Download Mechanics of Materials An Integrated Learning System 4th Edition Philpot Solutions Manual all chapters

Mechanics of Materials An Integrated
Learning System 4th Edition Philpot

Solutions Manual
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/mechanics-of-materials-an-integrated-learning-syste
m-4th-edition-philpot-solutions-manual/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Statics and Mechanics of Materials 4th Edition Hibbeler

Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/statics-and-mechanics-of-
materials-4th-edition-hibbeler-solutions-manual/
Mechanics Of Materials 2nd Edition Kiusalaas Solutions

Manual
https://testbankfan.com/product/mechanics-of-materials-2nd-
edition-kiusalaas-solutions-manual/
Mechanics of Materials 9th Edition Goodno Solutions

Manual
https://testbankfan.com/product/mechanics-of-materials-9th-
edition-goodno-solutions-manual/
Mechanics Of Materials 9th Edition Hibbeler Solutions

Manual
edition-hibbeler-solutions-manual/
Mechanics of Materials 8th Edition Hibbeler Solutions
Manual
Mechanics of Materials 8th Edition Gere Solutions

Manual
edition-gere-solutions-manual/
Mechanics of Materials 7th Edition Beer Solutions

Manual
edition-beer-solutions-manual/
Mechanics of Materials 10th Edition Hibbeler Solutions

Manual
Mechanics of Materials SI 9th Edition Hibbeler

Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/mechanics-of-materials-si-9th-
Mechanics of Materials: An Integrated Learning System, 4th Ed. Timothy A. Philpot
P8.1 During fabrication of a laminated timber arch, one of the 10 in. wide by 1 in. thick Douglas fir [E =
1,900 ksi] planks is bent to a radius of curvature of 40 ft. Determine the maximum bending stress
developed in the plank.
Solution
From Eq. (8.3):
E 1,900 ksi
x = − y = − ( 0.5 in.) = 1.979 ksi = 1.979 ksi Ans.
 ( 40 ft )(12 in./ft )
Excerpts from this work may be reproduced by instructors for distribution on a not-for-profit basis for testing or instructional purposes only
to students enrolled in courses for which the textbook has been adopted. Any other reproduction or translation of this work beyond that
permitted by Sections 107 or 108 of the 1976 United States Copyright Act without the permission of the copyright owner is unlawful.
P8.2 A copper wire of diameter d = 2 mm is coiled around a spool of radius r. The elastic modulus of
the copper is E = 117 GPa and its yield strength is 310 MPa. Determine the minimum spool radius r
that may be used if the bending stress in the wire is not to exceed the yield strength.
Solution
From Eq. (8.3):
E 117,000 MPa
 =− y=− ( 2 mm / 2 ) = 377.419 mm
x 310 MPa
d
 =r+
2
d 2 mm
r =  − = 377.419 mm − = 376.419MPa = 376 mm Ans.
2 2
P8.3 The boards for a concrete form are to be bent into a circular shape having an inside radius of 10 m.
What maximum thickness can be used for the boards if the normal stress is not to exceed 7 MPa?
Assume that the modulus of elasticity for the wood is 12 GPa.
Solution
The radius of curvature of the concrete form is dependent on the board thickness:
t
 = 10,000 mm +
2
From Eq. (8.3):
E 12,000 MPa  t 
x = − y = −  7 MPa
  t   2 
10,000 mm + 
2
Solve for t:
t  t
12,000 MPa    7 MPa 10,000 mm + 
 2  2
6,000t  70,000 + 3.5t
5,996.5t  70,000
 t  11.67 mm Ans.
P8.4 A beam is subjected to equal bending moments of Mz = 3,200 N·m, as shown in Figure P8.4a. The
cross-sectional dimensions (Figure P8.4b) are b = 150 mm, c = 30 mm, d = 70 mm, and t = 6 mm.
Determine:
(a) the centroid location, the moment of inertia about the z axis, and the controlling section modulus
about the z axis.
(b) the bending stress at point H. State whether the normal stress at H is tension or compression.
(c) the bending stress at point K. State whether the normal stress at K is tension or compression.
(d) the maximum bending stress produced in the cross section. State whether the stress is tension or
compression.
FIGURE P8.4a FIGURE P8.4b
Solution
(a) Centroid location in y direction: (reference axis at bottom of shape)

yi
Shape Area Ai (from bottom) yi Ai
2
(mm ) (mm) (mm3)
(1) 828 3 2,484
(2) 840 35 29,400
(3) 288 67 19,296
1,956 51,180
yi Ai 51,180 mm 3
y= = = 26.166 mm = 26.2 mm Ans.
Ai 1,956 mm 2
(measured upward from bottom edge of stem)
Moment of inertia about the z axis:

Shape IC d = y − yi d²A IC + d²A
(mm4) (mm) (mm4) (mm4)
(1) 2,484 23.166 444,343.774 446,827.774
(2) 343,000 –8.834 65,558.508 408,558.508
(3) 864 –40.834 480,224.049 481,088.049

Moment of inertia about the z axis (mm4) = 1,336,474.331
I z = 1,336,000 mm4 Ans.
Section moduli:
I 1,336, 474.331 mm 4
S top = z = = 30, 489.197 mm3
ctop 70 mm − 26.166 mm
I z 1,336, 474.331 mm 4
Sbot = = = 51, 077.448 mm3
cbot 26.166 mm
 S = 30,500 mm3 Ans.
(b) Bending stress at point H:

yH = d − t − y = 70 mm − 6 mm − 26.166 mm = 37.834 mm
My
x = −
Iz
=−
( 3, 200 N  m )( 37.834 mm )(1,000 mm/m ) = −90.589 MPa = 90.6 MPa (C) Ans.
1,336,474.331 mm 4
(c) Bending stress at point K:

yK = t − y = 6 mm − 26.166 mm = −20.166 mm
My
x = −
Iz
=−
( 3, 200 N  m )( −20.166 mm )(1,000 mm/m ) = 48.284 MPa = 48.3 MPa (T) Ans.
1,336,474.331 mm 4
(d) Maximum bending stress:

The maximum bending stress occurs at either the top or the bottom surface of the beam. The top of the
cross section is at y = 43.834 mm, and the bottom of the cross section is at y = −26.166 mm. The larger
bending stress magnitude occurs at the larger magnitude of these two values; in this case, at the top of the
cross section.
My
x = −
Iz
=−
( 3, 200 N  m )( 43.834 mm )(1,000 mm/m ) = −104.955 MPa = 105.0 MPa (C) Ans.
1,336,474.331 mm4
P8.5 A beam is subjected to equal bending moments of Mz = 45 kip·ft, as shown in Figure P8.5a. The
cross-sectional dimensions (Figure P8.5b) are b1 = 7.5 in., d1 = 1.5 in., b2 = 0.75 in., d2 = 6.0 in., b3 = 3.0
in., and d3 = 2.0 in. Determine:
about the z axis.
compression.
Solution

yi
2
(in. ) (in.) (in.3)
(1) 11.25 8.75 98.437
(2) 4.5 5.0 22.5
(3) 6.0 1.0 6.0
21.75 126.937
yi Ai 126.937 in.3
y= = = 5.836 in. = 5.84 in. Ans.
Ai 21.75 in.2
(measured upward from bottom edge of section)

