Business and Society: Stakeholders,

Ethics, Public Policy 17th Edition Anne

Lawrence
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/business-and-society-stakeholders-ethics-public-polic
y-17th-edition-anne-lawrence/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Business and society : stakeholders, ethics, public

policy Sixteenth Edition Anne T. Lawrence

https://ebookmass.com/product/business-and-society-stakeholders-
ethics-public-policy-sixteenth-edition-anne-t-lawrence/

eTextbook 978-1259315411 Business and Society:

Stakeholders Ethics Public Policy 15th Edition

https://ebookmass.com/product/etextbook-978-1259315411-business-
and-society-stakeholders-ethics-public-policy-15th-edition/

Business Ethics: Cases, Issues & Stakeholders

(Textbook) 13th Edition Sharon Hanna-West

https://ebookmass.com/product/business-ethics-cases-issues-
stakeholders-textbook-13th-edition-sharon-hanna-west/

Canadian Business & Society: Ethics, Responsibilities

and Sustainability 4th Edition Robert Sexty

https://ebookmass.com/product/canadian-business-society-ethics-
responsibilities-and-sustainability-4th-edition-robert-sexty/
Business and Society: Ethics, Sustainability, and
Stakeholder Management 9th Edition, (Ebook PDF)

https://ebookmass.com/product/business-and-society-ethics-
sustainability-and-stakeholder-management-9th-edition-ebook-pdf/

Business and Society: Ethics, Sustainability, and

Stakeholder Management 10th Edition Archie B. Carroll

https://ebookmass.com/product/business-and-society-ethics-
sustainability-and-stakeholder-management-10th-edition-archie-b-
carroll/

(eBook PDF) Business and Society: A Strategic Approach

to Social Responsibility & Ethics, 7th edition

https://ebookmass.com/product/ebook-pdf-business-and-society-a-
strategic-approach-to-social-responsibility-ethics-7th-edition/

Drugs, Society, and Human Behavior 17th Edition, (Ebook

PDF)

https://ebookmass.com/product/drugs-society-and-human-
behavior-17th-edition-ebook-pdf/

A Scientific Approach to Ethics: Developing Greater

Respect for Ethics in Business and Society 1st Edition
Maxim Storchevoy (Auth.)

https://ebookmass.com/product/a-scientific-approach-to-ethics-
developing-greater-respect-for-ethics-in-business-and-
society-1st-edition-maxim-storchevoy-auth/
 page i

Business and Society

Stakeholders, Ethics, Public Policy

Seventeenth Edition

Anne T. Lawrence
San José State University

James Weber
Duquesne University

Vanessa D. Hill
University of Louisiana at Lafayette

David M. Wasieleski
Duquesne University
 page ii

BUSINESS AND SOCIETY

Published by McGraw Hill LLC, 1325 Avenue of the Americas, New York, NY 10019.
Copyright © 2023 by McGraw Hill LLC. All rights reserved. Printed in the United
States of America. No part of this publication may be reproduced or distributed in
any form or by any means, or stored in a database or retrieval system, without the
prior written consent of McGraw Hill LLC, including, but not limited to, in any
network or other electronic storage or transmission, or broadcast for distance
learning.

Some ancillaries, including electronic and print components, may not be available
to customers outside the United States.

This book is printed on acid-free paper.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 LWI 272 26 25 24 23 22

ISBN 978-1-265-07924-6
MHID 1-265-07924-2

Cover Image: alice-photo/Shutterstock

All credits appearing on page or at the end of the book are considered to be an
extension of the copyright page.
The Internet addresses listed in the text were accurate at the time of publication.
The inclusion of a website does not indicate an endorsement by the authors or
McGraw Hill LLC, and McGraw Hill LLC does not guarantee the accuracy of the
information presented at these sites.

mheducation.com/highered
 page iii

About the Authors

Anne T. Lawrence San José State University
Anne T. Lawrence is professor of management emerita at San
José State University. She holds a PhD from the University of
California, Berkeley, and completed two years of postdoctoral study
at Stanford University. Her articles, cases, and reviews have
appeared in many journals, including the Academy of Management
Review, Case Research Journal, Business & Society, Journal of
Management Education, California Management Review, Business
and Society Review, Research in Corporate Social Performance and
Policy, and Journal of Corporate Citizenship. Her cases in business
and society have been reprinted in many textbooks and anthologies.
She served as guest editor of the Case Research Journal. She served
as president of the North American Case Research Association
(NACRA) and is a Fellow of NACRA, from which she received a
Distinguished Contributor Award in 2014. She received the Curtis E.
Tate Award for Outstanding Case of the Year (1998, 2009, and
2015). At San José State University, she was named Outstanding
Professor of the Year in 2005. In 2015, she received a Master
Teacher in Ethics Award from The Wheatley Institution at Brigham
Young University. She founded and currently serves as chair of the
board of the Case Research Foundation.

James Weber Duquesne University

James Weber is the Rev. Martin Hehir, C. S. Sp. Endowed Chair in
Scholarly Excellence and a professor of management and business
ethics at Duquesne University, where he also serves as the managing
director of the Albert P. Viragh Institute for Ethics in Business. He
holds a PhD from the University of Pittsburgh and has taught at the
University of San Francisco, University of Pittsburgh, and Marquette
University. His areas of interest and research include personal,
managerial, and organizational values and cognitive moral
reasoning. His work has appeared in Organization Science, Human
Relations, Business & Society, Journal of Business Ethics, and
Business Ethics Quarterly. He received the SIM Sumner Marcus
Award for lifetime contribution to the Social Issues in Management
division of the Academy of Management in 2013. He was recognized
by the Social Issues in Management division with the Best Paper
Award in 1989 and 1994 and received the Best Article Award from
the International Association for Business and Society (IABS) in
1998. He has served as division chair of the Social Issues in
Management division of the Academy of Management. He has also
served as president of the IABS and is currently president of the
IABS Fellows.

Vanessa D. Hill University of Louisiana at Lafayette

Vanessa D. Hill is an associate professor of management at the
B.I. Moody III College of Business Administration, University of
Louisiana at Lafayette. She earned her PhD from Carnegie Mellon
University and has taught at the University of Arizona and Winthrop
University. She holds two professional certifications in Human
Resource Management: the Senior Certified Professional (SHRM-
SCP) by the Society of Human Resource Management and the Senior
Professional in Human Resources (SPHR) by the Human Resource
Certification Institute. Her research interests include corporate social
responsibility, business ethics, leadership, and workplace values. Her
work has been published in several journals including Business and
Society Review, Journal of Business Ethics, Journal of Management
History, and Journal of Management Inquiry. She is an page iv
associate editor for Business and Society Review and serves
on the editorial review boards for the journals Business & Society
and The Journal of Business Ethics. She served as president of the
International Association of Business and Society (IABS) and was
inducted as an IABS Fellow in 2018.

David M. Wasieleski Duquesne University

David M. Wasieleski (PhD, University of Pittsburgh) is the Albert P.
Viragh Professor of Business Ethics in the Palumbo-Donahue School
of Business at Duquesne University and executive director of the
Albert P. Viragh Institute for Ethics in Business at Duquesne. David
also is an affiliate research professor at the ICN Business School in
Nancy, France. His academic research focuses on natural science
approaches to understanding ethical decision-making and the
formation of social contracts within organizational contexts. He also
studies the effects of cognitive biases and moral intensity on
perceptions of ethical issues. His work has been published in
Business & Society, Business Ethics Quarterly, Organization &
Environment, Journal of Applied and Behavioral Sciences, and the
Journal of Business Ethics. At Duquesne, he teaches business ethics,
organizational behavior, management, and sustainability. Currently,
he is editor-in-chief of Business and Society Review. He served as
chair of the Social Issues in Management division of the Academy of
Management and current serves as president of the U.S. chapter of
the International Humanistic Management Association.
 page v

