Download Chemical Principles 5th Edition Atkins Test Bank all chapters

You might also like

Download as pdf or txt
Download as pdf or txt
You are on page 1of 40

Chemical Principles 5th Edition Atkins

Test Bank
Go to download the full and correct content document:
https://testbankfan.com/product/chemical-principles-5th-edition-atkins-test-bank/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Chemical Principles 6th Edition Atkins Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/chemical-principles-6th-edition-
atkins-solutions-manual/

Chemical Principles The Quest for Insight 7th Edition


Atkins Test Bank

https://testbankfan.com/product/chemical-principles-the-quest-
for-insight-7th-edition-atkins-test-bank/

Chemical Principles The Quest for Insight 7th Edition


Atkins Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/chemical-principles-the-quest-
for-insight-7th-edition-atkins-solutions-manual/

Chemical Principles 7th Edition Zumdahl Test Bank

https://testbankfan.com/product/chemical-principles-7th-edition-
zumdahl-test-bank/
Chemical Principles 8th Edition Zumdahl Test Bank

https://testbankfan.com/product/chemical-principles-8th-edition-
zumdahl-test-bank/

Introduction to Chemical Principles 11th Edition Stoker


Test Bank

https://testbankfan.com/product/introduction-to-chemical-
principles-11th-edition-stoker-test-bank/

Chemical Principles 8th Edition Zumdahl Solutions


Manual

https://testbankfan.com/product/chemical-principles-8th-edition-
zumdahl-solutions-manual/

Introduction to Chemical Principles 11th Edition Stoker


Solutions Manual

https://testbankfan.com/product/introduction-to-chemical-
principles-11th-edition-stoker-solutions-manual/

Chemical Dependency Counseling A Practical Guide 5th


Edition Perkinson Test Bank

https://testbankfan.com/product/chemical-dependency-counseling-a-
practical-guide-5th-edition-perkinson-test-bank/
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

1. Hot coffee in a vacuum flask (thermos) is an example of a(n) __________________


(open, closed, isolated) system.
Ans: isolated

2. A closed system can exchange energy with the surroundings. True or false?
Ans: True

3. An isolated system can exchange energy and small particles with the surroundings.
True or false?
Ans: False

4. Work is reported in joules; and 1 joule = ____________


Ans: 1 kgm2s−2

5. How much work is done by a person of mass 185 kg who climbs a ladder to the top of
his house, a total of 15.0 m?
A) 2.78 kJ B) 12.3 kJ C) 27.2 kJ D) No work is done. E) 121 kJ
Ans: C

6. If an isolated system contained +5 kJ of energy, after 100 years U =


A) The answer is impossible to D) 0 kJ.
determine
B) Slightly less than +5 kJ. E) −5 kJ.
C) +5 kJ.
Ans: C

7. What is the total motional contribution to the molar internal energy of gaseous HCN?
A) 3RT B) 3.5RT C) 2.5RT D) RT E) 1.5RT
Ans: C

8. What is the total motional contribution to the molar internal energy of gaseous BF3?
A) RT B) 3.5RT C) 3RT D) 1.5RT E) 2.5RT
Ans: C

9. What is the total motional contribution to the molar internal energy of gaseous H2O at
25C?
A) 6.19 kJmol−1 D) 12.4 kJmol−1
B) 7.43 kJmol−1 E) 2.48 kJmol−1
C) 3.72 kJmol−1
Ans: B

Page 69
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

10. A CD player and its battery together do 500 kJ of work. The battery also releases 250
kJ of energy as heat and the CD player releases 50 kJ as heat due to friction from
spinning. What is the change in internal energy of the system, with the system regarded
as the battery and CD player together?
A) +200 kJ B) −700 kJ C) −800 kJ D) −200 kJ E) −750 kJ
Ans: C

11. A CD player and its battery together do 500 kJ of work. The battery also releases 250
kJ of energy as heat, and the CD player releases 50 kJ as heat due to friction from
spinning. What is the change in internal energy of the system, with the system regarded
as the battery alone? Assume that the battery does 500 kJ of work on the CD player,
which then does the same amount of work on the surroundings.
A) +200 kJ B) −800 kJ C) −750 kJ D) −50 kJ E) −700 kJ
Ans: C

12. A CD player and its battery together do 500 kJ of work. The battery also releases 250
kJ of energy as heat and the CD player releases 50 kJ as heat due to friction from
spinning. What is the change in internal energy of the system, with the system regarded
as the CD player alone? Assume that the battery does 500 kJ of work on the CD player,
which then does the same amount of work on the surroundings.
A) –550 kJ B) −50 kJ C) −950 kJ D) −800 kJ E) +450 kJ
Ans: B

13. When a gas expands into a vacuum, w = 0. True or false?


Ans: True

14. A system had 150 kJ of work done on it and its internal energy increased by 60 kJ. How
much energy did the system gain or lose as heat?
A) The system lost 90 kJ of energy as heat.
B) The system lost 210 kJ of energy as heat.
C) The system gained 60 kJ of energy as heat.
D) The system gained 90 kJ of energy as heat.
E) The system gained 210 kJ of energy as heat.
Ans: A

15. If 2.00 mol of an ideal gas at 300 K and 3.00 atm expands from 6.00 L to 18.00 L and
has a final pressure of 1.20 atm, isothermally and reversibly, which of the following is
correct?
A) w = −5.48 kJ, q = +5.48 kJ, U = 0
B) w = −3.65 kJ, q = +3.65 kJ, U = 0
C) w = +3.65 kJ, q = +3.65 kJ, U = +7.30 kJ
D) w = −5.48 kJ, q = −5.48 kJ, U = −11.0 kJ
E) w = +5.48 kJ, q = +5.48 kJ, U = +11.0 kJ
Ans: A

Page 70
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

16. If 2.00 mol of an ideal gas at 300 K and 3.00 atm expands from 6.00 L to 18.00 L and a
final pressure of 1.20 atm in two steps: (1) the gas is cooled at constant volume until its
pressure has fallen to 1.20 atm, and (2) it is heated and allowed to expand against a
constant pressure of 1.20 atm until its volume reaches 18.00 L, which of the following is
correct?
A) w = 0 for step (1) and w = −1.46 kJ for step (2)
B) w = −4.57 kJ for the overall process
C) w = −6.03 kJ for the overall process
D) w = −4.57 kJ for step (1) and w = −1.46 kJ for step (2)
E) w = 0 for the overall process
Ans: A

17. In a system composed of nitrogen gas in a cylinder fitted with a piston, when 2.00 kJ of
energy is transferred as heat at an external pressure of 2.00 atm, the nitrogen gas
expands from 2.00 to 5.00 L against this constant pressure. What is U for the process?
A) −0.608 kJ B) +1.39 kJ C) +2.61 kJ D) 0 E) −2.61 kJ
Ans: B

18. A battery does 35 kJ of work driving an electric motor and 7 kJ of heat are released.
What is the change in internal energy of the system?
A) −35 kJ B) +42 kJ C) −42 kJ D) −28 kJ E) +28 kJ
Ans: C

19. A piece of a newly synthesized material of mass 25.0 g at 80.0C is placed in a


calorimeter containing 100.0 g of water at 20.0C. If the final temperature of the system
is 24.0C, what is the specific heat capacity of this material?
A) 0.30 Jg−1(C)−1 D) 4.76 Jg−1(C)−1
B) 7.46 Jg−1(C)−1 E) 0.84 Jg−1(C)−1
C) 1.19 Jg−1(C)−1
Ans: C

20. A piece of a newly synthesized material of mass 12.0 g at 88.0C is placed in a


calorimeter containing 100.0 g of water at 20.0C. If the final temperature of the system
is 24.0C, what is the specific heat capacity of this material?
A) 10.2 Jg−1(C)−1 D) 9.50 Jg−1(C)−1
B) 1.58 Jg−1(C)−1 E) 0.54 Jg−1(C)−1
C) 2.18 Jg−1(C)−1
Ans: C

