onnistunut käännyttää sinut pois siltä uralta."
Seitsemäs luku.
Jaakko työskenteli jo yhdeksättä kuukautta herra Drummondin
konttorissa, sillä vaikka uusi kirjanpitäjä jo olikin saapunut, oli
kuitenkin niin paljo tekemistä, että Jaakon apu yhä vielä oli
välttämätön. Uusi kirjanpitäjä Watkins oli nuori, noin
kahdenkymmenen ikäinen leveänaamainen ja paksuhuulinen mies.
Hänen työntekonsa oli huononlainen ja ahkeruutensa vielä
huonompi, mutta hän osasi mielistelemisellä päästä ylikirjanpitäjä
Hodgsonin suosioon, ja kun hänellä oli paljo valtaa asiakonttorissa ja
hän mielellään näki ympärillään alammaisia ja imartelevia ihmisiä, oli
hän sangen leväperäinen uuden kirjanpitäjän suhteen, jopa piti häntä
etevämpänä Jaakkoakin, jota hän ei hänen suoran ja vilpittömän
luonteensa tähden voinut ensinkään kärsiä.
Eräänä päivänä oli Jaakolla suurenlainen tili kirjoitettavana ja

saatuaan sen valmiiksi antoi hän sen ylikirjanpitäjälle
tarkastettavaksi. Vaikk’ei siinä ollutkaan mitään virhettä ja käsialakin
oli selvä ja kaunis, huomasi kuitenkin ylikirjanpitäjä, joka sattui
olemaan huonolla tuulella, sen muka huonoksi, repi sen rikki ja käski
Jaakon kirjoittaa sen uudestaan.
Jaakko semmoisesta ansaitsemattomasta kohtelusta suuttui; hän

laski kynän pois ja torjui vakavasti moisen kohtuuttoman
vaatimuksen.
Raivoissaan vastustuksesta tarttui herra Hodgson konttorikirjaan

ja heitti sen Jaakolle päähän. Jaakolla sattui olemaan viivotin
kädessä ja malttamatta hillitä mieltään viskasi hän sen niin
voimakkaasti kohti ylikirjanpitäjää ja osasi häntä otsaan niin kovasti,
että hän kaatui. Samassa astui herra Drummond sisään. Hän näki
Jaakon teon ja riensi sanaakaan virkkamatta ylikirjanpitäjän luokse,
nosti hänet ylös ja kantoi hänet Watkinsin avulla huoneesensa, jossa
Hodgson pian tointui jälleen. Jaakko oli yksin konttorissa tietysti
hyvin levotonna, sillä hänhän se syylliseltä näytti, ja vaikka hän
omasta mielestänsä kyllä oli oikeassa, pelkäsi hän kuitenkin
joutuneensa ikävään tilaan.
Kohta hänet sen perästä kutsuttiin herra Drummondin huoneesen.

Isäntä otti hänet vastaan sangen ankaran näköisenä, rouva
Drummond näytti surulliselta ja Saaran punehtuneet silmät ilmasivat
selvästi hänen itkeneen, sillä ylikirjanpitäjä oli kertonut tapauksen
tavalla semmoisella, että kaikki syy jäi Jaakon puolelle, ja Watkins
todisti hänen kertomuksensa oikeaksi, kohotakseen vielä enemmän
esimiehensä suosioon.
"Rehti-Jaakko", alotti herra Drummond, "minä kutsuin sinut,

sanoakseni sinulle, ett’et hävyttömän käytöksesi tähden
ylikirjanpitäjää kohtaan voi jäädä talooni. Minulla oli aikomus hankkia
sinulle hyvä ja kunnollinen asema maailmassa, mutta se tuuma on
nyt loppunut. Paitsi sopimatonta ja ilkeää käytöstäsi olet myöskin
ollut kiittämätön."
"Sitä moitetta en ansaitse", vastasi Jaakko.
"Älä vastusta", sanoi herra Drummond. "Näinhän minä itse tekosi.

