The download Test Bank for Solar System 9th Edition Seeds Backman 1305120760 9781305120761 full chapter new 2024

Test Bank for Solar System 9th Edition
Seeds Backman 1305120760

9781305120761
Go to download the full and correct content document:
https://testbankpack.com/download/test-bank-for-solar-system-9th-edition-seeds-back
man-1305120760-9781305120761/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Solution Manual for Solar System 9th Edition Seeds

Backman 1305120760 9781305120761
https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-solar-
system-9th-edition-seeds-backman-1305120760-9781305120761/
Test Bank for ASTRO2 2nd Edition Seeds Backman

1133950132 9781133950134
https://testbankpack.com/download/test-bank-for-astro2-2nd-
edition-seeds-backman-1133950132-9781133950134/
Test Bank for Horizons Exploring the Universe Enhanced

13th Edition Seeds Backman Montgomery 1133610633
9781133610632
https://testbankpack.com/download/test-bank-for-horizons-
exploring-the-universe-enhanced-13th-edition-
seeds-1133610633-9781133610632/
Test Bank for Foundations of Astronomy 13th Edition by

Seeds and Backman ISBN 1305079159 9781305079151
https://testbankpack.com/download/test-bank-for-foundations-of-
astronomy-13th-edition-by-seeds-and-backman-
isbn-1305079159-9781305079151/
Test Bank for Cosmic Perspective The Solar System 8th
Edition by Bennett Donahue Schneider Voit ISBN
0134073819 9780134073811
https://testbankpack.com/download/test-bank-for-cosmic-
perspective-the-solar-system-8th-edition-by-bennett-donahue-
schneider-voit-isbn-0134073819-9780134073811/
Test Bank for Foundations of Astronomy Enhanced 13th

Edition by Seeds and Backman ISBN 1305957369
9781305957367
https://testbankpack.com/download/test-bank-for-foundations-of-
astronomy-enhanced-13th-edition-by-seeds-and-backman-
isbn-1305957369-9781305957367/
Solution Manual for Foundations of Astronomy 13th

Edition by Seeds and Backman ISBN 1305079159
9781305079151
https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-
foundations-of-astronomy-13th-edition-by-seeds-and-backman-
isbn-1305079159-9781305079151/
Solution Manual for Horizons Exploring the Universe

Enhanced 13th Edition Seeds Backman Montgomery
1133610633 9781133610632
https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-horizons-
exploring-the-universe-enhanced-13th-edition-
seeds-1133610633-9781133610632/
Solution Manual for Foundations of Astronomy Enhanced

13th Edition by Seeds and Backman ISBN 1305957369
9781305957367
https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-
foundations-of-astronomy-enhanced-13th-edition-by-seeds-and-
backman-isbn-1305957369-9781305957367/
Chapter 02 - A Users Guide to the Sky
Test Bank for Solar System 9th Edition Seeds Backman 1305120760
9781305120761
Full link download
Test Bank
https://testbankpack.com/p/test-bank-for-solar-system-9th-edition-seeds-backman-1305120760-
9781305120761/
Solution Manual
https://testbankpack.com/p/solution-manual-for-solar-system-9th-edition-seeds-backman-
1305120760-9781305120761/
True / False
1. The constellations are an ancient heritage handed down for thousands of years as ways to tell stories of mythical heroes
and monsters.
a. True
b. False
ANSWER: True
REFERENCES: Stars and Constellations
LEARNING OBJECTIVES: ASTR.SEED.16.2-1 - How are stars and constellations named?
OTHER: Bloom's: Remember
2. In ancient times, constellation boundaries were well defined.

a. True
b. False
ANSWER: False
3. The International Astronomical Union established 88 constellations that represent a defined area of the sky.
a. True
b. False
ANSWER: True
Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 1

4. Most individual star names come from Latin and have been altered through passing centuries.
a. True
b. False
ANSWER: False
OTHER: Bloom’s: Remember
5. Astronomers describe the brightness of stars using the brilliance scale.

a. True
b. False
ANSWER: False
LEARNING OBJECTIVES: ASTR.SEED.16.2-2 - How is the brightness of stars measured and compared?
6. The scale of apparent visual magnitudes extends into negative numbers to represent the faintest objects in the sky.
a. True
b. False
ANSWER: False
7. Flux is a measure of the light energy from a star that hits a collecting area of one square meter in one second.
a. True
b. False
ANSWER: True
8. The sky appears to rotate eastward around Earth each day, but that is a consequence of the westward rotation of Earth.
a. True
b. False
ANSWER: False
REFERENCES: The Sky and Celestial Motions
LEARNING OBJECTIVES: ASTR.SEED.16.2-3 - How does the sky appear to change and move in daily and annual
cycles?
9. Earth spins completely upright like a giant top.

a. True
b. False
ANSWER: False
cycles?
10. The nadir marks the point of the celestial sphere directly above your head.
a. True
b. False
ANSWER: False
cycles?
11. Because Earth’s axis of rotation is inclined 23.4 degrees from vertical, the Sun moves into the northern sky in the
spring and into the southern sky in the fall.
a. True
b. False
ANSWER: True
REFERENCES: Sun and Planets
cycles?
12. The seasons are caused by Earth’s orbit moving closer to or farther from the Sun.
a. True
b. False
ANSWER: False
LEARNING OBJECTIVES: ASTR.SEED.16.2-4 - What causes seasons?
Multiple Choice
13. What was the purpose of the IAU establishing 88 official constellations?
a. To allow ancient stories of each constellation to be preserved
b. To name all constellations the same across any culture
c. To identify which constellation was created by which culture
d. To define boundaries for constellations including every part of the sky
e. To include additional, fainter stars within a constellation
ANSWER: d
OTHER: Bloom's: Understand
14. Which is an example of an asterism?
a. Andromeda
b. Canis Major
c. Ursa Major
d. Big Dipper
e. Pegasus
ANSWER: d
OTHER: Bloom's: Apply
15. Which is an asterism of Pegasus?

a. Great Square
b. Orion
c. Andromeda
d. Scorpio
e. Cassiopeia
ANSWER: a
16. What is an asterism?

a. A legend or folklore association to a grouping of stars
b. Less formally defined group of stars outside the official 88 constellations
c. The council of astronomers who defined the 88 constellations
d. The northern pivot point of the celestial sphere
e. Constellations close enough to a celestial pole that they do not appear to rise from the east and set in the west
ANSWER: b
17. What did the IAU establish in 1928?

a. The IAU classified Pluto as a dwarf planet.
b. The IAU published official names of all constellations.
c. The IAU recorded 88 constellations with defined boundaries.
d. The IAU recognized additional orbiting bodies in the Kuiper Belt.
e. The IAU recorded all the mythologies associated with 88 constellations.
ANSWER: c

18. From which language did the majority of star names originate?
a. Arabic
b. Latin
c. Greek
d. Spanish
e. Italian
ANSWER: a
Figure 2-5
19. Examine the accompanying figure. Which term would be the correct scientific designation for Polaris in Ursa
Minoris?
a. North Star
b. α Ursa Major
c. -0.3 Ursa Minoris
d. α Ursae Minoris
e. β Ursae Minoris
ANSWER: d
PREFACE NAME: Figure 2-5

20. Which ancient astronomer recorded the magnitude of stars in his star catalog and was used successfully by
astronomers for generations?
a. Ptolemy
b. Copernicus
c. Galileo
d. Kepler
e. Aristotle
ANSWER: a
21. If two stars have a magnitude difference of 5, what is their flux ratio?
a. 10.0
b. 12.6
c. 100.0
d. 250.0
e. 625.3
ANSWER: c
22. Betelgeuse is the brightest star of which constellation?