Page 71
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

21. A reaction known to release 2.00 kJ of heat takes place in a calorimeter containing
0.200 L of solution and the temperature rose by 4.46C. When 100 mL of nitric acid and
100 mL of sodium hydroxide were mixed in the same calorimeter, the temperature rose
2.01C. What is the heat output for the neutralization reaction?
A) 0.0186 kJ(C)−1 D) 17.9 kJ(C)−1
B) 0.448 kJ(C) − 1 E) 0.901 kJ(C)−1
C) 0.816 kJ(C)−1
Ans: E

22. A reaction known to release 4.00 kJ of heat takes place in a calorimeter containing
0.200 L of solution and the temperature rose by 6.14C. When 200 mL of hydrochloric
acid was added to a small piece of calcium carbonate in the same calorimeter, the
temperature rose by 4.25C. What is the heat output for this reaction?
A) 0.0257 kJ(C)−1 D) 2.77 kJ(C)−1
B) 0.941 kJ(C)−1 E) 2.12 kJ(C)−1
C) 0.651 kJ(C) − 1

Ans: D

23. Which of the following is not a state function?


A) H B) T C) U D) S E) None; they are all state functions.
Ans: E

24. Calculate the final temperature when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to 1.50 mol
N2 at 298 K and 1 atm at constant volume.
A) 80C B) 145C C) 159C D) 120C E) 105C
Ans: E

25. Calculate the final temperature when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to 1.50 mol
BF3 at 298 K and 1 atm at constant volume.
A) 100C B) 80C C) 67C D) 125C E) 92C
Ans: E

26. Calculate the change in internal energy when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to
1.50 mol N2 at 298 K and 1 atm at constant volume.
A) −2.50 kJ B) +2.50 kJ C) +1.00 kJ D) −1.50 kJ E) +1.50 kJ
Ans: B

27. Calculate the change in internal energy when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to
1.50 mol BF3 at 298 K and 1 atm at constant volume.
A) +1.00 kJ B) +2.50 kJ C) −1.50 kJ D) −2.50 kJ E) +1.50 kJ
Ans: B

Page 72
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

28. Calculate the final temperature when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to 1.50 mol
N2 at 298 K and 1 atm at constant pressure.
A) 75C B) 159C C) 80C D) 82C E) 92C
Ans: D

29. Calculate the final temperature when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to 1.50 mol
BF3 at 298 K and 1 atm at constant pressure.
A) 82C B) 80C C) 159C D) 75C E) 92C
Ans: D

30. Calculate the change in internal energy when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to
1.50 mol N2 at 298 K and 1 atm at constant pressure.
A) +2.14 kJ B) −1.79 kJ C) +2.50 kJ D) −2.50 kJ E) +1.79 kJ
Ans: E

31. Calculate the change in internal energy when 2.50 kJ of energy is transferred as heat to
1.50 mol BF3 at 298 K and 1 atm at constant pressure.
A) +1.56 kJ B) +2.50 kJ C) 1.87 kJ D) −2.50 kJ E) −1.87 kJ
Ans: C

32. Calculate the enthalpy change that occurs when 1.00 kg of acetone condenses at its
boiling point (329.4 K). The standard enthalpy of vaporization of acetone is
29.1 kJmol−1.
A) −502 kJ B) −29.1 kJ C) −2.91  104 kJ D) +502 kJ E) +29.1 kJ
Ans: A

33. Calculate the enthalpy change that occurs when 1 lb (454 g) of mercury freezes at its
freezing point (234.3 K). The standard enthalpy of fusion of mercury is 2.29 kJmol−1.
A) −2.29 kJ B) −1.04  103 kJ C) +5.18 kJ D) +2.29 kJ E) −5.18 kJ
Ans: E

34. Calculate the standard enthalpy of vaporization of liquid bromine if the standard
enthalpy of sublimation of solid bromine is +40.1 kJmol−1 and the standard enthalpy of
fusion of solid bromine is +10.6 kJmol−1.
A) −50.7 kJmol−1 D) +14.8 kJmol−1
B) −29.5 kJmol−1 E) +29.5 kJmol−1
C) +50.7 kJmol − 1

Ans: E

Page 73
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

35. How much heat is required to vaporize 50.0 g of water if the initial temperature of the
water is 25.0C and the water is heated to its boiling point, where it is converted to
steam? The specific heat capacity of water is 4.18 J(C)−1g−1 and the standard enthalpy
of vaporization of water at its boiling point is 40.7 kJmol−1.
A) 169 kJ B) 64.2 kJ C) 40.7 kJ D) 193 kJ E) 23.5 kJ
Ans: D

36. When a solution of 1.691 g of silver nitrate is mixed with an excess of sodium chloride
in a calorimeter of heat capacity 216 J(C)−1, the temperature rises 3.03C. What is the
reaction enthalpy?
A) −65.7 kJmol−1 D) +65.7 kJmol−1
B) −0.654 kJmol− 1 E) +0.654 kJmol−1
C) +111 kJmol−1
Ans: A

37. The combustion of 1 mole of octane, C8H18(l), to produce carbon dioxide and liquid
water has Hr = −5471 kJmol−1 at 298 K. What is the change in internal energy for this
reaction?
A) −5460 kJmol−1 D) −5471 kJmol−1
B) −5482 kJmol−1 E) −5493 kJmol−1
C) −5449 kJmol−1
Ans: A

38. The combustion of 1 mole of ethanol, C2H5OH(l), to produce carbon dioxide and
gaseous water has Hr = −1235 kJmol−1 at 298 K. What is the change in internal energy
for this reaction?
A) −1237 kJmol−1 D) −1247 kJmol−1
B) −1240 kJmol− 1 E) −1223 kJmol−1
C) −1230 kJmol−1
Ans: B

39. The combustion of one mole of octane, C8H18(l), in a bomb calorimeter released 5460 kJ
of heat at 298 K. The products of the reaction are carbon dioxide and liquid water. What
is the enthalpy change for this reaction?
A) +5471 kJmol−1 D) −5449 kJmol−1
B) −5460 kJmol−1 E) +5460 kJmol−1
C) −5471 kJmol− 1

Ans: C

Page 74
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

40. The combustion of 1 mole of ethanol, C2H5OH(l), in a bomb calorimeter released 1240
kJ of heat. The products of the reaction are carbon dioxide and liquid water. What is the
enthalpy change for this reaction?
A) −1245 kJmol−1 D) +1240 kJmol−1
B) −1235 kJmol− 1 E) −1240 kJmol−1
C) +1235 kJmol−1
Ans: B

41. Given the standard reaction enthalpies below:


N2(g) + O2 → 2NO(g) H° = +180.5 kJmol−1
2NO2(g) → N2(g) + 2O2(g) H° = −66.4 kJmol−1
calculate the standard reaction enthalpy for the oxidation of nitric oxide to nitrogen
dioxide, shown below:
2NO(g) + O2(g) → 2NO2(g)
A) +114.1 kJmol−1 D) −294.6 kJmol−1
B) +246.9 kJmol−1 E) −246.9 kJmol−1
C) −114.1 kJmol− 1

Ans: C

42. If the standard reaction enthalpy for the reaction


NO2(g) → NO(g) + O(g)
Is needed, calculate it from the standard enthalpy of formation of ozone, +142.7
kJmol−1, and from the reactions listed below:
O2(g) → 2O(g) H° = +498.4 kJmol−1
NO(g) + O3(g) → NO2(g) + O2(g) H° = −200 kJmol−1
A) +355 kJmol−1 D) +592 kJmol−1
B) +555 kJmol − 1 E) +306 kJmol−1
C) +192 kJmol−1
Ans: E

43. Calculate the standard reaction enthalpy for the reaction.


N2H4(l) + H2(g) → 2NH3(g)
Given: N2H4(l) + O2(g) → N2(g) + 2H2O(g) H° = −543 kJmol−1
2H2(g) + O2(g) → 2H2O(g) H° = −484 kJmol−1
N2(g) + 3H2(g) → 2NH3(g) H° = −92.2 kJmol−1
A) −935 kJmol−1 D) −59 kJmol−1
B) −1119 kJmol −1 E) −243 kJmol−1
C) −151 kJmol−1
Ans: C

Page 75
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

44. Calculate the standard reaction enthalpy for the following reaction.
CH4(g) + H2O(g) → CO(g) + 3H2(g)
Given: 2H2(g) + CO(g) → CH3OH(l) H° = −128.3 kJmol−1
2CH4(g) + O2(g) → 2CH3OH(l) H° = −328.1 kJmol−1
2H2(g) + O2(g) → 2H2O(g) H° = −483.6 kJmol−1
A) +155.5 kJmol−1 D) +42.0 kJmol−1
B) + 216 kJmol − 1 E) +206.1 kJmol−1
C) +412.1 kJmol−1
Ans: E

45. What mass of propane, C3H8(g), must be burned to supply 2580 kJ of heat? The
standard enthalpy of combustion of propane at 298 K is −2220 kJmol−1.
A) 25.6 g B) 51.2 g C) 102 g D) 75.9 g E) 37.9 g
Ans: B

46. What mass of ethanol, C2H5OH(l), must be burned to supply 500 kJ of heat? The
standard enthalpy of combustion of ethanol at 298 K is −1368 kJmol−1.
A) 126 g B) 2.74 g C) 16.8 g D) 10.9 g E) 29.7 g
Ans: C

47. Calculate the standard enthalpy of combustion of ethanol at 298 K from standard
enthalpy of formation data.
A) −957.0 kJmol−1 D) −1922 kJmol−1
B) −1367 kJmol−1 E) −401.7 kJmol−1
C) −687.5 kJmol−1
Ans: B

48. Calculate the standard enthalpy of combustion of butane, C4H10(g), at 298 K from
standard enthalpy of formation data.
Ans: −2877.04 kJmol−1

49. If the standard enthalpy of combustion of ethanol, C2H5OH(l), at 298 K is −1368


kJmol−1, what is the standard enthalpy of formation of ethanol? The standard enthalpies
of formation of carbon dioxide and liquid water are −393.51 and −285.83 kJmol−1,
respectively.
A) +688.7 kJmol−1 D) −276.5 kJmol−1
B) −344.3 kJmol− 1 E) −688.7 kJmol−1
C) +276.5 kJmol−1
Ans: D

Page 76
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

50. If the standard enthalpy of combustion of octane, C8H18(l), at 298 K is −5471 kJmol−1,
calculate the standard enthalpy of formation of octane. The standard enthalpies of
formation of carbon dioxide and liquid water are −393.51 and −285.83 kJmol−1,
respectively.
Ans: −249 kJmol−1

51. The standard enthalpy of formation of ammonium perchlorate at 298 K is −295.31


kJmol−1. Write the equation that corresponds to this value.
Ans: ½N2(g) + ½Cl2(g) + 2O2(g) + 2H2(g) → NH4ClO4(s)

52. Match the values with the correct enthalpy change.


Enthalpy Value
Hf(C(g)) −1300 kJmol−1
Hf(C(s), (graphite)) +717 kJmol−1
Hc(C2H2(g)) +31 kJmol−1
Hf(Br2(g)) 0
Ans:
Hf(C(g)) +717 kJmol−1
Hf(C(s), (graphite)) 0
Hc(C2H2(g)) −1300 kJmol−1
Hf(Br2(g)) +31 kJmol−1

53. What equation corresponds to the standard enthalpy of formation of gaseous hydrogen
atoms, which, at 298 K is +217 kJmol−1?
Ans: ½H2(g) → H(g)

54. The lattice enthalpy of calcium bromide is the energy change for the reaction
A) CaBr2(s) → Ca(g) + 2Br(g) D) CaBr2(s) → Ca(g) + Br2(g)
B) CaBr2(s) → Ca (g) + 2Br (g)
2+ − E) Ca(g) + 2Br(g) → CaBr2(g)
C) Ca(s) + Br2(l) → CaBr2(s)
Ans: B

55. The lattice enthalpy of calcium oxide is the energy change for the reaction
A) CaO(s) → Ca(g) + O(g) D) CaO(s) → Ca2+(g) + O2−(g)
B) CaO(s) → Ca(g) + ½O2(g) E) Ca(s) + ½O2(g) → CaO(s)
C) Ca(g) + O(g) → CaO(g)
Ans: D

Page 77
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

56. The standard enthalpy of formation of NaCl(s) is −411 kJ/mol. In a Born-Haber cycle
for the formation of NaCl(s), which enthalpy change(s) is/are endothermic?
A) the lattice enthalpy of NaCl(s)
B) the electron affinity of chlorine
C) the reverse of the lattice enthalpy of NaCl(s)
D) All of the enthalpy changes are endothermic except for the standard enthalpy of
formation of NaCl(s).
Ans: A

57. Calculate the lattice enthalpy of silver chloride from the following data.
enthalpy of formation of Ag(g): +284 kJmol−1
first ionization energy of Ag(g): +731 kJmol−1
enthalpy of formation of Cl(g): +122 kJmol−1
electron affinity of Cl(g): +349 (H = −349) kJmol−1
enthalpy of formation of AgCl(s): −127 kJmol−1
A) 1613 kJmol−1 D) 1359 kJmol−1
B) 915 kJmol−1 E) 661 kJmol−1
C) 1037 kJmol−1
Ans: B

58. Calculate the lattice enthalpy of potassium fluoride from the following data.
enthalpy of formation of K(g): +89 kJmol−1
first ionization energy of K(g): +418 kJmol−1
enthalpy of formation of F(g): +79 kJmol−1
electron affinity of F(g): +328 (H = −328) kJmol−1
enthalpy of formation of KF(s): −567 kJmol−1
A) 1481 kJmol−1 D) 497 kJmol−1
B) 825 kJmol−1 E) 347 kJmol−1
C) 904 kJmol−1
Ans: B

59. Calculate the lattice enthalpy of calcium oxide from the following data.
enthalpy of formation of Ca(g): +178 kJmol−1
first ionization energy of Ca(g): +590 kJmol−1
second ionization energy of Ca(g): +1150 kJmol−1
enthalpy of formation of O(g): +249 kJmol−1
first electron affinity of O(g): +141 (H = −141) kJmol−1
second electron affinity of O(g): −844 (H = +844) kJmol−1
enthalpy of formation of CaO(s): −635 kJmol−1
A) 1817 kJmol−1 D) 3754 kJmol−1
B) 1391 kJmol−1 E) 3505 kJmol−1
C) 2235 kJmol−1
Ans: E

Page 78
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

60. Calculate the lattice enthalpy of potassium chloride given the following enthalpy data.
K(s) → K(g) +89 kJmol−1
K(g) → K+(g) + e− +418 kJmol−1
½Cl2(g) → Cl(g) +122 kJmol−1
Cl(g) e− → Cl−(g) −349 kJmol−1
K(s) + ½Cl2(g) → KCl(s) −437 kJmol−1
Ans: +717 kJmol − 1

61. Calculate the standard enthalpy of formation of potassium chloride given the following
enthalpy data.
K(s) → K(g) +89 kJmol−1
K(g) → K+(g) + e− +418 kJmol−1
½Cl2(g) → Cl(g) +122 kJmol−1
Cl(g) e → Cl (g)
− − −349 kJmol−1
KCl(s) → K+(g) + Cl−(g) +717 kJmol−1
Ans: −437 kJmol−1

62. The formation of solid calcium chloride from a gas of its ions is an exothermic process.
True or false?
Ans: True

63. The formation of solid calcium oxide from a gas of its ions is an exothermic process and
is equal to the reverse of the lattice enthalpy.
Ans: True

64. The standard enthalpy of formation of ammonia gas is −46.11 kJmol−1 at 298 K. What
is the standard reaction enthalpy for the Haber process at 500C? The molar heat
capacities of nitrogen, hydrogen, and ammonia are 29.12, 28.82, and 35.06 JK−1mol−1
respectively.
A) −97.65 kJmol−1 D) −92.22 kJmol−1
B) −113.81 kJmol−1 E) −103.09 kJmol−1
C) −56.91 kJmol −1

Ans: B

65. The standard enthalpy of formation of gaseous water is −241.82 kJmol-1 at 298 K.
Estimate this value at 370 K. The molar heat capacities of hydrogen, oxygen, and
gaseous water are 28.82, 29.36, and 33.58 JK−1mol−1.
A) −241.82 kJmol−1 D) −240.39 kJmol−1
B) −243.25 kJmol −1 E) −241.10 kJmol−1
C) −242.54 kJmol−1
Ans: C

Page 79
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

66. Calculate the average H-S bond enthalpy in H2S(g) given the standard enthalpies of
formation for H2S(g), H(g), and S(g): −20.1, 218, and 223 kJmol−1, respectively.
A) 340 kJmol−1 D) 679 kJmol−1
B) 231 kJmol −1 E) 461 kJmol−1
C) 10.1 kJmol−1
Ans: A

67. Calculate the H-Br bond enthalpy given the standard enthalpies of formation for HBr(g),
H(g), and Br(g): −36.2, 218, and 112 kJmol−1, respectively.
A) 320 kJmol−1 D) 284 kJmol−1
B) 366 kJmol −1 E) 196 kJmol−1
C) 124 kJmol−1
Ans: B

68. Calculate the Br-Br bond enthalpy given the standard enthalpies of formation for Br2(g)
and Br(g), 30.7 and 112 kJmol−1, respectively.
A) 193 kJmol−1 D) 81 kJmol−1
B) 255 kJmol −1 E) 30.7 kJmol−1
C) 143 kJmol−1
Ans: A

69. Calculate the standard enthalpy of formation of bicyco[1.1.0]butane (shown below)

given the standard enthalpies of formation of C(g) and H(g), 717 and 218 kJmol–1,
respectively, and the average C-H and C-C bond enthalpies, 412 and 348 kJmol–1,
respectively.
A) +175 kJmol−1 D) −36 kJmol−1
B) −472 kJmol −1 E) −124 kJmol−1
C) +312 kJmol−1
Ans: D

70. At constant pressure and temperature, which of the following statements is true for the
reaction:
N2O5(s) → 2NO2(g) + ½O2(g), Hr = 109.5 kJmol−1 at 298 K.
A) H is independent of the physical states of the reactants.
B) H = U
C) w = 0
D) H < U
E) H > U
Ans: E

Page 80
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

71. For the reaction CO2(aq) → CO2(g), Hr = 19.4 kJmol−1 at 298. At constant
temperature and pressure, which of the following statements is true?
A) w = 0 B) U = 2.48 kJ C) H <  U D) H = U E) H > U
Ans: E

72. The heat flow for the reaction


C2H6(g) + 3.5O2(g) → 2CO2(g) + 3H2O(l)
measured in a bomb calorimeter is −1553.5 kJ/mol at 298 K. At this temperature, U is
A) −1553.5 kJ/mol C) −1547.3 kJ/mol
B) −1552.3 kJ/mol D) −1559.7 kJ/mol
Ans: A

73. Give Hr values for each of the following reactions from the information below.
Hf(HCl(g)) = −92.31 kJmol−1
H-Cl bond enthalpy = +431 kJmol−1
O-H bond enthalpy = +463 kJmol−1
Hf(H2O(g)) = −241.8 kJmol−1
(a) 2H(g) + O(g) → H2O(g)
(b) H2(g) + Cl2(g) → 2HCl(g)
(c) H(g) + Cl(g) → HCl(g)
Ans: (a) −926 kJmol−1
(b) −184.62 kJmol−1
(c) −431 kJmol−1

74. Determine Hf(HCl(g)) from the following data.


H-Cl bond enthalpy = +431 kJmol−1
Hf(H(g)) = +217.9 kJmol−1
Hf(Cl(g)) = +121.4 kJmol−1
A) +92 kJmol−1 D) +431 kJmol−1
B) −261 kJmol− 1 E) −92 kJmol−1
C) −431 kJmol−1
Ans: E

75. Use the following information to determine the standard enthalpy of formation of
NH3(g).
N-H bond enthalpy = 390 kJmol−1
Hf(H(g)) = 217.9 kJmol−1
Hf(N(g)) = 472.6 kJmol−1
A) −44 kJmol−1 D) −83 kJmol−1
B) −691 kJmol −1 E) −1170 kJmol−1
C) −516 kJmol−1
Ans: A

Page 81
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

76. An isothermal change is one that occurs at a constant temperature. True or false?
Ans: True

77. Combustion reactions can be exothermic or endothermic. True or false?


Ans: False

78. For any isothermal process, U > 0 for an ideal gas. True or false?
Ans: False

79. The molar heat capacity of a monatomic ideal gas is independent of temperature and
pressure. True or false?
Ans: True

80. The enthalpy of sublimation of a substance is related to its enthalpy of vaporization and
enthalpy of fusion by the equation, Hsublimation = Hvaporization − Hfusion. True or false?
Ans: True

81. The temperature of a sample increases at its boiling point until all the liquid has been
vaporized. True or false?
Ans: False

82. For most reactions, the value of U is very close to that for H. True or false?
Ans: True

83. For Br2(l), the standard enthalpy of formation is ______________________ (positive/


negative/ zero).
Ans: Zero

84. All bond enthalpies are positive. True or false?


Ans: True

85. In the combustion of coal, C(s), the C=O bonds are stronger than the O=O bond. True or
false?
Ans: True

86. What can an isolated system exchange with the surroundings?


A) Energy only
B) Matter only
C) Energy and matter
D) Neither energy or matter
E) None of the above
Ans: D

Page 82
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

87. When nitrogen gas expands from 3.00 to 6.00 L and 2.00 kJ of energy is transferred as
heat to the nitrogen in a cylinder fitted with a piston at an external pressure of 2.00 atm,
against this constant pressure, what is U for the process?
A) −0.608 kJ B) +2.61 kJ C) −2.61 kJ D) 0 E) +1.39 kJ
Ans: E

88. Of the following, which is not a state function?


A) q
B) T
C) U
D) H
E) A and B
Ans: B

89. Calculate the standard reaction enthalpy for the following reaction:
2NO2(g) → 2NO(g) + O2(g)
From the standard reaction enthalpies of
N2(g) + O2 → 2NO(g) H° = +180.5 kJmol−1
2NO2(g) → N2(g) + 2O2(g) H° = −66.4 kJmol−1
A) −114.1 kJmol−1 D) −294.6 kJmol−1
B) −246.9 kJmol −1 E) +246.9 kJmol−1
C) +114.1 kJmol−1
Ans: C

90. Given the following standard reaction enthalpies:


O2(g) → 2O(g) H° = +498.4 kJmol−1
NO(g) + O3(g) → NO2(g) + O2(g) H° = −200 kJmol−1
And the standard enthalpy of formation of ozone, +142.7 kJmol−1, calculate the
standard reaction enthalpy for the reaction
NO(g) + O(g) → NO2(g)
A) −306 kJmol−1 D) +555 kJmol−1
B) +355 kJmol−1 E) +192 kJmol−1
C) +592 kJmol− 1

Ans: A

91. For gaseous hydrogen atoms at 298 K is +217. kJmol−1, the standard enthalpy of
formation can be best written as:
A) 2 H(g) → H2(g)
B) ½H2(g) → H(g)
C) H2(g) → 2 H(g)
D) 2 H2(g) → 4 H(g)
E) H(g) → ½H2(g)
Ans: B

Page 83
Chapter 8: Thermodynamics: The First Law

92. What type of process is the formation of solid magnesium chloride from a gas of its
ions?
A) a state function
B) an adiabatic process
C) an endothermic process
D) an exothermic process
E) not enough information is given to permit an answer
Ans: D

93. True or false: for the reaction


N2O5(s) → 2NO2(g) + ½O2(g), Hr = 109.5 kJmol−1 at 298 K
at constant temperature and pressure, H > U.
Ans: True.

94. What is the standard enthalpy of formation of Br2(l)?


A) a positive value.
B) a negative value.
C) zero.
D) a positive value if it is forming from ions or a solid.
E) a negative value if it is forming from ions or a solid.
Ans: C

Page 84
Another random document with
no related content on Scribd:
— Huomaan, ettei sinulla ole vatsaa tunteille, sanoi Bosambo ja
meni kanoottiinsa.

Päästyään Akasavasta Bosambo sai tuulensa takaisin, vaikka yö


oli myrskyinen ja rankkoja sadekuuroja putoili lyhyin väliajoin.

Mitä kauemmas Akasavasta hän tuli, sitä iloisemmaksi hän tuli, ja


hän lauloi laulun.

— Metsässä on hulluja, pauhasi hän rytmillisesti, — sellaisia kuin


ingonona, joka kulkee silmät hupussa; mutta hän ei ole niin suuri
hullu kuin Sekedimi. — Hän on kuin valkea mies, joka on juuri tullut
tähän maahan. — Hän on kuin sormensa polttanut lapsi. — Hän on
yksinkertainen ja suuren madon kaltainen.

Näin hän lauloi lisäillen vapaamielisiä ja kuvaavia yksityiskohtia.

— Herra päällikkö, sanoi päämies äkkiä keskeyttäen hänen


laulunsa, — luulen, että meidän on mentävä rannalle.

Oikean rannan puitten latvojen yllä leimahtelivat salamat taajaan,


ja ukkonen jyrähteli yhtämittaa.

— Saarelle joen keskelle, komensi Bosambo.

Päämies värisi.

— Herra, saari on täynnä henkiä, sanoi hän.

— Olet hullu, totesi Bosambo, mutta käski soutaa vasemmalle


rannalle.

Salamain leimahtelu kävi kirkkaammaksi ja tiheämmäksi, ukkosen


jyrinä voimakkaammaksi ja pauhaavammaksi. Suuret sadepisarat
putosivat taajaan.

Sitten kuului yli ukkosen äänen uusi melu — kumea kohina, joka
pani soutajat melomaan tiheämmin.

— Huu-u-u!

Kamala meteli teki heidät kuuroiksi. Lähinnä Bosamboa oleva


mies pudotti melan, ja Bosambo otti sen.

— Melokaa, koirat! jyrisi hän.

He olivat parinkymmenen jaardin päässä rannasta, kun salaman


äkillisessä valaistuksessa heidän silmiinsä osui edessä olevaan
metsään raivautuva tie.

Näytti kuin suuret kädet olisivat repineet puita. Ne taipuivat ja


heiluivat kuin juopuneet miehet — ryskyivät ja kaatuivat.

— Melokaa!

Sitten jokin tarttui Bosamboon ja kohotti hänet kanootista. Hän


kohosi, kohosi; sitten putosi veteen, kohosi taas, ja taas putosi. Hän
tuli rannalle peloissaan ja puolitajuttomana.

Hänen sormensa tarttuivat taittuneen puun oksiin, ja hän kiskoi


itsensä maalle. Hän ryömi eteenpäin nelinkontan huohottaen
raskaasti.

Ylhäällä raivosi myrsky, mutta Bosambo ei kuullut sitä. Hänen


neljäkymmentä soutajaansa, jotka pyörretuuli oli ihmeellisesti
heittänyt maalle, makasivat hänen ympärillään nauraen ja kiroillen,
kukin mielenlaatunsa mukaan.
Mutta hän unohti heidät.

Sillä hän rukoili kiireesti ja palavasti Msimba Msambaa, Nopeaa


kävelijää, Vihreää.
NAISLÄHETYSSAARNAAJAN JUTTU

Kauppahuone De Silva, Mackiney & Co. ei ole yhtä tunnettu kuin


sanoisimmeko Rockefeller tai lontoolainen tavaratalo Marshall Field,
eikä sillä myöskään ole samanlaista kantavuutta liikemaailman
piireissä kuin esimerkiksi Rotschildin tai Pierpont Morganin nimillä.
Mutta Rannikolla De Silva ja Mackiney (en tiedä, mistä he olivat
kaivaneet toiminimensä viimeisen sanan) vallitsivat samassa
merkityksessä kuin mainitut toiminimet. He olivat tämän rannikon
Rotschildit, Marshal Fieldtit ja Pierpont Morganit. Kerrotaan heidän
esittäneen, että he saisivat lyödä omaa rahaansa, mutta vanhoillinen
hallitus — ei kylläkään puoluekannaltaan vanhoillinen — kohteliaasti
kieltäytyi esitystä hyväksymästä.

Heidän sormensa olivat jokaisessa taikinassa, joka Rannikolla


leivottiin. Heillä oli osuuksia höyrylaivayhtiöissä, he johtivat pankkeja,
rahoittivat teollisuus- ja kauppayhtiöitä, avustivat rautateiden
rakentamista, olivat mukana kullankaivamisyrityksissä, mutta ennen
ja yli kaiken he myivät alkuasukkaille tavaraa ja saivat maksuksi
toisia ja paljon arvokkaampia tavaroita kuin he olivat antaneet.
Kauppavarasto ja kauppakaravaani olivat De Silvan ja Mackineyn
toiminimen perus — De Silva oli kauan aikaa sitten luopunut
liikkeestä ja oli nykyään markiisi Sejase Portugalissa — ja myöskin
sen loistoaikoina oli alkuasukkaiden kanssa käyty kauppa sen
parhain avu.

Pieni höyrylaiva saapui hitaasti hiekkaiselle rannikolle, jossa


ainoana sivistyksen merkkinä oli sinkkipeltikattoinen koju ja
lipputanko. Isoja yhteensidottuja tynnyreitä heitettiin veteen, ja pieni
höyrypursi hinasi ne maihin.

Sitten saapui lotja lotjan jälkeen täynnä olkiin pakattuja laatikoita,


jotka yksinäinen, aurinkohatun alla hikoileva valkea mies otti vastaan
De Silvan ja Mackineyn nimiin ja siirsi huolellisesti De Silvan ja
Mackineyn varastoihin, kunnes mustiin erämaihin lähetetyt
karavaanit palasivat. Sitten kantajille maksettiin palkat — viinassa.
Jotkut harvat ottivat mieluummin rommia, ja näitä varten iskettiin
isoihin tynnyreihin tappi, mutta palkan suosituin muoto oli hyvin
pakatuissa laatikoissa, joissa olkien sisällä oli nelikulmaisia
parrunpäitä saksalaista pirtua.

Emanuel Mackiney oli, jos huhuissa on perää, miljoonan punnan


arvoinen, ja niin kuin oli laita John Brightin vieraan, siinä olikin koko
hänen arvonsa. Hän oli äärettömän rikas ja äärettömän
vastenmielinen, niin että kun hänen sekkejään kunnioitettiin Ranskan
Dakarista Portugalin Benguelaan, niin häntä itseään ei kunnioitettu
missään.

Vaikka hän puhui kehnoa englantia ja vaikka hänen sukuperänsä


oli tuntematon, hän puhui Englannista aina »kotina».

Tässä on kaikki, mitä on kerrottavaa Emanuel Mackineystä.


Hänen poikansa on oikeutettu saamaan oman kuvauksensa.
Burney Mackiney oli saanut kasvatuksensa Englannissa ja oli
keinotellut sen pienemmällä voitolla kuin mitä hänen isänsä yleensä
sai rannikkokaupassa.

Hän oli iso ja karkea ja vahva. Hän oli elänyt kyllin kauan
Englannissa luopuakseen Rannikolla oppimistaan paheista — sillä
hän oli kasvanut liikemaailmassa, osasi tusinan verran
alkuasukaskieliä ja tunsi jokaisen kansan tavat Dahomeystä
Angolaan. Pitkä mies, pulleaposkinen, kasvoilla pronssin puna,
huulet täyteläiset ja iho mehevä, ja hänellä oli koko se itseluottamus,
jonka rajaton rikkaus antaa.

Ja Burney oli rakastunut.

Hän oli tullut tytön tutuksi, ennen kuin laiva, joka vei häntä takaisin
Sierra Leoneen, oli tullut Teneriffaan.

Sorja tyttö, viisaat, surumieliset kasvot, hienosti muovaillut. Se oli


Ruth Glandynne.

*****

— Lähetyssaarnaajaksi, heh? — Burneyn hyväntahtoinen


halveksuminen niin kuin Burneyn rikkauskin oli helposti
havaittavissa, — Afrikka ei ole sopiva paikka tytöille.

— Tiedän pahempaakin, sanoi tyttö hymyillen.

— Ja minne päin aiotte mennä?

— Aion avata lähetysaseman Isisi-joella, vastasi tyttö.

— Yksin?
Tyttö nyökkäsi.

— Se ei ole kovin harvinaista, niin kuin tiedätte, sanoi hän. —


Kaksi lähetyssaarnaajaa oli aikomus lähettää, mutta toverini tuli
sairaaksi — hän tulee myöhemmin, nainen hänkin.

— Hm! sanoi Burney. — Isisi-joelle, heh?

— Tunnetteko paikan?

Tytön mielenkiinto heräsi. Harmaat silmät, jotka olivat tarkastelleet


miestä epäluuloisesti ja kylmästi, olivat nyt täynnä mielenkiintoa.

— Enpä juuri, emme ole milloinkaan päässeet sinne. Minun isäni


hallussa on koko rannikon kauppa, mutta Isisi-joelta on meidät
pidetty poissa. Siellä on muuan komissaari, oikea koira mieheksi,
nimeltä Sanders. Opitte vihaamaan häntä. Hän kiroaa
lähetyssaarnaajia ja kauppiaita ja kaikkea sellaista.

Tämä oli alkuna tutustumiseen, joka johti kahden päivän kuluttua


kosintaan.

Suureksi hämmästyksekseen Burney sai kirkkaat rukkaset.

— On sangen miellyttävää, että ajattelette noin, sanoi tyttö


kohdaten hänen katseensa yhtään arkailematta, — mutta minua ei
haluta mennä naimisiin — kenenkään kanssa.

— Hetki vain, neiti Glandynne, sanoi mies töykeästi, — älkää


tehkö virhettä. Luulette esteeksi sitä, että minä olen rikas ja te köyhä.
Isäni ei välitä…
— En ole teidän taloudelliselle asemallenne omistanut hetkenkään
ajatusta, sanoi tyttö nousten, — ettekä te voi arvioida minun
omaisuuttani.

— Rakastan teitä, mutisi Burney. — En ole milloinkaan tavannut


viehättävämpää tyttöä kuin te. Katsokaas, — hän laski kätensä tytön
käsivarrelle, — olisin kotona voinut valita naisia, vakuutan, että olisin
voinut. Korkea-arvoisia naisia, joitakuita, mutta teissä on jotakin…

He olivat kahden kävelykannella, ja Burney oli syönyt, ja hän oli


täynnä itseluottamusta.

— Teissä on jotakin — hän lujensi otettaan, — joka menee minun


vereeni,
Ruth.

Seuraavassa hetkessä oli taisteleva tyttö joutunut syleilyyn.

— Päästäkää minut! huusi hän.

Vastaukseksi Burney kumartui ja suuteli häntä tulisesti.

Yli-inhimillisellä ponnistuksella tyttö vapautti itsensä ja hoiperteli


taaksepäin parrasta kohti kalpeana ja vavisten.

— Roisto! hengähti hän.

— Pyydän anteeksi, mutisi mies. — Olen hullu — olen hieman


ryypännyt…

Tyttö käveli nopeasti perään ja katosi seurusteluhyttiin, ja kolmeen


päivään Burney ei nähnyt häntä.
Joku toinen mies olisi häveten karttanut tyttöä, mutta Burney
Mackiney ei ollut sellainen mies. Hänellä oli käsityksensä naisista
eikä hän katunut muuta kuin sitä, että oli pyytänyt anteeksi. Se oli
heikkoutta, tunsi hän. Mitä voimakkaampi, mitä lujatahtoisempi olet
naisille, sen enemmän he siitä pitävät. Hän odotti tilaisuuttaan.

Illalla ennen Sierra Leoneen tuloa hän tapasi tytön istumasta


kävelykannen etuosassa yksinään.

— Neiti Glandynne, tervehti hän, ja tyttö nosti silmänsä kylmästi


tuijottaen. — Katsokaas, mitä hyötyä on murjottamisesta? Olen
päättänyt mennä naimisiin teidän kanssanne.

Tyttö olisi noussut, mutta pelkäsi sen näytelmän toisintoa, jossa


hän oli tahtomattaan joutunut esiintymään. Niin hän istui vaiteliaana,
ja Burney käsitti väärin hänen käytöksensä.

— En voi saada teitä mielestäni, jatkoi hän. — On kirottua ajatella


teidän joutuvan Isisi-joelle ainoana seurananne ihmissyöjät ja
raakimukset.

— Kaikenlainen raakalaisuus on parempaa kuin teidän seuranne,


sanoi tyttö, ja loukkaus tunnettiin.

Hetken mies seisoi ymmällä raivoissaan, sitten hän vuodatti tytön


yli herjaustulvan.

Tyttö käytti hyväkseen Burneyn häväistystä paetakseen. Burney ei


nähnyt häntä enää, vaikka tyttö näki hänet, sillä hän katseli venettä,
jolla Burney vietiin Sierra Leonessa maihin, sydämensä
kevennykseksi.

*****
Komissaari Sanders tuli rannalle kohtaamaan tyttöä, eikä hän
mitenkään ollut oivallisella tuulella.

Tyttö näki keskikokoisen miehen, jolla oli yllään tahrattoman


valkea puku ja suuri valkea hellekypärä varjostamassa teakpuun
värisiksi päivettyneitä kasvoja. Hänen kasvonsa olivat pehmeäihoiset
ja leuka hyvin ajeltu, hänen silmänsä vakavat ja kysyvät, hänen
jokainen liikkeensä kuvasti reipasta elinvoimaa.

— Luullakseni minun pitäisi iloita tavatessani teidät, sanoi


komissaari pudistaen päätänsä torjuvasti. — Olette ensimmäinen
valkea nainen, jonka olen nähnyt moneen sadekauteen, mutta olette
minun vastuussani.

Tyttö nauroi ja ojensi hänen puristettavakseen kylmän, pehmeän


käden.

— Ette pidä lähetyssaarnaajista, vai mitä? hymyili hän.

— En, sanoi Sanders, — mutta olen saanut kaikenlaisia käskyjä


tehdä olonne mukavaksi; ja Joella on tosiaankin paljon työtä —
sairaanhoitotyötä naisten keskuudessa. Tehän olette kai lääkäri?

Tyttö pudisti päätään.

— Olen hoitajatar, sanoi hän. — Lääkäri sairastui juuri ennen


matkalle lähtöä.

— Hmh! sanoi Sanders.

Hänellä oli tyttöä varten maja valmiina ja kaksi neekerinaista


opetettuina palvelemaan häntä valkoihoisten tapaan. Hän tarjosi sinä
iltana tytölle päivällisen omassa bungaloossaan ja kutsui
hausakapteenin myöskin päivälliselle. Se oli lähin holhuutehtävä,
jonka hän saattoi havaita.

— Olen rakennuttanut teille majan, sanoi hän, — ja teitä varten


saapuneet huonekalut ja tavarat olen lähettänyt sinne. Maassa on
kolme muuta lähetyssaarnaajaa. Kosumkusussa tapaatte isä
O'Learyn — sadan mailin päässä asemaltanne. Hän on säädyllinen
mies. Siellä on Boyton-niminen mies — hän on baptisti tai jotakin
sentapaista, ja hän on aina sotajalalla isää vastaan käännyttämässä
hänen laumaansa. Boyton asuu sadanviidenkymmenen mailin
päässä teistä. He ovat huomattavimmat lähetyssaarnaajat.

Hän kuvasi lyhyesti seudun, jonne tytön piti mennä asumaan; hän
kertoi enemmänkin kuin oli aikonut, mutta nuo harmaat silmät olivat
hyvin kehoittavat ja huulet niin valmiit hymyilemään.

Tyttö viipyi pari päivää päämajassa, ja kolmannen aamuna hänen


tavaransa olivat sälytetyt »Zairelle».

Sitä ennen hän tapasi Monrovian Bosambon, joka oli vasiten


kutsuttu.

— Tämä mies on sen alueen päällikkö, joka on lähinnä


asemaanne, sanoi Sanders, — vaikka te itse asiassa olettekin
Isisissä. Olen lähettänyt hakemaan häntä — hakemaan häntä…

— Kehoittaaksenne häntä kaitsemaan minua, hymyili tyttö, ja


Sanders hymyili myöskin.

— Suunnilleen niin. Pääasia on, että halusin hänen tapaavan


teidät täällä, jotta hän tietäisi teidän olevan minun vieraani ja
ystäväni.
Hän sammalsi vähän, sillä Sanders ei ollut tottunut sanomaan
kauniita asioita.

Saatettuaan tytön laivaan hän lähetti hakemaan Bosamboa.

— Bosambo, sanoi hän, — tämä nainen on minun heimoani, ja


hän tahtoo elää yksin kansasi keskuudessa, joka on kavalaa ja
viekasta ja koettaa tuhota hänet, sillä hän on jumalanainen, vaikka
hän on myöskin tohtori. Sinulle sanon, että sinun tulee häntä
vartioida viimeiseen hengenvetoosi asti ja olla minun sijassani, aivan
kuin minä, kaikissa häntä koskevissa asioissa.

Bosambo ojensi kätensä kämmenet ylöspäin.

— Herra, sanoi hän vakavasti, — jos vannoisin Siunatun Neitsyen


kautta, jota Liberiassa palvelin, niin en tietäisi, kenen nimessä
vannon, sillä olen unohtanut ne pyhät asiat, joita isät opettivat
minulle. Mutta pääni ja sieluni kautta ja elämänhaltiani kautta teen
niin kuin sanot.

Hän kääntyi ja käveli majesteetillisena laivaan. Puolitiestä hän


kääntyi ja palasi Sandersin luo.

— Herra, kun olen uskollisesti palvellut sinun ylhäisyytesi


tyydytykseksi, niin ostatko minulle Sierra Leonesta sellaisen palan
kultakangasta, jota päällikkö voisi pitää?

— Mene, tinkivä lapsi! sanoi Sanders ärtymättä.

Hän katseli pientä laivaa, kunnes se kääntyi joen mutkasta


näkymättömiin, ja meni sitten bungaloohonsa — se tunnustettakoon
— huoaten.
*****

Sierra Leonessa Burney Mackiney oli tähän aikaan toimissa


isänsä kanssa.

Vanhempi Mackiney ei ollut hupaisa nähdä, sillä hän oli julman


paksu, ryppyinen ja keltakasvoinen ja hengitti työläästi.

— Sitä voi koettaa, sanoi hän oltuaan kauan vaiti, — maa on


täynnä kumia, eikä mikään laki estä väkijuomien tuontia — paitsi se
laki, joka kantaa komissaareille vallan säätää omia lakejaan. Kuinka
aiot päästä maahan?

— Ranskan alueen läpi, vastasi hänen poikansa, — se on aivan


helppoa.

Tuli taas pitkä äänettömyys.

— Mutta miksi haluat mennä? kysyi vanhempi. — Sinun tapaistasi


ei ole hakea vaikeuksia.

— Haluan nähdä maata, sanoi toinen huolettomasti. Hän halusi


enemmän kuin sitä. Päiväkausia hän oli hautonut mustaa aiettansa
— arabialaiset olivat tehneet sellaisia tekoja, eikä se ollut vaikeata.
Kun hän olisi poissa sivistyksen rajoilta, tulisi hänestä arabialainen
— hän puhui Rannikon arabiaa mainiosti.

Hän saattoi maksaa matkansa heimojen alueiden läpi; pikamarssi


Ranskan rajan yli, ja hän tulisi Isisi-joelle — jossa hän voisi viipyä
kyllin kauan saadakseen kaikki uskomaan, että arabialainen
kauppias oli syyllinen. Sitten voisi hän naida tytön.

Tämä oli hänen suunnitelmansa lyhykäisyydessään.


Hän valikoi karavaaninsa huolellisesti, ja myöhemmin hän läksi
Sierra
Leonesta »S.&M.»-laivalla tuntemattomaan suuntaan.

*****

Tasan kolme kuukautta sen jälkeen, kun komissaari Sanders oli


jättänyt hyvästi lähetyssaarnaajalle, hän oli hiljoilleen ja rauhassa
kulkemassa pikku jokea, joka vie Pikku Isisin kaukaisille perukoille,
kun hän tapasi rahvaan miehen, jonka nimi oli Ifambi Mwaka —
häntä sanottiin Mwafambaksi.

Sanders käytti nyt pientä höyrypurtta, sillä »Zaire» oli »telakalla»


— toisin sanoen se oli vedetty maalle.

Komissaari nousi virtaa, Mwafamba oli laskemassa


rautapuukanootillaan, ja Sanders silmäili miestä kuin havaiten jotain
outoa.

Kun he tulivat toistensa rinnalle, Mwafamba nousi pystyyn ja


käänsi kasvonsa.

— Ho, Sandi! huudahti hän meluisasti.

— Ho, mies! huudahti Sanders. — Vie kanoottisi lähemmä rantaa,


sillä minun nopea veneeni panee veden tanssimaan ja sinä voit
joutua veteen.

Vastaukseksi tuli naurunrähäkkä.

— Ho, Sandi! huikkasi Mwafamba. — Valkea mies, porsaan syöjä,


valkea marakatti!
Sanders oli kääntänyt ruoriratasta ja pursi teki kaaren ja saavutti
kanootin.

Eräs hausa tarttui kanoottiin haalla, toinen ojensi kätensä ja


sieppasi julkeaa Mwafambaa käsivarresta.

Hieman ällistynyt hän oli ja kömpelösti vastusteli, kun hänet


vedettiin purteen.

— Sinä olet jompikumpi, sanoi Sanders, — joko mongotautinen tai


suuri roisto.

— Sinä olet valehtelija ja valehtelijani syöjä, sanoi uhmaileva


Mwafamba, ja kun Sanders ojensi kätensä tunnustellakseen, olisiko
hänen niskassaan juoruavia pöhöttymiä, Mwafamba koetti purra sitä.

Sanders peräytyi äkkiä, ei puremisen pelosta, vaan toisesta


syystä.

Kahden miehen istuessa kiemurtelevan vangin vatsalla hän ohjasi


purren rantaan.

— Viekää hänet maihin, sanoi komissaari, ja onneton uhri


raahattiin maihin siekailuitta.

— Sitokaa hänet puuhun ja valmistautukaa ruoskimaan, käski


Sanders.

