Textbook of Basic Nursing Eleventh

Edition – Ebook PDF Version

Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/textbook-of-basic-nursing-eleventh-edition-ebook-pdf-
version/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Textbook of Basic Nursing 11th Edition – Ebook PDF

Version

https://ebookmass.com/product/textbook-of-basic-nursing-11th-
edition-ebook-pdf-version/

Basic Arrhythmias 8th Edition – Ebook PDF Version

https://ebookmass.com/product/basic-arrhythmias-8th-edition-
ebook-pdf-version/

We the People (Eleventh Essentials Edition) 11th

Edition – Ebook PDF Version

https://ebookmass.com/product/we-the-people-eleventh-essentials-
edition-11th-edition-ebook-pdf-version/

Delmar’s Standard Textbook of Electricity 7th Edition –

Ebook PDF Version

https://ebookmass.com/product/delmars-standard-textbook-of-
electricity-7th-edition-ebook-pdf-version/
Introduction to 80×86 Assembly Language and Computer
Architecture – Ebook PDF Version

https://ebookmass.com/product/introduction-to-8086-assembly-
language-and-computer-architecture-ebook-pdf-version/

Textbook of Natural Medicine – E-Book – Ebook PDF

Version

https://ebookmass.com/product/textbook-of-natural-medicine-e-
book-ebook-pdf-version/

The MGH Textbook of Anesthetic Equipment 1st Edition –

Ebook PDF Version

https://ebookmass.com/product/the-mgh-textbook-of-anesthetic-
equipment-1st-edition-ebook-pdf-version/

Population and Community Health Nursing (6th Edition –

Ebook PDF Version) 6th Edition – Ebook PDF Version

https://ebookmass.com/product/population-and-community-health-
nursing-6th-edition-ebook-pdf-version-6th-edition-ebook-pdf-
version/

Braunwald’s Heart Disease : A Textbook of

Cardiovascular Medicine, Eleventh Edition Douglas P.
Zipes

https://ebookmass.com/product/braunwalds-heart-disease-a-
textbook-of-cardiovascular-medicine-eleventh-edition-douglas-p-
zipes/
 CONSULTANTS AND CONTRIBUTORS, 11TH
EDITION

Amy Fuller, RD
Chief Clinical Dietician
Ridgecrest Regional Hospital
Ridgecrest, California

S. Diane Fairchild, RN, BSN

LPN Instructor
Southwest Technology Center,
Altus, Oklahoma

Judith Miller, RN, BSN, MS

Quality Improvement Specialist
Healthcare Quality Strategies, Inc.
New Brunswick, New Jersey

Rosemary L. Rosdahl, BS, RPh

Pharmacist and Owner, Watertown Pharmacy
Watertown, Minnesota

Paula M. Smith, RN, BSN

Charge Nurse
Pacific Pediatrics
Woodburn, Oregon

JonMikel VanDer Wege, BS

Technology Consultant
St. Louis Park, Minnesota
R EVIEW ER S

Margaret M. Andrews, PhD, RN, CTN, FAAN

Director and Professor of Nursing
School of Health Professions and Studies
University of Michigan – Flint
Flint, Michigan

Deborah Bright Harris, MSN, RN

Practical Nursing Program
Valley Career and Technical Center
Fishersville, Virginia

Fleurdeliz Cuyco, BS
Instructor/Compliance Director
Preferred College of Nursing
Los Angeles, California

Sandra M. Gottschalk, MSN, RN

Hays Campus Dean
North Central Kansas Technical College
Hays, Kansas

Janet Hargrove, RN
Vocational Nursing Instructor
South Plains College
Levelland, Texas

Kathleen Karsten, PhD, RN

Director, Nursing Programs
The City University of New York
LaGuardia Community College
Long Island City, New York

