Test Bank for Physics for Scientists

and Engineers Foundations and

Connections 1st Edition Katz
1133939147 9781133939146
Go to download the full and correct content document:
https://testbankpack.com/download/test-bank-for-physics-for-scientists-and-engineers
-foundations-and-connections-1st-edition-katz-1133939147-9781133939146/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Solution Manual for Physics for Scientists and

Engineers Foundations and Connections 1st Edition Katz
1133939147 9781133939146

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-physics-
for-scientists-and-engineers-foundations-and-connections-1st-
edition-katz-1133939147-9781133939146/

Solution Manual for Physics for Scientists and

Engineers Foundations and Connections Volume 1 1st
Edition Katz 0534466753 9780534466756

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-physics-
for-scientists-and-engineers-foundations-and-connections-
volume-1-1st-edition-katz-0534466753-9780534466756/

Solution Manual for Physics for Scientists and

Engineers Foundations and Connections Volume 2 1st
Edition Katz 0534467660 9780534467661

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-physics-
for-scientists-and-engineers-foundations-and-connections-
volume-2-1st-edition-katz-0534467660-9780534467661/

Solution Manual for Physics for Scientists and

Engineers Foundations and Connections Advance Edition
Volume 2 1st Edition Katz 0534466869 9780534466862

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-physics-
for-scientists-and-engineers-foundations-and-connections-advance-
edition-volume-2-1st-edition-katz-0534466869-9780534466862/
Solution Manual for Physics for Scientists and
Engineers Foundations and Connections Extended Version
with Modern 1st Edition Katz 1305259831 9781305259836

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-physics-
for-scientists-and-engineers-foundations-and-connections-
extended-version-with-modern-1st-edition-
katz-1305259831-9781305259836/

Modern Physics for Scientists and Engineers 4th Edition

Thornto Solution Manual for Modern Physics for
Scientists and Engineers 4th Edition Thornton Rex
1133103723 9781133103721
https://testbankpack.com/download/modern-physics-for-scientists-
and-engineers-4th-edition-thornto-solution-manual-for-modern-
physics-for-scientists-and-engineers-4th-edition-thornton-
rex-1133103723-9781133103721/

Test Bank for Physics for Scientists and Engineers 3rd

Edition Knight 0321740904 9780321740908

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-physics-for-
scientists-and-engineers-3rd-edition-
knight-0321740904-9780321740908/

Test Bank for Physics for Scientists and Engineers 9th

Edition Serway Jewett 1133947271 9781133947271

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-physics-for-
scientists-and-engineers-9th-edition-serway-
jewett-1133947271-9781133947271/

Test Bank for Physics for Scientists and Engineers A

Strategic Approach with Modern Physics 4th Edition
Knight 0133942651 9780133942651

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-physics-for-
scientists-and-engineers-a-strategic-approach-with-modern-
physics-4th-edition-knight-0133942651-9780133942651/
 Test Bank for Physics for Scientists and Engineers Foundations and
Connections 1st Edition Katz 1133939147 9781133939146
Full link download:
Test Bank:
https://testbankpack.com/p/test-bank-for-physics-for-scientists-and-engineers-foundations-and-
connections-1st-edition-katz-1133939147-9781133939146/

Solution Manual:
https://testbankpack.com/p/solution-manual-for-physics-for-scientists-and-engineers-
foundations-and-connections-1st-edition-katz-1133939147-9781133939146/

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.

2
1. The position of a particle moving along the x axis is given by x = (21 + 22t − 6.0t ) m, where t is in s. What is
the average velocity during the time interval t = 1.0 s to t = 3.0 s?
a. −6.0 m/s
b. −4.0 m/s
c. −2.0 m/s
d. −8.0 m/s
e. 8.0 m/s
ANSWER: c
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

2. A bullet is fired through a board, 14.0 cm thick, with its line of motion perpendicular to the face of the board. If it
enters with a speed of 450 m/s and emerges with a speed of 220 m/s, what is the bullet's acceleration as it passes
through the board?
a. −500 km/s2
b. 2
−550 km/s
c. 2
−360 km/s
d. 2
−520 km/s
e. 2
−275 km/s
ANSWER: b
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

2 3
3. The position of a particle moving along the x axis is given by x = 6.0t − 1.0t , where x is in meters and t in
seconds. What is the position of the particle when it achieves its maximum speed in the positive x direction?
a. 24 m
b. 12 m
c. 32 m
d. 16 m
e. 2.0 m
ANSWER: d
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging
 3
4. The velocity of a particle moving along the x axis is given for t > 0 by vx = (32.0t − 2.00 t ) m/s, where t is in s. What

is the acceleration of the particle when (after t = 0) it achieves its maximum displacement in the positive x direction?
a. 2
−64.0 m/s
b. zero
c. 128 m/s2
d. 2
32.0 m/s
e. −32.0 m/s2
ANSWER: a

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 1

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

3 2
5. The position of a particle as it moves along the x axis is given for t > 0 by x = (t − 3t + 6t) m, where t is in s. Where
is the particle when it achieves its minimum speed (after t = 0)?
a. 3 m
b. 4 m
c. 8 m
d. 2 m
e. 7 m
ANSWER: b
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average
2
6. The position of a particle as it moves along the x axis is given by x = 15e − t m, where t is in s. What is the
acceleration of the particle at t = 1.0 s?
a. 22 m/s
b. 60 m/s
c. 8.1 m/s
d. 15 m/s
e. 35 m/s
ANSWER: c
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

7. vx is the velocity of a particle moving along the x axis as shown. If x = 2.0 m at t = 1.0 s, what is the position of
the particle at t = 6.0 s?

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 2

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.

a. −2.0 m
b. +2.0 m
c. +1.0 m
d. −1.0 m
e. 6.0 m
ANSWER: d
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

3
8. A particle moving along the x axis has a position given by x = (24t – 2.0t ) m, where t is measured in s. What is

the magnitude of the acceleration of the particle at the instant when its velocity is zero?
a. 24 m/s2
b. zero
c. 12 m/s2
d. 2
48 m/s
e. 2
36 m/s
ANSWER: a
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 3

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
9. At t = 0, a particle is located at x = 25 m and has a velocity of 15 m/s in the positive x direction. The acceleration of the
particle varies with time as shown in the diagram. What is the velocity of the particle at t = 5.0 s?

a. +15 m/s
b. −15 m/s
c. +30 m/s
d. 0
e. −1.2 m/s
ANSWER:c
POINTS:2
DIFFICULTY: Average

10. At t = 0, a particle is located at x = 25 m and has a velocity of 15 m/s in the positive x direction. The acceleration of
the particle varies with time as shown in the diagram. What is the position of the particle at t = 5.0 s?

a. 175 m
b. 125 m
c. 138 m
d. 154 m
e. 165 m
ANSWER: d
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 4
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.

11. A particle confined to motion along the x axis moves with constant acceleration from x = 2.0 m to x = 8.0 m during a
2.5-s time interval. The velocity of the particle at x = 8.0 m is 2.8 m/s. What is the acceleration during this time interval?
a. 0.48 m/s2
b. 2
0.32 m/s
c. 2
0.64 m/s
d. 2
0.80 m/s
e. 2
0.57 m/s
ANSWER: b
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

6
12. A proton moving along the x axis has an initial velocity of 4.0 × 10 m/s and a constant acceleration of 6.0 ×
12 2
10 m/s . What is the velocity of the proton after it has traveled a distance of 80 cm?
a. 6
5.1 × 10 m/s
b.
6
6.3 × 10 m/s
c. 6
4.8 × 10 m/s
d. 6
3.9 × 10 m/s
e. 2.9 × 106 m/s
ANSWER: a
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

13. A particle moving with a constant acceleration has a velocity of 20 cm/s when its position is x = 10 cm. Its position 7.0
s later is x = −30 cm. What is the acceleration of the particle?
a. −7.3 cm/s2
b. 2
−8.9 cm/s
c. 2
−11 cm/s
d. 2
−15 cm/s
e. 2
−13 cm/s
ANSWER: a
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

14. An automobile moving along a straight track changes its velocity from 40 m/s to 80 m/s in a distance of 200 m.
What is the (constant) acceleration of the vehicle during this time?
a. 8.0 m/s
b. 9.6 m/s
c. 12 m/s
d. 6.9 m/s
e. 0.20 m/s
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 5
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
ANSWER: c
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