Siis ei sanaakaan enää siitä. Sinä olet kirjoitettu laivurinoppilaaksi ja
voit siis palvella oppiaikasi loppuun 'Polly'-laivalla, jolle jälleen on
saatu kuljettaja. Siinä kaikki, mitä minä enää voin tehdä hyväksesi,
äläkä odota minulta sen enempää. Kun nyt olet monta kuukautta
työskennellyt konttorissani, on myöskin kohtuullista, että maksan
sinulle siitä ajasta. Tässä on kymmenen puntaa työstäsi."
Herra Drummond luki rahat pöydälle ja läksi huoneesta.

Jaakko ei liikahtanutkaan, katsoi vain vakavasti herra
Drummondiin hänen astuessaan ohitse. Hänen oli mahdotonta
puolustautua ansaitsematonta syytöstä vastaan ja hän ennemmin oli
vaiti kuin tahtoi kiivastua. Mutta hänen tyyneyttänsä pidettiin
itsepäisyytenä.
"Eikö sinulla ole mitään sanottavaa, Jaakko?" kysyi rouva

Drummond hetken perästä. "Eikö sinulla ole mitään, jota saisin
sanoa sinun puolustukseksesi miehelleni, kuin hänen
suuttumuksensa jälleen lauhtuu?"
"Kun olette hyvä ja tahdotte viedä sanan, niin olkaa hyvä, sanokaa
herralle miehellenne, että koetan kaikin tavoin voida antaa hänelle
anteeksi."
Sitä vastausta piti lempeä rouvakin syvänä loukkauksena, ja kun

hän tunsi asian vaan ylikirjanpitäjän ja hänen suosikkinsa
väärennetyistä kertomuksista, täytyi hänen uskoa Jaakkoa
röyhkeäksi pojaksi. Hän nousi istualtaan ja läksi, surullisesti lausuen:
"Hyvästi, Jaakko!"
Jaakko ei voinut puhua, sillä siksi oli hän liian liikutettu; hän voi
töintuskin pidättää kyyneleitänsä; niinpä käsitettiin hänen vait'olonsa
uppiniskaisuudeksi.
Pikku Saara oli kuitenkin jäänyt, vaikka äitinsä kyllä viittasi

häntäkin lähtemään. Jaakko rakasti häntä kuin sisarta; hän ei
milloinkaan unohtanut hyvyyttä ja ystävyyttä, jolla Saara kohteli
häntä, kuin hän — orpo raukka — ensi kerran tuli herra Drummondin
luokse, ja milloin hyvänsä olisi hän ollut valmis kiitollisuutensa
osoitteeksi vaikka uhraamaan henkensä Saaran hyväksi.
"Jaakko!" kuului tyttö lempeästi ja rukoilevasti lausuvan,
laskiessaan hiljaa kätensä hänen olallensa. Silloin ei Jaakko enää
voinut pidättää kyyneliänsä, vaan purskahti katkerasti itkemään.
Tyynnyttyään kertoi hän kaikki, mitä oli tapahtunut, ja Saara itki
Jaakon kanssa ansaitsemattomasta kohtelusta, jota Jaakko oli
saanut kärsiä. Hänen täytyi kuitenkin jättää hänet hyvästi, sillä
palvelustyttö tuli pyytämään Saaraa äitinsä luokse. Hän oli juuri
ojentaa Jaakolle kätensä, kuin hän huomasi rahat pöydällä.
"Jaakko", sanoi hän "älä unhoita rahojasi."
"Ei, Saara", vastasi Jaakko, joka jo oli ovella, "rahoja en ota. Niiltä,
jotka ovat minulle hyvät ja menettelevät kanssani oikeuden mukaan,
otan kyllä vastaan ja olisin heille siitä kahta kiitollisempi, mutta noita
rahoja en ota ja pyydän sinua jättämään ne isällesi takaisin."
Saara näkyi tajuavan Jaakon tunteet ja huomasi myöskin hänen