Georgia McDuffie, PhD, RN

Chair and Professor
Medgar Evers College
Brooklyn, New York

Sharon A. Milner, BSN, RN

Assistant Coordinator
Gulf Coast State College
Panama City, Florida

Lauren Mullen

B. Noel Nesbitt, PhD, RN, BSN, CPAd, CM, USAF-FN

Practical Nurse Program Coordinator
Delta College
Covington, Louisiana

Sharon M. Nowak, MSN, RN

Professor of Nursing
Jackson College
Jackson, Michigan

Brenda Pomerenke, MSN, RN

Nursing Instructor/Clinical Coordinator
Minnesota West Community and Technical College
Worthington, Minnesota

Radonna Jane Pratt

Helen Rogers-Koon, MSN, RN

Instructor, Practical Nursing
Central Pennsylvania Institute of Science and Technology
Pleasant Gap, Pennsylvania

Mary Russo, MSN, RN

Professor Nursing
Lincoln Land Community College
Jacksonville, Illinois
Darla K. Shar, MSN, RN
Associate Director
Hannah E. Mullins School of Practical Nursing
Salem, Ohio

Pamela Shultz, MSN, RN

Director of Practical Nursing
Valley Career and Technical Center
Fishersville, Virginia

Russlyn A. St. John, MSN, RN

Professor Emeritus
St. Charles Community College
Cottleville, Missouri

Marie N. Stevens, MS SDL, CSBL, RN

Administrative Coordinator for Health Sciences
Eastern Suffolk BOCES
Brentwood, New York

Katherine S. Sweeney

Karen Tam, MS, RN, BSN

Health Careers and Basic Nursing Teacher
Erie 1 BOCES Harkness Career and Technical Center
Cheektowaga, New York

Rafael Tolentino, PhD

Chief Academic Officer / Curriculum Specialist
Homestead Schools, Inc.
Torrance, California
 PREFACE

Welcome to the Textbook of Basic Nursing, 11th Edition.