a. Orion
b. Ursa Minor
c. Ursa Major
d. Southern Cross
e. Cassiopeia
ANSWER: a
23. When can Sirius, a favorite star of the Northern Hemisphere, be observed?
a. during summer
b. during spring
c. all year long
d. during winter
e. during fall
ANSWER: d

Figure 2-6
24. The star Vega has a magnitude of 0.03. Using the accompanying figure, which object is
brighter than Vega?a. Sun
b. Venus
c. Sirius
d. Polaris
e. full moon
ANSWER: d
PREFACE NAME: Figure 2-6
25. What is the flux ratio of two stars whose difference in magnitude is 2.6?a. 6.3
b. 10.8
c. 21.3
d. 632
e. 1090
ANSWER: b
26. If star A is 14.5 times brighter than star B, then what is their magnitude difference?
a. 1.2
b. 2.9
c. 63.1
d. 800

e. 6.2 x 105
ANSWER: b
27. Even though modern astronomers know that stars are scattered through space at different distances, they still use what
scientific model to describe celestial locations in the sky?
a. apparent visual magnitude
b. Copernican revolution
c. celestial sphere
d. scientific orb
e. planetarium dome
ANSWER: c
cycles?
28. Which is a unit used to measure angular distance?

a. seconds
b. minutes
c. arc seconds
d. feet
e. kilometers
ANSWER: d
cycles?
29. Why is the term “arc” used to describe units of measure for angular distance?
a. To avoid confusion with the minutes and seconds of time
b. To describe the arc-shaped distance between the stars
c. To distinguish the base unit of 10 per degree
d. To distinguish the difference between northern and southern spheres
e. To describe the placement of the stars within each hemisphere
ANSWER: a
cycles?

The Sky Around You – Page 19

30. In the above image, what is the observer measuring?
a. angle
b. arc
c. distance
d. angular distance
e. angular momentum
ANSWER: d
REFERENCES: he Sky and Celestial Motions
PREFACE NAME: Page 19
cycles?

The Sky Around You – Page 18 (For the following questions)

31. Review the accompanying figure and identify point C.
a. celestial equator
b. north celestial pole
c. south celestial pole
d. zenith
e. nadir
ANSWER: e
cycles?
OTHER: Bloom's: Analyze
32. Review the accompanying figure and identify point B.

a. zenith
b. north point
c. celestial equator
d. south celestial pole e.
north celestial pole ANSWER:
e
cycles?
33. Review the accompanying figure and identify point A.
a. south point
b. nadir
c. zenith
d. north celestial pole e.
south celestial pole ANSWER:
c
cycles?
34. Review the accompanying figure. Where does the celestial equator always meet the horizon?
a. at the north and south celestial poles
b. at the north and south poles
c. at the east and west points
d. at the zenith and nadir
e. at the equinox
ANSWER: c
cycles?
35. What is the name of constellations that appear to never rise or set?
a. polar constellations
b. circumference constellations
c. circular constellations
d. celestial polar constellations
e. circumpolar constellations
ANSWER: e
cycles?
36. Earth’s rotation is connected with a very slow celestial motion that can be detected only over
a. centuries
b. decades
c. a year
d. a few months
e. short brief periods

ANSWER: a
cycles?
37. Earth’s rapid rotation makes its axis sweep out the shape of a cone, like a heavy top slowing down. This motion is
known as _.
a. momentum
b. precession
c. revolution
d. precision
e. recession
ANSWER: b
cycles?
38. What is the cause for the slow movement of reference marks, such as the celestial poles and equator, to move across
the sky?
a. precession
b. evolution
c. climate change
d. continental drift
e. angular revolution
ANSWER: a
REFERENCES: The Sky and Celestial Motion
cycles?
39. Due to the cycle of precession, in 12,000 years, which star will replace Polaris as the guiding North Star?
a. Betelgeuse
b. Sirius
c. Vega
d. Rigel
e. Spica
ANSWER: c
cycles?
40. Within the Northern Hemisphere, the vernal equinox marks the start of .
a. winter
b. fall
c. summer
d. spring
e. a new year
ANSWER: d
41. Day and night cycles are caused by the of Earth.

a. revolution
b. location
c. axis tilt
d. rotation
e. boundaries
ANSWER: d
cycles?
42. What is the apparent path of the Sun against the background of stars?
a. ecliptic
b. zenith
c. nadir
d. elliptic
e. shadow
ANSWER: a
cycles?
43. Which planet is often called our most brilliant “morning star”?
a. Venus
b. Jupiter
c. Mars
d. Mercury
e. Saturn
ANSWER: a
44. If Earth rotated about its axis completely upright, what would we fail to experience?
a. holidays
b. seasons
c. weather
d. day and night
e. a 365 day year
ANSWER: b
45. What date is the autumnal equinox for the Southern hemisphere?
a. December 21
b. September 22
c. June 22
d. March 20
e. December 25
ANSWER: d
46. During which event does the Sun reach its most southern point in the celestial sphere within the Northern hemisphere?
a. nadir
b. summer solstice
c. vernal equinox
d. autumnal equinox
e. winter solstice
ANSWER: e
47. The Milankovitch hypothesis suggests that the shape of Earth’s orbit, its precession, and tilted axis can influence
climatic changes and thus cause .
a. hurricanes
b. ice ages
c. season shift
d. longer days
e. warmer weather
ANSWER: b
REFERENCES: Astronomical Influences on Earth's Climate
LEARNING OBJECTIVES: ASTR.SEED.16.2-5 - How do astronomical cycles affect Earth's climate?

Matching
Match the astronomical term to its definition.

a. nadir
b. asterism
c. angular distance
d. magnitude scale
e. constellation
f. flux
g. zenith
h. angular diameter
i. ecliptic
j. celestial sphere
Sun and Planets
The Sky and Celestial Motions
ASTR.SEED.16.2-2 - How is the brightness of stars measured and compared?
ASTR.SEED.16.2-3 - How does the sky appear to change and move in daily and annual
cycles?
ASTR.SEED.16.2-4 - What causes seasons?
48. the apparent path of the Sun against the background of stars
ANSWER: i
49. the measure of light energy striking one square meter per second
ANSWER: f
50. named group of stars with finite boundaries in the sky

ANSWER: e
51. provides a measurement range for the brightness of stars

ANSWER: d
52. the point of the celestial sphere directly under your feet
ANSWER: a
53. the angular distance across an object, from one edge to another
ANSWER: h
54. a less formally defined grouping of stars

ANSWER: b
55. the point of the celestial sphere directly above your head
ANSWER: g
56. a scientific model of the sky

ANSWER: j
57. the angle between two lines extending from your eye to two objects in the sky
ANSWER: c
Completion
58. In 1928, the International Astronomical Union (IAU) established official constellations with
carefully defined boundaries that together include every part of the sky.
ANSWER: 88
59. Astronomers use the alphabet to identify the bright stars in a constellation in approximate order of
brightness.
ANSWER: Greek
60. Earth’s axis is tilted at an angle of degrees.

ANSWER: 23.4
61. The eastward rotation of Earth causes the Sun, Moon, planets, and stars to move in the sky.
ANSWER: westward
cycles?
62. Arc seconds are th of an arc minute.