päätöksensä järkähtämättömäksi. Hän ei vastannut mitään, jätti
hänet hyvästi ja riensi huoneesta, jonka jälkeen Jaakko kokosi
tavaransa ja läksi, sydän täynnä surullisia tunteita, talosta, jossa oli
saanut nauttia paljon hyvyyttä, vaan jossa häntä myöskin nyt oli niin
väärin käsitetty.
Jaakko oli syvästi loukattuna lujasti päättänyt olla vastaan

ottamatta mitään suosionosoitusta herra Drummondilta, eikä hän
mistään hinnasta tahtonut hänelle kuuluvalla laivalla suorittaa
oppiaikaansa loppuun. Mutta mihin oli hänen nyt ryhtyminen? Hän oli
taasen yhtä yksin ja avutonna maailmassa kuin sinä päivänä, jolloin
hänen isänsä ja äitinsä kuolivat. Mutta nyt muisteli hän itsellään
olevan kapteeni Turnbullin tosi ystävänä, jolle voi valittaa hätänsä ja
jolta voi pyytää hyvää neuvoa. Hänen luoksensa hän siis ohjasi
kulkunsa.
"No, Jaakko", huusi kapteeni hänelle iloisesti vastaan, "onpa
hauskaa, että jälleen kerran muistat minuakin! Mutta mikä sinun on,
poikaseni? Olethan vallan surkean näköinen ja ovathan silmäsi
punaiset, ikäänkuin, olisit itkenyt."
Jaakko kertoi nyt hänelle todenperäisesti kaikki mitä oli tapahtunut

aina hänen riitautumisestansa vihamielisen ylikirjanpitäjän kanssa
hänen eroamiseensa asti herra Drummondin talosta.
Kapteeni Turnbull valitti kohtausta ikäväksi ja tarjoutui heti

menemään herra Drummondin luokse kertomaan koko asian sen
mukaan kuin Jaakko sen hänelle kertoi. Hän ei epäillyt herra
Drummondin muuttavan mieltänsä Jaakosta ja jälleen ottavan hänet
luoksensa.
"Minä kiitän teitä, kapteeni Turnbull ystävällisyydestänne", vastasi

Jaakko, "mutta herra Drummondin luokse en enää voi palata.
Myönnän kyllä, että minun on kiittäminen häntä paljosta hyvästä,
mutta hänen syytettyänsä minua kiittämättömyydestä en voi, vaikka
hän huomaisikin olevansa väärässä, enää ottaa vastaan mitään
häneltä. Kenties saisin silloin kärsiä uusiakin nöyryytyksiä. Ei
velvollisuuksieni täyttäminen hänen talossansa paitsi sitä enää olisi
semmoisena ilona kuin ennen. En milloinkaan enää astu jalkaani
herra Drummondin kynnyksen ylitse."
"Ei pidä edeltäpäin päättää, Jaakko, sillä ei voi tietää, mihin tilaan
vielä voi joutua", vastasi kapteeni. "Minua pahoittaisi, jos tunteesi
herra Drummondia kohtaan olisivat vihamielisiä tai kostonhimoisia.
Eikö joka ihminen voi erehtyä, niinkuin herra Drummond on
erehtynyt sinusta? Mitenkä sinä voit noin nuorena kantaa vihaa niitä
kohtaan, jotka ovat osoittaneet sinulle niin paljon hyvyyttä ja sääliä,
sinun ollessasi turvattomana lapsena? Muista, Jaakko, että väärät
ilmiannot ovat heitä eksyttäneet! Ja semmoista pitää sinun antaa
heille anteeksi."
"En koskaan unhota herra Drummondin hyvyyttä", vastasi Jaakko,

"mutta hänen olisi pitänyt tuntea minua sen verran, ett’ei olisi
syyttänyt minua kiittämättömyydestä ja ilkeydestä. Hän on ajanut
minut pois talostansa enkä minä aio milloinkaan enää mennä sinne."
"Jättäkäämme sitte koko asia sikseen", sanoi kapteeni Turnbull,

kun huomasi Jaakon olevan järkähtämätön päätöksessään, "mutta
mihin nyt aiot ryhtyä?"
"Tahtoisin palvella oppiaikani loppuun, mutta en herra

Drummondin laivalla."
Kapteeni Turnbull koetti saada häntä siitä päätöksestään

luopumaan. Hän lupasi koettaa hankkia Jaakolle toimen, joka
paremmin sopisi hänen kyvyllensä ja tuottaisi hänelle edullisemman
yhteiskunnallisen aseman, mutta kaikki kehoittaminen oli turha.
Jaakko ei ottanut sitä korviinsa. Osaksi oli hänen kokemuksensa
herra Drummondin konttorissa kyllästyttänyt häntä kynän
käyttämiseen, osaksi ikävöi hän vesille.
Kapteeni Turnbull suostui senvuoksi Jaakon pyyntöön, ja kun hän

tunsi erään lauttamiehen, nimeltä Stapleton, joka tarvitsi apulaista,
oli Jaakolla hyvät toiveet pian päästä työhön jälleen.
Seuraavana päivänä saattoi kapteeni Turnbull Jaakkoa Stapleton

vanhuksen luo, joka heti pilkittä mutkitta otti hänet palvelukseensa.
Vanha lautturi asui pienessä talossa lähellä Thames-jokea. Sinne vei
Jaakko vähät tavaransa, jonka jälkeen hän meni joelle kuljettamaan
venhettänsä.
Jaakko ei nyt oikeastaan ollut muuta kuin tavallinen soutomies
vain. Määrätystä maksusta souti hän väkeä joen yli tai sitä pitkin,
mikäli toimet tai huvitukset ihmisiä vetivät. Kun hänen isäntänsä jo oli
vanha ja mieluummin jäi kotiin rauhassa tupakoimaan, jätti hän
venheen kuljettamisen tykkänään Jaakon huoleksi, vaatien itselleen
ainoastaan kolmannen osan tuloista, joten muut rahat jäivät Jaakon
omaksi. Toimi oli tuottava, ja vaikk’ei se ollutkaan hänen
sivistyksensä mukainen, oli hän kuitenkin tyytyväinen siihen, sillä
hän oli vapaa, ansaitsi itse leipänsä tarvitsematta kiittää ketäkään
siitä. Niin hän ainakin luuli; mutta siinä hän oli ihan väärässä, sillä se
oli vain ystävällisen kapteeni Turnbullin toimeenpanema juoni, hän
kun piti huolta Stapleton vanhuksen elatuksesta, jotta oppipojalle
jäisi suurin osa tuloista.
"Poika hoi!" kuuli Jaakko eräänä päivänä huudettavan, kun seisoi

venheensä luona keskustellen Stapletonin kanssa jostakin tärkeästä
asiasta, "miks’et kuule? Oletko kuuro? Olen jo pari kertaa tässä
huutanut?"
Käännyttyään näki hän edessänsä Watkinsin, entisen

pöhöposkisen konttorikumppaninsa.
"Mitä nyt?" kysyi Jaakko punastuen suuttumuksesta nähdessään

kavalan miehen ja kuullessaan hänen röyhkeää puhettansa.
"Minulla on käsky sinulle, ymmärrätkö?" jatkoi Watkins raa’asti.

"Tahdotko totella käskyäni?"
"En", vastasi Jaakko. "Käskyä, jota moinen tolvana tuo, en aio

kuulla. Korjatkaa luunne älkääkä palatko milloinkaan, sillä minulla on
suuri halu pehmittää selkäänne. Sen olette rehellisesti ansainneet, te
ja käskijänne!"
"Hyvä, kyllä ilmoitan vastauksenne", vastasi Watkins pilkallisesti
poismennessänsä.
Kuten Jaakko monta vuotta jälestäpäin sai tietää, lähetti rouva

Drummond, joka Saaralta oli saanut kuulla koko asian, Watkinsin
pyytämään Jaakkoa luoksensa. Saara oli hankkinut itselleen
ylikirjanpitäjän rikkirepimän tilin, jonka eri osat vielä olivat
paperikorissa. Sen kunnollisuus oli selvin todistus herra Hodgsonin
ilkeydestä ja herra Drummond siitä huomasi pillastuneensa. Hän ei
kammoksunut tunnustaa ja sovittaa erehdystänsä ja pyysi senvuoksi
vaimoansa tarkemmin tiedustelemaan asiaa. Rouva puolestansa
lähetti Watkinsin pyytämään Jaakkoa käymään hänen luonaan.
Olemme jo nähneet, miten kavala Watkins toimitti tehtävänsä ja
miten hyvin hänelle onnistui tehdä kaikki sovinto turhaksi. Mutta siinä
ei vielä kylliksi, hän väärensi vielä lisäksi Jaakon vastauksen ja
kertoi, miten Jaakko uhkasi löylyttää sekä häntä, Watkinsia, että
vielä herra Drummondinkin, vaikka hän varsin hyvin tiesi Jaakon
"käskijä"-nimellä tarkoittaneen ylikirjanpitäjää. Semmoisen
vastauksen vaikutuksen voi varsin helposti käsittää. Saara oli
hämillänsä, hänen äitinsä suuttui ja herra Drummond tuli
vakuutetuksi menetelleensä oikein ajaessansa pois moisen
leppymättömän ja kostonhimoisen pojan.
Kahdeksas luku.
Talvi tuli ja tammikuussa oli niin pakkanen, että Thames-joki jäätyi

ja kaikki laivaliike lakkasi. Sen johdosta oli Jaakonkin työ tietysti
loppunut. Hän käytti joutoaikaansa lukemiseen ja otti käsille kaikki
kirjansa, painaakseen mieleensä kaikki mitä ennen oli oppinut; joka
päivä hän kävi kapteeni Turnbullin luona ja sai häneltä kuulla monta
hauskaa kertomusta monilta matkoilta, joita hän oli tehnyt
pohjoismerillä ja muuallakin.
"Olen kuullut", lausui kapteeni eräänä päivänä Jaakolle "tänään

paistettavan jäällä London-sillan lähellä kokonainen härkä.
Haluttaako sinua tulla mukaan, niin mennäänpä sitä temppua
katsomaan?"
Jaakko oli heti valmis ja niin he läksivät hevosella erääsen

kadunkulmaan, josta ei enää ollut varsin pitkä matka London-sillalle.
Tultuansa joelle huomasivat he edessänsä vilkasta elämää. Jäällä oli
monta kauppakojua, katossa liehuvat liput; koko ala vilisi tyytyväisen
näköisiä ihmisiä, osaksi liikkuen luistimilla, osaksi lykäten
kelkkarekiä; kaikkialla leimusi suuria tulia, joissa paistettiin
makkaroita ja muuta syötävää. Mutta suurimman huomion veti
puoleensa härkä, jota par'aikaa paistettiin lähellä siltaa. Jää oli
neljän, jopa viidenkin jalan paksuinen; siellä täällä tosin oli ohuempia
paikkoja, vaan ne olivat merkityt varoitustauluilla, ett'ei kukaan
menisi liian lähelle semmoista paikkaa. Ihan niiden lähellä oli pitkiä
tankoja ja köysiä mahdollisen onnettomuuden kohtauksen varalle.
Aurinko paistoi kirkkaasti, taivas oli pilvetön ja sininen. Kapteeni

Turnbull ja Jaakko iloitsivat kolme tuntia katselemalla vilkasta liikettä
ja häärinää. Vihdoin oli aika muistella paluumatkaa. Molemmat
astuivat jokea ylöspäin tullaksensa paikalle, josta saisivat hevosen.
"Olisi hauska tietää", virkkoi kapteeni Turnbull, "onko nyt vuoksi

vai luode."
"Sen heti saisi tietää, jos vaan huomaisi reikää jäässä", vastasi
Jaakko. "Tuossapa onkin reikä!"
Hän heitti jääpalasen reikään ja huomasi vahvan pakoveden

vallitsevan.
Heidän astuessaan eteenpäin tarttui tuuli kapteenin hattuun ja

kuljetti sitä nuolennopeudella pitkin sileätä jään pintaa. Kapteeni
juoksemaan sen perästä ja Jaakko seurasi hänen esimerkkiänsä,
mutta vaikea heidän oli hattua saavuttaa. Milloin oli Jaakon onnistua
saada kiinni karkulainen, milloin jo ojensi kapteeni kätensä
tarttuakseen siihen, mutta joka kerta kuin juuri olivat sitä
saavuttamaisillansa, kuljetti uusi tuulenpuuska sitä eteenpäin
suureksi huviksi kaikille lukuisille katselijoille. Kapteeni Turnbull
vähän Jaakon edellä ja takaa ajamisen innoissaan hän ei
huomannut taulua, joka varoitti menemästä eteenpäin.
Äkkiä kuuli Jaakko, joka ei myöskään ollut huomannut taulua, jään

rutisevan ja näki kapteenin vaipuvan veteen. Väkeä oli lähellä ja
myöskin pelastusköysi. Jaakko ei miettinyt hetkeäkään, sillä hän
rakasti kapteenia kuin isäänsä. Kiireesti hän tarttui köyden päähän,
sitoi sen vyötäisilleen ja hyppäsi avantoon, johon kapteeni oli
kadonnut. Hän muisti pakoveden juuri vallitsevan ja piti onnen
sattumana, että kapteeni oli kysynyt sitä, sillä sen johdosta hän oli
tutkinut veden syvyyden. Jaakkoa kuljetti virta eteenpäin ja kohta
hän tunsi; miten kapteeni Turnbullin kädet häneen tarttuivat.
Samassa jäällä olevatkin vetivät köyttä. Hukkuvan epätoivoisena piti
Jaakko kiinni köydestä ja samoin kapteeni pelastajastansa. Pian he
pääsivät avannolle; tikapuut laskettiin reiästä alas ja muutamat
miehet vetivät siitä ylös kapteenin ja Jaakon. Molemmat olivat niin
rauenneet, että menivät tunnottomiksi. Heidät vietiin lähellä olevaan
ravintolaan, jossa he avuksi haetun lääkärin avulla pian jälleen
tointuivat. Seuraavana aamuna he jo olivat siksi parantuneet, että
voivat lähteä kapteenin kotiin.
Vasta siellä, missä olivat häiritsemättä, kiitti kapteeni nuorta

pelastajaansa mitä innokkaimmin pusertamalla häntä syliinsä.
"Minä olen lapseton, Jaakko, rupea sinä lapsekseni!" lausui

kiitollinen vanha herra. "Ei kenellekään sen kautta tapahdu vahinkoa,
jos määräänkin sinut perillisekseni, sillä minulla ei ole sukulaisia. Jää
luokseni, Jaakko, ja minä olen sinulle aina hellänä isänä, joka ei
milloinkaan unhota, että hänen tähtensä olet uskaltanut henkesi."
"Te olette aina ollut erittäin hyvä ja ystävällinen minulle", vastasi

Jaakko liikutettuna, "enkä minä milloinkaan unhota sitä. Mutta herra
Drummond oli myöskin hyvä minulle ja kuitenkin ajoi hän minut pois
kiittämättömänä olentona. Voihan meidänkin välillemme tunkea
pahoja ihmisiä, saada aikaan väärinkäsitystä enkä minä kestäisi
toista kertaa tulla hyljätyksi. Jos rakastatte minua, niin suokaa minun
olla mitä olen. Antakaa minun pitää vapauteni ja riippumattomuuteni,
se on ainoa, mitä teiltä pyydän."
"Kyllä huomaan turhaksi sinua sen enempää pyydellä", sanoi

kapteni hetken perästä. "Mutta kuulepas varoitukseni, Jaakko, äläkä
tee tilaa sydämmeesi uhkamielisyydelle ja katkeruudelle sen vuoksi,
että olet saanut kärsiä vääryyttä muilta ihmisiltä; se katkeroittaa
elämän ja saattaa sinut siihen väärään luuloon, että maailma
ylimalkaan on paha. Kuin saat enemmän kokemusta, huomaat siinä
olevan paljon hyvää ja jaloakin."
"En vaan voi unhottaa loukkausta, jota olen saanut kärsiä", vastasi
Jaakko. "Olen valmis antamaan muille rikoksensa anteeksi, mutta en
anna kenellekään syytä semmoiseen väärinkäsitykseen minusta,
kuin Drummondin perhe sai. Kerran tehty ei parane."
"Niin kyllä, Jaakko; mutta siihen minä voisin lisätä toisen

mielilauseistasi: jos neuvo pettää, niin toinen auttaa. Jumala
siunatkoon sinua, poikani. Pysy lautturina, jos et huoli muusta; mutta
älä mene enää jään alle."
"Teidän tähtenne kyllä koska hyvänsä, kapteeni Turnbull", vakuutti

Jaakko, ja uudestaan sulki vanha herra hänet isällisellä rakkaudella
syliinsä.
Yhdeksäs luku.
Kului muutamia vuosia. Jaakko oli melkein lopettanut jokilaivurin

oppiaikansa. Hänen aikansa kului hiljaa ja säännöllisesti kuin hänen
venheensäkin kulki eteenpäin; joka päivä oli toisensa kaltainen.
Lomahetkinä hän etupäässä tutki kirjojansa, myöskin viljeli hän
ahkerasti isällisen ystävänsä, kapteeni Turnbullin runsasta kirjastoa.
Mitä enemmän Jaakko etsi henkistä ravintoa, sitä vähemmin häntä
miellytti toimensa ja yhä selvemmin hän huomasi miten väärin hän
teki, kun vapauden rakkaudesta ei ottanut kuullaksensa kapteenin
neuvoa. Kapteeni Turnbull puolestansa oli yhä siinä luulossa, että
hän yhä tyytyi ammattiinsa, ja Jaakko, häveten ilmoittaa isälliselle
ystävälleen mielensä muutosta, jatkoi edelleen lautturinammattiansa.
Niin souti hän myöhään eräänä kirkkaana iltana pitkin jokea, kuin
kova melu herätti hänet ajatuksistaan. Kolme miestä istui
venheessä; he tulivat varmaan joltakin huviretkeltä, sillä lauluista
päättäen olivat he päihtyneet.
"Katsokaapas", huudahti eräs heistä, "minä kyllä osaan heiluttaa

airoa yhtähyvin kuin ken hyvänsä merisotaväestä. Ottakaa vaarin!"
Samalla nosti hän aironsa, heitti sen ilmaan ja aikoi kädellä ottaa
sitä vastaan. Temppu ei kuitenkaan onnistunut; hän ei saanutkaan
siitä kiinni, vaan se putosi niin voimakkaasti alas, että rikkoi kaksi
lautaa pienestä venheestä ja sai suuren reiän pohjaan.
Silmänräpäyksessä täyttyi venhe vedellä.
Siinä olijat huutamaan apua, ja heidän häiriössä varomattomasti

liikkuessaan kaatui uppoava venhe, joten kaikki kolme joutuivat
veteen. Jaakko souti kiireesti paikalle pelastamaan hukkuvia.
"Tännepäin½", kuului Jaakolle varsin tuttu ääni, "auttakaa minua

ensin, minähän olen ylikirjanpitäjä!"
Vaikka Jaakko tunsi hukkuvan vihamieheksensä, ojensi hän

kuitenkin hänelle aironsa, jotta hän voisi tarttua siihen ja sitte Jaakon
avulla päästä venheesen. Kääntyessään toisia kohti näki hän
aalloissa pöhöposkisen Watkinsin ponnistelevan viimeisiä voimiansa
pysyäkseen veden pinnalla.
"Auta, lautturi, auta!" huusi nuori kirjanpitäjä. "Ottakaa minut

venheesenne!"
Jaakko souti joutuisasti pyöreänaaman luokse ja auttoi samaten

kuin ylikirjanpitäjän myöskin lihavan Watkinsinkin kuiville, ottaen
hänet venheesensä.

ebook download (Original PDF) Adult Development and Aging The Canadian Experience by Lori Harper all chapter

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

ebook download (Original PDF) Adult Development and Aging The Canadian Experience by Lori Harper all chapter