Celebrating its 50th anniversary, this textbook has been an
integral part of the education of thousands of practical/vocational
nurses. In fact, it was the rst nursing textbook that included
behavioral objectives that later became the present-day Learning
Objectives. In this textbook, the active, involved participant of
nursing care is identi ed as the client, emphasizing that healthcare
is a service that involves a knowledgeable consumer who makes
personal choices and shares responsibilities relating to personal
health. This textbook takes into consideration that both clients
and nurses need to work in tandem to achieve well-being.
Teaching the client strengthens the overall concepts of nursing
and healthcare.
Textbook of Basic Nursing is a student-friendly, cost-e ective,
all-in-one text that is responsive to the NCLEX-PN Test Plan and
state-mandated curricular requirements. An Overview of the 2014
NCLEX-PN test plan that maps directly to the chapters of this
book is available on Website. We encourage all program
directors and instructors to view this valuable resource located
with the Instructor Resources found on at
http://thepoint.lww.com/Rosdahl11e.
The reading level of Textbook of Basic Nursing is designed to be
understandable to the maximum number of students, including
those for whom English is a second language. Key English-to-
Spanish phrases are included in Appendix A and an audio glossary
is also available on .
NEW TO THIS EDITION
Every e ort has been made to keep up with the constantly
changing world of nursing and its external regulation by various
agencies. All of the descriptive material and nursing procedures
have been updated and new illustrations added. Some chapter
titles, such as Substance Use Disorder and Cognitive Impairment in
the Aging Adult, have been changed to re ect current beliefs and
practice.
Nutrition, discussed in Unit 5, covers the latest government
guidelines and incorporates illustrations of MyPlate and the new
Nutrition Facts Label, which help integrate nutritional concepts for
students and consumers. Nutrition considerations are also
integrated in speci c chapters throughout the text. Additionally,
signi cant content on diet therapy and cultural considerations are
included.
New to this edition are Concept Mastery Alerts, which clarify
fundamental nursing concepts to improve the reader’s
understanding of potentially confusing topics, as identi ed by
Misconception Alerts in Lippincott’s Adaptive Learning Powered
by prepU. Data from thousands of actual students using this
program in courses across the United States identi ed common
misconceptions that are clari ed in this new feature.
In keeping with the NCLEX-PN test plan, the NCLEX-Style
Review Questions that appear at the end of each chapter include
ve new questions that are written at the application or higher
levels of cognitive ability. Answers to the questions, with
rationales that fully explain the correct answer as well as
explanations of why answers are incorrect, are available to
instructors in the Instructor Resources found on at
http://thepoint.lww.com/Rosdahl11e. Instructors may use these
questions as in-class instruction to help students develop the skills
needed to fully apply content and to think through a problem.
 Nursing Procedures appear in a special section at the end of
selected chapters. The mnemonic LPN WELCOME has been
updated and highlights important rst steps that must occur
before performing each procedure, and the mnemonic ENDDD
serves as an important memory aid for nal steps that must
always be performed with each procedure.
The Appendices summarize useful and important aspects of
medicine and nursing. They have been moved to Website
to allow students to print and use them when needed. A
bibliography of references used to update this text is also
available on Website and o ers valuable resources for
further study.
TEXT ORGANIZATION
Instructors and students will appreciate the logical design and
simple format of this book. Textbook of Basic Nursing is divided
into four main parts. Students will learn about the foundations of
nursing, nursing care skills, and nursing throughout the life cycle.
The book then examines the various settings and job
opportunities available for the LV/LPN nurse.
The parts are organized on a continuum from general or simple
to integrated or complex. General healthcare issues and basic
sciences introduced early in the book lead to the more complex
and speci c healthcare topics in later units. Normal anatomy and
physiology provide the basis of comparison for abnormal
etiologies in diseases and disorders.
Some critical topics as well as topics that may be on the
NCLEX-PN examination such as Maslow’s Hierarchy of Needs,
Erikson’s Life Span Stages, and Kübler-Ross Stages of Death and
Dying, are discussed individually as well as being integrated
within speci c subject areas. Crucial contemporary points such as
privacy legislation, requirements of regulatory agencies, Standard
Precautions, disposal of hazardous wastes, prevention of disease,
electronic and traditional documentation, and nutrition are
thoroughly discussed as well.
As the role of the LV/LPN is expanding in many settings, Unit 9
presents chapters relating to Pharmacology and
Administration of Medications.
Nursing throughout the life cycle is covered in units 10 through
13, in which topics such as the etiologies and disorders of
anatomy and physiology are combined with pediatric and adult
medical-surgical nursing. These units provide information relating
to the onset of diseases and disorders, diagnostic testing and
procedures, treatment, pertinent medications, and nursing
considerations. Changes relating to aging for each faction of the
body systems are presented in Unit 4 and Unit 13, Gerontologic
Nursing, visits the complexities of de ning aging and the issues
of geriatrics.
Speci c chapters with comprehensive information are also
dedicated to the topics of mental health nursing and substance use
disorders.
Many community settings are providing employment for
growing numbers of practical/vocational nurses. The chapters in
Unit 15 address and compare the situations and nursing needs for
areas such as Extended Care, Rehabilitation Nursing, Home
Care Nursing, Ambulatory Healthcare, and Hospice Nursing.
The graduating nurse obtains valuable information in the nal
unit of the book relating to employment opportunities in many of
these areas, as well as in acute care settings. A separate chapter
on Career Opportunities and Job-Seeking Skills is included.
Components of teamwork, leadership, and supervision are
emphasized in speci c chapters, as well as integrated throughout
the text. The units in the book combine to provide a
comprehensive education for the practical/vocational nurse.
SPECIAL FEATURES
The 11th edition of Textbook of Basic Nursing contains numerous
pedagogical features to help focus and enhance student learning.
The section, Using Textbook of Basic Nursing, 11th edition
highlights the important “In Practice” features found in the text.
Each chapter opens with Learning Objectives, Important
Terminology, and Acronyms that provide a general overview of
important content. The Student Synthesis section, which appears
at the end of each chapter, contains Key Points, Critical
Thinking Exercises, and NCLEX-Style Review Questions to
help students integrate and summarize the content of each
chapter. The Critical Thinking Exercises are designed for in-class
discussions or individual student essays. Instructors may also use
the NCLEX-Style Review Questions as in-class instruction to help
students develop the skills needed to fully apply content and to
think through a problem.
Additional features include:
• NCLEX Alerts that appear throughout the chapters providing
practical ideas designed to help the student consider how
chapter content might be used in a variety of NCLEX situations.
• Concept Mastery Alerts that clarify common misconceptions as
identi ed by Lippincott’s Adaptive Learning Powered by prepU.
• Special Considerations that highlight key culture, lifespan,
homecare, or nutrition information.
STUDENT AND INSTRUCTOR RESOURCES
Textbook of Basic Nursing includes a wide variety of resources for
students and instructors to enhance the teaching/learning
experience. All resources are available at
http://thepoint.lww.com/Rosdahl11e.
Student Resources
Student resources are free to students who purchase a new copy
of Textbook of Basic Nursing, 11th Edition. Simply use the one-
time activation code in the front of the book to discover a wealth
of information and activities.
Appendices
Bibliography
Spanish-English Audio Glossary
Nursing Professional Roles and Responsibilities
Web Resources
Learning Objectives
Journal Articles
NCLEX-Style Chapter Review Questions
Procedure Checklists
Animations
Heart and Breath Sounds
Watch and Learn Videos
Practice and Learn Activities
Dosage Calculation Quizzes
Instructor Resources
The following resources are available on
http://thepoint.lww.com/Rosdahl11e for instructors who adopt
Textbook of Basic Nursing, 11th Edition.
Overview of the 2014 NCLEX-PN test plan map
Teaching Notes for Instructors
Syllabi
Strategies for E ective Teaching
Image Bank
PowerPoint Presentations
Guided Lecture Notes
Discussion Topics and Answers
Assignments and Answers
Case Studies and Answers
Pre-Lecture Quizzes and Answers
Test Generator Questions
Answers to NCLEX-Style Questions in the book
Answers to For-Sale Workbook
 USING TEXT BOOK OF BASIC NURSING, 11TH
EDITION

