Basic College Mathematics with Early

Integers 3rd Edition Bittinger Solutions

Manual
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-with-early-integers-3rd-ed
ition-bittinger-solutions-manual/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Basic College Mathematics with Early Integers 3rd

Edition Bittinger Test Bank

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-with-
early-integers-3rd-edition-bittinger-test-bank/

Basic College Mathematics with Early Integers 3rd

Edition Martin Gay Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-with-
early-integers-3rd-edition-martin-gay-solutions-manual/

Basic College Mathematics with Early Integers 3rd

Edition Martin Gay Test Bank

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-with-
early-integers-3rd-edition-martin-gay-test-bank/

Basic College Mathematics 12th Edition Bittinger

Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-12th-
edition-bittinger-solutions-manual/
Basic College Mathematics 12th Edition Bittinger Test
Bank

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-12th-
edition-bittinger-test-bank/

Basic College Mathematics 3rd Edition Miller Solutions

Manual

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-3rd-
edition-miller-solutions-manual/

Basic College Mathematics 3rd Edition Miller Test Bank

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-3rd-
edition-miller-test-bank/

Basic College Mathematics 10th Edition Lial Solutions

Manual

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-10th-
edition-lial-solutions-manual/

Basic College Mathematics 2nd Edition Miller Solutions

Manual

https://testbankfan.com/product/basic-college-mathematics-2nd-
edition-miller-solutions-manual/
Chapter 6
Ratio and Proportion
232 2 · 116 2
36. = =
Exercise Set 6.1 116 1 · 116 1
0.32 32 1 · 32 1
38. = = =
RC2. The statement is true. 0.96 96 3 · 32 3
2 6 4 47.5 107.3
RC4. =
= so the given statement is false. 40. ,
3 9 9 107.3 47.5
42. 2 4. 0 0 0
3
2. + 3. 0 0 6
2 2 7. 0 0 6
329
4. 1 3 10 9 19
967 44. + = + =
3 10 30 30 30
2.3
6. 5 5
22 46. = 4
4
0.6 6 6
8. 1 3
0.7 +9 =+9
2 6
456.2 8 2 1
10. 13 = 14 = 14
333.1 6 6 3
10 12 11
12. /1 15
43 14 48. //
1 2. 5
/
4 − 9. 9
14. 2. 6
3
16. Attacks in states bordering the Pacific Ocean: 9 1 9 8 1
50. − = − =
3+3+2=8 16 2 16 16 16
Attacks in the other states: 3
52. 11 = 10
11 + 4 + 2 + 2 + 2 = 21 3
8 1 1
The ratio is . −6 =−6
21 3 3
2
168, 300 4
18. 3
711, 900
5 5·1 1
28 100 54. Potassium to nitrogen: = =
20. ; 15 5·3 3
100 28 15 3·5 3
Nitrogen to phosphorus: = =
13 184.5 10 2·5 2
22. ;
184.5 13
6 2·3 3 Exercise Set 6.2
24. = =
10 2·5 5
28 4·7 7 RC2. A rate of 9 hr per 8 pages can be expressed as choice
26. = = 9
36 4·9 9 (c), .
5.6 56 4 · 14 14 8
28. = = =
10 100 4 · 25 25 RC4. A rate of 8 essays per 3 hr can be expressed as choice
8
4.8 48 3 · 16 3 (a), .
3
30. = = =
6.4 64 4 · 16 4
18 mi mi
40 2 · 20 2 2. =2 , or 2 mph
32. = = 9 hr hr
60 3 · 20 3
443 m m
42 2 · 21 21 4. ≈ 9.23
34. = = 48 sec sec
100 2 · 50 50

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
108 Chapter 6: Ratio and Proportion

348 mi 36. 8 0. 8 9 2
6. = 24 mpg
14.5 gal × 8. 4
499.5 mi 3 2 3 5 6 8
8. = 37 mpg 64 7 1 3 6 0
13.5 gal
6 7 9. 4 9 2 8
10.
22,620,600 people
≈ 7.6
people

2,967,893 sq mi sq mi 50 6 / · 10 · 2 · 3
5 / 20
38. · − =− =−
9 5 /·3·5
3 / 3
3 hamburgers hamburgers
12. = 0.2 1 1 41 10 41 · ✧
10 41 2
15 min min 40. −4 ·3 =− · =− =− = −13
15 min min 10 3 10 3 ✧
10 · 3 3 3
=5
3 hamburgers hamburger 42. 95 ÷ 10 = 9.5
24,600 jobs jobs 50 6 50 5 / · 25 · 5
2 125
14. = 2460 44. ÷ = · = =
10 years year 9 5 9 6 9·2/·3 27




1100 ft ft 6 1 34 1 34 4
16. = 1100 46. 4 ÷ − = ÷ − = · − =
1 sec sec 7 4 7 4 7 1
4.6 km km 136 3
18. = 2.3 − = −19
2 hr hr 7 7
200 km km
20. =5
40 L L Exercise Set 6.3
4200 beats beats
22. = 70
60 min min RC2. Two pairs of numbers that have the same ratio are
$5.29 529/c proportional.
24. = ≈ 16.531/c/oz
32 oz 32 oz 2 3
$8.29 829/c RC4. For the equation = , the cross products are 2y and
= ≈ 17.271/c/oz x y
48 oz 48 oz 3x.
The 32 oz size is the better buy based on unit price alone.
2.
$2.99 299/c 7 6
26. = ≈ 18.688/c/oz 7 · 4 = 28 5 · 6 = 30
16 oz 16 oz
$4.51 451/c 5 4
= ≈ 16.107/c/oz
28 oz 28 oz
28
= 30, so the numbers are not proportional.
The 28 oz size is the better buy based on unit price alone.
$9.99 999/c 4.
28. = ≈ 34.423/c/oz 7 21
26 oz 26 oz 7 · 9 = 63 3 · 21 = 63
$14.99 1499/c 3 9
= ≈ 38.436/
c/oz
39 oz 39 oz
The 26 oz size is the better buy based on unit price alone. 63 = 63, so the numbers are proportional.
$3.59 359/c 6.
30. = ≈ 22.438/c/oz 4.5 6.7
16 oz 16 oz
$5.19 519/c 4.5 · 5.2 = 23.4 3.8 · 6.7 = 25.46
= ≈ 16.219/c/oz
32 oz 32 oz 3.8 5.2
The 32 oz size is the better buy based on unit price alone.
23.4
= 25.46, so the numbers are not proportional.
$4.79 479/c
32. = ≈ 8.870/c/oz
54 oz 54 oz 8.
$5.99 599/c 2 13 14
= ≈ 10.153/c/oz
59 oz 59 oz 2 13 · 21 = 49 14 · 3 12 = 49
Brand M is the better buy based on unit price alone. 3 12 21
$1.29 129/c
34. = ≈ 9.214/
c/oz 49 = 49, so the numbers are proportional.
14 oz 14 oz
$1.99 199/c
= ≈ 10.474/c/oz
19 oz 19 oz
$2.49 249/c
= = 12.450/c/oz
20 oz 20 oz
Brand F is the best buy based on unit price alone.

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Exercise Set 6.3 109

x 20 36 9
10. = 24. =
45 25 x 5
25 · x = 45 · 20 36 · 5 = x·9
45 · 20 36 · 5
x= =x
25 9
9 · 5/ · 5/ · 4 20 =x
x=
5/ · 5/ · 1
x = 36 26. x 16
=
20 15
8 n 15 · x = 20 · 16
12. =
10 5 20 · 16
8·5 = 10 · n x=
15
8·5 4·5 / · 16
=n x=
10 3·5 /
2/ · 2 · 2 · 5/ 64 1
=n x= , or 21
2/ · 5/ · 1 3 3
4 =n
28. 8 x
12 x =
14. = 11 5
4 3 8·5 = 11 · x
12 · 3 = 4·x 8·5
12 · 3 11
=x
=x
4 40
4/ · 3 · 3 = x, or
=x 11
4/ · 1
9 =x 7
3 =x
11
10 5
16. = 35 7
6 x 30. =
10 · x = 6 · 5 125 m
35 · m = 125 · 7
6·5
x= 125 · 7
10 m=
2/ · 3 · 5 / 35
x= / · 25 · 7
5 /
2/ · 5/ · 1 m=
x=3 /·7
5 /·1
m = 25
2 x
18. =
24 36 32. 15 3
=
2 · 36 = 24 · x y 4
2 · 36 15 · 4 = y·3
= x 15 · 4
24 =y
2/ · 3 ·✧ 12 3
= x
2/ ·✧12· 1 20 =y
3= x
34. x 1
8 20 =
20. = 6 6
12 x 6·x = 6·1
8 · x = 12 · 20 6·1
12 · 20 x=
6
x=
8 x=1
x = 30
36. 2 12
8 32 =
22. = 5 x
9 n 2 · x = 5 · 12
8 · n = 9 · 32
5 · 12
9 · 32 x=
n= 2
8 x = 30
9 · 4 · 8/
n=
8/ · 1
n = 36

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
110 Chapter 6: Ratio and Proportion

x 7.1 5
38. = 52. 8 = y
11 2 5 3
2 · x = 11 · 7.1
4 2
11 · 7.1
x= 5 3 5
2 · = ·y
8 2 4
78.1
x= 5 3 4
2 · · =y
x = 39.05 8 2 5
/·3·4
5 /
3 5 =y
40. = 2·4/·2·5/
y 4.5 3
3 · 4.5 = y·5 =y
4
3 · 4.5
=y 1 x
5 54. =
2.7 =y 7 1
4
2
42. 0.12 t 1
= 1·4 = 7·x
0.04 0.32 2
0.12 · 0.32 = 0.04 · t 9
0.12 · 0.32 2 =x
=t 7
0.04
0.96 =t 9 1
· =x
2 7
44. 6.3 0.7 9
= =x
0.9 n 14
6.3 · n = 0.9 · 0.7
0.9 · 0.7 1 1
n= 56. 3 6
6.3 2 = 2
y 2
n = 0.1 4
3
10.4 6.76 1 2 1
46. = 3 ·4 = y·6
12.4 t 2 3 2
10.4 × t = 12.4 × 6.76 7 14 13
· =y·
12.4 × 6.76 2 3 2
t=
10.4 7 14 2 /
t = 8.06 · · =y
/ 3 13
2
5 3 98
48. = = y, or
1 x 39
3 20
2 =y
1 39
5·x = ·3
3 3 3
58. 10 5
1 8 = 4
·3 2
x= 3 y
12
5 3
1 3 2 3
x= 10 · y = 12 · 5
5 8 3 4
83 38 23
50. 1 1 ·y = ·
8 3 4
4 = 2 38 23 8
1 x y= · ·
2 3 4 83
38 23 2 · 4 /
1 1 1 y= · ·
·x = · 3 4 / 83
4 2 2 38 · 23 · 2
4 1 1 4 y=
x= · · = 3 · 83
1 2 2 4 1748 5
x=1 y= , or 7
249 249

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Chapter 6 Mid-Chapter Review 111

60. Let s = the number of pounds of bird seed the feeder holds 8 2·4 2 4 2
11. = = · =
when full. 12 3·4 3 4 3
2
Solve: 4 = s 25 25 · 1 25 1 1
3 12. = = · =
75 3 · 25 25 3 3
s = 6 lb
32 4·8 4 8 8
62. Let f = the number of pounds of fudge David gave to 13. = = · =
28 4·7 4 7 7
Chris.
1 3
Solve: f = · 100 4 · 25 4 25 25
14. = = · =
2 4 76 4 · 19 4 19 19
3
f = lb 112 2 · 56 2 56 2
8 15. = = · =
56 56 · 1 1 56 1
64. Let s = the number of servings that can be prepared.
3 1 15 3·5 3 5 5
Solve s = 18 ÷ . 16. = = · =
4 2 3 3·1 3 1 1
1
s = 37 servings 2.4 2.4 10 24 2 · 12 2 12 2
2 17. = · = = = · =
8.4 8.4 10 84 7 · 12 7 12 7
66. Number of miles driven: 42, 912.1 − 42, 598.2 = 313.9 mi
313.9 mi 0.27 0.27 100 27 3·9 3 9 3
Miles per gallon: = 21.5 mpg 18. = · = = = · =
14.6 gal 0.45 0.45 100 45 5·9 5 9 5

328.56 y 243 mi 243 mi

68. = 19. = = 60.75 mi/hr, or 60.75 mph
627.48 127.66 4 hr 4 hr
328.56 × 127.66 = 627.48 × y
146 km 146 km
328.56 × 127.66 20. = · ≈ 48.67 km/hr
=y 3 hr 3 hr
627.48
66.85 ≈y 21.
65 m
=
65 m
= 13 m/sec
5 sec 5 sec

Chapter 6 Mid-Chapter Review 97 ft 97 ft

22. = ≈ 16.17 ft/sec
6 sec 6 sec
1. The statement is true. See page 330 in the text. 189 in. 189 in.
23. = = 27 in./day
7 days 7 day
2. The statement is true. See page 337 in the text.
3. The statement is false. See Example 6 in Section 6.2, for 431 free throws made 431 free throws made
24. = ≈
example. 501 attempts 501 attempt
x y 0.860 free throws made/attempt
4. If = , then x · s = t · y. Thus, the given statement is
t s $2.09 209/c
false. 25. = ≈ 11.611/
c/oz
18 oz 18 oz
120 mi 120 mi
5. = = 60 mi/hr $5.99 599/c
2 hr 2 hr 26. = ≈ 49.917/
c/oz
x 3 12 oz 12 oz
6.
=
4 6 27. We can use cross products.
x·6 = 4·3
x·6 4·3 3 15
= 3 · 35 = 105 7 · 15 = 105
6 6
7 35
4·3
x=
6 Since the cross products are the same, 105 = 105, we know
x=2 3 15
that = , so the numbers are proportional.
7 35
4
7. The ratio is . 28. We can use cross products.
7
313 9 7
8. The ratio is .
199 9 · 5 = 45 7 · 7 = 49
35 7 5
9. The ratio is .
17
Since the cross products are not the same, 45
= 49, we
59 know that the numbers are not proportional.
10. The ratio is .
101

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
112 Chapter 6: Ratio and Proportion

2 10
29. We can use cross products. 34. =
7 y
2.4 3.2 2 · y = 7 · 10
2·y 7 · 10
2.4 · 2.8 = 6.72 1.5 · 3.2 = 4.8 =
2 2
1.5 2.8
7 · 10
y=
Since the cross products are not the same, 6.72
= 4.8, we 2
know that the numbers are not proportional. 70
y=
2
30. We can use cross products.
y = 35
1 34 8 34
y 1.1
1 34 · 6 23 = 11 23 1 13 · 8 34 = 11 23 35. =
1.2 0.6
1 13 6 23 y · 0.6 = 1.2 · 1.1
2 2 y · 0.6 1.2 · 1.1
Since the cross products are the same, 11 = 11 , we =
3 3 0.6 0.6
know that the numbers are proportional. 1.32
y=
0.6
9 x y = 2.2
31. =
15 20
9 · 20 = 15 · x 0.24 y
36. =
9 · 20 15 · x 0.02 0.36
=
15 15 0.24 · 0.36 = 0.02 · y
9 · 20 0.24 · 0.36 0.02 · y
=x =
15 0.02 0.02
180 0.24 · 0.36
=x =y
15 0.02
12 =x 0.0864
=y
0.02
x 30 4.32 =y
32. =
24 18
x · 18 = 24 · 30 1 1
37.
x · 18 24 · 30 4 = 8
= x 1
18 18
4
24 · 30 1 1 1
x= · = x·
18 4 4 8
720 1 1 8 1
x= · · = x Dividing by
18 4 4 1 8
x = 40 8
=x
16
12 20
33. = 1
y 15 =x
2
12 · 15 = y · 20
12 · 15 y · 20 1 1
= 38. 1 7
20 20 2 = 2
1 x
12 · 15 3
=y 4
20 1 1 1
1 ·x = 3 ·7
180 2 4 2
=y
20 3 13 15
9 =y ·x = ·
2 4 2
2 13 15 3
x= · · Dividing by
3 4 2 2
/ · 13 · 3
2 /·5
x=
/·4·2
3 /
65 1
x= , or 16
4 4

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Exercise Set 6.4 113

a
10. Let t = the time it will take the teacher to grade 32 reports.
a
39. Yes; every ratio can be written as b . 4 32
b 1 Solve: =
90 t
40. By making some sketches, we see that the rectangle’s t = 720 min, or 12 hr
length must be twice the width. We can show this al-
gebraically as follows: 12. Let n = the number of ounces of nickel in Ethan’s watch.
l 1 3 n
= Solve: =
2l + 2w 3 13 4.16
3l = 2l + 2w n = 0.96 oz

l = 2w 14. Let g = the number of gallons of sealant that should be

purchased.
41. The student’s approach is not necessarily a bad one. How-
450 1200
ever, when we use the approach of equating cross-products Solve: =
we eliminate the need to find the least common denomi- 2 g
nator. 1
g = 5 , so Bonnie should buy 6 gal of sealant.
3
42. The longer a student studies, the higher his or her grade
96 78 16. Let s = the number of pounds of turkey needed for 54
will be. Consider the proportion = . This could servings.
8 1
6 8 s
2 Solve: =
represent the situation that one student gets a test grade 36 54
of 96 after studying for 8 hr while another student gets a s = 12 lb
1
score of 78 after studying for 6 hr.
2 18. Let t = the number of coffee trees required to make 15
cups of coffee each day for a year.
Exercise Set 6.4 18 t
Solve: =
2 15
t = 135 trees
6 8
RC2. =
4 m 20. Let c = the number of calories in 5 cups of cereal.
m 8 130 c
RC4. = Solve: =
4 6 1 5
1
4
2. Let s = the score Brent would have received if he had
c = 520 calories
studied 18 hr.
15 18 22. Let s = the number of sections that should be offered.
Solve: =
75 s 27 81
s = 90 Solve: =
2 s
4. Let g = the number of gallons of sap needed to produce 9 s = 6 sections
gal of maple syrup. 1
24. Let w = the number of inches of water to which 5 ft of
20 g 2
Solve: = snow will melt.
1 9 1 1
2 1 5
Solve: 2 = 2
g = 360 gal 2 w
1
6. a) Let g = the number of gallons of gasoline needed w = 7 in.
to drive 1650 mi. 3
495 1650 26. Let d = the distance Roy would travel in 42 days.
Solve: =
16.5 g 234 d
Solve: =
g = 55 gal 14 42
b) Let d = the number of miles the car can be d = 702 mi
driven on 130 gallons of gasoline.
28. Let s = the number of ounces of seed required for 7000 ft2
495 d of lawn.
Solve: =
16.5 130 60 s
d = 3900 mi Solve: =
3000 7000
s = 140 oz
8. Let d = the number of Americans age 65 or older who will
be diagnosed with diabetes in 2020, in millions. 30. Let t = the number of trout in the lake.
269 d 112 32
Solve: = Solve: =
1000 55 t 82
d = 14.795 million, or 14,795,000 t = 287 trout

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
114 Chapter 6: Ratio and Proportion

32. Let m = the distance between the cities, in miles. 2. h 44

=
1 5 4
3 14
Solve: 4
= 4 · h = 5 · 44
50 m
5 · 44
m = 650 mi h=
4
34. a) Let p = the value of 150 U.S. dollars in Mexican h = 55
pesos. h 33
1 150 (We could also have used = to find h.)
Solve: = 5 3
12.74 p x 12
4. =
p = 1911 Mexican pesos 12 9
b) Let c = the cost of the watch in U.S. dollars. 9 · x = 12 · 12
1 c 12 · 12
Solve: = x=
12.74 3600 9
c ≈ $282.57 x = 16
x 20
36. a) Let g = the number of games it would take Andrew (We could also have used = to find x.)
McCutchen to hit 30 home runs at the given rate. 12 15
6. x 9
118 g Find x : =
Solve: = 4 6
24 30 6·x = 4·9
g ≈ 148 games
4·9
b) Let h = the number of home runs Andrew Mc- x=
6
Cutchen would hit in the 162-game season at the
x=6
given rate.
y 9
118 162 Find y : =
Solve: = 7 6
24 h
6·y = 7·9
h ≈ 33 home runs
7·9
38. m = 6807 − 2793 = 4014 y=
6
45 21 1
40. p = = −0.4 y= , or 10
−112.5 2 2
0.078 x 1.6
42. t = = 0.26 8. Find x : =
0.3 3 2
5 3 5 2 · x = 3 · 1.6
44. x = − · = − 3 · 1.6
6 2 4 x=
46. Let s = Tim’s new salary. 2
x = 2.4
26, 000 23, 000
Solve: = y 2
29, 380 s Find y : =
s = 25, 990 2 1.6
1.6 · y = 2 · 2
Tim should ask for $25, 990 − $23, 000, or $2990 more.
2·2
y=
48. Let p = the selling price in Austin of a home that sells for 1.6
$350,000 in Denver. y = 2.5
189, 000 p
Solve: = h 51
437, 850 350, 000 10. Solve: = 2
42 7
p ≈ $151, 000 (rounded to the nearest thousand) h = 33 ft
h 8
12. Solve: = .
Exercise Set 6.5 32 9
256 4
h= , or 28 ft
8 c 9 9
RC2. =
4 5 L 720
14. Solve: =
8 a 120 30
RC4. = L = 2880 yd
4 3
h 120
16. Solve: =
3 5
h = 72 ft

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Chapter 6 Summary and Review: Vocabulary Reinforcement 115

x 14
18. = 28. Let w = the width of the window, in feet.
5 7
w 120
7 · x = 5 · 14 Solve: =
5 · 14 3 15
x= w = 24 ft
7
x = 10 30. 28 = 2 · 2 · 7; 28 is composite.
x 3 31
20. =
11 4 32. 3 93
4 · x = 11 · 3 93 = 3 · 31
11 · 3
x= 34.
4 4 5
33 1
x= , or 8 , or 8.25 4 · 9 = 36 7 · 5 = 35
4 4 7 9
x 3 4 5
22. Find x : =
=
5 4 7 9
4·x = 5·3
−1 −11 −2 −12 −1 −2
5·3 36. = ; = ; −11 > −12, so > .
x= 6 66 11 66 6 11
4
15 3 38. 18.3 + 2.5 × (−4.2) − (2.6 − 0.32 )
x= , or 3 , or 3.75
4 4
= 18.3 + 2.5 × (−4.2) − (2.6 − 0.09)
y 3 = 18.3 + 2.5 × (−4.2) − 2.51
Find y : =
6 4
= 18.3 − 10.5 − 2.51
4·y = 6·3
6·3 = 7.8 − 2.51
y= = 5.29
4
9 1
y = , or 4 , or 4.5
2 2 40. 2600 ÷ 13 − 53 = 2600 ÷ 13 − 125
x 3 = 200 − 125
24. Find x : =
12 5 = 75
5 · x = 12 · 3
12 · 3 42. First find how far the goalie should be from point A. Let
x= d = the distance, in feet.
5
36 1 d 2.7
x= , or 7 , or 7.2 Solve: =
5 5 35 6
d = 15.75 ft
y 3
Find y : = Find how far the goalie should stand from the goal:
6 5
5·y = 6·3 35 ft − 15.75 ft = 19.25 ft
6·3
y= 8664.3 x
5 44. =
18 3 10, 344.8 9776.2
y= , or 3 , or 3.6 8664.3(9776.2)
5 5 =x
10, 344.8
z 3
Find z : = 8188.068 ≈ x
7 5
5·z = 7·3 x 423.36
46. Find x : =
7·3 12.4 16.8
z=
5 12.4(423.36)
21 1 x=
z= , or 4 , or 4.2 16.8
5 5 x = 312.48
w 14
26. = y 423.36
12 7 Find y : =
18.5 16.8
7 · w = 12 · 14
18.5(423.36)
12 · 14 y=
w= 16.8
7
y = 466.2
w = 24 ft

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
116 Chapter 6: Ratio and Proportion

9 8
6. =
x 3
Chapter 6 Vocabulary Reinforcement 9·3 = x·8 Equating cross products
9·3 x·8
=
1. A ratio is the quotient of two quantities. 8 8
2. Similar triangles have the same shape. 9·3
=x
8
x c
3. To solve = for x, equate the cross products and divide 27
a d =x
on both sides to get x alone on one side. 8
7. Familiarize. Let d = the distance between the cities in
4. A rate is a ratio used to compare two different kinds of
reality, in miles.
measure.
Translate. We translate to a proportion.
5. A proportion states that two pairs of numbers have the 1 3
same ratio. Map distance → 1 ← Map distance
2 = 4
6. A unit price is the ratio of price to the number of units. Actual distance → 50 d ← Actual distance
Solve.
1 3
· d = 50 · 1
Chapter 6 Concept Reinforcement 2 4
1 7
· d = 50 ·
2 4
1. The statement is true. See page 333 in the text.
2 50 7 1
a c d= · · Dividing by
2. Find cross products. For = , we have ad = bc. For 1 1 4 2
b d
c d 2·2
/ / · 25 · 7
= , we have cb = ad, or bc = ad, or ad = bc. Since d=
a b 1·1·2 /·2/
the proportions have the same cross products, we see that d = 175
a c c d
= can be written as = . The given statement is Check. We substitute in the proportion and check cross
b d a b products.
true.
1 3
3. Similar triangles have the same shape but not necessarily 1
2 = 4
the same size. The given statement is false. 50 175
1 175 3 7 350 175
4. The statement is true. See page 364 in the text. · 175 = ; 50 · 1 = 50 · = =
2 2 4 4 4 2
The cross products are the same so the answer checks.
Chapter 6 Study Guide State. The cities are 175 mi apart in reality.
8. The ratio of 17.5 to y is the same as the ratio of 15 to 18.
17 We have the proportion
1. The ratio is . 17.5 15
3 = .
3.2 3.2 10 32 4·8 4 8 8 y 18
2. = · = = = · = Solve: 17.5 · 18 = y · 15
2.8 2.8 10 28 4·7 4 7 7
17.5 · 18
$120 120 $ =y
3. = = $7.5/hr, or $7.50/hr 15
16 hr 16 hr
21 = y
$2.79 279/c
4. = ≈ 9.964/c/oz We could also have used
17.5
=
20
to find y.
28 oz 28 oz y 24
$3.29 329/c
= ≈ 10.281/c/oz
32 oz 32 oz
Brand A is a better buy based on unit price alone. Chapter 6 Review Exercises
5. We can use cross products.
47
7 21 1. The ratio of 47 to 84 is .
84
7 · 27 = 189 9 · 21 = 189
9 27 46
2. The ratio of 46 to 1.27 is .
Since the cross products are the same, 189 = 189, we know 1.27
that the numbers are proportional. 83
3. The ratio of 83 to 100 is .
100

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Chapter 6 Summary and Review: Review Exercises 117

0.72 8 x
4. The ratio of 0.72 to 197 is . 16. =
197 9 36
8 · 36 = 9·x Equating cross products
12, 480
5. a) The ratio of 12,480 to 16,640 is . 8 · 36 9·x
16, 640 =
9 9
We can simplify this ratio as follows:
288
12, 480 3 · 5 · 8 · 8 · 13 3 5 · 8 · 8 · 13 3 =x
= = · = 9
16, 640 4 · 5 · 8 · 8 · 13 4 5 · 8 · 8 · 13 4 32 =x
b) The total of both kinds of fish sold is 12,480 lb +
16,640 lb, or 29,120 lb. Then the ratio of salmon 6 48
17. =
sold to the total amount of both kinds of fish sold x 56
16, 640 6 · 56 = x · 48
is .
29, 120 6 · 56 x · 48
=
We can simplify this ratio as follows: 48 48
16, 640 4 · 5 · 8 · 8 · 13 4 5 · 8 · 8 · 13 4 336
= = · = =x
29, 120 5 · 7 · 8 · 8 · 13 7 5 · 8 · 8 · 13 7 48
7 =x
9 3·3 3 3 3
6. = = · =
12 3·4 3 4 4 18.
120 7
3 =
3.6 3.6 10 36 4·9 4 9 9 7
x
7. = · = = = · = 3
6.4 6.4 10 64 4 · 16 4 16 16 120 · x = ·7
7
406 mi mi
8. = 28 , or 28 mpg 120 · x = 3
14.5 gal gal
120 · x 3
=
472, 500 revolutions revolutions 120 120
9. = 6300 , or 6300 rpm
75 min min 1
x=
319 gal 40
10. = 0.638 gal/ft2
500 ft2 19.
4.5
=
0.9
120 x
$18.99 1899/c
11. = = 6.33/
c/tablet 4.5 · x = 120 · 0.9
300 tablets 300 tablets
4.5 · x 120 · 0.9
$4.69 469/c =
12. = ≈ 19.542/c/oz 4.5 4.5
24 oz 24 oz 108
x=
$4.79 479/c 4.5
13. = ≈ 14.969/c/oz
32 oz 32 oz x = 24
$5.99 599/c
= ≈ 12.479/c/oz 20. Familiarize. Let d = the number of defective circuits in
48 oz 48 oz a lot of 585.
$9.99 999/c
= ≈ 15.609/c/oz Translate. We translate to a proportion.
64 oz 64 oz
The 48 oz size has the lowest unit price. Defective → 3 d ← Defective
=
Total circuits → 65 585 ← Total circuits
14. We can use cross products:
Solve. We solve the proportion.
9 36 3 d
9 · 60 = 540 15 · 36 = 540 =
65 585
15 60 3 · 585 = 65 · d
Since the cross products are the same, 540 = 540, we know 3 · 585
=d
that the numbers are proportional. 65
27 = d
15. We can use cross products: Check. We substitute in the proportion and check cross
products.
24 40
24 · 46.25 = 1110 37 · 40 = 1480 3 27
=
37 46.25 65 585
3 · 585 = 1755; 65 · 27 = 1755
Since the cross products are not the same, 1110
= 1480, The cross products are the same, so the answer checks.
we know that the numbers are not proportional.
State. It would be expected that 27 defective circuits
would occur in a lot of 585 circuits.

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
118 Chapter 6: Ratio and Proportion

21. a) Familiarize. Let c = the number of Canadian dollars 23. Familiarize. Let g = the amount of gasoline consumed
equivalent to 250 U.S. dollars. in the U.S. in 12 months, in billions of gallons.
Translate. We translate to a proportion. Translate. We translate to a proportion.
U.S. dollars → 1 250← U.S. dollars Gasoline → 89 g
= =
Canadian dollars→0.99 c ←Canadian dollars Months → 8 12
Solve. Solve.
1 · c = 0.99 · 250 Equating cross products 89 · 12 = 8 · g Equating cross products
c = 247.5 89 · 12 8·g
=
Check. We substitute in the proportion and check 8 8
cross products. 133.5 = g
1 250 Check. We substitute in the proportion and check cross
=
0.99 247.5 products.
1 · 247.5 = 247.5; 0.99 · 250 = 247.5 89 133.5
=
The cross products are the same, so the answer 8 12
checks. 89 · 12 = 1068; 8 · 133.5 = 1068

State. 250 U.S. dollars would be worth 247.50 The cross products are the same, so the answer checks.
Canadian dollars. State. At the given rate, 133.5 billion gallons, or
133,500,000,000 gallons, of gasoline would be consumed in
b) Familiarize. Let c = the cost of the sweatshirt in U.S.
12 months.
dollars.
Translate. We translate to a proportion. 24. Familiarize. Let g = the number of pounds of trash pro-
duced in Austin, Texas in one day.
U.S. dollars → 1
c ← U.S. dollars
= Translate. We translate to a proportion.
Canadian dollars→0.99 50 ←Canadian dollars
Trash → 23 g ← Trash
Solve. =
1 · 50 = 0.99 · c Equating cross products People → 5 820, 611 ← People
1 · 50 Solve.
=c 23 · 820, 611 = 5 · g Equating cross products
0.99
50.51 ≈ c 23 · 820, 611 5·g
Check. We substitute in the proportion and check =
5 5
cross products. 3, 774, 811 ≈ g
1 50.51 Check. We can divide to find the amount of garbage pro-
=
0.99 50 duced by one person and then multiply to find the amount
1 · 50 = 50; 0.99 · 50.51 = 50.0049 produced by 820,611 people.
The cross products are about the same. Remember 23 ÷ 5 = 4.6 and 4.6 · 820, 611 = 3, 774, 810.6 ≈ 3, 774, 811.
that we rounded the value of c. The answer checks. The answer checks.
State. The sweatshirt cost $50.51 in U.S. dollars. State. About 3,774,811 lb of garbage is produced in
Austin, Texas in one day.
22. Familiarize. Let d = the number of miles the train will
travel in 13 hr. 25. Familiarize. Let c = the number of calories Kevin would
1
Translate. We translate to a proportion. burn in 1 hr.
5
Miles → 448 d ← Miles Translate. We translate to a proportion.
=
Hours → 7 13 ← Hours Calories → 200 c ← Calories
=
Solve. 3 1
Time → 1 ← Time
448 · 13 = 7 · d Equating cross products 4 5
Solve.
448 · 13 7·d 1 3
= 200 · 1 = · c Equating cross products
7 7 5 4
832 = d 6 3
200 · = · c
Check. We find how far the train travels in 1 hr and then 5 4
multiply by 13: 4 6
· 200 · = c
448 ÷ 7 = 64 and 64 · 13 = 832 3 5
The answer checks. 4·5/ · 40 · 2 · 3
/
=c
/·5
3 /·1
State. The train will travel 832 mi in 13 hr.
320 = c

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Chapter 6 Summary and Review: Review Exercises 119

Check. We substitute in the proportion and check cross The ratio of y to 9 is the same as the ratio of 7 to 5.
products. y 7
=
200 320 9 5
=
3
1
1 y·5 = 9·7
4 5 9·7
1 6 3 y=
200 · 1 = 200 · = 240; · 320 = 240 5
5 5 4 63 3
The cross products are the same, so the answer checks. y= , or 12
5 5
1
State. Kevin would burn 320 calories in 1 hr. 29. If we use the sun’s rays to represent the third side of a
5 triangle in a drawing of the situation, we see that we have
26. Familiarize. Let l = the number of lawyers we would similar triangles. We let h = the height of the billboard,
expect to find in Chicago. in feet.
Translate. We translate to a proportion. 

Lawyers → 4.6 l ← Lawyers Sun’s rays  h
= 
Population → 1000 2, 707, 120 ← Population Sun’s rays  8 ft 
Solve. 5 ft 25 ft
4.6 · 2, 707, 120 = 1000 · l Equating cross products The ratio of h to 8 is the same as the ratio of 25 to 5.
4.6 · 2, 707, 120 1000 · l h 25
= =
1000 1000 8 5
12, 453 ≈ l h · 5 = 8 · 25
Check. We substitute in the proportion and check cross 8 · 25
h=
products. 5
4.6 12, 453 h = 40
=
1000 2, 707, 120 The billboard is 40 ft high.
4.6 · 2, 707, 120 = 12, 452, 752;
30. The ratio of x to 2 is the same as the ratio of 9 to 6.
1000 · 12, 453 = 12, 453, 000 ≈ 12, 452, 752 x 9
=
The answer checks. 2 6
State. We would expect that there would be about 12,453 x·6 = 2·9
lawyers in Chicago. 2·9
x=
6
27. The ratio of x to 7 is the same as the ratio of 6 to 9. x=3
x 6
= The ratio of y to 7 is the same as the ratio of 9 to 6.
7 9
y 9
x·9 = 7·6 =
7 6
7·6 7·2·3
x= = y·6 = 7·9
9 3·3
7·2 3 7·2 7·9
x= · = y=
3 3 3 6
14 2 21 1
x= , or 4 y= , or 10
3 3 2 2
x 2 The ratio of z to 5 is the same as the ratio of 9 to 6.
We could also have used the proportion = to find x. z 9
7 3 =
5 6
28. The ratio of x to 8 is the same as the ratio of 7 to 5.
z·6 = 5·9
x 7
= 5·9 5·3·3
8 5 z= =
x·5 = 8·7 6 2·3
5·3 3 5·3
8·7 z= · =
x= 2 3 2
5
15 1
56 1 z= , or 7
x= , or 11 2 2
5 5
18 servings
31. = 0.72 serving/lb
25 lb
Answer B is correct.

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
120 Chapter 6: Ratio and Proportion

32. Familiarize. Let p = the price of 5 dozen eggs. Next we write and solve a proportion to find how many
Translate. We translate to a proportion. gallons of primer are needed. Let p = the amount of primer
needed.
Eggs → 3 5 ← Eggs
= Finishing paint → 2 11 ← Finishing paint
Price → 5.04 p ← Price =
Primer → 3 p ← Primer
Solve. We solve the proportion.
2 · p = 3 · 11
3 5
= 3 · 11
5.04 p p=
3 · p = 5.04 · 5 2
33
3·p 5.04 · 5 p= , or 16.5
= 2
3 3
Thus, 11 gal of finishing paint and 16.5 gal of primer should
p = 8.4 be purchased.
Check. We substitute in the proportion and check cross
products.
3
=
5 Chapter 6 Discussion and Writing Exercises
5.04 8.4
3 · 8.4 = 25.2; 5.04 · 5 = 25.2
1. In terms of cost, a low faculty-to-student ratio is less ex-
The cross products are the same, so the answer checks. pensive than a high faculty-to-student ratio. In terms
State. 5 dozen eggs would cost $8.40. of quality of education and student satisfaction, a high
faculty-to-student ratio is more desirable. A college presi-
Answer C is correct.
dent must balance the cost and quality issues.
33. In 8 rolls of towels with 60 sheets per roll there are 8 · 60,
2. Unit prices can be used to solve proportions involving
or 480 sheets.
money. In Example 3 in Section 5.2, for instance, we would
$8.67 867/
c
= ≈ 1.806/c/sheet have divided $470 by the units, or 40 hr, to find the rate
480 sheets 480 sheets of pay per hour.
In 15 rolls of towels with 60 sheets per roll there are 15·60,
or 900 sheets. 3. Leslie used 4 gal of gasoline to drive 92 mile. At the same
$14.92 1492/c rate, how many gallons would be needed to travel 368 mi?
= ≈ 1.658/c/sheet
900 sheets 900 sheets 4. Yes; consider the following pair of triangles.
In 6 rolls of towels with 165 sheets per roll there are 6·165,
or 990 sheets. ✁
$13.95 1395/c ✁ ❜
≈ 1.409/ ❅
❅❜❜ y
990 sheets
=
990 sheets
c/sheet 2✁ x
✁ 2 ❜❜
❅
The package containing 6 big rolls with 165 sheets per roll ✁ ❅ ❜
is the best buy based on unit price alone. 1 1
34. The ratio of x to 5678 is the same as the ratio of 2530.5 to Two pairs of sides are proportional, but we can see that x
3374. is shorter than y so the ratio of x to y is clearly not the
x 2530.5 same as the ratio of 1 to 1 (or 2 to 2).
=
5678 3374
x · 3374 = 5678 · 2530.5
5678 · 2530.5 Chapter 6 Test
x=
3374
x = 4258.5 85
1. The ratio of 85 to 97 is .
The ratio of z to 7570.7 is the same as the ratio of 3374 to 97
2530.5. 0.34
z 3374 2. The ratio of 0.34 to 124 is .
= 124
7570.7 2530.5 18 2·9 2 9 9
z · 2530.5 = 7570.7 · 3374 3. = = · =
20 2 · 10 2 10 10
7570.7 · 3374
z= 0.75 0.75 100
2530.5 4. = · Clearing the decimals
0.96 0.96 100
z ≈ 10, 094.3
75
=
35. First we divide to find how many gallons of finishing paint 96
are needed. 3 · 25 3 25
= = ·
4950 ÷ 450 = 11 gal 3 · 33 3 33
25
=
33

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Chapter 6 Test 121

10 ft 10 ft x 27
5. = = 0.625 ft/sec 14. =
16 sec 16 sec 100 64
x · 64 = 100 · 27 Equating cross products
16 servings 16 servings 4
6. = = servings/lb, or x · 64 100 · 27
12 lb 12 lb 3 =
1 64 64
1 servings/lb 2700
3 x=
64
464 mi 464 mi x = 42.1875
7. = = 32 mpg
14.5 gal 14.5 gal
68 17
$2.49 249 cents 249 cents 15. =
8. = = ≈ 15.563 cents/oz y 25
16 oz 16 oz 16 oz 68 · 25 = y · 17 Equating cross products
$6.59 659/c 68 · 25 y · 17
9. = = 16.475/c/oz =
40 oz 40 oz 17 17
$6.99 699/c 4 ·✧17 · 25
= = 13.980/c/oz =y
50 oz 50 oz ✧ 17 · 1
$11.49 1149/c 100 =y
= = 11.490/c/oz
100 oz 100 oz
16. Familiarize. Let d = the distance the boat would travel
$24.99 2499/c
= = 16.660/c/oz in 42 hr.
150 oz 150 oz
The 100-oz size has the lowest unit price. Translate. We translate to a proportion.
Distance → 432 d ← Distance
10. We can use cross products: =
Time → 12 42 ← Time
7 63 Solve.
7 · 72 = 504 8 · 63 = 504 432 · 42 = 12 · d Equating cross products
8 72 432 · 42 12 · d
=
12 12
Since the cross products are the same, 504 = 504, we know
7 63 1512 = d Multiplying and dividing
that = , so the numbers are proportional. Check. We substitute in the proportion and check cross
8 72
products.
11. We can use cross products:
432 1512
=
12 42
1.3 5.6
432 · 42 = 18, 144; 12 · 1512 = 18, 144
1.3 · 15.2 = 19.76 3.4 · 5.6 = 19.04
3.4 15.2 The cross products are the same, so the answer checks.
State. The boat would travel 1512 km in 42 hr.
Since the cross products are not the same, 19.76
= 19.04,
1.3 5.6 17. Familiarize. Let m = the number of minutes the watch
we know that
= , so the numbers are not propor-
3.4 15.2 will lose in 24 hr.
tional.
Translate. We translate to a proportion.
9 27 Minutes lost → 2 m ← Minutes lost
12. =
4 x =
Hours → 10 24 ← Hours
9 · x = 4 · 27 Equating cross products
9·x 4 · 27 Solve.
= 2 · 24 = 10 · m Equating cross products
9 9
4 · 9/ · 3 2 · 24 10 · m
x= =
9/ · 1 10 10
x = 12 4.8 = m Multiplying and dividing
Check. We substitute in the proportion and check cross
150 x
13. = products.
2.5 6
2 4.8
150 · 6 = 2.5 · x Equating cross products =
10 24
150 · 6 2.5 · x 2 · 24 = 48; 10 · 4.8 = 48
=
2.5 2.5
The cross products are the same, so the answer checks.
900
=x State. The watch will lose 4.8 min in 24 hr.
2.5
360 =x

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
122 Chapter 6: Ratio and Proportion

18. Familiarize. Let d = the actual distance between the b) Familiarize. Let y = the number of packages of
cities. yarn needed to make 20 hats.
Translate. We translate to a proportion. Translate. We translate to a proportion.
Map distance → 3 7 ← Map distance Hats → 8 20 ← Hats
= =
Actual distance → 225 d ← Actual distance Yarn → 12 y ← Yarn
Solve. Solve.
3 · d = 225 · 7 Equating cross products 8 · y = 12 · 20 Equating cross products
3·d 225 · 7 12 · 20
= y=
3 3 8
d = 525 Multiplying and dividing y = 30
Check. We substitute in the proportion and check
Check. We substitute in the proportion and check cross cross products.
products. 8 20
= ; 8 · 30 = 240; 12 · 20 = 240
3 7 12 30
=
225 525 The cross products are the same, so the answer
3 · 525 = 1575; 225 · 7 = 1575 checks.
The cross products are the same, so the answer checks. State. 30 packages of yarn are needed for 20 hats.
State. The cities are 525 mi apart. 21. Familiarize. Let c = the cost of a turkey dinner for 14
19. If we use the sun’s rays to represent the third side of the people.
triangles in the drawing of the situation in the text, we see Translate. We translate to a proportion.
that we have similar triangles. The ratio of 3 to h is the People → 8 14 ← People
same as the ratio of 5 to 110. We have the proportion =
Cost → 33.81 c ← Cost
3 5
= . Solve.
h 110
Solve: 3 · 110 = h · 5 8 · c = 33.81 · 14
3 · 110 h·5 33.81 · 14
= c=
5 5 8
66 = h c ≈ 59.17
The tower is 66 m high. Check. We substitute in the proportion and check cross
products.
20. a) Familiarize. Let h = the number of hats Kayla 8 14
can make from 20 packages of yarn. =
33.81 59.17
Translate. We translate to a proportion. 8 · 59.17 = 473.36; 33.81 · 14 = 473.34
Hats → 8 h ← Hats Since 473.36 ≈ 473.34, the answer checks.
=
Yarn → 12 20 ← Yarn State. It would cost about $59.17 to serve a turkey dinner
for 14 people.
Solve.
8 · 20 = 12 · h Equating cross products 22. The ratio of 10 to x is the same as the ratio of 5 to 4. We
8 · 20 have the proportion
=h
12 10 5
= .
1 x 4
13 = h
3 Solve: 10 · 4 = x · 5
Check. We substitute in the proportion and check 10 · 4 x·5
cross products. =
5 5
1 8=x
8 13
= 3
The ratio of 11 to y is the same as the ratio of 5 to 4. We
12 20
1 40 have the proportion
8 · 20 = 160; 12 · 13 = 12 · = 160 11 5
3 3 = .
The cross products are the same, so the answer y 4
checks. Solve: 11 · 4 = y · 5
State. Kayla can make 13 hats from 20 packages of 11 · 4 y·5
yarn. =
5 5
8.8 = y

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Cumulative Review Chapters 1 - 6 123

23. The ratio of 3 to x is the same as the ratio of 5 to 8. We

have the proportion Cumulative Review Chapters 1 - 6
3 5
= .
x 8 1 1 1 1
Solve: 3 · 8 = x · 5 1. 2 7. 6 8 0 Writing an extra zero
3·8 3. 0 1 9
=x + 4 8 3. 2 9 7
5
24 5 1 3. 9 9 6
= x, or
5
1 4 4
4.8 = x 2. 2 · = 2
3 4 12
The ratio of 4 to y is the same as the ratio of 5 to 8. We
have the proportion 5 5
+4 = +4
4 5 12 12
= . 9 3
y 8 6 =6
Solve: 4 · 8 = y·5 12 4
4·8 3. The LCD is 140.



=y 6 5 6 4 5 5
5 − + − =− · + − ·
32 35 28 35 4 28 5
= y, or

5 24 25
=− + −
6.4 =y 140 140
The ratio of 7.5 to z is the same as the ratio of 5 to 8. We 49 7·7
=− =−
have the proportion 140 7 · 20


7.5 5 7 7 7
= . = · − =−
z 8 7 20 20
Solve: 7.5 · 8 = z · 5 11
3 9 /
1 9 10
7.5 · 8 z·5
= 4. 4✥
✥ 2✥
0. ✥ 0 0
/ Writing 2 extra zeros
5 5 − 9. 7 0 9
12 = z 3 0. 4 9 1
1 1 9
4 mi 4 mi mi 9 2 mi 9 · 2 mi 2 18 1 10
24. 2 = 2 = 2 = · = = 5. 3. 8
7 / / 2
/ 0
/ Writing an extra zero
1 1 hr 3 hr 2 3 hr 2 · 3 hr
1 hr 1 − 0. 9 0 8
2 2 2
7 2. 9 1 2
3 · 3 · 2 mi 3 · 2 3 mi mi
= · = 3 , or 3 mph
2 · 3 · 1 hr 3 · 2 1 hr hr 6. The LCD is 60.
The correct answer is C. 4 3 4 4 3 3
− − =− · − ·
15 20 15 4 20 3
25. Familiarize. Since there are 128 oz in a gallon, there are
16 9
8 · 128 oz, or 1024 oz, in 8 gallons. Let m = Nancy’s guess =− −
for the number of marbles in an 8-gal jar. 60 60
25 5·5
Translate. We translate to a proportion. =− =−
60 12 · 5
Ounces → 8 1024 ← Ounces 5 5 5
= =− · =−
Marbles → 46 m ← Marbles 12 5 12
Solve. 7. 3 7. 6 4
8 · m = 46 · 1024 Equating cross products × 5. 9
8·m 46 · 1024 3 3 8 7 6
= 1 8 8 2 0 0
8 8
2 2 2. 0 7 6
m = 5888
Check. We substitute in the proportion and check cross 8. We move the decimal point 2 places to the right.
products. 5.678 × 100 = 567.8
8 1024


= 1 2 7 9 7·9 7·3·3
46 5888 9. 2 · −1 = · − =− =− =
8 · 5888 = 47, 104; 46 · 1024 = 47, 104 3 7 3 7 3·7 3·7·1


The cross products are the same, so the answer checks. 7·3 3 3
· − = − = −3
7·3 1 1
State. Nancy should guess that there are 5888 marbles in
the jar.

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
124 Chapter 6: Ratio and Proportion

4 3 .
10. 2. 3∧ 9 8. 9∧ 90 2·3·3·5 2·3·3 5 5 5
20. = = · = =
9 2 144 2·2·2·2·3·3 2·3·3 2·2·2 2·2·2 8
6 9 3
6 9 21. × 9.53 = 0.6 × 9.53 = 5.718
5
0
1 3
22. × 0.645 − × 0.048 = 0.215 − 0.036 = 0.179
8 99 3 4
11. 5 4 4 8, 5 46 0.3
4 3 2 23. The ratio of 0.3 to 15 is .
15
5 3 4
4 8 6 24. We can use cross products:
4 86
3 25
4 86
3 · 75 = 225 9 · 25 = 225
0
9 75
7 14 7 33 7 · 33 7 · 3 · 11
12. − ÷ =− · =− =− = Since the cross products are the same, 225 = 225, we know
11 33 11 14 11 · 14 11 · 2 · 7

 3 25
7 · 11 3 3 that = , so the numbers are proportional.
· − =− 9 75
7 · 11 2 2
660 meters
25. = 55 m/sec
13. 30,074 = 3 ten thousands + 0 thousands + 0 hundreds + 12 seconds
7 tens + 4 ones, or 3 ten thousands + 7 tens + 4 ones
$0.99 99/c
26. = = 12.375/c/oz
14. A word name for 120.07 is one hundred twenty and seven 8 oz 8 oz
hundredths. $3.29 329/c
= ≈ 13.429/c/oz
24.5 oz 24.5 oz
15. To compare two numbers in decimal notation, start at the
The 8-oz size has the lower unit price.
left and compare corresponding digits moving from left to
right. When two digits differ, the number with the larger 14 x
digit is the larger of the two numbers. 27. =
25 54
0.7 14 · 54 = 25 · x Equating cross products
↑ Different; 7 is larger than 6. 14 · 54 25 · x
↓ =
0.698 25 25
30.24 =x
Thus, 0.7 is larger.
The solution is 30.24.
16. To compare two negative numbers in decimal notation,
start at the left and compare corresponding digits moving 28. 423 = 16 · t
from left to right. When two digits differ, the number with 423 16 · t
=
the smaller digit is the larger of the two numbers. 16 16
−0.799 26.4375 = t
↑ Different; 7 is smaller than 8. The solution is 26.4375.
↓
−0.8 2 16
29. ·y =
Thus, −0.799 is larger. 3 27
16 2
17. 3 ← 3 is prime. y= ÷
27 3
3 9 16 3 16 · 3 2·8·3
2 1 8 y= · = =
27 2 27 · 2 3·9·2
2 3 6 2·3 8 8
2 7 2 y= · =
2·3 9 9
2 14 4
8
Thus, 144 = 2 · 2 · 2 · 2 · 3 · 3, or 24 · 32 . The solution is .
9
18. 18 = 2 · 3 · 3 30.
7
=
56
30 = 2 · 3 · 5 16 x
7·x = 16 · 56 Equating cross products
The LCM is 2 · 3 · 3 · 5, or 90.
7·x 16 · 56
1 =
19. The rectangle is divided into 8 equal parts. The unit is . 7 7
8 x = 128
The denominator is 8. We have 5 parts shaded. This tells
5 The solution is 128.
us that the numerator is 5. Thus, is shaded.
8

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Cumulative Review Chapters 1 - 6 125

31. 34.56 + n = −67.9 Solve.

34.56 + n − 34.56 = −67.9 − 34.56 1 3
3 +j = 5
2 4
n = −102.46
1 1 3 1
The solution is −102.46. 3 +j−3 = 5 −3
2 2 4 2
7 5

32. 3 2 1 2
t+
25
=
7 j = 5 −3 =
4 4 2 4
7 7 5 7 1
t+ − = − j=2
25 25 7 25 4
5 25 7 7 1 1 2 1 3
t= · − · Check. 3 + 2 = 3 + 2 = 5 , so the answer checks.
7 25 25 7 2 4 4 4 4
125 49 1
t= − State. There are 2 cups of juice left over.
175 175 4
76
t= 36. Familiarize. Let d = the number of doors that can be
175 hung in 8 hr.
3 Translate.
33. Familiarize. Let c = the number of calories in cup of
4 Time to hang Number Total
fettuccini alfredo. times is
one door of doors time
Translate. We write a multiplication sentence.         
3 ↓ ↓ ↓ ↓ ↓
c = · 520 2
4 · d = 8
Solve. We carry out the multiplication. 3
Solve.
3 3 · 520 3 · 4 · 130
c = · 520 = = 2
4 4 4·1 ·d = 8
3
4 3 · 130 3 · 130
= · = = 390 2
4 1 1 d = 8÷
3
Check. We repeat the calculation. The answer checks.
3 8·3 2·4·3
3 d = 8· = =
State. There are 390 calories in cup of fettuccini alfredo. 2 2 2·1
4 2 4·3 4·3
34. Familiarize. Let t = the number of minutes required to = · =
2 1 1
stamp out 1295 washers. = 12
Translate. We translate to a proportion. 2 2 · 12 2·3·4 3 2·4
Check. · 12 = = = · = 8, so the
Washers → 925 1295 ← Washers 3 3 3·1 3 1
= answer checks.
Time → 5 t ← Time
State. 12 doors can be hung in 8 hr.
Solve.
925 · t = 5 · 1295 Equating cross products 337.62
37. = 42.2025 mi/hr, so the car travels 42.2025 mi in
925 · t 5 · 1295 8 hr
= 1 hr.
925 925
t=7 38. Familiarize. Let m = the number of orbits made during
Check. The number of washers that can be stamped out the mission.
in 1 min is 925 ÷ 5, or 185, so in 7 min 7 · 185, or 1295, Translate.
washers can be stamped out. The answer checks. Number of Number Total number
times is
State. It will take 7 min to stamp out 1295 washers. orbits per day of days of orbits
        
35. Familiarize. Let j = the number of cups of juice left over. ↓ ↓ ↓ ↓ ↓
16 · 8.25 = m
Translate. This is a “how much more” situation.
Juice Juice Amount of Solve. We multiply.
plus is
used left over juice in can 8. 2 5
         × 1 6
↓ ↓ ↓ ↓ ↓
4 9 5 0
1 3
3 + j = 5 8 2 5 0
2 4
1 3 2. 0 0
Thus, m = 132.
Check. We repeat the calculation. The answer checks.
State. 132 orbits were made during the mission.

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
126 Chapter 6: Ratio and Proportion

39. 2 is the only even prime number, so answer D is correct.

40. If the mileage is 28.16 miles per gallon, then the rate of
1 gallon
gallons per mile is :
28.16 miles
1 1 100 100 4 · 25 4 25 25
= · = = = · =
28.16 28.16 100 2816 4 · 704 4 704 704
Answer B is correct.

41.
18 ft
x ?

10 ft

8 yd

We express 8 yd as 8 · 3 ft, or 24 ft. Then the ratio of x to

10 is the same as the ratio of 18 to 24.
x 18
=
10 24
x · 24 = 10 · 18
x · 24 10 · 18
=
24 24
x = 7.5
Now we subtract to find the length labeled “?” in the draw-
ing.
1
18 − 7.5 = 10.5, or 10
2
1
The goalie should stand 10 ft in front of the goal.
2

Copyright 
c 2015 Pearson Education, Inc.
Another random document with
no related content on Scribd:
 Vanha rouva asettui tavalliselle paikalleen ikkunan luona olevan
ompelupöydän ääreen; mutta tällä kertaa hän ei ottanut esille
tavanmukaista reikäompelustaan tai virkkuutaan, vaan kääri auki
kirjeen. Hänellä oli samalla kummallisen juhlallinen ilme. Hannan
sydäntä kouristi; hän aavisti jotain erikoista tapahtuneen.

»Rakas lapsi, ota tuo palli ja istuudu tänne ja kuuntele mitä minulla
on sinulle sanottavaa. Kuten tiedät, olen minä sinun suhteesi äidin
asemassa. Minun täytyy valvoa etuasi ja suojella sinua. Pelkään
sinun olevan… liian kiemailevan… Sinun ikäisenäsi olin tosin
minäkin kiemaileva, mutta ainoastaan sellaisille ihmisille, joille äitini
luvalla sain kiemailla. Olen vakuutettu, että sinulla ensi talvena on
tilaisuus keskiviikkokutsuissani tehdä sopivia valloituksia. Siellä on
esimerkiksi majuri, paroni Schimmerer, joka on leskimies ja omistaa
kolmikerroksisen talon jossain Wienin esikaupungissa…»

Hanna kävi kärsimättömäksi.

»Onko tuo kirje paroni Schimmereriltä vai ehkä hänen

kolmikerroksisen talonsa porttivahdilta?» kysyi hän.

»Hanna, sinulla on jo jonkun aikaa ollut hyvin nenäkäs käytös.

Anna minun puhua. Tämä kirje on naimatarjous, mutta se ei
valitettavasti ole paronin.»

Hanna tunsi kalpenevansa, mutta syynä siihen oli suloinen kauhun

tunne.
Nuoren tytön elämän tärkeimmät tapaukset ovat juuri
naimatarjoukset.

»Kenen, Dori kummi… kenen? Näytä minulle kirje!» hän huudahti.

 »Anna minun ensin puhua loppuun. Sitäpaitsi tiedät varsin hyvin,
keneltä se on. Etkö luule minun nähneen hänen kulkevan tästä ohi
joka päivä… ja huomanneen, miten sinä aina pälyilet hänen
jälkeensä ikkunassa?… Mutta kuten näet, olet antanut hänelle liiaksi
toivomisen aihetta. Nyt täytyy meidän antaa miesparalle rukkaset ja
siten hankimme itsellemme vihollisia.»

»Ja miksi rukkaset?»

»Miksi? Tämä ei ole sinulle mikään sopiva naimiskauppa, Hanna.

Ei suinkaan sinun, joka tuskin olet täysi-ikäinen, sovi myöntyä
ensimäiseen tarjoukseen? Koulunopettaja! Ja neiti von Orfalvy, vielä
niin kaunis ja etevä kuin sinä! Sinä et tosin kuulu kermaan… tiedän
hyvin, ettet voi joutua kaikkein hienoimpiin naimisiin…»

»Ja miksi en! Äiti sanoi aina, että minusta on tuleva kreivitär tai
miljoonain omistaja…»

»Äiti parkasi oli liian haaveileva…»

»Mutta avioliiton ei pidä perustua maallisiin etuihin, Dori kummi…

sehän on sydämen asia. Minä antaisin aina käteni miehelle, jota
rakastan, olkoon hän sitten jalosukuinen tai porvari, kerjäläinen tai
pohatta.»

»Nyt haaveilet vain. Onneksi on sinulla viisas, käytännöllinen

kummitäti, joka ei anna sinun heittäytyä kenelle tahansa.»

»Anna minun lukea kirje! Anna minulle se!»

»En, tekisin sinut vielä haaveellisemmaksi», vastasi rouva von

Orfalvy katkeroituneena ja pisti kirjeen taskuun.
 Ovi avautui.

»Tahtoisiko kenraalitar antaa tarpeet taikinaa varten? Se tarvitsee

pitkän ajan noustakseen.»

»Tulen heti.» Kenraalitar otti avainkimpun pöytälaatikosta. »Siis,

Hanna kultaseni, pois tuhmat haaveet.»

Näin sanoen hän lähti huoneesta seuratakseen keittäjätärtä

ruokakammioon.

Hanna oli tuskin jäänyt yksin, kun jo suli kyyneliin. Nyt hän vasta
selvästi tunsi rakastavansa nuorta tiedemiestä. Ja tämä… tämä oli
pyytänyt häntä vaimokseen; varmaankin riippui hänen elämänsä
vastauksesta… ja kummitäti aikoi musertaa hänen sydämensä
rukkasilla. Ei, tapahtukoon mitä hyvänsä, hän vastaa myöntyvästi.

Jos kenraalitar olisi tälle nuorelle tytölle näyttänyt Ballmannin

kirjeen, jossa tämä kylmin, liian varmoin sanoin pyysi neiti von
Orfalvyn kättä, jos hän vielä käytännöllisistä syistä olisi kehottanut
suostumaan tarjoukseen ja lisännyt: »Sinä et ole rikas, sinä et kuulu
'kermaan', herra Ballmann on kyllin hyvä sinulle ja hän pitää sinusta
huolta», niin olisi Hanna varmaan ruvennut luulemaan olevansa
luotu komeampaa tarjousta varten. Koko avioliitto ja kuiva kosinta
olisivat tuntuneet hänestä kovin arkipäiväisiltä, ja hän olisi
varmaankin vastannut »ei». Mutta Dori täti ei näyttänyt hänelle
kirjettä, »jottei tekisi häntä vieläkin haaveellisemmaksi»; siinä oli siis
runollinen rakkaudentunnustus, ja hänestä tuntui, kuin nuori mies
olisi joutuva kurjien »käytännöllisten» syiden takia onnettomuuteen.
Hän ei voisi elää ilman Hannaa; hän tiesi varmaankin, miten paljon
korkeammalla häntä Hanna oli, mutta rakkaus uskaltaa kaiken ja hän
piti Hannaa sellaisena ihanteena, että luuli hänen uhraavan maalliset
edut, lahjoittaakseen hänelle sydämensä.

»Hän ei saa pettyä!» huudahti Hanna jatkoksi omille ajatuksilleen.

Samassa joku koputti oveen. Hanna hypähti pystyyn, pyyhki

nopeasti silmänsä ja sanoi hiljaa:

»Sisään!»

Ovi avautui, ja kynnykselle ilmaantui Ewald Ballmann. Nuoren

tytön sydän sykki kiivaasti; hän ei ollut milloinkaan tuntenut itseään
niin kiihtyneeksi. Nuori mieskin oli nähtävästi liikutettu; hän oli luullut
saavansa nähdä kenraalittaren ja seisoikin rakastettunsa edessä…

Hän rakastikin ensi kertaa elämässään, ja tämä kaunis tyttö sai

hänet vapisemaan. Mitäpä hän olisikaan antanut, jos
kihlausmuodollisuudet olisivat ohi, jos tämä vieras neitonen, jota hän
rakasti, jo olisi hänen vaimonsa! Rakkaudesta ja avioliitosta hän ei
tiennyt muuta kuin että ne olivat välttämättömiä tapahtumia
ihmiselämässä; ja kun naisellinen sulous ensi kerran teki häneen
valtavan vaikutuksen, arveli hän hetken tulleen ja rohkaisten
mielensä teki mahdollisimman pian avioliittotarjouksensa.

Nyt hän seisoi kynnyksellä kalpeana ja ahdistetuin mielin. Yhtä

kalpeana ja tuskaisena oli Hanna ikkunakomerossa nojaten
ompelupöytään.

Ballmann puhui ensin.

»Suokaa anteeksi, neiti; luulin rouva von Orfalvyn olevan täällä.»

 Hänen äänensä, jonka Hanna nyt kuuli ensimäisen kerran, oli
matala ja kaunissointuinen ja se sai Hannan värisemään. Miten
ihanalta kuuluisikaan tämän äänen kiihkeä »minä rakastan»…

»Dori kummi tulee kohta», vastasi hän tuskin kuuluvasti.

»Te sallitte siis?» sanoi hän ja astui sisään sulkien oven.

Hanna seisoi aivan hiljaa. Lyhyt vaitiolo.

»Neiti Hanna, olen tänään kirjoittanut kummitädillenne ja… olen

tullut kuulemaan vastausta.»

»Mitä riippuu vastauksesta?» kysyi Hanna ja odotti hänen

vastaavan:
»Elämäni».

Ballmann vastasi siihen suuntaan:

»Tulevaisuuteni.»

Uusi vaitiolo. Nuorten sydämet sykkivät yhä kiivaammin.

»Tunnetteko kirjeeni sisällyksen?» kysyi Ballmann sitten, astuen

askeleen eteenpäin.

»Tunnen, kyllä tunnen.»

Ewald lähestyi yhä.

»Silloinhan voin kuulla vastauksen heti teiltä itseltänne, Hanna…

Onko se kieltävä? Onko se myöntävä?»
 Hetki oli ratkaiseva. Hanna ymmärsi kahden ihmisen
tulevaisuuden riippuvan hänen huultensa liikkeestä… Hän sulki
silmänsä kuin suinpäin veteen syöksyvä ja sanoi:

»Vastaus on myöntävä.»

Hanna luuli onnellisen kosijan huudahtavan riemusta, syöksyvän

hänen jalkainsa juureen tai sulkevan hänet tuliseen syleilyyn, mutta
mitään sellaista ei tapahtunut. Ewald tarttui hiljaa hänen käteensä,
suuteli sitä ja lausui sydämellisesti:

»Kiitos, neiti Hanna! Koetan tehdä teidät onnelliseksi.»

IV.

Dori kummi antoi pian suostumuksensa. Kuultuaan nuoren tytön jo

antaneen myöntävän vastauksen ei hän tahtonut joutua puretun
kihlauksen herättämän huomion alaiseksi, vaan tuli siihen
lopputulokseen, ettei Hanna ollut hänestä riippuvainen, vaan oli
oikeutettu antamaan kätensä kenelle tahtoi ja että hänellä oli
edellytyksiä tulla onnelliseksi seuratessaan sydämensä ääntä, ehkä
onnellisemmaksi kuin paroni Schimmererin kolmikerroksisessa
talossa.

Ewald Ballmann kuului olevan erinomaisen »mallikelpoinen» mies,

minkä lisäksi hänellä oli paitsi professorinpalkkaansa myöskin
pienen omaisuuden useaan sataan guldeniin nousevat korot
käytettävänään. Sitäpaitsi tuli hän perimään rikkaan sedän. Tämä
avioliitto oli köyhälle, orvolle tytölle käytännölliseltäkin kannalta
katsoen edullinen. Kaiken miettimisen jälkeen kenraalitar katsoi
parhaimmaksi liikutettuna sanoa:

»Koska te niin välttämättä tahdotte toisenne, täytynee minun antaa

siunaukseni, lapset.»
 Hannasta kaikki oli aivan toisenlaista, kuin mitä hän oli ajatellut.
Kihlausaika ei vastannut hänen toiveitaan. Ewaldin onni tuntui
hänestä liian rauhalliselta; oli kuin Ewald ei ensinkään olisi osannut
panna arvoa hänen suostumuksensa osoittamaan uhrautuvaan
jalomielisyyteen. Hän oli rakkauden alttarille uhrannut tulevaisuuden
hänelle sylissään kantamat kruunut, jalokivet ja helmet, ja Ewaldista
se oli luonnollisin seikka maailmassa. Hänellä ei ollut aavistustakaan
näistä uhratuista haavetimanteista.

Ewald puhui kenraalittaren kanssa heidän tulevan pienen

asuntonsa sisustamisesta. Kolme huonetta ja keittiö. Suuri, valoisa
keittiö. Makuuhuoneessa pähkinäpuiset huonekalut, salissa
mahonkiset. Hänen kirjoituspöytänsä, kirjakaappinsa ja Hannan
ompelupöytä olisivat salissa. Kolmannessa huoneessa olisi kaappeja
ja laatikoita ja sitä voitaisiin ehkä myöhemmin käyttää
lastenkamarina. Palvelustyttö voisi asua keittiössä.

Tällaiset keskustelut saattoivat Hannan alakuloiseksi. Jos Ewald

olisi sanonut tämän olevan vallan liian huonoa hänen kuninkaalliselle
morsiamelleen, jos hän olisi kauhistunut sellaista kotia ajatellessaan,
olisi Hanna ilomielin huudahtanut olevansa valmis seuraamaan
sydämensä valitsemaa miestä vaikka vuorenluolaan ja urheasti
kärsimään punaista huonekalukangasta; mutta kauheinta oli, että
Ewald esitti nämä pöyristyttävät asiat joinakin hauskoina ja
miellyttävinä. Koko hänen käytöksensä oli samalla kylmä ja jäykkä;
ei hän koskaan päästänyt tunteitansa vallalle; hän puheli mitä
joutavimmista asioista; opinnoistaan, oppilaistaan, lapsuudestaan,
tulevaisuuden tuumistaan. Ellei hän niin usein olisi ihaillen ja hellästi
katsonut morsiameensa, ei olisi ensinkään voinut luulla häntä
rakastuneeksi. Hannan alottamat keskustelut lempikirjailijoistaan,
ulkomaisesta kirjallisuudesta, hän katkaisi vakuuttaen, ettei ollut
koskaan lukenut romaaneja tai sentapaisia teoksia eikä koskaan
aikonut tuhlata aikaansa semmoisiin; sellaiset mielikuvat eivät
ensinkään viehättäneet häntä.

»Etkö sinä siis myöskään suosi teattereita?» kysyi kenraalitar

kerran.

»Minä en koskaan käy teatterissa enkä iltamissa; en ole vielä

milloinkaan ollut tanssiaisissa.»

»Hanna, sinusta tulee kadehdittava vaimo!» huudahti Dori täti,

»niin vakava aviomies, joka paraiten viihtyy kotonaan, on
harvinainen. Sinä olet selkäni takana todellakin valinnut viisaasti,
rakas onnenlapsi.»

Hanna huokasi.

Ewaldin virkaloma loppui pian, ja hänen täytyi palata kaupunkiin.

Hän tuli nyt vain sunnuntaisin viettämään pari kolme tuntia
molempien naisten luona. Häät oli päätetty viettää syyskuun lopulla.
Hannan pieni pääoma hupeni yksinkertaisten myynien ja muutamien
talouskapineiden ostoon. Hankittiin kaksi ompelijatarta, ja kaikilla oli
kyllin työtä leikatessa ja neuloessa. Hanna ei tuntenut itseään
onnelliseksi. Toisinaan hän saattoi, ajatellessaan sulhastaan, vaipua
runolliseen haaveiluun, kuten ensi aikoina hänen tuntemattomana
osoittaessaan ihailuaan, ja sellaisina hetkinä hän ajatteli: »Niin, minä
rakastan Ewaldia; me tulemme onnellisiksi», mutta toisinaan taas,
varsinkin sunnuntaisin, jolloin Ewald niin rauhallisena saapui ja taas
lähti, hänestä tuntui, kuin hän olisi allekirjoittanut elinkautisvanki-
tuomionsa. Purkamista hän ei ajatellut; arpa oli heitetty. Ja
avioliitossa, joka nuoren tytön mielessä väikkyy niin salaperäisenä,
muuttui kai Ewald häntä kohtaan toisenlaiseksi; hän oli löytävä
hänessä ensimäisen rakkausunelmansa sankarin.

Häät vietettiin Dori kummin luona tavallisten keskiviikko-vieraiden

läsnäollessa. Myöskin kehuttu paroni Schimmerer oli läsnä ja
kuiskasi ihanalle morsiamelle: »Te olette kuin sulotar.» — Hanna
silmäili majuria hyvillään, ensinnäkin koska hän oli imarrellut häntä ja
toiseksi, koska hänen läsnäolonsa oli hänelle lohdutuksena.
»Tuollaisen kaljupäisen ukon kanssa olisi Dori kummi tahtonut minut
naittaa»? — hän ajatteli. — »Minä voin toki ylpein mielin katsella
solakkaa, vaaleakiharaista nuorta sulhastani!» Alttarin edessä
sulhanen, joka oli hyvin liikutettu, lausui »tahdon» väräjävällä
äänellä. Hanna vastasi varmasti ja päättävästi, ikäänkuin sillä
vahvistaakseen sankarillisen uhrin.

Häämatkaa ei Ewaldin virka sallinut, ja nuorikot lähtivät

hääpäivällisten jälkeen uuteen kotiinsa. Äänettöminä he olivat
istuneet vaunuissa, vaiteliaina nousseet kolmannessa kerroksessa
olevaan asuntoonsa. He astuivat sisään. Sali oli täynnä tuoreita
kukkia. Palvelustyttö, joka oli avannut heille oven, otti Hannan hatun
ja palttoon ja poistui. Ewald meni vaimonsa luo, syleili häntä hellästi
ja sanoi:

»Nyt olet kotona, rakas lapsi… Nyt olet vaimoni, toverini,

kaikkeni.»

Hanna nojasi päänsä hänen olkaansa vasten, ja liikutuksen

kyyneleet vuotivat pitkin hänen poskiaan.

»Rakastatko sinä minua todellakin, Ewald?»

»Kaikesta sydämestäni, Hanna.»

V.

Ewald oli puhunut totta. Hän rakasti kaunista vaimoaan kaikesta

sydämestään, mutta hän ei ollut mikään kokenut rakastaja. Hän ei
kyennyt osoittamaan mitä sydämensä tunsi; hän oli arka, miltei ujo.
Rakkaudentunnustuksia ja -vakuutuksia hänen huulensa eivät
koskaan lausuneet. Hän oli sanonut vaimolleen, tämän astuessa
ensi kerran hänen kynnyksensä yli, rakastavansa häntä, ja se oli
hänestä kylliksi. Hänen vaimonsa tiesi sen. Hanna olisi mieheltään
tahtonut kuulla niitä rakkauden sanoja, joita oli oppinut lukemastaan
draamallisesta ja eepillisestä runoudesta, mutta semmoinen ei
juolahtanut Ewaldin mieleenkään. Hän oli tässä suhteessa niin
lapsellinen, että hillitsi sopimattomina palavan nuoruuden tulen
vaatimat tunnepurkaukset. Hän koetti seurustelussaan vaimonsa
kanssa olla niin levollinen ja jokapäiväinen kuin mahdollista. Hän ei
koskaan laskenut leikkiä, eikä keksinyt lempinimiä, vaan sanoi aina
vain »rakas Hanna» tai »rakas vaimo» ja puheli hänen kanssaan
vähäpätöisistä asioista. Kun Hanna laski leikkiä tai yritti hyväillä,
ehkäisi hän sen; hän ei antanut Hannan suudella, kun meni tai tuli.
Jos Hanna halusi antaa keskustelulle hauskan tai haaveellisen
suunnan, niin hän ei sitä tavallisesti ymmärtänyt, vaan johti sen
jollakin kuivahkolla huomautuksella entiseen uomaansa.
 Professori Ballmann kuului niihin ihmisiin, jotka luulevat eräiden
asiain tietämättömyyden osoittavan jonkinlaista etevämmyyttä.
Heistä ovat jotkut seura- ja sielunelämän puolet pintapuolisia,
kevytmielisiä, luonnottomia, ja he ovat ylpeitä siitä, etteivät itse tunne
niitä. He unohtavat, että tuntemattoman asian tuomitseminen on aina
ennakkoluuloa ja että mahdotonta on kohottautua semmoisen asian
yläpuolelle, jota ei tunne. Vaikka Ewald ylpeilikin siitä, ettei tuntenut
kaunokirjallisuutta, oli se kuitenkin suuri puute. Hänen olisi pitänyt
ajatella, että tietämättömyys joka suhteessa on paremmin häpeän
kuin ylpeilyn arvoinen. Luonnollisesti ei tarvitse tietää ja osata
kaikkea — se ei olisi kenellekään edes mahdollista — mutta jokainen
tieto ja taito on eduksi. Kirjoissa, joita Ewald ei katsonut maksavan
vaivaa avata, koska ne hänestä olivat pelkkää kuvittelua ja
epätodellisuutta, ne kun eivät sisältäneet numeroita, karttoja tai
tosiasioita, kuvastuu yhteiskunta kokonaisuudessaan inhimillisine
mielenliikutuksineen, intohimoineen, tunteineen, kohtaloineen,
ajatuksineen. Eikö se ole todellisuutta?

Hanna oli lukemalla liiaksi romaaneja tullut haaveilevaksi.

Kasvatus oli siihen syynä. Ewaldin sielussa taas eivät kaikki kielet
olleet päässeet väräjämään, vaan muutamat olivat velttoina ja
äänettöminä; se oli sivistyksen puutetta. Jos Ewald olisi kyennyt
johonkin määrään seuraamaan vaimonsa ajatusten lentoa, olisi
hänen varmaankin onnistunut hillitä hänen haaveellisuuttaan ja
palauttaa hänet järjellisyyden ulkopuolelle ulottuvilta harhateiltä;
mutta vieras kun oli hänen unelmilleen, ei hän kyennyt häntä
johtamaan ja tukemaan. Hanna tunsi, ja syystä kyllä, että miehensä
tässä suhteessa oli häntä alempana. Täten kohoutui muuri heidän
välilleen, mutta siitä oli Hanna yksin tietoinen. Ewald ei sitä
huomannut, sillä se, mikä Hannan mielestä osoitti Ewaldissa tiedon
puutetta, oli Ewaldista etuna pidettävä.
 Tämän lisäksi oli Ewaldissa suurena puutteellisuutena hänen
seurusteluhaluttomuutensa. Tässäkin suhteessa hän halveksi sitä,
mitä ei tuntenut. Hänen vaimostaan näytti siltä, kuin hän olisi
pikemmin ollut maallisiin iloihin sopimaton kuin niiden yläpuolella.
Sillä häneltä puuttui seuramiehen siro varmuus ja vapaa käytös. Kun
hän joskus suostui seuraamaan Hannaa vierailuille tai olemaan
läsnä kenraalittaren keskiviikko-kutsuissa, istui hän tavallisesti
jossain nurkassa, ottamatta milloinkaan osaa vilkkaaseen
keskusteluun, vastaili lyhyesti, ja saattoi selvästi huomata, miten
ikävää hänellä oli sekä miten hän kärsi seuraelämästä. Ja siten
hävisi sekin luultu ansio, että hän muka pani suuremman arvon
kotielämän rauhalle ja tutkimuksilleen kuin maallisille tyhjille huveille,
sillä hän ei tuntenut sellaisia iloja; hän ei kyennyt nauttimaan niistä.
Hänellä ei ollut oikeutta pitää salonkikeskusteluja itseään alentavina,
sillä hän ei ollut osoittanut kykenevänsä ottamaan niihin osaa.

Hanna raukka ei voinut tuntea itseään onnelliseksi. Hän ei ollut

ylpeä miehestään; hän ei katsonut häneen kuin etevämpäänsä; hän
tiesi, ettei miehensä ymmärtänyt häntä. Hän myönsi kylläkin, että
hänen miehellään oli hyvä sydän, tasainen ja lempeä luonne, että
hän oli rehellinen ja ennakkoluuloton, mutta häneltä puuttui jotain.
Hyvää ymmärrystä, joka oli tehnyt hänestä etevän matemaatikon,
älykkään luonnontutkijan, erinomaisen shakinpelaajan, tunnustetun
tieteellisen kirjailijan (hän oli avustajana arvokkaammissa
tieteellisissä ja kasvatusopillisissa aikakauslehdissä), ei Hanna
pitänyt arvossa, osaksi siitä syystä, ettei ollut siihen suuntaan
kehittynyt, osaksi siksi, että miehensä oli tässä suhteessa häntä
kohtaan suljettu. Ewald piti pikku vaimoansa kykenemättömänä
ymmärtämään tämmöisiä asioita; se oli muuten hänestä aivan
luonnollista, eikä hän siksi koettanutkaan johtaa vaimoansa
ajatuspiiriinsä. Jospa hän kuitenkin olisi koettanut! Ellei Hanna
olisikaan ymmärtänyt häntä, olisi häntä kuitenkin riemastuttanut
miehensä etevämmyys siinä suhteessa. Hanna olisi mielellään
myöntänyt tämän olevan vastapainona niille henkisen kehityksen
aloille, missä hän itse tunsi olevansa etevämpi.

Vielä eräs seikka kiusasi Hannaa, ja se oli heidän miltei köyhyyttä

osoittava yksinkertainen taloutensa. Hän olisi helpommin kestänyt
sitä, jos miehensäkin olisi kärsinyt siitä, jos olisi saanut miehensä
sylissä kaivata puuttuvaa komeutta, jos hänen olisi ollut pakko
lohduttaa ja rohkaista miestään ja jos tämä sitten olisi ihaillut hänen
rohkeuttaan. Jos Ewald olisi ihmetellyt, että hänen pieni vaimonsa
mielellään hänen takiaan kieltäytyi komeuksista, olisi Hanna ilomielin
ollut niitä vailla, mutta Ewald ei edes huomannut, ettei kotinsa ollut
kyllin kaunis ja mukava. Hän ei ollut vanhempainsa kodissa muuhun
tottunut. Vaatimattomuus ja tyytyväisyys olivat hänen
miellyttävimmät ominaisuutensa; turhamaisuus oli hänelle vierasta
— ja siksi hänen pieni kotinsa, jota hänen nuoren vaimonsa
kukoistava sulous kaunisti ja jonka ylläpitämiseksi hänen tulonsa
hyvästi riittivät, oli hänestä ihanteellinen. Hän oli sanalla sanoen
onnellinen.

Huomatessaan vaimonsa monasti olevan surullisen ja luullessaan

syynä siihen olevan seuraelämänkaipuun — Hanna kun ei voinut
tuntea vakavien tutkimusten tuottamaa iloa, mutta tarvitsi kuitenkin
iloa — Ewald päätti, että hänen piti saada mielin määrin huvitella.
Itse hän ei tosin aikonut ottaa osaa vihaamiinsa huveihin, vaan uskoi
vaimonsa Dori tädin huostaan. Tämän hilpeän vanhan rouvan
seurassa Hanna saattoi käydä teattereissa, tanssiaisissa, kävelyillä
ja vierailuilla mielensä mukaan, arveli Ewald. Vanhan,
huvitteluhaluisen naisen paraimpana keinona ihmisten kokoomiseksi
ympärilleen on nuoren kaunottaren läheisyys.
 »Puvuistasi pidän kyllä huolen», sanoi kenraalitar Hannalle tämän
pudistaessa päätään miehensä esittäessä ehdotustaan.

»Ei, ei… pukujen takia en epäile… mutta jos Ewald ei ole mukana,
on kai sopimatonta…»

»Joutavia, Hanna! Jos miehesi hyväksyy sen, niin ei kai siinä

mitään sopimatonta ole, kun sinä olet minun siipieni suojassa…
minun, joka olen ollut sinulle kuin äiti… Sinunkaltaisesi nuoren
naisen ei sovi aina kotona kököttää.»

»Rouva kenraalitar on aivan oikeassa, rakas lapsi. Sinulta puuttuu

huveja, ne tulevat tekemään sinulle hyvää. Asia on siis päätetty.
Huomenna on keskiviikko, ja silloin Hanna nuorena rouvana astuu
seuraelämään ja tanssii katrillin majuri Schimmererin kanssa, koska
se on niin hauskaa.»

»Etkö sinä ole mustasukkainen, rakas Ewald?» härnäili

kenraalitar.
»Majuri on Hannan entisiä ihailijoita.»

»Minä? Mustasukkainen? En, se tunne on minulle aivan outo.

Luullakseni sitä tavataan ainoastaan romaaneissa, eikä sillä saa
ahdistaa kunniallista vaimoa.»

»Hanna, sinun miehesi on enkeli, toistan sen vieläkin, etkä sinä

voi kyllin minua kiittää siitä, että saatoin teidät yhteen. Hyvästi nyt,
rakkaat lapset! Asia on siis päätetty; minä odotan sinua huomenna,
Hanna.»

Kun vastanaineet jäivät yksin, meni Hanna miehensä luo, pani

kätensä hänen olalleen ja katseli häntä suoraan silmiin sanoen
vakavasti:

»Ewald, sydämestäni kiitän sinua hyvyydestäsi… mutta etkö luule

olevan parempi, ettet antaisi minun yksin joutua ihmisten pariin? Se
tulee näyttämään heistä kummalliselta. Ja minähän olen sinun
vaimosi ja tahdon jakaa kanssasi elämäsi semmoisenaan. Opeta
minua löytämään oma elämäni kodissamme, äläkä anna minun
vaeltaa omia teitäni.»

»Rakas Hanna, sinulla on niin kummallisia liioiteltuja

päähänpistoja», vastasi Ewald ottaen Hannan käden olkapäältään ja
kääntyen pois. »Ethän sinä voi alituisesti olla läheisyydessäni;
antaessani esimerkiksi tuntejani lukiossa et voi olla vierelläni. Ja
minä taas tahtoisin nähdä sinut iloisena ja tyytyväisenä; seuraelämä
huvittaa sinua, siksi sinun tulee nauttia siitä. Otat asian aivan yhtä
surkeasti, kuin jos lähettäisin sinut pohjoisnaparetkelle tai johonkin
muuhun vaaraan, sen sijaan että otat osaa joihinkin viattomiin
iltamiin.»

»Etkö luule vaaroja väijyvän seuraelämässäkin?»

»Vaaroja? En tiennyt… Et kai tarkoittane ansoja viritettävän

uskollisuutesi tielle? Olipa sekin kummallinen päähänpisto. Mutta
siinä suhteessa minä olen aivan levollinen, ja silloin voit kai sinäkin
olla.»
VI.

Ewald Ballmann ei itse asiassa ajatellut panevansa nuorta, kaunista

vaimoaan alttiiksi vaaroille lähettäessään hänen ilman suojaansa
maallisten ilojen pyörteeseen. Hän tunsi, kuten niin monet muut,
jotka eivät pitäneet maallista huvittelua muuna kuin mitättömänä
ajanhukkana, seuraelämän pintapuolisesti ja piti salonkikeskustelua
ainoastaan kuluneiden korulauseiden vaihtamisena ja tanssia
musiikin tahdin mukaan hyppimisenä, naamiohuvia pilapukujen
näyttelemisenä. Hän ei tiennyt, että Eros on näiden huvien
näkymättömänä johtajana. Ewald Ballmannin kaltaisilla miehillä ei
ollut aavistustakaan hehkuvista, toisiaan hakevista katseista,
viuhkojen takaisista hymyilyistä, aavistetuista ajatuksista, sydänten
nopeista lyönneistä, kiemailun ja intohimojen leikistä, valloituksista,
vastarinnasta, joka lopulta herpaantuu, — koko tuosta tanssiaisten
herkästä rakkaushengestä.

Mutta tuskinpa on olemassa ainoatakaan nuorta tyttöä, joka olisi

yhtä tietämätön. Jo tanssisalin kynnyksellä kiehtoo hänet lämmin,
rakkautta uhkuva ilma. Valssin sävelissä, valojen hohteessa, hänen
omien kukkiensa tuoksussa se väräjää huumaavana. Silloin hänen
silmänsä loistavat ilosta, hänen huulensa raottuvat voitolliseen
hymyilyyn; kuten tuulen kannattamana liitelee kevyt olento tanssin
pyörteissä… ja oven suussa seisova isä tai vanhanpuoleinen
aviomies seuraa häntä ylpein mielin ja sanoo:

»Katsokaas, miten hyvin hän tanssii ja miten hauskaa hänellä on.

Huomaa sen selvästi, sehän on niin luonnollista, sillä hän on siinä
iässä; se on viatonta iloa… Pelaammeko uudelleen!»

Viiden ajoissa aamulla saa whistiin väsynyt, uninen vanha herra

pienokaisensa taivutetuksi lähtemään kotiin.

»Oh, miten ikävä ilta!» hän huokaa. »Miten olet nyt huvitellut
lapsi?»

»Kuninkaallisesti!»

Niin, kuninkaallisesti. Hän tuntee kukoistavansa nuoruuden

kuninkaallisessa loistossa; kukkakiehkura tukassa on kruunu, ja
leningin laahus kuninkaallinen mantteli. Hän tuntee olevansa
valtiatar, suosionosoitusten jakaja, ja hänestä melkein tuntuu, kuin
elämä ja kuolema olisivat hänen tahdostaan riippuvaisia; eikö hänen
kavaljeerinsa kotiljongin aikana ollut uhannut ampua itsensä, ellei
hän olisi hänelle suosiollinen?… Sanalla sanoen, hän oli huvitellut
kuninkaallisesti.

Kenraalittaren keskiviikkokutsut eivät olleet likimainkaan niin

vaarallisia. Ja muutkaan iltamat ja tanssiaiset, joihin Hanna
suojelijansa kanssa otti osaa, eivät vaikuttaneet ensinkään niin
hurmaavasti nuoreen rouvaan, kuin tämä oli luullut. Maailma, mihin
hän näin oli joutunut, ei vastannutkaan hänen loistavaa, komeaa
unimaailmaansa. Ajatuksissaan hän oli ollut läsnä hovitanssiaisissa
ja lähetyskuntain palatseissa, seurustellut ruhtinaitten, miljonäärien
ja valtiomiesten kanssa; porvarillinen pikkukaupunkimaisuus, joka
vallitsi siinä piirissä, missä hän nykyään liikkui, tuntui hänestä
kaikkea muuta kuin »hienoston» ilmakehältä. Hänen liialliset
odotuksensa, hänen vallan toisaanne suuntautuvat mielikuvansa
synkistyttivät häntä ympäröivän maailman, joten hän ei elämästään
löytänyt sitä hurmausta, joka saattoi hänen seurapiirinsä nuoret
rouvat ja neitoset huvittelemaan »kuninkaallisesti».

Suostuessaan Ewaldin ehdotukseen, Hanna oli vakaasti päättänyt

olla miehensä luottamuksen arvoinen, päättävästi estää
ihailunosoituksia sekä varjella mainettaan ja miehensä kunniaa.
Ylpein tyydytyksen tuntein hän teki tämän lupauksen. Ja hän piti
sanansa. Se tuntui hänestä vain liiankin helpolta; hän oli kuvitellut
taistelua vaikeammaksi ja mielenlujuutta kysyvämmäksi. Useat
nuoret herrat tosin hakivat hänen suosiotaan, mutta heidän
intohimoa ja runollisuutta puuttuvat lähentelynsä eivät panneet
hänen voimiaan vähääkään koetukselle.

Hannasta tuntui, kuin hän olisi kunnianhimoinen,

kunnostautumista janoava upseeri, joka lähetetään sotaan, mutta
saa aina jäädä jälkijoukkoon, pääsemättä taistelun tuoksinaan.
Hänellä ei ollut luotituiskua kestettävänä, lippua pelastettavana,
linnoitusta puolustettavana.

Viimein oli taistelu edessä. Mutta kunnianhimon sokaisema raukka

ei ollut saapa siinä urhoollisuuspalkintoa — hän sai kuolettavan
haavan.

Se tapahtui keväällä. Keskiviikkokutsujen osanottajat panivat

usein toimeen huvimatkoja. Eräänä päivänä oli huvimatkan
päämääränä kreivi Edelbergin tilukset, joissa sekä puisto että linna
olivat katsomisen arvoiset.
 Vaunut pysähtyivät kyläravintolan edustalle, missä aiottiin syödä
päivällinen hiukan myöhemmin. Sitä ennen oli määrä jalan kulkea
linnaan, tarkastaa puistot, huoneet, kokoelmat ja tallit. Mutta seuraa
odottikin katkera pettymys. Huvimatkailijat, kahdeksan luvultaan,
olivat jo astuneet suuresta portista sisään ja majuri Schimmerer
silmäili joka taholle löytääkseen oppaan, kun samassa linnanvartia
kiiruhti heidän luokseen.

»Herrasväki haluaisi kaiketi käydä linnassa? Se on mahdotonta;

kreivi saapui tänne eilen.»

»Sepä vahinko. Emmekö saa nähdä edes kokoelmia ja kappelia?»

Samassa pysähtyi ratsastaja portille. Hän hyppäsi hevosen

selästä, heitti ohjakset ratsupalvelijalle ja astui sisään. Ratsastaja oli
tilusten omistaja. Kreivi Edelberg, joka oli noin kolmenkymmenen
ikäinen, oli pitkä ja solakka, itävaltalaisen aatelismiehen perikuva.
Huomatessaan vieraat, jotka hänen tullessaan aikoivat vetäytyä
pois, hän ymmärsi heti mistä oli kysymys ja meni, ottaen hatun
päästään, heidän luokseen.

»Herrasväki kai haluaa nähdä taloani? Älkää antako minun häiritä

itseänne.»

Hän viittasi linnanvartiaa opastamaan seuruetta.

Itse hän aikoi poistua, mutta samassa hänen katseensa osui

Hannaan. Tämä oli juuri luonut tummat silmänsä häneen, mutta
käänsi ne punastuen heti pois. Hanna oli sinä hetkenä hurmaavan
kaunis. Kreivi tarkasti häntä yllätettynä… ja Hanna tunsi sen.

»Hyvin mielelläni näytän itse herrasväelle kokoelmani», sanoi hän.