He sitoivat hänen kätensä nuoren kumipuun ympäri ja paljastivat


olkapäät. Sanders seurasi heitä kädet taskuissa, pää rinnalle
painuneena, sillä yht'äkkiä oli aurinkoiselle taivaalle noussut pilvi,
joka riisti kaiken valoisuuden hänen virallisesta elämästään.
Miesten lopetettua valmistelunsa Sanders läheni vankia, joka oli
nyt hieman peloissaan ja sammalsi puhuessaan.

— Miksi sinua sanotaan mies? kysyi komissaari.

— Ifambi Mwakaksi, uikutti sidottu mies, — tavallisesti


Mwafambaksi —
Paholaisten putouksen kylästä.

— Mwafamba, sanoi Sanders, — kun olet isisiläisiä, niin tiedät


jotakin minusta ja tavoistani.

— Herra, olen nähnyt sinut ja tunnen tapasi, sanoi mies.

— Ja kun minä sanon: »Kuolema», niin mitä minä tarkoitan?

— Herra, tarkoitat kuolemaa, niin kuin kaikki jokivarren ihmiset


tietävät, sanoi Mwafamba.

Sanders nyökkäsi.

— Niin, aion ruoskituttaa sinua, kunnes kuolet, sanoi hän irvistäen,


— ellet kerro, mistä olet saanut väkijuomaa — sillä sinä olet erään
pahan myrkyn juovuttama, jota myrkkyä sanotaan viinaksi, ja laissa
on kielletty viinan tuonti tähän maahan.

Mies pyöritti päätään juopuneen tavoin.

— Lyö, siansyöjä, hän sanoi urhoollisesti, — sillä olen vannonut


valan, etten kerro kenellekään.

— Olkoon niin, sanoi Sanders, — sinun valasi minun ruoskimistani


vastaan.
Abibu, hausakersantti, pitkä ja kovakätinen, tarttui lujasti
virtahevonnahasta tehtyyn ruoskaansa, astui hieman syrjään, pyöritti
sitä vinkuen päänsä ympäri, ja sitten…

— Lyö!

Mwafamba herätti ulvonnallaan koko metsän.

— Riittää! karjui hän. — Minä puhun!

He päästivät hänet.

— Herra, itki hän, — eräs arabialainen tuli Ranskan alueen rajan


yli. Hän antoi sitä vettä kumista, jota olin koonnut ja sanoi, että se
panisi minuun valkoisten miesten hengen ja tekisi minut
rohkeudessa urhoollisimman vertaiseksi. Ja niin se tekikin, mutta nyt
se on minusta mennyt, ja minun sydämeni on kuin vettä.

— Minkälainen arabialainen se oli? kysyi Sanders.

— Herra, hän oli suuri ja vahva, ja hänellä oli lihavat kasvot kuin
sialla ja sormus.

— Milloin näit hänet?

— Kahden päivänmatkan päässä täältä, herra. Mutta hän on


mennyt, sillä hänellä oli tekeillä suuria asioita — niin eräs minun
serkkuni kertoi minulle — sillä hän oli matkalla Ochoriin anastamaan
valkeaa naista, joka antaa meille juotavaksi pahoja vesiä, kun
olemme sairaita.

Puut näyttivät äkkiä pyörivän ja maa kohoavan komissaarin


jalkojen alla. Hän horjahti, ja epäillen kuumetta Abibu juoksi hänen
luokseen ja laski vahvan kätensä hänen olalleen. Vain sekunnin
Sanders seisoi niin, valkeana kuin kuollut. Sitten:

— Purteen, sanoi hän.

Puita oli kuuden tunnin matkaa varten — lähetysasemalle kesti


ainakin kaksitoista tuntia.

Hän laski pientä jokea nopeasti ja kääntyi halkomaan Isisin


vahvaa virtaa. Puut kestivät melkein minuutilleen kuusi tuntia. Silloin
hän oli kalastajakylässä, jossa oli valtion puuvarasto.

Mutta »arabialaisella» oli kahden päivän etumatka.

Mackiney oli ostanut ja taistellut tiensä englantilaisten ja


ranskalaisten välisen puskurialueen nusadombi-heimon maan kautta
(noiden ihmisten-jotka-eivät-ole-kaikki-samanlaisia, joista minun
täytyy kertoa teille); hän oli päässyt Isisiin ja kulki nyt oppaan —
samaisen Mwafamban serkun — ohjaamana lähetysasemaa kohti.

Se oli rakennettu kahden joen yhtymäkohtaan, samaan paikkaan,


jossa
Sanders vuotta aikaisemmin oli ollut »vaiteliaana».

Mackineylla oli mukanaan viisikymmentä miestä, suurimmaksi


osaksi krulaisia. Hänen suunnitelmanaan oli päästä eräälle
pienemmälle joelle, joka laskee vetensä Isisiin. Sitä voi kulkea
kahdeksankymmentä mailia ja sitten saattoi kuukaudessa mennä
karavaanitietä Lagosiin — siellä hän toivoi tytön jo suostuvan.

Hänen joukkonsa pääsi päämääräänsä tarpeeksi lähelle myöhään


iltapäivällä.
Lähetystalo oli puolen mailin päässä kylästä, ja hän lähetti kaksi
vakoojaa, jotka toivat sellaisen tiedon, että lukuunottamatta kahta
alkuasukasvaimoa ja paria miestä siellä ei ollut odotettavissa
vastarintaa.

Hän istui miestensä keittäessä illallistaan erillään joukosta, ja


pitkässä valkeassa kauhtanassaan, päässä koristeltu päähine hän
muistutti elävästi arabialaista.

Kun yö tuli, hänen päämiehensä läheni häntä.

— Herra, kysyi hän, — entä tämä kafferi?

Hän puhui oppaasta.

— Hänet sinä tapat, sanoi Mackiney arabiaksi, — sillä minä en


tiedä, miten paljon hän arvaa.

-— Hän arvaa liiaksi, sanoi päämies, — sillä hän sanoo, että sinä
et ole arabialainen, vaan valkoihoinen.

— Sinä et saa tuhlata aikaa, virkahti Mackiney lyhyesti.

Hän istui odottaen tulen ääressä, jonka he olivat virittäneet. Pian


hän kuuli kahinaa, ja päätään kääntäessään hän näki joukon miehiä
ja oli kuulevinaan kuin miehen karjuvan kasvoille asetetun vaatteen
läpi.

Joukko painui sekavana ryhmänä metsään ja hävisi yön


pimeyteen.

Heti se tuli takaisin miehet naureskellen keskenään. Mwafamban


serkku, joka oli mennyt heidän matkassaan, ei palannut.
— Aika on tullut, sanoi päämies. — Kahden tunnin kuluttua kuu
nousee.

Nopeasti tulet sammutettiin ja keittoastiat työnnettiin suuren


kanootin keulaan, ja ääneti, vain melojen loiskahdellessa, he
liukuivat joen yli.

Kanootti laski rantaan parin sadan jaardin päähän


lähetysasemalta, lähelle pensasryteikköä.

Siitä oli polulle muutamia askelia.

Yhdessä rivissä, valkeaviittainen arabialainen etunenässä, joukko


hiipi mutkaista polkua. Molemmilla puolin kohosivat korkeat puut, ja
yölinnun ääntä lukuunottamatta ei kuulunut hisaustakaan.

Metsä loppui äkkiä. Heidän edessään oli pieni aukeama ja sen


keskessä lähetysaseman tumma maja.

— Allah suokoon meille siunauksensa, huokasi Mackiney ja astui


askelen eteenpäin.

Maasta, melkein hänen jalkojensa juuresta, kohosi tumma olento.

— Kuka kulkee yössä? kysyi varjo.

— Piru vieköön! kirosi Mackiney englanniksi.

Olento liikahti vähän.

— Herra, sanoi se, — tuo on valkean miehen puhetta, mutta


kuitenkin olet puettu kuin arabialainen.

Mackiney sai malttinsa takaisin.

You might also like