In order to help prepare nurses to practice safely, important

In Practice features are provided.

Nursing Procedures present step-by-step instructions.

Educating the Client includes essential information for teaching clients.

Nursing Care Guidelines summarize important nursing considerations.

Important Medications inform about key medications for a specific

disorder.
Data Gathering in Nursing offers important points in data collection.

In addition, Nursing Alerts, Key Concepts, and NCLEX Alerts

ensure that students obtain critical information to help them safely
practice nursing as an LV/LPN.
Nursing Care Plan presents a sample care plan and its application.

Nursing Process uses the steps of the nursing process to guide the nurse in
his or her data collection.
 ACKNOWLEDGMENTS

Some of the special people who have helped in the completion of

this work include:
• Mary Kowalski, who was again willing to co-author the book.
She, as always, added pertinent content and detail and was very
mindful of accuracy and current practices. In addition, she
added suggestions and content for ancillaries, as well as
educational opportunities, that will make learning easier and
more e ective for both students and instructors.
• The editors and sta of Wolters Kluwer, who spent untold hours
assisting us in this endeavor.
• Florence Dakin and Ella M. Thompson the authors of Simpli ed
Nursing which served as the predecessor to Textbook of Basic
Nursing.
• My family and friends, and my employer, Hennepin County
Medical Center, who showed great patience, love, and
helpfulness during this process.
• My husband, Ron Christensen, who assumed responsibility for
additional household chores and supplied moral support,
deserves special mention.
• My friend Mary Gartamaker, who came to my rescue when I
had computer problems. And Mary provided housekeeping
services too!
• My kitty, Little Orphan Annie, provided companionship and a
great deal of purring.
• My three bands provided me with needed recreation and
diversion and allowed me to haul around a large tenor
saxophone!

