Download Fundamentals of Financial Accounting Canadian 5th Edition Phillips Test Bank all chapters

Fundamentals of Financial Accounting
Canadian 5th Edition Phillips Test Bank

Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/fundamentals-of-financial-accounting-canadian-5th-e
dition-phillips-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Fundamentals of Financial Accounting Canadian 5th

Edition Phillips Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/fundamentals-of-financial-
accounting-canadian-5th-edition-phillips-solutions-manual/
Fundamentals of Financial Accounting 5th Edition

Phillips Test Bank
accounting-5th-edition-phillips-test-bank/
Fundamentals of Financial Accounting Canadian Canadian

4th Edition Phillips Test Bank
accounting-canadian-canadian-4th-edition-phillips-test-bank/
Fundamentals of Financial Accounting Canadian 3rd

Edition Phillips Test Bank
accounting-canadian-3rd-edition-phillips-test-bank/
Phillips Solutions Manual
accounting-5th-edition-phillips-solutions-manual/
Fundamentals of Financial Accounting Canadian Canadian

4th Edition Phillips Solutions Manual
accounting-canadian-canadian-4th-edition-phillips-solutions-
manual/

Phillips Test Bank
Fundamentals of Financial Accounting 3rd Edition

Phillips Test Bank
accounting-3rd-edition-phillips-test-bank/

Phillips Test Bank
Chapter 08 - Receivables, Bad Debt Expense, and Interest Revenue
Chapter 08
Receivables, Bad Debt Expense, and Interest Revenue
True / False Questions
1. In a competitive market it is necessary to extend credit to at least some customers in order

to avoid losing market share to competitors.
TRUE
Accessibility: Keyboard Navigation

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
Learning Objective: 08-01 Describe the trade-offs of extending credit.
Topic: 08-01 Advantages and Disadvantages of Extending Credit
2. There is a cost of extending credit to customers even when the company is able to collect
its accounts receivable in full.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
3. Trade accounts receivable are created by selling goods or services on credit.

TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
Learning Objective: 08-02 Estimate and report the effects of uncollectable accounts.
Topic: 08-02 Accounts Receivable and Bad Debts
8-1
4. Write-off method affects income statement as an additional expense is incurred when an

account is written-off.
FALSE

Blooms: Remember
Difficulty: Medium
Topic: 08-04 2. Remove (Write off) Specific Customer Balances
5. When bad debts exceed the amount estimated and written off in the previous accounting
period, the company is required to issue amended financial statements.
FALSE

Blooms: Remember
Difficulty: Medium
6. Under the aging of accounts receivable method, bad debt expense is calculated and then
added to the beginning balance in the allowance for doubtful accounts.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
Topic: 08-08 Aging of Accounts Receivable Method
7. The allowance for doubtful accounts is a contra-asset account.

TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
Topic: 08-03 1. Adjust for Estimated Bad Debts
8-2
8. The aging of accounts receivable method is based upon the principle that the longer an
account is overdue, the higher the risk of non-payment.
TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Medium
9. When the allowance method is used, the journal entry to write-off an uncollectible account
does not change the amount reported as net accounts receivable on the balance sheet.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
Topic: 08-05 Summary of the Allowance Method
10. The two methods of accounting for bad debts that are acceptable under GAAP are the
allowance method and the direct write-off method.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
Topic: 08-21 Supplement 8A: Direct Write-off Method
11. Interest on notes receivable is recorded as revenue when the cash is received.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
Learning Objective: 08-03 Compute and report interest on notes receivable.
Topic: 08-10 Notes Receivable and Interest Revenue
8-3
12. The allowance for doubtful accounts is not used in the direct write off method.
TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Medium
Learning Objective: 08-S1 Record bad debts using the direct write-off method.
13. The amount of the principal of a notes receivable depends on the maturity date.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Easy
Topic: 08-10 Notes Receivable and Interest Revenue
14. When a company receives an interest payment on a note, the entire payment must then be
recorded as revenue.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
Topic: 08-15 Recording Interest Received
15. The receivables turnover ratio is calculated using the average net accounts receivable.
TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
Learning Objective: 08-04 Compute and interpret the receivables turnover ratio.
Topic: 08-18 Receivables Turnover Analysis
8-4
16. The receivables turnover ratio indicates how many times, on average, the process of
selling to and collecting the sales proceeds from customers occurs during the accounting
period.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Easy
17. Companies of similar size operating in the same country tend to have similar receivables
turnover ratios.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Easy
Topic: 08-19 Comparison to Benchmarks
18. Analysts often interpret a sudden decline in the receivables turnover ratio as a signal of a
developing problem.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
19. The smaller the receivables turnover ratio the larger the days to collect measure will be.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
8-5
20. A higher receivables turnover ratio is a warning sign indicating that the company is
allowing a longer time period for customers to pay.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
21. In normal circumstances, the allowance for doubtful accounts for a company should be a
fairly consistent percentage of gross accounts receivable.
TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Medium
22. Companies do not need to explain to financial statement users how uncollectable
receivables are accounted for because they do not need this information.
FALSE

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
23. If the receivables turnover ratio rises significantly, the increase may be a signal that the
company is extending credit to high-risk borrowers or allowing an overly generous repayment
schedule.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Hard
8-6
24. Direct write-off method violates the matching principle.

TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
25. Allowance for Doubtful Accounts is a contra-asset account.

TRUE

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
26. Allowance for Doubtful Accounts is a temporary account.

FALSE

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
27. Bad Debt Expense is a temporary account.

TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Easy
8-7
28. The balance in the Allowance for Doubtful Accounts will always differ from the balance
in Bad Debt Expense.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Easy
29. A subsidiary account refers to an account that is to be written off.

FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
30. Both the percentage of credit sales and aging of accounts receivable methods are
acceptable under ASPE and IFRS.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
31. The direct write-off method is acceptable under IFRS, but not under ASPE.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
8-8
32. All else being equal, net sales revenue and days to collect have an inverse relationship.
FALSE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
33. All else being equal, an increase in the average net receivables necessarily implies an
increase in days to collect.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
34. The collection of a note receivable is accounted for like the collection of an account
receivable.
TRUE

Blooms: Understand
Difficulty: Easy
Topic: 08-16 Recording Principal Received
8-9
Multiple Choice Questions
35. A company extends credit to customers because it expects the:

A. benefits from the rise in sales revenue to be greater than the cost of extending credit.
B. interest charged to be greater than the cost of extending credit.
C. tax savings from a lower net income to be greater than the cost of extending credit.
D. because its borrowing cost is lower than the cost of extending credit.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
36. If a company did not extend credit to customers:

A. its gross revenue would rise.
B. its costs of credit would rise but so would its revenue.
C. its costs of credit would fall but so would its revenue.
D. gross profit would rise.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
37. Extending credit to customers will result in which of the following additional costs?
A. Increased employer costs will be incurred to evaluate customer credit worthiness, track
what each customer owes, and follow up to ensure correction.
B. Bad debt expense will result when amounts cannot be collected from customers.
C. Delayed receipt of cash may result requiring the company to take out short-term loans and
incur interest costs.
D. All of the answers are acceptable.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
8-10
38. Which of the following methods is required by Canada Revenue Agency for accounting
for bad debt for tax purposes:
A. Direct write-off method
B. Allowance method
C. Percentage of sales method
D. Aging of accounts method

Blooms: Remember
Difficulty: Easy
Topic: 08-09 Other Issues
39. Companies are concerned about the cost of extending credit for all the following reasons
EXCEPT:
A. the time delay in receiving payment.
B. the expense of the extra goods that must be produced or bought.
C. the risk of non-payment.
D. the administrative costs associated with extending credit.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
8-11
40. Assume the Mirtha Company had the following balances at year-end.
From the Balance Sheet 2018 2017

Accounts Receivable 1,560,200 1,210,920
Allowance for Doubtful Accounts (79,000) (64,600)
Accounts Receivable, Net 1,481,200 1,146,320
Assume the company recorded no write-offs or recoveries during 2018. What was the amount
of bad debt expense reported in 2018?
A. $79,000.
B. $64,600.
C. $28,800.
D. $14,400.
If there were no write-offs or recoveries during 2018, then the change in the allowance
account was solely due to debt expense in 2018, which would be the difference between the
balance in allowance for doubtful accounts: 79,000 - 64,600 = 14,400.

Blooms: Apply
Difficulty: Easy
41. Purrfect Pets sells a $1,500 aquarium to a customer on account. This would be recorded
under:
A. non-trade receivables.
B. cash.
C. trade accounts receivable.
D. notes receivable.

Blooms: Understand
Difficulty: Easy
8-12
42. The Grass is Greener Corporation provides $6,000 worth of lawn care on account during
the month. Experience suggests that about 2% of net credit sales will not be paid. According
to the revenue recognition principle and the expense recognition principle, the company
should:
A. record an estimate of bad debt expense in the same period as the lawn care is provided.
B. not report the sales revenue until it collects payment.
C. increase the value of its liabilities with an adjustment.
D. all of the answers are acceptable.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
43. An Allowance for Doubtful Accounts is a contra-account paired with:

A. expenses.
B. cash.
C. net income.
D. accounts receivable.

Blooms: Remember
Difficulty: Medium
8-13
44. The Grass is Greener Corporation provides $6,000 worth of lawn care on account during
the month. Experience suggests that about 2% of net credit sales will not be paid. To record
the potential bad debts, The Grass is Greener Corporation would:
A. debit Accounts Receivable and credit Allowance for Doubtful Accounts for $120.
B. debit Allowance for Doubtful Accounts and credit Bad Debt Expense for $120.
C. debit Bad Debt Expense and credit Allowance for Doubtful Accounts for $120.
D. debit Bad Debt Expense and credit Accounts Receivable for $120.
Using the allowance method, Bad Debt Expense is debited and the contra-asset account,
Allowance for Doubtful Accounts, is credited for $120 ($6,000 * .02).

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
45. At the end of the accounting period, The Grass is Greener Corporation learns that a
customer who owes $350 has gone bankrupt and payment will not be made. The Grass is
Greener Corporation should:
A. debit Bad Debt Expense and credit Accounts Receivable for $350.
B. debit the Allowance for Doubtful Accounts and credit Accounts Receivable for $350.
C. debit Bad Debt Expense and credit Cash for $350.
D. debit Accounts Receivable and credit Bad Debt Expense for $350.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
8-14
46. When an adjusting entry is made in anticipation of some receivables being uncollectible
the adjustment reduces:
A. both net income and net accounts receivable.
B. net income and increases liabilities.
C. net accounts receivable and increases liabilities.
D. net income and selling expenses.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
47. Over the past five years, a company had average annual credit sales of $320,000 and an
average annual net write-offs of $2,000. Credit sales in the current year are $300,000. Using
the percentage of credit sales method, what should the company record as an estimate of bad
debt expense?
A. $2,000
B. $1,875
C. $20,000
D. $6,000
Estimated average uncollectible% = $2,000/$320,000 = .00625

Bad Debt Expense = estimated uncollectible% * Credit Sales
= .00625 * $300,000 = $1,875.

Blooms: Apply
Difficulty: Medium
Topic: 08-07 Percentage of Credit Sales Method
8-15
48. When a company that uses the allowance method writes off an actual bad debt:
A. total assets decrease.
B. total liabilities increase.
C. total expenses increase and total revenues increase.
D. total assets, revenue, and expenses remain the same.

Blooms: Understand
Difficulty: Hard
49.
Johnstone Supplies, Inc. Accounts Receivable Aging Report, July 31, 2018
Accounts receivable by due date Account Total Estimated % uncollectible
Not yet due $126,500 2%
1-30 days past due $89,200 12%
31-60 days past due $53,600 18%
Over 60 days past due $31,800 35%
The unadjusted balance of the allowance for doubtful accounts of Johnstone Supplies, Inc., is
$28,947 on July 31, 2018. Based on the accounts receivable aging report, bad debt expense
will be:
A. $34,012.
B. $5,065.
C. $62,959.
D. $50,434.
Accounts Receivable Aging Report

Act Rec. by due date Account Total Estimated % Estimated Amount
uncollectible uncollectible
Not yet due $126,500 2% $2,530
1-30 days past due $89,200 12% $10,704
31-60 days past due $53,600 18% $9,648
Over 60 days past due $31,800 35% $11,130
$34,012
8-16
34,012 - 28,947 = 5,065.

Blooms: Analyze
Difficulty: Hard
50.
Johnstone Supplies, Inc. Accounts Receivable Aging Report, July 31, 2018
Accounts receivable by due date Account Total Estimated % uncollectible
Not yet due $126,500 2%
1-30 days past due $89,200 12%
31-60 days past due $53,600 18%
Over 60 days past due $31,800 35%
If Johnstone Supplies, Inc., writes off $3,081 of un-collectible accounts during August, 2018,
the unadjusted balance in the allowance for doubtful accounts account on August 31, 2018
will be:
A. $30,931.
B. $5,065.
C. $34,012.
D. $1,984.
The July 31 adjusted balance in the allowance account minus the write-off in August equals
the unadjusted balance at the end of August.
$34,012 - $3,081 = $30,931 unadjusted balance.

Blooms: Analyze
Difficulty: Hard
8-17
51. Your company wrote off $350 in accounts receivable two months ago when a customer
went bankrupt. That customer reorganizes and now pays the $350. Your company should:
A. debit Bad Debt Expense and credit Cash.
B. debit Accounts Receivable and credit Bad Debt Expense and then debit Allowance for
Doubtful Accounts and credit Cash.
C. debit Cash and credit Bad Debt Expense.
D. debit Accounts Receivable and credit Allowance for Doubtful Accounts and then debit
Cash and credit Accounts Receivable.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
52. Net accounts receivable is:

A. gross accounts receivable minus cost of goods sold.
B. also known as net pre-tax income.
C. gross accounts receivable minus allowance for doubtful accounts.
D. also known as net after-tax income.

Blooms: Remember
Difficulty: Medium
53. Your company previously averaged about 20% of its total accounts receivable in the "over
90 days past due" category and now has 35% in this category. All else equal, using the aging
of accounts receivable method, the amount of the bad debt adjustment will:
A. fall, increasing the ending balance of the allowance account.
B. rise, increasing the ending balance of the allowance account.
C. fall, decreasing the ending balance of the allowance account.
D. rise, decreasing the ending balance of the allowance account.

Blooms: Understand
Difficulty: Hard
8-18
54. On average, 5% of credit sales has been uncollectible in the past. At the end of the year,
the balance of accounts receivable is $100,000 and the allowance for doubtful accounts has a
credit balance of $500. Net credit sales during the year were $150,000. Using the percentage
of credit sales method, the estimated bad debt expense would be:
A. $5,000.
B. $7,000.
C. $7,500.
D. Cannot be determined; the percent of credit sales method cannot be used, as the
information provided can only be used for calculating the aging of accounts receivable
method.
$150,000 * .05 = $7,500.

Blooms: Analyze
Difficulty: Medium
55. On average, 5% of total accounts receivable has been uncollectible in the past. At the end
of the year, the balance of accounts receivable is $100,000 and the allowance for doubtful
accounts has a credit balance of $500. Credit sales during the year were $150,000. Using the
aging of accounts receivable method, the estimated bad debt expense would be:
A. $4,500.
B. $5,000.
C. $5,500.
D. Cannot be determined; the aging of accounts receivable method cannot be used as the
information provided can only be used for calculating the percentage of credit sales method.

Blooms: Analyze
Difficulty: Hard
8-19
56. Before adjustment, the allowance for doubtful accounts has a credit balance of $2,700.
The company had $140,000 of net credit sales during the period and historically fails to
collect 4% of credit sales. The company uses the percentage of credit sales method of
estimating doubtful accounts. After adjusting for estimated bad debts, the new balance in the
allowance for doubtful accounts account will be:
A. $8,300.
B. $5,400.
C. $2,900.
D. Cannot be determined from the information given.
The balance in the allowance account will be increased by the amount of the bad debt expense
recorded at the end of the year.
$140,000 * .04 = $5,600
$5600 + 2,700 = $8,300.

Blooms: Analyze
Difficulty: Medium
57. During the year, a company concludes that $6,844 of specific customer accounts will not
be collected. These are written off by:
A. debiting Accounts Receivable and crediting Allowance for Doubtful Accounts for $6,844.
B. debiting Accounts Receivable and crediting Bad Debt Expense for $6,844.
C. debiting Bad Debt Expense and crediting Accounts Receivable for $6,844.
D. debiting Allowance for Doubtful Accounts and crediting Accounts Receivable for $6,844.

Blooms: Understand
Difficulty: Medium
8-20
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Punanen lippu
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Punanen lippu

ynnä pari muuta kertomusta
Author: Karl Henrik Hornborg
Release date: January 3, 2024 [eBook #72606]
Language: Finnish
Original publication: Porvoo: Werner Söderström, 1889
Credits: Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUNANEN

LIPPU ***
PUNANEN LIPPU
ynnä pari muuta kertomusta
Kirj.
HEIKKI SARVELA [Karl Henrik Hornborg]
Porvoossa, Werner Söderström, 1898.

SISÄLLYS:
Punanen lippu.
Testamentti.
Onnen saari.
Punanen lippu.
Aamusta varhain, on hän jo siellä liikkeessä, ratavartija,

uskollisena toimessaan. Hän tarkastelee rataa, karkottaa kaikki
luvattomat kuljeksijat radalta, niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin, ja avaa
ja sulkee portit radan molemmilla puolin, kun juna tulee ja ohitse
kiitää… Kulkee, näet, maantie siltä kohtaa radan ylitse. Ja saatuansa
portit kiinni, ottaa hän lipun taikka lyhdyn, aina sen mukaan mikä
vuorokauden aika on, ja näyttää esiin porhaltavalle junalle, että tie
on täydessä kunnossa niin pitkälti kuin hänen piirinsä ulottuu ja
huoleti saapi laskea menemään täyttä pohtia. Kun juna on ohitse,
aukasee hän portit ja viepi verkkaan lipun takaisin kojuun. Noista
porteista onkin puuhaa koko lailla, varsinkin kesäaikana, jolloin junia
kulkee monin kymmenin päivässä ja ajajiakin on ehtimiseen…
Usein tapaan minä hänet kävelymatkoillani, istun hänen
kojussaan, lepuutan jalkaani ja juttelen hänen kansaan joko
menneistä ajoista taikka päivän tapahtumista. Koju on pieni,
kummallakin sivulla penkit ja pieni ikkuna molemmissa sivuseinissä
sekä perässä kamiini, että talvipakkasessakin on koju suloisen
lämmin, kun vaan puita muistaa pesään heittää. Ennen oli tukala
talvisin, kun ei ollut kamiinia, nykyisin tässä jokunen vuotta sitten
toimitettiin tuo siunattu lämmitin, ett'ei tarvitse pakkasellakaan
vilussa värjötellä.
Hän on jo vanha mies, elämän lumet peittävät hänen päänsä ja

vaalennut on partakin leuvan alla. Kooltaan on hän keskimaita,
ystävällinen ja hyväntahtoisen näköinen. Valtion töissä on hän
harmaantunut, sillä niissä on melkein koko ikänsä toiminut. Oli tullut
ensin Saimaan kanavalle työhön ja siitä päivin uskollisesti toimensa
täyttänyt. Kanavatyöstä oli hän siirtynyt rautatietyöhön Pietarin
radalle ja sen valmistuttua päässyt ratavartijaksi.
Omasta elämästään ei hänellä ole mitään järkyttäviä, jännittäviä

kohtauksia kerrottavina, sillä se on ollut tyyniluontoisen miehen
rauhallista elämätä, vaan sitä enemmän on hän nähnyt ja kuullut sillä
pitkällä ja melkein tiettömättömällä taipaleella, jolla hän on viipynyt
hamasta lapsuudestansa tähän päivään asti. Hän puhelee
mielellään, juttelee ja kertoo näkemistänsä ja kuulemistansa, kun
tutustuu ja kuulijassa harrastusta huomaa…
— Nyt se on kuollut, sanoi hän eräänä sunnuntai-aamuna, kun

tulin hänen kojuunsa, sitten kun hyvät päivät oli tehty ja kuulumiset
kysytty…
— Nyt se on kuollut.
— Kuka? Kuka on kuollut?
— Sepä, josta tuonnoin kerroin.
Minä koetin koota ajatuksiani, muistella, selailla kaikkia mielessäni

olevia muistoja, kertomuksia ja tarinoita.
— Vai nyt, vastasin mietteissäni ja samassa muistin, että se oli se

surullinen kertomus, jolle olin arvellut nimeksi: »Punanen lippu».
Oli erähtä ratavartija Pietarin takana rautatiellä monia aikoja sitten.

Suomalainen oli mies ja suomalainen seutu, jonka läpi kulki rautatie,
jossa hänen oli toimensa. Häneltä oli vaimo kuollut ja yksi lapsi
jäänyt, poika. Isä piti pojastaan hellää huolta, kasvatti vointinsa
mukaan ja hankki hänelle opetusta, mitä saatavissa oli. Kaikin puolin
piti isä poikaansa kuin silmäteräänsä ja koetti saada hänestä kelpo
miestä. Mutta tässä kävi, niinkuin usein tapahtuu, että isän pyrinnöt
menivät aivan turhaan.
Maailma ryösti häneltä pojan.
Kun poika oli varttunut ja alkoi olla viidentoista ijässä, pantiin hänet
kultasepän oppiin Pietariin. Kulta- enemmän kuin muutakaan seppää
ei hänestä tullut, vaan renttu, pahantekijä, josta isällä oli alituista
huolta, tuskaa ja katkerata surua. Hän kävi tuon tuostakin isänsä
luona rahaa pyytämässä ja tiukkaamassa. Isä antoikin alussa, kun
poika lupasi parantaa tapansa ja ruveta työtä tekemään. Siitä ei ollut
apua, vaan pahennusta. Työstä ei tullut mitään, parannuksesta vielä
vähemmän. Hän vaan juopotteli ja hävitti, mitä sai. Kun poika oli
joutunut niin pitkälle, että häh kerran kotona käydessään oli omin
lupinsa vienyt äitivainajansa kellon ja sen hävittänyt, oli isä ankarasti
kieltänyt hänet luokseen tulemasta ja silmäinsä eteen ilmestymästä.
Sen perästä oli hän ollut pitkän aikaa kotonansa käymättä, ruvennut
näpistelemään, varastanut, joutunut kiinni, vankeuteen.
Isä kuuli kaikista noista, katkeroittui ja koveni.
Oli eräs kesä-aamu, kostea ja sumuinen. Vartija oli lähtemäisillään

toimeensa radalle, kun näki poikansa tulevan. Tämä oli jo toisen
kerran ollut kiinni, mutta todistuksien puutteessa päässyt irti. Isä
lähti, sulki ovensa eikä ollut näkevinäänkään poikaansa.
Tämä töytäsi isänsä eteen, ei nöyränä, rikollisena tuhlaajapoikana,

vaan tylynä, röyhkeänä, vaatien äitinsä perintöä.
— Minulla ei ole mitään poikaa, sanoi isä vakaasti ja jatkoi

matkaansa.
Poika kyöritti perässä, uhkasi, vannoi ja kiroili. Hän uhkasi

ankarasti ja vakuutti heittäytyvänsä junan alle, jos ei isä suostuisi
jakamaan tavaroita hänen kanssaan. Vartija ei puhunut mitään, eikä
huolinut hänen uhkauksistaan, vaan meni toimeensa…
Junan jyminä kuului etäältä.
Vartija pistäysi kojuun ja otti kaksi lippua, Valkosen ja punasen.
Kuului pitkähkö, kimakka vihellys.
Vartija pisti punasen lipun kainaloonsa, asettui tiepuoleen ja nosti

vakavana Valkosen lipun… olihan tie kunnossa kaikin puolin.
Hän näki, kuinka poikansa asettui poikkipuolin tielle jonkun matkaa

hänestä.
— Ei miestä niin peloteta, arveli vartija, kääntyen selin sinne päin,
ja piti vakavasti valkosta lippua ylhäällä.
Samassa syöksi juna ähkäin puhkain täyttä vauhtia esiin.
Vilahdus vaan ja samassa pyörähti junan alla miehen pää

ruumiista erilleen.
Sitä ei huomannut muut kuin vartija, joka ei kaikessa

ankaruudessaankaan voinut olla vilkasematta siihen suuntaan.
Lippu putosi hänen kädestään, juna oli samassa ohitse. Hän seisoi
hetken liikkumatta kuin kivettynyt. Sitten lähti juosta potkaltamaan
junan perässä huutaen, täyttä kurkkua karjuen: punanen lippu,
punanen lippu!
Töin tuskin sai toinen vartija hänet kiinni ja kykeni pitelemään siksi
kun apua joutui…
Hän oli mielipuoli.
Isän sydän oli särkynyt.
Hänet toimitettiin mielivaivaisten parannuslaitokseen, jossa oli

kohta vaipunut täydelliseen tajuttomuuteen.
Kauvan hänen ei kuitenkaan tarvinnut siellä kitua. Kun hänellä oli

jonkun verran omaisuutta ja sai pienen eläkkeen, otti sisarensa
hänet hoitoonsa. Mitäpä hän sairaalassa teki, kun ei sanottu ikinä
tervettä tulevan…
Tämä oli kertomus.
— Nyt se on päässyt tämän maailman vaivoista, jatkoi vartija.

— Olihan se hyvä sekin.
— Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa ei hän ollut lausunut

yhtään ainoata sanaa, oli syönyt, kun oli syötetty, maannut, kun oli
makuutettu.
Vartija kuivaili vanhoja silmiään.
— Minä tunsin hänet, jatkoi hän vähän päästä, olimme yksissä

töissä
Saimaan kanavalla.
Hän vaikeni, katseli ikkunasta ja jatkoi:
— Valkonen lippu! oli hän sanonut selvästi ja käskevästi viime

hetkellään, sulkenut silmänsä ja niin oli sumea henki lähtenyt
ikuiseen kirkkauteen selvenemään, kirkastumaan.
Tähän lopetti vartija.
Junan jyminä kuului etäältä.
Hän otti valkosen lipun, meni ja sulki veräjät.
Juna vihelsi.
Hän asettui tiepuoleen, nosti lipun merkiksi, että tie on täydessä

kunnossa niin pitkälti kuin hänen piirinsä ulottuu, ja minä… minä
läksin omille teilleni.
Testamentti.
— Nyt se on ukki kuollut.
— Niinpä tuntuu.
— Käsketin sinut tänne…
— Niinhän ne tuntuivat akat ääninä pitävän.
Panivat tupakan.
— Se on tehnyt testamentin.
— Olipahan tuolla mitä testamentteerata.
— Olipa… Onhan tässä yhtä ja toista, rahaa, jos muutakin.
— Onko se sinun hoteillasi tuo testamentti?
— Minullehan sen vainaja jätti.
— Sinusta tulee nyt koko mies.
— Niinhän se taisi ukki vainaja meinata… Voimmehan silmäillä

tuota paperia, sanoi tämä ja pistäysi ulos hakemaan testamenttia,
joka oli toisen pohjakamarin kaapissa.
Ja niinhän se oli ukki meinannut.
Hän oli testamentannut koko suuren omaisuutensa, niin kiinteän

kuin irtaimen vanhemmalle vävylleen. Testamenttia oli hän säilyttänyt
tarkoin kuin silmäteräänsä, kunnes vähää ennen kuolemataan oli
uskonut sen sille jolle se kuuluikin. Se oli pitänyt panna saman
huoneen kaappiin, jossa hän sairasti, saadaksensa pitää kaappia
silmällä viimeiseen asti. Siihen oli hän heittänyt viimeisen silmäyksen
tämän maailman valossa ja sitten sulkenut näkimensä ikuiseen
uneen siinä varmassa toivossa ja tiedossa, että hänen hiellä ja
vaivalla kokoamat varansa olivat jääneet hyviin käsiin.
Siinä hän makasi kuolinvuoteellaan, kun ei oltu vielä ehditty pestä

eikä viedä riiheen paikkakunnan tavan mukaan. Valkosen lakanan oli
tytär kuolleen katteeksi heittänyt.
Säpsähti hieman onnellinen vävy, kun astui huoneeseen ja näki