15. In 2.0 s, a particle moving with constant acceleration along the x axis goes from x = 10 m to x = 50 m. The velocity at
the end of this time interval is 10 m/s. What is the acceleration of the particle?
a. 2
+15 m/s
b. 2
+20 m/s
c. 2
−20 m/s
d. 2
−10 m/s
e. 2
−15 m/s
ANSWER: d
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

16. An automobile manufacturer claims that its product will, starting from rest, travel 0.40 km in 9.0 s. What is the
magnitude of the constant acceleration required to do this?
a. 9.9 m/s2
b. 2
8.9 m/s
c. 2
6.6 m/s
d. 2
5.6 m/s
e. 2
4.6 m/s
ANSWER: a
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

17. An automobile traveling along a straight road increases its speed from 30.0 m/s to 50.0 m/s in a distance of 180 m. If
the acceleration is constant, how much time elapses while the auto moves this distance?
a. 6.00 s
b. 4.50 s
c. 3.60 s
d. 4.00 s
e. 9.00 s
ANSWER: b
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

18. An object moving on the x axis with a constant acceleration increases its x coordinate by 80 m in a time of 5.0 s
and has a velocity of +20 m/s at the end of this time. Determine the acceleration of the object during this motion.
a. −1.6 m/s2
b. 2
+6.4 m/s
c. 2
+1.6 m/s
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 6
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
d. 2
−2.0 m/s
e. 2
−6.4 m/s
ANSWER:c
POINTS:2
DIFFICULTY: Average

19. An electron, starting from rest and moving with a constant acceleration, travels 2.0 cm in 5.0 ms. What is
the magnitude of this acceleration?
a. 2.5 km/s2
b. 2
0.80 km/s
c. 2
1.6 km/s
d. 2
1.3 km/s
e. 2
3.2 km/s
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

2
20. A particle starts from rest at xi = 0 and moves for 10 s with an acceleration of +2.0 cm/s . For the next 20 s,
2
the acceleration of the particle is −1.0 cm/s . What is the position of the particle at the end of this motion?
a. zero
b. +3.0 m
c. −1.0 m
d. +2.0 m
e. −3.0 m
ANSWER: b
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

2
21. A rocket, initially at rest, is fired vertically with an upward acceleration of 10 m/s . At an altitude of 0.50 km,
the engine of the rocket cuts off. What is the maximum altitude it achieves?
a. 1.9 km
b. 1.3 km
c. 1.6 km
d. 1.0 km
e. 2.1 km
ANSWER: d
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

22. A ball is thrown vertically upward with an initial speed of 20 m/s. Two seconds later, a stone is thrown vertically
(from the same initial height as the ball) with an initial speed of 24 m/s. At what height above the release point will the
ball and stone pass each other?
a. 17 m

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 7

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
b. 21 m
c. 18 m
d. 27 m
e. 31 m
ANSWER: a
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

23. An object is thrown vertically and has an upward velocity of 18 m/s when it reaches one fourth of its maximum
height above its launch point. What is the initial (launch) speed of the object?
a. 35 m/s
b. 25 m/s
c. 30 m/s
d. 21 m/s
e. 17 m/s
ANSWER: d
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

24. A stone is thrown from the top of a building with an initial velocity of 20 m/s downward. The top of the building is 60
m above the ground. How much time elapses between the instant of release and the instant of impact with the ground?
a. 2.0 s
b. 6.1 s
c. 3.5 s
d. 1.6 s
e. 1.0 s
ANSWER: a
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

25. An object is thrown downward with an initial (t = 0) speed of 10 m/s from a height of 60 m above the ground. At the
same instant (t = 0), a second object is propelled vertically upward from ground level with a speed of 40 m/s. At what
height above the ground will the two objects pass each other?
a. 53 m
b. 41 m
c. 57 m
d. 46 m
e. 37 m
ANSWER: b
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

2
26. A toy rocket, launched from the ground, rises vertically with an acceleration of 20 m/s for 6.0 s until its motor
stops. Disregarding any air resistance, what maximum height above the ground will the rocket achieve?
a. 1.1 km
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 8
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
b. 0.73 km
c. 1.9 km
d. 0.39 km
e. 1.5 km
ANSWER: a
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

27. A rock is thrown downward from an unknown height above the ground with an initial speed of 10 m/s. It strikes
the ground 3.0 s later. Determine the initial height of the rock above the ground.
a. 44 m
b. 14 m
c. 74 m
d. 30 m
e. 60 m
ANSWER: c
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

28. A ball thrown vertically from ground level is caught 3.0 s later when it is at its highest point by a person on a balcony
which is 14 m above the ground. Determine the initial speed of the ball.
a. 19 m/s
b. 4.7 m/s
c. 10 m/s
d. 34 m/s
e. 17 m/s
ANSWER: a
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

29. An object is thrown vertically upward such that it has a speed of 25 m/s when it reaches two thirds of its
maximum height above the launch point. Determine this maximum height.
a. 64 m
b. 48 m
c. 32 m
d. 96 m
e. 75 m
ANSWER: d
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

30. The velocity at the midway point of a ball able to reach a height y when thrown with velocity vi at the origin
is: a.

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 9

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.

b.

c.
d.

e. gy
ANSWER:c
POINTS:2
DIFFICULTY: Average

31. When Jim and Rob ride bicycles, Jim can only accelerate at three quarters the acceleration of Rob. Both start from
rest at the bottom of a long straight road with constant upward slope. If Rob takes 5.0 minutes to reach the top, how much
earlier should Jim start to reach the top at the same time as Rob?
a. 25 s
b. 40 s
c. 46 s
d. 55 s
e. 75 s
ANSWER: c
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

32. When starting from rest at the bottom of a straight road with constant upward slope, Joan bicycles to the top 50.0 s
ahead of Sally, whose travel time is 5.00 minutes. What is the ratio of Joan's acceleration to Sally's acceleration?
a. 0.694
b. 0.833
c. 1.20
d. 1.44
e. 6.00
ANSWER: d
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

33. To help Kim practice for the Special Olympics, Sally runs beside him for half the required distance. She runs the
remaining distance at her regular speed and arrives 90 seconds ahead of Kim. What is the ratio of Sally's regular speed to
Kim's speed? Use tKim for Kim's total time.

a.
b.

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 10

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
c.

d.
e.

ANSWER: c
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

34. The position of a particle moving along the y axis has a position given by

Is there any time interval during which the particle is not moving?
a. Yes, from 0.60 s to 1.00 s.
b. Yes, from 0.795 s to 0.805 s.
c. Yes, at the time t = 0.80 s.
d. No, the velocity is never zero.
e. No, an instant is not the same as a time interval.
ANSWER: e
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

3
35. A particle moving along the x axis has a position given by x = 54t − 2.0t m. At the time t = 3.0 s, the speed of
the particle is zero. Which statement is correct?
a. The particle remains at rest after t = 3.0 s.
b. The particle no longer accelerates after t = 3.0 s.
c. The particle can be found at positions x < 0 m only when t < 0 s.
d. All of the above are correct.
e. None of the above is correct.
ANSWER: e
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

36. Two identical balls are at rest side by side at the bottom of a hill. Some time after ball A is kicked up the hill, ball B
is given a kick up the hill. Ball A is headed downhill when it passes ball B headed up the hill. At the instant when ball A
passes ball B,
a. it has the same position and velocity as ball B.
b. it has the same position and acceleration as ball B. c.
it has the same velocity and acceleration as ball B. d. it
has the same displacement and velocity as ball B.
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 11
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
e. it has the same position, displacement and velocity as ball B.
ANSWER: b
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

37. The position of an object at equal time intervals is shown below:

Which graph below correctly represents position versus time for this object?
a. b. c.

d. e.

ANSWER: e
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

38. Two identical balls are at rest and side by side at the top of a hill. You let one ball, A, start rolling down the hill. A
little later you start the second ball, B, down the hill by giving it a shove. The second ball rolls down the hill along a line
parallel to the path of the first ball and passes it. At the instant ball B passes ball A:
a. it has the same position and the same velocity as A.
b. it has the same position and the same acceleration as A.
c. it has the same velocity and the same acceleration as A.
d. it has the same displacement and the same velocity as A.
e. it has the same position, displacement and velocity as A.
ANSWER: b
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

39. The graph below shows the velocity versus time graph for a ball. Which explanation best fits the motion of the ball as
shown by the graph?

a. The ball is falling, is caught, and is thrown down with greater velocity.
b. The ball is rolling, stops, and then continues rolling.
c. The ball is rising, hits the ceiling, and falls down.
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 12
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
d. The ball is falling, hits the floor, and bounces up.
e. The ball is rising, is caught, and then is thrown down.
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

40. A boy on a skate board skates off a horizontal bench at a velocity of 10 m/s. One tenth of a second after he leaves
the bench, to two significant figures, the magnitudes of his velocity and acceleration are:
a. 10 m/s; 9.8 m/s2.
b. 2
9.0 m/s; 9.8 m/s .
c. 2
9.0 m/s; 9.0 m/s .
d. 2
1.0 m/s; 9.0 m/s .
e. 1.0 m/s; 9.8 m/s2.
ANSWER: a
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

41. Five motion diagrams in which points represent the positions of an object at equal time intervals are shown
below. Which statement is correct?

a. A has the greatest speed and the greatest acceleration.

b. C has decreasing speed.
c. D slows down and then speeds up.
d. D speeds up and then slows down.
e. E has a greater speed than A.
ANSWER: d
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

42. Two children start at one end of a street, the origin, run to the other end, then head back. On the way back Joan
is ahead of Mike. Which statement is correct about the distances run and the displacements from the origin?
a. Joan has run a greater distance and her displacement is greater than Mike's.
b. Mike has run a greater distance and his displacement is greater than Joan's.
c. Joan has run a greater distance, but her displacement is less than Mike's.
d. Mike has run a greater distance, but his displacement is less than Joan's.
e. Mike has run a shorter distance, and his displacement is less than Joan's.
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 13
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.

43. A juggler throws two balls to the same height so that one is at the halfway point going up when the other is at the
halfway point coming down. At that point:
a. Their velocities and accelerations are equal.
b. Their velocities are equal but their accelerations are equal and opposite.
c. Their accelerations are equal but their velocities are equal and opposite.
d. Their velocities and accelerations are both equal and opposite.
e. Their velocities are equal to their accelerations.
ANSWER: c
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

44. A car travels north at 30 m/s for one half hour. It then travels south at 40 m/s for 15 minutes. The total distance the
car has traveled and its displacement are:
a. 18 km; 18 km S.
b. 36 km; 36 km S.
c. 36 km; 36 km N.
d. 90 km; 18 km N.
e. 90 km; 36 km N.
ANSWER: d
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

45. A skier leaves a ski jump with a horizontal velocity of 29.4 m/s. The instant before she lands three seconds later, the
magnitudes of the horizontal and vertical components of her velocity are:
a. 0; 29.4 m/s.
b. 29.4 m/s; 0.
c. 29.4 m/s; 29.4 m/s.
d. 29.4 m/s; 41.6 m/s.
e. 41.6 m/s; 41.6 m/s.
ANSWER: c
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

46. The equation that solves a problem is . The problem is:

a. What is the initial velocity of a car that goes from rest to 18 m/s in 3.0 s?
b. What is the final velocity of a car that goes from rest to 18 m/s in 3.0 s?
c. What is the initial velocity of a car that accelerates at 18 m/s for 3.0 s?
d.What is the final velocity of a car that accelerates at 3.0 m/s2 over a 6.0 m distance?
e. 2
What is the final velocity of a car that accelerates at 3.0 m/s over a 3.0 m distance?
ANSWER:e
POINTS:2

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 14

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
DIFFICULTY: Average

47. The equation that solves a problem is . The problem is:

a. How far above its initial position does a rock travel in 2.0 s when thrown up from a point 40 m above the
ground?
b. How far below its initial position does a rock travel in 2.0 s when thrown up from a point 40 m above the
ground?
c. What is the position relative to the ground of a rock thrown up at 3.0 m/s from a roof 20 m above the ground
2.0 s after it is released?
d. What is the change in position relative to the ground of a rock thrown up at 3.0 m/s from a roof 20 m above
the ground 2.0 s after it is released?
e. What is the position relative to the ground of a rock thrown up at 3.0 m/s from a roof 20 m above the ground if
its maximum height is 33.6 m?
ANSWER: c
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

48. Dallas says that any change in velocity is directly proportional to the time interval over which the change took place.
Dana says that is true only when the acceleration is constant. Which one, if either, is correct?
a. Dana, because it is true only when the acceleration is constant.
b. Dallas, because we can define so that vx = t.
c.
Dallas, because always is equal to .

d. All the above are correct.

e. Only (a) and (b) above are correct.
ANSWER: a
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

49. The area under a graph of vx vs. t from t = ti to t = tf represents

a.
xi.
b.
xf.
c.
xf − xi.
d.
(xi + xf).
e. x
i + xf.
ANSWER:c
POINTS:1
DIFFICULTY: Easy

50. The area under a graph of ax vs. t from t = ti to t = tf represents

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 15

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
a. x
f − xi.
b.
vf − vi.
c. xav.
d. vav.
e. aav.
ANSWER:b
POINTS:1
DIFFICULTY: Easy

51. In 20 minutes, Kara ran 2.40 km on a treadmill facing due east. Relative to the gym, what were her displacement and
average velocity during this time interval?
a. 0; 0
b. 0; 2.00 m/s
c. 2.40 km, east; 0
d. 2.40 km, east; 2.00 m/s, east
e. 2.40 km, west; 2.00 m/s, west
ANSWER: a
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

52. A swimmer swims 20 laps in a north-south facing pool in 7.00 minutes. Her first lap is toward the north.
Her displacement and average velocity are
a. 0; 0.
b. 0; 2.38 m/s, south.
c. 0; 2.38 m/s, north.
d. 1 000 m, south; 2.38 m/s, south.
e. 1 000 m, north; 2.38 m/s, north.
ANSWER: a
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

53. Driver A is cruising along enjoying the fall colors. Driver B starts her car at the instant he passes her. Their velocities
are shown as functions of time in the graph below. At what instants in time on the graph are drivers A and B side by side?

a. 0 s, 2 s
b. 0 s, 4 s
c. 2 s, 4 s

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 16

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
d. 2 s, 6 s e. 4 s,
6 s ANSWER:
d POINTS:
2
DIFFICULTY: Average

54. Cart A, of mass m, starts from rest and travels in a straight line with acceleration a. It traverses a distance x in time t.

Cart B, of mass 4m, starts from rest and travels in a straight line with acceleration . At time t it has traversed the
distance
a.
.
b.
.
c. x.
d. 2x.
e. 4x.
ANSWER:b
POINTS:2
DIFFICULTY: Average

55. Cart A, of mass m, starts from rest and travels in a straight line with acceleration a. It reaches velocity v in time t. Cart

B, of mass 4m, starts from rest and travels in a straight line with acceleration . At time t it has reached velocity
a.
.
b.
.
c. v.
d. 2v.
e. 4v.
ANSWER:b
POINTS:2
DIFFICULTY: Average

56. The small circles in the diagram below represent the positions along the x axis of a body at equal time
intervals. Assume the body moves in a straight line.

This diagram is most likely to describe

a. a swimmer swimming laps.
b. an exercise on a rowing machine.
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 17
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
c. a person on a treadmill.
d. a tennis ball during a volley.
e. a runner who tripped, fell, rose, and continued racing.
ANSWER: e
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

57. A problem may be solved more easily when alternative representations are used. The best strategy is to formulate
representations in an order that assists in understanding the physical principles involved. Of the orders given below, the
one that will work best most often is
a. pictorial representation, mathematical representation, tabular representation, mental representation.
b. pictorial representation, mental representation, mathematical representation, tabular representation.
c. mathematical representation, pictorial representation, tabular representation, mental representation.
d. mathematical representation, tabular representation, mental representation, pictorial representation.
e. mental representation, pictorial representation, tabular representation, mathematical representation.
ANSWER: e
POINTS: 1
DIFFICULTY: Easy

2
58. The speed of an object is given by v = 5.00t +4, where v is in m/s and t is in s. What is the acceleration of the
object at t = 2.00 s?
a. 5.00 m/s2
b. 2
9.00 m/s
c. 2
10.0 m/s
d. 2
14.0 m/s
e. 2
20.0 m/s
ANSWER: e
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

59. A particle is moving at constant velocity. Its position at t = 1.0 s is 3.0 m and its position at t = 4.0 s is 15.0 m. What
is the slope of the position-time graph for this particle?
a. 0, since this is a constant velocity situation.
b. 4.0 m/s
c. 4.0 m/s2
d. 9.0 m/s
e. 12 m/s2
ANSWER: b
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

2
60. A particle is moving with a constant acceleration of 4.0 m/s . Its speed at t = 1.0 s is 4.0 m/s and at t = 3.0 s it is
12.0 m/s. What is the area under the position-time graph for the interval from t = 1.0 s to t = 3.0 s?