Preface
In a world economy that is becoming increasingly integrated and
interdependent, the relationship between business and society is
becoming ever more complex. The globalization of business, the
emergence of civil society organizations in many nations, and rapidly
changing government regulations and international agreements have
significantly altered the job of managers and the nature of strategic
decision-making within the firm.
At no time has business faced greater public scrutiny or more
urgent demands to act in an ethical and socially responsible manner
than at the present. Consider the following:
The global calamity of the coronavirus pandemic focused renewed
attention on the roles of governments; pharmaceutical,
biotechnology, and medical equipment companies; and civil
society organizations in solving urgent public health problems.
How should newly invented vaccines, medical treatments, and
protective equipment be equitably distributed among the world’s
nations and across vast divides of wealth and income?
Governments faced the task of how best to mobilize and
incentivize the private sector to tackle one of the biggest
challenges of a generation. And the ravages of the pandemic
forced many businesses to weigh the delicate balance between
their intellectual property rights and the urgent demands of
millions threatened by a previously unknown disease. Many
business leaders pondered to what extent their organizations bore
responsibility for the health of their employees, customers, and
the wider community.
A host of new technologies have become part of the everyday
lives of billions of the world’s people. Advances in the basic
sciences are stimulating extraordinary changes in medicine,
agriculture, telecommunications, and transportation, which have
the potential to enhance peoples’ health and quality of life.
Artificial intelligence can be used to drive vehicles, diagnose
illnesses, and manage investments. Technology has changed how
we interact with others, bringing people closer together through
social networking, instant messaging, and photo and video
sharing. These innovations hold great promise. But they also raise
serious ethical issues, such as those associated with the use of the
Internet to exploit or defraud others, censor free expression, or
invade individuals’ privacy. Businesses must learn to harness
powerful technologies for good, while acting responsibly and
ethically toward their many stakeholders.
Businesses in the United States and other nations are transforming
the employment relationship, abandoning practices that once
provided job security and guaranteed pensions in favor of highly
flexible but less secure forms of employment. The rise of the “gig”
economy has transformed many workers into self-employed
contractors. Many jobs, including those in the service sector, are
being outsourced to the emerging economies of China, India, and
other nations. As jobs shift abroad, multinational corporations are
challenged to address their obligations to workers in far-flung
locations with widely different cultures and to respond to calls for
voluntary commitments to enlightened labor standards and human
rights. The burgeoning movement for racial justice has once again
raised the critical issue of equity and inclusion in society. The
#MeToo movement has focused a spotlight on sexual harassment
and abusive behavior and led to the fall of well-known executives
and media personalities and calls for change in workplace culture.
Severe weather events—wildfires, hurricanes, and floods—have
urgently focused attention on the human impact on natural
systems, prompting both businesses and governments to page vi
act. An emerging consensus about the causes and risks
of climate change is leading many companies to adopt new
practices, and once again the nations of the world have
experimented with public policies designed to limit the emissions
of greenhouse gases, most notably in the Paris Agreement. Many
businesses have cut air pollution, curbed solid waste, and
designed products and buildings to be more energy-efficient,
saving money in the process. A better understanding of how
human activities affect natural resources is producing a growing
understanding that economic growth must be achieved in balance
with environmental protection if development is to be sustainable.
Many regions of the world and its nations are developing at an
extraordinary rate. Yet, the prosperity that accompanies economic
growth is not shared equally. Access to health care, adequate
nutrition, and education remain unevenly distributed among and
within the world’s nations, and inequalities of wealth and income
have become greater than they have been in many years. These
trends have challenged businesses to consider the impact of their
compensation, recruitment, and professional development
practices on the persistent—and in some cases, growing—gap
between the haves and the have-nots. Big corporate tax cuts in
the United States have required companies to decide whether to
distribute their windfalls to their executives, shareholders,
employees, or customers; to invest in new jobs; or to buy back
stock.
In many nations, legislators have questioned business’s influence
on politics. Business has a legitimate role to play in the public
policy process, but it has on occasion shaded over into undue
influence and even corruption. Technology offers candidates and
political parties new ways to reach out and inform potential voters,
but it has also created new opportunities for manipulation of the
electoral process through deceptive messaging. Political violence
and attacks on electoral processes have prompted some firms to
question their campaign contributions and their roles in protecting
democratic institutions. Businesses the world over are challenged
 to determine their legitimate scope of influence and how to voice
their interests most effectively in the public policy process.
The new Seventeenth Edition of Business and Society addresses
this complex agenda of issues and their impact on business and its
stakeholders. It is designed to be the required textbook in an
undergraduate or graduate course in Business and Society; Business,
Government and Society; Social Issues in Management; or the
Environment of Business. It may also be used, in whole or in part, in
courses in Business Ethics and Public Affairs Management. This new
edition of the text is also appropriate for an undergraduate sociology
course that focuses on the role of business in society or on
contemporary issues in business.
The core argument of Business and Society is that corporations
serve a broad public purpose: to create value for society. All
companies must make a profit for their owners. Indeed, if they did
not, they would not long survive. However, corporations create many
other kinds of value as well. They are responsible for professional
development for their employees, innovative new products for their
customers, and generosity to their communities. They must partner
with a wide range of individuals and groups in society to advance
collaborative goals. In our view, corporations have multiple
obligations, and all stakeholders’ interests must be considered.

A Tradition of Excellence
Since the 1960s, when Professors Keith Davis and Robert Blomstrom
wrote the first edition of this book, Business and Society has
maintained a position of leadership by discussing central issues of
corporate social performance in a form that students and faculty
have found engaging and stimulating. The leadership of the two
founding authors, and later of Professors William C. Frederick and
James E. Post, helped Business and Society to achieve a page vii
consistently high standard of quality and market
acceptance. Thanks to these authors’ remarkable eye for the
emerging issues that shape the organizational, social, and public
policy environments in which students will soon live and work, the
book has added value to the business education of many thousands
of students.
Business and Society has continued through several successive
author teams to be the market leader in its field. The current
authors bring a broad background of business and society research,
teaching, consulting, and case development to the ongoing evolution
of the text. We are especially pleased that two new authors, Vanessa
D. Hill and David M. Wasieleski, have come on board for this edition.
With an expanded author team, the new Seventeenth Edition of
Business and Society builds on its legacy of market leadership by
reexamining such central issues as the role of business in society,
the nature of corporate responsibility and global citizenship, business
ethics practices, and the complex roles of government and business
in a global community.

For Instructors

For instructors, this textbook offers a complete set of supplements.

Instructor Library
The Connect Management Instructor Library is a repository for
additional resources to improve student engagement in and out of
class. The instructor can select and use any asset that enhances
their lecture. The Connect Instructor Library includes an extensive
instructor’s resource manual—fully revised for this edition—with
lecture outlines, discussion case questions and answers, tips from
experienced instructors, and extensive case teaching notes. A
computerized test bank (Test Builder) and PowerPoint slides for
every chapter are also provided.

Create
With McGraw-Hill Create, create.mheducation.com, the instructor
can easily rearrange chapters, combine material from other content
sources, and quickly upload self-developed content such as a course
syllabus or teaching notes. Content may be drawn from any of the
thousands of leading McGraw-Hill textbooks and arranged to fit a
specific class or teaching approach. Create even allows an instructor
to personalize the book’s appearance by selecting the cover and
adding the instructor’s name, school, and course information and to
select a print or eBook format.

For Students
Business and Society has long been popular with students because
of its lively writing, up-to-date examples, and clear explanations of
theory. This textbook has benefited greatly from feedback over the
years from thousands of students who have used the material in the
authors’ own classrooms. Its strengths are in many ways a testimony
to the students who have used earlier generations of Business and
Society.
The new Seventeenth Edition of the text is designed to be as
student-friendly as always. Each chapter opens with a list of key
learning objectives to help focus student reading and study.
Numerous figures, exhibits, and real-world business examples (set
as blocks of colored type) illustrate and elaborate the main points. A
glossary at the end of the book provides definitions for bold-faced
and other important terms. Internet references and a full section-by-
section bibliography guide students who wish to do further research
on topics of their choice, and subject and name indexes help
students locate items in the book.

page viii
Instructors: Student Success
Starts with You
Tools to enhance your unique voice
Want to build your own course? No problem. Prefer to use an OLC-
aligned, prebuilt course? Easy. Want to make changes throughout
the semester? Sure. And you’ll save time with Connect’s auto-
grading too.

65%
Less Time Grading

Study made personal

Incorporate adaptive study resources like SmartBook® 2.0 into your
course and help your students be better prepared in less time. Learn
more about the powerful personalized learning experience available
in SmartBook 2.0 at
www.mheducation.com/highered/connect/smartbook
Laptop: McGraw Hill; Woman/dog: George Doyle/Getty Images

Affordable solutions, added value

Make technology work for you with LMS integration for single
sign-on access, mobile access to the digital textbook, and
reports to quickly show you how each of your students is doing.
And with our Inclusive Access program you can provide all these
tools at a discount to your students. Ask your McGraw Hill
representative for more information.

