Download Business Statistics in Practice Canadian 3rd Edition Bowerman Test Bank all chapters

You might also like

Download as pdf or txt
Download as pdf or txt
You are on page 1of 44

Business Statistics in Practice

Canadian 3rd Edition Bowerman Test


Bank
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/business-statistics-in-practice-canadian-3rd-edition-b
owerman-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Business Statistics in Practice Canadian 3rd Edition


Bowerman Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/business-statistics-in-practice-
canadian-3rd-edition-bowerman-solutions-manual/

Business Statistics in Practice 7th Edition Bowerman


Test Bank

https://testbankfan.com/product/business-statistics-in-
practice-7th-edition-bowerman-test-bank/

Business Statistics in Practice 6th Edition Bowerman


Test Bank

https://testbankfan.com/product/business-statistics-in-
practice-6th-edition-bowerman-test-bank/

Business Statistics in Practice 8th Edition Bowerman


Test Bank

https://testbankfan.com/product/business-statistics-in-
practice-8th-edition-bowerman-test-bank/
Business Statistics in Practice 8th Edition Bowerman
Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/business-statistics-in-
practice-8th-edition-bowerman-solutions-manual/

Business Statistics in Practice 7th Edition Bowerman


Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/business-statistics-in-
practice-7th-edition-bowerman-solutions-manual/

Essentials of Business Statistics 5th Edition Bowerman


Test Bank

https://testbankfan.com/product/essentials-of-business-
statistics-5th-edition-bowerman-test-bank/

Essentials of Business Statistics 5th Edition Bowerman


Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/essentials-of-business-
statistics-5th-edition-bowerman-solutions-manual/

Business Statistics Canadian 3rd Edition Sharpe Test


Bank

https://testbankfan.com/product/business-statistics-canadian-3rd-
edition-sharpe-test-bank/
c6

Student: ___________________________________________________________________________

1. If we have a sample size of 100 and a population proportion of 0.10, we can approximate the sampling
distribution of with a normal distribution.
True False

2. If we have a sample size of 500 and a population proportion of 0.995, we can approximate the sampling
distribution of with a normal distribution.
True False

3. The sampling distribution of must be a normal distribution with a mean 0 and standard deviation 1.
True False

4. For any sampled population and any sample size, the population of all sample means is approximately
normally distributed.
True False

5. The sampling distribution of the sample mean is the probability distribution of the population of all
possible values of the sample mean that could be obtained from all possible samples of the same sample size.
True False

6. A sample statistic is an unbiased point estimate of a population parameter if the mean of the populations of
all possible values of the sample statistic equals the population parameter.
True False

7. A minimum variance unbiased point estimate has a variance that is as small as or smaller than the variances
of any other unbiased point estimate.
True False
8. The sample mean is always equal to the population mean whenever the sample mean is computed from 30 or
more observations.
True False

9. The reason sample variance has a divisor of n-1 rather than n is that it makes the variance an unbiased
estimate of the population variance.
True False

10. The standard deviation of all possible sample proportions increases as the sample size increases.
True False

11. Like the Empirical Rule, the Central Limit Theorem is only applicable to symmetric distributions.
True False

12. If a population is known to be normally distributed, then it follows that the sample standard deviation s must
equal the population standard deviation .
True False

13. If the sampled population has a normal distribution, then the sampling distribution of is also normal
regardless of the sample size.
True False

14. If a population is known to be normally distributed, then it follows that the sample mean must equal the
population mean .
True False

15. If p = .8 and n = 50, then we can conclude that the sampling distribution of is approximately a normal
distribution.
True False
16. If p = .9 and n = 40, then we can conclude that the sampling distribution of is approximately a normal
distribution.
True False

17. If the sampled population distribution is skewed, then in most cases the sampling distribution of the sample
mean can be approximated by the normal distribution if the sample size n is at least 30.
True False

18. The sampling distribution of a sample proportion is approximately normal if and only if np 5.
True False

19. As the sample size increases, the mean of the sampling distribution of decreases.
True False

20. If we take a sample of any size from a population with mean and standard deviation , then the
standard deviation of the sampling distribution of the sample mean is .
True False

21. The mean of the sampling distribution of is always equal to the mean of the sampled population.
True False

22. For a finite population, the sampling distribution of the sample mean can be developed by repeatedly
taking all samples of size n and computing the sample means and reporting the resulting sample means in the
form of a probability distribution.
True False

23. The sample variance s2 is an unbiased estimator of the population variance .


True False

24. The sample standard deviation s is an unbiased estimator of the population standard deviation .
True False
25. The central limit theorem states that if the sample size is sufficiently large, then the sampling distribution of
the sample ________ is approximately normal, even if the sampled population is not normally distributed.
A. median
B. mode
C. standard deviation
D. variance
E. mean

26. Suppose you take a sample of size 4 from a population with a mean of 70 and a standard deviation of 10.
Based on such a sample, what are the mean and standard deviation of the sampling distribution of ?
A. = 70, =5
B. = 70, = 2.5
C. = 17.5, =5
D. = 17.5, = 10
E. Cannot be determined unless the sample size is at least 30.

27. As the sample size ______________ the variance of the sampling distribution of ___________.
A. decreases, decreases
B. increases, remains the same
C. decreases, remains the same
D. increases, decreases
E. increases, increases

28. Consider a sampling distribution formed based on n = 9. If the standard deviation of the population of
individual measurements is , then the standard deviation of the population of all sample means equals
____.

A.

B.
C.
D.

E.
29. If the sampled population has a mean of 48 and standard deviation of 16, then for a sample of size n = 16 the
sampling distribution of has a mean of ____ and a standard deviation of ____.
A. 4 and 1
B. 12 and 4
C. 48 and 4
D. 48 and 1
E. 48 and 16

A manufacturing company measures the weight of boxes before shipping them to the customers. If the box
weights have a population mean and standard deviation of 90 kg and 24 kg respectively, then based on a sample
size of 36 boxes, the probability that the average weight of the boxes will:

30. Exceed 94 kg is:


A. 0.3413
B. 0.8413
C. 0.1587
D. 0.5636
E. 0.1687

31. Be less than 84 kg is:


A. 0.1687
B. 0.9332
C. 0.4332
D. 0.0668
E. 0.8413

32. The population of all sample proportions has an approximately normal distribution if the sample size (n) is
sufficiently large. The rule of thumb for ensuring that n is sufficiently large is:
A. np  5
B. n(1 - p)  5
C. np  5
D. n(1 - p)  5 and np  5
E. np  5 and n(1 - p)  5
33. If we have a sample size of 100 and a population proportion of 0.10, the standard deviation of the sampling
distribution of is ____.
A. 10
B. 9
C. 0.03
D. 3
E. 90

34. Whenever the sampled population has a normal distribution, the sampling distribution of is normal:
A. for only large sample sizes.
B. for only small sample sizes.
C. for any sample size.
D. for only samples of exactly 30.
E. for only samples of sizes greater than 31.