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 18

Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
a. 8.0 m/s
b. 8.0 m
c. 12 m
d. 16 m
e. 16 m/s2
ANSWER:d
POINTS:2
DIFFICULTY: Average

61. A 50-gram superball traveling at 25.0 m/s is bounced off a brick wall and rebounds at 22.0 m/s. A high-speed camera
records this event. If the ball is in contact with the wall for 3.50 ms, what is the average acceleration of the ball during this
time interval?
2
ANSWER: 13,400 m/s
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

62. A boat moves at 10.0 m/s relative to the water. If the boat is in a river where the current is 2.0 m/s, how long does
it take the boat to make a complete round trip of 1.00 km upstream followed by a 1.00 km trip downstream?
ANSWER: 208 s
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

63. A bicyclist starts down a hill with an initial speed of 2.0 m/s. She moves down the hill with a constant acceleration,
arriving at the bottom of the hill with a speed of 8.0 m/s. If the hill is 12 m long, how long did it take the bicyclist to travel
down the hill?
ANSWER: 2.4 s
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

64. A helicopter descends from a height of 600 m with uniform negative acceleration, reaching the ground at rest in 5.00
minutes. Determine the acceleration of the helicopter and its initial velocity.
ANSWER: 2
−0.0133 m/s , −4.0 m/s

POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

65. A speedy tortoise can run with a velocity of 10.0 cm/s and a hare can run 20.0 times as fast. In a race, they both start at
the same time, but the hare stops to rest for 2.00 minutes. The tortoise wins by a shell (20.0 cm). What was the length of
the race?
ANSWER: 12.6 m
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

66. A peregrine falcon dives at a pigeon. The falcon starts with zero downward velocity and falls with the acceleration of
gravity. If the pigeon is 76.0 m below the initial height of the falcon, how long does it take the falcon to intercept the
pigeon?
ANSWER: 3.94 s
Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 19
Chapter 2 - One-Dimensional Motion.
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

2
67. Starting from rest, a car travels 1350 meters in 1.00 minute. It accelerated at 1.0 m/s until it reached its
cruising speed. Then it drove the remaining distance at constant velocity. What was its cruising speed?
ANSWER: 30 m/s
POINTS: 3
DIFFICULTY: Challenging

68. A car originally traveling at 30 m/s manages to brake for 5.0 seconds while traveling 125 m downhill. At that point
the brakes fail. After an additional 5.0 seconds it travels an additional 150 m down the hill. What was the acceleration of
the car after the brakes failed?
2
ANSWER: 4.0 m/s
POINTS: 2
DIFFICULTY: Average

Cengage Learning Testing, Powered by Cognero Page 20

Another random document with
no related content on Scribd:
VIIDES LUKU.

POHJOINEN JA ETELÄ, TALVI JA SUVI.

Sitten kun oli juotu teetä illalla, saattoivat lapset töin tuskin malttaa
mieltänsä, kunnes tee oli korjattu pöydältä, he kun tahtoivat, että isä
alkaisi kertoa heille lisää.

Frits oli näet karttojen ylä- ja alapäässä havainnut kaksi pientä

puoliympyrää, joihin oli kirjoitettu »Pohjoisnapa» ja »Etelänapa»; ja
hän halusi nyt kernaasti tietää, mitä tämä oikeastaan merkitsi.

»Kaiken tämän saatte tietää tänä iltana, lapset», sanoi isä, kun
pöytä vihdoinkin oli korjattu, äiti ottanut esille sukankutimensa ja Frits
asettanut esille kartan, jota hän jo kauvan oli pitänyt kädessään.
»Mutta silloin tarvitsen ennen kaikkea sinun pallosi, joka nyt kerta
kaikkiansa saa esittää maapalloa.

»Nähkääs, lapset, tänä iltana saa lamppu esittää aurinkoa, ja minä

annan nyt maan jälleen pyöriä ympäri. Selitin teille iltapäivällä, millä
tavoin me saamme valomme auringosta, ja sen asian te nyt
ymmärrätte — vai kuinka? Sen lisäksi mainitsin, että päivä ja yö
syntyvät sen vuoksi, että maa täsmälleen kahdessakymmenessä
neljässä tunnissa pyörii kerran ympäri, lännestä itään. Mutta me
emme saa ainoastaan valoa auringosta, me saamme myöskin
lämpöä siitä. Sen, että auringon paistaessa on lämpöisempi kuin sen
ollessa paistamatta, tiedämme jo, samoin kuin senkin, että
keskikesällä, jolloin aurinko on hyvin korkealla, voi täällä meilläkin
tulla aika lämmin. Syyn tähän tahdon myöskin selittää teille, vaikka
teidän on paljon vaikeampi käsittää tätä, kuin päivän ja yön
syntymistä. Kuunnelkaa sen vuoksi tarkoin, mitä sanon.

»Sinä, Frits, näytit minulle äsken pohjoisnavan ja etelänavan.

Tehkäämme siis ylös ja alas tähän maapalloomme pieni merkki
musteella. Toinen näistä mustista pisteistä kuvaa pohjoisnapaa,
toinen etelänapaa. Maan keskustan ympäri vedämme viivan,
samanlaisen kuin tällä kartalla näkemänne. Minä tarkoitan sitä
viivaa, joka kulkee maapallon keskustan ympäri; mitä se merkitsee,
sen selitän sitten. Tämän viivan ylä- ja alapuolella vedän nyt kaksi
pisteillä merkittyä viivaa, joiden kaltaisia voitte nähdä kartastakin.
Eurooppa, se maanosa, jossa me asumme, on tässä, melkein viivan
ja pohjoisnavan keskivälissä; maalatkaammepa nyt siihen paikkaan,
missä Eurooppa on, vielä pienoinen piiri.

»Kas noin, nyt on meidän maapallomme valmis ja me voimme heti

alkaa. Lamppu olkoon siis aurinkonamme, kuten kynttiläkin oli
aikaisemmin tänään. Niinkuin olen sanonut teille, lapset, pyörii maa
itsensä eli akselinsa ympäri. Jos voisimme ajatella suuren kepin
pistetyksi maan läpi, toisesta navasta toiseen, niin pyörisi maa
tämän ympäri, samoin kuin pyörä pyörii akselinsa tai sen läpi
pistetyn kepin ympäri.

»Mutta maa ei pyöri ainoastaan akselinsa ympäri, se kulkee

samalla myöskin ympäri auringon, johon se tarvitsee kokonaisen
vuoden. Voitko sanoa minulle, Frits, montako kertaa maan täytyy
pyöriä oman akselinsa ympäri, ennen kun se on ennättänyt kerran
kiertää auringon ympäri?»

Frits istui hetkisen ja mietti, mutta ei onnistunut keksimään

vastausta.

»En, isä», vastasi hän, »sitä en osaa sanoa.»

»Kyllä vaan, poikani, ajattelehan. Montako päivää on vuodessa?»

»Kolmesataa kuusikymmentä viisi», vastasi Frits.

»Katsohan. Siis, yhtä monta päivää kuin on vuodessa, yhtä monta

kertaa täytyy maan pyöriä akselinsa ympäri, ennen kun se on
ennättänyt kerran kiertää auringon ympäri. Mutta tässä
pyörähdyksessä on maa alati vinossa, pohjoisnapa ylös- ja
etelänapa alaspäin, melkein niin kuin te kirjoittaessanne asetatte
kirjaimet paperille. Nuo molemmat navat eivät siis koskaan käänny
kokonaan aurinkoa kohden; ja samalla kun teidän täytyy ajatella
mielessänne, että maa yhtämittaa kiertää akselinsa ympäri — siis
sen kepin ympäri, joka voisi olla pistetty maan läpi navasta napaan
— kiitää se samalla kertaa huimaavaa vauhtia eteenpäin, kiertää
365 päivässä auringon ympäri ja päättää tällä tavoin vuoden.»

»Mutta minä en ymmärrä», sanoi Frits, »kuinka voidaan tietää,

että se vuodessa tekee täsmälleen yhden kierroksen.»

»Sen tiedämme vuodenajoista ja päivänseisauksesta», vastasi

isä. »Minä koetan selittää asian teille; mutta silloin täytyy teidän olla
hyvin tarkkaavaiset. Katsokaas, lapseni, maa pysyy aina samassa
vinossa asennossa, jossa pidän tätä palloa, se on, pohjoisnapa
melkein suoraan ylöspäin ja etelänapa suoraan alaspäin. Samalla
kun se yht’aikaa pyörii ympäri, on siis se osa maasta, jonka ympäri
olen vetänyt viivan, ja jota nimitetään ekvaattoriksi eli
päiväntasaajaksi, päivisin aina kääntyneenä kohden aurinkoa sillä
tavalla, että tämän säteet lankeavat melkein kohtisuoraan siihen, jota
vastoin ne kulkevat paljoa vinommin napoihin päin. Mutta kuten
tiedätte, eivät auringonsäteet ole läheskään yhtä lämpimät
langetessaan vinosti maahan, kuin keskipäivällä, jolloin aurinko
näyttää olevan ylinnä taivaalla. Niillä seuduilla, joissa aurinko paistaa
täyteläisnä, siis suoraan alas, onkin sen vuoksi hyvin kuuma, ja
molempien napojen seuduilla, missä säteet saattavat vain vinosti
langeta alas, hyvin kylmä. Jos maan laita olisi nyt niin, että
pohjoisnapa ja etelänapa olisivat suoraan ylhäällä ja alhaalla, se on
toisin sanoen, että se keppi, jonka ajattelemme vedetyksi maan läpi,
olisi kohtisuorassa asennossa, niin eivät ainoastaan navat, vaan
myöskin maan keskustan ympärillä oleva viiva, pysyisivät samassa
suunnassa ja tosin päivä ja yö syntyisivät maan pyöriessä itsensä
ympäri, mutta mitään lämpömäärän muutosta ei tapahtuisi, eivätkä
siis myöskään vuodenajat vaihtuisi.

»Niillä ihmisillä, jotka asuvat viivan läheisyydessä, olisi siis, koska

auringonsäteiden aina täytyisi suoraan langeta siihen, ikuinen suvi,
niillä taas, jotka asuvat napojen luona, ikuinen talvi, niin ett’ei mikään
voisi kasvaa, eikä siis myöskään yksikään ihminen asua siellä. Mutta
siten ei ole laita; sillä koska maa on jonkun verran vinossa
asennossa, seuraa siitä, jos hitaasti käännän palloa, joka kuvaa
maata, aurinkonsa ympäri, että pohjoisnapa noin puolet siitä ajasta,
jonka maa tarvitsee kulkeaksensa auringon ympäri — siis puoli
vuotta — on enemmän kääntyneenä aurinkoa kohden. Silloin meillä,
jotka asumme lähempänä pohjoisnapaa, on suvi.
 »Maapallon toisella puoliskolla — missä etelänapa kääntyy
enemmän aurinkoa kohden — vallitsee talvi, silloin kun meillä on
suvi. Mutta kauvimpana pohjoisessa eivät auringonsäteet
milloinkaan lankea kohtisuoraan; ja jos tarkoin katselette karttaa,
huomaatte pisteillä merkityn, mutkaisen viivan, jonka myös olen
vetänyt tähän palloon. Tähän, näihin pisteisiin saakka, mutta ei
kauvemmaksi, lankeavat auringonsäteet kohtisuorasti maahan;
sitten se, kuten näyttää, kääntyy takaisin, ja sen vuoksi nimitetäänkin
näitä pisteitä kääntöpiireiksi.»

»Mitä tarkoitetaan kohtisuoralla isä?» kysyi Maria.

»Kohtisuoraksi, lapseni», vastasi isä, »nimitetään viivaa, joka, jos

ajattelen sen pidennetyksi, kohtaisi maapallon keskipisteen. Jos
sidot raskaan esineen nuoraan ja pidät sitä niin, että se heiluu
ilmassa, niin on tämä esine suoraan alaspäin, ja nuora tulee sen
kautta kohtisuoraan suuntaan. Vaakasuora eli horisontillinen on
sitävastoin viiva, joka, samoinkuin ympärillämme oleva näköpiiri, on
saman suuntainen kuin tyyni vedenpinta.

»Mutta palatakseni nyt maahan ja sen asentoon, niin on tällä

vaihdoksella, tällä auringon näennäisellä vaelluksella edestakaisin
molempain kääntöpiirien välillä, vielä toinenkin vaikutus, joka teidän
nyt täytyy oppia tuntemaan. Siitä on näet seurauksena, että meillä
päivät ovat pitemmät suvella, kuin talvella.

»Jotta voisitte tämän ymmärtää, niin katsokaa tarkoin palloa, jota

nyt pidän siten, että päiväntasaaja on käännettynä suoraan lamppua,
se on, meidän aurinkoamme kohden. Kuten näette, lankeaa valo
maan koko toiseen puoliskoon; toisella puoliskolla on päivä, kun taas
toisella on yö. Niin kauvan kun nyt päiväntasaaja on kääntyneenä
aurinkoa kohden, ovat päivä ja yö tarkoin tasan jaetut, eli toisin
sanoen, meillä on kaksitoista tuntia päivää ja kaksitoista tuntia yötä
sen vuoksi, että maa säännöllisesti pyörii kerran ympäri
kahdessakymmenessä neljässä tunnissa ja aina lännestä itään.
Mutta kohta kun maa napoineen kääntyy hiukan enemmän aurinkoa
kohden, tai oikeammin kääntyy pois siitä päiväntasaajan kanssa,
samalla tapaa kuin minä nyt käännän tätä palloa, muuttuu asianlaita
toiseksi. Kun näet aurinko yhtämittaa luo valoansa maan koko
puoliskoon, ja etelänapa jonkun verran kääntyy pois auringosta, niin
täytyy tietysti pohjoisnavan aivan samassa määrin kääntyä
enemmän sitä kohden ja auringon suvella paistaa sitä kauvemmin
siihen.

»Keskellä maata, siis päiväntasaajan ympärillä, ei tämä tee

suurtakaan eroitusta. Mutta mitä pohjoisemmaksi tullaan, sitä
pitemmäksi käy päivä; ja kun aurinko on pohjoisen kääntöpiirin
yläpuolella — se on kesäkuun 21 päivänä, joka on meidän pisin
päivämme — ei se vähään aikaan ollenkaan laske etelänavan luona,
toisin sanoen on näkyvissä yötä päivää.

»Tähän aikaan eivät auringonsäteet enään lankea niin vinosti

maapallon pohjoiseen puoliskoon, ja juuri tästä syystä on meillä
silloin suvi. Kesäkuun 21 päivänä on aurinko siis lähimpänä meitä,
se on suoraan pohjoisen kääntöpiirin yläpuolella eli niin kaukana
pohjoisessa, kuin se ylipäänsä voipi olla.

»Kääntäkäämmepä pallo nyt takaisin, niin että aurinko uudelleen

tulee yhä enemmän päiväntasaajaa kohden. Katsokaahan, lapseni,
nyt käy tuo valoisa paikka pohjoisnavan luona yhä pienemmäksi;
päivät lyhenevät lyhenemistään, auringonsäteet lankeavat uudelleen
yhä vinommin maapallon pohjoiseen puoliskoon, ja luonnollisesti
tulee yhä kylmempi.
 »Syyskuun 25 päivänä, siis kolmen kuukauden eli
neljännesvuoden kuluttua, joutuu aurinko uudelleen suoraan
päiväntasaajan yläpuolelle. Silloin taas päivä ja yö ovat yhtä pitkät,
s.o. meillä on päiväntasaus, eli, kuten sitä myös nimitämme,
syyspäivän tasaus. Te näette, että kun käännän pallon näin, ei
aurinko enään paista päiväntasaajaan, niin kuin äärimmäisiin
napoihin, oikealle ja vasemmalle. Mutta mitä enemmän maa kääntyy
niin, että sen eteläinen puolisko kääntyy enemmän aurinkoa kohden,
sitä enemmän me käännymme poispäin siitä, sitä vinommin
lankeavat sen johdosta auringonsäteet, meihin, sitä kylmempi tulee
meille, ja sitä kauvemmin saamme olla pimeässä, maan pyöriessä
ympäri. Nyt tulee maapallon eteläisellä puoliskolla suvi, kun me sitä
vastoin saamme talven. Joulukuun 21 päivänä on eteläinen
kääntöpiiri suoraan auringon edessä. Katsokaa, lapset, jos nyt
käännän pallon näin, on etelänapa kokonaan valossa, pohjoisnapa
sitä vastoin täydellisessä pimeydessä. Etelänavan luona näkyy nyt
aurinko alituisesti; pohjoisnavalla on useamman kuukauden yö.»

»Useamman kuukauden yö!» huudahtivat molemmat sisarukset

ihmeissään; »mitä sitten ihmiset tekevät sinä aikana? Sanokaa, isä,
eikö aurinko milloinkaan nouse koko tänä aikana?»

»Ei, lapseni, kuten näette tästä pallosta, ei aurinko voi paistaa

pohjoisnapaan, kun maan eteläpuolisko on enemmän kääntyneenä
aurinkoa kohden. Samaten on laita eteläisellä pallonpuoliskolla, kun
pohjoinen on kääntyneenä päin aurinkoa. Mutta meillä, jotka emme
asu niin lähellä napaa, että meiltä kokonaan voitaisiin riistää valo, on
tähän aikaan, joulukuun 21 päivänä, lyhin päivä ja pisin yö, ja
samalla kun auringonsäteet vinoimmin lankeavat meihin, kylmä sää
eli talvi.
 »Silloin, kun meiltä eniten puuttuu auringonvaloa, paistaa toinen
aurinko meidän ylitsemme ja valaisee meidän olemassaoloamme:
me vietämme silloin Vapahtajamme syntymää, sytytämme
joulukuusemme, jotka loistavat niin ihanasti pimeänä talvi-iltana, ja
odotamme toivovaisina sitä aikaa, jolloin päivät jälleen alkavat käydä
pitemmiksi. Ja jo heti joulun jälkeen nousee aurinko jonkun verran
korkeammalle, vaikka me emme sitä huomaa, ja kääntyy jälleen
päiväntasaajaa kohden. Mitä lähemmäksi se tulee päiväntasaajaa,
sitä pitemmiksi käyvät päivät meillä, kunnes se neljännesvuotta
myöhemmin, se on toisin sanoen, maaliskuun 21 päivänä jälleen on
suoraan päiväntasaajan yläpuolella. Silloin meillä on taas
päiväntasaus eli kevätpäiväntasaus. Auringonsäteet eivät enään
lankea niin vinosti meihin, tulee sen vuoksi lämpöisempi, sanalla
sanoen, meillä on kevät.

»Nyt te kai ymmärrätte myöskin, minkä vuoksi vuosi on jaettu

neljään säännölliseen vuodenaikaan, nimittäin kevääseen, suveen,
syksyyn ja talveen, ja käsitätte syyn, miksi päivät ovat meillä
pitemmät suvella, kuin talvella.»

»Mutta miten merkillistä se lieneekään, isä», sanoi Frits nauraen,

»kun aurinko ei ollenkaan laske pohjoisnavalla, tai kun siellä on niin
pitkä yö. Siellä en tahtoisi asua.»

»Niin, kummallinen maa se on tosiaankin», Vastasi isä; »ja

vast’edes toivon saavani tilaisuuden kertoa siitä monta huvittavaa
asiaa.»

»Mutta ell’ei aurinko paista siellä pitkään aikaan», sanoi pikku

Maria, »niin on siellä varmaankin hyvin kylmä.»
 »Aivan varmaan», vastasi isä, »kääntöpiirien välillä on lämpimin.
Koska aurinko alituisesti kulkee yli päiväntasaajan, s.o. milloin ylös-,
milloin alaspäin, tai pikemmin on milloin pohjois-, milloin
eteläpuolella päiväntasaajaa, milloin taas suoraan sen yläpuolella,
on myöskin helposti selitettävissä, että siellä, maapallon keskustan
ympärillä, on kuumin. Mikään varsinainen talvi ei täällä voi tulla
kysymykseen, koska aurinko ei milloinkaan etene varsin kauvaksi
päiväntasaajasta.

»Mutta samasta syystä, nimittäin sen vuoksi, että navat eivät

koskaan käänny aurinkoon päin, on niiden luona hyvin kylmä,
etelänavan, samoin kuin pohjoisnavankin luona; ja me, jotka
asumme melkein päiväntasaajan ja pohjoisnavan keskivälillä, emme
elä kuumassa, emmekä kylmässä, vaan lauhkeassa, s.o.
kohtuullisen lämpimässä ja kohtuullisen kylmässä ilmanalassa, toisin
sanoen, me elämme lauhkeassa ilmavyöhykkeessä, kuten
tieteellinen nimitys kuuluu. Pohjoisnavalla sitävastoin vallitsee kesä
ainoastaan niin kauvan kun aurinko on pohjoisen kääntöpiirin
läheisyydessä, joka on hyvin lyhyt aika. Koko muun ajan vallitsee
siellä talvi, ja usein on siellä hämmästyttävän kylmä. Pohjoisnavan
perukoilla ei sen vuoksi myöskään ole mitään muuta kuin jäätä, niin
ainakin otaksutaan; eikä milloinkaan ole vielä ainoankaan ihmisen
onnistunut tunkeutua sinne. [Kuten nuoret lukijamme kentiesi ovat
kuulleet kerrottavan, on meidän päivinämme yritetty ilmapallolla
päästä pohjoisnavalle, mikä uhkarohkea yritys ei kuitenkaan
ainakaan tähän asti ole onnistunut. Suoment. muist.]

»Mutta nyt luulen selittäneeni asian jotakuinkin selvästi teille, niin

että te ymmärtänette, mitä tarkoitetaan pohjoisella ja etelällä. Sano,
Maria, missä on pohjoinen?»
 »Missäkö pohjoinen on?» vastasi Maria, »pohjoinen on kaiketi
siellä, missä pohjoisnapakin.»

»Niin, tietysti; mutta näytä nyt se myöskin kartalta.»

»Tuolla ylhäällä, isä.»

»Ihan oikein, lapseni. Entäs missä on sitten etelä, Frits?»

»Etelä on siellä, missä päiväntasaajakin», vastasi Frits.

»Päiväntasaaja on tosin meidän eteläpuolellamme», vastasi isä;

»mutta sillä et ole tarpeeksi selvästi ilmoittanut suuntaa. Sillä koska
päiväntasaaja on viiva, jonka voimme ajatella vedetyksi maan
ympäri, niin tulisimme päiväntasaajan luo, vaikkumme kulkisikaan
aivan eteläiseen suuntaan. Jos pysytteleisimme enemmän oikealla
tai vasemmalla, lännenpänä taikka idempänä, niin lopuksi kuitenkin
saavuttaisimme päiväntasaajan. Tarkoin osoittaaksesi, missä etelä
on, täytyy sinun siis ilmoittaa määrätympi kohta ja tehdä samalla
tapaa kuin Maria.»

»Etelä on siellä, missä etelänapakin», vastasi Frits.

»Vallan oikein. Mutta nyt tahdon myöskin mainita teille, kuinka me

auringosta voimme nähdä, missä etelä oikeastaan on. Te tiedätte,
että me asumme maapallon pohjoisella puoliskolla — vai kuinka? —
ja ett’ei napa koskaan ole kääntyneenä aurinkoon päin. On siis
myöskin luonnollista, että aurinko aina on meidän eteläpuolellamme.
Keskipäivälläkään ei aurinko ole aivan suoraan päämme yläpuolella
— kuten sitävastoin on laita niiden ihmisten, jotka asuvat
päiväntasaajan alla, tai kääntöpiirien välillä — vaan aina
etelässäpäin taivaankannella. Mutta kun maa liikkuu hyvin
säännöllisesti ja aina pitää tarkoin vaarin ajastansa, seuraa siitä, että
aurinko meillä keskipäivällä aina on korkeimmillaan ja suoraan
etelässä.

»Tämän mukaisesti on laitettu aurinkokelloja, joissa ei ole muuta

kuin rautainen tanko eli viisari, joka aina osoittaa etelää kohden. Kun
nyt aurinko on suoraan etelässä, saa se rautatangon varjon
lankeamaan suoraan seinälle ja silloin meillä on puolipäivä, s.o. kello
on kaksitoista.

»Nyt olen selittänyt teille, miten voidaan löytää kolme

ilmansuuntaa, nimittäin itä auringon noususta, länsi sen laskusta ja
etelä siitä paikasta, missä aurinko keskipäivällä on korkeimmillaan.

»On siis jäljellä ainoastaan neljäs ilmansuunta, nimittäin

pohjoinen, ja nyt minä kerron teille, kuinka on keksitty hyvin
yksinkertainen kone, jolla määrätään tämä ilmansuunta. Tiedättehän,
mikä magneetti on — vai kuinka?»

»Kyllä, isä», vastasi Frits. »Isällähän on magneetti, joka näyttää

ihan hevosenkengän kaltaiselta ja vetää luoksensa kaiken, mikä on
raudasta.»

»Minullakin on magneetti», kertoi pikku Maria; »se on punainen, ja

kun minulla on pienet kalani vedessä ja pieni peltinen veneeni ja
pidän magneettia vedessä, niin tulevat ne uiden täyttä vauhtia ja
riippuvat niin lujasti magneetista, että minä voin vetää ne ylös
vedestä.»

»Nyt tiedätte molemmat mitä tarkoitan», sanoi isä. »Sinun on

sitäpaitsi muistettava, Maria, että jos magneetti on punainen, on se
ainoastaan siksi, että se on sellaiseksi maalattu. Mutta mistä se
johtuu, että tämä magneettinen rauta vetää muun raudan luokseen
ja pitää sen kiinni, on jotakin, jota emme tiedä; se riippuu eräästä
luonnonvoimasta. Jumala on sen siten asettanut, ja meidän käy
tämän asian suhteen samoin, kuin monen muun luonnonilmiön
suhteen; me emme voi sitä selittää. Me näemme ainoastaan, että
niin on.

»Kauvimpana pohjoisnavan luona, tai ainakin sen läheisyydessä

on jotakin, jota yhtä vähän voimme selittää, eräs voima, joka vetää
magneetin luokseen. Tietenkään ei tämä voima ole tarpeeksi suuri,
voidakseen pitkän matkan päästä järkäyttää magneettia tai rautaa
paikoiltaan. Mutta jos neulan kärkeä sivellään magneetilla ja sitten
asetetaan tämä neula keskikohdaltaan toisen neulan kärkeen, esim.
kuten minä nyt asetan tämän lyijykynän sormeni päähän, niin
osoittaa magneetilla sivelty neulankärki vakavasti ja säännöllisesti
pohjoista kohden. Missä tahansa oltaneekin maan päällä, vaikkapa
niin kaukana, ett’ei pitemmälle voitaisi päästä, siis etelänavalla, niin
viittaa magneetilla sivelty neulankärki kuitenkin alati pohjoiseen päin.
Jotta nyt aina voitaisiin tietää, missä pohjoinen on, on keksitty pieni
kone, jota nimitetään kompassiksi, ja minä olen teitä varten
Valmistanut sellaisen täksi illaksi.»

Näin sanoen isä nousi ylös ja meni kirjoituspöytänsä luo

noutamaan vähäistä messinkirasiaa.

»Katsokaa, lapseni», sanoi hän, »tämä n.s. kompassi ei

oikeastaan ole mitään muuta, kuin jonkinlainen kellonkuori, ontto ja
lasi päällä. Tästä keskikohdasta pistää esiin pieni, teräväpäinen
nasta; tämän nastan päässä keinuu neula, joka on asetettava niin,
että se pysyy täydellisesti tasapainossa, eli toisin sanoen vaappuu,
minkä kautta se helpoimmin pannaan liikkeelle. Näettekö kärjen? Se
on varustettu pienillä vä’illä, aivan kuin nuoli, mutta tämä ainoastaan
siksi, ett’ei sitä sekoitettaisi nuolen toiseen päähän. Tämä
magneetilla sivelty kärki osoittaa aina tuota seinää kohden;
pohjoinen on siis siellä. Jos nyt käännän kompassin miten tahansa,
niin osoittaa tuolla sisällä oleva neula kuitenkin aina uskollisesti
samalle suunnalle. Kun minulla on tuollainen kompassi, niin tarvitsee
minun ainoastaan katsoa, miten kärki osoittaa, tietääkseni heti,
missä pohjoinen on. Mutta jos tiedän, missä pohjoinen on, voin myös
helposti löytää muut ilmansuunnat. Voitko sanoa minulle, Frits,
mitenkä tämä tapahtuu?»

»Voin, isä, sen voin; jos tiedän missä pohjoinen on, niin tiedän
myöskin, missä etelä on, sillä sehän on vastapäätä pohjoista.»

»Aivan oikein, lapseni. Neulan vastakkainen kärki osoittaa siis

etelää kohden. Kuten jo olen sanonut teille, ovat kaikki kartat laaditut
siten, että pohjoinen on ylöspäin, kun asetatte kartan eteenne; etelä
on siis alaspäin kartalla — vai kuinka?»

»Niin on.»

»No, missä sitten on itä?»

»Itä on oikealla!» huudahti pikku Maria — »siellä missä Aasiakin.»

»Hyvin, tyttöseni!»

»Ja länsi vasemmalla, siellä missä Atlantin Valtamerikin!»

huudahti
Frits.

»Katsokaahan, lapseni», sanoi isä, »nyt voitte ainoastaan tämän

pienen koneen avulla määrätä kaikki neljä ilmansuuntaa. Jos
keskipäivän ajoissa asetutte kasvot käännettyinä aurinkoa kohden,
on pohjoinen tietysti teidän takananne; mutta missä silloin on itä?»

»Siellä, mistä aurinko nousee», vastasi Frits, »siis vasemmalla.»

»Vallan oikein; ja länsi on silloin tietysti oikealla.»

»Ja jos minä asetun niin, että kasvoni ovat käännettyinä itään
päin», sanoi Maria, »niin on etelä oikealla ja pohjoinen vasemmalla
kädelläni.»

»Se oli hyvin, lapseni; tällä kertaa sinä olit oikein tarkkaavainen.
Voitko nyt sanoa minulle, mikä on oikealla puolellasi, jos seisot
kääntyneenä sinne päin, mihin aurinko laskee, s.o. länteen päin?»

»Silloin on pohjoinen oikealla puolellani», kiiruhti Frits

vastaamaan.

»Nyt luulen, ett’ette sitä asiaa enään unhoita», sanoi isä

ystävällisesti; »ja koska te niin hyvin olette ymmärtäneet tämän,
tulette myöskin helposti käsittämään, mitä vast’edes teille ilmoitan.

»Kompassin molemmat pääsuunnat ovat siis pohjoinen, koska

neula osoittaa sinne, sekä vastapäätä oleva ilmansuunta, s.o. etelä.
Itä ja länsi ovat oikealla ja vasemmalla. Mutta pohjoisen ja idän tai
pohjoisen ja lännen tai idän ja etelän tai lännen ja etelän välillä on
vielä melkoinen tila, ja nämä ilmansuunnat saavat nimensä
molemmista pää-ilmansuunnista, joiden välillä ne ovat. Esim. tällä
kartalla on meillä pohjoinen tuolla ylhäällä ja itä täällä oikealla
kädellä; mutta jos nyt tahdomme ilmoittaa tuon kulman, joka on
pohjoisen ja idän välillä, niin nimitämme tätä itäpohjaksi. Kun siis
tuolla oikealla olevaa kulmaa nimitetään itäpohjaksi, miksikä silloin
sinä, Frits, nimittäisit vasempaa kulmaa, pohjoisen ja lännen välillä
olevaa?»

»Pohjalänneksi, vastasi Frits enempää arvelematta.

»Se ei ole aivan oikein», vastasi isä; »sillä me asetamme aina

molemmat pääsuunnat, siis pohjoisen ja etelän, viimeksi.
Pohjalännen asemesta täytyy sinun sen vuoksi sanoa länsipohja.
No, sano minulle nyt, miksi voisit nimittää alempaa kulmaa
vasemmalla, sitä, joka on lännen ja etelän välillä?»

Frits mietti silmänräpäyksen, ennen kun vastasi: »Länsi-eteläksi;

onko se oikein, isä?»

»Kyllä, poikani, aivan oikein», vahvisti isä. — »No, entäs toinen

kulma, tämä tässä alhaalla oikealla kädellä, Maria?»

»Itä-etelä [Suomenkielessä käytetään toisiakin nimityksiä, nim. itä-

pohja = koillinen, länsi-pohja = luode, länsi-etelä = lounas ja itä-etelä
= kaakko. Suom. muist.], isä», vastasi pikkutyttö.

»Hyvin, lapseni, nyt olette olleet tarkkaavaiset, ja minä toivon,

ettette unhoita, mitä olette oppineet. Muistakaa vaan, mitä jo kerran
olen teille sanonut, nimittäin että kartalla on pohjoinen ylimpänä, niin
löydätte sitten helposti muut ilmansuunnat. Mutta on myöhä ja aika
mennä levolle. Kun aurinko huomisaamuna jälleen nousee idästä, on
teidän oltava ylhäällä ja reippaat; kun se sitten keskipäivällä on
etelässä, lähdemme tuolle sovitulle huviretkelle.»
KUUDES LUKU.

RETKEILY JOELLA JA LAMMELLA.

Seuraajana päivänä paistoi aurinko lämpimänä ja säteilevänä, ja

lapset riemuitsivat ilosta, kun vanhemmat ikäpuoleen valmistausivat
lähtemään ulos.

Frits ja Maria kiiruhtivat pukeutumaan ja juoksivat pian

vanhempien edellä katua pitkin kohti lähintä kaupunginporttia.

Sinne ehdittyä jättivät vanhemmat valtamaantien ja kulkivat

suoraan joelle, joka virtasi lähellä tuota pientä kaupunkia.

»Minä luulin, että me menisimme lammelle, isä», sanoi Frits, joka

jo alkoi peljätä, että isä ehkä oli unhoittanut, mitä oli luvannut
edellisenä päivänä. Mutta isä vastasi:

»Sinne menemmekin, rakas lapsi. Mutta lampi on hyvän matkan

päässä täältä; ja kun varmaankin äidille ja pikku Marialle kävisi liian
rasittavaksi kulkea tuo pitkä matka edestakaisin, niin luulen, että
mieluummin laskemme jokea alas. Teidän on silloin paljoa helpompi
kävellä takaisin, kun ette ole ennättäneet niin kovin väsyä.»
 Lapset olivat tähän tyytyväiset. He eivät vielä milloinkaan olleet
kulkeneet joella ja saattoivat töin tuskin malttaa mielensä, kunnes
heidät oli sijoitettu veneeseen.

Oli kuljettavana ainoastaan lyhyt matka joelle ja pian tavattiin

kalastaja, joka kuljetti pienen perheen erääseen lammen
läheisyydessä olevaan paikkaan. Luonnollisesti oli isän maksaminen
miehelle vaivanpalkkiota.

Joki ei ollut leveä, mutta jotensakin vuolas. Kun vesi ei ollut kovin
syvää, tarvitsi kalastajan käyttää ainoastaan pitkää seivästä, jolla
hän sauvoi venettä eteenpäin.

Kun oli hetkinen kuljettu tällä tavoin, pyysi isä kalastajaa pitämään
venettä keskellä jokea ja antamaan sen seurata virranvuota, jonka
jälkeen hän sanoi lapsille:

»Muistatteko vielä, mitä kerroin eilen, nimittäin ett’emme me täällä

maan päällä voi huomata sen liikuntoa siksi, että kaikki, mitä
näemme ympärillämme, liikkuu samalla kertaa, kun mekin?»

»Kyllä, isä», vastasi Frits, »sen muistan. Mutta täällähän me

näemme varsin selvästi, että me liikumme, eikö totta, isä?»

»Aivan oikein», vastasi, isä »mutta tämä johtuu ainoastaan siitä,

että molemmilla puolillamme olevat rannat eivät liiku samalla kertaa,
kun me.»

»Minusta tuntuu aivan, että me pysymme paikoillamme», sanoi

Maria, »ja että rannoilla olevat puut juoksevat takaperin. Kuinka
kummallista, isä!»
 »Niin, näetkös, lapseni», vastasi isä, »aivan samoin on meidän
maamme laita: kun me itse liikumme, näyttää meistä siltä, kuin
siirtyisi aurinko taivaankannella, koska se on ainoa meille näkyvä
esine, joka ei liiku. Tiedämmehän, että puut noilla rannoilla ovat
juurillaan kiinni maassa, eivätkä voi liikkua; sen vuoksi ne olemme
me, jotka liikumme. Jotakin samantapaista voimme huomata
kuustakin. Kun se illalla näyttäytyy taivaankannella ja myrskypilvet
nopeasti kiitävät sen ohi, niin näyttää usein siltä, kuin pilvet
pysyisivät paikoillaan ja kuu, joka kuitenkin liikkuu ainoastaan perin
hitaasti, kiitäisi pilvien läpi huimaavaa vauhtia. — Mutta pitäkääpä
nyt kädet silmien edessä tarkoin. — Kas noin. — Voitteko vieläkin
nähdä jotakin?»

»Emme, isä», vastasivat molemmat lapset yhtaikaa.

»No, tunnetteko sitten, että me liikumme?»

»Emme; nyt olemme kokonaan liikkumatta», vakuutti Frits.

»Vai niin, vai olemme?» vastasi isä hymyillen. »Ota pois kätesi,
niin saat nähdä, että me kuljemme nyt yhtä nopeasti kuin ennenkin.»

»Niin; mutta jos pidän kädet silmieni edessä, niin en tunne

mitään», sanoi Frits.

»Se on juuri siksi, että sinä et näe mitään ulkopuolellasi olevia

esineitä, joista voisit huomata, että me liikumme. Kun aurinko, jonka
tiedämme pysyvän paikoillaan, näyttäytyy taivaankannella, voimme
siitä nähdä, että me liikumme samalla kun maakin liikkuu. Mutta kun
taivas on pilvien peitossa tai kun vallitsee sumu, niin ei meillä täällä
maan päällä olekaan mitään ulkonaista esinettä, josta voimme
nähdä, että me liikumme; ja meistä tuntuu silloin, kuin olisimme
aivan paikoillamme.»

Kalastaja oli nyt uudelleen tarttunut sauvoimeen ja sauvoi venettä

niin nopeasti eteenpäin, että vaahto pärskyi keulassa.

»Hei! kuinka se kulkee», riemuitsi Frits. »Jos joku tahtoisi rantaa

pitkin seurata mukana, niin saisipa hän juosta kelpo tavalla. Kas,
kuinka puut kiitävät meidän ohitsemme! Maria oli aivan oikeassa,
näyttää tosiaankin siltä, kuin kiitäisivät ne ohitse. Ja katsokaa, kuinka
vesi koskena kohisee ja kyntää oikeita vakoja! Oi, kuinka kaunista!»

»Näitä nimitetään hyöky-aalloiksi», selitti äiti hymyillen. »Täällä

eivät aallot ole kovinkaan suuria; mutta jos joskus pääsisitte merelle,
niin saisitte nähdä paljon suurempia aaltoja.»

»Onko äiti milloinkaan ollut merellä?» kysyi Maria.

»Olen, lapseni», vastasi äiti. »Sinun ollessasi vielä pieni

pikkarainen, matkustimme me, isä ja minä, eräälle saarelle, jonka
nimi on Helgolanti.»

»Missä Helgolanti on, isä?» kysyi Frits.

»Pohjanmeressä, poikani», vastasi isä.

»Matkustiko äiti silloinkin tällaisessa pienessä veneessä?» kysyi

Maria.

»En, lapseni», vastasi äiti, »paljon suuremmassa veneessä. Mutta

siitä saa isä kertoa myöhemmin. Nyt olemme kohta siinä paikassa,
johon isä on luvannut meidät viedä. Näettekö pajupensaiden läpi
tuota vaaleanpunaista kattoa? Se on niin kutsuttu kalastajamaja; se
on aivan tuon suuren lammen rannalla, ja siellä me juomme kahvia
ja syömme leivoksia.»

»Oi, kuinka hauskaa!» huudahti pikku Maria ja taputti käsiänsä.

»Sitten saan Fritsin kanssa taas leikkiä rannalla ja etsiä raakkuja ja
kukkia, ja sitten isä poimii muutamia noista kauniista- valkoisista ja
keltaisista lumpeen kukista, jotka pistäytyvät näkyviin lammesta.»

Sillä aikaa kulki vene nopeasti eteenpäin jokea pitkin, ja pian oltiin
maallenousupaikan luona, jonka jyrkästä rannasta johtivat ylös
pienet, mukavat raput.

N.k. kalastajamaja oli huvittelupaikka, johon sen kaupungin

asukkailla, missä Fritsin ja Marian vanhemmat asuivat, usein oli
tapana lähteä kahvia juomaan ja soutelemaan lammelle. Talo oli
muutaman sadan askeleen päässä joesta, josta lampikin sai
vetensä.

Ennen kun mentiin sisälle, vei isä molemmat sisarukset paikalle,

johon oli kaivettu kapea kaivanto, jonka kautta johdettiin osa joen
vedestä lampeen. Lampi täyttyi tällä tavalla, ja se vesi, mikä ei
mahtunut siihen, johdettiin pois toiselta puolen, aivan kuten isä jo oli
kertonut heille.

Pienessä, hymyilevässä puutarhassa, joka oli rakennuksen

edessä, istui jo useita vieraita pöydän ääressä, ja suuri joukko lapsia
juoksenteli puutarhassa, leikkien haukkaa ja kyyhkystä. Frits tapasi
heidän joukostaan muutamia koulutovereja, ja hän ja Maria pyysivät
vanhemmilta luvan saada leikkiä heidän kanssansa.

Sen saivat he varsin kernaasti, ja lapset huvittelivat nyt parhaansa

mukaan vähintäänkin tunnin ajan. Mutta luonnollisestikaan eivät he