ANSWER: 1/60
cycles?
63. Earth once a year around the Sun.

ANSWER: revolves
cycles?
64. The ecliptic is often called the of Earth’s orbit on the sky.
ANSWER: projection
cycles?
65. On the day of the in late June, Earth’s Northern Hemisphere is inclined toward the Sun.
ANSWER: summer solstice
66. Astrology is an example of .

ANSWER: pseudoscience
67. Scientists constructed a history of ocean temperatures using deep ocean cores that convincingly matched the
predictions of the , describing the cause of multiple ice ages on Earth.
ANSWER: Milankovitch hypothesis
Subjective Short Answer
68. Explain why it is difficult to see Mercury in the night sky.

ANSWER: Mercury stays near the ecliptic because it has an orbit inside Earth’s orbit. To find Mercury,
you need to look above the western horizon just after sunset or above the eastern horizon just
before sunrise. However, Mercury is hard to see against the glare of the sky near the Sun,
and also it is often hidden in the clouds and haze near the horizon.
cycles?
69. Describe the process of precession.

ANSWER: If you have ever played with a gyroscope or top, you have seen how the spinning mass resists
any sudden change in the direction of its axis of rotation. The more massive the top and the
more rapidly it spins, the more it resists your efforts to twist it out of position. You may recall
that even the most rapidly spinning top slowly swings its axis around in a circle. The weight
of the top tends to make it tip over, and this combines with its rapid rotation to make its axis
sweep out the shape of a cone. That motion is precession.
cycles?

70. Why can someone in the United States almost always be able to observe the constellations such as Ursa Major,
Cassiopeia, and Perseus?
ANSWER: These constellations are considered circumpolar constellations. From mid-northern latitude,
you see a number of familiar constellations circling Polaris and never dipping below the
horizon. As Earth turns and the sky appears to rotate, the pointer stars at the front of the Big
Dipper (Ursa Major) always point approximately toward Polaris.
cycles?
71. Why do many people think stars are not in the sky during the daytime?
ANSWER: Many people, without thinking about it much, assume that stars are not in the sky during the
daytime. The stars are actually there day and night; they are just invisible during the day
because the sky is lit by the Sun.
72. On the day of summer solstice, explain the position of Earth and the light received by each of the hemispheres.
ANSWER: On the day of the summer solstice in late June, Earth’s Northern Hemisphere is inclined
toward the Sun, and sunlight shines almost straight down at northern latitudes. At southern
latitudes, sunlight strikes the ground at an angle and spreads out. North America has warm
weather, and South America has cool weather.
73. Why is Earth’s orbit often referred to be a “nearly perfect circle” and not a true ellipse?
ANSWER: Earth’s orbit is only very slightly elliptical. Around January 3, Earth is at perihelion, its
closest point to the Sun, when it is only 1.7 percent closer than average. Around July 5, Earth
is at aphelion, its most distant point from the Sun, when it is only 1.7 percent farther than
average.
Essay
74. Many of the ancient astronomers applied astrology alongside astronomy, but that no longer holds true for modern
astronomers. Explain why astrology is no longer considered useful to the modern scientist.
ANSWER: A pseudoscience is a set of beliefs that appears to include scientific ideas but fails to follow
the most basic rules of science. A key characteristic of science is that its claims can be tested
and verified. Astrology is probably the best-known pseudoscience. It has been tested over
and over for centuries, and it simply does not work: It has been proven beyond any

reasonable doubt that there is no connection between the positions of the Sun, Moon, and
planets with people’s personalities or events in their lives. Nevertheless, many people believe
in astrology despite contradictory evidence. Many pseudosciences appeal to our need to
understand and control the world around us.
75. What is the Milankovitch hypothesis and what evidence is there to support this hypothesis?
ANSWER: The Milankovitch hypothesis, which states that small changes in the shape of Earth’s orbit
and axis inclination, along with a subtle effect of precession, could combine to influence
Earth’s climate and cause ice ages.
Oceanographers drilled deep into the seafloor to collect long cores of sediment. In the
laboratory, geologists could take samples from different depths in the cores and determine
the age of the samples and the temperature of the oceans when they were deposited on the
seafloor. From this, scientists constructed a history of ocean temperatures that convincingly
matched the predictions of the Milankovitch hypothesis.
In 1997, a new study of the ages of the samples confirmed that those from the ocean floor
were correctly dated. But the same study found that the ages of the Devils Hole samples were
also correct. Evidently the temperatures at Devils Hole record local climate changes in the
region that is now the southwestern United States. The ocean floor samples record global
climate changes, and they fit well with the Milankovitch hypothesis.
OTHER: Bloom's: Evaluate
76. Explain why we have seasons and compare/contrast the cycle of seasons for both hemispheres.
ANSWER: Because Earth’s axis of rotation is inclined 23.4 degrees, the Sun moves into the northern sky
in the spring and into the southern sky in the fall. This is what causes the cycle of seasons.
The vernal equinox, the summer solstice, the autumnal equinox, and the winter solstice mark
the beginnings of the seasons.
Both of Earth’s hemispheres go through cycles of seasons because of changes in the amount
of solar energy they receive at different times of the year. During the spring and summer
months, the Northern Hemisphere receives direct sunlight and longer daytime hours resulting
in warmer weather; whereas, the Southern Hemisphere receives indirect (angled) sunlight
and shorter daytime hours resulting in cooler weather. The opposite is true during the fall
and winter months where the Southern Hemisphere receives direct sunlight and longer
daytime hours. Global atmospheric circulation patterns keep the Northern and Southern
Hemispheres mostly isolated from each other, and they exchange little heat.
77. Describe the magnitude scale and compare the ancient method to the current methodology used today.
ANSWER: Astronomers describe the brightness of stars using the magnitude scale, a system that first
appeared in the writings of the astronomer Claudius Ptolemy about the year 140. Those early
astronomers divided the stars into six classes. The brightest stars were called first-magnitude
stars and the next brightest set, second-magnitude stars. The scale continued downward to
sixth-magnitude stars, the faintest visible to the human eye. Thus, the larger the magnitude
number, the fainter the star. This might make sense if you think of the brightest stars as first-
class stars and the faintest visible stars as sixth-class stars. Ancient astronomers could only
estimate magnitudes by eye, but modern astronomers can use scientific instruments to
measure the brightness of stars to high precision; so they have carefully redefined the
magnitude scale. These numbers are known as apparent visual magnitudes (mV) because they
describe how the stars look to human eyes observing from Earth.
Student should give some comparative values of star magnitudes. (see Figure 2-6)

Another random document with
no related content on Scribd:
Toimikunta oli lyönyt niin paljon tehtäviä laimiin, että nyt vasta oli
kaikki kunnossa. Tarjosi kahvia, jota he lähtivät juomaan.
"Vähän taitaa teillä olla asianharrastajia?" kysyi Visulainen.
"Vähän? Olisi edes vähän, mutta niitä ei ole ollenkaan.