Caroline Bunker Rosdahl

Another random document with
no related content on Scribd:
riehunnan keskellä. Jos sisaret tahtoisivat ottaa hänet vastaan,
menisi hän luostariin. Se oli nyt hänen ainoa toivonsa, hänen ainoa
leposijansa.

Hän ajatteli Rossia. Hän oli mennyt eikä ehkä milloinkaan saisi
kuulla, mitä Romalle oli tapahtunut. Tai ehkä hän kerran tulisi rauta-
aitauksen eteen rukoilemaan ja kuulisi hänen äänensä, niinkuin hän
itse nyt kuuli nunnan äänen, ja tuntisi hänet ja saisi tietää kaikki. Ja
sitten hän kärsisi. Tuo ajatus, että Rossi kärsisi kuullessaan, missä
Roma oli ja mitä hän oli tehnyt, tuotti tällä hetkellä omituista, suloista,
salaista, käsittämätöntä iloa Romalle.

Kyyneleet valuivat hänen käsilleen, kun laulu lakkasi. Samassa

etsivä valo Mariolta välähti huoneen yli. Sen valkoinen hohto valaisi
hänen edessään olevat särkyneet sirpaleet ja herätti uusia mietteitä.
Tuo kuvapatsas, jonka hän oli särkenyt, oli vain kipsinen jäljennös.
Alkuperäinen muotti oli jäljellä ja saattoi tuottaa vaaraa.

Hän sulki ikkunan, otti kynttilän ja meni alas ateljeehensa

toimittaakseen pois muotin. Hän teki niin ja istuutui sitten
levähtämään, kun Rossin koputus kuului ovella. Silmänräpäyksessä
hänen unelmansa olivat hävinneet. Hän oli Rossin sylissä ja tarjosi
suunsa suudeltavaksi.

»Sinäkö siinä olet?»

»Roma!»

Hän ei ensin käsittänyt, että he todellakin olivat yhdessä taas,

vaikka kaikki jo näytti olevan lopussa. Mutta hetken perästä hän
tointui ja sammutti kynttilän, jotta Rossia ei voitaisi nähdä ulkoa.
Sitten hän puristautui uudestaan kiinni häneen ja Rossi sulki hänet
lujasti syliinsä.

He olivat pimeässä, mutta väliin heittovalo kiertäessään kaupunkia

sattui ateljeehen ja valaisi heidän kasvonsa salaman tavoin. Rossi
näytti olevan aivan lamassa. Näytti siltä kuin valo hänen väsyneissä
silmissään olisi sammunut.

»Sinä olet turvassa ja olet terve?» kysyi Roma.

»Voi hyvä Jumala niitä näkyjä!» sanoi Rossi. »Olethan kuullut mitä
on tapahtunut?»

»Olen, olen. Mutta ethän ole vain vahingoittunut?»

»Kansa oli rauhallista ja tarkoitti hyvää, mutta sotilaat saivat

määräyksen ampua ja meidän pieni poikamme on kuollut.»

»Ei puhuta siitä… Poliisi sai käskyn vangita sinut, mutta sinä olet
päässyt näin pitkälle ja nyt…»

»Bruno on vangittu ja satoja muita samoin.»

»Mutta sinä olet turvassa. Ja olethan terve? Etkä ole

haavoittunut?»

»Olen», vastasi Rossi hampaittensa välitse ja peitti kasvonsa

käsillään. »Jumala tietää, että tein parhaani estääkseni
verenvuodatusta — olisin antanut oman elämäni estääkseni sitä.»

»Jumala tietää sen.»

»Ota tämä.»
 Hän antoi jotain povitaskustaan ja pani sen Roman käsiin. Se oli
revolveri.

