Chemistry for Today General Organic

and Biochemistry 8th Edition Seager

Solutions Manual
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/chemistry-for-today-general-organic-and-biochemistr
y-8th-edition-seager-solutions-manual/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Chemistry for Today General Organic and Biochemistry

8th Edition Seager Test Bank

https://testbankfan.com/product/chemistry-for-today-general-
organic-and-biochemistry-8th-edition-seager-test-bank/

Chemistry for Today General Organic and Biochemistry

9th Edition Seager Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/chemistry-for-today-general-
organic-and-biochemistry-9th-edition-seager-solutions-manual/

Chemistry for Today General Organic and Biochemistry

Hybrid Edition 8th Edition Seager Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/chemistry-for-today-general-
organic-and-biochemistry-hybrid-edition-8th-edition-seager-
solutions-manual/

Chemistry for Today General Organic and Biochemistry

9th Edition Seager Test Bank

https://testbankfan.com/product/chemistry-for-today-general-
organic-and-biochemistry-9th-edition-seager-test-bank/
Chemistry for Today General Organic and Biochemistry
Hybrid Edition 8th Edition Seager Test Bank

https://testbankfan.com/product/chemistry-for-today-general-
organic-and-biochemistry-hybrid-edition-8th-edition-seager-test-
bank/

Organic and Biochemistry for Today 8th Edition Seager

Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/organic-and-biochemistry-for-
today-8th-edition-seager-solutions-manual/

Organic and Biochemistry for Today 8th Edition Seager

Test Bank

https://testbankfan.com/product/organic-and-biochemistry-for-
today-8th-edition-seager-test-bank/

Introductory Chemistry for Today 8th Edition Seager

Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/introductory-chemistry-for-
today-8th-edition-seager-solutions-manual/

General Organic and Biochemistry 8th Edition Denniston

Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/general-organic-and-
biochemistry-8th-edition-denniston-solutions-manual/
Chapter 10: Radioactivity and Nuclear Processes
CHAPTER OUTLINE
10.1 Radioactive Nuclei 10.5 Measurement Units for Radiation
10.2 Equations for Nuclear Reactions 10.6 Medical Uses of Radioisotopes
10.3 Isotope Half‐Life 10.7 Nonmedical Uses of Radioisotopes
10.4 The Health Effects of Radiation 10.8 Induced Nuclear Reactions
10.9 Nuclear Energy

LEARNING OBJECTIVES/ASSESSMENT
When you have completed your study of this chapter, you should be able to:
1. Describe and characterize the common forms of radiation emitted during radioactive decay and other
nuclear processes. (Section 10.1; Exercise 10.2)
2. Write balanced equations for nuclear reactions. (Section 10.2; Exercise 10.12)
3. Solve problems using the half‐life concept. (Section 10.3; Exercise 10.16)
4. Describe the effects of radiation on health. (Section 10.4; Exercise 10.22)
5. Describe and compare the units used to measure quantities of radiation. (Section 10.5; Exercise 10.24)
6. Describe, with examples, medical uses of radioisotopes. (Sections 10.6; Exercise 10.30)
7. Describe, with examples, nonmedical uses of radioisotopes. (Sections 10.7; Exercise 10.36)
8. Show that you understand the concept of induced nuclear reactions. (Section 10.8; Exercise 10.38)
9. Describe the differences between nuclear fission and nuclear fusion reactions. (Section 10.9; Exercise
10.48)

LECTURE HINTS AND SUGGESTIONS

1. Compare physical, chemical, and nuclear changes. Show how nuclear changes alter many of the
concepts introduced about chemical reactions.
2. Clearly differentiate between the radioactive substance and the radiation coming from a radioactive
substance. Students often think of these as being interchangeable terms because the similar names:
alpha radiation and alpha decay, etc.
3. Many of the students, for whom this text is written, have some basis for understanding the health
effects of X‐rays. Others have seen film badges used by X‐ray technicians. This background
knowledge can be helpful in discussing the measurement of radiation from nuclear sources.
4. Most students are aware of the destructive power of the atomic bomb. Use this awareness to explain
that nuclear reactors (nuclear power plants) and atomic bombs both utilize nuclear fission. Try to
dispel the erroneous notion that a reactor is the same as an atomic bomb. A nuclear reactor is a
controlled nuclear fission reaction, producing a constant energy release. A bomb is an uncontrolled
nuclear fission reaction, producing a lot of energy in a very brief time. An analogy to chemical
reactions might be useful. The same reaction occurs in the home furnace where natural gas (or other
fuel) is burned at a controlled rate, and in a natural gas explosion. A nuclear reactor is analogous to
the furnace, the atomic bomb to the natural gas explosion. Strive for a balanced, honest discussion of
the issues. Do not minimize nor overstate the risks of nuclear reactors.

SOLUTIONS FOR THE END OF CHAPTER EXERCISES

RADIOACTIVE NUCLEI (SECTION 10.1)
10.1 Radioactive means a material is able to undergo spontaneous nuclear changes and emit
energy in the form of radiation.
a. Beta rays are not radioactive, they are a form of radiation.
235
236 Chapter 10
b. Radon is not a stable radioactive element, because by definition a radioactive element is
not stable. It undergoes radioactive decay, but as a noble gas, it is also chemically‐inert.

;10.2 a. mass number = 0: beta, gamma, positron

b. positive charge: alpha, positron
c. charge = 0: gamma, neutron

10.3 a. Those with a negative charge: beta

b. Those with a mass number greater than 0: alpha, neutron
c. Those that consist of particles: alpha, beta, neutron, positron

10.4 a. A beta particle = an electron

b. An alpha particle = 2 protons and 2 neutrons
c. A positron = positive electron

10.5 Radiation which has no mass (and therefore no charge) is able to penetrate matter better than
radiation which has mass, whether it is charged or neutral. As the charge and mass increase,
radiation is less able to penetrate matter.

EQUATIONS FOR NUCLEAR REACTIONS (SECTION 10.2)

Atomic number change Mass number change
10.6 a. An alpha particle is emitted. decrease by 2 decrease by 4
b. A beta particle is emitted. increase by 1 no change
c. An electron is captured. decrease by 1 no change
d. A gamma ray is emitted. no change no change
e. A positron is emitted. decrease by 1 no change

117
10.7 a. A tin‐117 nucleus 50 Sn
50
b. A nucleus of the chromium (Cr) isotope containing 26 neutrons 24 Cr
44
c. A nucleus of element number 20 that contains 24 neutrons 20 Ca

27
10.8 a. An aluminum‐27 nucleus 13 Al
90
b. A nucleus of element number 38 with a mass number of 90 38 Sr
76
c. A nucleus of the krypton isotope that contains 40 neutrons 36 Kr

10.9 a. 10
4 Be → ? + 10
5 B ?= 0
−1 β d. 44
22 Ti + 0
−1 e→? ?= 44
21 Sc
b. 210
83 Bi → α + ?
4
2 ?= 206
81 Tl e. 8
4Be → ?+ He 4
2 ?= α 4
2

c. 15
8 O→?+ 15
7 N ?= β 0
1 f. 46
23 V → ?+ 46
22 Ti ? = 01 β

10.10 a. 234
90 Th → ? + 234
91 Pa ?= 0
−1 β (beta) d. 226
88 Ra → ? + 42 α ?= 222
86 Rn
b. 35
16 S→?+ 0
−1 β ?= 35
17 Cl e. 113
47 Ag → 113
48 Cd + ? ?= 0
−1 β (beta)
c. ?→ α+ 4
2
244
98 Cf ?= 248
100 Fm f. 41
18 Ar + 0
−1 e→? ?= 41
17 Cl

10.11 a. 66
29
Cu (beta emission) 66
29
Cu → 0
−1
β+ 66
30
Zn
b. 22
11
Na (positron emission)
22
11 Na → β + 0
1
22
10 Ne
c. 19
8
O (daughter = F ) 19
9
19
8
O→ 0
−1
β+ F
19
9
 Radioactivity and Nuclear Processes 237
d. 192
78
Pt (alpha emission) 192
78
Pt → 42 α + 188
76
Os
e. 108
50
Sn (electron capture) 108
50
Sn + 0
−1
e→ 108
49
In
f. 67
28
Ni (beta emission) 67
28
Ni → 0
−1
β+ 67
29
Cu

;10.12 a. 157
63 Eu (beta emission) 157
63 Eu → 0
−1 β+ 157
64 Gd
b. 190
78 Pt (daughter = osmium‐186) 190
78 Pt → α +4
2
186
76 Os
c. 138
62 Sm (electron capture) 138
62 Sm + 0
−1 e→ 138
61 Pm
d. 188
80 Hg (daughter Au‐188) 188
80 Hg → +1
0
β+ 188
79 Au
e. 234
90 Th (beta emission) 234
90 Th → −1
0
β+ 234
91 Pa
f. 218
85 At (alpha emission) 218
85 At → α +4
2
214
83 Bi

ISOTOPE HALF‐LIFE (SECTION 10.3)

10.13 Half‐life is the amount of time required for half of a sample to undergo a specific process.

10.14 Half‐life is the amount of time required for half of a sample to undergo a specific process. For
example, if the half‐life of a cake is one day, then half of a cake will be eaten the first day, the
next day half of the remaining cake (¼ of the original cake) would be eaten, the following day
half of the remaining cake ( 1 8 of the original cake) would be eaten, etc.

10.15 ⎛ 1 half − life ⎞

44 min utes ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 11 min utes ⎠ 1
Fraction remaining = ⎜ ⎟ =
⎝2⎠ 16
or
44
The t1/2 is 11 minutes. After 44 minutes, 4 half‐lives have passed since =4.
11
4
At this time the fraction remaining = ½ x ½ x ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ =
1 1
.
⎝2⎠ 16

;10.16 ⎛ 1 half − life ⎞

24 hours ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 6 hours ⎠
Amount remaining = 9.0 ng ⎜ ⎟ = 0.56 ng
⎝2⎠

10.17 ⎛ 1 half − life ⎞

x years ⎜⎜ ⎟⎟
1 ⎛1⎞ ⎝ 92 years ⎠
=⎜ ⎟
128 ⎝ 2 ⎠
⎛ 1 half − life ⎞
7 x years ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎛1⎞ ⎝ 92 years ⎠
⎜ ⎟ =⎜ ⎟
⎝2⎠ ⎝2⎠
⎛ 1 half − life ⎞
7 = x years ⎜⎜ ⎟⎟
⎝ 92 years ⎠
⎛ 92 years ⎞
x years = 7 ⎜⎜ ⎟⎟ = 644 years
⎝ 1 half − life ⎠
1980 + 644 = 2624
The archaeologist made the discovery in approximately 2624.
or
1
Since the fraction remaining is , the number of half‐lives which have passed is 7 because
128
238 Chapter 10
7
⎛ 1 ⎞ = 1 . The t1/2 is 92 years; therefore, the amount of time that has passed is
⎜ ⎟
⎝2⎠ 128
92 × 7 = 644 years. The discovery was made 644 years after 1980, so the year is 2624.

10.18 ⎛1⎞
half − lives
⎛⎛ 1 ⎞ half − lives
⎞ ⎛ ⎛ 1 ⎞⎞
12.5% = 100% ⎜ ⎟ ⇒ log ( 0.125 ) = log ⎜ ⎜ ⎟ ⎟⎟ ⇒ log ( 0.125 ) = half − lives ⎜ log ⎜ ⎟ ⎟
⎝2⎠ ⎜⎝ 2 ⎠ ⎝ ⎝ 2 ⎠⎠
⎝ ⎠
half − lives = 3.000
⎛ 5600 years ⎞
Time elapsed = 3 half − lives ⎜⎜ ⎟⎟ = 16800 years = 1.68 × 10 years
4

⎝ 1 half − life ⎠

10.19 ⎛ 1 half − life ⎞

10.0 hours ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 2.5 hours ⎠
Amount remaining = 50.0 mg ⎜ ⎟ = 3.13 mg
⎝2⎠
or
10.0
The t1/2 is 2.5 hours. After 10.0 hours, 4 half‐lives have passed since = 4.0 .
2.5
4
At this time the fraction remaining = ½ x ½ x ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ =
1 1
.
⎝ ⎠
2 16

The amount remaining is 50.0 mg ⎛⎜ ⎞⎟ = 3.13 mg .

1
⎝ 16 ⎠

10.20 ⎛1⎞
half − lives
1 ⎛ ⎛ 1 ⎞ half − lives ⎞ ⎛ 1 ⎞ ⎛ ⎛ 1 ⎞⎞ ⎛ 1 ⎞
⎜ ⎟ = ⇒ log ⎜ ⎜ ⎟ ⎟⎟ = log ⎜ ⎟ ⇒ half − lives ⎜ log ⎜ ⎟ ⎟ = log ⎜ ⎟
⎝2⎠ ⎜
16 ⎝⎝ 2 ⎠ ⎠ ⎝ 16 ⎠ ⎝ ⎝ 2 ⎠⎠ ⎝ 16 ⎠
half − lives = 4
⎛ 5600 years ⎞
Time elapsed = 4 half − lives ⎜⎜ ⎟⎟ = 22400 years = 2.24 × 10 years
4

⎝ 1 half − life ⎠

THE HEALTH EFFECTS OF RADIATION (SECTION 10.4)

2
10.21 Ix dy
=
I y d 2x
2
130 units dy
=
15 units ( 10 feet )2

2 ⎛ 130 units ⎞
d 2y = ( 10 feet ) ⎜⎜ ⎟⎟ = 867 feet
2

⎝ 15 units ⎠
d y = 867 feet 2 = 29 feet

;10.22 Long‐term, low‐level exposure to radiation may lead to genetic mutations because ionizing
radiation can produce free radicals in exposed tissues. Short‐term exposure to intense
radiation destroys tissue rapidly and causes radiation sickness. Both forms of exposure have
negative effects on health.
 Radioactivity and Nuclear Processes 239
2
10.23 Ix dy
= 2
I y dx

(12.0 m )
2
Ix
=
75 units ( 2.00 m )2

(12.0 m )
2

Ix = ( 75 units ) = 2700 units

( 2.00 m )
2

MEASUREMENT UNITS FOR RADIATION (SECTION 10.5)

;10.24 Physical units of radiation indicate the activity of a source of radiation; whereas, biological
units of radiation indicate the damage caused by radiation in living tissue. Examples of
physical units of radiation include the Curie and the Becquerel. Examples of biological units
of radiation include the Roentgen, the Rad, the Gray, and the Rem.

10.25 The rem corresponds to the health effect produced by 1 roentgen of gamma or X‐rays
regardless of the type of radiation involved. If a person is working in an area where exposure
to several types of radiation is possible, then a unit that is independent of the type of radiation
is the best unit to use.

10.26 ⎛ 1 roentgen ⎞
3.1 rads beta radiation ⎜⎜ ⎟⎟ = 3.2 roentgen
⎝ 0.96 rad ⎠

10.27 A scintillation counter counts the flashes of light as radiation strikes a phosphor.
A Geiger‐Müller counter measures the pulses of electrical current as the radiation creates a
path for electricity to flow through the gas in the detector.

10.28 ⎛ 1 Ci ⎞ ⎛ 3.7 × 1010 di sinsectegrations ⎞

4.6 μCi ⎜⎜ 6 ⎟⎟ = 1.7 × 10
di sin tegrations
⎟⎟ ⎜⎜
ond 5

⎝ 10 μCi ⎠⎝ 1 Ci ⎠
sec ond

MEDICAL USES OF RADIOISOTOPES (SECTION 10.6)

10.29 A diagnostic tracer is a radioactive isotope that concentrates in a specific organ. It should
have a short, but reasonable, half‐life, have a stable daughter isotope, be non‐toxic, and give
off radiation that can penetrate out of the tissue and be detected.

;10.30 Radioactive isotopes can be used for diagnostic work. When the radioactive isotope
concentrates in a tissue under observation, the location is called a hot spot. When the
radioactive isotope is excluded or rejected by a tissue under observation, the location is called
a cold spot. Both hot spots and cold spots can be used for diagnostic work.

10.31 A therapeutic radioisotope administered internally should be an alpha or beta emitter, have a
half‐life long enough to perform the desired radiation therapy, be non‐toxic (and have non‐
toxic, non‐radioactive daughter isotopes), and be concentrated by the target tissue.

10.32 51
24 Cr + 0
−1 e→ 51
V ; daughter nucleus = vanadium‐51
23
240 Chapter 10
10.33 ⎛ 1 half − life ⎞
x days ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 2.7 days ⎠
2.2 mCi = 70 mCi ⎜ ⎟
⎝2⎠
⎛ 1 half − life ⎞
2.2 mCi ⎛ 1 ⎞x days⎜⎜⎝ 2.7 days ⎟⎠
⎟
=⎜ ⎟
70 mCi ⎝ 2 ⎠
⎛ 1 half − life ⎞
5 x days ⎜ ⎟
⎛1⎞ ⎛1⎞ ⎜ 2.7 days ⎟
⎝ ⎠
⎜ ⎟ =⎜ ⎟
⎝2⎠ ⎝2⎠
⎛ 1 half − life ⎞
5 = x days ⎜⎜ ⎟⎟
⎝ 2.7 days ⎠
⎛ 2.7 days ⎞
x days = 5 ⎜⎜ ⎟⎟ = 14 days
⎝ 1 half − life ⎠
or
The percentage of gold‐198 that will remain at the lower activity level is
5
× 100 = 3.1% . This is approximately ⎛⎜ ⎞⎟ =
2.2 mCi 1 1
= 3.125% , which is the amount that
70 mCi ⎝2⎠ 32

will remain after 5 half‐lives. The t1/2 is 2.7 days; therefore, the amount of time that must pass
is 2.7 × 5 = 14 days.

NONMEDICAL USES OF RADIOISOTOPES (SECTION 10.7)

10.34 By using water that contains a radioactive isotope of oxygen, the oxygen gas produced could
be analyzed to see if it contains the radioactive isotope of oxygen from the water or a
nonradioactive isotope of oxygen from the hydrogen peroxide.

10.35 Use a radioisotope to make the metal surfaces on two identical engines. Use a Geiger counter
to measure the radioactivity present in the oil after running the engines for the same length of
time. The one with the higher radioactivity in the oil had more wear on the metal parts.

;10.36 The radioactivity of a gallon of water that contains a radioisotope with a long half‐life could
be measured with the Geiger‐Müller counter. The water could then be added to the pool and
given time to circulate. A sample of pool water could then be taken and the level of
radioactivity measured. The dilution formula could then be used to determine the volume of
the pool based on the relative levels of radioactivity.

10.37 After 10 half‐lives, the amount of the radioisotope left is less than 1/1000 of the original
amount. This would almost be undetectable. Ten half‐lives for 14C = 56,000 years. The amount
of 14C left after several million years would be essentially zero.

INDUCED NUCLEAR REACTIONS (SECTION 10.8)

12 Mg + 2 α → 14 Si + 0 n
;10.38 24 4 27 1

10.39 239
94 Pu + 2 01 n → 241
95 Am + −01 β

10.40 238
92 U + 01 n → 239
94 Pu + 2 −01 β
 Radioactivity and Nuclear Processes 241
10.41 Neutrons cannot be accelerated in a cyclotron or linear accelerator because neutrons do not
have a charge, and therefore, do not respond to an electric or a magnetic field.

10.42 A moderator is a material that can be placed in the path of a neutron in order to slow down
the neutrons as they pass through the moderator. As the neutrons slow, their kinetic energy
decreases and the nuclear forces allow the neutrons to be captured.

10.43 109
47 Ag + 42 α → 113
49 In
When silver‐109 is bombarded with α particles, indium‐113 is produced. In order for indium‐
111 to be produced, two neutrons must be emitted by indium‐113.

10.44 66
30 Zn + 11 p → 67
31 Ga

NUCLEAR ENERGY (SECTION 10.9)

92 U + 0 n → 53 I + 39Y + 4 0 n or another reaction that indicates large nuclei split into smaller,
235 1 135 97 1
10.45
approximately equal‐sized nuclei when bombarded by neutrons.

10.46 1
1 H + 21 H → 23 He + 00 γ or another reaction that indicates two nuclei come together to form a
single larger nucleus.

10.47 Critical mass is an important concept in neutron‐induced fission chain reactions because it is
the amount of material required to support a self‐sustained fission reaction.

;10.48 Nuclear fission is the process by which a large nucleus divides into smaller nuclei. An
example of induced fission is the following reaction of uranium‐235:
92 U + 0 n → 53 I + 39Y + 4 0 n
235 1 135 97 1

Nuclear fusion is the process by which small nuclei join to form a larger nucleus. An example
is the reaction between hydrogen‐1 and hydrogen‐2 shown in the solution to exercise 10.46.

10.49 a. 235
92 U + 01 n → 160
62 Sm + ?+ 4 01 n ?= 72
30 Zn
b. 235
92 U+ n → 1
0
87
35 Br + ?+ 3 n
1
0 ?= 146
57 La

10.50 238
94 Pu → 42 α + 234
92 U

ADDITIONAL EXERCISES
10.51 ⎛ 210 g ⎞
6.02 × 10 20 210 Po atoms ⎜ = 0.210 g
⎜ 6.02 × 10 23 210 Po atoms ⎟⎟
⎝ ⎠
⎛ 1 half − life ⎞
138 days ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 138 days ⎠
Amount remaining = 0.210 g Po ⎜ ⎟ 210

⎝2⎠
Amount remaining = 0.105 g Po
210

⎛ 4 g alpha particles ⎞
Po ⎜ ⎟⎟ = 0.002 g alpha particles
210
0.105 g
⎜ 210 g 210 Po
⎝ ⎠
In one half‐life, 0.105 g 210Po undergoes alpha emission, while 0.105 g does not. If only the
alpha particles leave the material, 0.002 g alpha particles are emitted during that half‐life.
242 Chapter 10
This means, of the original 0.210 g, 0.208 g remain. The composition of the remaining solid is
approximately half 210Po and half 206Pb, the daughter isotope.

10.52 The fusion reactions occurring in the sun only take place at extremely high temperatures
because at low temperatures the nuclei do not have enough energy to overcome their
repulsion for each other (they are both positive) in order to get close enough to each other to
collide, let alone join together.

10.53 ⎛ 0.100 moles ⎞ ⎛ 150 g ⎞

10.0 mL ⎜⎜ ⎟⎟ ⎜⎜ ⎟⎟ = 0.150 g
⎝ 1000 mL ⎠ ⎝ 1 mole ⎠
To make a sample of 10.0 mL of 0.100 M NaI that contains the iodine‐123 isotope, weigh out
0.150 g of NaI containing iodine‐123 into a 10.0 mL volumetric flask. Add some water, swirl
the flask to dissolve the solid, then add water up to the mark, cap, and shake to ensure the
solution is homogenous.

10.54 In 2.4 minutes, half of the atoms in the Zn‐71 sample will decay and release one beta particle
per atom that decays.

0.200 g 71
Zn ( 1 mole
71 g
71

71
Zn
Zn )( 6.02×1023 atoms
1 mole 71
Zn
71
Zn
)( 1 atom
2 atoms
71

71
Zn decays
Zn present )( 1 beta particle formed
1 atom 71
Zn decays ) = 3.5 × 10 20 beta particles
min
2.4 min
⎛ 0.200 g
⎜
71
Zn ( 1 mole
70.92773 g
71
Zn
71
Zn )( 6.02×10 23 atoms
1 mole 71
Zn
71
Zn
)( 1 atom
2 atoms
71

71
Zn decays
Zn present ) ⎞⎟ ⎛⎜ 1 Ci ⎞
⎟ = 1.6 × 108 Ci
⎜
⎜
⎝
2.4 min ( )
60 sec
1 min
⎟⎜
⎟ ⎝ 3.7 × 10 sec ond
⎠
10 decays ⎟
⎠

10.55 Strontium is in the same chemical group as calcium, which is a component of bones.
Elements in the same chemical group have similar chemical properties; therefore, strontium
can be incorporated into the bones of humans and other animals, just like calcium is.

ALLIED HEALTH EXAM CONNECTION

10.56 When a radioactive element decays, (a) the nucleus gives off particles.

10.57 (d) Carbon‐12 is not a type of radioactive emanation.

10.58 (a) Radio waves have the least energy when compared with gamma rays, ultraviolet
radiation, and visible light.

10.59 (d) Proton emission is NOT a form of radioactive decay.

10.60 The least penetrating radiation given off by a radioactive substance consists of (a) alpha
particles.

10.61 (c) Gamma rays are the most penetrating form of radiation.

10.62 234
92 U → 42 α + 230
90 Th
When uranium‐234 decays by alpha emission, the resulting isotope is (d) 23090Th .

10.63 (b) 14
6 C→ 14
7 N + −01 β describes the decay of carbon‐14 isotope by beta emission.
 Radioactivity and Nuclear Processes 243

10.64 232
90 Th → 228
88 Ra + X
The particle X in the above equation is (d) an alpha particle.

10.65 210
83 A→ 206
81 Tl + 42 α
The atomic number and mass of the element resulting from element A undergoing alpha
decay is (b) 206
81 B .

10.66 B → ?+ −01 β + 00 γ
238
92 B→ 238
93 Np + −01 β + 00 γ
The particle B in the above equation is (a) 238
93 B .

10.67 228
88 X→ 224
86 Rn + 42 α
The particle B in the above equation is (a) 224
86 Rn .

10.68 42
17
X→ 42
18
Y+?
?= 0
−1
β
The missing product in the above equation is (d) −01 β .

10.69 60
24 A→ 60
24 B+?
?= γ 0
0

The missing product in the above equation is (b) 00 γ .

10.70 ⎛ 1 half − life ⎞

10 days ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 5 days ⎠
Amount remaining = 100 g ⎜ ⎟ = 25 g
⎝2⎠
or
10
The t1/2 is 5 days. After 10 days, 2 half‐lives have passed since =2.
5
2
At this time the fraction remaining = ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ = .
1 1
⎝2⎠ 4

The amount remaining is 100 g ⎛⎜ ⎞⎟ = 25 g .

1
⎝4⎠
After 10 days, (a) 25 g of the radioactive isotope will remain.

10.71 ⎛ 1 half − life ⎞

24 days ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 8 days ⎠ 1
Fraction remaining = ⎜ ⎟ =
⎝2⎠ 8
or
24
The t1/2 is 8 days. After 24 days, 3 half‐lives have passed since =3.
8
3
At this time the fraction remaining = ½ x ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ = .
1 1
⎝2⎠ 8

The fraction remaining is (c) 1/8.

244 Chapter 10
10.72 ⎛ 1 half − life ⎞ ⎛ 1 half − life ⎞
16 days ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ x days ⎠ 10 g ⎛ 1 ⎞16 days⎜⎜⎝ x days ⎟⎠
⎟
10 g = 40 g ⎜ ⎟ ⇒ =⎜ ⎟
⎝2⎠ 40 g ⎝ 2 ⎠
1 ⎛ 1 half − life ⎞ ⎛1⎞
log = 16 days ⎜⎜ ⎟⎟ log ⎜⎝ 2 ⎟⎠
4 ⎝ x days ⎠
log ( 41 ) ⎛ 1 half − life ⎞
= 16 days ⎜⎜ ⎟⎟
log ( 1
2 ) ⎝ x days ⎠
⎛ 1 half − life ⎞
2 = 16 days ⎜⎜ ⎟⎟
⎝ x days ⎠
⎛ x days ⎞
2 ⎜⎜ ⎟⎟ = 16 days
⎝ 1 half − life ⎠
x = 8 days
or
10 1
If 40 g has decreased to 10 g, then the amount remaining is = , which will occur in 2 half‐
40 4
2
lives because ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ = . Since 16 days is 2 half‐lives, the t1/2 is 8 days because
1 1 16
= 8.
⎝2⎠ 4 2

The half‐life of the substance is (b) 8 days.

10.73 ⎛ 1 half − life ⎞ ⎛ 1 half − life ⎞

x years ⎜
⎜ 1.2×109 years ⎟⎟ 10 g ⎛ 1 ⎞x years⎜⎜⎝ 1.2×109 years ⎟⎟⎠
⎛1⎞ ⎝ ⎠
10 g = 40 g ⎜ ⎟ ⇒ =⎜ ⎟
⎝2⎠ 40 g ⎝ 2 ⎠
1 ⎛ 1 half − life ⎞ ⎛1⎞
log = x years ⎜⎜ ⎟⎟ log ⎜ ⎟
⎝ 1.2 × 10 years ⎠ ⎝2⎠
9
4
log ( 41 ) ⎛ 1 half − life ⎞
= x years ⎜⎜ ⎟⎟
log ( 1
2 ) ⎝ 1.2 × 10 years ⎠
9

⎛ 1 half − life ⎞
2 = x years ⎜⎜ ⎟⎟
⎝ 1.2 × 10 years ⎠
9

⎛ 1.2 × 10 9 years ⎞
2 ⎜⎜ ⎟⎟ = x years
⎝ 1 half − life ⎠
x = 2.4 × 109 years
or
2
= , which is ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ ; therefore, 2 half‐lives have elapsed.
10 1 1
The fraction remaining is
40 4 ⎝2⎠
The t1/2 is 1.2 x 109 years; therefore, the amount of time that has passed is
1.2 × 10 9 × 2 = 2.4 × 10 9 years.

The half‐life of the substance is (c) 2.4 x 109 years.

10.74 ⎛ 1 half − life ⎞

15 years ⎜⎜ ⎟⎟ 3
⎛1⎞ ⎝ 5 years ⎠ ⎛1⎞ 1
Amount remaining = ⎜ ⎟ =⎜ ⎟ =
⎝2⎠ ⎝2⎠ 8
or
 Radioactivity and Nuclear Processes 245
15
The t1/2 is 5 years. After 15 years, 3 half‐lives have passed since = 3.
5
3
At this time the fraction remaining = ½ x ½ x ½ = ⎜⎛ ⎟⎞ = .
1 1
⎝2⎠ 8

1
The fraction of the substance remaining is (b) 8 .

10.75 ⎛ 1 half − life ⎞ ⎛ 1 half − life ⎞

x years ⎜⎜ ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ 70 years ⎠ 1.25 g ⎛ 1 ⎞x years⎜⎜⎝ 70 years ⎟⎠
⎟
1.25 g = 5.0 g ⎜ ⎟ ⇒ =⎜ ⎟
⎝2⎠ 5.0 g ⎝ 2 ⎠
1 ⎛ 1 half − life ⎞ ⎛1⎞
log = x years ⎜⎜ ⎟⎟ log ⎜ ⎟
4 ⎝ 70 years ⎠ ⎝2⎠
log ( 41 ) ⎛ 1 half − life ⎞
= x years ⎜⎜ ⎟⎟
log ( ) 1
2 ⎝ 70 years ⎠
⎛ 1 half − life ⎞
2 = x years ⎜⎜ ⎟⎟
⎝ 70 years ⎠
⎛ 70 years ⎞
2 ⎜⎜ ⎟⎟ = x years
⎝ 1 half − life ⎠
x = 140 years
or
2
= , which is ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ ; therefore, 2 half‐lives have
1.25 1 1
The fraction remaining is
5.0 4 ⎝ ⎠
2
elapsed. The t1/2 is 70 years, which means the time required is 140 years because 70 × 2 = 140 .

The time required is (b) 140 years.

10.76 ⎛ 1 half − life ⎞

8 days ⎜⎜ ⎟⎟ 1
⎛1⎞ ⎛1⎞⎝ 8 days ⎠
Amount remaining = 100 mg ⎜ ⎟ = 100 mg ⎜ ⎟ = 50 mg
⎝2⎠ ⎝2⎠
or
8
The t1/2 is 8 days. After 8 days, 1 half‐life has passed since = 1 .
8
1
At this time the fraction remaining = ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ = .
1 1
⎝2⎠ 2

The amount remaining is 100 mg ⎛⎜ ⎞⎟ = 50.0 mg .

1
⎝2⎠

The amount of the substance remaining is (a) 50 milligrams.

10.77 ⎛ 1 half − life ⎞

400 years ⎜ ⎟
⎛1⎞ ⎜ 100 years ⎟
⎝ ⎠
31.5 kg = x kg ⎜ ⎟
⎝2⎠
31.5 kg
4
= x kg
⎛1⎞
⎜ ⎟
⎝2⎠
x kg = 504 kg ≈ 500 kg
246 Chapter 10
or
400
The t1/2 is 100 years. After 400 years, 4 half‐lives have passed since =4.
100
4
At this time the fraction remaining = ½ x ½ x ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ =
1 1
. Therefore, the original
⎝2⎠ 16
amount is 16 times greater than the amount remaining. The original amount is 504 kg
because 16 × 31.5 = 504 , which rounds to 500 kg.
The amount in the original sample was close to (b) 500 kg.

10.78 ⎛ 1 half − life ⎞

x⎜
⎜ 5.73×10 3 years ⎟⎟
⎛1⎞ ⎝ ⎠
0.0625 g = 1 g ⎜ ⎟
⎝2⎠
⎛ 1 half − life ⎞
0.0625 g ⎛ 1 ⎞x⎜⎜⎝ 5.73×10 3
⎟
years ⎟⎠
=⎜ ⎟
1g ⎝2⎠
⎛ 0.0625 g ⎞ ⎛ 1 half − life ⎞ ⎛1⎞
log ⎜⎜ ⎟⎟ = x ⎜⎜ ⎟⎟ log ⎜ ⎟
⎝ 5.73 × 10 years ⎠ ⎝2⎠
3
⎝ 1g ⎠
⎛ ⎛ 0.0625 g ⎞ ⎞
⎜ log ⎜ ⎟⎟
⎝ 1 g ⎠ ⎟ ⎛ 5.73 × 10 years ⎞ = 2.29 × 10 4 years
3
⎜
x=⎜ ⎟ ⎜⎜ 1 half − life ⎟⎟
log ⎛⎜ ⎞⎟
1
⎜ ⎟⎝ ⎠
⎜ ⎝2⎠ ⎟
⎝ ⎠
or
4
, which is ½ x ½ x ½ x ½ = ⎛⎜ ⎞⎟ ; therefore, 4 half‐lives
0.0625 1 1
The fraction remaining is =
1 16 ⎝2⎠
have elapsed. The t1/2 is 5.73 x 10 years, which means the time required is 2.29 x 104 years
3

because 5.73 × 10 3 × 4 = 2.29 × 10 4 .

The time required to decay a 1 g sample of carbon‐14 from 1 g to 0.0625 g would be (c) 22.92 x
103 years.

10.79 The time required for ½ of the atoms in a sample of a radioactive element to disintegrate is
known as the element’s (d) half‐life.

CHEMISTRY FOR THOUGHT

10.80 While radioactive decay does occur naturally, it is unlikely that lead changes into gold
naturally because lead has an atomic number of 82 and gold has an atomic number of 79,
which makes a difference of 3. None of the common nuclear decay processes change the
atomic number of the parent nucleus by 3.

10.81 18
9 F → 01 β + 188 O
15
8 O → 01 β + 157 N
13
7 N → 01 β + 136 C

10.82 In principle, a radioactive isotope never completely disappears by radioactive decay because
only half of the sample decays per half life, so half of the initial sample remains. In reality, all
of a sample will decay because eventually one atom will remain in a sample and when that
one atom undergoes decay the entire atom will undergo decay, not half of the atom.
 Radioactivity and Nuclear Processes 247
10.83 The earth is less radioactive than when it first formed. Few natural changes occur to make
new radioisotopes and the radioisotopes formed at the time of the earth’s formation have had
a long time to decay. Presumably, the quantity of artificial radioisotopes produced through
nuclear fission is insignificant compared to the total radioactivity in the earth.

10.84 While at first sending nuclear waste into outer space might seem like an attractive possibility
because it would remove the hazardous materials from the earth, it is unlikely to be the best
solution for waste disposal. Unfortunately, successfully launching the materials into space
would not be assured, and if the spacecraft used were to explode during or shortly after
launch, radioactive material would be scattered and the results could be devastating. In
addition, we have no idea what the eventual fate of the radioactive waste would be. The
presence of pockets of radioactive materials in the cosmos could have a myriad of unintended
effects on our universe.

10.85 222
86 Rn → 42 α + 218
84 Po
218
84 Po → α +
4
2
214
82 Pb
214
82 Pb → 0
−1 β+ 214
83 Bi
Radon‐222 is converted to bismuth‐214 through these three decays.

10.86 238
92 U → 42 α + 234
90 Th
Th →
234
90
0
−1 β+ 234
91 Pa
Pa →
234
91
0
−1 β+ 234
92 U

EXAM QUESTIONS
MULTIPLE CHOICE
1. Nuclear emissions are passed through a tunnel that has a positive plate on the top and a negative
plate on the bottom. Which of the following emissions is deflected the most by the electrical field?
a. α particles b. β particles c. neutrons d. gamma particles
Answer: B

2. Which of the following consists of a stream of charged particles?

a. alpha rays c. gamma rays
b. beta rays d. more than one response is correct
Answer: D

3. Which of the following is not attracted or repelled by electrical charges?

a. alpha rays c. gamma rays
b. beta rays d. more than one response is correct
Answer: C

4. Which of the nuclear emissions has the greatest mass?

a. α particles b. β particles c. neutrons d. positrons
Answer: A

5. Which of the following is not a nuclear reaction?

a. fusion b. radioactive decay c. fission d. redox
Answer: D
248 Chapter 10
6. Which of the following would have the least penetrating power into matter?
a. alpha particles b. beta particles c. gamma rays d. neutrons
Answer: A

7. You inject a 160 lb male patient with 1.0 ml of a saline solution containing a radioactive form of
sodium. It has an activity of 5.0x104 dpm. After allowing sufficient time for the solution to mix, you
remove a 1.0 ml sample of blood and measure its radioactivity. You discover it to have an activity of
11 dpm. What is the patient’s blood volume?
(Hint: This is similar to a M1V1 = M2V2 type problem.)
a. 2.2 liters b. 3.5 liters c. 4.6 liters d. 7.0 liters
Answer: C

8. Which of the following are made up of particles identical to electrons?

a. alpha rays c. gamma rays
b. beta rays d. more than one response is correct
Answer: B

9. What is the nuclear composition of Mg?

a. 12 neutrons and 28 protons c. 12 protons and 28 neutrons
b. 12 neutrons and 16 protons d. 12 protons and 16 neutrons
Answer: D

10. How many neutrons are in the nucleus of the isotope Na?
a. 11 b. 22 c. 12 d. 32
Answer: A

11. Which is the explanation for the difference between the two isotopes of carbon, C‐12 and C‐14?
a. C‐14 contains 2 more protons than does C‐12.
b. C‐14 contains 1 proton and 1 neutron more than does C‐12.
c. C‐14 contains 2 more neutrons than does C‐12.
d. C‐14 contains 2 more electrons than does C‐12.
Answer: C

12. An individual would have to work from behind a special, thick protective wall when which kind of
an emitter is involved?
a. alpha b. beta c. gamma d. free radicals
Answer: C

13. Which of the responses represent the missing particle in the following reaction?
Co + ?→ Co
a. α b. e c. n d. H

Answer: C

14. Which of the following types of radiation is composed of particles which carry a negative charge?
a. alpha b. beta c. gamma d. positron
Answer: B
 Radioactivity and Nuclear Processes 249
15. Carbon‐14 dating is a useful tool for determining the age of the artifacts of ancient civilizations.
However, when future archeologists study ruins of our civilization, they may obtain confusing
results, with some artifacts appearing to be MUCH older than others. Which of the following would
be an explanation for these results?
a. Variations in the Sun’s intensity and production of cosmic rays.
b. Ecosystem changes resulting in a reduction in carbon based life.
c. The use of petroleum based synthetic materials.
d. None of the above.
Answer: C

16. The decay of Pb to Bi occur through the emission of

a. an alpha particle b. a beta particle c. a positron d. a proton
Answer: B

17. Np is an alpha emitter. What is the element produced by the decay of Np‐237?
a. U b. Pa c. Th d. Pu
Answer: B

18. The greatest threat posed by a nuclear (fission) power plant is:
a. the release of radioactive isotopes when the molten core reaches the water table.
b. fish kills resulting from use of local rivers for cooling.
c. having the core melt, ultimately reaching China.
d. thermonuclear detonation.
Answer: A

19. Tritium has a half‐life of 12.5 years. If you had a sample of 8.00 grams of tritium today, how many
grams of tritium would you have in 37.5 years?
a. 8.00 g b. 4.00 g c. 2.00 g d. 1.00 g
Answer: D

20. Sodium‐24 has a half‐life of 15.0 hours. Suppose you had a sample containing 0.010 moles of Na‐24.
How many hours would be required to reduce your sample to 6.25 × 10‐4 moles?
a. 120 b. 60 c. 45 d. 30
Answer: B

21. Technetium‐99m is used in medical diagnosis by injecting a solution and watch for the pattern of
emissions. A 0.325 g sample was injected into a person, and the emission rate indicates that there are
approximately 0.01016 grams of Tc‐99 left. How much time has passed since the injection? Tc‐99 has a
half‐life of 6 hours.
a. 24 hours
b. 30 hours
c. 36 hours
d. There is no way to tell the amount of time that has passed.
Answer: B
250 Chapter 10
22. Which form of radiation would not be deflected by a magnetic field?
a. protons c. beta particles
b. neutrons d. positrons
Answer: B

23. In nuclear reactions, the principal change occurs:

a. in the molecular bonds.
b. in the electron arrangement of the atoms.
c. in the physical state of the matter.
d. in the nucleus of the atom.
Answer: D

24. The term ʺnuclear energyʺ is most closely associated with which one of the following processes?
a. nuclear fusion c. cyclotron bombardment
b. nuclear fission d. radioactive decay
Answer: B

25. Which of the emissions can be the cause of radiation sickness?

a. α particles c. neutrons
b. β particles d. all of these with sufficient exposure
Answer: D

26. Free radicals are dangerous because:

a. they are found incorporated in any radioisotope, including those that can enter the body
through the lungs as does radon.
b. they can be taken into the body in the food eaten if that food has been grown in
radioactive soil.
c. they are substances that have unpaired electrons and are extremely active chemically.
d. All of these responses are correct.
Answer: C

27. What are some of the symptoms of radiation sickness?

a. hemorrhage c. anemia
b. nausea d. All of the responses are symptoms.
Answer: D

28. What is the emission that is used to obtain a CT scan?

a. alpha c. x‐ray
b. beta d. none of these responses
Answer: C

29. What is the emission that is used to obtain an MRI?

a. alpha c. x‐ray
b. beta d. none of these responses
Answer: D
 Radioactivity and Nuclear Processes 251
30. Which technique of medical investigation presents no risk to the patient?
a. x‐ray
b. CT scan
c. MRI
d. none of these responses present any risk to the patient
Answer: C

31. Which measure of radiation is used to account for health differences of various types of radiation?
a. curie b. rem c. gray d. rad
Answer: B

32. Which emissions can be detected by a film badge?

a. X‐rays c. beta
b. gamma d. All the responses can be detected by a film badge.
Answer: D

33. What is a desired characteristic of a diagnostic tracer?

a. short half‐life c. be soluble in water
b. a beta emitter d. All of these responses are correct.
Answer: A

34. Which of the following radioisotopes is not used as a diagnostic tracer?

a. I‐131 b. Mg‐24 c. Kr‐81 d. Fe‐59
Answer: B

35. What characteristic is important in using radioisotope dating for very old items, such as rocks
suspected to be over 100,000,000 years old?
a. The radioisotope cannot be soluble in water.
b. The radioisotope must give off light for easy measurement.
c. The radioisotope in question must decay to another radioisotope.
d. The radioisotope should have a very long half‐life.
Answer: D

36. There are some elements within the Periodic Table that are not natural. Which of the following is a
man‐made element?
a. Ta b. Pt c. Tc d. La
Answer: C

37. Synthetic elements can be produced by:

a. the application of extremely high voltages.
b. by the bombardment of atoms with helium atoms.
c. by the bombardment of an atom by high speed neutrons.
d. All of the responses are correct.
Answer: C
252 Chapter 10
38. What is one of the advantages of food that has been irradiated to kill bacteria?
a. Some irradiated foods do not require refrigeration if in air‐tight packaging.
b. Irradiation is a less expensive method of preservation than is canning.
c. Irradiation has the effect of changing the color from dull colors to vibrant colors which
makes the food much more pleasing.
d. All of these responses are correct.
Answer: A

39. What is one reason that irradiated food is not readily available in most grocery stores?
a. The cost of the irradiated foods is much higher than normally offered foods.
b. The chance of purchasing food that is still radioactive is rather high.
c. Most people have not learned enough to know that they are safe.
d. All of the responses are correct.

Answer: C

40. Uranium‐235, under the proper circumstances, will undergo nuclear decay releasing 3 high speed
neutrons in the process. Which of the following is true?
a. The neutrons released slow down with time and are not functional.
b. The neutrons released can be used to cause fusion reactions.
c. The neutrons released can cause a chain reaction with other U‐235 atoms.
d. The neutrons are recaptured by the nucleus to produce heavier atoms.
Answer: C

41. Nuclear power plants have control rods that absorb neutrons to control the reaction. What is the
composition of some control rods?
a. steel b. concrete c. U‐238 d. carbon
Answer: D

42. How much of a fissionable material is required to have a self‐sustaining reaction?

a. Three times the atomic weight of the element measured in tons will work.
b. A mass of the element equal to the mass of the control rods.
c. The mass is approximately the mass needed to fill a standard gymnasium.
d. The mass varies with the fissionable material and it is the critical mass.
Answer: D

43. What is the nature of the activity that is our sun?

a. extremely fast chemical reactions c. a mixture of chemical & nuclear reactions
b. fission reactions d. fusion reactions
Answer: D

44. Which of the following is not a desired characteristic of a good radioisotope tracer for medical use?
a. have a long half‐life
b. produce penetrating gamma radiation
c. decay to a nontoxic form
d. undergo the same reactions as the nonradioactive element
Answer: A
 Radioactivity and Nuclear Processes 253
45. If you are a medical professional and have a chance to be exposed to many sources of radiation,
which of the following units to measure biological radiation will most likely be used to express your
level of total exposure?
a. Roentgen b. Rad c. Gray d. Rem
Answer: D

46. A patient that works at a nuclear power plant comes to you complaining of nausea and fatigue. You
find out that he might have been exposed to a radiation source, what would you recommend be
done?
a. Nothing, if he is still alive, there is no real problem.
b. Send the patient home to rest because nausea and fatigue are not signs of a serious
exposure.
c. Have additional tests run to find out the level of exposure.
d. Tell the patient to take two aspirins and call you in the morning, he probably has the flu.
Answer: C

47. The new nuclei produced when unstable nuclei undergo radioactive decay are referred to as the:
a. father nuclei. b. daughter nuclei. c. mother nuclei. d. resulting nuclei.
Answer: B

48. History’s first critical chain reaction took place in an atomic pile. The neutrons from fission reactions
caused other fission reactions to occur. What would be the most effective method to stop the fission
reaction from proceeding?
a. throw water on the pile to cool the reaction
b. add more neutrons to the reaction
c. place strong neutron absorbers into the pile
d. none of the above
Answer: C

49. Why is radiation so harmful to living things?

a. It creates free radicals which are highly reactive.
b. Reactions occur causing genetic mutations.
c. It turns the skin green.
d. More than one response is correct.
Answer: D

TRUE‐FALSE
1. A nuclear reaction in which beta particles are emitted yields an atom that weighs 2u less than the
starting element.
Answer: F

2. Gamma emissions can be stopped with the use of an electromagnetic field because of their dense
charge and their mass.
Answer: F

3. Increased distance between the organism and the radiation source reduces the effect of radiation.
Answer: T
254 Chapter 10
4. Ionizing radiation produces free radicals in living tissue.
Answer: T

5. The intensity of radiation is 100 units 15 feet from the source. The intensity would then be 300 units 5
feet from the source.
Answer: F

6. A rem is a biological radiation measurement which is independent of the type of radiation.

Answer: T

7. A dose of 600 rem is nearly always fatal.

Answer: T

8. Film badges will detect only X‐rays.

Answer: F

9. A major problem with attempting to measure the effect of an exposure to emissions is that each
different emission has a different effect on tissue due to the differences in penetration.
Answer: T

10. Radioisotopes which emit alpha rays make the best diagnostic tracers.
Answer: F

11. Diagnostic tracers form cool spots when they are accumulated in diseased tissue.
Answer: F

12. The reasons why I‐131 is not suitable for use as a tracer are the same reasons why I‐131 is an
appropriate choice to treat thyroid cancer.
Answer: T

13. A desirable characteristic of a radioisotope used as a tracer is that it produces a radioactive daughter.
Answer: F

14. A common use of radioisotopes is to speed up chemical reactions.

Answer: F

15. Carbon‐14 is only effective in dating an object up to approximately 10 half‐lives. The reason is that the
speed with which C‐14 decays increases after 10 half‐lives.
Answer: F

16. A wooden box found in an Egyptian tomb could have its age determined using carbon‐14.
Answer: T

17. A gold artifact from Peru could have its age determined using carbon‐14.
Answer: F

18. The radioisotope radon‐222 is a gas that is a health hazard because it can make its way into the house
from the soil in which it is produced, be inhaled, and cause lung cancer.
Answer: T

19. The elements beyond uranium, the transuranium elements, are all synthetic.
Answer: T
Another random document with
no related content on Scribd:
 Kahvia juotaessa sanoi vieras:

»Vai ei ole kuin yksi lapsi, tai ymmärsinkö äsken väärin…»

»Ei ole kuin se yksi… eikä ole ollutkaan useampaa… Kolmentoista

jo on… pian on koulunsa käynyt läpi…»

Vieras ja emäntä jäivät juttelemaan. Eemeli läksi kelkkoineen

takaisin
Suomen puolelle.

»Vie terveisiä Väylänpäähän!» evästi Karoliina, ja kun Eemeli oli

painanut oven kiinni, hän lisäsi vieraalle:

»Tästä pojasta veljeni toivoo maamiestä… Heillä on vanhin poika

lyseossa… Tämä Eemeli on kahta vuotta vanhempi meidän
Oskaria.»

»No kuinka Oskarinne oppii ruotsinkieltä?» kysyi vieras.

Emäntä laski äänensä melkein kuin supatukseksi:

»Hyväoppinen kun on, niin oppii. Isänsä on kuin hullu, että ruotsia
pitää oppia, ja papiksi aikoo kouluttaa, ja Oskarin lahjoilla papiksi
kyllä tuleekin. Vaan minä tahtoisin, että Suomeen pitäisi pojan
pyrkiä…»

Emäntä innostui puhumaan Suomen puolesta ja kertoi sinne

ikävöivänsä. »Hyvin usein käyn Väylänpäässä Suomen
sanomalehtiä lukemassa», hän sanoi.

Hän läksi noutamaan kuumempaa kahvia, mutta tulikin äkkiä

takaisin, unhottaen tarjottimenkin pirttiin. Hänen kasvoilleen oli
ilmaantunut jotakin pelonsekaista. Hän kumartui vieraan puoleen ja
kuiskasi, huulet aivan vieraan korvan ääressä:

»Sanokaa poikaa isänsä näköiseksi… siitä se pitää… älkääkä

muutenkaan panko vastaan sen puheita… tuossa ne tulevat nyt
kujalla… se on semmoinen… semmoinen vähän niinkuin —
löyhä…»

Vieras näytti ymmärtävän, nyykäytti päätään ja nousi hänkin

mennäkseen isäntää vastaan.

»Hyvä, hyvä», kuiskasi emäntä, joka seurasi vierasta porstuaan.

III

Vieraalle annettiin huone porstuan perältä. Se oli talon siistein

huone, emännän vierashuone, jossa huonekalut ja kaikki muu irtain
oli emännän myötäjäisinä seurannut Väylänpäästä.

Maisteri Airisto laskeusi levolle valkoisten lakanain väliin hyvin

pehmoiselle vuoteelle. Oli vielä valoisaa ulkona, vaikka ilta oli
jutellessa kulunut myöhäiseen. Hänen maatessaan sopi
suomenpuolinen ranta näkymään, suuri, siististi rakennettu kylä ja
sen takaa korkeita, lumipeitteisiä vaarain lakia. Hän ei ollut koskaan
käynyt näin kaukana Pohjolassa eikä ollut tätä tämmöiseksi osannut
kuvitella.

Ja hän unohti unta odotellessaan, että oli tullut tänne rajalle

kielimurretta tutkimaan, valmistaakseen väitöskirjaansa »Tornion
murteesta».

Omituisiin oloihin hän tunsi tulleensa.

— Sama lännessä kuin idässäkin, — ajatteli hän. — Suomen kieli,

ainoa omamme…
 Mutta sitten hänen ajatuksensa siirtyivät tähän taloon ja talon
väkeen.

Hänen mielestään olivat emäntä ja isäntä vastakohtia. Emäntä

vilkas ja puhelias, avomielinen, isäntä kuiva kalanpyytäjä, itara ja
pöyhkeä. Ei näyttänyt emäntä isosti miehestään pitävän… Rumakin
oli noin komean emännän mieheksi… Mikä lieneekään hänessä ollut
puoleensavetävää, kun emäntä hänet oli miehekseen ottanut? Ehkä
tavara? Mutta emäntä ei tuntunut olevan tavarassa kiinni…

Sitten muisti pojan, joka oli kotiintunut isän mukana. Poika oli
kaunis. Ei ollut mistään paikasta isänsä näköinen, ei ollut
äitiinsäkään. Hänessä oli jotakin aivan vierasta, varsinkin silmissä ja
takaraivolla.

»Sanokaa poikaa isänsä näköiseksi, siitä se pitää…»

Ehkäpä olikin niinkuin hän oli arvellut. Poika ei ollut tämän

isännän, vaikka mies näytti siinä uskossa olevan…

Ja hänen tuli kuin sääli emäntää, joka vielä oli pulska ja punakka
ihminen, vilkas, kohtelias ja puhelias. Isäntä ei osannut muuta kuin
kehua poikaa ja sen ruotsinkielen taitoa.

Hän muisti halveksivan katseen, jonka emäntä loi mieheensä, kun

tämä alkoi nauraa räkättää saatuaan kuulla, että vieraskin piti poikaa
isänsä näköisenä.

»Hä-hä… vieraan silmään se juuri pystyykin, hä-hä!» räkätti hän,

ja pitkän nenän päässä heilui vesiherne.

Vihdoin vieras päätti olla ajattelematta muuta kuin sitä, mitä varten
oli tänne rajalle tullut ja pyrkinyt ruotsinpuoliselle rannalle asumaan.
 Ja siihen hän nukkui.

Kun hän aamulla heräsi, oli kirkas päiväpaiste. Aurinko paistoi

suoraan idästä hänen ikkunastaan huoneeseen.

Talossa oltiin jo toimessa. Hän kuuli ovien käyvän ja porstuasta

askeleita. Ja kun hän tarkemmin kuunteli, kuului Isonkosken
pauhukin yksitoikkoisena kohinana kuin maan alta. Hän oli nukkunut
hyvin, oli tyytyväinen kaikin puolin ja päätti heti ryhtyä työtänsä
aloittamaan. Nyt ensiksi piti nousta ylös ja lähteä kevätaamuun
tuulettumaan.

Silloin ovelle koputettiin ja emäntä tuli kahvitarjottimineen sisälle.

»Kuulin, että maisteri oli valveilla… Olette tainnut herätä, kun tästä
ovat miehet aamukylmässä metsään lähteneet…»

Emäntä asetti tarjottimen tuolille vuoteen viereen.

Airisto kehui nukkuneensa mainiosti.

Emäntä näytti melkein nuoremmalta nyt kuin eilen. Puku oli

siistimpi, näytti uudelta, ja hän oli avopäin, niin että runsas tukka oli
näkösällä.

»Onko isäntäkin mennyt?»

»Meni se. Patoneuvoja pian tarvitaan… Tänään tulee lämmin

päivä… Pian tulee jäille lähtö… Terveiset käski sanoa. Piti teistä
kovasti…»

»Vai niin, kiitoksia…»

 »Te kun ette pannut vastaan… ja sanoitte Oskarin olevan hänen
näköisensä…»

Emännän silmissä vilahti veitikkaa.

Maisteri hymähti. Hän ymmärsi emännän erinomaisen hyvin.

»Oskari! Miksi juuri semmoisen nimen panitte?»

»Hänen on panemansa. Kuninkaan kaima siitä piti tehtämän:

Oskar Gustaf
Adolf.»

»Jopa… jopa… Koreaapa piti olla.»

»Niin tietenkin.»

Airisto joi kahvia ja sanoi laskiessaan tyhjää kuppia takaisin

tarjottimelle:

»Maata pannessani en kuullut kosken kohinaa, mutta nyt kuuluu

kuin vierestä… Sehän onkin tämän joen suurin koski tuossa talon
alapuolella.»

»Niin on… Kuuluu se selvään pirttiin talvellakin… Se on kaunis

koski… Tässä ihan ikkunan alla on virtavin korva… Mutta rantapato
lyödään aina saunan kohdalle… Ja tästä vilahtavat tukkilautat sivu
Isoonkoskeen niin nopeasti, ettei miehiä tunne, vaikka kuinka tuttuja
olisivat.»

Emäntä vilkastui puhuessaan ja meni ikkunaan.

»Pian tässä on avovesi… ehkä huomenna… Oikein ikävöitsee jo

silmä virran juoksua nähdä ja korva kuulla kesäisen kosken
pauhua», sanoi hän.

»Minä en ole koskaan asunut kosken partaalla. Tämä lienee

suurenmoinen kesäisin.»

»Niinkö? ⁻Vai ette ole asunut… Minusta on kosken kohina niin

hauskaa… Kyllä te nyt näette…»

»Niin… siitä tulee hauskaa.»

Hetken kuluttua tokaisi taas emäntä:

»Se luuli teitä semmoiseksi, joka on ryssäin asialla… vaan uskoi

sentään minua…»

Airiston huomio kiintyi.

»Onko täällä sitten semmoisia kulkenut?»

»Sitä en tiedä, vaan opettaja kuuluu varoittaneen semmoisista,

jotka sahoja viilaavat…»

»Vai niin. Onko se koulu kaukana tästä?»

»Tässä se on ihan tuon sakean männikön takana. Yhdeksältä

menevät kouluun.»

»Meneekö Oskarikin?»

»Jo tietenkin. Pirtissä lukee läksyjään.»

Kun emäntä poistui, nousi Airisto sukkelaan sängystä.

 — Pitääpä huvikseen mennä katsomaan, kuinka suomalaiset
ruotsia oppivat, — sanoi hän itsekseen ja puki ylleen.

Kun hän tuli pirttiin, oli Oskari jo kouluun lähdössä. Airisto tervehti
poikaa ystävällisesti ja katsoi häntä nyt tarkemmin. Hento oli varsi
hänellä, mutta ikäisekseen pitkä. Kasvot olivat kapeat, melkein
enemmän tyttö- kuin poikalapsen kasvot, ja silmät syvänsiniset. Otsa
oli korkea ja kasvojen ilme vakava.

Hän puhutteli Oskaria tuttavan tavoin ja virkkoi, että hänkin lähtee

aamukävelylle. Ehkä käypi koululla asti.

»Koulun pihalta näkee Isonkosken aaltoja, kun arvannette

katsoa», sanoi emäntä.

He lähtivät.

Emäntä seurasi heitä porstuaan ja jäi portaille seisomaan, kun he

kävelivät poikki pihan.

Kansakoulu oli mäenkukkulalla, komea kaksikerroksinen

rakennus, jonka suuret ikkunat loistivat Suomen puolella kulkevan
silmään kuin minkä kuninkaanlinnan. Tie Portaankorvasta vei
mutkaisena talon säästömännikön halki koulun ohi valtatiehen.

»Onko siellä montakin oppilasta?» kysyi Airisto Oskarin puoleen

kääntyen.

»Ei ole nyt neljääkymmentäkään… Talvella erosi muutamia.»

»Minkätähden?»

»Eivät oppineet ruotsia lukemaan.»

 »Oskari taitaa osata?»

»Osaan minä. Mutta osaan minä suomeakin. Minulla on

suomalainen lukukirjakin. Siinä on paljon kauniita suomalaisia
lauluja… 'Saimaan rannalla' ja paljon muita.»

»Keneltä Oskari on niin hyvän kirjan saanut?»

»Väylänpään Eemeli antoi.»

»Vai niin. No mitä teillä nyt on läksynä?»

»Könyng Kaari ten tolftesta…»

He saapuivat lähelle koulua. Sieltä kuului lasten huutoja ja

isoäänistä puhelua. Koulurakennuksen etelänpuolisessa päässä oli
iso, sula täplä. Siinä olivat pojat seinärahalla ja toiset nappia
kuoppaan heittämässä.

Oskari ei mennyt poikajoukkoon. Hän juoksi kirjoineen suuria

rappusia kouluun, mutta Airisto kävi poikain puheille.

Oudon herrasmiehen näkemisestä taukosi ääni ja leikki ja pojat

jäivät paikoilleen seisomaan. Joku tervehti lakkia nostamalla, mutta
useimmat pitivät lakin päässään. Katselivat vierasta pitkin, kysyvin
silmäyksin.

»Hyvää huomenta, pojat!» tervehti Airisto.

Silmänräpäyksessä tapahtui poikalaumassa muutos.

Suut menivät hymyyn, ja Airisto kuuli supatuksia:

»Ei se olekaan ummikko… suomea puhui.»

 Lasten kasvot loistivat. He alkoivat keskenään puhua — selvää
suomea, jokivarren murretta.

Eräs vikkelä poika rohkaisihe ja kysyi:

»Suomen puoleltako te olette?»

»Suomesta minä olen. Suomestahan tekin olette?»

Pojat tirskahtivat nauramaan. »Tuo Honkamaan poika on Suomen

puolelta… Me muut olemme tästä kylästä.»

»Mutta suomeahan te puhutte kaikin…»

Kukaan ei vastannut.

Äskeinen rohkea poika sanoi:

»On täällä yksi ummikko… tuo tyttö tuossa… se ei ymmärrä vielä

suomea… se on viskaalin Tyyra… vasta talvella tullut kouluun…»

»Jo se hyvän ymmärtää… Ymmärräthän, Tyyra?» puolusteli

toinen poika
Tyyraa.

»Jo mie vähäsen», sanoi Tyyra, mutta Airistosta näytti, että tyttö
oli häpeissään.

Häpesikö hän sitä, että osasi suomea, vai sitäkö, ettei osannut?
Jälkimmäinen näytti Airistosta otaksuttavammalta.

Pihan toiselta puolelta kuului samassa kouluun saapuvien toisten

poikain huuto:
 »Jo 'Fyyfinska' tulee!»

Se oli koulun opettajatar, pitkä, laihanlainen nainen, jolle pojat

olivat antaneet »Fyyfinskan» nimeksi siitä, että hän aina häpäisi
suomea puhuvia lapsia sanoilla »fy, finska!»

Airistolla meni suu nauruun.

— Taitaapa kulua aikaa, ennenkuin suomalaispojistamme on

kaikki »finska» kadonnut, ajatteli hän.

Lapset juoksivat vauhdilla sisälle.

Hän kääntyi takaisin kujaa kohti ja ehti juuri ulos toisesta kujasta,
kun opettajatar toisesta käveli pihaan.

Männikköön, lähelle koulua, hän seisahtui. Otti savukkeen esille ja

mietiskeli. Mietti paljon semmoista, joka ei kuulunut hänen
väitöskirjaansa…

Hetken kuluttua hän kuuli koulusta urkuharmonin soittoa ja erotti

naisäänen, joka veisasi ruotsinkielistä aamuvirttä.

Tietämättä nousi rinnasta raskas huokaus, silmä haki etäisiä

Suomen puolen vaarain lakia, ja korva kuuli kosken kohinan. Siinä
kohinassa tuntui nyt kuin valituksen voihkinaa, raskaan raskasta
huokausta, jota kukaan ei ymmärtänyt ja joka ei kenenkään
sydämeen koskenut.

Hän käveli verkalleen Portaankorvaan viepää tietä pitkin, painava

tunne rinnassaan.
 Kun hän saapui takaisin taloon, havaitsi emäntä hänen miettivissä
sinisissä silmissään omituisen, kaihonsekaisen katseen ja kasvoilla
jäykän ilmeen.

Hän katsahti kerran vierastaan silmiin. Ja hän luuli ymmärtävänsä

syyn muutokseen.

»Miltä koulu näytti?» kysäisi hän.

»Kovin on komea…»

»Mitä muuta näitte?»

»Minä näin hyvin paljon… hyvin paljon, josta tahtoisin…»

»Isännällekö puhua? Ei! Älkää millään muotoa… Veljelleni,

Väylänpään isännällekin, on ikuisesti suuttunut…»

»Semmoinenko on?»

»Niin on. Ei maksa vaivaa sen hupsun kanssa puhua.»

»Olkoon niin», sanoi Airisto, mutta hänestä tuntui, ettei hän nyt
ymmärtänyt emäntää.

»Minä sen tiedän, joka sen villin kanssa tässä olen kolmetoista
vuotta taistellut.»
IV

Viikon päivät oli maisteri jo asunut Portaankorvassa.

Eräänä iltana, kun oli lopettanut kirjoittamisensa, hän kävi pirttiin

puheille.

Isäntä kutoi nuottaa, Oskari luki historiasta Kaarle XII:n

Norjan-retkestä, ja emäntä toimitteli illallista.

Hän istahti keinutuoliin, joka oli keskellä lattiaa, ja virkahti:

»Tänään on sulanselkä pitennyt paljon… nyt jo ulottuu alemmaksi

taloa.»

»Viikon päästä on jäänlähtö», sanoi isäntä. »Ja minun merkkini

pitävät paikkansa.»

»Nouseekohan iso tulva?» kysyi maisteri.

»Luulenpa nousevan. Ylimaassa on kerrottu olevan paljon lunta, ja

lunta on vielä täälläkin, niin että kun äkkiä suveaa, niin puhaltaa siitä
vettä jokeen.»

»Lienee hauska nähdä oikeaa jäänlähtöä!»

 Emäntä ehti nyt vastaamaan:

»On siinä joskus semmoinen mylläkkä, että päätä huimaa, kun

rannalta katsoo. Tulee joskus korkeina tulvakeväiminä kokonaisia
heinälatoja. Tästä vielä eheinä pääsevät sivu, mutta Isossakoskessa
murenevat yksin hirsin…»

Oskarikin näytti kuuntelevan heidän puheitaan.

»Luepas, Oskari, ääneesi, jotta tämä maisterikin kuulee, että

lähtee sieltä ruotsia kuin vettä…»

Oskari näytti tulevan hämilleen.

»Olen minä kuullut», ehätti vieras Oskarin puolesta vastaamaan.

»Hyvin lukee!»

»Onkos kumma! Paras oppilas koko koulussa», sanoi isäntä ja

lisäsi sitten Airistoon kääntyen:

»Siitä on tullut minun velivainajaani lahjainsa puolesta.