4
(in. ) (in.) (in.4) (in.4)
(1) 2.109 –2.914 95.515 97.624
(2) 13.500 0.836 3.147 16.647
(3) 2.000 4.836 140.333 142.333
Moment of inertia about the z axis (in.4) = 256.604
I z = 256.6 in.4 Ans.
Section moduli:
I 256.604 in.4
S top = z = = 70.038 in.3
ctop 9.5 in. − 5.836 in.
Iz 256.604 in.4
Sbot = = = 43.968 in.3
cbot 5.836 in.
 S = 43.97 in.3 Ans.

yH = d3 − y = 2.0 in. − 5.836 in. = −3.836 in.
My
x = −
Iz
=−
( 45 kip  ft )( −3.836 in.)(12 in./ft ) = 8.073 ksi = 8.07 ksi (T) Ans.
256.604 in.4

yK = d 2 + d3 − y = 6.0 in. + 2.0 in. − 5.836 in. = 2.164 in.
My
x = −
Iz
=−
( 45 kip  ft )( 2.164 in.)(12 in./ft ) = −4.554 ksi = 4.55 ksi (C) Ans.
256.604 in.4

cross section is at y = 3.664 in., and the bottom of the cross section is at y = −5.836 in. The larger bending
stress magnitude occurs at the larger magnitude of these two values; in this case, at the bottom of the cross
section.
My
x = −
Iz
=−
( 45 kip  ft )( −5.836 in.)(12 in./ft ) = 12.282 ksi = 12.28 ksi (T) Ans.
256.604 in.4
P8.6 A beam is subjected to equal bending moments of Mz = 240 N·m, as shown in Figure P8.6a. The
cross-sectional dimensions (Figure P8.6b) are a = 20 mm, b = 40 mm, d = 80 mm, and r = 12 mm.
Determine:
about the z axis.
compression.
Solution
yi
2
(mm ) (mm) (mm3)
rectangle 3,200 40.0 128,000.000
circle cutout –452.389 20.0 –9,047.787
2,747.611 118,952.213
yi Ai 118,952.213 mm 3
y= = = 43.293 mm = 43.3 mm Ans.
Ai 2,747.611 mm 2
(measured upward from bottom edge of section)

(mm4) (mm) (mm4) (mm4)
rectangle 1,706,666.667 3.293 34,699.588 1,741,366.254
circle cutout –16,286.016 23.293 –245,449.374 –261,735.390
Moment of inertia about the z axis (mm4) = 1,479,630.864
I z = 1,480,000 mm4 Ans.
Section moduli:
I 1,479,630.864 mm4
S top = z = = 40,309.2 mm3
ctop 80 mm − 43.293 mm
I z 1,479,630.864 mm4
Sbot = = = 34,177.2 mm3
cbot 43.293 mm
 S = 34, 200 mm3 Ans.

yH = d − a − y = 80 mm − 20 mm − 43.293 mm = 16.707 mm
My
x = −
Iz
=−
( −240 N  m )(16.707 mm )(1,000 mm/m )
1,479,630.864 mm 4
= 2.710 MPa = 2.71 MPa (T) Ans.

yK = y − ( a + r ) = 43.293 mm − ( 20 mm + 12 mm ) = −11.293 mm
My
x = −
Iz
=−
( −240 N  m )( −11.293 mm )(1,000 mm/m )
1,479,630.864 mm4
= −1.832 MPa = 1.832 MPa (C) Ans.

cross section is at y = 36.707 mm, and the bottom of the cross section is at y = −43.293 mm. The larger
bending stress magnitude occurs at the larger magnitude of these two values; in this case, at the bottom of
the cross section.
My
x = −
Iz
=−
( −240 N  m )( −43.293 mm )(1,000 mm/m )
1,479,630.864 mm 4
= −7.022 MPa = 7.02 MPa (C) Ans.
P8.7 The dimensions of the beam cross section

shown in Figure P8.7 are a = 7 mm and b = 45 mm.
The internal bending moment about the z centroidal
axis is Mz = 325 N·m. What is the magnitude of the
maximum bending stress in the beam?
FIGURE P8.7
Solution
Shape IC
(mm4)
Rectangle 277,830
Two cutouts on sides –30,171.856
Moment of inertia about the z axis (mm4) = 247,658.144
y = 3a = 3 ( 7 mm ) = 21 mm
My
x = −
Iz
=−
( 325 N  m )( 21 mm )(1,000 mm/m )
247,658.144 mm 4
= 27.558 MPa = 27.6 MPa Ans.
P8.8 The dimensions of the double-box beam cross

section shown in Figure P8.8 are b = 150 mm, d = 50
mm, and t = 4 mm. If the maximum allowable bending
stress is b = 17 MPa, determine the maximum internal
bending moment Mz magnitude that can be applied to the
beam.
FIGURE P8.8
Solution
Shape IC
(mm4)
Outer rectangle 1,562,500
Two cutout rectangles –852,012
Moment of inertia about the z axis (mm4) = 710,488
M zc
x =
Iz
Mz =
 xIz
=
(17 N/mm )( 710, 488 mm )
2 4
c 50 mm / 2
= 483,132 N  mm = 483 N  m
P8.9 An aluminum alloy [E = 10,300 ksi] tee-shaped bar is used as a

beam. The cross section of the tee shape, shown in Figure P8.9, has
a total depth of d = 7.5 in. The centroidal z axis of this cross section
is located 2.36 in. above point H. The beam spans in the x direction
and it bends about the z centroidal axis. A strain gage is affixed to
the side of the tee stem at a distance of c = 1.25 in. below the top
surface of the tee shape. After loads are applied to the beam, a
normal strain of x = –810  is measured by the strain gage. What
is the bending stress at point H?
FIGURE P8.9
Solution
The y coordinate at the strain gage is:
ygage = d − c − y = 7.5 in. − 1.25 in. − 2.36 in. = 3.890 in.
The bending strain at H is thus:

 gage H
=
ygage yH
−2.36 in.
 H =
yH
ygage
 gage =
3.890 in.
( −810 10−6 in./in.) = 491.414 10−6 in./in.
The bending stress at H is:

 x = E x = (10,300 ksi ) ( 491.414 10−6 in./in.) = 5.062 ksi = 5.06 ksi Ans.
P8.10 The cross-sectional dimensions of the beam shown in