»En voi luottaa itseeni enää.»

»Ethän ole käyttänyt sitä?»

»En.»

»Jumalan kiitos!»

»Olisin käyttänyt sitä, jos olisin tavannut sen miehen.»

»Paroninko?»

»Hain häntä joka paikasta, mutta en löytänyt. Jumala vei hänet

pois minun tieltäni pelastaakseen minut synnistä ja häpeästä.»

Huudahtaen säikähdyksestä Roma pani pois revolverin ja kiersi

kätensä Rossin kaulaan. Rossi alkoi vähitellen tointua ja silitteli
Roman kostealle otsalle valahtanutta tukkaa.

»Roma-parkani! Sinä et luullut, että meidän piti erota näin.»

Roman kädet herposivat, ja hänen päänsä vaipui Rossin

olkapäälle.

»Eilis-iltana sinä pyysit minua pakenemaan, mutta minä en

tahtonut.
Silloin ei ollut ainoatakaan ihmistä Roomassa, jota olisin pelännyt.
Mutta nyt minä pelkään yhtä, nimittäin itseäni.»

»Aiotko mennä?» kysyi Roma kohottaen päänsä.

 »Aion. Minusta tuntuu aivan kuin olisin kapteeni, joka hylkää
hukkuvan laivan. Voi, jospa olisin saanut hukkua sen mukana!…
Mutta ei!» huudahti hän kiivaasti. »Se ei ole hukkunut vielä. Kaikki
on Jumalan kädessä. Ehkä minulle on varattu työtä ulkomailla nyt,
kun tieni on katkaistu täällä kotona. Odottakaamme, niin saamme
nähdä.»

He olivat molemmat ääneti hetken.

»Kaikki on siis lopussa», sanoi Roma koettaen tukahduttaa

nyyhkytyksensä.

»Jumala sen estäköön! Tämä musta yö Roomassa on ainoastaan

lopun alkua.
Se on oleva ylösnousemuksen aamunkoittona kaikkialla.»

»Mutta onko kaikki lopussa sinun ja minun välillä?» kysyi Roma

epävarmasti.

»Ei, ei. Ei ikinä! En voi viedä sinua kanssani. Se on mahdotonta.

En voisi nähdä sinun kärsivän nälkää ja janoa ja maanpakolaisuuden
kurjuutta, mutta…»

»Emme voi mennä naimisiin nyt, ja siis…»

»Kuulutus on voimassa puoli vuotta, Roma, ja sitä ennen minä

palaan. Älä pelkää. Tämän vanhan kaupungin raunioitten alla elävä
kuolemattomuus auttaa meitä voittamaan Italian. Minä palaan, ja me
tulemme onnellisiksi. Voi, kuinka onnellisiksi!»

»Niin, niin», vastasi Roma.

»Ole uljas, oma tyttöni, ole uljas!»

 »Olen, olen.»

Heittovalo sattui huoneeseen, ja Roman pää vaipui alas.

»Rakkaani», sanoi hän heikosti, »ellen olisi täällä, kun palaat…»

Rossi säpsähti ja tarttui Roman käsivarteen.

»Roma, ethän aio alistua tuon miehen tahtoon?»

Roma pudisti päätään, joka nojasi Rossin olkapäähän.

»Tuo mies on hirviö. Hän voi käyttää väkivaltaa.»

»Oh, en ajatellut sitä.»

»Hän saattaa sinulle kärsimyksiä minun tähteni.»

»En ajatellut sitäkään.»

»Hän ehkä vaatii sinua vannomaan uskollisuuden valan

kuninkaalle.»

»Minä olen jo vannonut — omalle kuninkaalleni.»

»Roma, jos tahdot minua jäämään, jään kaikesta huolimatta.»

»Ei, tahdon että menet, armas.»

»Mitä sinä siis pelkäät?»

»Oh — en mitään — mutta…»

»Sinä olet niin surullinen. Mikä siihen on syynä?»