35. If a population distribution is known to be normal, then it follows that:


A. the sample mean must equal the population mean.
B. the sample mean must equal the population mean for large samples.
C. the sample standard deviation must equal the population standard deviation.
D. the sample distribution of the sample mean is approximately normal.
E. the sample distribution of the sample mean is exactly normal.

36. If we have a sample size of 100 and a population proportion of 0.10, the mean of the sampling distribution
of is ____.
A. 1000
B. 10
C. 1
D. 0.10
E. 0.01

37. The internal auditing staff of a local manufacturing company performs a sample audit each quarter to
estimate the proportion of accounts that are delinquent more than 90 days overdue. The historical records of the
company show that over the past 8 years 13 percent of the accounts are delinquent. For this quarter, the auditing
staff randomly selected 250 customer accounts. What is the probability that no more than 40 accounts will be
classified as delinquent?
A. 0.4207
B. 0.9207
C. 0.0793
D. 0.4015
E. 0.9015
The internal auditing staff of a local manufacturing company performs a sample audit each quarter to estimate
the proportion of accounts that are delinquent more than 90 days overdue. The historical records of the company
show that over the past 8 years, 14 percent of the accounts are delinquent. For this quarter, the auditing staff
randomly selected 250 customer accounts.

38. What is the probability that at least 30 accounts will be classified as delinquent?
A. 0.3186
B. 0.1814
C. 0.8186
D. 0.6372
E. 0.7584

39. What are the mean and the standard deviation of the sampling distribution of ?
A. 14 and 250
B. 14 and .1204
C. 35 and 5.486
D. 14 and .0219
E. 35 and 30.1

According to a hospital administrator, historical records over the past 10 years have shown that 20% of the
major surgery patients are dissatisfied with after-surgery care in the hospital. A scientific poll based on 400
hospital patients has just been conducted.

40. What is the probability that less than 64 patients will not be satisfied with the after-surgery care?
A. 0.4772
B. 0.0228
C. 0.9772
D. 0.9544
E. 0.0197

41. What is the probability that at least 70 patients will not be satisfied with the after-surgery care?
A. 0.8944
B. 0.3944
C. 0.1056
D. 0.7888
E. 0.8449
42. What are the mean and the standard deviation of the sampling distribution of ?
A. 0.16 and 0.0004
B. 0.16 and 0.02
C. 0.20 and 0.02
D. 0.20 and 0.0004
E. 0.20 and 0.16

43. For non-normal populations, as the sample size ___________________, the distribution of sample means
approaches a ________________ distribution.
A. decreases; uniform
B. increases; normal
C. decreases; normal
D. increases; uniform
E. increases; exponential

In a manufacturing process a machine produces bolts. The lengths of the bolts follow a normal distribution with
an average of 3 cm and a variance of 0.03 cm2. If we randomly select three bolts from this process:

44. What is the standard deviation of the sample mean?


A. 03
B. 01
C. 1732
D. 0577
E. 10

45. What is the probability the mean length of the bolt is at least 3.16 cm?
A. 0.9772
B. 0.0548
C. 0.9452
D. 0.4452
E. 0.0228

46. What is the probability the mean length of the bolt is at most 3.1 cm?
A. 0.8413
B. 1
C. 0.7157
D. 0.2843
E. 0.1587
47. Suppose you take a random sample from a normally distributed population with mean = 175 and
compute the sample mean . If = 9, find P( > 172).
A. 0300
B. 0100
C. 1732
D. 0577
E. 8413

48. Suppose you take a random sample from a normally distributed population with mean = 16 and compute
the sample mean . If = 4, find P( < 25).
A. 0300
B. 1.000
C. 1732
D. 0577
E. 8413

49. Suppose you take a random sample from a normally distributed population with mean = 2500 and
compute the sample mean . If = 7, find P( > 2510).
A. 0000
B. 9878
C. 1732
D. 0577
E. 8413

50. If = 400, P( < 396) =.0228, and n = 100, then the population standard deviation is _____.
A. 76
B. 98
C. 17
D. 20
E. 41

51. If we take a sample of size n = 100 from a population with = 400 and = 200, find P( < 402).
A. 0764
B. 9878
C. 1732
D. 5398
E. 8413
52. If we take a sample of size n = 100 from a population with = 400 and = 20, find P(395.4 < <
404.6).
A. 9786
B. 9878
C. 1732
D. 5398
E. 8413

53. The number of defectives in the samples of 50 observations each are the following: 5,1,1,2,3,3,1,4,2,3. What
is the estimate of the population proportion of defectives?
A. 0399
B. 0098
C. 1700
D. 0500
E. 0813

54. The number of defectives in the samples of 100 observations each are the following: 1,2,1,0,2,3,1,4,2,1.
What is the estimate of the population proportion of defectives?
A. 0399
B. 0098
C. 0170
D. 0500
E. 0813

55. Suppose that 60 percent of the employees in a particular union support a candidate for union president. The
probability that a sample of 1,000 employees would yield a sample proportion in favour of the candidate within
4 percentage points of the actual proportion is _____.
A. 9786
B. 9878
C. 9902
D. 5398
E. 8413

56. Suppose that 60 percent of the employees in a particular union support a candidate for union president. The
probability that a sample of 1,000 employees would yield a sample proportion in favour of the candidate within
2 percentage points is _____.
A. 9786
B. 9878
C. 9902
D. 8030
E. 8413
57. The spread of the sampling distribution of is ____________ than the spread of the corresponding
population distribution.
________________________________________

58. Suppose you take a sample of 40 observations from a uniform distribution. Based on this sample, the
sampling distribution of is _______.
________________________________________

59. The _____ says that if the sample size is sufficiently large, then the sample means are approximately
normally distributed even if the sampled population is not normal.
________________________________________

60. If a sample size is at least _____, then for any sampled population, we can conclude that the sample means
are approximately normal.
________________________________________

61. The sample mean is an unbiased, _______-variance point estimate of the population mean.
________________________________________

62. If the sampled population is finite and at least _____ times larger than the sample size, then the finite
population multiplier is approximately equal to one.
________________________________________

63. The notation for the standard deviation of the sample mean is also known as the standard __________.
________________________________________

64. The sampling distribution of the sample mean is approximately normal for sufficiently ________ sample
sizes regardless of the distribution shape of the sampled population.
________________________________________

65. The _________ theorem allows us to approximate the sampling distribution of a sample mean with a normal
probability distribution whenever the sample size is sufficiently large.
________________________________________
66. As the sample size increases the variability of the sampling distribution of the sample mean
______________.
________________________________________

67. As the sample size ___________, the variability of the sampling distribution of the sample proportion
increases.
________________________________________

68. The population of all ___________ proportions is described by sampling distribution of .


________________________________________

69. The _______________________ of the sample mean is the probability distribution of the population of
all possible sample means that could be obtained from all possible samples of the same size.
________________________________________

70. The ___________ is a minimum-variance unbiased point estimate of the population mean.
________________________________________

71. Suppose you take a random sample of size n = 16 from a normally distributed population with = 40
and = 16. Find P( < 35).
72. A golf tournament organizer is attempting to determine whether hole (pin) placement has a significant
impact on the average number of strokes for the 13thhole on a given golf course. Historically, the pin has been
placed in the front right corner of the green, and the historical mean number of strokes for the hole has been
4.25, with a standard deviation of 1.6 strokes. On a particular day during the most recent golf tournament, the
organizer placed the hole (pin) in the back left corner of the green. 64 golfers played the hole with the new
placement on that day. Determine the probability of the sample average number of strokes exceeding 4.75.

