Managing Performance through

Training and Development 6th Edition

Saks Solutions Manual
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/managing-performance-through-training-and-develop
ment-6th-edition-saks-solutions-manual/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Managing Performance through Training and Development

6th Edition Saks Test Bank

https://testbankfan.com/product/managing-performance-through-
training-and-development-6th-edition-saks-test-bank/

Managing Performance through Training and Development

7th Edition Saks Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/managing-performance-through-
training-and-development-7th-edition-saks-solutions-manual/

Managing Performance through Training and Developmen

8th Edition Saks Test Bank

https://testbankfan.com/product/managing-performance-through-
training-and-developmen-8th-edition-saks-test-bank/

Employee Training and Development 6th Edition Noe

Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/employee-training-and-
development-6th-edition-noe-solutions-manual/
Employee Training and Development 6th Edition Noe Test
Bank

https://testbankfan.com/product/employee-training-and-
development-6th-edition-noe-test-bank/

Employee Training and Development 7th Edition Noe

Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/employee-training-and-
development-7th-edition-noe-solutions-manual/

Managing for Quality and Performance Excellence 10th

Edition Evans Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/managing-for-quality-and-
performance-excellence-10th-edition-evans-solutions-manual/

Managing for Quality and Performance Excellence 9th

Edition Evans Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/managing-for-quality-and-
performance-excellence-9th-edition-evans-solutions-manual/

Employee Training and Development 7th Edition Noe Test

Bank

https://testbankfan.com/product/employee-training-and-
development-7th-edition-noe-test-bank/
 CHAPTER 8
TECHNOLOGY-BASED TRAINING METHODS

ESSENTIAL OUTCOME

After completing the lesson on this chapter, if nothing else, students should be able to
distinguish between and differentiate amongst the various training methods that
constitute technology-based training, and have an appreciation for the important and
increasing role technology plays in the design and delivery of workplace training.

CHAPTER LEARNING OUTCOMES

By the end of this chapter, students should be able to:

1. Define and discuss technology-based training, traditional training, computer-based

training, and e-learning.
2. Compare and contrast instructor-led and self-directed learning.
3. Define and give examples of asynchronous and synchronous training.
4. Define and discuss electronic performance support systems.
5. Define and discuss video conferencing, web conferencing, webinars, webcasts, and
the virtual classroom.
6. Define and discuss social constructivism and generative learning.
7. Define and discuss social media, Web 2.0 technologies, and Web 3.0.
8. Define mobile learning and discuss its use for training.
9. Describe how to design computer-based training programs.
10. Discuss the advantages and disadvantages of computer-based training for
individuals and organizations.
11. Discuss the effectiveness of computer-based training.

KEY CONCEPTS: HOW DOES THIS CHAPTER CONNECT TO THE WORLD OF

TRAINING AND DEVELOPMENT?

1. Technology-based training involves the use of technology to deliver the training,

while traditional training does not. An extension of computer-based training,
e-learning involves using the Web (Internet or intranet) as the medium for
delivery.

2. Technology-based training may be instructor-led or self-directed, and delivered

either synchronously or asynchronously.

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-1

 3. Electronic performance support systems (EPSS) provide information, advice, and
learning experiences to trainees in a “just-in-time” manner to facilitate learning
when it is needed, as it is needed.

4. Video and web conferencing, link trainees with trainers and other experts,
typically at the trainee’s work station or in a virtual classroom, and has the
advantage of reducing or eliminating the costs, inconveniences, and time away
from work that is often involved with traditional training.

5. A trend in technology-based training is the move toward the use of social media
(such as Facebook, Twitter, and wikis), which forms part of what is referred to as
Web 2.0 and which emphasizes the sharing of information and knowledge as
opposed to the one-way transmission of it. A key concept in relation to this is the
notion of social constructivism, which emphasizes learning through social
interaction in a dynamic learning environment. As tablets and smart phone
devices continue to increase in popularity and use, technology-based training
continues to shift more toward mobile learning.

6. When designing computer-based training, it is important to remember that

technology is the medium for delivery and not the focus of it. Regardless of the
delivery medium, effective training programs depend on good design that takes
into account learning theory and preferences and the desired outcomes of the
training. At the same time, computer-based training lends itself to the use of
computer simulations, games, and other techniques that enhance learner
engagement and interaction.

7. Like all training methods, whether on- or off-the-job, technology-based training

has advantages and disadvantages to both trainees and the organization that
must be taken into consideration. If designed appropriately for the training
objectives and under the proper conditions, technology-based training can be
extremely effective and will in all likelihood continue to grow both in popularity
and use.

STUDENT MOTIVATION: WHY SHOULD STUDENTS CARE?

Most students, regardless of their age or background, will have at least some familiarity
and most likely some direct experience with technology-based training. As computers,
smart phones, and tablets are close to the point of being ubiquitous, it is probable that
the interest in this subject matter will be rather strong for most students. As technology
changes faster than textbook examples can keep pace with, it is a good idea to draw on
fresh examples (your own and/or your students’) to illustrate the utility and application of
this topic.

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-2

BARRIERS TO LEARNING: WHAT ARE SOME COMMON STUDENT
MISCONCEPTIONS AND STUMBLING BLOCKS?

The above notwithstanding, you may find a fairly wide range of experiences in your
classroom, particularly if you are teaching a continuing studies class with a mix of
learner age and backgrounds. In other words, you might have more mature students
who have limited exposure to some of the latest technology or students who, through
lack of financial means or even personal interest, have not had much experience with
technology or technology-based training. It might be helpful in this case, without
identifying or referring to individual students, to note that this same challenge exists in
most workplaces as well.

Additionally, you may have students who are tech-savvy to the point where they are
“consumed” by the latest gadget, Apple or Android app, or latest and greatest software
version. These learners may well know more about technology than you do, but
probably not more about technology for training. In any case, their current knowledge
may make valuable contributions to the class.

Finally, acknowledge that the pace and rate of technological change represent great
challenges and opportunities for all concerned. As an example of this, you may wish to
point out that while the textbook makes several references to CD-ROMs and even
“diskettes,” many students will view these media as irrelevant (or even extinct), or at the
very least, quaint references to out-dated technology.

ENGAGEMENT STRATEGIES: WHAT CAN I DO IN CLASS?

1. For In-Class Exercise 1, on page 248: Conduct this exercise in pairs if students
have a reasonable amount of experience. If they are less experienced, do in
small teams of 4–6, ensuring each team has a member who can offer and
describe a training program in sufficient detail to enable the rest of the team to
complete the exercise. Debrief.

2. For In-Class Exercise 2, on page 249: Divide the class into groups of 4–5. Have
each group answer the questions for the current class and present their analysis
in class. Summarize the analyses made by the various groups. As an alternative,
determine whether there are students who have done online training and ask
them to make presentations answering these questions in class. (Note: Revert to
the textbook suggestion of allowing the students to select a class for a course of
their choosing if you sense they might be reluctant to critique your class).

3. For In-Class Exercise 3, on page 249: Assign this activity as a group exercise
with a class presentation by each group. Alternatively, if you have engaged the
services of an HR professional as a guest speaker, you may also ask him/her to
respond to these questions as part of the presentation.

4. For In-Class Exercise 4, on page 249: Assign as an in-class group activity with
group representatives presenting and answering queries by classmates.

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-3

 Summarize and debrief. Consider combining this exercise with the Case Study
found on pages 251–253.

5. For In-Class Exercise 5, on page 249: Assign as a small team exercise (see
Lecture Outline, H – Designing Technology-Based Training, below).

Suggestions for Large Class Exercises

a) This is best for classes where there are a large number of students with access to a
laptop during class. Using the class website (if available; if necessary create a google+
group or wiki page for the class), have students participate in live blogging during a
portion of the class to have them post their questions, comments, or observations about
the lecture of the day. Discuss how this tool can be helpful to encourage participation in
large classes. Discuss any disadvantages to this kind of participation.

b) For classes with a dedicated class website, discuss how the course website acts as a
form of web-based learning even in a traditional classroom. How has this helped
students compared to classes they take where this feature is not an option?

Suggestions for Technology-Enhanced Classrooms

a) Ask one or more students in advance to select a web-based training program that
they have access to (ensure there are no confidentiality issues, etc.) and demonstrate it
to the class. Have the other students critique the elements of the course and identify
any recommendations for improvement.

b) Ask a student to bring in a current and popular video game or online game/simulation
(ensure it is appropriate for general audience). Have them demonstrate the
game/simulation. Ask students to identify elements of the game/simulation that are
similar or in keeping with design principles for computer-based learning. How do these
elements make the game/simulation interesting, entertaining, or effective? What
application does this have to web-based learning?

Suggestions for Internet Classes

a) Have students identify the various design elements recommended for web-based
learning that are present in this course. Which are missing and how would these
enhance their learning experience?

b) Debate whether motivation to learn is more important than design features on your
course discussion board.

c) On the course discussion board, discuss how Senge’s concepts of community of

practice (Chapter 2) are evident and used in the design of this course.

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-4

ASSESSMENT TOOLS

You may wish to make use of the Test Bank, PowerPoint slides, or at the end of a class,
ask a student to summarize the key points from the lesson.

REFLECTIONS ON TEACHING: HOW CAN I ASSESS MY OWN “PERFORMANCE”?

Good teaching requires the practice of ongoing self-assessment and reflection. At the
completion of this lesson, you may find it helpful to reflect on the following and consider
whether or not you want or need to make any adjustments for subsequent lessons.

1. What worked in this lesson? What didn’t?

2. Were students engaged? Were they focused or did they go off on tangents?
3. Did I take steps to adequately assess student learning?
4. Did my assessments suggest that they understood the key concepts?
5. What (if anything) should I do differently next time?
6. How can I gather student feedback?
7. How can I use this feedback for continuous improvement of my teaching?

ADDITIONAL RESOURCES

Chapter Summary

This chapter described technology-based training methods and serves as a

complement to Chapters 6 and 7, which described on-the-job and off-the-job training
methods. First, we described the meaning of technology-based training, computer-
based training, and e-learning. Then we described the differences between instructor-
led training and self-directed learning, and between synchronous and asynchronous
training. This was followed by a description of different types of technology-based
training including electronic performance support systems, video and web conferencing,
webinars and webcasts, and the use of social media and Web 2.0 technologies. We
then described how to design computer-based training programs and their advantages
and disadvantages for individuals and organizations. The chapter concluded with a
discussion of the effectiveness of computer-based training.

Lecture Outline

COMMENTS
A. Introduction
Unless you have been living in a cave
somewhere for the past few years,
chances are you have had at least some
experience with technology-based
training!
ACTIVITY
Ask students to identify when, where, and
under what circumstances they have been
involved in technology-based training, and
record their answers on the board or
flipchart. Show definitions and compare/
contrast with traditional training. Discuss.