Figure P8.10 are d = 17 in., bf = 10 in., tf = 1.0 in., tw = 0.60 in.,
and a = 3.5 in.
(a) If the bending stress at point K is 5.4 ksi (C), what is the
bending stress at point H? State whether the normal stress at
H is tension or compression.
(b) If the allowable bending stress is 30 ksi, what is the
magnitude of the maximum bending moment Mz that can be
supported by the beam?
FIGURE P8.10
Solution
The y coordinates at H and K are:
d 17 in.
yH = − t f = − 1.0 in. = 7.5 in.
2 2
d 17 in.
yK = − + a = − + 3.5 in. = −5.0 in.
2 2
(a) Bending stress at H: Since the bending stress is linearly distributed over the depth of the section, we
can calculate the bending stress at H from the principle of similar triangles:
H K
=
yH yK
yH 7.5 in.
 H = K = ( −5.4 ksi ) = 8.10 ksi (T) Ans.
yK −5.0 in.
Moment of inertia about z axis:

(10 in.)(17 in.) (10 in. − 0.60 in.) 17 in. − 2 (1.0 in.)
3 3
Iz = − = 1, 450.417 in.4
12 12
(b) Maximum bending moment Mz:

M c
x = z
Iz
M =
 xIz
=
( 30 kips/in. )(1, 450.417 in. ) = 5,119.117 kip  in. = 427 kip  ft
2 4
Ans.
c 17 in. / 2
P8.11 The cross-sectional dimensions of the beam shown in

Figure P8.11 are ro = 115 mm and ri = 95 mm. Given Mz =
16 kN·m,  = 30°, and  = 55°, what are the bending stresses
at points H and K?
FIGURE P8.11
Solution
 
Iz =
4
(r o
4
− ri 4 ) =
4
(115 mm ) − ( 95 mm )  = 73,395, 458 mm4
4 4

The y coordinates at H and K are:

yH = ro sin  = (115 mm ) sin 30 = 57.5 mm
yK = −ri sin  = − ( 95 mm ) sin 55 = −77.819 mm
Bending stress at H:
My
x = −
Iz
=−
(16 kN  m )( 57.5 mm )(1, 000 N/kN )(1,000 mm/m )
73,395,458 mm 4
= −12.535 MPa = 12.54 MPa (C) Ans.
Bending stress at K:
My
x = −
Iz
=−
(16 kN  m )( −77.819 mm )(1, 000 N/kN )(1,000 mm/m )
73,395,458 mm 4
= 16.964 MPa = 16.96 MPa (T) Ans.
P8.12 The cross-sectional dimensions of the beam

shown in Figure P8.12 are a = 5.0 in., b = 6.0 in., d
= 4.0 in., and t = 0.5 in. The internal bending
moment about the z centroidal axis is Mz = −4.25
kip-ft. Determine:
(a) the maximum tension bending stress in the
beam.
(b) the maximum compression bending stress in the
beam.
FIGURE P8.12
Solution

yi
2
(in. ) (in.) (in.3)
(1) 2.50 3.75 9.375
(2) 4.00 2.00 8.00
(3) 4.50 0.25 1.125
11.00 18.50
yi Ai 18.50 in. 3
y= = = 1.6818 in. (measured upward from bottom edge of section)
Ai 11.00 in.2

4
(in. ) (in.) (in.4) (in.4)
(1) 0.05208 –2.0682 10.69363 10.74571
(2) 5.33333 –0.31820 0.40500 5.73834
(3) 0.09375 1.43180 9.22523 9.31898
Moment of inertia about the z axis (mm4) = 25.80303
The y coordinates at the top and bottom surfaces of the section are:
ytop = d − y = 4.0 in. − 1.6818 in. = 2.31820 in.
ybottom = − y = −1.6818 in.
Bending stress at top surface: The maximum tensile bending stress occurs at the top surface of the beam
for a negative bending moment:
My
x = −
Iz
=−
( −4.25 kip  ft )( 2.31820 in.)(12 in./ft ) = 4.582 ksi = 4.58 ksi (T) Ans.
25.80303 in.4
Bending stress at bottom surface: The maximum compressive bending stress occurs at the bottom
surface of the beam for a negative bending moment:
My
x = −
Iz
=−
( −4.25 kip  ft )( −1.6818 in.)(12 in./ft ) = −3.324 ksi = 3.32 ksi (C) Ans.
25.80303 in.4
P8.13 Two uniformly distributed loads of w = 3,600 lb/ft act on the simply supported beam shown in
Figure P8.13a. The beam spans are a = 8 ft and L = 16 ft. The beam cross section shown in Figure
P8.13b has dimensions of b1 = 16 in., d1 = 6 in., b2 = 10 in., and d2 = 10 in. Calculate the maximum
tensile and compressive bending stresses produced in segment BC of the beam.
Solution
Centroid location in y direction: (reference axis at bottom of shape)

yi
2
(in. ) (in.) (in.3)
(1) 96.00 13.00 1,248.00
(2) 100.00 5.00 500.00
196.00 1,748.00
yi Ai 1, 748.00 in.3
y= = = 8.918 in. (measured upward from bottom edge of section)
Ai 196.00 in.2
4
(in. ) (in.) (in.4) (in.4)
(1) 288.000 –4.082 1,599.334 1,887.334
(2) 833.333 3.918 1,535.360 2,368.694
Moment of inertia about the z axis (in.4) = 4,256.027
Shear-force and bending-moment diagrams
The maximum bending moment in segment BC of the beam is –115,200 lb·ft.
Bending stresses: The y coordinates at the top and bottom surfaces of the section are:
ytop = d1 + d 2 − y = 6 in. + 10 in. − 8.918 in. = 7.082 in.
ybottom = − y = −8.918 in.
Bending stress at top surface: The bending stress at the top surface of the beam in segment BC is:
My
x = −
Iz
=−
( −115, 200 lb  ft )( 7.082 in.)(12 in./ft ) = 2,300.185 psi
4,256.027 in.4
Bending stress at bottom surface: The bending stress at the bottom surface of the beam in segment BC
is:
My
x = −
Iz
=−
( −115, 200 lb  ft )( −8.918 in.)(12 in./ft ) = −2,896.775 psi
4,256.027 in.4
Maximum bending stresses: The maximum tensile bending stress is thus:

 x = 2,300 psi (T) Ans.
and the maximum compressive bending stress is:
 x = 2,900 psi (C) Ans.
P8.14 An extruded polymer beam is subjected to a bending moment M as shown in Figure P8.14a. The
length of the beam is L = 800 mm. The cross-sectional dimensions (Figure P8.14b) of the beam are b1 =
34 mm, d1 = 100 mm, b2 = 20 mm, d2 = 20 mm, and a = 7 mm. For this material, the allowable tensile
bending stress is 16 MPa, and the allowable compressive bending stress is 12 MPa. Determine the
largest moment M that can be applied as shown to the beam.
Solution
Centroid location in y direction:
yi
Shape Area Ai (from bottom)
yi Ai
2
(mm ) (mm3)
(mm)
Outer rectangle 3,400 50
170,000
Cutout square –400 –33,200
83
2
3,000 mm 136,800
yi Ai 136,800 mm3
y= = = 45.6 mm (measured upward from bottom edge of shape)
Ai 3,000 mm 2

4
(mm ) (mm) (mm4) (mm4)
Outer rectangle 2,833,333.33 –4.4 65,824 2,899,157.33
Cutout square –13,333.33 –37.4 –559,504 –572,837.33
Moment of inertia about the z axis (mm4) = 2,326,320
Bending stresses: The y coordinates at the top and bottom surfaces of the cross section are:
ytop = d1 − y = 100 mm − 45.6 mm = 54.4 mm
ybottom = − y = −45.6 mm
Bending moment based on allowable tensile bending stress: For the indicated moment direction (i.e.,
counterclockwise), tensile bending stress will be produced above the neutral axis. The largest tensile
bending stress will be found at the top surface of the beam. Solve the flexure formula for M given that
the bending stress at ytop must be less than or equal to 16 MPa:
My
−   allow
Iz
M  −
 allow I z
=−
(16 N/mm )( 2,326,320 mm ) = −684, 211.8 N  mm
2 4
ytop 54.4 mm
Bending moment based on allowable compressive bending stress: For the indicated moment direction
(i.e., counterclockwise), compressive bending stress will be produced below the neutral axis. The largest
compressive bending stress will be found at the bottom surface of the beam. Solve the flexure formula
for M given that the bending stress at ybottom must be less than or equal to 12 MPa:
My
−   allow
Iz
M  −
 allow I z
=−
( −12 N/mm )( 2,326,320 mm ) = −612,189.5 N  mm
2 4
ybottom −45.6 mm
Largest moment M: The largest bending moment that can be applied as shown in Figure P8.14a is:
M max = 612,189.5 N  mm = 612 N  m Ans.
Another random document with
no related content on Scribd:
Ja taas koitti.
Löi oikee olan takaa, nii reisuusti vai vinkaasi, ku fiäteri lenti ku
ammuttu kattohon, kolahti ja putos alha niin äkkiää, jottei kukaa
huamannukkaa mihkä se lenti.
Suutari istuu höröskörvin ja orotti, koska putuaa.
Toiset kuunteli kans suu auki.
Ja ku ei mitää kuulunu, niin viimmee jahkaasivat jotta:
— Mihkä se lenti?
Katteltihin katosta, laattialta, hyllyyltä, penkiiltä, pöyrältä,

astiakaapin päältä ja joka paikasta ja taas kuunneltihin ja oltihin
hiljaa.
Mutta mitää ei kuulunu eikä näkyny.
Sitä ettittihin laattian raoosta, kellarista, takan porosta,

fiililautaselta, plakkariista, ja pöyränloorasta, leipäressasta,
vesikorveesta, meijärihinkistä, sokurikoolista, parasta, uuninpäältä,
porstuasta ja piika pössöö katteli navetastaki, ku s'oli lypsämäs.
Se oli imes!
No se oli nii imes, jotta sit'ei ymmärtäny kukaa, mihkä se katos.
Oli ku noiruttu.
Monta tiimaa sitä ettittihin. Suutariki konttii monehe varvihi laattian

ympärinsä; meni yhtä laattian rakua ylhä ja tuli toista aiha, mutta ei!
Mistää ei löytty.
Viälä kymmenen aikana illalla, ku muut oli jo aikaa sitte mennehet

maata, istuuvat suutari ja isäntä viäretyste takkakivellä ja jahkuuvat
jotta:
— Mäkhihä kummaha se katos!
— Jos s'olis lentäny tuanne piian sänkyhy — tuumas viimmee

suutari.
Ja nii se fiäteri kiusas niitä, jotta yhres menivät heräättämhän

piikaa. Mutta piika oli nii väsyny, jotta n'ei saanu sitä hereelle.
Pyärähyttivät vain seinhän päi, palajivat fällyt ja päänaluuset,
kaivoovat ja tonkiivat niin, jotta piika kolahti lopuksi sängyn pohjalle
ja jäi parjan ala maata.
Kun isäntä ja suutari oli aikansa sitä fiäteriä ettiny, eikä mistää
löytäny, nii viimmee oikaasivat ittensä levolle.
Mutta se fiäteri pyärii niin sen suutarin pääs, jotta s'ei saanu unta.
Se ähkyy ja puhkuu, siunas ja manaali, n'otta sen rupes suuta

kuivaamhan ja piti nousta juamhan.
Se hapuuli pimiän päähän tuvan pöyrältä harikkotooppia ja

viimmee löytiki. Ei siinä paljo enää pohjalla ollukkaa ja jano ku oli nii
hotaasi oikee suun täyreltä. Nakkas ku saunan kiukahalle.
Mutta siitä vasta körinä nousi. Suutarin löi kurkun tukkuhun; tarttuu
ku kuusenkäpy olis survaastu henkireikähä.
Suutari hyppii yhrellä jalaalla, huitoo käsin ja jaloon, kaatoo pöyrän
ja möläji ku elukka. Viimmee se tormas isännän sänkyhy ja retuutti
sitä pystyhyn.
— Sus siunakkohon — säikähti isäntä. — Mikä nyt on hätänä?
Isäntä sai tutisevalla tikulla lopuksi valkian lamppuhu. Suutari

seisoo viäres suu auki, silmät väärin pualin ja viittooli suuhunsa.
Isäntä kattoo kitahan ja — siälä se oli se fiäteri!
— Kuinkas herra hallikkohon se sun suusnas on? — — haikaali

isäntä.
Mutta suutari ei saanu sanaa sanotuksi, koitti vain viittoolla, jotta

ottaa pois.
Isäntä yritti sormin, muttei ulettunu. Se oli niin kaukana kurkun

peräs ja tarttunu sivuuttaan kiinni.
Silloon suutari härisnänsä rupes kollaamhan pöyränlootaa ja löyti

siältä vanhan piipunkrassin. Siihen väänti koukun päähän ja sillä
isäntä nyppäs sen fiäterin pois suutarin kurkusta.
Kyllä s'oli hirviää.

KAFFIPANNUNVARAAS.
Oottako kuullu jotta maanantaki illalla meni yks Präntöön miäs

kotiansa pää kallellansa funteeraten jotta:
— Kuka sen tietää, vaikka se mailmanloppu tuliski kuures päivä

niinku ne ennustajat sanoo. Tämä mailma on ollu jo kauan aikaa nii
pois lairalta, jotta voi se hyvinki olla lopun erellä. Nyt on helmikuu
käsis ja pitääs olla kovat pakkaaset, mutta maa on sula ja aurinko
paistaa ku keväällä ainaki… Mailmanlopun merkkiä voivat hyvinki
olla…
— Jos on tullaksensa, niin tulkohon! Eipäs se tämä elämä munkaa

osaltani nii hekumallist oo ollu, jottei tästä malta lähtiä jos
präiskähtää —.
Mutta sitten sen piskahti miälehe, jotta jos se kerran menua on, nii
sopiishan sitä pitää piänet lähtijäiset, ku sattuu olemhan kirkas
tilkkaki piironginlooras ja on tullu elettyä muutoonkin nii siivua
elämää.
Ja nii otti ja haastoo kaks hyvää kaveria kortteerihinsa ja käski