73. Packages of sugar bags for Sweeter Sugar Inc. have an average weight of 16 grams and a standard deviation
of 0.2 grams. The weights of the sugar bags are normally distributed. What is the probability that 16 randomly
selected packages will have a weight in excess of 16.075 grams?

74. The population of lengths of aluminum-coated steel sheets is normally distributed with a mean of 30.05 cm
and a standard deviation of 0.3 cm. What is the probability that average length of a steel sheet from a sample of
9 units is more than 29.95 cm long?

75. Suppose you take a random sample from a normally distributed population with mean = 175 and
compute the sample mean . If = 9, find P( < 170).
76. Suppose you take a random sample of size n = 4 from a normally distributed population with = 16
and = 8. Find P( < 25).

77. Suppose you take a random sample from a normally distributed population with mean = 2500 and
compute the sample mean . If = 49, find P( < 2488).

78. Suppose you take a random sample of size n = 100 from a population with = 400. If P( < 380) =
0.0668, find .

79. Suppose you take a random sample of size n = 100 from a population with = 400 and = 200. Find
P( < 380).
80. Suppose you take a random sample of size n = 100 from a population with = 400 and = 20. Find
P(396 < < 401).

81. The number of defectives in the samples of 50 observations each are the following: 5,1,1,2,3,3,1,4,2,3. What
is the estimate of the population proportion of defectives?

82. The number of defectives in the samples of 100 observations each are the following: 1,2,1,0,2,3,1,4,2,1.
What is the estimate of the population proportion of defectives?

Suppose that 60 percent of the student voters in a particular university support a candidate for students' council
president. Find the probability that a sample of 1,000 student voters would yield a sample proportion in favour
of the candidate within:

83. 4 percentage points of the actual proportion.


84. 2 percentage points.

85. Suppose you take a random sample of size n = 81 from a population with = 1000 and = 90. Find
P( > 1015).

A random sample of size 30 is taken from a population with mean 50 and standard deviation 5.

86. Describe the shape of the sampling distribution of .

87. What is ?
88. What is ?

89. Find P ( > 49).

90. Find P ( < 48).

91. Find P ( > 50.5).

92. Find P ( < 51.5).


A random sample of size 1,000 is taken from a population where, for some characteristic of the population, p =
.20.

93. Describe the shape of the sampling distribution of .

94. What is ?

95. What is ?

96. Find P( < .18).


97. Find P( > .175).

98. Find P( > .21).

99. Find P( < .22).

100. Packages of sugar bags for Sweeter Sugar Inc. have an average weight of 16 grams and a standard
deviation of 0.3 grams. The weights of the sugar bags are normally distributed. What is the probability that 9
randomly selected packages will have a weight in excess of 16.025 grams?

The population of lengths of aluminum-coated steel sheets is normally distributed with a mean of 30.05 cm and
a standard deviation of 0.2 cm.
101. What is the probability that randomly selected 4 sheets will have an average length of less than 29.9 cm
long?

102. A sample of four metal sheets is randomly selected from a batch. What is the probability that the average
length of a sheet is between 30.25 and 30.35 cm long?

103. Suppose the standard deviation increases to 0.3 cm. What is the probability that average length of a steel
sheet from a sample of 9 units is more than 29.95 cm long?

The chief chemist for a major oil/gasoline production company claims that the regular unleaded gasoline
produced by the company contains on average 4 grams of a certain ingredient. The chemist further states that
the distribution of this ingredient per L of regular unleaded gasoline is normal and has a standard deviation of
1.2 grams.

104. What is the probability of finding an average in excess of 4.3 grams of this ingredient from randomly
inspected 100L of regular unleaded gasoline?
Another random document with
no related content on Scribd:
kuin ne valmistuvat.

Tällainen juuri olikin Kirstin mieleistä. Hän lensi yläkertaan, vaihtoi


puhtaan esiliinan eteensä ja hävisi keittiön puolelle. Olihan
hänelläkin näissä tanssiaisissa osansa, sillä tulisihan Eijakin ja kaikki
tyynni Kuuselasta ja kaikki Tapiolasta ja kaikki Kukkaisrinteeltä ja
Lehtolasta ja Henrik eno ja Tea täti ja professorin väet ja yleensä
kaikki. Ja ne olivat hänenkin tuttaviaan eikä vain Yrjön.

Yrjön toverit oli kutsuttu jo päivällisille.

He tulivatkin määrätyllä junalla ja tuiskahtivat yhtaikaa sisään,


koko parvi valkolakkisia. Henrik eno rouvineen ja professori setä
kaupungista ja tuttavat huvilayhteiskunnasta saapuivat vähän
myöhemmin, mutta kaikki hyvissä ajoin ennen tanssiaisten
alkamista. Siinä oli kaikenikäistä koolla, kuten maalla on tapana.

Tytöt juoksivat puutarhakäytäviä pitkin ihastuneina maalla-


oloonsa. Ettekö pelkää kastuvanne? Mutta he nauroivat vain, eivätkä
välittäneet lumesta tai kosteasta ruohikosta. Valkoiset tanssikengät
jaloissa he hyppivät taimilavalle katsomaan kurkuntaimia tai
nurmikon yli krokuksia poimimaan. Lumeen tuli jäljet, mutta he eivät
tienneet kastuvansa.

He olivat solakkavartaloisia ja heleäihoisia, ja heidän paljaat


käsivartensa hohtivat läpikuultavien hartialiinojen läpi. Alusta alkaen
oli kevätillan kauneus saanut heidät valtoihinsa.

Nyt kelpasi tanssia ikkunat auki ja nuo soikeat koivut tuossa


katsomassa, kuulemassa. Ja toukokuun yö kuultaisi
vaaleasilmäisenä sisään ikkunoista. Silloin puutarha jäisi autioksi ja
pisarat putoilisivat puista kenenkään niitä huomaamatta.
Valkoisena kyyhkysparvena he pyrähtivät portaille täyttäen kuistit.