 »Aavistus. Minusta tuntuu kuin eroaisimme iäksi.»

Rossi silitti Roman tukkaa. »Voi olla niinkin. Jumala yksin sen
tietää.»

»Oli hyvin suloista uneksia. Miten onnellisia hetkiä olenkaan

elänyt.»

»Se, mikä on sallittu, on sallittu. Mutta olkaamme rohkeat, armas!

Me, jotka käsitämme elämän tällä tavoin, saamme tottua
kieltäytymiseen… Itketkö, Romani?»

»En, en! Kieltäytymiseen. Niin — kieltäytymiseen.» Hän kuuli

oman sydämensä tykytyksen Rossin sydäntä vastaan. »Rakkaus
tulee kaikkien luo, mutta muutamien luo se tulee liian myöhään, ja
silloin se tulee turhaan.» Hän koetti tukahduttaa nyyhkytyksensä.
»Heidän täytyy silloin voittaa se ja kieltäytyä ja rukoilla, että Jumala
antaa heidän yhtyä rakastetun kanssa toisessa maailmassa.» Hän
oli tukehtua, mutta hän koetti jatkaa. »Jos ajattelen, että minun
kohtaloni on sellainen… Toiset naiset saavat uneksia rakkaudesta ja
kodista ja lapsista…»

»Älä masenna mieltäni, Roma.»

»Armas, lupaa, että sinulla on aina mitä parhaat ajatukset minusta,

tapahtuipa mitä tahansa.»

»Roma!»

»Lupaa, että jos joku puhuu päinvastaista sinulle, niin uskot, että
minä olen aina rakastanut sinua.»

»Miksi me puhumme sellaisesta, mikä ei koskaan voi tapahtua?»

 »Jos me eroamme iäksi… jos saamme sanoa pitkät jäähyväiset
maallisille tunteille, lupaa minulle…»

»Jumalan tähden, Roma!»

»Lupaa minulle!» huusi Roma säälittävän rukoilevasti.

»Minä lupaan!» sanoi Davido Rossi. »Ja sinä?»

»Minä lupaan myöskin — minä lupaan, että koko elinaikani,

käyköönpä minulle kuinka tahansa… niin, en voi muuta… rakastan
sinua viimeiseen hengenvetoon asti.»

Roma sanoi tämän kiihkeällä äänellä, veti alas Rossin pään ja

suuteli häntä.

»Se on meidän avioliittomme, Rossi. Toiset menevät naimisiin

kirkossa, käsi kädessä ja sormukset sormessa. Me menemme
naimisiin hengessämme ja sielussamme.»

Pitkä aika kului, jolloin he eivät puhuneet. Heittovalo välähti heihin

tuontuostakin kuin yliluonnollinen silmä, ja silloin Rossi aina katsoi
Romaan omituisin rakkauden ja säälin ilmein.

Roma leikkasi kiharan tukastaan, sitoi sen nauhalla ja pani sen

Rossin taskuun hänen kellonsa viereen. Sitten hän kuivasi silmänsä
nenäliinallaan ja pani sen Rossin poveen.

Yö kului eikä kuulunut muuta kuin kellojen lyönti ulkona. Vihdoin

alkoi hiljaisuuden läpi kuulua etäistä kolinaa kaduilta.

»Sinun täytyy mennä nyt», sanoi Roma, ja kun heittovalo

seuraavan kerran valaisi heitä, katsoi hän Rossiin vakavasti aivan
kuin painaakseen mieleensä viimeisen muiston hänen kasveistaan.

»Hyvästi!»

»Ei vielä.»

»Nyt on vielä pimeä, mutta kaikki portit ovat suljetut ja katuja

vartioidaan. Kuinka sinä voit paeta?»

»Jos sotamiehet olisivat tahtoneet vangita minut, olisivat he

voineet satoja kertoja sen tehdä.»