huusholleskansa keittää oikee toppakaffit ja panna höystöt keskelle
pannua.
Nisujaki hajetti kokonaasen fleetupellin ja ässänvääriä viirellä
markalla, jottei ne ollehekkaa mikkää kissinristijääset, johka se miäs
haastoo kaverinsa.
— Laitasta ny sitte ne kaffit, Raakeli — sanoo se mailmanlopun

miäs huusholleskallensa ja vei kuttuviarahat komiasti kamarihi
istumhan pöyrän päähän ja aukaasi Fennian paperossilooran.
— Ku täs ny kumminki lähtö tuloo, nii mitäs me tätä maallista

omaasuutta enää säästääsimmä — trossaali se mailmanlopun miäs
viarahillensa ja käski ottaa paperossia loorasta.
Huusholleska pani pannun tulelle, rupes tälläämhän kuppia

pöyrälle ja nisuja prikalle oikee läjäpäihi. Se mailmanlopun miäs
astuskeli piirongille mahtavaa jotta:
— Pannahaks kretaa ja, jottei päätä fiirraa, jos kovasti sattuus

tärskähtämhän. — — Taitaas siinä präiskährökses mennä pottuki
prisaksi, n'ott'on paras aijoos litkaasta ennenkö fläiskähtää.
— Päreet on vara ku vahinko — tykkäsivät kaverikki ja nauraa

hetkottivat niinku asiahan kuuluuki tällääsis juhlallisis tilaasuuksis.
Kaffipannu porisi tulella, miähet turisivat kamaris sulooses

orotukses ja pyhiiskelivät vaivihkaa huuliansa. Miähet keskustelivat
siitä mailmanlopusta nii hartahasti n'otta Raakelinkin piti tulla
kamarihin kuuntelemhan ku kaffiki oli jo valmista, jottei muuta, ku
nostaa selkiämähän hellalle.
Ja kyllä se säikähti ku se kuuli jotta:
— Herrinjee, tulooko se ny jo ensi perjantaina, ja mä ku meinasin

mennä lauantaina torille!
— Kyllä s'oon Raakeli myähäästä sun enää lauanaina lähtiä
Vaasan torille, ku koko hoito on yhtenä sinsallana tuala taivahalla ja
mekki kaikki meemmä ympärinsä jotta fiuuh — —!
Kaffia orotelles oli se mailmanlopun miäs jo kaatanu kirkkahan

tilkan kaffikuppien pohjalle orottamhan. Sitä kattelivat viarahat silmä
kovana, ja silloo se mailmanlopun miäs havaattiki jotta:
— No eikö se kaffi oo jo klaaraantunu siälä? — Tuappas ny tänne

ja kaara kuppiihi, jotta saarahan täs piänet plöröt.
Huusholleska meni köökkihi ja meinas toissassilmin vai hairata

pannua hellalta, mutta kääntyyki vähä äkkiä ympäri, ku käsi haukkas
tyhjää ilmaa jotta:
— Mihnä se pannu on?
Seisoo suu auki ku taivahasta puronnu jotta:
— Tuahon mä sen panin!
Nosti pataa ja lykkäs pannua sivulle, kattoo puuloothan ja viimmee

sängyn alakki…
— No tua ny se pannu jo tänne! — komennettihin kamarista.
Ja huusholleska pyärii köökis ku viipperö ympärinsä, juaksi

porstuaski kattomas ja siunas ja imehteli jotta:
— Mihkä pehkanahan se pannu tuasta hellalta on lähteny? — —
Ja ne mailmanlopun vierahat kamarista huutelivat jotta:
— Tulooko sitä kaffia siältä vai — —?

Viimme huusholleska tormas kamarihi jotta:
— Kuka sen pannun on piiloottanu? Ku hellan päälle panin

selkiämhän ja nyt ei sit oo mihnää! — — Itte ootta lymmyyttäny,
mihkäs ootta pannehet sen juuttahat, ja mua täs hyppöötätte
ympärinsä, hävekkää vähä!
Miähet kattoovat silmät pystys jotta:
— Mitä sä oikee höpäjät? — Täälähän m'oomma istunu koko aijan

ja orottanu.
— No tulkaa itte kattomhan, nii sit'ei oo mihnää koko pannua! —

pannasti huusholleska. Ja ku joukolla menthin kattomhan, nii mihnää
ei ollu.
— Tuahon nuan mä sen panin oikee elävin silmin nii totta ku

m'oon täs! — selitti huusholleska ja itkua pirätti.
— Oliskahan se jo lentäny taivahalle — rupes se mailmanlopun

miäs vapisevalla äänellä sanomhan. — Pian ottaa ja nykäsöö
meiräkki peräs ilmahan…
Tuli vähä hiljaane olo köökis, jotta koska mojahuttaa…
Henkiä pirättelivät jokahinen, eiväkkä tohtinhet huiskahtaa.
Ku ei sitä tärskähröstä sitte kuulunu ja seinän takana Nuukreenin

kakarakki rupesivat tappelemhan n'otta lavittat kolaji, nii uskaltivat
ruveta ettimhän viimmee sitä pannua.
— Onko kukaa nähny meirän kaffipannua?
Siinä seisoo pikkune flikka pihalla ja se ku kuuli, nii sanoo jotta:

— Oliko se teirän kaffipannu, jonka kans se juaksi?
— Kuka juaksi?
— Tua Veevarin Akseli! — Se tuli teirän porstuasta hypääten ja

tuahon kaatuu silmällensä, nii sen takin alta putos kaffipannu jotta
sumppi vai truiski.
— Ei siinä sumppia ollu! Älä sä flikka yhtää valehtele! S'oli sitte

aiva vetehen keitetty! — rupes huusholleska soiluamahan ja vähält'
oli jottei faartannu sen flikan tukkahan, ku se sellaasta puhuu.
— Mihkä se sen pannun kans meni? — kysyyvät miähet, jokka

aina on asialtaasia.
— Tuanne se meni, tehtahalle päin juaksi.
Ja miähet perähän. Ja huusholleska niiren perähän. Vaikkei se

kauas jaksanu, ku s'oon sellaane lihava lullu, ku huusholleskat
pruukaavat olla ja vähä huanojalkaane.
Iltamyähään ne travasivat ristihi rastihi Präntöötä, mutt'eivät

saanehet kiinni sitä, vaikka poliisikki olivat häsyys ja juaksivat aiva
kiäli pitkällä.
Eikä viälä tänä aamunakaa sitä Veevarin Akselia oo saatu kiinni,

vaikka koko eileenen päivä jahrattihin ja paljo muitakin Präntöölääsiä
on ollu yrittämäs.
Hyvät ihmiset, jos satutta näkemhän sellaasen miähen, joll’on

musta lakki pääs ja kuuma kaffipannu käres, nii ottakaa kiinni!
S'oon se Veevarin Akseli, kaffipannunvaraas!

TEHTAHAN MERKKI.
Oottako kuullu jotta s'oon vain harva poika, jok'on tullu tähän
mailmahan varustettuna selvällä tehtahan merkillä?
Mutta sellaanenki imes on ny tapahtunu täälä Vaasas, vaikka sitä

pirethän kovasti salas. Em mäkää tietääsi koko asiasta mitää, jos ei
se sama paarmuuska, jok'on sen itte nähäny, olsi kertonu ja kovasti
vannottanu jotta:
— Muistakki pitää omana tiatonas, jottei se leviä ympäri mailmaa,

ku s'oon sellaane kamala asia, vaikka nii tohtoriki sanoo, jotta kyllä
se pia pois menöö.
On se niin kummalline ja oikee yliluannollinen asia, jottei sitä voi

muuta ku imehrellä, kuinka kumminki varovaasen ihmisen pitääs
olla, jottei tulsi mitää feiliä, niinku akat sanoo.
— Ja sitä se frouvaki oli kovasti peljänny — kertoo se

paarmuuska. — S'oli menny täs kevättalvella Rauhankarun
saunahan — sen miäs ku on oikee tispunentti — yhren tutun frouvan
kans kylpömhän ja siitä se sai alkunsa.
Kun n'oli kylpönhet ja pessehet ittensä ja tulivat pukuhuaneheshe
takaasi, niin se tispunentin frouv' oli aukaasnu sanomalehtehe
käärityn pakettinsa ja ottanu purkkihit aluusvaattehet framille ja
mithän olivat siinä jutellehet keskenänsä kun oli istahtanu penkille
vähä huilaamhan ja vilvoottelemhan.
Hyvän aikaa praatasivat kaikenlaasta joutavaa niinku akat

pruukaa, ku rupesivat sitte pukemhan.
Se tisputentin frouva nousi ylhä ja rupes palajamhan vehrojansa,

ku yht'äkkiää se toine frouva präiskähti sellaasehe nauruhu jott aiva
se kiakkarootti yhres mykkyräs siinä penkillä ja oli tukehtua.
— Mitä sä naurat? — kysyy tisputentin frouva ja meinas oikee

suuttua.
— Oi voi — voihkii se toine — kuinka hassua! Käänny, että mä

lujen, mitä siäl'on —
— Mitä sä puhut? — —
— Käänny, käänny —
— Hyi sua, et saa peljättää mua. Se on vaarallista! — — Mitä se

on?
— No käänny ny — — ha ha ha! Siin'on selvästi ja suurella

präntillä: Singer C:o.
— Mitä sä höpsit? Mihnä?
— Ha ha ha! Sin'oot istunu tuan sanomalehren päällä ja siit'on

tarttunu ilmootus. — — Selvästi Singer C:o!
— Hyi ku mä säikährin! — huakaasi se tisputentin frouva ja kyllä
se säikähtiki.
Se meni heti takaasi pesuhuaneheshe ja hyvän aikaa sai pestä

ennenkö se lähti pois.
Sellaane se oli se asia, ei se sen kummee ollu. Mutta se vaivas

sitä tisputentin frouvaa nii, jotta aina se sitä vai ajatteli ja pelkäs jotta:
— Ku ei vai tulsi mitää merkkiä.
Yätä päivää kummitteli sen silmis Singer Compani ja välistä ku se

istuu, nii oikee poltti.
Täs joulun alaasviikolla yhtenä iltana oli sitte tullu, pohjoosesta päi
lentään kauhian pitkäjalkaane ja hoikkakinttuune kurkilintu, jok'oli
tuanu noukasnansa piänen kapalovauvan sille tisputentin frouvalle ja
sanonu jotta se saa sen vauvan oikee ikiomaksi.
Ja sillä kurjella oli ollu toinenkin pikkuvauva noukas, — nii ainaki

sanoo paarmuuska, jok'oli itte nähny — mutta sitä s'ei ollu antanu
tispunentin frouvalle, vaikka s'olis ottanu senkin.
Kurki oli vai sanonu jotta:
— Joskus toisti!
Kun paarmuuska sitte oli pärvöttäny sen trasumosselon, jonka

kurki oli tuanu ja kattonu, minkälaane vauva siäl'on, niin siel'oliki
pikkuune poika, niin siävä ja nätti ja ymmyrvääsmuatoone, jotta se
ny vasta oliki nätti.
Nenäki oli ku rusina!

Ja toises pääs oli ollu sinisellä präntillä jotta:
— Singer C:o!
SE ELÄÄ VIÄLÄ!
— Oottako kuullu jotta siit on ny justhinsa kolmekymmentäseittemän

vuatta sitte ku Mettälän kylän Juurikorven-Heikki-isännän taloos
pirettihin se yhtehööne kyläkokous Vääräjojen perkooasiasta, jot oli
jo kauan ainoottu, eik ollu ennen parahillensa tullu. Se Vääräjoki ku
on nii kiamuraane ja kivine, jotta kevääsin ja useen muutoonkin
tukkeentuu verenjuaksu ja silloo nousoo tulva viljelysmaille ja viää
siämenet, orahat ja tyyrihillä rahalla ostetut apulannakki
mennesnänsä.
Tätä surkiaa asiaa n'oli Mettälän kylän isännät ny kokoontunhet

yhres tuumaamahan jotta:
— Mitäs täs olis tehtävä ja pitääskö koittaa kääntyä korkian

kruunun pualehen, ku se kuulemma avustaa ja ittekki hommaa
joenperkoostöitä, n'ottei taloonpoikaan, jos hyvin sattuu, tarvitte ku
vai vähällä ottaa kustannuksihi osaa.
Sellaane oli hianoone tiato jo siihen aikhan Mettälän kylän isännillä

ja ne päätti koittaa, onko siinä puhees perää.
Ja nii tekivät päätöksen, jotta kylän yhtehöösellä kustannuksella

lähretethän kolme miästä eväsmyätä oikee läänin pääkaupunkihi
ottamhan siitä asiasta selkua.
Lähetystölle palvattihin lamphanreittä, tehtihin varileipää, panthin

voita askihi ja kessuja massihi. Kontti seljäs, iloone piippukänä
hampahis lähti ne kolme Mettälän uskottua miästä tärkiälle asialle
kaupunkihin, suurten herraan puheelle.
Jalkapatikas tallusteltihin neljättäkymmentä virstaa, ennenku

tultihin rautatiän vartehen ja nähtihin sekin imes, jotta maa oli
raurootettu ja sitä pitkin kulki pyärien päällä kokonaasia tuparatia,
john'oli oikee klasit seinis.
Henki kurkus äijät kömpiivät vaunuhu ja nii olivat peloosnansa,

jotta laattialla istuuvat ja pitelivät lujasti penkin jaloosta kiinni. Aiva
olivat pökerryksis ku kaupunkihi tultihin.
Siälä ne sitte ettiivät ja kyselivät vastahantulijoolta sitä korkiaa

konttuuria, johna niitä jojen perkooasioota hoirethan ja löytivät ku
löytiväkki viimmee suuren taloon, johna se hosrmestari piti kortteeria.
Kontti seljäs ja lakki kouras viäthin isännät sen korkian virkaherran

ethen, jok'oli vanha krätyyne ruattalaane äijä.
Miähet kakistelivat kurkkuansa jotta:
— Korkiaasti kunniootettava esivalta, laki ja oikeus, me oomma

tullu tänne yhtehöösestä päätöksestä, jotta meirän Vääräjoki pitääs
oikaasta —.
— Mite sine tomppeli sano? — karjuu se korkia virkaherra, sillä

siihen aikhan olivat virkamiähet täs maas rutiruattalaasia, eikä niiren
trengänny ymmärtää suamen sanaa, vaikk' olisivat tainnehekki.
— Puhu sine rootti!
Isäntään pöksyt tutaji, niin karmia ääni ja tyly kattinta sillä herralla
oli.
Kun Mettälän kylän isännät eivät ollehet elääsnänsä ruattinsanaa

ennen kuullehekkaa, nii pääsi yhreltä jotta:
— Ku ei me taira…
Silloo hirmustuu se vanha virkaherra n'otta se aiva vapaji, viittas

ovesta pihalle jotta:
— Ulos teeltä sellane tomppeli!
Isännät olivat nii säikähröksis, jottei ne ittekkää tiännehet kuinka

n'olivat pihalle tullehet, mutta kontit ja lakit tuli heti peräs.
Sen tiän lähtivät Mettälän miähet takaasi kotiansa. Ja kotia

päästyä sanovat jotta:
— Siäl oli sitte vasta kauhia miäs! Itte pääpukna, jok'oli niin
vihaane, jottei me saanu viälä suutakaa auki, ku pihalle jo
paiskattihin. — Se oli harmaapäine ruattalaane herra ja nii kiukkuune
ja julmettu huutamhan, jotta selkärankaa viäläki karmii…
Siihe se jäi sen Vääräjojen perkaamine sillä kertaa

kolmekymmentä seittemän vuatta sitten.
Mutta täs menhellä viikolla pirettihin Juurikorven Heikin taloos

Mettälän kyläs nyt uusi kokous Vääräjojen perkoo-asiasta. Ku
naapuripitäjäski oli valtio alkanu jokia perkaamahan, nii Mettäkylän
isännät tuumasivat jotta:
— Eikhän s'oon jo kuallu —?
Ja päättivät lähtiä uurestansa kaupunkihi puhumha siitä asiasta.
Samat miähet pantihin matkahan, jokka olivat ennenki ollehet.
Nyt ei ne enää peljännehet junaakaa. Istuuvat rentua penkillä vai

niinku muukki reissaavaaset. Tulivat iloosella miälellä kaupunkihi ja
löytivät lopuksi sen konttuurinki, vaikk' ei se enää ollukkaa samas
taloos.
Astoovat sisälle ja pyytivät päästä itte pääherran puheelle.
Mutta ku ovi aukaastihin ja isännät kattoovat pöyrän päähän, — nii

n'oli saara halvauksen ja pöksyt hajota.
Kääntyyvät vähä äkkiä ympäri, paiskasivat oven kiinni ja painoovat

suaraa asemalle.
Vasta kotia päästyä haikaasivat jotta:
— Se elää viälä!
KUKOOT TAPPELI.
Kyllä s'oon niin kummallista jotta, vaikka ihmisparka kuinka koittaas

olla ja elää taatia ja taitavaa, nii aina silloo tällöö pakkaa tulemhan
vaikka sen tuhat olis trykkifeilijä ja sellaasia klumppuja
elämänlankahan, jotta siin'ei auta muu ku kirkas manoo, kovat sanat
ja toisen tukkahan tarraamine.
Mutta ku siitä sitte on seliitty, huurettu ja krääytty aina sen mukhan

kuinka asia kulloonki vaatii, nii sitte se taas menöö hyvän aikaa aiva
itteksensä ja oikiastansa niinku paremminkin, sillä tuallaane totinen
tutina reippahan rytinän kans friskaa kcvasti päätä ja niskaa ja teköö
syrämmellekki hyvää.
Jos siinä ny saakin vähä kupuloota päähänsä ja naamatauluhunsa

enemmän färiä, nii ei s'oo muuta ku suloosta palsamia, väkevän ja
tervehen elämän tuntua.
— Ja saipa se toinenki!
Se se on parasta piaasteria syrämmelle!
Niin että meirän ihmisten pitääs tuntia ittemmä oikiastansa kovasti

iloosiksi ja onnellisiksi, ku me voimma riirellä ja rähistä oikee
syrämmenpohjasta. Sillä kyllä se nii o, jotta kussa riita ja rähinä,
siinä elämä ja ilo.
Totisesti, ku mä tätä asiaa ajattelen, nii vereni kuumentuu,

käsivarteni kouristuu ja sormia syyttää! Kun sais faartata jonkin
niskaha ja riapoottaa sitä ku kananraatua — — Min'en ookkaa saanu
pitkähän aikaha tapella ja siitä se vissihin johtuu, ku mä pakkaan
lihoomahan ja tylsistymähän. — — Mhy' täs pitää koittaa olla fiiniä,
ja kulkia kraki kaulas, jotta ihmisestä tuloo aiva nukkoo…
Tuata, tuata, se se on oikia järjestys luamakunnas, niin elukkaan

ku ihmistenkin joukos jotta, ku on hyvä olla nii:
— Kukkukiikaa!
Ja ku toisen kukoon näköö, nii:
— Huskii!
Niin se oli Nurmooski ennen.
Siälä tuli kerraasti toiskan kukkoo korko-oloohi ja lähti mahtavaa

marssimhan krannin tunkiolle, vaikka se hyvin tiäsi, jottei sen passaa
mennä sinne kiakumhan.
Mutta meni vai!
Korkiasti ja komjasti jalkojansa nosteli ja nii pää ja kaula ylpiällä

sangalla jotta se ny vasta oliki prötevää ja mahtavaa.
Näki kyllä, jotta krannin kukkoo nosti päänsä ylhä, ku

kepinnenähän lykkääs, ja katteli ku silanrenkahilla. Mutta marssii vai,
vaikka tiäsi mitä tuleman pitää!
Kaikista korkiimmalle nyppylälle astoo ja siitä otti ja kiskaasi oikee
vattan pohjasta tulemhan nii pitkän ja komjan kukkukiikan n'otta
kyykkyä piti äijäparaan vähä syvhän ennenku sai sen viimmeeseen
kiakuran kurkustansa pihalle.
Mutta kyllä se sitte kans oli eri komja kiakaasu ja nii kauas kuuluu,
n'otta joka taloos jäi kylän kanoolta jyvä suuhu. Pää vääräs
kuuntelivat.
Ja vaikka se toiskan kukkoo hyvi näki ku se toisella silmällä kattoo,

jotta nyt se krannin kukkoo tuloo n'otta suhajaa kaula pitkällä, nii
eikös vai meinannukki kiakaasta viälä toisenkin kerran. Mutta kyllä
se jäi vai meinoohi ku Yllin-Jussin yskährös, ku samas tömähti töine
niskaha niinku kertapussill' olis huitaastu n'otta koko tunkio tomahti.
Ja sitte se aikoo se plokkoo! Noukat yhres ylhä ja alha ja

siipispankoolla senkunkerkes! Välistä panivat noukkansa niin alaha,
n'otta aiva maaha kiinni ja heltat kuraha ja taas nostivat nii korkialle,
jotta varpahat maasta ja hyppiä piti.
Ja annas pehkana, jos ei töine keriinnykkää hyppimhän samas

tahris, nii pääsi päälle, iski niskasta kiinni ja riapootti ympärinsä
n'otta höyhenet pöläji. Eikä siinä silloo toisen koivet enää yhtää
pryhrännehet. Ei muuta ku maata alla ja huitoja vastahan senku
kerkes.
Nii tappelivat kukoot verispäin ja olivat aiva karvoottomia

kurkeloosia molemmat, ku toiskan isäntä kerkes häthän jotta:
— Vai sä raakkulhen lekhorni täälä meirän maatiaaskukkoja tualla

lailla plokkaat, jotta aiva henkiä haukkoo!
Nii ähkääsi toiskan isäntä ja kalahutti kalikalla päähän sitä krannin
kukkoja, — n'otta henki pois ja heti paikalla!
— Vai sinä täällä meirän kukkoja pänttäät! — kuuluu samas

kauhia ääni tunkion toiselta lairalta, ku siältä tulla paasootti krannin
isäntä itte vihansinisenä sähisten nyrkit pystys, eikä muuta ku
korvista kiinni ja tunkioho n'otta koko mailma heiluu ja tunkio täräji.
Siinä alkas uusi huhtomine, sellaane juntturoomine, ähkymine,

puhkumine ja pengastus n'otta knapit ja housunfankut vai pritkuu ja
prätkyy. Eikä siinä yhtää kattottu, ku lyärä läiskittihin vai toistansa
ummessasilmin vastapläsiä ja ympärikorvia ja revittihin ja nyjittihin ja
pukittihin n'otta toisin aijoon n'oli aiva päästä sekaasi ja pakkasivat
huitoomhan tyhjää ilmaaki.
Ja ku toren sanoo, niin ne kampistivakki toisiansa aina vooron

perhän, n'otta n'oli tuan tuastaki kanttui ja seljällänsä. Silloo siinä tuli
aina tuhannenmoone kiirus. Jok'oli päälläpäi, lyärä moikotti ku akat
kurikkarannas. Ei puhuttu mitää, puhistihin vai ja huireltihin sakiaa.
Ja ähyyttihin.
Hyvä siin' oliki ja oikee mukava tapella, ku ei ollu kiviä eikä kantoja
alla, johk' olis ittiänsä kolhinu. Oli vai isoo, pehmoone ja lämpööne
tunkio, johka sai huitoja toistansa surkuamata ristihi, rastihi ja
poikkipäi ja vaikka päällensä pystyhy housunkauluksia myäri. Kovaa
paikkaa ei ollu olleskaa, pehmoosia vai, n'otta isännät oikee
lystiksensä rytyyttivät siinä toista tiimaa.
Niin kova siinä kumminki käyy tohu, jotta kersat pihalta kuulivat,
tulivat kattomhan ja sitte tuphan äireelle sanomhan jotta:

Download Mechanics of Materials An Integrated Learning System 4th Edition Philpot Solutions Manual all chapters

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Download Mechanics of Materials An Integrated Learning System 4th Edition Philpot Solutions Manual all chapters

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Mechanics of Materials An Integrated

Learning System 4th Edition Philpot

Statics and Mechanics of Materials 4th Edition Hibbeler

Mechanics Of Materials 2nd Edition Kiusalaas Solutions

Mechanics of Materials 9th Edition Goodno Solutions

Mechanics Of Materials 9th Edition Hibbeler Solutions

Mechanics of Materials 8th Edition Gere Solutions

Mechanics of Materials 7th Edition Beer Solutions

Mechanics of Materials 10th Edition Hibbeler Solutions

Mechanics of Materials SI 9th Edition Hibbeler

FIGURE P8.4a FIGURE P8.4b

(a) Centroid location in y direction: (reference axis at bottom of shape)

Moment of inertia about the z axis:

(3) 864 –40.834 480,224.049 481,088.049

(b) Bending stress at point H:

(c) Bending stress at point K:

(d) Maximum bending stress:

FIGURE P8.5a FIGURE P8.5b

(a) Centroid location in y direction: (reference axis at bottom of shape)

Moment of inertia about the z axis:

(b) Bending stress at point H:

(c) Bending stress at point K:

(d) Maximum bending stress:

FIGURE P8.6a FIGURE P8.6b

Moment of inertia about the z axis:

(b) Bending stress at point H:

(c) Bending stress at point K:

(d) Maximum bending stress:

P8.7 The dimensions of the beam cross section

P8.8 The dimensions of the double-box beam cross

P8.9 An aluminum alloy [E = 10,300 ksi] tee-shaped bar is used as a

The bending strain at H is thus:

The bending stress at H is:

P8.10 The cross-sectional dimensions of the beam shown in

Moment of inertia about z axis:

(b) Maximum bending moment Mz:

P8.11 The cross-sectional dimensions of the beam shown in

The y coordinates at H and K are:

P8.12 The cross-sectional dimensions of the beam

(a) Centroid location in y direction: (reference axis at bottom of shape)

Moment of inertia about the z axis:

FIGURE P8.13a FIGURE P8.13b

Centroid location in y direction: (reference axis at bottom of shape)

Shear-force and bending-moment diagrams

The maximum bending moment in segment BC of the beam is –115,200 lb·ft.

Maximum bending stresses: The maximum tensile bending stress is thus:

FIGURE P8.14a FIGURE P8.14b

Moment of inertia about the z axis:

M max = 612,189.5 N  mm = 612 N  m Ans.

Suutari istuu höröskörvin ja orotti, koska putuaa.

Toiset kuunteli kans suu auki.

Ja ku ei mitää kuulunu, niin viimmee jahkaasivat jotta:

Katteltihin katosta, laattialta, hyllyyltä, penkiiltä, pöyrältä,

Mutta mitää ei kuulunu eikä näkyny.

Sitä ettittihin laattian raoosta, kellarista, takan porosta,

No se oli nii imes, jotta sit'ei ymmärtäny kukaa, mihkä se katos.

Monta tiimaa sitä ettittihin. Suutariki konttii monehe varvihi laattian

Viälä kymmenen aikana illalla, ku muut oli jo aikaa sitte mennehet

— Mäkhihä kummaha se katos!

— Jos s'olis lentäny tuanne piian sänkyhy — tuumas viimmee

Ja nii se fiäteri kiusas niitä, jotta yhres menivät heräättämhän

Se ähkyy ja puhkuu, siunas ja manaali, n'otta sen rupes suuta

Se hapuuli pimiän päähän tuvan pöyrältä harikkotooppia ja

— Sus siunakkohon — säikähti isäntä. — Mikä nyt on hätänä?