Padlock: Jobalou/Getty Images

Solutions for your challenges

A product isn’t a solution. Real solutions are affordable, reliable,
and come with training and ongoing support when you need it
 and how you want it. Visit www.supportateverystep.com
for videos and resources both you and your students can use
throughout the semester.

Checkmark: Jobalou/Getty Images

page ix

Students: Get Learning that Fits

You
Effective tools for efficient studying
Connect is designed to help you be more productive with simple,
flexible, intuitive tools that maximize your study time and meet your
individual learning needs. Get learning that works for you with
Connect.

Study anytime, anywhere

Download the free ReadAnywhere app and access your online
eBook, SmartBook 2.0, or Adaptive Learning Assignments when it’s
convenient, even if you’re offline. And since the app automatically
syncs with your Connect account, all of your work is available every
time you open it. Find out more at
www.mheducation.com/readanywhere

“I really liked this app—it made it easy to

study when you don't have your textbook
in front of you.”
- Jordan Cunningham, Eastern Washington University

Everything you need in one place

Your Connect course has everything you need—whether reading on
your digital eBook or completing assignments for class, Connect
makes it easy to get your work done.

Calendar: owattaphotos/Getty Images

Learning for everyone

McGraw Hill works directly with Accessibility Services Departments
and faculty to meet the learning needs of all students. Please
contact your Accessibility Services Office and ask them to email
accessibility@mheducation.com, or visit
www.mheducation.com/about/accessibility for more
information.
Top: Jenner Images/Getty Images, Left: Hero Images/Getty Images, Right: Hero Images/Getty Images

page x

New for the Seventeenth Edition

Over the years, the issues addressed by Business and Society have
changed as the environment of business itself has been transformed.
This Seventeenth Edition is no exception, as readers will discover.
Some issues have become less compelling and have been replaced
by others on the business agenda, while others have endured
through the years.
The Seventeenth Edition has been thoroughly revised and
updated to reflect the latest theoretical work in the field and
statistical data, as well as recent events. Among the new additions
are:
New discussion of theoretical advances in stakeholder theory,
corporate citizenship, public affairs management, public and
private regulation, Earth systems trends, corporate governance,
sustainability reporting, social investing, reputation management,
 business partnerships, supply chain codes of conduct, social
entrepreneurship, corporate philanthropy, and crisis management.
Treatment of practical issues, such as artificial intelligence and
robotics, gender diversity, the movement for racial justice,
ransomware and cybercrime, political advertising and campaign
contributions, public and media relations, the latest developments
in the regulatory environment in which businesses operate, and
the impact of the coronavirus pandemic on the relationships
between businesses and their workers, customers, and suppliers.
New full-length cases and Discussion Cases on such timely topics
as Boeing’s 737 MAX crisis, discrimination at Starbucks’ airport
shops, Nestlé and child labor in the cocoa supply chain, trade
disputes with China in the mobile phone industry, 3M and the
distribution of personal protective equipment during the COVID-19
pandemic, GM’s carbon neutrality goals, workers’ efforts to
unionize at Amazon, the Vale Mining Company dam collapse in
Brazil, the risks to users of popular online trading apps like
Robinhood, China’s “social credit” system, the debate over
restaurant “gratuity included” tipping policies, and employment
discrimination based on peoples’ names.
Finally, this is a book with a vision. It is not simply a compendium
of information and ideas. The new edition of Business and Society
articulates the view that in a global community, where traditional
buffers no longer protect business from external change, managers
can create strategies that integrate stakeholder interests, respect
personal values, support community development, and are
implemented fairly. Most important, businesses can achieve these
goals while also being economically successful. Indeed, this may be
the only way to achieve economic success over the long term.
Anne T. Lawrence
James Weber
Vanessa D. Hill
David M. Wasieleski
 page xi

Acknowledgments
We are grateful for the assistance of many colleagues at universities
in the United States and abroad who over the years have helped
shape this book with their excellent suggestions and ideas. We also
note the feedback from students in our classes and at other colleges
and universities that has helped make this book as user-friendly as
possible.
We wish to express our appreciation for the colleagues who
provided detailed reviews for this edition. These reviewers were
Jorge A. Arevalo, Morgan State University; Gina R. M. Armer, St.
Martin’s University; Philip Baban, University of Memphis; Audrey
Blume, Wilmington University; Cynthia E. Clark, Bentley University;
David Jacobs, Morgan State University; and Suzanne Palmer, J.D.,
LL.M., Albright College. Their insights helped guide our revision.
Thanks are also due Randall Harris of Texas A&M University
Corpus Christi; Daniel Jacobs of Loyola Marymount University; Kelly
R. Hall, Juanne Greene, and Ram Subramanian of Stetson University;
Emily Tichenor of Smith Gambrell & Russell LLP; Samir Kumar Barua
of the Indian Institute of Management Ahmedabad; Mahendra R.
Gujarathi of Bentley University; and Janet Rovenpor, Grishma Shah,
and Musa Jafar of Manhattan College, who contributed cases to this
edition.
We are grateful to several individuals have made specific
research contributions to this project. Denise Kleinrichert, of the
Center for Ethical and Sustainable Business Management at San
Francisco State University, provided material on B Corporations and
social entrepreneurship for Chapter 3, which we appreciate. Jacob
Hebda and Alexandra Kramer of Duquesne University provided able
research assistance. Thanks are due also to Carolyn Roose Eagle,
Ben Eagle, and Nate Marsh for research support. Emily Marsh, of
Colorbox Industries, provided graphic design services.
Debra M. Staab provided able research assistance and undertook
the complex task of preparing the instructor’s resource manual, test
bank, PowerPoint slides, and other ancillary materials. Her
contributions have been invaluable.
In addition, we are grateful to the many colleagues who over the
years have generously shared with us their insights into the theory
and pedagogy of business and society. In particular, we would like to
thank Cynthia E. Clark, Jill Brown, and Michael E. Johnson-Cramer of
Bentley University; Shawn Berman and Natalia Vidal of University of
New Mexico; Garima Sharma of Georgia State University; Harry J.
Van Buren III and Dawn Elm (emerita) of the University of St.
Thomas; Anke Arnaud of Embry Riddle Aeronautical University;
Jennifer J. Griffin of Loyola University of Chicago; Ronald M. Roman,
Thomas Altura, and Matthew Maguire of San José State University;
Heather Elms of American University; Joseph A. Petrick of Wright
State University; Kathleen Rehbein of Marquette University; Judith
Schrempf-Stirling of the University of Geneva; Michelle Westermann-
Behaylo of the University of Amsterdam; Diane Swanson and Bernie
Hayen of Kansas State University; Cynthia M. Orms of Georgia
College & State University; Ali Al-Kazemi of Kuwait University;
Sandra Waddock of Boston College; Mary C. Gentile of the University
of Virginia Darden School of Business; Jamie Hendry of Bucknell
University; John Mahon (emeritus) and Stephanie Welcomer of the
University of Maine; Bradley Agle of Brigham Young University; Gina
Vega of Merrimack College; Craig Dunn and Brian Burton of Western
Washington University; Lori V. Ryan of San Diego State University;
Bryan W. Husted of EGADE Business School Monterrey; Sharon
Livesey of Fordham University; Barry Mitnick of the University of
Pittsburgh; Virginia Gerde of Furman University; page xii
Matthew Drake of Duquesne University; Robbin Derry of
the University of Lethbridge; Linda Klebe Treviño of Pennsylvania
State University; Mary Meisenhelter of York College of Pennsylvania;
Amy Hillman and Gerald Keim of Arizona State University; Barbara
Altman of Texas A&M University Central Texas; Richard Wokutch of
Virginia Tech University (emeritus); Lynda Brown of the University of
Montana; Kathleen A. Getz of Mercyhurst University; Gordon P.
Rands of Western Illinois University; Paul S. Adler of the University
of Southern California; Linda C. Rodriguez of the University of South
Carolina Aiken; Emmanuel Raufflet of HEC Montreal; Bruce Paton
(emeritus) of Menlo College; Smita Trivedi, Tom E. Thomas, Geoffrey
Desa, and Murray Silverman (retired) of San Francisco State
University; Jacob Park of Castleton University; Armand Gilinsky of
Sonoma State University; and Tara Ceranic Salinas of the University
of San Diego.
These scholars’ dedication to the creative teaching of business
and society has been a continuing inspiration to us.
We continue to be grateful to the excellent editorial and
production team at McGraw-Hill. We offer special thanks to Laura
Hurst Spell, our associate portfolio manager, for her skillful
leadership of this project. We also wish to recognize the able
assistance of Sarah Blasco, editor, and of Sandy Wille, content
project manager, whose ability to keep us on track and on time has
been critical. Natalie King headed the excellent marketing team.
Vanessa McClune, content project manager (assessment); Rachel
Hirschfield and Susan K. Culbertson, buyers; Traci Vaske, content
licensing specialist; Mithun Kothandath, project manager; and
Straive, which designed the book cover, also played key roles. Each
of these people has provided professional contributions that we
deeply value and appreciate.
As always, we are profoundly grateful for the ongoing support of
our spouses, Paul Roose, Michael Horaist, and Stephanie Glyptis.
Anne T. Lawrence
James Weber
Vanessa D. Hill
David M. Wasieleski
 page xiii

Brief Contents
PART ONE
Business in Society 1
1. The Corporation and Its Stakeholders 2
2. Managing Public Issues and Stakeholder
Relationships 26
3. Corporate Social Responsibility and Global
Citizenship 48
4. Business in a Globalized World 74

PART TWO
Business and Ethics 95
5. Ethics and Ethical Reasoning 96
6. Organizational Ethics 118

PART THREE
Business and Public Policy 139
7. Business–Government Relations 140
8. Influencing the Political Environment 163
PART FOUR
Business and the Natural Environment 189
9. Sustainable Development and Global Business
190
10. Managing for Sustainability 213

PART FIVE
Business and Technology 237
11. The Role of Technology 238
12. Regulating and Managing Technology 260

PART SIX
Business and Its Stakeholders 281
13. Shareholder Rights and Corporate Governance
282
14. Consumer Protection 305
15. Employees and the Corporation 326
16. Managing a Diverse Workforce 349
17. Business and Its Suppliers 374
18. The Community and the Corporation 395
19. Managing the Public and the Corporate
Reputation 417
CASES IN BUSINESS AND SOCIETY 439
1. Failure by Design: Boeing and the 737 Max
440
2. Profiting from Pain: Business and the U.S.
Opioid Epidemic 451
3. Banning American Parts in Chinese Mobile
Phones: Economic Sanctions, Political Influence,
and Trump’s Trade War 462
4. BP Blowout: The Aftermath of the Gulf Oil
Disaster 470
5. Wells Fargo’s Unauthorized Customer Accounts
479
6. The Upper Big Branch Mine Disaster 488
7. Starbucks at the Airport: Discrimination in Public
Spaces 498
8. Nestlé and Child Labor in the Cocoa Supply
Chain 508
9. The Boycott of Stoli Vodka 519

GLOSSARY 527

BIBLIOGRAPHY 538
INDEXES
Name 543
Subject 547
 page xiv

Contents
PART ONE
BUSINESS IN SOCIETY 1

CHAPTER 1
The Corporation and Its Stakeholders 2
Business and Society 4
A Systems Perspective 5
The Stakeholder Theory of the Firm 6
The Stakeholder Concept 8
Different Kinds of Stakeholders 9
Stakeholder Analysis 11
Stakeholder Interests 12
Stakeholder Power 13
Stakeholder Coalitions 15
Stakeholder Mapping 16
The Corporation’s Boundary-Spanning Departments 19
The Dynamic Environment of Business 20
Creating Value in a Dynamic Environment 22
Summary 22
Key Terms 23
Internet Resources 23
Discussion Case: Tipping Point at Union Square Hospitality Group
23

CHAPTER 2
Managing Public Issues and Stakeholder
Relationships 26
Public Issues 27
Environmental Analysis 30
Competitive Intelligence 32
Stakeholder Materiality 33
The Issue Management Process 35
Identify Issue 35
Analyze Issue 36
Generate Options 36
Take Action 37
Evaluate Results 37
Organizing for Effective Issue Management 38
Stakeholder Engagement 39
Stages in the Business–Stakeholder Relationship 39
Drivers of Stakeholder Engagement 40
The Role of Social Media in Stakeholder Engagement 42
Stakeholder Dialogue 42
Stakeholder Networks 43
The Benefits of Engagement 43
Summary 44
Key Terms 45
Internet Resources 45
Discussion Case: Robinhood: The Challenges of Keeping Pace with
Innovation 45
CHAPTER 3
Corporate Social Responsibility and Global
Citizenship 48
Corporate Power and Responsibility 50
Corporate Social Responsibility and Citizenship 52
The Origins of Corporate Social Responsibility 53
Balancing Social, Economic, and Legal Responsibilities 54
The Corporate Social Responsibility Question 55
Support for Corporate Social Responsibility 56
Concerns about Corporate Social Responsibility 59
Social Entrepreneurs and B Corporations 62
Management Systems for Corporate Social Responsibility and
Citizenship 63
Stages of Corporate Citizenship 65
Assessing and Reporting Social Performance 67
Social Audit Standards 68
Social Reporting 68
Summary 70
Key Terms 71
Internet Resources 71
Discussion Case: Corporate Social Responsibility at Gravity Payments
71

CHAPTER 4
Business in a Globalized World 74
The Process of Globalization 75
Major Multinational Enterprises 76
International Financial and Trade Institutions 78
Another random document with
no related content on Scribd:
kun he olivat noin kolmen mailin päässä maalta ja hän juuri oli
antamaisillaan määräyksen purjeiden vähentämisestä taistelun
alkamista varten, hän oli vähällä pyörtyä ilosta kuullessaan äänen
tähystäjän korista ilmoittavan, että suurempi laivoista oli Arabella.
Sen toveri oli arvatenkin sotasaalista.

Mutta Cahusacin alakuloisuus ei siitä vähentynyt.

»Nyt tulee pienempi kahdesta pahasta», murisi hän. »Mitä Blood

on sanova tuosta hollantilaisesta?»

»Sanokoon mitä haluaa», nauroi Levasseur suunnattomassa

helpotuksen tunnossaan.

»Entä sitten Tortugan kuvernöörin lapset?»

»Hän ei saa tietää heistä mitään.»

»Mutta hän saa lopulta tietää.»

»Niin mutta vasta sitten, kun asia on järjestetty. Minä sovin siitä
kuvernöörin kanssa. Vannon, että tiedän keinon, jolla pakotan
d’Ogeronin sovintoon.»

Pian sen jälkeen laivat laskivat La Virgen Magran pohjoiselle

rannalle. Saari oli pieni ja puuton, noin kaksitoista mailia pitkä ja
kolme leveä, eikä siinä ollut muita asukkaita kuin lintuja ja
kilpikonnia. Se oli aivan hedelmätön ja sen eteläpäässä näkyi suuria
suolalammikoita.

Levasseur astui Cahusacin ja parin upseerin kera veneeseen ja

lähti vierailulle Bloodin Arabellalle.
 »Meidän lyhytaikainen eromme on ollut sangen tuottelias»,
tervehti kapteeni Blood häntä. »Meillä on molemmilla ollut touhukas
aamu tänäpäivänä.» Hän oli erinomaisella tuulella mennessään
edellä hyttiinsä, jossa saaliinjaon piti tapahtua.

Arabellaa seuraava suuri laiva oli kuusikolmatta tykkiä käsittävä

espanjalainen laiva Puerto Ricosta, joka kuljetti
kahtakymmentätuhatta naulaa kaakaota, neljääkymmentätuhatta
kultakolikkoa ja jalokiviä noin kymmenentuhannen edestä. Se oli
runsas saalis, josta sopimuksen mukaan kaksi viidettäosaa meni
Levasseurille ja hänen miehilleen. Rahat ja jalokivet jaettiin heti,
mutta kaakaosta sovittiin, että se oli vietävä Tortugaan myytäväksi.

Sitten tuli Levasseurin vuoro, ja Bloodin muoto muuttui mustaksi,

kun ranskalainen oli lopettanut kertomuksensa. Hollantilaiset olivat
hyväntahtoista väkeä, jota oli mieletöntä suututtaa, varsinkin niin
joutavan tavaran kuin nahkojen ja tupakan vuoksi, jonka arvo
korkeintaan nousi pariinkymmeneentuhanteen kultakolikkoon.

Mutta Levasseur vastasi hänelle samalla tavalla kuin hän oli

vastannut Cahusacille, että laiva kuin laiva ja niitä he etupäässä
tarvitsivat uhkayritystään varten. Blood jätti asian silleen kohautellen
vain olkapäitään, ehkäpä sen vuoksi että päivä oli muuten ollut
hänelle niin onnekas. Sitten ehdotti Levasseur, että Arabella ja
saalislaiva purjehtisivat Tortugaan purkamaan kaakaolastiaan ja
ottamaan sieltä lisämiehistöä. Levasseur toimittaisi sillä aikaa
tarpeellisia korjauksia omalla laivallaan ja purjehtisi sitten etelään
odottamaan amiraaliaan Saltatudon luona, joka oli noin
yhdennellätoista leveysasteella ja josta he sitten yhdessä lähtisivät
sovitulle ryöstöretkelleen.
 Levasseurin suureksi helpotukseksi ei Blood ainoastaan suostunut
ehdotukseen, vaan sanoi olevansa valmis lähtemään vaikka heti.

Niin pian kuin Arabella oli lähtenyt, vei Levasseur laivansa lahden
poukamaan ja pani miehensä tekemään väliaikaista asumusta
maalle itseään, miehistöään ja väkipakolla pidättämiään vieraita
varten.

Auringon laskun aikaan alkoi tuuli kiihtyä, se yltyi myrskyksi ja siitä

sellaiseksi pyörremyrskyksi, että Levasseur kiitti Luojaansa siitä, että
oli maalla ja että hänen laivansa olivat suojassa. Hän ihmetteli
hieman itsekseen, miten Blood mahtoi suoriutua avomerellä niin
hirvittävässä ilmassa, mutta hän ei antanut sellaisten murheiden
painaa mieltään turhan paljoa.

Viidestoista luku

LUNNAAT

Kun meri seuraavana päivänä myrskyn jälkeen ihanana kimalteli

auringon
loisteessa ja ilmassa tuntui virvoittavan suolainen henkäys, esitettiin
Virgen Magran eteläpäässä, vaalenneiden hiekkasärkkien juurella,
johon
Levasseur oli levittänyt suuren purjeen teltaksi, omituinen näytelmä.

Ranskalainen merirosvo istui tyhjällä vesitynnyrillä kuin

valtaistuimella ja oli tärkeässä puuhassa. Hän järjesteli
sovinnonhierontaa Tortugan kuvernöörin kanssa.
 Kunniavartiona oli hänen vierellään puoli tusinaa laivaupseereja,
joista viisi oli raakoja helmenpyytäjiä yllään likaiset takit ja
nahkahousut. Kuudes oli Cahusac. Levasseurin edessä seisoi
kahden puolialastoman neekerin vartioimana nuori d’Ogeron, jolla oli
röyhelöpaita, silkkiset alusvaatteet ja hienot Cordovan-nahkaiset
puolikengät.

Häneltä oli riisuttu takki pois ja hänen kätensä olivat sidotut selän
taakse. Nuoren miehen kauniit kasvot olivat kalpeat. Aivan lähellä ja
myös vartioituna, mutta sitomattomana istui mademoiselle, hänen
sisarensa, pienelle hiekkakummulle lyyhistyneenä. Hän oli myös
hyvin kalpea ja näytti turhaan koettavan peittää pelkoa ylpeillä
eleillään.

Levasseur kääntyi M. d’Ogeronin puoleen. Hän puhui pitkään.

»Otaksun, monsieur», hän sanoi pilkallisen kohteliaasti, »että olen

tehnyt itseni kyllin tajuttavaksi. Mutta jotta ei syntyisi
väärinkäsityksiä, tahdon vielä kerran sanoa sen. Teidän lunnaanne
on määrätty kahdeksikymmeneksituhanneksi kultakolikoksi ja te
saatte itse kunniasanaanne vastaan lähteä hakemaan ne.
Todellakin, huolehdin siitä, että pääsette perille ja annan teille
kuukauden ajan menoanne ja paluutanne varten. Teidän sisarenne
jää siksi aikaa tänne pantiksi. Isänne ei varmaankaan ole pitävä
summaa liian suurena, kun on kysymys hänen poikansa vapaudesta
ja tyttärensä myötäjäisistä. Minä olen todellakin vaatimaton, pardi! M.
d’Ogeronia pidetään yleensä rikkaana miehenä.»

M. d'Ogeron nuorempi nosti päätään ja katsoi rohkeasti kapteenia

silmiin.
 »Minä kieltäydyn, kerta kaikkiaan ja lopullisesti, käsitättekö.
Tehkää mitä haluatte ja olkaa ainaiseksi kirottu, senkin likainen
merirosvo, jolla ei ole ihmisyyttä eikä kunniantuntoa vähääkään.»

»Miksi tuollaisia sanoja!» nauroi Levasseur. »Miksi niin tulistua.

Olkaa toki järkevä. Ette varmaankaan ole ajatellut asian toista
puolta. Kun sen olette tehnyt, ette niskoittele enää. Missään
tapauksessa ette tule sitä jatkamaan. Meillä on keinoja, joilla
taltutamme niskoittelijat. Ja minä varoitan teitä antamasta
kunniasanaanne pakosta ja sitten jäljestäpäin pettämästä minua.
Minä keksin kyllä keinoja, joilla rankaisen teitä. Sitä paitsi muistakaa,
että sisarenne kunnia on minulla panttina. Jos te sattuisitte
unohtamaan palata takaisin myötäjäisten kanssa, niin saattaisin
minäkin unohtaa mennä sisarenne kanssa naimisiin.»

Levasseur hymyili häijysti ja hän näki, miten kauhu kuvastui

nuoren miehen kasvoilla. M. d’Ogeron katsahti hurjan näköisenä
sisareensa ja huomasi, että toivottomuus oli kokonaan muuttanut
hänen kauniin muotonsa.

Vastenmielisyys ja raivo kuvastuivat hänen kasvoillaan.

»Ei, saastainen koira, tuhat kertaa ei.»

»Te olette mieletön itsepäisyydessänne.» Levasseur puhui

kiihtymättä, teeskennellen pilkallisesti pahaamieltä. Hän oli ahkerasti
tehnyt piiskansiimaan solmuja ja näytti nyt sitä. »Tunnetteko tätä? Se
on sellainen rukousnauha, joka on käännyttänyt monta itsepäistä
kerettiläistä. Se pystyy puristamaan silmät miehen päästä
auttaakseen häntä tulemaan järkiinsä. Kuten tahdotte siis.»
 Hän heitti solmuja täynnä olevan piiskansiiman toiselle
neekereistä, joka silmänräpäyksessä kiinnitti sen vangin otsan
ympäri. Sitten sovitti musta mies siiman ja pään väliin metallipuikon,
joka oli vain piirun varren paksuinen. Sen tehtyään hän muljautti
silmiään Levasseuriin päin odottaen alkamismerkkiä.

Levasseur katsoi vankiaan. Hän näki kuinka tämän lihakset

jännittyivät, miten hänen kalpea ihonsa muuttui harmahtavaksi ja
miten hikikarpalot tunkeutuivat esille aivan piiskansiiman alapuolelta.

Mademoiselle huudahti ja yritti noustua, mutta hänen vartijansa

pidättivät häntä. Hän vaipui uudelleen hiekkakunnaalleen ja valitti
tuskaisena.

»Pyydän teitä säästämään itseänne ja sisartanne», sanoi

kapteeni, »tulemalla järkiinne. Mitä merkitseekään lopulta summa,
jonka olen maininnut? Sehän on vähäpätöinen juttu rikkaalle
isällenne. Toistan vieläkin, että olen ollut vaatimaton, mutta koska
kerran olen sanonut kaksikymmentätuhatta, niin sen pitää olla
kaksikymmentätuhatta.»

»Ja mistä kaksikymmentätuhatta, jos saan luvan kysyä?»

Kurjalla ranskan kielellä, mutta terävänä ja kohteliaana, aivan kuin

se olisi ollut kaikua Levasseurin pilkanteosta, toistui kysymys
kaikuna heidän keskellään.

Levasseur ja hänen upseerinsa katsahtivat hätkähtäen

ympärilleen.

Heidän takanaan olevan hiekkasärkän laella, taivaan sini

taustanaan, seisoi pitkä hoikka mies, huolellisesti pukeutuneena
hopeareunaiseen mustaan pukuun ja punainen kamelikurjen sulka
leveälierisessä hatussaan. Hatun alta näkyivät kapteeni Bloodin
ahavoituneet kasvot.

Levasseur nousi seisaalleen kiroten hämmästyksestä. Hän oli ollut

siinä uskossa, että kapteeni Blood oli matkalla Tortugaan ja siis
kokonaan kuulomatkan ulkopuolella, olettaen, että hän oli
onnellisesti suoriutunut edellisen päivän myrskystä.

Astellen pehmeässä hiekassa, johon hänen hienot

espanjannahkaiset kenkänsä vajosivat nilkkoja myöten, tuli kapteeni
Blood suoraryhtisenä rantaa kohti. Hänen kanssaan oli Wolverstone
ja tusinan verran muita miehiä.

Pysähdyttyään hän nosti kauniissa kaaressa lakkiaan vartioidulle

neidolle. Sitten hän kääntyi Levasseurin puoleen.

»Hyvää huomenta, paras kapteeni», sanoi hän ja jatkoi selittäen

läsnäolonsa syitä. »Viimeöinen myrsky pakotti meidät palaamaan
takaisin. Meillä ei ollut muuta neuvoa kuin antaa laivojen kootuin
purjein ajautua myrskyn mukana ja se toi meidät saman matkan
takaisin minkä olimme kulkeneetkin. Vieläpä, piru vieköön,
menetimme Santiagon suunnastankin, joten olin hyvilläni, kun
saatoin laskea saaren länsirannalla olevaan lahteen suojaan, ja me
lähdimme sitten saaren poikki oikoaksemme jäseniämme ja
tullaksemme tervehtimään teitä. Mutta keitä nämät ovat?» Hän
osoitti miestä ja naista.

Cahusac kohautti olkapäitään ja kohotti pitkät käsivartensa

taivasta kohti.

»Kas niin», sanoi hän merkitsevästi.

 Levasseur puri huuliaan ja kalpeni. Mutta hän hillitsi itsensä ja
vastasi kohteliaasti:

»Vankeja, kuten näette.»

»Varmaankin viimeöinen myrsky paiskasi heidät rantaan, vai?»

»Eipä niinkään.» Levasseurin oli vaikea hillitä itseään. »He olivat
hollantilaisessa laivassa.»

»En muista teidän maininneen heistä mitään.»

»En tehnytkään sitä. He ovat minun vankejani… se on oma

henkilökohtainen juttuni. He ovat ranskalaisia.»

»Ranskalaisia!» Kapteeni Blood iski silmänsä ensin Levasseuriin,

ja sitten vankeihin.

M. d'Ogeron seisoi yhä jännittyneenä, mutta hänen kasvoiltaan oli

paennut kauhun ilme. Keskeytys, joka oli tullut yhtä odottamatta
hänelle kuin hänen kiduttajalleenkin, oli sytyttänyt toivon kipinän
hänen sydämessään. Hänen sisarensa, jonka mielessä liikkui
samanlaisia aavistuksia, seisoi kurottautuen eteenpäin, silmät
selällään ja suu puoleksi avoinna.

Kapteeni Blood kostutti alahuultaan ja katseli silmäkulmiaan

rypistäen
Levasseuria.

»Eilen te hämmästytitte minua ryhtymällä sotaan ystävällisten

hollantilaisten kanssa. Mutta nyt näyttää siltä kuin eivät teidän omat
maanmiehennekään saisi teiltä rauhaa.»
 »Sanoinhan jo, että nämä… että tämä on henkilökohtainen
asiani.»

»Ah! Entä heidän nimensä?»

Kapteeni Bloodin tuima, arvovaltainen ja hieman ylenkatseellinen

käytös sai Levasseurin helposti kuohahtavan vihan nousemaan. Veri
virtasi hitaasti takaisin hänen kalvenneille kasvoilleen ja hänen
katseensa kävi julkeaksi, miltei uhkaavaksi. Sillä välin vastasi hänen
vankinsa hänen puolestaan.

»Olen Henri d’Ogeron ja tässä on sisareni.»

»D’Ogeron?» kapteeni Blood tuijotti puhujaan. »Oletteko

mahdollisesti sukua hyvälle ystävälleni Tortugan kuvernöörille?»

»Hän on isämme.»

Levasseur kääntyi kiroten toisaalle. Kapteeni Bloodin valtasi

hämmästys niin perin pohjin, että kaikki muut tunteet saivat väistyä.

»Pyhimysten nimessä! Oletteko järjiltänne, Levasseur? Ensin

loukkaatte hollantilaisia, jotka ovat meidän ystäviämme. Sitten otatte
vangiksi kaksi henkilöä, jotka ovat ranskalaisia, omia
maanmiehiänne. Ja nyt käy ilmi, että he eivät ole sen vähempää kuin
Tortugan kuvernöörin lapsia, Tortugan, joka on ainoa
turvapaikkamme koko saaristossa…»

Levasseur keskeytti hänet vihaisena:

»Täytyykö minun vielä kerran sanoa teille, että se on minun

henkilökohtainen asiani? Minä vastaan siitä yksinäni Tortugan
kuvernöörille.»
 »Entä ne kaksikymmentätuhatta kultakolikkoa? Onko sekin teidän
yksityisasianne?»

»Tietysti.»

»Nyt en ole ensinkään yhtä mieltä kanssanne.» Kapteeni Blood

istuutui tyhjälle tynnyrille, jolla Levasseur äsken oli istunut, ja katsahti
häneen ystävällisesti. »Ajan voittamiseksi täytynee minun ilmoittaa
teille, että kuulin koko ehdotuksenne, jonka teitte tälle naiselle ja tälle
herrasmiehelle, ja haluan myös sanoa teille, että me purjehdimme
määräysten alaisina, jotka eivät siedä minkäänlaista kaksimielisyyttä.
Te olette määrännyt heidän lunnaikseen kaksikymmentätuhatta.
Tämä summa kuuluu siis teidän ja minun miehistölleni siinä
suhteessa kuin sopimuksemme edellyttää. Ettehän tahtone väittää
sitä vastaan? Mutta asia tulee yhä vakavammaksi sen vuoksi, että
olette salannut minulta osan saaliistanne, jonka viime matkallanne
saitte, ja sellaisesta rikkomuksesta määräävät sääntömme erinäisiä
rangaistuksia, jotka eivät suinkaan ole lievintä laatua.»

»Ho, ho», nauroi Levasseur epämiellyttävästi. Sitten hän lisäsi:

»Jos ette pidä menettelystäni, niin voimmehan purkaa
sopimuksemme.»

»Se onkin tarkoitukseni. Mutta me puramme sen silloin ja sillä

tavalla kuin minä haluan, ja se on silloin, kun te olette tyydyttävästi
täyttänyt sopimuksemme määräykset.»

»Mitä te tarkoitatte?»

»Koetan olla niin lyhytsanainen kuin mahdollista», sanoi kapteeni

Blood. »Tahdon sivuuttaa tällä hetkellä sen mielettömyyden, jonka
teitte ryhtymällä sotaan hollantilaisten kanssa ja ottamalla
ranskalaisia vangiksenne, siten suututtaen Tortugan kuvernöörin.
Mukaudun asiaan sellaisena kuin se on. Te olette itse määrännyt
lunnaat kahdeksikymmeneksituhanneksi ja mikäli ymmärsin, tulisi
neiti jäämään teidän panttivangiksenne. Mutta en käsitä, miksi hän
jäisi juuri teidän panttivangiksenne, kun hän määräysten mukaan on
meidän kaikkien sotasaalista.»

Synkäksi kuin ukkospilvi kävi Levasseurin otsa.

»Mutta en tahdo riistää häntä teiltä, jos olette valmis ostamaan

hänet meiltä», sanoi kapteeni Blood.

»Ostamaan?»

»Sillä hinnalla, jonka olette itse hänestä määrännyt.»

Levasseur koetti hillitä raivoaan kyetäkseen väittelemään Bloodin

kanssa.

»Sehän on miehen lunastussumma. Tortugan kuvernöörin tulee

maksaa se hänestä.»

»Eihän toki. Te olette, omituisesti kyllä, sen tunnustan, kytkenyt

sisarukset yhteen ja määrännyt heidän hinnakseen
kaksikymmentätuhatta. Siitä hinnasta voitte saadakin heidät, koska
niin tahdotte. Mutta teidän täytyy maksaa tuo summa heistä, toisesta
lunnaina ja toisesta myötäjäisinä, ja se on sitten jaettava miehistöjen
kesken. Jos sen teette, on otaksuttavaa, että miehet suhtautuvat
vähemmän ankarasti tekoonne, jolla olette rikkonut keskenämme
sovittuja määräyksiä.»

Levasseur nauroi hurjana. »Ahaa! Jumaliste! Sepä somaa

leikinlaskua!»
 »Olen täydellisesti yhtä mieltä kanssanne», sanoi kapteeni Blood.

Levasseurin mielestä oli Bloodin leikinlasku siinä, että hän vain

tusinan verran miehiä mukanaan yritti määräillä hänen tekojaan, jolla
oli aivan käden ulottuvilla ainakin sata miestä käytettävissään. Mutta
näytti siltä kuin hän olisi jättänyt laskelmistaan pois jotakin, jonka
hänen vastustajansa oli tarkoin ottanut huomioon. Sillä vielä
nauraessaan ja kääntyessään upseeriensa puoleen hän näki jotakin,
joka heti tyrehdytti naurunhalun. Kapteeni Blood oli ovelasti
kutkuttanut heidän saaliinhimoaan, joka on merirosvon pääasiallisin
sielunominaisuus.

Ja Levasseur luki nyt selvästi heidän kasvoiltaan, kuinka

täydellisesti he olivat hyväksyneet kapteeni Bloodin viittauksen siitä,
että joka miehen piti saada osansa siitä lunastussummasta, jonka
heidän johtajansa oli aikonut pitää omanaan.

Se antoi komeilevalle roistolle ajatusaikaa, ja kirotessaan

sydämessään seuralaisiaan, jotka olivat uskollisia ainoastaan
ahneudelleen, hän teki sen havainnon — ja varsin sopivaan aikaan
— että hänen oli meneteltävä asiassaan varovaisesti.

»Käsitätte asian väärin», sanoi hän sitten koettaen niellä raivoaan.

»Lunastussumma on jaettava, kun se tulee, mutta tyttö on sen
perusteella minun.»

»Hyvä», murahti Cahusac, »sitten järjestyy kaikki itsestään.»

»Niinkö luulette?» sanoi kapteeni Blood. »Mutta entä jos M.

d’Ogeron kieltäytyy maksamasta lunnaita? Mitä sitten?» Hän nauroi
ja nousi verkalleen seisomaan. »Ei, ei. Jos kerran kapteeni
Levasseur saa sillä aikaa pitää tytön panttina, niin maksakoon hän
lunnaat meille ja vastatkoon sitten itse siitä, jos ne jäävät hänelle
tulematta.»

»Niin on asian laita», huudahti eräs Levasseurin upseereista. Ja

Cahusac lisäsi: »Siinä on järkeä. Kapteeni Blood on oikeassa. Se on
sääntöjemme mukaista.»

»Mikä on sääntöjemme mukaista, senkin hullut?» Levasseur oli

vaarassa menettää mielenmalttinsa. »Sacré Dieu! Mistä luulette
minun saavan kokoon kaksikymmentätuhatta? Koko osani tältä
matkalta ei nouse kuin puoleen siitä. Jään sen teille velkaa siksi,
kunnes olen ansainnut niin paljon. Tyydyttääkö se teitä?»

Ei ole epäilystäkään siitä, että se olisi tyydyttänyt heitä, ellei

kapteeni Bloodilla olisi ollut muuta mielessään.

»Entä jos te sattuisitte kuolemaan ennen kuin olisitte ansainnut

sen?
Se olisi liian uskallettua meidän puoleltamme, paras kapteeni.»

»Piru teidät vieköön!» huudahti Levasseur kääntyen raivosta

kalveten
Bloodin puoleen. »Eikö teitä tyydytä mikään?»

»Tottahan toki. Kaksikymmentätuhatta kultakolikkoa, heti

jaettaviksi.»

»Minulla ei ole niitä.»

»Antakaa sitten sen ostaa vangit, jolla on rahaa.»

»Ja kenellä luulette sellaisia summia olevan, jollei kerran

minullakaan niitä ole?»
 »Minulla on», sanoi kapteeni Blood.

»Teillä!» Levasseurilta jäi suu auki. »Te… tekö haluatte tytön?»

»Miksikäs ei? Ja minä menen pitemmälle jalomielisyydessä kuin

te, siinä että uhraudun saadakseni hänet ja maksan kunniallisesti
siitä, mitä haluan omakseni.»

Levasseur tuijotti häneen tylsästi suu auki. Hänen takanaan tekivät

hänen upseerinsa samoin. Kapteeni Blood istuutui jälleen tynnyrille
ja veti takkinsa sisätaskusta pienen nahkaisen pussin. »Olen iloinen
voidessani ratkaista ongelman, joka hetki sitten näytti vallan
mahdottomalta», virkkoi hän. Ja Levasseurin ja hänen upseeriensa
mulkoilevien silmien edessä hän aukaisi pussin suun ja vierähytti
sieltä neljä tai viisi helmeä, jotka kukin olivat varpusen munan
kokoisia. Hänellä oli niitä kokonaista kaksikymmentä kappaletta
pussissaan ja ne oli saatu äskeisessä helmenpyyntilaivaston
ryöstössä.

»Tehän olette olevinanne helmien tuntija, Cahusac. Minkä

arvoisiksi arvelette näitä?»

Bretagnelainen otti tarjotun, kaikissa sateenkaaren väreissä

säteilevän pallon karkean peukalonsa ja etusormensa väliin ja tutki
sitä ovelin silmäyksin.

»Tuhat kolikkoa», vastasi hän heti.

»Sillä saa paljon enemmän Tortugassa tai Jamaikassa, ja kaksi

kertaa enemmän Euroopassa», sanoi kapteeni Blood. »Mutta minä
hyväksyn arviointinne. Ne ovat, kuten näette, jotenkin yhdenkokoisia.
Tässä on kaksitoista kappaletta, jotka vastaavat kahtatoistatuhatta
kolikkoa. Se on Ukkosen jylinälle kuuluva osa, kolme viidesosaa,
kuten sopimuksessa määrätään. Kahdeksastatuhannesta, jotka
kuuluvat Arabellalle, vastaan minä miehistölleni. Ja nyt,
Wolverstone, ole hyvä ja tuo omaisuuteni laivalleni.» Hän nousi taas
ja osoitti vankeja.

»Ah ei!» Levasseur laski raivonsa valloilleen. »Se ei saa tapahtua.

Te ette vie häntä.» Hän olisi hyökännyt kapteeni Bloodin päälle, joka
seisoi levollisena mutta varuillaan, ellei eräs Levasseurin upseereista
olisi estänyt häntä.

»Nom de Dieu, kapteeni! Mitä aiotte tehdä? Asiahan on sovittu,

kunniallisesti sovittu kaikkien tyydytykseksi», sanoi Blood.

»Kaikkienko?» säväytti Levasseur. »Teidän kyllä, ehkä, senkin

naudat, mutta entä minun?»

Cahusac, joka piti helmiä suurella kämmenellään, astui hänen

luokseen. »Älkää olko mieletön, kapteeni. Tahdotteko saada aikaan
levottomuuksia miehistön keskuudessa? Hänellähän on miltei kaksi
sen vertaa miehiä kuin meillä on. Mitä merkitsee yksi tyttö enemmän
tai vähemmän? Taivaan nimessä, antakaa hänen mennä. Kapteeni
Blood on maksanut runsaasti tytöstä ja kohdellut meitä
oikeudenmukaisesti.»

»Oikeudenmukaisesti?» karjui raivostunut kapteeni. »Te…»

Rumasta sanavarastostaan hän ei löytänyt sopivaa nimitystä
luutnantilleen. Hän löi miestä niin rajusti, että tämä lensi nelin kontin.
Helmet putosivat hiekkaan.

Cahusac rupesi etsimään niitä ja hänen toverinsa auttoi häntä

puuhassa. Kosto sai odottaa. Muutaman tuokion he ryömivät
maassa nelin kontin, unohtaen koko muun maailman. Samaan
aikaan tapahtui kuitenkin tärkeitä asioita.

Levasseur asettui miekka kädessä ja kasvot raivosta kalpeina

kapteeni
Bloodin eteen estääkseen hänen poistumistaan.

»Te ette vie häntä niin kauan kuin minä elän», huusi hän.

»Sitten otan hänet teidän kuoltuanne», vastasi kapteeni Blood ja

hänenkin miekkansa välähti auringossa. »Säännöt määräävät, että
jos joku, olkoon hän arvoltaan mikä hyvänsä, salaa osan saaliista,
vaikka yhden pesonkin arvosta, niin hänet on vedettävä
raakapuuhun. Se oli lopullinen tarkoitukseni, mutta koska kerran
tahdotte, että toimitan sen tällä tavalla, niin tahdon tehdä
mieliksenne, senkin saastainen raivohullu.»

Hän viittasi miehiä poistumaan, kun nämä aikoivat käydä

välittämään, ja miekat kalskahtivat vastakkain.

M. d’Ogeron katseli heitä mietteisiinsä vaipuneena, eikä osannut

arvata, mitä seurauksia jommankumman kaatuminen hänelle toisi.
Sillä välin oli kaksi Bloodin miestä tullut neekerien paikalle ja
poistanut piiskansiiman hänen otsaltaan. Mademoiselle taas oli
noussut seisomaan ja katseli tapausten kulkua kuolonkalpeana,
kädet tiukasti painettuina huohottavaa rintaansa vasten ja kauhun
ilme silmissään. Asia oli pian selvä. Raaka voima, johon Levasseur
oli niin varmasti luottanut, ei pystynyt vastustamaan irlantilaisen
koeteltua taitavuutta. Kun Levasseur sitten molemmat keuhkot
lävistettyinä makasi pitkänään maassa yskien viimeisiä
henkäyksiään kurjasta ruumiistaan, katsahti kapteeni Blood tyynesti
ruumiin toisella puolen seisovaan Cahusaciin ja virkkoi:
 »Arvelen, että tämä selvittää meidän välimme.»

Kylmin, välinpitämättömin silmin katseli Cahusac entisen

johtajansa värisevää ruumista. Jos Levasseur olisi ollut
toisenluonteinen mies, olisi asia ehkä päättynyt kokonaan toisin.
Mutta siinä tapauksessa olisi kapteeni Blood myös käyttänyt toisia
keinoja sovitellessaan välejään hänen kanssaan. Levasseuria
kohtaan ei kukaan tuntenut rakkautta eikä myöskään uskollisuutta.
Miehet, jotka olivat antautuneet hänen johdettavikseen, olivat
kaikkein kurjinta ainesta merirosvojenkin joukossa, joilla kaikessa oli
ainoana vaikuttimenaan saaliinhimo ja ahneus. Heidän
saaliinhimoaan oli kapteeni Blood käyttänyt niin ovelasti hyväkseen,
että oli saanut heidät pitämään Levasseuria syyllisenä
rikkomukseen, jota he pitivät anteeksiantamattomana, hän kun oli
anastanut itselleen sellaista, jonka saattoi vaihtaa kullaksi ja jakaa
heidän kaikkien kesken.

Niinpä tyytyi roskajoukko, joka nyt riensi uhkaavin elein äkkiä

suoritetun surullisenlystikkään näytelmän tapahtumapaikalle, niihin
muutamiin sanoihin, joilla Cahusac selitti heille asian.

Kun he vielä hieman näyttivät epäröivän, lisäsi Blood pari sanaa,

jotka saivat heidät nopeammin tekemään päätöksensä.

»Jos tulette meidän ankkuripaikallemme, saatte heti Santiagon

aarteista osanne, jonka sitten saatte käyttää oman mielenne
mukaan.»

He menivät saaren poikki vieden molemmat vangit mukanaan, ja

myöhemmin samana päivänä, kun saaliinjako oli toimitettu, he
olisivat tehneet pesäeron, mutta silloin tarjoutui Cahusac niiden
miesten kehoituksesta, jotka olivat valinneet hänet Levasseurin
seuraajaksi, miehistöineen uudelleen kapteeni Bloodin palvelukseen.

»Jos tahdotte purjehtia kanssani, niin se käy laatuun ainoastaan

sillä ehdolla, että sovitte rötöksenne hollantilaisten kanssa ja annatte
heille takaisin sekä heidän laivansa että lastinsa», vastasi kapteeni.

Ehtoon suostuttiin, ja kapteeni Blood meni tapaamaan vieraitaan,

Tortugan kuvernöörin lapsia.

Mademoiselle d’Ogeron ja hänen veljensä — jälkimmäinen oli

nyttemmin vapautettu kahleistaan — istuivat Arabellan suuressa
hytissä, jonne heidät oli viety.

Benjamin, kapteeni Bloodin neekeripalvelija, oli asettanut pöydälle

viiniä ja syötävää ja ilmoittanut, että se oli heitä varten, mutta ruoka
oli jäänyt koskematta. Sisar ja veli istuivat tuskaisessa jännityksessä
arvellen, että heidän pelastumisensa oli ollut vain joutumista ojasta
allikkoon. Vihdoin heittäytyi mademoiselle tuskaisessa
epätoivossaan polvilleen veljensä eteen pyytäen anteeksi
mielettömyyttään, joka oli saanut aikaan kaiken sen pahan, joka
heidän nyt oli kärsittävä.

M. d'Ogeron ei ollut erityisen anteeksiantavalla tuulella.

»Olen hyvilläni, että vihdoinkin huomaat, mitä olet tehnyt», sanoi

hän. »Ja nyt on tuo toinen merirosvo ostanut sinut ja sinä olet hänen
omaisuuttaan. Toivottavasti käsität senkin.»

Hän olisi ehkä sanonut muutakin, mutta lopetti kuullessaan, että

ovi avautui. Kapteeni Blood seisoi ovella. Hän oli juuri sopinut
asioista Levasseurin seuraajan kanssa. M. d’Ogeron ei ollut huolinut
hillitä ääntään, joten kapteeni oli kuullut hänen kaksi viimeistä
lausettaan. Sen vuoksi hän erinomaisesti käsitti syyn siihen, että
mademoiselle hänen astuessaan hyttiin hypähti pystyyn ja peräytyi
peloissaan niin kauas kuin pääsi.

Kapteeni otti kohteliaasti lakin päästään ja meni pöydän luo.

»Mademoiselle», sanoi hän sujuvalla ranskan kielellään, »pyydän

teitä rauhoittumaan. Tällä laivalla teitä kohdellaan kaikella
kunnioituksella. Niin pian kuin pääsemme taas vesille, käännämme
kulkumme suoraan Tortugaan viedäksemme teidät kotiin isänne luo.
Ja minä pyydän, ettette käsitä asiaa niin, että minä olisin ostanut
teidät, kuten veljenne juuri sanoi. Kaikki mitä olen tehnyt, tapahtui
vain sen vuoksi, että sain houkutelluksi koko roistojoukon pääroistoa,
heidän entistä päällikköään vastaan ja siten pelastetuksi teidät
hänen käsistään. Pitäkää, jos haluatte, sitä vain pienenä,
ystävällisenä lainana, jonka voitte maksaa, kun saatte siihen
tilaisuuden.»

Mademoiselle tuijotti häneen voimatta uskoa korviaan.

M. d’Ogeron nousi pystyyn.

»Monsieur, onko mahdollista, että olette vakavissanne?» kysyi

hän.

»Olen. Sellaista ei ehkä tapahdu usein nykyään. Olkoon, että olen

merirosvo, mutta minun menettelytapani eivät ole samat kuin
Levasseurin, jonka olisikin pitänyt jäädä Eurooppaan harjoittamaan
taskuvarkaan ammattiaan. Minulla on eräänlaista kunniantuntoa —
sanokaamme vaikka rippeitä kunniantunnosta — jäännös
paremmilta päiviltä.»
 Sitten hän jatkoi reippaammalla äänellä: »Syömme päivällistä
tunnin kuluttua ja toivon, että kunnioitatte läsnäolollanne
seuraamme. Sitä ennen, monsieur, pitää Benjamin huolen sitä, että
saatte sopivan puvun yllenne.»

Hän kumarsi heille ja kääntyi lähteäkseen, mutta mademoiselle

pidätti häntä.

»Monsieur!» huudahti tyttö terävästi.

Blood pysähtyi ja kääntyi ympäri ja tyttö lähestyi häntä hitaasti,

katsellen ihmetyksen ja pelon sekaisin ilmein.

»Oh, te olette jalomielinen.»

»En sanoisi aivan niin paljoa», vastasi kapteeni Blood.

»Olette, olette! Ja on oikeus ja kohtuus, että saatte tietää kaiken,»

»Madelon!» huudahti hänen veljensä estääkseen tyttöä.

Mutta hän ei antanut estellä itseään. Hänen pakahtumaisillaan

olevan sydämensä täytyi saada purkautua.

»Monsieur, se mitä on tapahtunut, on kokonaan minun syytäni.

Tämä mies… tämä Levasseur…

Blood tuijotti vuorostaan voimatta uskoa korviaan. »Hyvä Jumala!

Onko se mahdollista? Tuollainen eläin!»

Äkkiä tyttö laskeutui polvilleen ja ennen kuin Blood ennätti estää

sitä, oli tyttö tarttunut hänen käteensä ja suudellut sitä.

»Mitä te ajattelette, mademoiselle!»