Nuorisoseuramme kamppailee viimeisiään kuolemankielissä, sillä
siinä ei enään kukaan viitsi tehdä mitään."
"Sepä surullista!"
"Niin se on. Mutta ei se ole kumma, että se täällä näin menee,

täällä kun ei ole ketään, joka kykenisi oikein nuorisoa johtamaan; ei
saada koskaan valistuneempia pitämään esitelmiä, opettajatkin ovat
seuran vastustajia. Jos näihin tilaisuuksiin tulisikin johtavia
henkilöitä, niin nuoriso tulisi kaikki."
Tätä juttua kuulteli Visulainen kahvia juodessaan ja mieliala kävi

yhä alakuloisemmaksi. Hän katseli tuota nuorukaista, joka hänelle
puheli. Se oli kömpelö, hidasliikkeinen, innottoman näköinen, aivan
muun joukon kaltainen. Huonosti kaulaan soveltuva likainen
pumpuliflanellista valmistettu kaulus oli kohonnut liivin alta ja teki
epämiellyttävän vaikutuksen… Takin rintapielessä oli joku vanha,
sinivalkoinen juhlamerkki. Yleensä hän näytti kömpelöltä,
sivistymättömältä…
"Luuletteko siis seuran kuolevan?" kysyi Visulainen.
Jaakko Huttunen ei vastannut kohta. Hän särpi ensinnä kahvikupin

tyhjäksi ja sanoi sitte:
"Kun minä osaisinkin puhua ja pitää esitelmiä!… tahi kun edes

joku meistä pojista osaisi, niin kyllähän sitä sopisi vielä koettaa. Ja
nyt tarvitsisi koettaa saada tännekin edes hiukan isänmaallista
henkeä, kun seuramme johtokunnastakin lähtee kaksi poikaa
Amerikkaan."
Visulainen katsoi nuorukaisen silmiin. Tämän puhelu oli poistanut

puvun huolimattomuudesta johtuvaa vastenmielisyyttä. Kun hän oli
viimeisen tietonsa sanonut siitä Amerikkaan menosta, näkyi silmissä
jonkullainen arka levottomuus ja Visulainen odotti jo saavansa
kuulla, että Jaakko Huttunen itsekin aikoo lähteä.
"Kovin kylmä tuuli", sanoi Visulainen ja puistatteli ruumistaan.
"Nyt pitäisi alottaa", virkkoi Huttunen. "Minun pitäisi pitää

avauspuhe, mutta tämä tuntuu niin vastenmieliseltä."
Puhujalavan tienoilla koetettiin saada toimeen yksiäänistä laulua.

Visulainen sai kuulla, että se reipas, raikasääninen nuorukainen,
joka jollakin tavoin muita johti laulussa ja joka näytti tässä taidossa
olevan paljon pitemmällä muita, oli seuran kirjuri — "joka myöskin
ensiviikolla menee Amerikkaan." Jossain sopivassa tilassa päätti
Visulainen mennä ja rukoilla tuota nuorukaista jäämään ja
laulullansa lumoamaan tätä kotiseudun kansaa ja siinä kansallista
innostusta herättämään; — mutta se jäi tekemättä. —
Jaakko Huttunen seisoo puhujalavalla, katselee toivottomana ja

levottomana harvalukuista kuulijakuntaansa. Ainoastaan muutamia
on puhujalavan etupuolella, useimmat jäävät olemaan sinne missä
ovat, toisia etääntyy kentän toiselle reunalle, missä hanurinsoittaja
tuon tuostakin iloa virittää.
Hän alkaa lukea puhettaan. Siinä on hyviä ajatuksia.

Päältäkatselija ei niitä uskoisi tuon pojan omiksi. Mutta niissä on
jotain, joka ne varmasti takaa juuri hänen omikseen. Innostus alkaa
jo hiukan lämmittää Visulaista. "Tuo poika puhuu sydämmestään",
ajatteli hän. Mutta samassa käänsi Huttunen tuskaisan, epätoivoisen
katseen tuonne hanurinsoittajaan päin. Visulainenkin nyt huomasi,
että siellä oli polkka täydessä käynnissä ja — että useita nuoria
riensi sinnepäin tuolta etäämmältä kiertäen. Tuskastuttava kyllästys
näkyi Huttusen silmistä, hän tavoitteli nyt vaan puheensa loppua ja
vielä viimeisiä sanoja lausuessaan tuli jo alas lavalta.
Eläköön-huuto, jota aijottiin kohottaa, kuoli alkuunsa. Puhujalavan

takana muuan pari laski sen sijaan kompasanoja
naurunhohotuksineen…
Visulaista pidettiin tottuneena puhujana. Mutta nyt kun hänen piti

nousta lavalle, valtasi hänet sellainen tuskastuttava levottomuus ja
innottomuus, että hän aikoi astua sanaakaan puhumatta alas. Pysyi
hän kuitenkin paikoillaan, huomasi myöskin että muutamia
juhlayleisöstä vetäytyi nyt lavan etupuolelle vasiten häntä
kuulemaan. Niiden joukossa oli joitakuita isäntämiehiäkin ja samoin
vanhempia vaimo-ihmisiä. Tuo huomio herätti iloa: siinähän ilmeni
kohteliaisuutta, myötätuntoa…
"Kunnioitetut kansalaiset!"
(Samassa alkoi hanurinsoittaja uskollisesti vetää jotain

rekilaulunuottia tuolla, — toisaalla parvi tyttöjä kukersi ja riemuansa
piti).
"Oi rakas jumala, auta minua puhumaan näille ihmisille jotain

hyödyllistä", vilahti Visulaisen ajatuksissa ja sydämmessä vallitsi
palava rukouksen henki, aivan kuin olisi ollut hukkumaisillaan. Silloin
huomasi hän että kuulijainkin huomio oli kiintynyt hanurinsoittajaan ja
meluavaan tyttöparveen. Pari miestä lähti liikkeelle nähtävästi niitä
suhdittamaan. Toisten silmistä hehkui suuttumus.
Kaikki tämä tapahtui muutamissa silmänräpäyksissä. Visulainen

alkoi puhua.
Kun puhe oli päättynyt, kättenpaukutukset laanneet ja Jaakko

Huttunen käynyt häntä kädestä kiittämässä, pysähtyi Visulainen
istumaan yksikseen erään pensaston varjoon. Hän tunsi itsensä
kovin väsyneeksi ja jäseniin laskeusi veltto puutumus.
Nuorisoseuran Amerikkaan muuttava kirjuri nousi lavalle ja kehoitti
että laulettaisiin yhdessä "Maamme". Kehoituksessa ei ollut mitään
sukkelaa, eikä mitään naurettavaa, mutta moni suu vetäytyi hymyyn
aivan kuin olisi hyvinkin naurettavaa laulaa "Maamme"-laulu.
Visulainen tietysti nousi laulamaan. Joku sieltä, täältä yhtyi, mutta

mitään yhteislaulua ei siitä tullut. Tuskalla saatiin loppuun pari
värssyä… laulu ujui ja kuoli siihen aivan kuin väsymyksestä
uupuneena… "Saa nähdä, eikö nyt tule katovuosi", kuuli Visulainen
takanansa sanottavan, kääntyi ja näki siinä tanakan talonpojan.
"Saa nähdä", sanoi Visulainen, "hyvin se uhkaa."
"Kovin uhkaa", sanoi talonpoika ja ravisti päätä, "tänä vuonna

taitaa tulla Suomessa olemaan kaksinkertaiset hallat."
"Tuo mies tietää jotain!" ihastui Visulainen itsekseen… "Herra

Jumala, kun tässä pääsisikin lämpenemään!" vilahti kohottava
toivomus hänen ajatuksissaan mennessään kattelemaan miestä ja
puhelemaan tämän kanssa.
IV.
"Hyvä i-ihminen, katso nyt!"
"Mitä?"
"Kuinka natevana kirkkoherra on itse tuolla puuhaamassa karjan

keskellä."
"Hyvät ihmiset! ja takkinsakin on tuolla tavalla tahrinut."
"Hattu vaan on takaraivolla."
"Ja niin kovasti hikoilee."
"Voi paikkaa, eikö nyt muita olisi ollut?"
"Mennään katsomaan niiden karjaa."
Ja emännät lähtivät katselemaan pappilan uljasta karjaa. Tänään

oli, näetten, eläinnäyttely Rutakkalan kirkolla. Jotenkin runsas määrä
karjaa oli näytteille tuotu. Pappilasta oli kaksi eri sarjaa. Ne olivat
pulskeita elukoita! Oikein niitä mielikseen katseli, semmenkin kun
kirkkoherra oli itse mukana ja laski sopivia sukkeluuksia. Härkiä ja
sonneja ei oltu uskallettu tänne muun karjan joukkoon ryhmittää,
vaan oli niitä asetettu huoneisiin, joissa oli varmemmat
kiinnipitopaikat.
Päivä oli tänään poutainen. Ihmisiä, nuoria ja vanhoja, liikkui

varsin runsaasti näyttelypaikan tienoilla. Kaikkialla oli iloa ja juhlaista
mieltä. Eiliseen verraten tuntui siltä kuin vasta tänään olisi oltu oikein
juhlatuulella ja juhliminen oikealla pohjalla. Siltä se näytti
Visulaisestakin, joka oli jäänyt tänne karjanäyttelyä katselemaan.
Nuo miehet ja naiset, ne viihtyivät niin hyvin karjan parissa, nauttiva
hymy huulilla siirtyivät naudasta nautaan, tutkivat niiden
tuntomerkkiä ja niiden hyvyyksistä väittelivät.
Kokous-talon pihaan oli puhujalavakin rakennettu, köynnöksillä ja

kukilla koristettu. Siellä oli istuimia pihalle asetettuina ja lehtimajan
sisään virvoitusravintola järjestettynä.
Muuan agronomi nousi lavalle. Hänen oli määrä pitää esitelmä

pikkuvasikkain kasvatuksesta ja hoidosta. Kirkkoherralle tuli kiire
käteen, kun huomasi agronomin lavalle nousevan.
"Odottakaapa hiukan", kuiskasi ja viittasi hän sinne lavalle käsin,

juoksi yli pihan naisjoukkoon ja kuiskasi siellä piikansa korvaan:
"Mene sinä, Hilma, karjan luokse niin kauaksi että Karja-Maija

pääsee tänne kuulemaan esitelmää." Kun sitten pappilan Karja-
Maija ilmestyi naisten rintamaan, punottavana ja tuoreena, viittasi
kirkkoherra agronomille, joka alotti.
Kun esitelmä oli loppunut ja naiset olivat saaneet kyllikseen

naureskella sellaisille joutavuuksille, joita agronomi piti vasikkain
kasvatuksen elinehtona, — astui puhujapaikalle Visulainen. Hän
ilmoitti aikovansa puhua "hetken tapahtumista" tässä, kun kansaa oli
niin paljon koossa ja tapahtumat siksi tärkeitä… Ilma oli kaunis,
yleisö näytti verrattain tarkkaavaiselta ja puhuja alkoi lämmitä.
Kesken kaikkea hiipi kirkkoherran rouva kuiskaamaan Karja-

Maijan korvaan, että hän on "niin kovin levoton jos joku karjasta
repisi itsensä irti… että kyllä kai Maijan täytyy mennä sinne…"
"Onhan siellä Hilma. Eikähän ne nyt mitään erityistä, minä vaan
kuuntelisin tuon puheen loppuun."
"Eipähän siinä nyt mitään erinomaista tuossa puheessa… Onhan

Maija saanut lukea sanomalehdistä… Minä olen Tähden vuoksi niin
levoton." Karja-Maijan kasvoille ilmestyi tyytymättömyyden ilme ja
vastenmielisen näköisenä poistui hän joukosta. Rouva käänsi nyt
rauhoittuneena ja harrastavan näköisenä kasvonsa puhujaan.
Vaan silloin: Parkumäen suurta sonnia kuletettiin poikki

juhlakentän. Sonni mylvi ja mölysi, taluttajat huusivat ja melusivat.
Koko yleisö kääntyi katsomaan ja jäi ihailemaan sonnin väkevää
ruumista ja runtevia liikkeitä…
Visulainen korotti ääntään huutavan ääneksi, mutta se vavahti kun

huomasi, että suurin osa yleisöstä yhä pysyi selin häneen ja seurasi
katsein, jopa askelinkin uljasta sonnia. Sana takertui hänen
kurkkuunsa… Lavan ympärillä on muutamia ikämiehiä ja
nuorukaisia, jotka harrastuksella ovat puhetta seuranneet. Niistä yksi
toisensa jälkeen nyt kärsimättömänä katseensa kääntää tuonne
ihmisjoukkoon, jonka huomion sonni on niin täydellisesti vetänyt pois
puhujasta ja hetken tapahtumista…
Ja Visulainen astuu alas puhujalavalta, sillä sana ei ota enään

kieleltä lähteäkseen ja sydäntä kouristaa niin katkera tunne.
Jumala ties, minkä vuoksi hänen kasvoillaan on niin kummallinen

ilme.
"No mutta", sanovat miehet, "älkäähän nyt lopettako!" Ja useat

lähtevät hillitsemään sohinaa. Se olikin nyt jo helppoa, sillä sonni oli
kadonnut näköpiiristä ja yleisöllä oli joutilasta aikaa kuulla ja katsoa
Visulaista.
He saivat hänet pakoitetuksi uudestaan lavalle. Puheesta ei

kuitenkaan enään mitään tullut, ne olivat vaan hajanaisia,
kulmikkaita, kömpelöitä sanoja. "Tällaistako onkin todellisuus?"
kaikui ääni yhä hänen rinnassaan. Ponnistelemallakaan ei hän
saanut ajatuksiaan kokoon. Pettymys ja siitä johtuva tuska hajoittivat
kaikki tuulen tuvat ja sokaisivat innostuksen lähteet.
Hän astui alas puhujapaikalta yhä tuo kummallinen ilme kasvoilla.
"Siihenkö se nyt lopettikin?" kyselivät miehet toisiltaan. Mutta

Visulainen pakeni huoneitten takapuolelle ja itki.
Uusi välikirja.
Ruis, josta jaakonpäivähällä oli hienoimman terän vienyt, varisi

päistään Lampimäen pienissä kotipelloissa. Se joutui varisemaan
senvuoksi, että torpan isännällä oli ollut koko elokuun aikana
varsinaisten päivätöidensä lisäksi ylipäiviä kartanon elonleikkuussa.
Sitäpaitsi oli vaimo koko viikon kartanossa pyykinpesussa. Odotettiin
vapaapäiviä aivan kuin kuunnousua. Nyt oli perjantai. Vaimo oli jo
tänään päässyt puoliltapäivin kotiin. Miehen piti vihdoinkin saada
vapaapäivä huomenna. Silloin aijottiin ehtiä ruis jalalle, kun sopisi
leikata sunnuntaiaamunakin siihen saakka kuin kirkkoon mennään.
Lampimäkeläiset olivat keski-ikäisiä ihmisiä. Miehen nimi oli Pekka

ja vaimon nimi Liisa. Lapsia oli kolme.
Torppa oli metsässä, noin 5 kilometrin etäisyydellä kartanosta. Se
oli huono torppa ja huonosti siinä aina oli toimeen tultu.
Tämä nykyinen Pekka oli siinä asunut jo toista kymmentä vuotta.

Hän oli siitä omituinen, ettei koskaan valittanut, "ei silloinkaan kun
suoranaista vääryyttä kärsi", sanoivat toiset torpparit ja pitivät
Pekkaa tyhmempänä kuin itse olivat.
Oliko hän tyhmempi kuin toisetkaan, se ei suinkaan ollut sillä

ratkaistu, ettei hän valittanut.
Mutta tänään oli vaimo, kartanosta päästyään, rientänyt

juoksujalassa sirppineen pellolle, leikannut jo muutamia lyhteitä, kun
kimakka metsästäjän vihellys sai hänet säpsähtämään. Aivan
vieressä olevasta metsästä pistäysi aukealle kartanon pehtori
metsästystamineissa ja, koirien ympäri peltoja loikatessa, tuli
suoraan Lampimäen emännän luo.
"Jesus siunatkoon!" virkkoi vaimo, vääntäessään uutta lyhteen

sidettä.
Pehtori ei puhunut ohikulkiessaan mitään. Koirilleen hiljaa

viheltäen ja maklattaen, kävi istumaan mökin rapuille.
Vaimo näkyi taistelevan itsensä kanssa. Viimmein kuitenkin

huoahtaen löi sirppinsä lyhteen kantaan ja asteli tuvalle päin.
"Päivää," virkkoi ja niiasi.
Pehtori loi häneen pikaisen syrjäsilmäyksen, nyökäytti

äänettömästi, aivan kuin sivumennen, päätänsä ja alkoi innokkaasti
taputella koiraansa, hokien:
"Sesu, sesu, sesu…"
Vaimo liikkui peloissaan ja arvelevaisesti tupaa kohti, ikään kuin

joka askeleella odottaen puhuttelua. Vaan kun ei pehtori sittenkään
mitään sanonut, tuli vaimolta:
"Priita-Maija laski minut kotiin kello 3:lta, kun saatiin pyykki

valmiiksi ja… ja… kun nuo rukiin vähät pyrkivät varisemaan peltoon."
Pehtori pysyi yhä äänettömänä.
Vaimo astui pelokkaana askeleen tupaa kohti, mutta pysähtyi

sanomaan:
"On oikein paha, kun ei ole vieraalle tällä kertaa minkäänlaista

suunavausta."
Huomattava pilvi laskeusi pehtorin otsalle.
"Vai Priita-Maijako siellä nyt komentaa!" hän puoliääneen

huudahti.
"Eei suinkaan, mutta…"
Pehtori nousi, kutsui koirat ja lähti uudestaan metsään.
"Mitähän jumalan nimessä tästä tulee?" huokasi vaimo ja palasi

takaisin leikkuumaalle, jossa ruis rapisten varisi tähkäpäistä peltoon.
*****
Illalla, kun Pekka palasi kartanosta työstä, tapasi hän puolitiessä

pehtorin. Hän asteli jokseenkin rivakasti siinä tiedossa, että nyt oli
edessä kaksi vapaapäivää, joina saisi korjata rukiinvähänsä peltoon
varisemasta. Niistä päivistä tosin toinen oli sunnuntai, jumalan
lepopäivä. Mutta Pekka ei viitsinyt edes harkita, olisiko sopiva leikata
varisevaa ruista lepopäivänä, — hän leikkaisi vaan…
Juuri siinä tuli pehtori vastaan. Pekka oli vähällä unhoittaa nostaa
lakkia, mutta onneksi kuitenkin huomasi sen. Pehtori oli jo astunut
ohitse, kun äkkiä kääntyi ja virkahti:
"Aivan oikein! — Olin vähällä unhottaa, — ne eivät varmaankaan

siellä sanoneet sinulle, että et voikaan saada vielä vapaapäivää.
Huomenna otat hevosen mukaasi ja tulet kartanoon tavalliseen
aikaan."
Enempää viivyttelemättä meni pehtoori tiehensä. Mutta Pekka

seisoi tiellä, hyvin tyhmistyneen näköisenä katsoen menevän
jälkeen, joka pian katosikin hämärään. Sitten kääntyi Pekka
verkalleen ja virkkoi ääneen:
"Saatana!"
Kun tämä mies tuli kotiin, oli jokseenkin pimeä. Vanhempi tyttö, 11
ikäinen, oli äitinsä kanssa leikkuupellolla, toinen, 8 vuotias keitti
puuroa ja 3 vuotias poika itkeä kyhni penkillä omia aikojaan.
Pekan ruokakontti lensi niin huimasti nurkkaan, että poikakin

hämmästyi ja lakkasi itkemästä. Mitään puhumatta lapsille otti hän
sirpin ja riensi leikkuupellolle. Kello oli silloin 10 illalla.
"Tapasitko pehtorin?" kysyi vaimo. "Tapasin."
"Mitä se sanoi?"
"Käski huomenna tulla hevospäivätyöhön."

"Kas sitä!"
"Samalla kuului ääni heidän takapuoleltaan:
"Päiveä Pietar-veli, ka yöhän tuota jo onkin. Miksi ette päivällä

leikkaa?"
Pekka kääntyi ja näki vanhastaan tutun miehen, reppu selässä ja

piikkisauva kädessä.
Pekan kasvoille ilmestyi leveä hymyily:
"Ka tuoko?" virkkoi hän. "Minä juuri ajattelin sinua."
"Minuako? Sepä kummaa!"
"Ajattelin sinua, että kun sinä tulisit. Sano nyt, joka tiedät, tuleeko
siitä maanjaosta jotain?"
"Ka miksei tulisi! Männäh tupah ja pistetäh shaijuks, niin juttu

paremmin luistaa."
Ja he menivät kaikin tupaan.
*****
Tämän kartanon isäntäväki asui enimmät osat ajastaan

Helsingissä. Koko maatalous oli pehtorin huostassa, joka
tehtäväänsä hoiti rajattoman itsevaltiuden periaatteiden mukaan.
Torpparit olivat tämän nykyisen pehtorin alkuaikana pyrkineet

tekemään valituksia kartanonherralle suvella, kun tämä asui
maatilallaan. Mutta kun tilasta oli viimeaikoina yleensä tullut hyvät
tulot, ei isännällä ollut erityistä halua ruveta taistelemaan pehtoria
"vastaan torpparien puolesta, vaikka ymmärsikin, että pehtori
muutamissa suhteissa oli vaatimuksissa mennyt liian pitkälle. Hän
koetti arasti huomauttaa pehtorille, että hänen tahtonsa olisi, että
torppareita pitäisi kohdella säälien; mutta siitä pehtori riemastui
pitämään sellaisen esitelmän että…
"Noh, noh, älkäähän suuttuko, tehän sen parhaiten tiedätte…"
Mutta kerran alkoi kartanon torppaloukoilta kuulua aivan

uskomattomia juttuja. Helsingissä oleva isäntäväki oikein pelästyi.
Rouva ja nuori maisteri lähtivät maalle oikein keskitalvella ja veivät
mukanaan 50 markan panoksen kirjasia ja kotikoulutarpeita. Nuori
maisteri piti kartanon kansakoululla esitelmiä eräällä viikolla neljänä
iltana. Kaksi kotikoulua pantiin kuntoon ja kansakoulunopettaja otti
vaivakseen ilman eri palkkiota pitää silmällä niiden toimintaa.
Ja kun kaikki oli näin hyvästi järjestetty, palasivat asiantoimittajat

Helsinkiin.
"Jestande!… kuinka tyhmiä ne ovat!" huudahti rouva ensi

sanoikseen, kun oli junalta tultua istuttu perheen teepöytään.
"No sen tiesit mennessäsi", sanoi herra hymyillen. "Mitä muuta

kuuluu?"
"Ne eivät usko vaikka niille sanoisi mitä", kertoi poika.
"Vai eivät usko, — eivätkö sinunkaan puhettasi?"
"Minä pelkään, etteivät uskoneet Artturia. Ne näyttivät aivan

kauheilta… Ja, herra jumala, niin hyvät olot kun niillä on!… Koko
talvena eivät tarvitse tehdä paljon mitään… eikä ikänä ole pettua
tarvinnut syödä meidän kartanon maalla."
Kartanon isännän pää oli vaipunut käsien varaan ja otsa mennyt
huolikkaisiin ryppyihin.
"Onkohan heillä todella hyvät olot?" kysyi hän kummallisella

painolla.
"Kumminkin suhteellisesti", sanoi rouva, kiinnittäen terävän

katseen mieheensä.
"Esimerkiksi verrattuna meidän oloomme?"
"Meidän oloomme? Kuinka sellainen saattaa tulla

kysymykseenkään?"
"Miksikäs ei!"
"No mutta, hyvänen aika, Viktor…"
"Minä vaan ajattelen, että… kentiesi pitäisi minun helpottaa

torpparien vuokraehtoja. Ne eivät valittaisi, ne eivät olisi uskomatta
isäntänsä poikaa, jos niillä olisi hyvä…"
"Sama ajatus…" alotti nuori maisteri.
"Sama ajatus", keskeytti rouva käden viittauksella poikansa.

"Sama ajatus, josta Arttur ja minä jo eräänä iltana keskustelimme.
Mutta, jos niitä rupeisi alentamaan niin paljon, että se jossain
tuntuisi, täytyisi kai meidän supistaa menojamme. Ensi kesäksi on
suunniteltuna se ulkomaa-matkakin ja…"
"Siinäpä se juuri on!" virkahti kartanonomistaja ja teki

kärsimättömän liikkeen.
"Niin, siinä se on, mutta minä en usko että ne tulisivat sen
tyytyväisemmiksi, ne odottavat maanjakoa kuin uutta kuuta… ja
kansa, talonpojat ja torpparit yleensä ovat tulleet niin kopeiksi ja
vaativaisiksi, että ennen pitkää esittävät torpparit siellä sinulle veljen
maljoja." — Rouva nauroi. Nuori maisteri, joka oli nauttien loikonut
sohvalla sanomalehden kanssa, naurahti myöskin. Äiti oli tuon
saman sukkeluuden lausunut jo parille tuttavalle matkalla.
"Pehtori kertoi", alotti rouva, mutta herra keskeytti kärsimättömästi:
"Älkäämme puhuko hänestä!"
"Pehtoristammeko?"
"Hänestä juuri!" Herra nousi mennäkseen omaan huoneesensa.

"Minä pelkään", jatkoi hän, "että hän on tehnyt liiankin paljon syntiä
minun kontolleni."
"Kukin tekee syntiä omaan lukuunsa. Sinähän olet antanut hänelle

määräykset kohdella hyvin…"
"Hyvin — mutta minä alan pelätä, että hän on kohdellut

huonosti!… Isabella, miksi juuri minun maatilani torpparit antavat
aihetta sellaisiin sanomalehtijuttuihin?"
"No sitähän minäkin, että miksi juuri meidän?"
"Ihmiset kyllä ymmärtävät, että siinä on torpparien tyhmyys

suurena tekijänä, mutta ne eivät voi vapauttaa minua kokonaan siitä
syytöksestä, etten ole pitänyt huolta torpparieni valistuksen
kohottamisesta, enkä heidän tilansa parantamisesta."
"Se on totta", virkkoi nuori maisteri.

"Mutta hyvänen aika, vietiinhän nytkin viidenkymmenen markan
arvosta kirjoja ja kirjoitustarpeita. Opettajatar arveli…"
"Älä puhu, mamma! — anna anteeksi, että keskeytän. — Puheesi

tuntuu näissä oloissa liian yksinkertaiselta. Meidän olisi pitänyt
alottaa torpparien kanssa jo 20 vuotta takaperin, — siinä koko juttu."
"Ehkä minä lähden sinne uudestaan, isä", sanoi nuori maisteri ja

kiinnitti vakavat silmänsä isään.
"Mitä tekemään?"
"Jakamaan heille tietoja."
"Mutta omat lukusi…" alkoi äiti.
"Väli niillä", keskeytti isä. "Ehdotustasi maksaa vaivan ajatella. Kun

loppuisi tämä talvikausi pikemmin, niin minä rientäisin itse sinne…
Herra Jumala! kun minä olen melkein aivan vieras omien torpparieni
kanssa…"
"Mutta minäpä melkein luulen, että sinä menet juomaan heidän

kanssaan veljesmaljoja!" nauroi rouva.
"Isabella, minä melkein luulen, että sinä otat asian liian keveältä
kannalta."
"No, mutta hyvä Viktor, eihän sitä nyt maksa vaivaa ottaa noin
kauhean synkästi! Tietäähän koko Helsinki, että perheemme kuuluu
huomattavimpiin tosi-isänmaallisiin perheisiin. Jos torpparit meidän
tilallamme — jota eivät monet tiedä, että ne ovat juuri meidän
tilallamme, — jos ne yksinkertaisuudessaan antautuvat
epäisänmaallisen yllytyksen valtaan, niin emmehän me heitä ole
opettaneet."
"Ei, mutta me emme ole tehneet mitään sitä estääksemme ja…

No, se ei ole pääasia mitä ihmiset sanovat, vaan se, mitä todella on.
Sitä paitsi, minä olen lukenut Työmiestä ja…"
"Viktor!"
"Niin, niin."
"Ei mutta, Viktor, nyt minä suutun!"
Poika tirkisti sohvalta silmiänsä sirristäen ja isä naurahti:
"Minä olen päättänyt ottaa selkoa. Ja sen johdosta olen jo melkein

kumonnut yhden tulevan kesän suunnitelmistani."
"Ulkomaa-matkan?"
"Niin, katsos…"
"Kiitos, minä en katso mitään! Tässä saanen minäkin kohta astua

pyykkiä pesemään työmiehen matammin rinnalle, ettei kenelläkään
olisi aihetta kadehtia minua."
"Minä vaan tahdoin sanoa, että te kyllä saatte tehdä ulkomaa-

matkan, mutta minun tehtäväni on ensi suvena oppia tuntemaan
torpparini ja heidän elämänehtonsa."
Hän meni huoneesensa ja alkoi siellä edestakaisin kävellä.
*****
Myöhemmin talvella, muutamalla hiihtoretkellä, ollessaan maalla
osuivat kartanon nuori maisteri ja hänen toverinsa pistäytymään
Pekan mökkiin.
"Onko tämä torppa vielä kartanon alle kuuluvia?" kysyi maisteri.
Pekka katsoi luihusti, syrjittäin seisovia herroja, joita ei näyttänyt

huvittavan istahtaa. Akkakin jo loi kiirehtivän silmäyksen mieheensä.
Pekka vihdoin virkkoi:
"Onhan tämä vielä… onhan siellä töissä oltu melkein

yhtämyötään."
"Minä olinkin tuntevinani teidät", äänsi maisteri.
"Va-ai niin", hymyili Pekka.
"Jottako maisteri tuntisi näinkin köyhiä?" ihmetteli vaimo omituisen

yksinkertaisesti.
"Eihän se köyhyyteen tahi rikkauteen kuulu, sellainen."
"Kuuluupa hyvinkin. Ihmeeksi se on kun rikkaat ja mahtavat köyhiä

ja kurjia tuntevat", intti vaimo.
"Kurjia?" kysyi ylioppilas. "Pidättekö te itsenne kurjina? Teillä on

oma tupa, hyvä isäntäväki, puuttumaton toimeentulo. Siivoutta vaan,
joka ei maksa mitään ja joka riippuu teistä itsestänne, saisi olla
enempi. Sitäpaitsi teillä on isänmaa. Käsitättekö mitä se on?"
Maisteri vetäysi syrjään kuultelemaan.
Mies ja vaimo vaihtoivat katseita.

"Ei tämä ole minun isänmaani", alotti Pekka onealla äänellä.
"Minun isäni oli tuolla kartanon Länsikulman torpassa torpparina,
tästä on sinne 2 1/2 peninkulmaa. Se joutui pois, kun isä kuoli eikä
äiti jaksanut suorittaa vuokraa. Kävin sitten kerjuulla, kunnes äiti
kuoli. Sinne isänimaalle aina ikävöin ja siinä olin sitte paimenenakin
Simunalla, joka sen oli saanut. Kun mieheksi tulin, esitti kartanon
silloinen pehtori minulle tämän. Minä tulin tähän ja tuo akka tuli
vähän jälestäpäin…"
"Ja kyllä on ollut elämisen kanssa niin ja näin, niin että ei tässä
kurjuus ole kovinkaan vieras", selitti vaimo.
"Niin, mutta te nyt käsititte väärin, isänmaa on jotain toista kuin se

torpanmaa, jonka päällä on syntynyt", alotti ylioppilas selittää.
Pekka kuunteli. Kun selitys oli loppunut, kysäsi viimemainittu

yht’äkkiä:
"Mahtaneeko tullakaan mitään siitä isosta maanjaosta?"
Vaimo säpsähti, mutta miehen suu meni salaperäiseen,

odottavaan hymyyn. Näki, että tähän kysymykseen sulkeutui
kokonaan hänen nykyinen ajatuspiirinsä.
"Ei tule, hyvä mies. Ja toivoisitteko tekin todella…" Hän alkoi

jutella lämpimästi ja istahti tolpalle.
Mutta kun vieraat menivät, räjähti Pekka leveään nauruun:
"Hätäpä niillä näyttää olevan, noilla… Eipä vaan taidakaan olla

niin tyhjää juttua, se maanjakojuttu."
Kesällä, muutamana sunnuntaipäivänä oli kartanon alustalaisia
varten hommattu oikein suuret juhlat. Torpparit oli käyty kutsumassa,
erikseen joka huonekunta. Ne tulivat, katselivat ja kuultelivat silmät
ympyriäisinä. Ja kun muuan puhe oli pidetty, puri Pekka lisää
ryssänlehtiä suuhunsa ja sanoi Simunalle:
"Kyllä ne vaan osaavat saarnata."
"Hätäkö näiden on osata, kun kaiken ikänsä kouluja käyvät."
Se jäi siihen.
Kello läheni 11:sta ja juhla lopetettiin. Käsi tukan rajassa läheni

Pekka muuatta torpparia ja kysäsi:
"Aijotko kotiin, vai jäätkö sitä oloa jo kartanoon?"
"Ruoat ovat kotona, eikä siellä ole ken toisi. Makaamisen aikaa ei
tässä kyllä jää ollenkaan. Kello 4 pitää olla takaisin", jutteli mies
synkästi.
"Sama on minun", selitti Pekka.
"Kun ei se vaan panisi huomiseksi tinkityötä."
"Senpä se kyllä osaa panna."
Molemmat katselivat varpaisiinsa. Läheni kolmas torppari ja alkoi

tosissaan kysellä, vuorotellen toista ja toista silmäillen:
"Mahtavatko arenttipäiväksi tämän päivän merkitä kirjoihinsa?"
Toiset hymähtivät:

The download Test Bank for Solar System 9th Edition Seeds Backman 1305120760 9781305120761 full chapter new 2024

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

You might also like

The download Test Bank for Solar System 9th Edition Seeds Backman 1305120760 9781305120761 full chapter new 2024

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

The download Test Bank for Solar System 9th Edition Seeds Backman 1305120760 9781305120761 full chapter new 2024

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Test Bank for Solar System 9th Edition

Seeds Backman 1305120760

Solution Manual for Solar System 9th Edition Seeds

Test Bank for ASTRO2 2nd Edition Seeds Backman

Test Bank for Horizons Exploring the Universe Enhanced

Test Bank for Foundations of Astronomy 13th Edition by

Test Bank for Foundations of Astronomy Enhanced 13th

Solution Manual for Foundations of Astronomy 13th

Solution Manual for Horizons Exploring the Universe

Solution Manual for Foundations of Astronomy Enhanced

2. In ancient times, constellation boundaries were well defined.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 2

5. Astronomers describe the brightness of stars using the brilliance scale.

9. Earth spins completely upright like a giant top.

15. Which is an asterism of Pegasus?

16. What is an asterism?

17. What did the IAU establish in 1928?

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 5

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 6

22. Betelgeuse is the brightest star of which constellation?

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 7

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 8

28. Which is a unit used to measure angular distance?

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 9

The Sky Around You – Page 19

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 10

The Sky Around You – Page 18 (For the following questions)

32. Review the accompanying figure and identify point B.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 12

41. Day and night cycles are caused by the of Earth.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 14

Match the astronomical term to its definition.

50. named group of stars with finite boundaries in the sky

51. provides a measurement range for the brightness of stars

54. a less formally defined grouping of stars

56. a scientific model of the sky

60. Earth’s axis is tilted at an angle of degrees.

62. Arc seconds are th of an arc minute.

63. Earth once a year around the Sun.

66. Astrology is an example of .

Subjective Short Answer

68. Explain why it is difficult to see Mercury in the night sky.

69. Describe the process of precession.

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 17

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 18

Copyright Cengage Learning. Powered by Cognero. Page 20

"Vähän taitaa teillä olla asianharrastajia?" kysyi Visulainen.

"Vähän? Olisi edes vähän, mutta niitä ei ole ollenkaan.

"Niin se on. Mutta ei se ole kumma, että se täällä näin menee,

Tätä juttua kuulteli Visulainen kahvia juodessaan ja mieliala kävi

"Luuletteko siis seuran kuolevan?" kysyi Visulainen.

Jaakko Huttunen ei vastannut kohta. Hän särpi ensinnä kahvikupin

"Kun minä osaisinkin puhua ja pitää esitelmiä!… tahi kun edes

Visulainen katsoi nuorukaisen silmiin. Tämän puhelu oli poistanut

"Kovin kylmä tuuli", sanoi Visulainen ja puistatteli ruumistaan.

"Nyt pitäisi alottaa", virkkoi Huttunen. "Minun pitäisi pitää

Puhujalavan tienoilla koetettiin saada toimeen yksiäänistä laulua.

Jaakko Huttunen seisoo puhujalavalla, katselee toivottomana ja

Hän alkaa lukea puhettaan. Siinä on hyviä ajatuksia.