Mutta isä oli istuutunut flyygelin ääreen soittamaan mitä sillä


hetkellä juolahti hänen mieleensä. Aina olen kadehtinut tuota hänen
taitoansa, että milloin tahansa saattoi antaa sävelien puhua
puolestansa ja siten lausua julki sen minkä tunsi. Silloin hän antoi
sormiensa liukua koskettimien yli leveissä urkujen tapaisissa
soinnuissa, jotka olivat hänelle ominaiset. Mutta vähitellen siitä
keskittyi sävel, joka ei ollut millekään oratoriolle sukua, vaan oli
vanha ylioppilaslaulu, jonka hän muisti ensimmäisiltä
ylioppilasvuosiltaan. Se kaikui vihdoin selvänä ja tahdikkaana ja
houkutteli nuoret sisään verannoilta ja ruokahuoneen leveästä
oviaukosta. Mutta he eivät laulua tunteneet. Ainoastaan sinä, Yrjö,
professori setä, Henrik eno ja muutamat muut vanhemmista yhdyitte,
ja unohdettu laulu tuli uudeksi jälleen:

Laula sä raittiilla mielellä vaan, riemua nauti sa nuorena


viel', uljaana astele ain' elon tiell' vääryyttä vastahan
taistelemaan. Tullos veikkonen, liittyös liittohon, työmme,
toimemme, ja parhaat voimamme sulle annamme kallihin
maa, sulle kallihin syntymämaa. Hurraa!

Henrik eno katsoi nuoriin, katsoi vanhoihin. Hän, perinnäistapojen


ja perinnäistietojen mies, tahtoi aina huomata yhdyssiteet
sukupolvien kesken, ja sentakia häntä harmitti, ja hän sanoi hiukan
äreästi:

— Sellaisia vanhoja lauluja pitäisi kaikkien osata!

Sanoi ja istuutui. Vaikka hyvin tiesi, että se meidän oloissamme on


mahdotonta. Mehän elämme sellaista huimaavaa vauhtia, että kaikki
on muutamien vuosien kuluessa toiseksi muuttunut. Ja kuitenkin hän
oli oikeassakin. Niin, Henrik eno, meillä pitäisi olla enemmän yhteyttä
sukupolvien kesken. Ehkäpä sentään onkin, enemmän kuin itse
tiedämmekään. Löydämme nytkin toisemme jälleen ja tulemme
vastaisuudessa yhä paremmin löytämään.

Eikä Henrik enon pieni huomautus ollutkaan kenenkään


tunnelmaa häirinnyt.

Mutta isä oli unohtunut flyygelin ääreen, kuten usein sattui. Hän
antoi sävelen seurata toistaan jälkisoiton tapaisessa
muistelmasarjassa, joka kertoi muinaisista nuoruudenhetkistä,
kauniista kesäilloista Kaisaniemessä, jolloin hän oli istunut pöydän
päässä tahtipuikko kädessään ja Töölön lahti oli siintänyt koivujen
lomitse. Tai auringon laskuista Saimaan tummilla vesillä, jolloin
valkolakkinen seurue laivan perältä kajahutti laulun toisensa jälkeen
yli päilyvien pintojen, ja Saimaan saaret niihin kotoisesti vastailivat.
Sinne olivat jääneet uinuvien maisemien ainaisiksi aarteiksi.

Mutta Yrjön vieraat olivat taasen hajaantuneet huoneisiin ja


verannoille, ja kaikkialla kuului iloisten äänten humu. Tarjottiin
virvokkeita, ja mummo ja Tea täti lähettivät hedelmälautaset
kiertämään.

Silloin kajahtivat ensimmäiset valssin sävelet. Pojat kavahtivat


pystyyn ja tytöt suorivat helmojaan. Itse kenraali täydessä
sotilaspuvussaan istui flyygelin ääressä soittaen tahdikasta,
huikaisevaa, mukaansa tempaavaa säveltä, jotakin vierassointuista
ja etelämaalaisen kiihottavaa. Nuoret eivät olleet vielä milloinkaan
tanssineet sellaisen soiton tahtiin. Vanhat taukosivat juttelemasta,
pojat kohentelivat kravattejaan, vetivät hansikkaat käsiinsä ja
viipyivät jotakin odotellen.
Silloin sinä, Yrjö, lensit lattian yli ja kumarsit Marjalle. Otteesi
hänen vyötäisillään oli voimakas ja varma, ikäänkuin ei tässä kukaan
voisi riistää sinulta tätä oikeuttasi häneen. Ja Marja nojasi sinuun.
Hitaasti keinuen te liu'uitte pitkin salin valkoista permantoa. Teidän
vartalonne notkuivat, teidän silmänne hymyilivät. Kaikkien katseet
kiintyivät teihin, ja myötätunto ympäröi teidät. Näytitte siltä, kuin
olisitte otaksuneet nyt tällä hetkellä aloittavanne voittokulkunne halki
elämän mahdollisuuksien, joita aioitte valloittaa toisen toisensa
jälkeen. Tämä oli nuoruutenne ja ystävyytenne juhla, josta tie aukesi
onnenne maailmaan. Ja mikäpä sille rajoja rakentaisi?

Marja näytti olevan kanssasi samaa mieltä. Hänen poskensa


punottivat ja hän oli kaunis valkoisessa puvussansa, sininen reunus
helmassa.

Muut unohtivat yhtyä teihin, seuraten teitä silmillään, ikäänkuin


olisi ollut itsestään selvää, että tämä ensimmäinen valssi oli
tarkoitettu yksin teille. Teille virtasivat sävelet vyöryen läpi talon
hiljaiseen puutarhaan asti avonaisista ikkunoista, teille hengitti
ulkona kevätyö lemujaan, ja teidän onnenne tapaista aavistaen
yksinäiset vaeltajat pysähtyivät tien risteykseen soittoa
kuuntelemaan ja itsekseen hymähtäen.

Kun veit Marjan paikoilleen, keskeytti kenraali soittonsa ja aloitti


uuden valssin. Ja yleinen karkelo alkoi, joka kesti läpi illan. Nuori
maisteri vei Marjan tanssiin ja sinä, Yrjö, olit kohtelias kaikille
tyttötovereillesi.

Mutta katsojat olivat nyt kerta kaikkiaan lämmenneet. Heissä


läikkyi hyvä mieli siitä, että tässä ehkä oli toteutumassa se mikä
ihmiselämässä oli kauneinta, mikä heidän sisimmässään oli pyhintä.
Kukaan ei sitä selvään ajatellut, ja he olisivat luultavasti kieltäneet tai
pienellä naurahduksella väistäneet, jos kukaan olisi siitä puhunut.
Mutta itsetiedottomasti he iloitsivat siitä, että se taas oli heille
ilmestymässä, tuossa aivan heidän silmäinsä edessä toteutumassa,
niin että siihen sai uskoa ja siinä elää, siinä omassakin, joka alkoi
hohtaa entisellä lämmöllään tänä valoisana keväisenä yönä.

Isä oli herkkämielisenä kokonaan sen lumoissa. Hän seisoi kuistin


ovella ja katseli ulos puutarhaan. Ja hän ajatteli sitä kohtalon hetkeä,
jolloin rakkaus meille ihmisille saapuu, suurena ja vaativana, ja
jolloin suljemme silmämme antaumuksen riemu sielussamme. Jolloin
meillä ei enää ole entisyyttä eikä tulevaisuutta, vaan ainoastaan
onnea uhkuva nykyisyys.

Miten vähäpätöiseksi tuleekaan kaikki muu, kun se hetki saapuu!

Silloin se meitä hallitsee ja me sitä nöyrästi palvelemme,


kysymättä palkkaa, tietämättä rikkaudesta tai köyhyydestä,
ylhäisyydestä tai alhaisuudesta. Ainoastaan siitä yhdestä, joka on
elämän suurin ihme.

Ehkä hän kiitti elämää siitä, että se sarasti Yrjönkin tiellä. Tosin
ainoastaan sarasti. Sillä mitä he vielä, niin nuoret ihmiset, saattoivat
tietää myöhemmän iän itsetietoisesta, voimakkaasta
antaumuksesta? Tämä oli vain aavistusta siitä, mutta kuitenkin
aavistusta semmoisesta jota silmä joi, jota kädet epäröivin liikkein
haparoivat ja joka pani sielun väräjämään. Joka sai hänet entisensä
unohtamaan ja kaikkensa antamaan ja avoimin silmin unta
näkemään elämän suurimmasta onnesta.

Tulisitko vielä tuntemaan rakkauden itsensä, Yrjö? Nyt huumauduit


jo sen esimausta. Ja aika riensi. Mitä kohti se riensi?
Mutta salissa humisivat tanssin sävelet ja karkelo vilkastui
vilkastumistaan. Tanssit vaihtelivat, sorina huoneissa säesti iloa ja
Kirsti ja muut pikku tytöt hyppelivät yhä rohkeammin suurten parissa.

Koko illan istui kenraali pianon ääressä, katsoen suoraan eteensä


nuotteja hyljeksien ja kuin jostakin kaukaa mielensä komeroista
loihtien esiin kumpuavia hyrskypäitä sävelmiä. Siinä oli kuin arojen
kuumaa kaihoa — kuin kavioitten kopsetta ja kannusten helinää —
kuin vierasmaalaisten tanssisalien loistoa ja menneen ajan
huumaavaa komeutta. Hän oli kuin jossakin poissa — missä lie ollut
hänkin entisten päiviensä muistoissa.

*****

Mutta, Yrjö, sano minulle tänään, mistä se johtui, että sitten


tunnelma salissa vähitellen muuttui? Miksi annoit nuoren maisterin
viedä kerta toisensa jälkeen Marjan tanssin pyörteeseen etkä
kertaakaan kumartanut hänelle enää? He tanssivat yhdessä pitkät
ajat ja istuutuivat sitten toistensa kanssa seurustelemaan. Ja salissa
tuntui kuin tyhjältä, ja vanhempien ihmisten mielen täytti kuin
pettymyksen apeus. Ja illan kosteus löi uutimet lakoon, niin että
sohvan puoleinen ikkuna oli suljettava.

Oliko satanut lunta teidän tunteittenne tuskin puhjenneisiin lehtiin?


Vai oliko tämä vain leikkiä ja sokkosilla-oloa? Eihän se perästäpäin
mitään merkitsekään. Mutta silloin se tummensi kevätillan valoisia
enteitä.

Ehkä oli niin, että lankesi varjo tiellesi, vaikkei kukaan meistä sitä
huomannut. En tiedä, näitkö sen itse, mutta oli kuin olisit jotakin
väistänyt, ja kasvojesi yli kulki surumielisyyden väreily, joka jätti
jälkeensä väsähtäneen ilmeen.
Huomasin kyllä, että seurasit Marjaa silmilläsi. Tiesit aina, kenen
kanssa hän tanssi ja missä. Mutta annoit asiain mennä menojaan ja
tyydyit siihen että täytit kohteliaan isännän velvollisuuksia muita
tyttöjä kohtaan.

Henrik eno ja Kukkaisrinteen isäntä istuivat matalassa sohvassa


poltellen, jutellen ja tanssia seuraten.

— Senkin takkiainen! — sanoi Henrik eno ääneen ja heitti


savurenkaan ilmaan.

Ketä hän oli tarkoittanut?

— Toivotaan, että se korjautuu — sanoi aina toivorikas professori


setä.

Mutta Kukkaisrinteeläinen nosti lasinsa, kilisti, sytytti sikarinsa


uudestaan ja he jatkoivat pakinaansa viimeisistä uutisista.

Teekeittiö kannettiin sisään, ja alettiin tarjota teetä. Sinun


tuodessasi lasisi täytettäväksi kuiskasin sinulle sitä täyttäessäni:

— Mitä varten? — Miksi, Yrjö —?

— Älä siihen kajoa! — sanoit jyrkästi ja hiljaa.

Ja soitto jatkui. Yhä kuumemmiksi kävivät tyttöjen posket, yhä


vilkkaammiksi poikien liikkeet. Tahtia jo poljettiin ja hansikkaat
pistettiin taskuihin.

Tea täti, Henrik enon rouva, istui keltaisessa nurkkasohvassa ja


katseli tanssivia.
— On sääli Yrjöä — sanoi hän. — Koko tämän illan ilo on mennyt
häneltä hukkaan.

— Ei tiedä sentään — sanoin jotakin sanoakseni. — Täytyyhän


hänen siihenkin tottua.

— Niin, mutta minä luulen, että se on Yrjössä tavallista syvempää.


Ja sitten juuri tänään!

Tietysti. Mutta, se nyt ei ollut autettavissa.

— Älä nyt äiti — Kyllä me asiamme selvitämme. — Niin oli


katseesi sanonut. Ja selvitittekin.

Sitä iltaa tosin en ole koskaan täysin ymmärtänyt, mutta kai te sen
itse tiedätte. Viimeinenkin valssi soitettiin, mutta ette tanssineet sitä
yhdessä.

Mutta tuota päivää ajatellessani on mieleni silti raskas. Silloin


laskeutui varjo kohtalosi tielle ja valoisa hetki himmeni. Siinä oli
aavistus kaiken katoavaisuudesta, nuoruuden ja rakkaudenkin
haihtumisesta kuplana.

Mahtaako kukaan muu enää muistaa, miten valkoisen äänetön se


ilta oli?

28.

Tanssin loputtua vieraiden tungeskellessa eteisessä


ennättääkseen junalle, sanoit äkkiä:
— Minäkin lähden kaupunkiin.

— Ennätät kai takaisin viimeisellä junalla?

— Ennätän.

Ja talo jäi tyhjäksi.

Mutta oli paljon järjestettävää, ennenkuin ennätin ajatella unta.


Isää väsytti, ja hän meni levolle omaan huoneeseensa. Kirsti oli jo
aikoja sitten nukahtanut jollekin sohvalle. Mummo sanoi hyvää yötä
ja vetäytyi omalle puolelleen. Mutta minä askartelin vielä kauan
järjestämällä veitset ja lusikat laatikkoihin ja lasit kaapin hyllylle.

Ja ajatukset kulkivat omia teitään.

Saivat vihdoin olla hetkisen kahdenkesken, ajattelin itsekseni.


Ehkäpä saattoivat vetäytyä erilleen muista johonkin vaunun tyhjään
osastoon. Ja sitten tietysti kulkevat yhdessä tyhjiä katuja pitkin ja
purkavat mieltään toisilleen. Hyvästelevät sitten porraskäytävässä
ennenkuin Marja pistää avaimensa oveen.

Hyvä oli niin.

Mutta miksi olin niin apea mieleltäni? Ikäänkuin olisi jokin


solumaisillaan pois! — No niin, nuoruuden tarinat ovat harvoin pitkät.
— Eikä se sekään mieltäni painanut. Takatalvi ehkä uhkasi
hävityksineen. Lehtisilmut ehkä paleltuisivat lumipeitteen alla, ja
täytyisi nähdä surkastuneita lehtiä puissamme pitkin kesää. — Tai
voisiko jotenkuten viihtymys täällä kotona häiriintyä ja astuisiko
tyhjyys sijalle?

Mutta miksi sellaista ajattelin?


Lehdethän olivat hyvässä tallessa peitteensä alla, jos
aamupuolella yötä ehkä tulisi halla hiipien ja yrittäisi iskeä kyntensä
niihin. Ja muuten elämässähän kävi ainainen vaihtelu, tuskin oli
kesään päästy, niin oli taas talvi, ja toiveitten idut saattoivat paleltua
kuoliaaksi.

No niin.

Värisin vilusta. Mutta huoneessani vedin uutimet syrjään ennen


maata-panoani ja jätin kattolampun palamaan, jotta Yrjö tullessaan
näkisi että vielä valvoin.

Oli ruvennut satamaan. Vesipisarat putoilivat ikkunalautaa


vastaan, hyräillen yksitoikkoista säveltään.

Ja siihen nukuin.

Heräsin unestani kun verannan ovi kävi. Kuulin askeleita portailla


ja sitten naputuksen ovelleni. Sinä, Yrjö, astuit sisään.

Voinko ottaa sitä puheeksi? Koskeeko se sinuun?

Mutta eihän enää — se on niin kokonaan takanasi nyt. Ja


kuuluuhan se kaikki yhteiseen elämäämme.

Kesäsateen tuoksu lemusi vaatteistasi.

— Oletko hyvin märkä? — kysyin.

— En ollenkaan — vastasit reippaasti — eikä siellä ollut


kylmäkään. He käskivät sanomaan terveisiä — heillä oli äärettömän
hauskaa.

— Kenellä esimerkiksi?
— Kaikilla — Olavilla ja Jussilla ja Marjalla — ja he sanoivat, että
sellaista pitäisi olla useammin, eivätkä he sillä tarkoittaneet yksin
tanssia, vaan kaikkea muutakin — sitäkin että oltiin täällä maalla —
ja kotona ja kaikki mukana — ja kaikkea.

— Oliko sinulla itselläsikin hauska?

— Oli minullakin.

Viivähdit ja näytit hiukan vaivaantuneelta ja lisäsit miltei kiihkeästi:

— Ja ellei ollut niinkuin olisi voinut, niin ei minua häirinnyt se, mitä
sinä luulet —.

— Vaan mikä sitten?

Vilkaisit minuun ja puna lensi kasvoillesi hiusmartoa myöten. Ja


ikäänkuin heti toteuttaaksesi päätöstä, jonka olit tehnyt yksinäisellä
kotimatkallasi, syöksähdit puhumaan:

— Tätä iltaahan olen odottanut — et tiedä miten kärsimättömästi


— viikkoja ja miltei kuukausia —!

— Mitä — mitä varten?

Olin noussut puoleksi istualleni ja tuijotin kasvoihisi. Sinä tuskin


saatoit itseäsi hillitä, ja ohimosi paisuen sykkivät. Miksi, Jumalan
nimessä? Koko ruumiisi pingottui jännityksen tuskasta. Oi Yrjö, et
saanut sanaakaan suustasi.

Aavistus kuristi kurkkuani. Siinä se nyt oli — siinä oli se, jonka olin
tahtonut uskoa tässä tapauksessa kuolleeksi, jota olin väistänyt ja
jota olin koettanut lepyttää varokeinoilla ja rakkauden keksimillä
hyvityksillä. Siinä se nyt oli, veren voimakas ääni! Ja senkö takia oli
iltakin sellainen ollut? Enkä ollut mitään aavistanut! Enkä ollut
puhunut ajoissa, vaan antanut tuskallisten ajatusten kasaantua
kasaantumistaan, odotuksen kasvaa kasvamistaan, kunnes mieli oli
niin täysi, että se uhkasi tulvia yli äyräittensä.

Pitikö siis tämän hetken kerran tulla! Oi, pitihän sen tulla, mutta ei
se olisi tällaisena tullut, jos olisin aikaisemmin puhunut kaikki
selväksi. Ja ehkä sitä siten olisi voinut väittääkin!

Ja sinä, Yrjö, katsoit minuun miltei arasti, puristaen kourasi yhteen


niin että sormien nivelet kävivät valkeiksi.

— Tahdoin kysyä sinulta jotakin — sait lopulta vaivoin sanotuksi.

— Tiedän, tiedän — huudahdin enempää torjuen. — Mikset ole


kysynyt ennen? Tarkoitan, miksen ole sitä kertonut sinulle jo aikoja
sitten? Tietysti — tietysti saat tietää kaiken minkä minäkin tiedän.

Ja hiljaisella, rauhoittavalla äänellä aloin sinulle sitten kertoa


syntyperästäsi, mitään muuta ajattelematta kuin sitä, että voisin
tuottaa sinulle lievennystä, että voisin auttaa sinut tämän
ylivoimaisesti vaikean hetken läpi.

Tiedät mitä silloin kerroin — yksinkertaisesti ja suoraan. Niin ja niin


se oli. Äitisi oli nuori — hyvin nuori — isäsi ei ollut paljoakaan
vanhempi.

— Se oli heidän nimensä — sellainen oli heidän säätynsä.

Olit luisunut lattialle vuoteeni viereen ja painoit kuuman otsasi


käteeni. Otsa oli hiestä kostea ja ohimoitten valtimot tykyttivät
hurjasti.
Oi poikani, minkälaisen hetken me silloin elimme!

Kuinka minun oli sinua äärettömästi sääli! Sellainen poika — muita


paljon hienompi ja jalompi — ja hänen piti näin vavisten
alkuperäänsä tiedustella! Kapinoin — tuskastuin puolestasi — miksi
piti näin olla? Ja voi niitä, jotka tällaista aiheuttavat, jotka elämän
sytyttävät sen enempää välittämättä siitä, mitä kärsimyksiä he omille
lapsilleen tuottavat! Voi niitä ajattelemattomia! Ja voi niitä itsekkäitä!

Mutta minä rauhoituin. Minunhan piti sinua tyynnyttää ja auttaa.

Ja jatkoin hellävaroen kertomustani.

Siellä ja siellä he asuivat. Äitisi hienosukuinen äiti oli sairaalloinen


— makasi enimmäkseen sohvallaan voimatta liikkua — tytär oli
kaunis ja kookas, lahjakasta sukua, maansa parhaimpia. — Oli kevät
ja lämmin tuoksu täytti ilman. Nuoret kävelivät ja ratsastelivat
yhdessä valkoisia teitä ja tuuheitten pyökkimetsien varjossa.
Harmahtavien korkeitten runkojen lomitse, joiden päällä oli tiheä
lehtikatto ja alhaalla oli auringon läikkiä maassa. Muistat
pyökkimetsän, Yrjö! Kaikki heidän ympärillään kukki, ja he antoivat
lempensä puhjeta kukkaan, mitään ja ketään kysymättä.

Seuraavana kevättalvena sinä synnyit.

Liikahdit ja pyyhit nenäliinallasi otsaasi. Minä jatkoin, hiuksiasi


hiljaa silitellen:

— Sellainen on tarinasi. Mutta muista, Yrjö, älä katkeroidu


mieleltäsi. Hehän olivat niin nuoria, etteivät jaksaneet edesvastuuta
punnita. Ja äidilläsi oli liian vähän tukea kotonaan. Kun sitten
synnyit, silloin tunsi jo äitisi surun. Se oli hänet yllättänyt, se oli
tuonut kauhua mukanansa hänen mieleensä. En tiedä, mikseivät he
sitten menneet naimisiin. Kun aika joutui, antautui äitisi tuon
hienosukuisen diakonissan huostaan, joka oli suuren laitoksen
johtajatar. Hän tunsi heidät, hän otti sinut vastaan ja hän sinua
rakasti sinun pienenä ollessasi. Mutta älä sinä, Yrjö, ketään syytä,
äläkä syntyperääsi soimaa: olet jalosukuinen ja yhtä puhdasrotuinen
kuin parhaimmat ihmisten lapsista, sillä nuori rakkaus on sinut
synnyttänyt, eikä kenelläkään voi olla jalompaa sukuperää.

Huoneessa oli hetkisen hiljaista.

Sinä otit käteni omiisi ja tunsin että ne olivat viileät. Et vielä


nostanut päätäsi, mutta huomasin että verisuonet otsallasi vähitellen
vaalenivat ja suonten tykintä tyyntyi.

Mutta oma tuskani ahdisti vielä mieltäni. Missä olivat ajatukseni


olleet ja missä silmäni? Olin luullut sinun olleen kiinni
tutkintotyössäsi, ja se olikin ollut syrjä-asia sen ankaran
elämäntodellisuuden rinnalla, joka sinua askarrutti. Olin ollut
umpisokea enkä ollut aavistanutkaan, mitä välttämättömimmin olisit
tarvinnut.

Ja valppauteni ja hyvä aikomukseni torjua olivat kärsineet surkean


tappion.

Puhuin sinulle vielä rauhoittavia sanoja, kuten ennen muinoin


huvilamme ullakkokamarissa. Emme välitä siitä mitä ihmiset
sanovat, nyt enempää kuin ennenkään. Meillä on omat tietomme,
joista emme tee heille selvää, eikä kannatakaan heille mitään
selvitellä. Me tiedämme, että polveudut kunniakkaasta suvusta, ja
vaikkei niin olisikaan, niin se ei sanottavasti paina vaa’assa. Sillä
jokaisella on itse asiassa kuitenkin ainoastaan oma kunniansa.
— Pidä pääsi pystyssä, Yrjö poikani — jatkoin puhettani —ja
rakenna sydämeesi alttari isällesi ja äidillesi, vaikket heitä
tunnekaan. Kukapa heidän vaikuttimensa voi tutkia ja heistä tuomion
langettaa! He tekivät sitten minkä voivat — ja varmaa on, etteivät
hekään ole kärsimyksittä päässeet. Muuta ei voi ajatellakaan. Heillä
on ollut hiljaiset hetkensä, heilläkin tuskan hetket — se on varma —
ja vastatkoot he Kaikkivaltiaan edessä itse teoistaan. — Mutta sinä,
Yrjö, sinähän et kuitenkaan ole kodittomana kasvanut.

Puristit hiljaa kättäni ja rinnastasi kohosi syvä ja vapauttava


huokaus.

— Sinä olet kasvanut täällä uusissa olosuhteissa — juttelin sinulle,


itsekin keveämmällä mielellä — ja he elävät siellä, jos elävät. Äitisi
on myöhemmin mennyt naimisiin, en tiedä kenen kanssa. Isäsi
kohtalosta en ole kuullut mitään. Kerran kysyin johtajatar-
diakonissalta, meren takana käydessäni, tietäisikö hän heistä
mitään. Mutta hän vastasi, ettei hän tule koskaan antamaan mitään
tietoja, ja on väärin sellaisia edes pyytääkään. Sillä tuo vanha on
haihdutettava pois kaikkien meidän tietoisuudestamme. He ovat
kuolleet sinulle ja sinä heille. Kun oksa istutetaan uuteen
maaperään, niin sen on kokonaan juurruttava siellä. — Tahtoisitko
heitä etsiä, Yrjö?

— En usko — vastasit tuskin kuuluvasti.

— Jos tahdot, niin teet sen. Oletko milloinkaan ajatellut, että oma
äiti kuitenkin — tarkoitan: oletko tuntenut, etten ole oma äitisi?

— En koskaan. Minun on ollut vaikeata ymmärtää, ettet ole. Olet


ollut sellainen äiti minulle, etten voi käsittää, miten ihmeellinen
mahtaisikaan oma äiti voida olla. Mikä siinä lienee erona?
— Kuka tiennee. Siinä on tietysti tosiasian tietoisuus ja siitä
johtuva turvallisuuden tunne. Siinä voi myöskin olla syvä
olennonyhteys, joka suhdetta syventää, mutta sitä ei ole hetikään
aina. On vaikeata vertailla, kun niin harvalla on samalla kertaa
kokemusta molemmista. Ja vaikka olisikin, niin siinä vaikuttavat niin
monet asianhaarat puolella ja toisella. Oikeastaan uskon että on
suurempi ero mielikuvituksessa kuin todellisuudessa. Sillä
rakkaudessa on monta astetta, ja se riippuu monenmoisista syistä.
— Voit kuvitella äidistäsi mitä haluat, tosiasia on kuitenkin että hän
kielsi sinut. Meille sinä olet kaikki kaikessa — meistä tuntuisi kuin
kiskottaisiin sydän ruumiista, jos me sinut kadottaisimme. Mutta jos
tahdot äitisi löytää, niin emme kiellä. Me rakastamme sinua niin
suuresti, ettemme mitään pelkää.

Niin puhuin. Mutta kuinka raskasta ja luonnotonta sentään olisi


ollut kaikkien näitten vuosien jälkeen, jos olisit tähän ajatukseen
tarttunut!

Olit noussut istumaan vuoteeni laidalle ja pidit minua kädestä.


Kasvosi olivat jo tyyntyneet, jos kohta niissä vielä oli myrskyn jälkiä.

— Suomme sinulle kaiken — jatkoin vielä — mitä onnesi ja


rauhasi kaipaavat. Mutta täytyyhän sinun ajatella asiaa myöskin
heidän kannaltaan…

— Niin, niin — mitäpä minulla oikeastaan on heidän kanssaan


tekemistä?
— Sano, äiti — miten se tapahtui, se — että tulin?

— Äitisi kirjoitti kirjeen, jossa hän sinusta luopui. Ja isäsi kirjoitti


alle.
— Hän luopui minusta? Hän sai kirjoitetuksi, että hän luopui
minusta?

— Niin.

— He saivat molemmat kirjoitetuksi, että he luopuivat minusta?

— Niin.

Näyttäisinköhän sinulle tuon paperin — se oli ainoastaan parin


askeleen päässä tuon laskulevyn takana — tuntisin heti käsialan ja
hiukan kellertävän kuoren — mutta ei, ei — se olisi liian
kouraantuntuvaa — Jumalan kiitos, ettet itse sitä keksinyt.

— Silloin katkesivat samalla siteet keskenämme — sanoit


painokkaasti.

Mutta lausuit sen kuin jos olisit tuntenut suurta vapautusta.

Ja katsoit minua suoraan silmiin lisätessäsi:

— Ja sitä paperia siunaan nyt, sillä sen kautta minulla on ollut koti.
Kun kerran näin oli, niin he eivät voineet antaa minulle suurempaa
lahjaa. Siitä heitä kiitän.

Olit vielä kalpea ja pyyhit nenäliinallasi otsaasi ja käsiäsi. Mutta


ilme kasvoillasi osoitti, että olit päässyt sietämättömästä
painajaisesta.

— Niin, Yrjö — sanoin keventynein mielin — sen tiedän, että


minulle, meille sinä kuulut.

— Sen tunnen minäkin nyt selvemmin kuin koskaan. Ja minulle on


ääretön helpotus, kun nyt tiedän kaikki. Eihän minua ole mikään muu
vaivannutkaan kuin vain tuo epätietoisuus.

Nousit ja kävelit edestakaisin huoneessa. Avasit ikkunan ja


istuuduit ikkunalaudalle.

Oli lakannut satamasta ja aamu jo valkeni.

— Mikset ole aikaisemmin kysynyt tuosta kaikesta?

— Sinähän kerran sanoit — silloin ennen ulkomaanmatkaa — että


saisin tietää lisää täysi-ikäisenä — ylioppilaaksi tultuani, niin sanoit.
— En ole tahtonut ennen kysyä.

— Mutta olisithan toki silti voinut — —

— Kaiketi olen myöskin pelännyt —.

— Mitä?

— Ettei todellisuus vastaisi sitä, mitä olen kuvitellut.

— Ja onko se vastannut?

— Todellisuus on aina parempi — ainakin terveempi — kuin


kuvittelu. Luulee helposti olevansa jotakin ihmeellistä — ja ellei
sitäkään, niin pelkää saavansa kuulla jotakin häpeällistä tai rumaa
syntyperästään.

— Ja olet kärsinyt epävarmuudestasi?

— Paljon olen kärsinyt — viime kuukausina. En ennen. En ole


aikaisemmin tullut sitä niin tuumineeksi. Mutta sen jälkeen kun tulin
ystäväksi Marjan kanssa, enkä voinut hänelle edes sanoa kuka olin!
— En itsekään tiennyt, kuka olin! Se ajatus ajoi vihdoin takaa, niin
että siitä tuli miltei päähänpisto.

— Ja olet Marjan kanssa puhunut siitä?

— Monta kertaa. Vähänväliä.

— Etkä minulle?

— En voi sitä itsekään ymmärtää, miksi olen itseäni niin vaivannut.


Lopuksi oudoksuin sitäkin, että minulla yleensä oli sellaista
kysyttävää, jota ei ollut muilla. Mutta nyt tiedän — ja se tieto
helpottaa sanomattomasti.

Tulit taasen luokseni ja istuuduit vuoteeni laidalle.

— Sano, Yrjö, miksi juuri tänä iltana kysyit?

— Kaiketi sentakia, että tämä ilta oli ikäänkuin koko tähänastisen


elämäni päätekohta — tästä päivästä piti alkaa uusi elämä.

— Puhuitko matkalla Marjalle siitä?

— Puhuin. Hänelle olen viime aikoina puhunut kaikki. Ja hän on


aina kehoittanut minua sinulta kysymään, ja tänä iltanakin hän otti
minulta sen lupauksen.

— Ja saitte olla kahden?

— Saimme — meidän suhteemme ovat kyllä ennallaan. Etkö


ymmärrä, äiti, että itsehän hänestä tänään luovuin — itse toiselle
luovutin — siksi kunnes tämä selviäisi. Siksi kunnes voisin mennä
hänen luokseen sanomaan: niin ja niin se on. Nyt hän on minun
enemmän kuin koskaan ennen.
Vedin syvän tyydytyksen huokauksen:

— Niinpä on kaikki hyvin. Muistatko, Yrjö, kun ennen


lapsuudessasi puhuimme keskenämme näistä aroista asioista, niin
se yhdisti meitä yhä läheisemmin toisiimme. Ja minusta tuntuu kuin
olisi nytkin käynyt samoin, vaikka tämä on ollutkin vaikein hetki, mikä
meillä koskaan on ollut.

Hymyilit vapaata, valoisaa hymyä ja muistellen sinäkin jotakin


entistä sanoit painokkaasti:

— Voitkohan arvata, äiti, kuka on kaikkein paras ystäväni?

Heti tulit silmissäni pieneksi pojaksi jälleen, joka herää ehkä


vaivaavasta unesta hyvään todellisuuteen ja vastasin:

— Kaiketi Erik — tai Väinö — tai Aino — tai —

— Sinähän se olet, äiti — ja Jumala tietysti — mutta pidän vain


hyvin vähän enemmän Jumalasta, sillä täytyyhän Jumalasta vähän
enemmän — — —

Vaikenimme molemmat.

Ikkunalaudalle tippui yksitellen vesipisaroita, ja kottaraiset alkoivat


pesissään liikahdella ja siipiään räpyttäen sirittää. Ja vaalenevana
lepäili ulkona aamuyö.

Me pidimme toisiamme käsistä ja annoimme tämänkin hetken


hiljaa painua menneisyyden helmaan. Ja avonaisen ikkunan kautta
puhalsi aamutuulahdus sisään koivujen tuoksua.

You might also like