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-5

B. Types of Technology-Based Training
Let’s look at the most commonly used
methods of technology-based training and
share some real-life examples.
C. How Prevalent Is Technology-Based
Training in Canada and the US?
So, is technology-based training going to
replace traditional training too?
D. Computer-based Training and
E-Learning
How training is organized and delivered
are important considerations. Let’s look at
some key concepts.
E. Instructor-Led and Self-Directed
Learning
One of the most discussed aspects of
technology-based training is the changing
role of the trainer. What are the various
roles for trainers in technology-based
training?
F. Asynchronous and Synchronous
Training
The former is training that is prerecorded
and available to employees and the latter
is live, requiring real-time attention from
trainees.
G. Common Forms of Technology-based
Training
Now we will look at a common form of
asynchronous training—electronic
performance support systems—and one
popular form of synchronous learning—
video/web conferencing.
Starting with the list the students created,
move through each of the nine types
identified in Table 8.1. Ask students to
elaborate on their experiences and
supplement the discussion with your own
examples.
Discuss the emergence of this technology
and where it seems to be moving.
Differentiate e-learning from the more
generic term of computer-based training
and provide examples of each.
Ask students to share their thoughts on
the topic, from both an objective and
personal perspective. Use the discussion
as a way of describing instructor-led
technologies and self-directed learning.
Discuss examples of asynchronous and
synchronous and the merits of each.
Prepare and provide examples of each,
depending on your access to technology
in the classroom. If you have Internet
access, go to http://www.skillsoft.com and
show an example of an e-learning course.
To demonstrate an EPSS, enable the
animated Office Assistant in Microsoft
Word or PowerPoint. Offer an example of
video conferencing or ask the class to
share experiences they have with this. Go
Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-6
 to http://www.endnote.com/training/ to
show examples of online tutorials as well
as regularly scheduled free webinars.

H. Designing Technology-Based Training

Is technology the focus, or is learning?
With students, identify common pitfalls
and mistakes made in designing
technology-based training, and review
adult learning and active practice
principles. This discussion should cover
computer games, simulations, role plays,
stories, customization, personalization,
human interaction, and feedback. In small
teams, have students complete In-Class
Exercise 5 (see Engagement Strategies,
above).

I. Advantages and Disadvantages and

Effectiveness
Like anything, technology-based training
has an upside and a downside.
In small groups, have students assess the
disadvantages and advantages and
determine how these impact the
effectiveness of technology-based
training. Discuss Trainer’s Notebook 8.1
on strategies for making technology-based
training effective.

J. Future of Technology-Based Training

New learning on social constructivism
demonstrates how it lends itself to web-
based learning.
Review slides on social constructivism.
Demonstrate examples of Web 2.0 tools
such as blogs, wikis, podcasts, and mobile
learning apps. Have students identify how
these could be used in everyday learning
situations.

Web Links

 Training Zone article on technology-based training: Excellent source of free

training articles, but requires setting up a log-in account):
http://www.trainingzone.co.uk/item/14534

 EndNote Product Training website: A good sample of online tutorials as well as

regularly scheduled live webinars:
http://www.endnote.com/training/

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-7

New Case Incident 1

The Shoe Club is a national retailer in Canada. It has locations in all provinces, with
several stores in major cities and rural locations. Customer-service training for staff has
traditionally been done at the closest major city by the regional trainer. However, it has
required a lot of travel and expense on the part of the trainees and a high workload for
the regional trainer, as there is often high turnover in the customer-service staff. The
company is considering moving to a web-based training program but doesn’t want to
lose the “personal touch” of the regional trainer.

a) What factors would make it attractive for the organization to move to a web-based
training program for its customer-service staff?

b) How would you ensure the “personal touch” is not lost in this training?

Answers

a) A variety of factors would make The Shoe Club a good candidate for using web-
based training. The store is national and has multiple locations. The store likely already
has a computerized network and supporting infrastructure to enable the use of web-
based learning. There are stores in rural locations where it becomes costly for the
trainee to travel to the major city for training. High turnover in the customer-service role
means the regional trainer is doing a lot of “repeat” training of the same content that
could easily be provided on demand through web-based learning. The customer-service
content translates well in web-based programs.

b) In order not to lose the “personal touch” in the training, the organization can design in
various elements including some synchronous portions where the trainer and trainee
could be online together; a web/video conference with the trainer at various points
during the training; or periods of time where the trainer can be available for on-demand
support. In addition, there can be the use of an asynchronous discussion board or chat
feature where the trainer can answer trainee questions.

New Case Incident 2

The staff who are responsible for product-buying at The Shoe Club work primarily from
their home offices as well as travel extensively in Europe and Asia, visiting shoe
manufacturers. They have often struggled to stay on top of organizational changes,
information, and new business information, as they are not in the office very often. They
have asked if there are ways in which they can access training, new company
information, and yet not be required to attend sessions at the office or be “chained” to
their desktop computer.

a) As the training manager, how would you use Web 2.0 technologies to meet the
needs of the buyers?

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-8

b) Could these technologies be beneficial within the rest of the organization?

Answers

a) Assuming that the buyers would all have some form of mobile device (Blackberry,
iPhone, etc.), they could definitely make use of Web 2.0 technology to stay up-to-date
with training and organizational information. The training manager could create a wiki
site for buyers to share current information amongst each other and have an RSS feed
to let each other know when new content has been added; they could tap into webinars
or podcasts of organizational messages or short training sessions sent to their mobile
device. Their mobile device would allow them to view PowerPoint slides and/or audio
portion. Accessing these tools via their mobile device would not restrict them to attend
training in the office or require them to be stuck at their desk in their home office. It
would also allow them access to these tools while travelling overseas. The addition of
photo and video technology on mobile devices would also allow them to link into video
conferences as required.

b) Yes, all of these tools could have application with the other staff in the organization;
however, it would be important to match the tool with the content and the audience to
ensure that it meets their needs. Not all staff need or want to learn in these ways.

Flashback Answers

1. Training design and e-learning:

 The strategy for introducing e-learning relied heavily on re-purposing
existing training material designed for traditional classroom-based
delivery. Little thought went into what changes in training design might be
necessary for an effective e-learning course.
 Refer to Table 5.3 on page 146. The e-learning course consisted entirely
of passive learning (watching video clips of the trainer presenting “live,”
augmented with text)—there was no inclusion of active practice (e.g.,
having trainees respond to quiz questions on key information before being
able to proceed to the next learning point, or work on a web-based
simulation as part of the course). Further, the training was hyped as a “big
thing,” but little if anything was done to prepare trainees in advance (pre-
training interventions), and it does not appear that the course incorporated
any of the conditions of practice during training, such as overlearning, task
sequencing, or feedback or knowledge of results (which could also have
been at least partially accomplished by incorporating a quiz component).
2. Use of active learning and adaptive expertise:
 To make full use of these techniques, perhaps sales training was not the
best course to start with, even though the vice president had a rationale
for selecting this course. That said, it was still possible to incorporate
active learning through the above-mentioned quiz technique or by
including features in the course such as various role-play techniques that

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-9

 the trainee has to watch and then decide which technique is most
appropriate for a given sales situation.
 While challenging to incorporate adaptive expertise, the requirement to
select the best option among many could possible also accomplish this.
3. Learning theories and theories of motivation:
 Several aspects of adult learning theory may explain some of the
challenges, including resistance to change and a lack of intrinsic
motivation related to perceiving the training as being helpful for solving
actual problems. Trainees may have in the past been motivated to attend
the live training for its entertainment value, as a change of pace from the
“daily grind” of the job, or even as a “reward” (free coffee and donuts)—
none of which were attached to the new e-learning version. Further, if the
trainees lacked the expectation that the training would actually benefit
them in some way or did not see a connection between the training and
attainment of their goals (assuming they have goals, such as sales
targets), then they will have very low training motivation and will not get
much out of the course.
 The implication is that in order for e-learning to be effective, it must be
seen to be important (leading toward the achievement of desired goals)
and be engaging (involve active learning and active practice).

Copyright © 2013 by Nelson Education Ltd.| C8-10

Another random document with
no related content on Scribd:
Tähtöselleni.

Edessäni kaikkialla näen usvamerta vaan, valonsädettä ei

sinne tuika ainoatakaan.

Tähtöseni arinahani,
toiveheni päivin, öin,
tuika halki pilven tumman,
valoasi ikävöin!

Tähtöseni armahani, miks et, miks et mulle loista? Pimeätä

merta kuljen, tähteä ei siellä toista.

Samponi.

Minä ulapan aaltoja sousin, oli venhossa unteni Sampo,

sen kanssa kuohujen halki minä pyrjin toivoni rantaan.

Vaan myrskypilvet ne nousi ja salamat sinkosi yllä ja aallot

ne kuohui alla ja keskellä keinui haaksi ja salama Sampohon
iski.

Ja särkyi se unteni Sampo ja hukkui aaltojen alle ja rikkui

myrskyssä pursi ja peittyi toivojen ranta.

Syystunnelma.
 Ma vuoren harjalle nousen, kas, merellä myrskyää, ja aalto
rantahan roiskuu ja tuima on tuulispää!

Ja ma katson, ja taivas on musta

ja ulappa on kuin yö,
ja päällä kumean kuohun
yön salamat leikkiä lyö.

Ja ma katson, ja horjuu honka,

on kelmeä koivupuu,
ja myrskyssä lehdet lentää
ja kukkaset kellastuu.

Ja ma katson, ja kaikkialla
rajumyrsky se raivoten soi, —
ja mun rintani etsii rauhaa,
vaan ei sitä löytää voi.

Se rinta on myös repaleissa

kuin taivahan pilvet nää,
ja se kuohuin nousee ja laskee
ja sielläkin myrskyää.

Ja sielläkin kuohut käyvät

ja ne louhirantoja lyö,
ja sielläkin salamat sinkoo
ja ne polttaa ja palaa ja syö.

Ja sielläkin aallot ärjyy ja leikkivät leikkiään, ja kukkaset

kylmässä värjyy ja itkevät kevättään.
Keväinen koski.

Kas, tyrskien hyrskien rientelevät nuo varsat valkoharjat, ja

innoissansa, riemuiten käy eespäin Vellamon karjat.

Kas, korskuva ratsu jo kiiruhtaa

ja vaahto rantoja kastaa,
ja syvänteissä nyt kumajaa
ja kaikuen kalliot vastaa.

Ja voimaa äänet ne uhkuaa

ja kuohut ne raivoten ryntää,
ne vasten paasia pauhoaa
ja kallion kylkeä kyntää.

Ja ne laulaa: into ja pelvottuus

se teitämme aina ohjaa.
Ken meitä sortaa uskaltaa? —
Viemme sortajat pyörtehen pohjaan.

On meissä voimaa ja tarmoa!

Pois, pois sotiratsumme tieltä!
Ei sortaja täällä saa armoa,
ei kärsitä orjan mieltä!

Muistojen mailta.

1.
Maan povesta pulpahti puronen.

Maan povesta pulpahti puronen

hän kirkasna katseli taivaallen:
"Ah kuinka on kaunis elon tie!
Mut matkani minne, minne se vie?"

Oli koivuja purosen partahalla

ja kukkarantoja kaikkialla,
ja välin nuokkui nuorta viljaa,
ja puro se riensi niin riemuin hiljaa.

Ja välin rannalla kasvoi kuusi ja välin hongat ne huminoivat,

ja eessä siinti jo seutu uusi ja kaukaa vuoret varjoja loivat Ja
vuoristoissa ja laaksoloissa niin sadoin kielin ne laulut soivat.

Kun päivä paisteli lämpimästi ja kevät kukkia herätti, niin

laulut helkkyvät heleästi ne elon onnea ylisti. Kun päivä piilihe
varjoon vuoren ja kuuset kattoivat puron nuoren, hän kuuli
kuusien kuiskivan suuruutta taivahan Jumalan.

Ja Luojan kirkkaassa kesäyössä ja syksyn synkässä

tähtivyössä ja kumotellessa illan kuun ja huminoidessa
honkapuun hän kuuli kuin koko taivas, maa ylisti rakkauden
Jumalaa. Ja puro pulpahti riemuiten: "Sä luoja olethan
kaikkien." Ja ilon tyynen hän rintaan sai: "Sä munkin kulkuni
ohjaat kai."

Vaan joutui jo kuivaa kangasta ja tietä niin valotonta, ja hän

kuivui kesken matkaansa — näin vierryt on virtaa monta. —
Ja keskellä kevättoiveitaan hän jälleen painui povehen maan.
 Ja kaiho katkera kaikki voitti, niin raskahasti se tuuli henki,
ja murhelauluja linnut soitti ja kyynel kostutti kukkasenki, ja
itkivät rannan koivut nuoret ja surren nuokkui kukkakuusi, ja
kyynelhelmistä välkkyi vuoret ja surren aukeni aamu uusi.

2.

Nuku, nuku nurmen alla.

Nuku, nuku nurmen alla, alla kukkakunnahan, helppo siell'

on lapsen maata, helppo rinnan puhtahan. Päivin siintää
taivon kalvo, kukat maasta kasvattaa, öisin ylläs tähdet
valvoo, tuttavasti tuikuttaa.

Nuku, nuku nurmen alla, alla kukkakunnahan, nuku alla

nuoren kuusen, alla koivun vihannan. Nuku syksyn synkän
öistä, nuku mailman myrskylöistä, nuku, nuku rauhaisaan.
Nuku murehitten teistä, nuku elon kyyneleistä makeasti alla
maan.

Nuku, nuku nuori toivo, toivo kaunis kansas, maas, nuku

niinkuin kevätkukka, jonka kylmä halla kaas. Nuku tuoksuun
kukkien, nuku lauluun lintujen, nuku nuoruusunelmiin, nuku
kevättoiveisiin!

Tyhjä sija.
 Näin tuossa ennen tuskaa, ja kärsimystä näin,
näin huolta, ponnistusta omaisten, ystäväin.

Nyt aikaa siit' on mennyt, on mennyt rauhattuus,

ja kaihon katkeruutta lievittää päivä uus.

Ja jälellä nyt siinä on tyhjä sija vaan

ja kaikki siinä jälleen on nyt jo ennallaan.

Pöydällä vain on kehys niin tutuin piirtehin

ja rukoileva Kristus ja oksa laakerin.

Sairas soittaja.

Niin vienosti kantele kaikuu syysillan hämärään, ja

kummasti, kaihoisasti sen väräjääpi ään'.

Niin vienosti kantele kaikuu,

sitä soittavi sairas mies,
ja liedessä hiilos hehkuu
ja rinnassa toivon lies.

Niin suruisasti kannel kaikuu ja sammuu ahjon lies, pään

painaa vuoteelle hiljaa ja nukahtaa sairas mies.

Niin syvästi särki se äidin mieltä.

 Niin syvästi särki se äidin mieltä, kun lapsonen taisteli
tuskissaan, kun usko murtui ja toivo sammui ja kun ei apua
kuulunutkaan.

Niin syvästi särki se äidin mieltä,

kun kelmeni lapsonen kärsinyt,
kun silmät sammui, ja kuolon suuruus
ja kuolon rauha niiss' oli nyt.

Niin syvästi särki se äidin mieltä,

kun kellot soivat niin kumeaan,
kun lähtövirttä jo veisattihin
ja lapsonen vietiin povehen maan.

Niin syvästi särki se äidin mieltä,

kun lapsonen maahan laskettiin,
kun kodin kaunistus, kansan toivo
maan mustahan povehen mullattiin.

Niin syvästi särki se äidin mieltä, kun koti oli kolkko ja autio,
kun äidin ylpeys, ilo, turva maan mustassa mullassa makasi
jo.

Turhaan.

Nyt turhaan kaivaten rinta huokaa ja turha valitus vaikea

ois, ja turhaan sa Manalle huudat: tuokaa mun ystäväin kallis
jälleen pois! Ei Manan henget takaisin anna, mit' ovat elolta
riistäneet, ei palaja luota Tuonen rannan, ken saavutti Manan
 virran veet. Ja turhaan rintasi raskas huokaa ja turhaan
vuotavat kyyneleet.

Manan morsian.

Kuule laulut kummat soivat, tuolla Manan virran nään,

Tuonelass' on tuvat oivat, siellä häitä vietetään! Manan virran
viertehellä, siellä lieto lapsen on, siellä rauha, hoiva hellä,
siellä elo huoleton. Kuule Tuonen virret soi, joudu joudu lapsi
oi! Mana maillensa jo kantaa neittä nuorta, morsianta. Manan
mailla rauha on, rauha siell' on rajaton, lieto siell' on lapsen
olla, lieto Manan morsion.

Mari pikkunen piika.

I.

Mari pikkunen piika se toimissaan niin nopsana pyöri ja

uutterasti, toist' ollut ei hänen vertaistaan, vaikka menty ois
pitäjän perille asti.

Muut piiat ne katseli kummissaan, miten Mari se toimissa

totisena hyöri. Ja pojat hän kiehtoi katseillaan, monen
mielessä miettehet kummat pyöri.

Muut piiat ne keskenään kuiskivat: "Marin kohta koppovi

kosijat, ei tiedä vaikkapa rikaskin, jolla silkit ois suuret
mukanaan, veis kirjakorjin ja kulkusin hänet kihlareessänsä
pappilaan, ja tään kylän poika jokainen reen sijalla seisois
katsellen."

Mut Mari se toimissa hyöri vaan,

ei juttuja turhia kuullutkaan.

Ja saapui sulhasia talohon. —

Moni piioista toisista naitu jo on,
Mari pikkunen piika hän huolinut ei,
vaan rukkaset kaikki ne sai, helei!

Tuli toisesta pitäjästä Tupsun Tuomas, tuli leveässä

lammasturkissaan; muut piiat sulhasen suuren huomas ja
nousivat nopsina vuoteiltaan, mut Mari se nukkui päivän
työstä, uni lapsen se oli niin viaton, vaan Liisu se häntä
retuutti vyöstä: "Jo sulhanen suuri tullut on. Ei näin, kun olin
lapsena, olis maaten saatu sulhasta."

Tuli Liisu vinniltä tupahan ja Marin hän retuutti mukahan. Ja

piiat muut oli punasissa ja silkkihuivissa, sametissa. Ne oli
niin nättinä, makeoina, ja kasvot, unesta äsken pestyt, ne
aivan kiilsivät kesävoina, ja kirkkokengät ne jaloissa kiilsi ja
sydänalassa kummasti viilsi. Mut Mari oli murrillansa ja tukka
oli turrillansa.

Vaan sulhanen katsoo Maria, sen tummaa silmäparia ja

valkoista avojalkaa. Ja puhemies se kihloja näyttää ja taitonsa
kaikki parhaat käyttää ja virkansa tärkeän alkaa: "On
kymmenen lehmää talossa ja vankka on kivestä navetta, on
sikaa viisi ja lammasta kuusi ja talo on muutoin aivan uusi."
 Mut Mari katsoo sulhasta, sen vanhettuneita kasvoja ja
lausuu: "enkä huoli!" Ja tumma tukka se heilahtaa ja
valkojalka se vauhdin saa, ja nopsana, niinkuin nuoli, taas
vuoteellensa hän kiiruhtaa.

Ja hän nukkui rauhassa makeasti ja nukkui aamun koittoon

asti, ei tyytynyt sulhoon moiseen. Vaan sulhanen riensi taloon
toiseen ja kenties kolmanteenkin asti.

Ja saapui sulhasia yhtenään, vaan niist' ei huolinut

yhtäkään Mari pieni, mustahapsi. Ne oli niin ryppynaamoja,
ne oli niin rumia, vanhoja, ja Mari oli vielä lapsi. Oli liian nuori
hän vanhoillen nyt, kun nuorillekaan ei vielä mennyt, ei kiirettä
vielä ollut, ei!

Hän talvella tarkkana askaret toimi ja kesällä niittyjen

kukkaset poimi ja paimensi karjoja, söi mesimarjoja, ja itse
hän marjana makeimpana hohti, ja metsätietä karjansa kotihin
johti. Ja vyötäisillä välkkyi vaskisolki ja valkojalka se rinnettä
polki. Ja ahon hän rinteellä kevyenä keinui ja tumma tukka se
tuulessa heilui.

II.

Hän lauleli kotihin kulkeissaan, ja lehmät kuuli sen laulun

vaan. Ja hän lauloi näin: Elän yksinäin, elän vapahana alla
taivaan. Täällä linnut laulaa ja soitot soi ja Tapiolan tyttäret
karkeloi ja elämä on armasta aivan. Kun päivä on kuuma ja
helteinen, kera Ahtolan nuorien neitosten minä lammin
laineissa leikin. Ja kun toiselle rannalle katselen, näen mökin
siellä mä pienoisen, se mökki se on jörön Heikin. Vähät siitä,
 Heikki on jörö ja vakaa, ei koskaan hän katsele lahden takaa
miten Vellamon laineissa leikin. Mut jospa se tulla kapsahtais,
kun uin, tähän metsän lahteen, niin silloin, silloinpa suututtais,
hän ei näkis mua päivään kahteen. Mut huoleti, Heikki ei
tohtinekkaan toki nousta ruuheensa vuotavaan, et luottane
huonoon hahteen, ja minä niin rauhassa olla saan kuin
metsässä mansikka varressaan alla sinelle siintävän taivaan.
Mut maltappa, kaarnasta koverran laivan, sen illan tuulessa
purjeineen mökin rantaan lähetän yli veen; ja jos Heikki tulla
tohtii vain yli selkien sinisten laivallain, heti omakseen mun
hän saa ja mä emännäks lähden lammin taa, mut muutoin
syksyhyn vuottakoon ja itse lehmänsä juottakoon. Tätä tyttöä
helposti kahlita ei, näin vapahana hauska on olla, hei!

Paimentytön kevätlaulu.

Simasalon sisältä soitot jo soivat, vuoret vihreät

vihannoivat, kevät, kevät kaunis jo tullut on! Lintujen liverrys
kuuluu puista, nyt en talvea enää muista, mieleni kevättä ja
kukkia on. Niityltä henkii tuores tuokse, koivusta makeat
mahlat jo juoksee, simasalon sisälle mun mieleni on. Polkua
vanhaa, metsään käykää Ensikki, Mansikki, Mustikki, hei!
Pitkä oli talvi ja lyhyt on kevät, karjani riemuiten hyppelevät,
hypelkää, hypelkää, hei, helei!

Sinisalot soivat, sinisalot soivat, metsänneitoset karkeloivat,

kevätpuro pulppuaa riemuissaan. Minäkö hiljaa kulkisin vaan?
Risut ne jalkapohjia pistää, tottapa tottuu, kun huoli ei
 mistään! Hipsis ja hopsis ja hei yli aitain, yli pajupehkojen,
risujen ja raitain! Hei sinisalohon, karjani, hei! Hypelkää
siivolla, hei, helei! Heluna, jollet metsään kulje, kotihin
kytkyyseen sinut vien, pajunvitsaako, Papuri, tahdot, hypitkö
vielä vierellä tien? Hipsis ja hopsis ja metsään vaan, hipsis ja
hopsis ja joutuisaan!

Metsän suojassa hauska on olla, metsässä huoleti

karkeloin. Eipäs näy sitä naapurin Pekkaa — toki tuota
ilmankin olla voin! Entäs jos karhu kaapata vois? Entä jos
Pekka se karhu ois? Entä jos metsähän pakenen kuin haukan
edellä kyyhkynen, en sitä hevillä antaudu en! Kylläpä karata
tämä tyttö taitaa, hipsis ja hopsis ja hei yli aitain, yli
pajupehkojen, risujen ja raitain, läpi vesakoiden, salojen ja
soiden, hipsis ja hopsis ja metsään vaan, hipsis ja hopsis ja
joutuisaan!

Tuliluulialei.

Tuliluulialei, tuliluulialei! ja torvi se soi: tuliluulialei! — Saako

paimenpoikanen vierahaks tulla? Sano, tyttönen, kohta! — Ei,
ei, ei! Omat karjas on paimennettavat sulla, raja-aita on
tuossa, tuulialei!

Tuliluulialei, tuliluulialei! — Vai ei, vai ei! Mitäs siitä, on

tyttöjä vaikka viis, no, paimentyttönen, hyvästi siis!
Tuliluulialei, ei murhetta, ei! Pajupillini soi, elä vaikeroi, koko
metsä neitoja karkeloi!
 No vuotappa, vuotappa, piiloon juoksen, menen
metsänneitojen nuorien luokse, kyllä kohta takaisin huutanet
— vai et, vai et — No koitetaan! — No koitetaan vaan!
Tuliluulialei, ei huolia ei! Pajupillini soi, elä vaikeroi, koko
metsä neitoja karkeloi!

Ikävissä.

Tule sinä, tule sinä naapurin Pekka,

ikävä on yksin mulla!
Metsässä alkaa jo hämärtää,
ja ikävä lie myös sulla.

Tule sinä, tule sinä, naapurin Pekka!

Joko sinä minuun suutuit?
Leikillähän sua kielsin vaan,
ja kohta niin kylmäksi muutuit.

Elä sinä, elä sinä, paimen Pekka, mielisty metsänneitosiin,

taruihin hämäriin, pettäviin! Metsänneidot on unia vaan, niitä
et saavuta konsanaan.

Jokohan sen, jokohan sen paimen Pekan metsänneidot ne

harhaan vie, eikä takaisin löydy tie?

Ilta jo joutuu ja päivä jo laskee, pimeään peittyvät metsät ja

maat. Tule sinä, tule sinä paimen Pekka, heti minut ihan
ikiomaksesi saat!
Paimenpoika ja paimentyttö.

Tulitpas, tulitpas, tiesinhän sen,

olithan sinä niin hyvä.

— Ne metsänneidot oli valheita vaan,

mut sinä olit kultajyvä.

— No istu sitten ja elä mene taas!

Niin hyvä on olla mulla.

— No tahdotkos nyt jo, paimentyttö,

tämän pojan kullaksi tulla?

— Osasitpas laittaa, poika sä viekas,

paimentytölle ansan.

No, ota minut sitten, kun mielesi tekee,

ja ota minut kokonansa!

Paimenpojan laulu.

Koivu se kasvaa kunnaalla ja latvassa kukkuu käki, ja

koivun juurella tämä poika se kultansa ensin näki.

Ja koivu se kasvaa kunnaalla

ja kaikki linnut ne laulaa,
ja koivun juurella tämä poika
se heiliä hellästi kaulaa.
 Ja koivu se kasvaa kunnaalla ja rannalla sorsat soutaa, ja
koivun juurelta tämä poika se kultansa kotihin noutaa.

Kotilahteen suotaessa.

Soreasti soreasti soutelemme minä ja kultani kahden,

kohtapa, kohtapa saavutaan jo luokse kotilahden.

Kotilahden mökistä
jo nousee sininen savu
ja kotilahden rannalta
jo tuoksuu tuores havu.

Ja kotilahteen lirisee ne pienet purot ja ojat, ja kotimökissä

eletään kuin pesässä rastaan pojat

Mistä kyynel!

Viestin se pieni kirje toi, viestin, impeni, sulta, mistähän vain

lie kostunut se pienoinen kirje kulta?

Lieköhän kirje kostunut impeni kyynelistä? Mistä on kyynel

silmässään, oi taivas, mistä, mistä?

Leppäkerttu ja tuomenterttu.
 Ja tuoresna tuoksui se tuomenterttu ja leikkivä oli se
leppäkerttu.

Ja lausui leppäkertulle se tuoksuva tuomenterttu: "elä sinä

lennä lehdilleni, nuorena notkun yksikseni, armas on olla
yksin!"

Vaan lausui tuomentertulle se leikkivä leppäkerttu: "elä sinä

tuoksu yksin, kaksin on elää kaunista ja viehkeä vieretyksin!"

Ja lensi tuomentertulle se leikkivä leppäkerttu.

Ja leikki se leppäkerttunen ja tuoksui se tuomenterttunen ja

tuoksui ja — kuivui vallan, — tuli kevät-yönä halla.

Ja jätti tuomenterttusen se leikkivä leppäkerttu.

Musta lintu, merikotka.

Kansani tapaan.

Musta lintu, merikotka se ylähällä lentää,

toisia kultani rakastaa, vaan rakastan sitä sentään.

Musta lintu, merikotka se suuria suruja kantaa,

toisille kultani kuikuttaa ja toisille suuta antaa.

Katselen mustalle merelle, mut ei ole purtta mulla,

jolla mä kotiin kuljettaisin sen hulivili-kullan.
 Musta lintu, merikotka se lensi meriä pitkin,
minä raukka rantakivellä katkerasti itkin.

Järven jäällä.

Sileällä sileällä järven jäällä se viima niin vinhasti puistaa,

sileällä sileällä järven jäällä se poika surunsa suistaa.

Sileällä sileällä järven jäällä

ne aisakellot kilkkaa,
sileältä sileältä järven jäältä
se kullan mökki jo vilkkaa.

Sileällä sileällä järven jäällä

nyt poika varsalla ajaa,
sileältä sileältä järven jäältä
käy poika kultansa majaan.

Sileällä sileällä järven jäällä ne maaliman murheet hukkuu,

ja oman kultansa polvella tämä poika jo kohta nukkuu.

Köyhän koti.

Käki se kukkuu kuusikossa ja mieli on surevainen, heilini

maailman kulkija on ja itse olen samallainen.
 Mut tule sinä tyttönen kuitenkin;
jos liityttäisin yhteen,
niin ehkäpä syksyllä korjaisimme
me pellosta pienen lyhteen.

Karu on korpi ja kuiva on kangas,

mut minkäpäs sille taitaa,
parempi on koti köyhäkin
kuin maailmanrannan laita.

Ja koti se koti on köyhänkin,

jos vaikka petäjää purtais,
ja vaikkapa joskus hallakin
se mieheltä mielen murtais.

Mut mitä niistä huolista huomisista, ei ne nyt mieltä paina,

muu jos loppuu, niin rakkautta riittää ja sitä sitä riittää aina.

Heilini.

Heilini on niin herttaisen kaunis,

kun ei vaan veis halla,
veihän se ruusun kukkasenkin
mäen kukkulalla.

Hento on ruusu ja kylmä on halla,

ei sitä kukkanen kestä,
anna siis, taivas, lämpöäsi
ja halla harmaja estä.
 Hento on ruusu ja kylmä on halla,
elä sen anna tulla,
onhan päivän paistetta
ja onhan lämpöä sulka.

Suojele, taivas, heilini hento,

nuori kuin nurmen nukka,
kaunis sun maahan on katsella,
kun kasvaa se ruusun kukka.

Suojele, taivas, heilini hento,

anna päivää ja vettä,
anna poskehen purppuraa
ja anna huulihin mettä.

Kevätkylmissä.

Niin kylmä on kevähän tuuli, syyn kyllä mä tiedän sen: ei

impeni viehkeähuuli nyt riennä mun rinnallen.

Niin oudot on linnun laulut,

syyn kyllä mä tiedän sen:
ne kelle lauluja laulais,
kun kuihtui se kukkanen.

Sen siskoset surren nuokkuu, syyn kyllä mä tiedän sen: ne

muistavat kukkien kukkaa ja lapsosta keväimen.
Jäiden lähtö.

Kevätjäiden lähtöä katsomaan minä riensin immen kanssa,

vaan virran jäät oli paikoillaan ja lainehet kahleissansa.

Ei sulanut vielä virran jäät,

vaan jäät ne sydänten suli,
ei kuohunut laineet lakkapäät,
vaan kuohui rinnassa tuli.

Ja ma povelle painoin immen pään ja suutelin kertaa sata,

— en tiennyt, ett¹ oli lähtö jään niin suurta ja valtavata.

Kalevaisten karkelo.

Soikaa, soiton kielet, soikaa, joukot nuoret karkeloikaa, nyt

se soiton aika on! Hiuksista neion nuoren kavon kullan
kutriloista soiton kielet tehty on. Siksi kavon kaihomieltä
kertoo ääni kantelon. Mure sille soinnut antoi, suru säveleitä
kantoi, siksi harvoin riemunkieltä kertoo ääni kantelon. Soi nyt
soitto kuitenkin, soi nyt riemusävelin! Rannan raidat notkuu,
nuokkuu, hiljaa illanhenki huokuu, nuoku joukko nuorison
kaikuessa kantelon! Kuule, kaikuu vaskivaara, helkkyvi
hopeakorpi, käki iltavirret kukkuu, kohta neiot nuoret nukkuu.
Nyt siis, soiton kielet, soikaa, joukot nuoret karkeloikaa!
Soikaa, soiton kielet, soikaa, Kalevala kaunis on, kapo kaunis,
kultakutri kukkana on karkelon! Lähtee karhu piilostaan soiton
ääntä kuulemaan, tulee peura poikineen, soutaa sotkat yli