Niin hyvä muistin lahja on Oskarillakin. Velivainaja osasi raamatun

ulkoa…»

»Osasipa se… vai ulkoa!»

Airisto myönteli kaikkeen. Emäntä kääntyi selin ja toimitti jotakin,

joelle katsellen.

»Menisi tässä useampikin poika näin isossa talossa», sanoi

Airisto.

Aapeli hymähti.
 »Mitäpä niistä niin monesta! Kun on yksi ja hyvä, niin se riittää.»

Sen sanottuaan hän ratkesi nauramaan.

»Onpa niinkin», hymähti Airisto.

Isäntä pyyhkäisi vesiherneen nenänsä päästä ja puhui, muka

ainoastaan
Airistolle, vaikka sen muutkin kuulivat:

»Minä sanoin heti, kun poika syntyi, että jopa tuli minun näköiseni
ja velivainajani lahjainen. Karoliina väitti silloin vastaan, vaan jo on
aikoja sitten uskonut.»

Ja sille hän taas nauroi niin, että vesiherne ilmausi nenänpäähän.

Airisto näki emännän punastuvan ja hänen silmiensä iskevän tulta.

»Piispa kun kävi mennä kesänä täällä, niin tulkin kautta minulle
käski sanoa, että kouluta Oskari papiksi. 'Siitä tulee hyvälahjainen
pappi tänne rajalle', oli sanonut. No minä sanoin, että ei tarvitse taloa
liikuttaa, jos poika papiksikin koulutetaan. Karoliina muka sanoo, että
ei kouluteta, että kuka talon perii, vaan mieleistä on Karoliinallekin…
niinkuin maisteri hyvin ymmärtää… Se on vähän juonikko, tämä
Karoliina… Ja saatan minä vieraalle sanoa, että kauan kesti,
ennenkuin suostui tulemaan emännäksi tänne Portaankorvaan…
Mutta jopa viimein tuli, melkein pyytämättä…»

Nyt ei emäntä enää hillinnyt itseään. Hän oli muuttunut, niin että oli
aivan kalpeana ja ääni värähteli, kun hän tiuskaisi:

»Ole tuossa lörpöttämättä…»

 Oli siihen sanomaisillaan lisääkin, mutta isäntä ehti kivahtaa:

»Pidä sinä suusi! Minä puhun maisterille, en minä sinulle puhu.»

Isännän naama muuttui tulipunaiseksi, ja niska notkahti

taaksepäin. Airisto huomasi, että Oskari kalpeni ja katsoi isäänsä
pelokkain silmin, vapisevin huulin.

Emäntä poistui kiireesti pirtistä, ja isäntä virkkoi:

»Tässä nyt vaimoväki rupeaa vastaan tinkaamaan ja

juonittelemaan!»

Airiston tuli paha olla. Häntä iletti ja hänen tuli sanomattoman sääli
emäntää ja Oskaria, joiden hän nyt ymmärsi olevan isännän orjia.
Hän nousi ja meni sanaakaan puhumatta kamariinsa.

Yksi asia häntä ihmetytti. Että emäntä oli alistunut tuommoisen

puolihupsun miehen käskettäväksi! Semmoinen selväjärkinen,
roteva ihminen!

Mutta toinen taisi olla peto, peto sydämeltään ja peto voimiltaan.

Kuinka täytyikään emäntäparan kärsiä tuommoisen raa'an miehen
parissa!

Vastahakoisesti hän alkoi syödä illallista, jonka emäntä hänelle oli

huoneeseen toimittanut.

Todellakin oli hän sattunut omituisiin oloihin ja kummallisten

ihmisten pariin.

*****
 Syötyään hän istahti ikkunan ääreen ja katseli joelle, jonka jää oli
alkanut muuttua vedenväriseksi. Siitä luisti silmä Suomen puolelle,
kylälle ja kyläntakaisiin vaaroihin. Joki oli Portaankorvan kohdalta
kapea, niin että selvään erotti Suomen puolen maantiellä kulkijat.
Hänen silmänsä viivähti vaarain lakien huipuilla, joiden lumi vielä
pohotti sinisen valkoisena vaaleampaa taivasta vasten, kierteli kylää,
jonka ohi tie kulki, nyt mustalta nauhalta näyttäen, mutta lopulta jäi
katse Väylänpään taloon, joka oli kylän upein… Siitä taas ajatukset
lensivät tämän talon emäntään, joka oli Väylänpäästä kotoisin.

»Tuli melkein pyytämättä», oli isäntä sanonut.

Ainakin täytyi olla niin, ettei Oskarin isä ollut tämän talon isäntä.
Saattoi olla emännällä joku nuoruudenunelma, josta…

Hän ei ajatellut sen pitempään, mutta sanomaton sääli hänen oli

emäntää. Ja mielessään hän päätti, että kun hän on jäänlähdön
nähnyt, siirtyy hän Suomen puolelle ja matkustaa Lappiin. Hän olikin
saanut jo sanavarastoonsa paljon lisiä ja toivoi ylempänä jokivarrella
löytävänsä enemmän.

Hän ei ollut kuullut emännän tulevan takaisin.

Ehkä meni johonkin itkemään! Ei ollut hän kertaakaan nähnyt

emäntää itkeneen näköisenä, mutta ehkä nyt…
V

Emäntä juoksi suoraan navettaan, häveten itseään ja miestään.

Viha, joka kauan oli kytenyt isäntää kohtaan, nousi nyt semmoiseen
voimaan, että hänen täytyi molemmin käsin painaa rintaansa.

— Se häpäisee itsensä ja minut!

Hänen kätensä pusertui nyrkkiin, ja sama ajatus, sama toivomus,

joka aina salaisena oli rinnassa kytenyt, nytkin sinne tuli. Kun se
kuolisi… hukkuisi… suistuisi pää edellä padolta koskeen!

— Mutta ei sen loppu ole likellä, ei! Ennen rääkkää minut ja

poikaparan, jonka on puolikuoliaaksi pelottanut… Haa! Sinä vanha,
pirullinen ilkimys!

Hän puristi nyrkkiään ikäänkuin toivoen siitä helpotusta… Se

helpottikin. Hänen ajatuksensa saivat toisen suunnan.

— Kyllä maisteri nyt on selvillä, nyt ymmärtää! Minä näin sen

hänen silmänluonnistaan, että ymmärsi… ymmärsi, ettei Aapeli
sopinut minun poikani isäksi… Mutta olipa viisas! Ei vastaan pannut,
ei sanallakaan!
 — Ensimmäisestä sanastani jo pääsi käsitykseen, kuinka hupsua
on kohdeltava! Ei olisi moni niin vähästä ymmärtänyt! Mutta tämä
hoksasi, ei ollut suotta maailmaa kulkenut ja oppinut…

— Mitä ajatelleekaan!

— Helsingistä on kotoisin! Sieltä on hänkin! Tietäisikö? Tuntisiko?

Uskaltaisinko kysyä?

— Uskallan… uskallan. Siivo ja viisas mies! Ehkä hyvinkin

tuntee… ehkä tietää jotakin. Samanikäiseksi mieheksi uskoisin
tämänkin, mutta ei ole tämän katse niin kirkas ja kiehtova, ei otsa
niin kaareva eikä käynti niin uljasta kuin oli hänellä…

— Jos huomisaamuna… kun miehet menevät metsään… Manta

navettaan…
Oskari kouluun… jos silloin suoraan kysyn… Luulisikohan hulluksi!

— Ei luule, sen uskon. Hänen katseensa on ystävällinen, hän

ymmärtää, että kärsin… Oi, ihanaa olisi tietää, että hän elää!

Hän joutui navetasta pihalle ja seisahtui siihen.

Koski ulvoi, tohisi niin, että korvissa soi, kun lisäksi myötätuuli
auttoi sen ääntä taloon päin.

— Ulvo nyt siellä ja uikuta, huuda ja riehu… tulen minä. Kohta on

kevät ja kohta on kesä! Ah sentään! Huomisaamuna minä kysyn…
kysyn minä. Se on viisas ja pitkämielinen mies. Ei laverra tietojaan…
ei sanallakaan kenellekään hiisku… menee menojaan takaisin
omaan maahansa… Ei kukaan saa tietää, mitä Portaankorvan
emäntä jutteli ja mitä kysyi…
 — Aamulla kysyn!

Silloin hän näki Oskarin tulevan portaille ja heräsi kuin unesta.

Ikkunan läpi hän näki isännän pistelevän käpyä.

»Maisteri kysyi äitiä», sanoi Oskari.

»Lapsi kulta… minä tulen.»

Hän pyyhkäisi kerran kasvojaan, jotka tuntuivat palavan kuin

tulenliekissä.

Kun hän tuli pirttiin, murahti isäntä:

»Paneppa illallinen pöytään ja sitten levolle joka sorkka!» Emäntä

alkoi sanaa puhumatta toimittaa.

Seuraavana yönä ei häntä nukuttanut.

Kun miehet aamulla varhain nousivat metsään lähteäkseen, oli

hänellä jo kahvi valmiiksi keitettynä ja eväs pantuna metsämatkaa
varten.

Hän toivoi vain, että miehet pian lähtisivät.

Isäntä oli nyt hyvällä tuulella. Maisteri oli illalla, kun hän iltasen
jälkeen oli käynyt puheilla, kehunut taloa hyväksi, poikaa
hyväoppiseksi ja isäntää erinomaisen toimeliaaksi.

»Se kirjoittaa kaikenlaisia sanoja, joita sanoi tarvitsevansa», jutteli

isäntä rengeilleen aamukahvia juotaessa. Oppinut mies on ja sanoi,
että 'hyvä on, että poika oppii ruotsia, hyvä että oppisi vaikka viittä
kieltä'. Ei tämä maisteri hauku koulua eikä kummastele, että
Ruotsissa ruotsia opetetaan ja puhutaan.»