vainajan kylmät, levolliset kasvot. Jalka ei tahtonut tehdä
palvelustaan eikä viedä häntä kaapin luokse. Vasten tahtoansa
seisahtui hän ja katseli hetkisen ukkia, että avaako tuo vielä
silmänsä ja nuhtelee ja estää häntä aikeistaan. Turha pelko! Eihän
kuollut kummittele… Ei hievahtanut, ei piirre kasvoissa värähtänyt.
Siinä lepäsi ukki ikuista untaan, huoletonna asioista, joista hän
ennen oli ollut hyvinkin huolellinen. Oikein hymähti heikkouttaan
elävä mies.
— Olisihan sitä saattanut ensin saattaa ukin maan poveen ja sitten

vasta näistä… mutta eteenpäin elävän mieli, ja toisekseen ei tämä
asia siedä viivytystä, sillä mikä sen tietää mitenkä se mieli muuttuu.
Hän otti ja avasi kaapin, hiljaa ja varovasti, ettei mitään ääntä,

pienintäkään rapsahdusta kuulunut. Senlainen on tapa kaunis
kansallamme kunnioittaa ruumiin rauhaa. Sitten hiipi hän varpaillaan
ulos ja painoi oven varovasti — ei ihan kiinni. Raosta täytyi hänen
vielä tahtomattaankin salaisesti silmäillä oliko kaikki niinkuin olla piti
ja oliko hän päässyt pujahtamaan huomaamatta. — — —
Siinä lepäsi ukki rauhallisesti, otti unta senlaista, jommoista ei ollut

elämän hyörinä ja pyörinä hänelle koskaan suonut, sitten
tunnottoman lapsuuden päiväin. Nyt vihdoinkin oli tullut levon aika
pitkä, pitkän pitkä ja rauhallinen.
— Sieti sitä jo hänenkin, haastelivat ihmiset, päästä ansaittuun

lepoon, lakata häärimästä ja ahnehtimasta tämän maailman
hyvyyttä. Johan tuon olisi aikoja luullut riittävän yhden miehen
osaksi, jopa jo…
Ja riittihän se.
Puoli miljoonaa oli paperissa, jonka vävy otti kaapista

näyttääkseen toiselle langolleen.
Puoli miljoonaa meidän maaseutumme pienissä, köyhissä oloissa!
Mitä työtä, tuskaa, vaivaa ja valvomista oli noitten varojen

hankkimisessa tarvittu, käytetty ja kärsitty, se tuskin juolahti
perillisten mieleen.
Hän ei ollut perinyt, tuo vainaja, mitään, sillä mistäpä kulkupoika

mitään perisi. Sillä ei ole rikkaita sukulaisia ja jos onkin, on niillä
tavallisesti omat perillisensä, ett'ei mierolaiselle mitään liikene. Eikä
hän ollut rikkaasta nainnut, sillä harvoin se renkimies joutuu siihen
rikastumisen tilaan. Ei mitään senlaista. Itse oli hän hankkinut kaikki.
Oli niissä kuitenkin ollut hankkimista niissä varoissa, työtä, tuskaa,
vaivaa ja valvomista.
Hänen elämänsä oli ollut pitkä, vaikk'ei hän kuollessaan ollut

täyttänyt vielä kuuttakymmentäviittä. Tapaukset ja käänteet eivät
siinä ole monet eivätkä monivaiheiset, tavallista menoa vaan.
Lapsuutensa oli ollut tavallisen köyhän lapsen. Viisivuotiaana oli

hän joutunut mierontielle. Silloin oli kuollut isä ja kun äiti oli
kivuloinen eikä kyennyt pitämään huolta itsestään ja lapsestaan,
saivat he kokea sen ajan köyhäin kohtelua, kovuutta. Ensin oli
riepotettu äitiä lapsinensa kyläkyydillä talosta taloon. Sitten oli tullut
hiukan parempata. Rovastin toimesta, joka sääli heikkoa äitiä ja
turvatonta lasta, oli heidät toimitettu vakinaiseen paikkaan,
huutolaisiksi. Kymmenvuotiaana oli hän lähtenyt juoksupojaksi ja
viidentoistavuotiaasta oli pitänyt huolta äidistään. Palveltuaan useita
vuosia renkinä, oli hän ostanut mökin ja pannut sen äärettömällä
ahkeruudella ja säästäväisyydellä kelpo kuntoon. Tähän tullessaan
oli hän akottunut: nainut yhtä toimellisen kuin säästäväisen
palvelustytön. Kun isäntä, jonka maalla mökki oli, oli
huolimattomuutensa ja leveän elämänsä tähden köyhtynyt ja talonsa
rappiotilaan saattanut, vaihtoi hän tämän kanssa tiluksia, antaen
täydessä kunnossa olevan mökin kerrassaan ränsistyneestä talosta
ja vielä hyvän summan rahaa.
Tässä vasta tuli hänen ja vaimonsa kunto ja kestävyys näkyviin.

Sen näytti hän mahdolliseksi, mikä muista näytti kerrassaan
mahdottomalta. Tarmolla ryhtyi hän työhön, taisteli ja voitti. Monta oli
ihmisillä kertomusta hänen tavoistaan ja menettelyistään, hänen
ahneudestaan ja itaruudestaan. Nauruna oli häntä pidetty ja pilkkana
hänen toimiaan, kuinka Kivelän isäntä ei syönyt eikä juonut eikä
pukeutunut kuin repaleihin, kuinka hän aina oli itse työväkensä
etunenässä, olipa aika mikä hyvänsä, talvi taikka kesä ja työ mitä
tahansa; kuinka hän oli voinut olla oma piikansa, oma renkinsä: oli
lypsänyt, kuorinut pyttyjä, kirnunut, keittänyt, leiponut y.m. tehnyt,
kun ei muita ollut taikka muut eivät joutaneet; kuinka hän ei nukkunut
öillä eikä levännyt päivillä; kuinka hän ei antanut palvelijoilleen
ruokaa eikä rahaa eikä vaatteita. Kaikkien täytyi kuitenkin tunnustaa,
ett'ei missään palvelijat pysyneet niin kauan paikoillaan kuin
Kiveiässä, ne eivät olleet vaan vuoden, pari, kolme, vaan
kymmenen, parikymmentä, vieläpä kauvemmankin.
Tätä ihmettelivät ihmiset tietämättä, että Kivelä oli maailman

jaloissa oppinut tuntemaan ihmisiä ja osasi valita kaltaisensa
palvelijat. Ne olivat aina, kuin luodut Kivelän tapoihin. Ja jos ei joku
sitä tullessaan ihan ollut, se ajan oloon siksi kasvoi. He söivät ruokaa
mitä näkivät isännän syövän, tyytyivät pukuun siihen, missä näkivät
isännän käyvän, pitivät kunnianaan kestää työssä siinä, missä
isäntäväkikin. Senlainen lauma kuin paimenkin.
Vaimo ei kestänyt taistelussa, vaan kaatui kesken ikänsä. Ihmiset

olivat tietävinään, että hän oli kovissa töissä rasitettu kuoliaaksi.
Isäntä suri katkerasti poismennyttä uskollista toveria, mutta
tavoistaan ei luopunut hituistakaan, eikä muutenkaan emännän
kuolema vaikuttanut talon menoihin. Vanhin tyttö, joka äidin
kuollessa oli vasta rippikoulusta päässyt, astui hänen sijaansa.
Lapset kun olivat kasvaneet työhön ja järjestykseen, niin ei pahaa
aukkoa oloihin jäänyt, jos äidistäkin aika jätti. Nuorin lapsi oli tyttö
hänkin ja useampia ei niitä ollutkaan. Olihan se isä toivonut miehistä
perillistä, mutta mistäpäs sen otti, kun ei Jumala antanut.
Kun emäntä oli saatu kunnialla hautaan, meni elämä talossa

entistä latuansa.
Kivelä vaurastui vaurastumistaan ja muutti kokonaan muotonsa

uuden isännän ankaroissa kourissa. Läheinen talo oli ostettu lisäksi
ja muokattu hyvään kuntoon sekin. Isäntää alettiin pitää rikkaana,
seurakunnan ensimmäisinä, jonka maine kuului laajalti ympäristöön.
Hän vaan ei hetkeksikään muuttamat vanhoja tapojaan eikä jättänyt
töitään ja toimiaan. Vaikeni siinä ihmisten nauruun pilkka ja nöyrinä
tulivat hätäiset häneltä apua ja neuvoja saamaan.
Hän oli pienikasvuinen, vähäpätöisen näköinen, tavallinen. Hänen
muotonsa ei ollut varsin tavallinen. Tukkansa oli vaalea, suora,
keskeltä jakaisella, otsa mykevä, kookas, kulmat korkeat, varustetut
pitkillä, tuuheilla kulmakarvaviuhakkeilla, silmänsä olivat pienet,
siniset, levolliset, nokka ohut, litteä ja kippura, sieraimet isot,
ohutreunaiset, läpikuultavat, posket punakat ja pullevat, suu leveä,
huulet ohuet ja tivit, leukansa oli pitkä ja terävä. Senlainen oli miehen
muoto.
Luonteeltaan oli hän hiljainen, rauhaa rakastava, mutta

päättäväinen ja vaativa. Hän puhui tavallisesti nöyrästi, hiljaisella
äänellä niinkuin vaatimaton kerjupoika, mutta mitä hän kerran
päähänsä sai ja oikeaksi katsoi, sitä ei kukaan muuksi muuttanut
eikä toiseksi tehnyt, ja silloin tiukkeni ääni ja voimistui, jos puheella
asiaa puolustaa piti.
Yhteisiin seurakunnan asioihin ei hän sekautunut koskaan.
— Tottapahan pappi ja lukkari ne asiat hoitavat, kun kerran siitä

palkankin saavat, sanoi hän aina, kun niihin puhe kääntyi. Ja niinpä
taisi ollakin siihen aikaan.
Muutaman kerran joulun seutuun tuli Kivelään komeita vieraita

suurella melulla, kellojen ja kulkusten kanssa kuin suuret herrat.
Pulska oli supiturkki miehen päällä ja välähtelivät hopeankarvaiset
hevosvärkit uljaan orihin seljässä. Se oli äveriään talon poika
naapuriseurakunnasta, joka puhemies mukanaan tuli kosimaan
kuulun Kivelän Annaa.
Isäntä otti vieraat ystävällisesti vastaan tapansa mukaan.

— Ei tuota tässä meillä tarvita, sanoi hän salaa tyttärelleen, liian
isosta… Mikä lieneekään tuhlaaja… hävittää kaikki. Ei tuota tässä
meillä tarvita.
— Eikä tarvita, vastasi tytär varmasti, mutta nöyrästi.
Ja vieraat saivat mennä niine hyvineen kuin olivat tulleetkin.
Pääsiäispyhinä tulivat uudet sulhaset. Se oli varakkaan talon

isäntä eräästä sydänmaan kylästä, vanha tuttu, joka poikansa
kanssa tuli koommin niinkuin vieraiksi, mutta yksi tie, kaksi asiata.
Kivelä arvosi kohta asian ja päätti puhua tyttärensä kanssa jo

edeltäpäin.
— Tiedätkö sinä, Anna, mitä asioita noilla vierailla täällä on?
— En! En tiedä, isä.
— Minä arvaan ja ilmoitan jo edeltäpäin sinulle, että jos… niin että

tiedät, että tuo tarvitaan tässä. Minä alan jo vanheta… tuo on meille
otettava, kelpo mies.
— Otetaan vaan, kun isä niin tahtoo, vastasi tytär kainosti.
Ja kun sitten isä poikansa puolesta esitti asian, niin oli tämän
varsin helppo vastata.
— Mitäpä meillä vanhoilla lienee paljoksi sanomista, kun nuoret

keskenänsä sopinevat… Kyllähän tässä jo nuorempi mies
tarvittaisiin ja sinullahan noita on poikia… Kun nuoret keskenänsä
sopinevat, niin…
Ainahan ne nuoret sopivat.

Ja vuoden päästä oli Kivelässä vävy, nuori isäntä.
Jo tullessaan oli vävy tiennyt, ett'ei siinä talossa jouda kukaan

herraspäiviä viettämään, ja niin kävikin. Aluksi oli hän toivonut
saavansa toisen talon haltuunsa, mutta sillä korvalla ei appi ottanut
kuullakseen. Uusi työmies vaan tuli taloon lisää, siinä kaikki mitä
vävyn tulosta seurasi. Appi piti itse isännyyden, piti sen
kuolemaansa asti.
Nuorempi tytär oli kokonaan toista maata kuin vanhempi. Hän oli
iloinen ja hilpeä, laulava ja naurava, avomielinen ja suora.
Rippikoulussa, jota pidettiin neljä viikkoa, oli hän saanut tutustua
kirkonkylän tyttöihin ja herrasneitosiin. Varsinkin rovastin tyttärien
kanssa tuli hän hyväksi ystäväksi. Kun ne olivat soitannollista väkeä,
oppi hänkin siellä laulamaan lauluja monenlaisia ja lukemaan
muutakin kuin hengellisiä kirjoja. Kirjallisuutta sitä, mitä kielellämme
oli, sai hän lainakirjastosta, jonka hoitajana oli rovastin vanhin tytär.
Kotia täytyi tosin kirjat salaisesti kuljettaa ja vielä salaisemmasti niitä
viljellä, sillä isä ei ollenkaan suvainnut tuonlaista »joutavuutta» ja
»ajan hukkaa», vaan kävihän se sitenkin. Ainahan sitä on lomaa
lukemiseen, kun vaan on halua ja harrastusta.
Isännän tarkotus oli saada toinenkin mieleisensä vävy, jonka voisi

asettaa syrjätalon isännäksi; vanhempi saisi jäädä Kivelään, kun
hänestä aika jättää.
Senlaista oli helpompi ajatella kuin toimeen saada, sen sai isäntä
kokea, hänkin, joka oli tottunut vastuksia voittamaan.
Kun isä koetti tarjota mieleistään miestä nuoremmalle tyttärelleen

niinkuin oli tehnyt vanhemmalle, karahti yritys heti kallioon.
— Ei se ole isä, joka tyttärelleen miehen valitsee, vaan tytär itse;
paitse sitä en minä näe tässä vielä mitään kiirettä miehelään, sanoi
tyttö hörymättä, mutta nöyrästi.
Isä äimistyi, eikä virkkanut mitään.
Siihen tapaan ei siis asia onnistunut ollenkaan.
Isä koetti ankaruutta, mutta yhtä huonolla menestyksellä.
— Minä en huoli koskaan miehestä, joka ei minua miellytä.

Pyydän nöyrästi, että isä ottaa huomioon tämän seikan. Minunhan
sen kanssa täytyy elää yhdessä maailman läpi ja tulla toimeen vielä
sittenkin kuin te olette muuttanut toiseen elämään.
Ukko kauhistui tuonlaista puhetta ja jäi sanattomaksi, arvellen että

mistä hornan kattilasta se tuonlaisia tuumia ja puheita on saanut.
— Etkö sitten aio ottaa miestä ollenkaan? ärähti isä.
— Kun mieleiseni tulee, senlainen, jota minä voin rakastaa, joka

myöskin pitää minusta, rakastaa minua, niin en tiedä miksi en häntä
ottaisi miehekseni; luulen, että niin tekisi jokainen muukin tyttö.
Silloin ei jää, isä hyvä, teille mitään muuta tehtävätä, kuin antaa
suostumuksenne ja siunata liittomme.
Tämän puhui tyttö kuin kirjasta. Keveästi, melkein leikillisesti,

mutta kuitenkin siten, senlaisella äänenpainolla, että isä tajusi sen
olevan täyttä totta ja vakavuutta.
Hän oli kuin puusta pudonnut.
— Senlaista ei tule koskaan, tiuskasi hän viimein.

Download Fundamentals of Financial Accounting Canadian 5th Edition Phillips Test Bank all chapters

Uploaded by

Document Information

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Download Fundamentals of Financial Accounting Canadian 5th Edition Phillips Test Bank all chapters

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Fundamentals of Financial Accounting

Canadian 5th Edition Phillips Test Bank

Fundamentals of Financial Accounting Canadian 5th

Fundamentals of Financial Accounting 5th Edition

Fundamentals of Financial Accounting Canadian Canadian

Fundamentals of Financial Accounting Canadian 3rd

Fundamentals of Financial Accounting Canadian Canadian

Fundamentals of Financial Accounting 4th Edition

Fundamentals of Financial Accounting 3rd Edition

Fundamentals of Financial Accounting 6th Edition

True / False Questions

1. In a competitive market it is necessary to extend credit to at least some customers in order

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

3. Trade accounts receivable are created by selling goods or services on credit.

Accessibility: Keyboard Navigation

4. Write-off method affects income statement as an additional expense is incurred when an

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

7. The allowance for doubtful accounts is a contra-asset account.

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

24. Direct write-off method violates the matching principle.

Accessibility: Keyboard Navigation

25. Allowance for Doubtful Accounts is a contra-asset account.

Accessibility: Keyboard Navigation

26. Allowance for Doubtful Accounts is a temporary account.

Accessibility: Keyboard Navigation

27. Bad Debt Expense is a temporary account.

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

29. A subsidiary account refers to an account that is to be written off.

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Multiple Choice Questions

35. A company extends credit to customers because it expects the:

Accessibility: Keyboard Navigation

36. If a company did not extend credit to customers:

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

Accessibility: Keyboard Navigation

From the Balance Sheet 2018 2017

Accessibility: Keyboard Navigation