»Mutta kaupungissa aletaan jo liikkua. Ole varovainen minun

tähteni.
Hyvästi!»

»Roma», sanoi Rossi, »en ota sinua mukaani ja niin teen osittain
siitä syystä, että tarvitsen sinun apuasi täällä Roomassa.»

Roma rupesi vapisemaan.

»Ajattelepa noita köyhiä raukkoja, jotka olen jättänyt jälkeeni

kurjuuteen ja vankilaan. Ajattele Elenaa, kun hän herää aamulla
yksin kamalaan suruunsa. Jonkun pitäisi täällä edustaa minua
ainakin vähän aikaa — vastaanottaa sanomia, joita lähetän, ja
ohjeita, joita annan. Se on vaarallinen toimi, Roma, toimi, jonka
ainoastaan sellainen voi ottaa tehtäväkseen, joka rakastaa minua
ja…»

»Jo riittää. Sano minulle mitä minun tulee tehdä», sanoi Roma ja
itsekseen hän kuiskasi: »Minä voin odottaa.»
 He sopivat, kuinka järjestäisivät kirjeenvaihtonsa, ja sitten Roma
alkoi uudestaan sanoa, hyvästi.

»Roma», virkkoi Rossi, »koska minun täytyy mennä, ennenkuin

siviiliavioliittomme on järjestetty, eikö ole parasta, että henkinen
avioliittomme saa kirkon siunauksen?»

Roma katsoi häneen vavisten.

»Jumala ties mitä voi tapahtua, kun minä olen poissa. Paroni voi
joutua vapaaksi minä päivänä tahansa ja kiusata sinua naimisiin
kanssansa. Siinä tapauksessa saisit voimaa ja rohkeutta siitä
tiedosta, että Jumalan edessä olet jo toisen vaimo. Se tuottaisi
myöskin minulle onnea ja lohdutusta, kun olen kaukana sinusta ja
yksin.»

»Mutta se on mahdotonta.»

»Ei ole. Lupaus seurakunnan papin edessä riittää. 'Isä, tämä on

minun vaimoni.' 'Tämä on minun mieheni.' Siinä kaikki. Sillä ei ole
mitään arvoa lain edessä, mutta se on kirkollinen avioliitto joka
tapauksessa.»

»Ei ole aikaa. Et voi odottaa…»

»Hst!» Kellot löivät juuri kolme. »Kello kolme on messu St. Andrea
delle Frattessa. Se on sinun seurakuntasi kirkko, Roma. Pappi ja
hänen apulaisensa ovat ainoat todistajat, jotka tarvitsemme.»

»Jos arvelet… se on… jos se tuottaa sinulle onnea ja antaa

minulle voimaa…»
 »Mene ottamaan päällystakkisi, rakkaani — kymmenessä
minuutissa se on tehty.»

»Mutta ajattele vielä kerran.» Roma hengitti kuuluvasti. »Kuka

tietää mitä tapahtuu ennenkuin palaat. Etkö koskaan tule
katumaan?»

»En koskaan!»

»Mutta… on jotain… jotain, jota minun pitäisi kertoa sinulle —

jotain kiusallista. Se koskee menneisyyttä.»

»Mennyt on mennyttä. Ajatelkaamme nyt tulevaisuutta.»

»Etkö tahdo kuulla sitä?»

»En, jos se on kiusallista sinulle.»

»Eikö mikään eikä kukaan voi meitä erottaa?»

»Ei mikään eikä kukaan koko maailmassa.»

Roma tukahdutti vielä nyyhkytyksen ja kiersi kätensä Davido

Rossin kaulaan.

»Ota minut siis. Olen vaimosi Jumalan ja ihmisten edessä.»

XIII.

Oli pimeä vielä, ja kadut lumipeitteessään olivat hiljaiset kuin

katakombit. Kirkon oven läpi paistoi alttarilla palavien kynttiläin
keltainen valo. