Beginnings and Beyond Foundations in

Early Childhood Education 9th Edition

Gordon Test Bank
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/beginnings-and-beyond-foundations-in-early-childhoo
d-education-9th-edition-gordon-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Beginnings and Beyond Foundations in Early Childhood

Education 9th Edition Gordon Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/beginnings-and-beyond-
foundations-in-early-childhood-education-9th-edition-gordon-
solutions-manual/

Foundations of Early Childhood Education Teaching

Children in a Diverse Society 6th Edition Gonzalez Test
Bank

https://testbankfan.com/product/foundations-of-early-childhood-
education-teaching-children-in-a-diverse-society-6th-edition-
gonzalez-test-bank/

Effective Practices in Early Childhood Education

Building a Foundation 2nd Edition Bredekamp Test Bank

https://testbankfan.com/product/effective-practices-in-early-
childhood-education-building-a-foundation-2nd-edition-bredekamp-
test-bank/

Early Childhood Experiences in Language Arts Early

Literacy 11th Edition Machado Test Bank

https://testbankfan.com/product/early-childhood-experiences-in-
language-arts-early-literacy-11th-edition-machado-test-bank/
Safety Nutrition and Health in Early Education 6th
Edition Robertson Test Bank

https://testbankfan.com/product/safety-nutrition-and-health-in-
early-education-6th-edition-robertson-test-bank/

Philosophical Foundations of Education 9th Edition

Ozmon Test Bank

https://testbankfan.com/product/philosophical-foundations-of-
education-9th-edition-ozmon-test-bank/

Philosophical Foundations of Education 9th Edition

Ozmon Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/philosophical-foundations-of-
education-9th-edition-ozmon-solutions-manual/

Peak Performance Success in College and Beyond 9th

Edition Ferrett Test Bank

https://testbankfan.com/product/peak-performance-success-in-
college-and-beyond-9th-edition-ferrett-test-bank/

Introduction to Research in Education 9th Edition Ary

Test Bank

https://testbankfan.com/product/introduction-to-research-in-
education-9th-edition-ary-test-bank/
CHAPTER 7—GUIDING CHILDREN’S BEHAVIOR

TRUE/FALSE

1. A child development background helps teachers understand and guide children’s behavior.

ANS: T

2. Discipline and guidance are deeply embedded within the values and beliefs of the family.

ANS: T

3. The only way to ensure a safe environment is to have lots of rules governing children’s behavior.

ANS: F

4. Spanking is sometimes the only solution.

ANS: F

5. Negative attention can be an emotional need for some children.

ANS: T

6. Temperament characteristics seem to remain constant as the child grows.

ANS: T

7. Giving children choices confuses them.

ANS: F

8. Self-discipline is related to self-respect.

ANS: T

9. When a teacher has to intervene, it is best to give children a number of explanations about the
situation.

ANS: F

10. Nonverbal guidance techniques are ineffective.

ANS: F

11. You do not need to worry about behavior problems with children during transition times.

ANS: F
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.
12. Comparing children’s behavior will foster self-esteem.

ANS: F

13. Teachers should ignore a child’s behavior just because he or she is “going through a stage.”

ANS: F

14. The American Academy of Pediatrics recommends spanking as an effective guidance tool.

ANS: F

15. The timing and daily schedule of events can influence children’s behavior.

ANS: T

16. The environment can be used as a guidance tool.

ANS: T

17. Setting and maintaining limits comes easily to people who teach.

ANS: F

18. Indirect suggestions do not usually work with young children.

ANS: F

19. Culturally sensitive teaching practices recognize the parent’s perspective and the child’s family
experiences.

ANS: T

20. Active listening is universally practiced throughout most cultures.

ANS: F

MULTIPLE CHOICE

1. Spanking should be used ____.

a. for children under 6 years of age c. only in extreme circumstances
b. when parents request you to do it d. never
ANS: D

2. When children of different age levels play together, ____.

a. the older children get to be in charge
b. you should treat all children the same
c. developmental factors must be considered
d. the young children are responsible for their behavior
ANS: C

TB-80
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.

3. Redirecting the activity ____.

a. is a useful technique for toddlers c. reinforces the child’s misbehavior
b. means to substitute another activity d. does not involve children in the process
ANS: A

4. When a child is consistently late for snacks, the most appropriate guidance technique is ____.
a. ignore c. active listening
b. time out d. natural consequences
ANS: D

5. When setting limits, ____.

a. consider the child’s abilities c. reset limits if the child gets upset
b. be ready to accept the consequences d. All of these are correct.
ANS: B

6. Environmental factors that influence children’s behavior include ____.

a. the building and grounds
b. the timing and scheduling
c. the toys and materials
d. the teachers and children
e. All of these are correct.
ANS: E

7. Children will thrive in a situation ____.

a. with a lot of rules
b. where they are reminded often of their misbehavior
c. with long-term consequences for misbehavior
d. where they can learn to solve their own conflicts
ANS: D

8. Positive environmental factors that influence children’s behavior is ____.

a. enough time for unhurried play c. low, open cabinets
b. leisurely clean-up d. All of these are correct.
ANS: D

9. Which of the following traits was NOT used to classify the temperament of babies (Thomas and
Chess)?
a. child’s activity level c. ability to adapt to change
b. mother’s activity level d. ease of distraction
ANS: B

10. Punishment ____.

a. defeats self-esteem c. is an ongoing process
b. shapes behavior d. sets an example to follow
ANS: A

TB-81
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.
11. Guidance ____.
a. is positive c. leads to self-control
b. learning the difference between acceptable d. fosters a child’s thinking ability
and unacceptable behavior
ANS: B

12. Giving children choices is an effective guidance strategy. Choices should be ____.
a. given when you will accept their choice
b. made with the adult’s preference having priority
c. given only on special occasions
d. given as only one choice, never two
ANS: A

13. Making positive suggestions is a good strategy. Which answer is NOT a good example?
a. “Walk around the edge of the swing so you won’t get hit.”
b. “Good job. You worked hard on that puzzle. Want to try another?”
c. “Don’t climb there. You’ll be hurt.”
d. “Move the chair and you’ll have more room to dance.”
ANS: C

14. The language of guidance does NOT include ____.

a. tone and level of voice c. facial expression
b. actual words d. age
ANS: D

15. A goal of guidance is _____.

a. self-regulation c. making children behave
b. punishment d. overcorrecting children
ANS: A

16. The language of guidance includes _____.

a. using a calm, clear voice c. voicing your opinion
b. telling children what to do d. threatening children with a spanking
ANS: A

17. Active listening involves _____.

a. listening and reflecting with "I" messages
b. encouraging activities
c. being direct
d. avoiding temper tantrums
ANS: A

TB-82
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.
18. A natural consequence involves _____.
a. experiencing the natural result of a behavior
b. warning the child first, then using punishment
c. removing the child from the group when he or she becomes boisterous
d. using time out consistently
ANS: A

19. The ______________is a powerful tool in controlling children’s behavior.

a. punishment c. social reinforcer
b. positive reinforcer d. negative reinforcer
ANS: C

20. One goal of positive guidance is _____.

a. dependence c. conflict
b. self-discipline d. None of these answers.
ANS: B

21. The word discipline comes from _____.

a. disciple c. planner
b. teacher d. All of these answers.
ANS: A

22. Limits are _____.

a. guides c. boundaries
b. rules d. All of these answers.
ANS: C

23. A good technique to use with infants and toddlers is _____.

a. isolation c. punishment
b. redirection d. explanation
ANS: B

24. Taking children away from the play area and allowing them the opportunity to calm down is called
_____.
a. isolation c. punishment
b. redirection d. explanation
ANS: A

25. The goal of a good guidance process is _____.

a. dependence c. creativity
b. responsibility d. submission
ANS: B

TB-83
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.
26. Developmental guidelines help teachers maintain reasonable _____.
a. expectations c. curriculum goals
b. communication d. teaching objectives
ANS: A

27. The adult has a critical role to play when using the ________ technique, which guides children toward
solutions but doesn’t solve problems for them.
a. guidance c. distraction
b. active problem solving d. None of these are correct.
ANS: B

28. Discipline and guidance are deeply embedded within the values and beliefs of the child’s _____.
a. classroom
b. self
c. culture
d. family
e. culture and family
ANS: E

MATCHING

Match the guidance strategy with the child’s behavior.

a. Cries when told “no” c. Has temper tantrums, cries, screams
b. Is a follower d. High level of cooperation
1. Support child with your presence while gently setting limits.
2. Have mixed-age groupings.
3. Support child in making choices.
4. Use simple, short statements.

1. ANS: C
2. ANS: D
3. ANS: B
4. ANS: A

Match the guideline for setting limits with the appropriate example.
a. Match the limit to the situation. c. Act with authority.
b. Limits should be consistent. d. Maintain the limit.
5. “I’m sorry, Sarah; you can’t play here right now. Remember, you hit Jorge with a block a few minutes
ago.”
6. “I can’t let you hurt other children. Put the block down.”
7. “Miguel, get down from the table and sit in the chair until you finish eating.”
8. “Rosa, remember everyone walks inside; you may run when we get outdoors.”

5. ANS: D
6. ANS: C
7. ANS: A
8. ANS: B

TB-84
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.

Match the suggested action with the possible behavior.

a. Indirect suggestions d. Ignoring
b. Change room arrangement e. Active listening
c. Provide a choice f. Natural consequences
9. Dawdling, late for snacks
9. ANS: F
10. Pushing, crowding
10. ANS: B
11. Whining
11. ANS: D
12. Refusing to cooperate
12. ANS: C
13. Daydreaming, not on task
13. ANS: A
14. Arguing
14. ANS: E

Match the effective guidance factor to the question.

a. Child
b. Adult
c. Circumstance

15. What is happening? 15. ANS: C

16. Where is this taking place? 16. ANS: C
17. Who am I? 17. ANS: A
18. What is my role and relationship to the 18. ANS: B
child? 19. ANS: B
19. What is my role in relationship to the 20. ANS: A
group?
20. Who is my family?

Match the factors that affect behavior with the definition.

a. developmental
b. environmental
c. individual
d. emotional and social
e. cultural

21. indirectly influences behavior 21. ANS: B

22. be aware of developmental theory 22. ANS: A
23. temperamental characteristic 23. ANS: C
24. need to feel loved and cared for 24. ANS: D
25. find satisfying ways to cope 25. ANS: D
26. see behavior as predictable 26. ANS: A
27. unparalleled diversity 27. ANS: E
28. continual cross-cultural interactions 28. ANS: E
29. nonverbal or indirect actions 29. ANS: D
30. how to act in that space 30. ANS: B

TB-85
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.
Match the positive behavior to the question.
a. time
b. program planning and curriculum
c. organization and order
d. personnel

31. Are the cabinets marked in some way?

32. Does the room arrangement avoid runways?
33. Is cleanup a leisurely process?
34. Are the teachers experienced?
35. Is there enough to do?
36. Are there activities to help the children release tension?
37. Do adults consistently enforce the rules?
38. Does the schedule provide for unhurried play?

31. ANS: C
32. ANS: C
33. ANS: A
34. ANS: D
35. ANS: B
36. ANS: B
37. ANS: D
38. ANS: A

Match the child’s behavior to the guidance strategy.

a. child is encouraged to negotiate
b. child is expected to obey
c. child learns that the family comes first
d. child’s behavior reflects family honor
e. Child is allowed to cry
f. Child learns to respect authority
g. Child has freedom to explore consequences
h. Child is scolded

39. Recognize that family matters may take precedence over school
40. Accept child’s crying as you give comfort
41. Offer real choices
42. Don’t insist on eye contact
43. Model desired behavior
44. Use a sense of humor
45. Share achievements with parents
46. Child may be passive if disciplined harshly

39. ANS: C
40. ANS: E
41. ANS: A
42. ANS: B
43. ANS: H
44. ANS: F
45. ANS: D
46. ANS: G

TB-86
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.
SHORT ANSWER

1. What are five ways to help children maintain positive behavior patterns?

ANS:
• Recognize and label the situation–acknowledge the difficulties it presents to the children
• Ask children for their help–get them involved in working out the solutions
• Assign a job or task to the children who are most likely to react to the crisis–please help
Johnny clean-up
• Always be prepared with a story to tell, song to sing, guessing games to play, exercises to do–
help the children pass the time in an appropriate way modeled by the teacher
• Say what you would like to have happen–admit what you wish you could do to correct the
situation

2. Discuss the differences between positive guidance and punishment.

ANS:
Punishment emphasizes what children should not do, is negative, undermines a child’s independence,
is an adult release, thinks for the child, defeats self-esteem, and condemns misbehavior. On the other
hand, positive discipline emphasizes what the child should do, is positive, leads to self-control, helps
the child change, fosters children’s ability to think, bolsters self-esteem, and shapes behavior.
Punishment is often a one-time occurrence while discipline is an ongoing process.

3. What does developmentally appropriate guidance mean?

ANS:
It means taking child development principles into account when responding to children’s behavior;
providing a developmental context in which to understand the behavior; requiring that the teacher
consider what is known about the individual child as well as what is typical for the age group; and
matching the guidance strategies with the capabilities of the child.

4. How does a room arrangement promote positive interactions and appropriate behavior?

ANS:
Room arrangements are powerful tools for controlling children’s behavior, so teachers can achieve a
number of behavioral goals using the physical space in the classroom. Child-size furniture that fits the
preschool body encourages sitting and working behavior. Low, open shelves encourage self-help and
cleanup. Room arrangements that avoid a long, open space prevent a runway that might encourage
running. Room arrangements should suggest the type of behavior that should take place in that space:
large, protected floor space for block building, for instance, or pillows and comfortable furniture near
bookshelves to encourage quiet reading.

5. What are some of the cautions regarding using time-out with young children?

ANS:
The teacher’s role is to help the child see time-out as a time to regroup, talk about the incident, and
gain self-control. Caution must be applied to ensure that the child does not see this as an act of
rejection, detention, or as a way to vent anger about the child’s behavior.

TB-87
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.
6. What is the role of cultural influence in choosing guidance techniques?

ANS:
To respect the values and beliefs that are embedded in the child’s cultural heritage; to provide
consistency between home and school; to foster dialogue with families where there is a conflict of
values; to gain insight into children’s behavior; to better match the child with the most effective
guidance approach; to create a cultural sensitivity between home and school.

7. How does a teacher help children achieve self-discipline?

ANS:
As children grow and develop, adults will decrease the amount of control they exercise over them and
gradually provide more opportunities for children to govern their own actions. When adults
communicate their trust in the child’s ability to learn self-control, children will respond appropriately.
With added responsibility and trust comes the added dimension of self-respect and confidence. As
children learn to experience the freedom that comes with the lessening of adult controls, they come to
know their own capabilities. Adults who care for children allow them to learn this in a safe place and
give them as much freedom as they can responsibly handle. Consistent and appropriate limits as well
as other good guidance strategies provide a safe setting.

8. How can you encourage children to do what you want them to do?

ANS:
Tell them what you want them to do rather than what you do not want them to do. Give examples that
are very clear, and make the suggestions in positive statements rather than beginning with “Don’t.”
Reinforce what children do right: catch them at being good. Let them know when they have behaved
as you wished. Help them refocus on a task by giving indirect suggestions or reminders instead of
commands, emphasizing what you want the child to do. Use positive redirection whenever possible.
Encourage children appropriately, being clear about what you are praising. Avoid global praise. Give
reasons for your request.

TB-88
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.

ESSAY

1. Discuss briefly five factors that affect behavior.

ANS:
Five factors that affect behavior include the following:
a. Developmental factors help teachers anticipate what children will do and how they
might behave. This predictability helps teachers maintain reasonable expectations for
children’s behavior. When adults are aware of what behaviors are simply beyond the
capabilities of children, they can help avert situations that lead to conflicts.
b. Environmental factors help children control their behaviors. The classroom should be
designed for children’s use with small-size furniture arranged with low, open shelves to
encourage children to take out, use, and then put away the materials they want.
Challenging, stimulating, and age-appropriate materials capture children’s attention and
interest, which helps prevent many opportunities for misbehavior.
c. Individual or personal styles are present from birth. Teachers need to know a child’s
temperament so that discipline and guidance measures can be tailored to meet his or her
unique needs.
d. Social and emotional needs of children can create behavioral problems. This includes
the need to feel loved and cared for, the need to be included, the desire to be considered
important and valued, the desire to have friends, and the need to feel safe from harm.
Since young children are still working out ways to express these needs and feelings,
sensitive teachers will want to help them learn communication skills to resolve these
conflicts.
e. Discipline and guidance are deeply embedded in the values and beliefs of the family.
The family’s culture shapes how they raise their children, and each family is unique in
the way they interpret these values. Child-rearing practices are culturally influenced, and
the cultural practices of some families may be at odds with a teacher’s ideas and
expectations. As teachers become familiar with the customs and beliefs of the families
they serve, they will gain insights into children’s behavior. Teachers need to be flexible
and nonjudgmental as they work with the cultural implications of children’s behavior.

TB-89
 © 2014 Cengage Learning. All rights reserved.

2. Explain each rung on the guidance ladder.

ANS:
• Ignoring behavior–the adult chooses not to respond to the child in any way and may even become
occupied elsewhere while the behavior persists
• Active Listening “I” messages–the adult listens carefully, then reflects back in their own words
what they think was said, the child corrects any misinterpretations
• Reinforcement–the process by which a behavior is followed by a consequence, such as a reward or
punishment
• Redirection and distraction–redirection: the adult wants to change the activity in which the child is
engaged; distraction: used when the adult wants to focus the child’s attention on an activity that
may or may not relate to the previous behavior
• Giving children choices–give a choice only when you mean for the children to make the choice
• Setting limits–self-protective boundaries for when behavior goes out of bounds
• Active problem solving–engages children in confronting their differences
• Natural and logical consequences–natural: enhance children’s ability to take responsibility for
themselves; logical: function of what the adult imposes
• Time out–removing a child from the play area
• Physical intervention–teacher intervenes to prevent the child from injuring themselves, others or
property

3. Describe the steps to take when children act out frequently.

ANS:
There are five different support and guidance strategies a teacher may take when a child is frequently
acting out. They see and hear the uniqueness in each child by assessing the influence the behavior is
having on the child. Build caring relationships with children and their families by respecting the
individual child and their family. Make observations through collecting information about the child.
Modify the classroom and schedule by making legitimate opportunities for children to move about.
Finally, teacher attention and language are needed to get the point across. Do this through looking at
and speaking to the child at eye level, in a calm reassuring voice that does to shame or ridicule.

TB-90
Another random document with
no related content on Scribd:
luonnon erinäisistä syistä antaa tämä tauti ainaki aikaa lääkäriä
kysyä.

9:ksi. Sarventotauti kohtaa toisinaan 3:menki vuoden nuorempia

lapsia. Lapsi käypi vaperasti, hiivistellen, jalat kankiana ja kipua
polvissa valitellen. Kivun puolimmainen jalka näyttää alusta
pitemmältä, vaan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja
vaivaspuoli alussa ulospäin kääntynyt, mäännäksen nyt sisällepäin.
Kantapää ulottuu tuskin maahan ja jalka alkaa kuivettua. Syy tähän
tautiin on erikivulaisuus sarventojäsenessä, joka paisuttaa ja
ajetettua sarventopaikan. Ymmärtämättömät luulevat reiden eli
polven olevan sioltaan ja kokevat vetämisillä ja vääntämisillä saada
vikaa paratuksi, josta se vaan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä ei
saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille,
ronkkaluun viereen, usiampia iilimatoja ja kahden, kolmen päivän
päästä samalla tavalla toisesti ja kolmannestiki. Taikka kupataan
paikka ja pidetään sitte rakkoplaastarilla kauan aikaa avoinna.
Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kovalla vuoteella, matalalla
päänalasella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kun
mahdollinen. Senlainen moniviikkonen makuu kohta taudin alusta
vaarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut avun
ja ilman sitä tauti ei parane millonkan.

10:ksi. Ryyhdyntä, tartunta, syyhy ja muut senlaiset ihotaudit

tulevat enimmiten ruokottomuudesta ja siivottomuudesta, toisinaan
tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylvyillä.

11:ksi. Risakko, risatauti. Tältä taudilta vaivatuilla lapsilla on

kasvot kalviat, pöhevännäköset, hyvä syöntihalu, iso maksa ja
ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaset kaulassa ja muuallaki ruumiissa,
erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan
markääki vuotavaiset. Märjille tulleet, joka vasta tapahtuu
myöhemmin, paranevat haavat usein syksyllä umpeen ja aukiavat
kevään joutuessa uudelleen. Jäsenpaikat ajettuvat ja voimat
raukeavat vähitellen.

Peritty luonto, sopimaton ravinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat

huoneet, liikkumattomuus j.n.e. ovat useimmiten tämän taudin syynä
ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja vältettää. Sitte kylvetetään
lasta useen (kerran päivässä) kylmässä suolavedessä, jonka jälkeen
ruumista hierotaan kuivilla, hietasilla paikoilla, ravitaan enemmin
liharuoilla, kun jauho ja juuriaineilla. Muuksi lääkkeeksi annetaan
humalateetä kylmänä 3 kertaa päivässä ruokalusikallinen eli
vähemmin kullaki kerralla taikka poltetaan laihempata raavan lihaa
tavallisessa kahvipolttajassa mustaksi ja jauhetaan, josta sitte monet
viikot perätysten illoin aamuin annetaan teelusikallinen eli vähemmin
kerrassaan veden eli maidon seassa lapselle; taikka poltetaan
samalla tavalla tammen terhoja, keitetään kahveksi ja nautitaan.
Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä palasiksi hakattua.
Haavapaikoilla pidetään merivedessä taikka muussa suolavedessä
taikka suokanerva- (pursu-) teessä taikka pelkkä puhtaassa vedessä
kastettuja kääreitä, miten näyttää sopivammalta ja vanhempia
haavoja saadaan paremmin paranemaan jos niitä sitoessa piditään
niin lähellä valkiatulta, kun suatsee ja kärsii jonka ohessa valkiata
puhalletaan paremmin palamaan. Ajettuneita raukasia sulautetaan
suolavedellä eli lämpimällä hautelemalla ja hieromalla.

Yhteisiä nevoja sairasten korjuusta ja holhomisesta.

 Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahman ja siivollisen, silmän
valpaan, kärsivällisen, vähäpuheliaan, rehellisen ja taitaean ihmisen.
Wähintäi tulisi jokasen sairaan holhojan näissä tavoissa harjotellate
ja päällisiksi ymmärtää miten lavemankia ja iilimatoja pannaan, verta
kupataan ja haavoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen
olla, kaupungeissa usiampia.

Kulkutaudeissa ovat iälliset vaimot sairasten hoitajiksi muita

otollisemmat, sillä harvoin tauti heihin tarttuu. Paras varjelus
tarttuvaisissa taudeissa sairasten luona kulkevillä on olla rohkia, ei
alakulosna, usiasti pestä kasvot ja kätensä, viruttaa suunsa vedellä
ja etikalla, ei lainota suuhun kokounutta sylkeä, ei sisällensä vetää
sairaan henkeä, ei kauan paastoa eikä valvoa, vaan erihuoneessa
nukkua tarpeensa ja aamusilla ennen sairaan luoksi eli ulkoilmaan
mentyä juoda puhdasta vettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta eli
maitoa. Wielä tulee hänen usiasti tuulettaa ja muuttaa vaatteet,
olleti'ki paita, välimmiten käydä ulkosalla puhtaassa, raittiissa
ilmassa ja samanlaista ilmaa sairaanki huoneeseen, oven, lakeisin ja
akkunain aukasemalla viriästi toimitella. Ei ainoasti kerta ja kahdesti
päivässä, vaan joka tiima pitäisi raitista, viliähkää, ulkoilmaa sairaan
huoneeseen laskettaman, sillä se ei ainoasti ole sairaalle
terveellinen, vaan estää taudin muualle levenemästä, koska sen
tartunta aineet ei koskaan pääse sihen voimaan yhdessä kohti
paisumaan. Kaikki, josta nämät aineet voisivat lisäytä, pitää sairaan
luota korjattaman niin tarvetastiat, jotka tyhjennetään, ei likelle
asunhuoneita, vaan etäämmä kuoppihin, jälestä tuhalla, sannalla eli
kalkilla peitettävihin. Itse astiat pestään puhtaalla vedellä ennen
uudelleen huoneeseen vietyä. Huolimattomuus tässä asiassa on
sangen vahingollinen, eikä auta yksin niitä ulosviemättä vaatteilla
peitellä, sillä niistä höyryvävä saastaisuus tungeksen läpi helposti.
Etikka höyryä kiitetään tarttumista vasten hyväksi. Kohtuus lienee
siinäki paras. Jolla siksi on huoneitä laittakoon sairaille erityiset, sitä
parempi, jos ne ovat avarat, valkiat, iloset, ei matalat. Niitä tulee
pitää aina hyvin puhtahina, vaan ei erittäin lämpiminä.

Sairaan vuodet laitettakoon ei muurin likelle, vaan ulommaksi ja

niin että sille taitaan joka puolelta lähestyä. Tehtäköön se kaksilla
lakanoilla, pehmiällä ei ylen lämpimällä ja raskaalla, eikä kylmällä
peitteellä. Lakanat vähänkän liastuneet muutetaan toisilla, puhtailla,
kuivilla ja edellä lämmitetyillä. Samati pitää muita vaateneuoja,
paitoja, sulkia, röiyjä, käsiliinoja aina puhtaina pitää. Wuodetta
korjatessa muutetaan sairas sitä varten tehdylle toiselle. Polstaria,
tyynyjä, peitteitä ja muita makuuvaatteita piestäköön joka kertaa
ulkosalla ja lämmitettäköön ennen sairaan uudelleen niille ruvettua.
Sairaan kupit, tuopit, lasit, lusikat ja pikarit pitää usein pestämän,
puhdasta vettä ja saipuata muiksiki tarpeeksi aina sairaan
huoneessa löytymän.

Sairaan kasvot ja kädet pestään joka päivä ja hiotessa annetaan

hänelle puhdas, lämmin paita, ruumiin esinnä hiestä lämpimällä
villasella vaatteella kuivaksi pyhittyä ja keviästi hierrettyä. Paitaa
muutettaissa sairasta ei pidä hiessä ollen istutettaman; muina
aikoina häneltä ei ole kielty istua, min voipi. Wiriällä liikuttamisella ja
toisinaan istuvalla estetään makuuhaavat tulemasta, jotka alkavat
ristiluun ensin punottumisella ja jälestä visvoittumisella. Ennen
märille eli visvoille menemistä paranevat nämät viat usein, jos
sairasta välimmiten liikutellaan ja käännettään, ristiluuta eli
tulehtunutta paikkaa etikalla ja viinalla haudettaan. Taikka pidetään
plyiyvedessä kastetulta riepuja paikalla eli tuoksutetaan sille hienoa
plyiyjauhoa. Jos kuitenki haava ilmautuisi korjaellaan sitä
plyiymoiteilla, liinan nukalla eli untuvalle levitettynä ja päälle
sidottuna.
 Toimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määrämistä, vaan ei sairaan
mielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranevansa jos
ottaa enemmän lääkkeitä sisälle, kun määrättiinkän, vaan tämä luulo
on kovin tuhma ja väärällinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä
tavalla veisivät hengen ja toiset eivät vaikuta runsaammissa
annoissa yhellä tavalla kun pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet
varjellaan tomusta, kylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei
niitä toista toisen siasta vahingosta nautita. Lasit ja putellat pidetään
hyvin suullittuna. Lääkejauhot (pulverit) varjellaan tomulta ja
märkyydeltä, kaikki vetelät aineet, keittamät, seottamat, liottamat
j.n.e. jäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi
pilautuneina niitä enää ei pidä nautita. Lääkemarjat (pillerit)
juoksevat helposti yhteen, voiteet ja plaastarit sulavat muuten eli
eltaantuvat, jos niitä lämpimässä pidellään.

Sairain juoma pidetään puhtaissa, usein pestämissä astioissa,

eikä nautita kylmenpänä eli lämpimänpänä, kun siitä joka taudissa
erittäin määrätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää
häntä siitä muistutetteman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Ilman
puhdas mesi on paras juoma sairaallenki, jota kuitenki soveliaasti
maustetaan marja eli omenamehulla, hunajalla, sokuritta eli siirapilla,
jos liiatenki sairasta paljo janottaa ja tepsivampätä juomaa tarvitaän,
vaikkei sillon pidä antaakan, kun vähä (jumprun verta) kerrallansa.
Leipävesi, poltetusta leivästä vedessä liotettuna, on kaikenlaisissa
taudeissa otollinen juoma. Sarlataudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja
kinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin
huovunnan auttamiseksi, nervipoltoissa isoa viinaa, sappi- ja
vatsapoltoissa marjamehua, verijuoksuissa etikkata eli vihtriöljyvettä,
kuivataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria eli
mantelisiirappia.
 Ruokaa ei pidä sairaalle tyrkytettävän semminki ei polttotaudeissa.
Ymmärtämätön hyväntahtosuus on liialla ruoalla monen sairaan
kuolettanut. Palatessa eli tervehtyessä himotsee sairas enemmän
ruokaa, kun hänelle vielä sopii antäa. Hänelle pitää paratessaanki
vähemmin ruokaa annettaman, ku terveenä ja sitä mähemmin, mitä
hän vielä on voimattomampi. Wetelat ryynivellit, kuorittu maito, laiha
rasvaton lihaliemi ovat tässä tilassa terveelliset ja vasta myöhemmin
nautitkoon hän vähvempia ruokiä niikun vehnäleipää, lieväkeittosia
munia, tuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki ovat kaikki rasvaset,
voisekaset ja jauhoset ruoat epäterveellisiä ja samati ryytikasvut ja
juuriaineet, kaikki suolaset, kuivatut ja palvatut aineet, joita vasta
vatsan entisellensä tultua mahdetaan nautita.

Kaikki huolettavaiset asiat pitää sairaalta salattaman ja

katsottaman, ettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset,
mielenliikunnot ovat terveellenki, saati sairaalle, vaaralliset. Häntä ei
saa taudistansa huoletuttaa, vaan pikemmin uskottaa hänen jällen
pian termeeksi tulevan. Parahat sairasta levottavaiset aineet ovat
huolellinen korjuu, kanssakärsiväisyys, lohduttavaiset puheet,
lääkärin ja papin katsomassa käymiset. Heikon sairaan luotsi ei
kuitenkan pidä vieraita laskea ja houraavaisten kanssa täytyy
toisinaan elää kovemmasti, etteivät vahingoitsisi itsiänsä ja muita, eli
paraneva syöpi syököön mähä kerrallansa, iltasella parempi, jos ei
vähääkän.

Ilmasta terveyttä suhten.

 Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkohin, ja on veren
muuttamiseksi eli uudistamiseksi välttämättömästi tarpeellinen.
Tämä uudistus tapahtuu seuraavalla tavalla: Yhä ja lakkaamatta
liikkuu veri ruumiissa. Tämä liikunto toimitetaan kahdenlaisilta
suonilta. Toiset, laskimot (laskusuonet, verisuonet, venae)
nimeltänsä, juontavat kaikesta ruumiista veren keuhkohin.
Keuhkoissa tavataan veri äskihengitetyltä ilmalta; joku osa ilmasta
yhtyy vereen ja mikä ei yhdy, hengitetään jällen. Ilmasta vereen
yhtynyt aine tekee sen punasemmaksi ja raittiimmaksi, jonkalaisna
se sitte valtimoita (valtasuonia, henkisuonia, sydänsuonia; arteriae)
myöten jäljen jakaupi yli kaiken ruumiin, jatkain itsekullenki paikalle
mitä sen ravinnoksi tarvitaan. Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei
kelvannut, imetään uuhelleen laskimojen, pienemmiltä, silmin
keksimättömiltä, tuhat haaruisilta pailtä ja kootaan kun ennenki
keuhkoissa uuhistettavakssi. Tämä uudistus tapahtuu 25 kertaa
minutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja tiimassa 1500 kertaa.

Koska mainittu veren alituinen uudistus on juuri välttämättömästi

kaikille eläville maan päällä tarpeellinen ja se ei taida ilmatta
tapahtua, niin on helppo ymmärtää kuinka suuri ja ehdoton tarve
ilma onki kaikille maalla eläville. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kun
vesi kaloille; ikäskun kalat näivettyvät ja kuolevat, jos vesi ei ole
selvä ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä
seuraa että meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja
kelvollista ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna
saadaan ilma olemaan, jos asunpaikaksi valitaan kuiva, ylänen
paikka, huoneet rakennetaan vähintäin kyynärän korkioilla kivijaloilla
ja muuten laeltasi korkioiksi ja aukastavilla akkunoilla. Asunhuonet
on la'astava joka päivä; ilma ovien ja akkunain aukasemalla
uudistettava; lattian taikka permannon, pöydän, penkien ja muiden
paikkain peseminen aamulla, huoneen lämmitysajalla, toimitettava;
eikä ennen savunreikiä suljettava, kun kaikkein pesosten kuivettua.
Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä maata, eikä
makuuhuoneessa kapaloriepuja eli muita märkiä kuivattaman, ei
happanevia, käymiä, väkevän hajullisia aineita eikä ruokia
pidettämän, vielä vähemmin porsaita, hanhia, kanoja, eikä muita
senlaisia eläviä, sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäi
pahempi on talveksi peräti navettaihin taikka eläinten lämpimän
vaiheille asumaan muuttauta. Häkä, häyry ja savu hiilloksista,
lampuista, päreistä ja mistä palavasta aineesta hyvänsä pitää
kerkiämiseen akkunoista ja ovista laskettaman.

Kauan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terveydelle

vaaralliseksi. Kaikki paikat niinkuin kirkot, keräjähuoneet,
ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut
kauemmin seisomaan, pitäisi päivällä ennen kun niitä viljellään
puhdistettaa ja raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaissa ollehin
hautohin, kellarihin ja muihin maanalasiin kuoppiin kokoupi toisinaan
rutosti kuolettava, erilaatunen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää
semmoisia kauan käymättömiä paikkoja visusti ennen niihin mentyä
tutkittaman. Jos palava kynttilä, hiljalleen maata lähemmä laskettua,
yhä palaa, niin ei ole pelkäämistä, vaan sammuisiko kynttilä, niin ei
ole sisään menemistä, ennenkun paikka on puhtaalla vedellä,
kalkkivedellä, palavilla oljilla, ruutilla eli muilla senlaisilla aineilla
puhdistettu.

Usvasessa, sumusessa, vetisessä, saastaisessa ilmassa pitää

varoin liikuttaman, liiatenki aamu ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hyvä,
ennen aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa eli
olutta. Sillon pitää myös kaikki paikat hyvin siivoina ja puhtaina
pidettämän, taikka etikalla valettaman ja tuoreella kuusenhavulla
usein havutettaman. Muutamat kastelevat puhtaita pellavaisia
riepuja etikalla ja ripustavat niitä kulkutautien aikana seinille ja
orsille, joka onki hyvä ja hyödyllinen tapa. Waan etikan valeleminen
kuumetuille kiville on yhtä mitätön kun katajahavun, kukkien, sokurin,
pihan, tervan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentavat, kun
parantamat ilman.

Samati kun veteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastasia aineita

sekauta, vaikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa
on ilma sillä tavalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista
täytyvä, ja tulee sangen vaaralliseksi tervetten hengittää. Sentähden
on peräti tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa
raittiimmaksi ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin
lämmittämällä, akkunain eli henkiluukuin ja ovien aukasemilla,
liiatenki ennenkun terveet sairaita lähestyvät.

Satuja.

1. Jänikset ja Sammakot.

Jänikset kaikilta vainottuna päättivät kerrassa kaiken surkeutensa

ja kärsimisensä lopettaa sillä, että nimipuuttoon hukuttaisivatse
veteen. Sillä tuumalla lähtivät keräjäpaikasta laukkaamaan
lähelliseen lampeen. Waan kun tulivat ruohostoon lammenrannalla
säikähtyivät tätä äkkinäistä juoksua ruohostossa elelevät sammakot
ja pakenivat veteen. Silloin seisottu jänisten päämies ja sano toisille:
"pidättäkää, toverini, ompa muitaki onnettomia, emme yksin; niin
mintäpä yksin hukuttauisimma."
 Toisten osallisuus tekee onnettomuudenki kärsittävämmäksi.

2. Pukki ja Kettu.

Pukki ja kettu olivat kumpanenki syvään kuoppaan pudonneet,

josta eivät voineet ylös päästä. Waan viimmen kettu, aina viekas ja
kavala, keksi seuraavan neuen. Sano pukille: "jo nyt tiedän, kuinka
ylös pääsemmä." "Kuinka?" kysy pukki. "Niin, vastasi kettu, että
kohoat takajaloillasi pistöön kuopanlaitoa vasten, minä nousen
sarvillesi, hyppään siitä ylös ja sitte vedän sinunki jälkeeni." Pukki
ihastui sen neuon kuultua ja teki, kun kettu oli pyytänyt. Waan kettu
itse ylös päästyä ei ollenkan huolinut pukista, irvisteli vaan kun
toinen häntä petoksesta soimasi ja sano: "jos sinulla, pukki raukka,
olisi mieltä, kun parta, niin semmoiseen kuoppaan et olisi
joutunutkana."

Hulluilla herrat kyntävät.

Suomen kansan Arvutuksia.

1. Talonpoika maahan nakkaa, herra taskuunsa pakkaa.

2. Pistä, pistä, tunge, määtä (menetä), kun ei mahu nuole päätä.

3. Mies tuvassa, kivikontti selässä, seipäät silmissä.

4. Hevonen tallissa, häntä oven päällä.

 S. Musta kun pappi, ei ole pappi; kiiltää kun nappi, ei ole nappi,
lentää kun lintu, ei ole lintu; menee maahan kun mato, ei ole mato.

Osviittoja. 1. Nenän niistäntä. 2. Neulan langottama. 3. Patsas,

kiuas ja orret. 4. Tuli ja savu. 5. Sontiainen.

Suomen kansan Sanalaskuja.

1. Elä neuo neuottua, elä seppeä opeta.

Ei pidä kehnon parempatansa neuoa.

2. Yksin työllä tyttäretön, yksin pojiton pinolla.

Köyhäin vertaus, kun täytyy omalla työllä ja vaivalla kaikki hankkia.

3. Yhtyy juokseva johonki, kunnei käypä kohtoaksen.

Koko elämältä ei taida kun juoksuksi eli käynniksi vertoa, sillä

pysyväistä olentoa täällä ei ole'kan. Ihme'kö siis, jos
elämänjuoksussaki usiasti eräisempiinki seikkohin yhdytään.

4. Yhtä kaikki yksinäisen: teki työtä eli makasi.

Niin sanotaan, vaikka väärin; sillä ihminen ei ole luotu tänne aivan
itsensä tähden, vaan muillenki hyvää kartuttamaan.

5. Wälttää pilkka pienenipiki (vähemmältäi), ei korennossa

kannettava.
 Pienistä leikkipuheista ei toki pitäisikän suuttua; vaan paha ja
sopimaton on ketänä oikein rupeamalla pilkata.

6. Ei väkeä puntarilla, mieltä kauhalla jaeta.

Sentäpä ei pidä siitä tuskauta, jos ensimmäiset kokeet ei aina

onnist'kan, vaan toivoa, vähitellen voittaa, mitä kerralla ei saa.

Tietäantaminen.

Koska Mehiläiselle tänä vuonna ei ole ilmautunut, kun 150

ottajata, elikkä joku päälle — ja siltä ottajaluvulta ei lähde, kun
ylehensä 450 ruplaa präntin ja muiden kulujen palkinnoksi, jotka
nykysenä vuonna, paitsi omaa, vähää, mitättömäksi luettavaaki
vaivaani, tekevät kaikki yhteenlaskettuna vähintäki 800 ruplaa — niin
saan minä nöyrimmästi pyytää niitä maamiehiäni, liiatenki muinasia
lukutovereitani ja muita tuttavia, jotka, jos olkoon kuinka kelvoton ja
mitätön tahansa toimemme saman Mehiläisen kanssa, kuitenki ehkä
soisivat sen vielä jonkun vuoden edespäin elelevän, että he kukin
likimmäisillä tienoillansa kokisivat laittaa sille joitakuita ottajia lisäksi.
Muulla ehdolla en kuitenkan taida sitä enää tulevana vuonna
kirjottaa, kosken luule'kan sopivaksi, osotella omaa
saamattomuuttani, tuhmuuttani ja typeryyttäni niin suurella kululla
maailman nähtämäksi. Aina tämän vuoden loppuun asti saadaan
Mehiläinen postin kautta 3:lla ruplalla, 45:llä kopeikalla ja anojat
saavat myös sen täydellisnä vuoden alusta alkain. Kajaanista 30 p.
Toukokuuta 1837.

E. Lönnrot.
MEHILÄINEN W. 1837.
Elokuulta.

Pieniä Runoja.

1.

Anna luoja luokosäätä,

Jumala jyväkeseä,
Herra heinän kuivautta;
Saisi orjaki olutta,
Kasakatki kaljavettä.

Anna Herra, suo Jumala,

Anna rauniot rahaksi,
Kimet pienet penningiksi,
Wiisin piikoa piteä,
Kuusin käskynkuulioa,
Oluessa tuopin olla,
Maljan maiossa mahia;
Niin joisin joka oluen,
Joka kannun kaateleisin.

Waan en tieä tihmalleni,

Tällä inhalla iällä,
Katovalla kannikalla;
Raha on Kurssin kukkarossa,
Olu Kirstin kellarissa.

2.

Pitäisinpä mieki piian,

Orjan ottaisin minäi,
Kun ois rauniot rahana,
Kivet pienet penninkinä;
Kun se syömättä eläisi,
Tarkeneisi maattehetta.

3.

Tuumitte emo minua,

Waapotteli vanhempani;
Tuuvitteli turviksensa,
Waroiksensa vaapotteli.
Hyv' oli minun eleä
Hyvän vanhemman varoissa;
Oisi mulla onni ollut,
Etu muutenki eleä,
Waan ma jouvuin juomariksi,
Ratkesin kyläratiksi;
Sikuna minun seotti,
Savuviina siksi saatto.

4.

En minä elä elotta,

Asu ilman ammatitta,
Ennen teltojen tekiä,
Waskivaippojen vanuja,
Kultakangasten kutoja,
Hopiaisten huolittaja.

5.

Sanottiin minunki ennen

Silmin syöväni urohot,
Käsin miehet kätkeväni;
Surma syököhön urohot,
Tauti miehet tappakohon,
Kalma käsin kätkeköhön.

6.

Jos kylä jotai puhuvi,

Naapuri naputtelevi,
Warahin on valvomilla,
Aikasin alottamilla;
En minä kysy kylästä,
Tee tiliä naapurista.

Soisit mun kyläni miehet,

Soisit naiset naapurini,
Sillaksi likasioille,
Paikaksi pahoille maille;
Waan ei luonunna Jumala
Isän lasta luonnotonta;
Poikoa isän periltä,
Lasta vanhemman jäliltä.

7.
 Kauan malkio makasin,
Wiikon utra uinuelin,
Nokisilla nuotioilla,
Hiilisillä hiertimillä.
Nousen pois nokinen poika
Nokisilta nuotioilta,
Syli syttä hartioilla,
Waaksa varrella nokea.

En tieä, polonen poika,

Polosiksi päiviksini,
Illalla isäni kuoli.
Aamulla talo hävisi.
Jäini kun jäniksen poika
Jäälle jääkällehtämähän,
Suolle soikarrehtamahan,
Palolle papattamahan.
Parahiks on paita pantu
Lapselle isättömälle,
Pojalle emottomalle,
Warsin vanhemmattomalle.

En tieä polonen poika

Polosiksi päivikseni,
Kunne luome luotu poika,
Kunne aiottu ajame.
Joutaisi joki suloa,
Saisin verkkoni vesille;
Ei oo verkosta veroa,
Werkko viety vierahalle.
 Jälkimaine. Tämmöisistä pienistä vanhan kansan lauluista olemma
jo Helmikuun osassa t. v. mielemme sanoneet.

**

Ihalaisen runo itsestänsä.

Wasta vaivoissa havahtin,

Wasta tulin tuntemahan,
Mikä perintö minulle,
Onnettomalle osaksi,
Wanhemmilt' on valmistettu. 5
Synnissä minun si'itit,
Häiyn he'elmän himossa,
Haureuessa hosasit;
Kääreit päälle kirouksen,
Jotta armaha, Jumala, 10
Kuule vaivasen valitus,
Heitä hirmunen vihasi,
Minun syntini syseä,
Syökse merehen syvähän,
Äiti lassa äätä neuvo, 15
Waan en iitäkän isältä
Ole tullu tuntemahan,
Josta oppinut olisin
Turmelluksen tuntemahan,
Kuinka aina Aatamista 20
Pirun pettäjän perintö
Ompa jätetty jälille,
Ihmisille itsessänsä,
Kun ei usko uudistane,
Tielle taivahan taluta 25
Elämästä entisestä,
Opin oieian poluille.

Wielä vaivanen valitan,

Sanon toisenki sanani
Olostani, onnestani, 30
Elämästäni, euista,
Kun olen orvoksi osattu,
Warustettu vanhemmilta.
Minkä lahjan lapsillensa
Pahat antavat paremman, 35
Kuinka saattapi sokia
Taiten toista talutella,
Koska kuoppahan molemmat
Kaksinkerroin kaatunevat.
Olen kurja kuleksellut, 40
Oleksellut onnetonna,
Tämän maailman majoissa.
Heti kohta kunnotonna
Alon palaista ajella;
Äiti varo vaattehilla, 45
Että taisin taipalellen,
Kyetä kylän välillä,
Ilman armotta isäni.

Sitte siitä kasvanunna

Suuren suomalla Jumalan, 50
Ehkä oisinki elänyt
Oman käden ompelulla,
Oman hypisen hyvällä,
Waan on vaiva saavuttanut,
Kova onni kohtaellut: 55
Tulin toisen turman alle,
Täyty ruotuhun ruveta,
Että henkeni eläisi,
Pääsis aina päivän päähän.
Wielä sanon viimeseksi, 60
Waikka varsin huolellaki,
Että eläpi isäni;
Talo ompi oivallinen,
Jossa joukolla asupi,
Pitäpi perintöänsä 65
Lasten kanssa kaunihisti,
Jotk' on vaapusta valetut
Weljet vierahat minulle,
Sivukulkiat sisaret.
Palkkavaimo poikinensa 70
Oleskelee onnetonna,
Ei oo koskana kotia,
Kuhun kaulan kallistaisi.

Anna, armias Jumala,

Koto vielä kulkeville 75
Siellä taivahan talossa;
Siell' ei itkua ikänä,
Walitusta vaivasien
Kuulu kuninkaan salissa.
Tämän kehnon kirjotuksen 80
Yöllä ihan yksinäni
Olen tohrinut tuvassa,
 Unetonna ollessani,
Josta loppu lukialla.

Jälkimaine. Tästä runosta, jonka Juhana Ihalainen Rautalammilta,

on omasta olostansa tehnyt, näemmä (v. 7,8) hänen salavuoteisesti
syntyneen, (v. 43—47) piennä kulkupoikana elänen, (v. 52,53) sitte
ompeliana olleen, (v. 54,55) vianalaseksi tulleen ja (v. 57) ruodulle
pannuksi. Monta ruotulaista ei toki taida'kan löytyä Ihalaisen verosia
opissa, älyssä ja taidossa että jumalisuudessaki.

Sattumia Ilmassa.

Pilvistä.

Kaikki vesi ja vetevät aineet maassa huuruavat lakkaamatta,

lämpimällä ilmalla ja tuulella enemmin, vähemmin kylmässäja
tyynellä. Koska lämme, eli se näkymätön, painoton aine, joka tekee
muutamat kohdelmat lämpimämmiksi, toiset kylmemmiksi tunnolta
— koska se yhtyy vesisiemeniin, tulevat nämät hyvin ohuiksi,
keviöiksi, ilmaan kohoaviksi, nousevat semmoisina maasta ylös ja
häälyvät ilmassa, kunka ajan lämme heitä seuraa. Näitä ilmassa
häälyäviä vesisiemeniä sanotaan höyryksi. Kun ovatki kovin hienosia
ja ohuita, niin niitä silmä ei ollenkan selitä. Kuitenki on niitä aina
enemmin eli vähemmin ilmassa, näyttäköön ilma eli taivas, jos
kuinka kirkkaalta ja sekeeltä. Tästä höyrystä saapi kaikki ilmasta
maahan lankeava vesi, lumi, rae ja muut vetevät sateet alkunsa.
Waan siitä ei heti siltään synny vesipisaroita. Esinnä kuvaupi se
hienoiksi vesikelloiksi, jotka pilvinä aikansa ilmassa häälyttyä
viimmen toisihinsa yhtyen särkyvät, sikistyvät pisaroiksi ja