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

ebook download (Original PDF) Adult Development and Aging The Canadian Experience by Lori Harper all chapter

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

(Original PDF) Adult Development and

Aging The Canadian Experience by Lori

(eBook PDF) Adult Development and Aging:

(eBook PDF) Adult Development and Aging 7th Edition

(eBook PDF) Adult Development and Aging 8th Edition

Adult Development and Aging: Biopsychosocial

(eBook PDF) Aging and Society Canadian Perspectives 8th

(eBook PDF) Translational Medicine in CNS Drug

(eBook PDF) Experience Human Development 14th Edition

(eBook PDF) Experience Human Development 12th Edition

The Canadian Experience

Dedication 1.6 MYTHS AND STEREOTYPES

1.8 Good Practice 22

3.4 CHANGES IN THE 4.2 NORMAL AGE-RELATED CHANGES

NEL Table of contents vii

4.9 Good Practice 121 5.7 HEALTH PROMOTION ACTIVITIES

5.1 HOW LONG WILL YOU LIVE? 130

viii Table of contents NEL

NEL Table of contents ix

7.6 Good Practice 245 8.5 SUMMARY 273

7.7 Summary 247 chapter 09

x Table of contents NEL

NEL Table of contents xi

chapter 13 Glossary 435–452

xii Table of contents NEL

Support for Instructors and Students

NETA Test Bank

of Training of the Edmonton Consortium Predoctoral Clinical

Medicine, the Director of the Medically At-Risk Driver Centre,

So . . . live your life and forget your age.

1.1 FOOD FOR THOUGHT IN THE STUDY

Historical Aspects of the Study of Adult Development

NEL ISSUES TO CONSIDER IN THE STUDY OF ADULT DEVELOPMENT 3

1.2 THE DEVELOPMENTAL PERSPECTIVE

The Lifespan Developmental Perspective

What Influences Lifespan Development?

Multiple Causality How an individual develops is shaped by biological, psychological,

As you ponder the influences on lifespan development, what normative

NEL ISSUES TO CONSIDER IN THE STUDY OF ADULT DEVELOPMENT 5

"Antakaa minulle kajuuttanne avain!" vaati poliisi.

"Marables, anna heille avain", sanoi Fleming röyhkeän ivallisesti,

Marables antoi sanaakaan lausumatta avaimen ja päämies meni

"No", kysyi Fleming pilkallisesti, "saitteko suurenkin saaliin?"

"Sen kyllä kohta saamme nähdä. Kuinka monta miestä on tässä

"Kaikki seisovat tässä teidän edessänne", vastasi Fleming.

"Onpa teillä vielä täällä poikakin. Missä hän on?"

"Kaksi miestä riittää tälle laivalle. Meillä ei ole täällä mitään

"Älkää valhetelko!" huomautti virkamies. "Minä tiedän varsin hyvin

"Varmaankin on hän lähtenyt maalle",'vastasi Fleming

"No, sitte kysyn toisin", lausui päämies ankarasti, "Kumpiko teistä

"Minä en sitä tehnyt, totta Jumalista en! Minä tahdoin pelastaa

"Tässä minä olen, Marables", vastasi äkkiä Jaakko, joka

Fleming vavahti, ikäänkuin olisi salama häneen iskenyt.

"Kunnon poika!" huudahti Marables, juosten Jaakon luokse ja

Marables ja Fleming vangittiin ja vietiin poliisikammariin. Jaakko

Marables ei ollut ottanut varsinaista osaa Flemingin rikoksiin,

Jaakko ei mennyt heti jälleen vesille, vaan jäi toistaiseksi herra

Jaakkoa kohdeltiin kuin perheesen kuuluvaa eikä häneltä

Kun hän, kuten jo on sanottu, oli kuin herra Drummondin

3.4 CHANGES IN THE 4.2 NORMAL AGE-RELATED CHANGES

4.9 Good Practice 121 5.7 HEALTH PROMOTION ACTIVITIES

1.1 FOOD FOR THOUGHT IN THE STUDY

1.2 THE DEVELOPMENTAL PERSPECTIVE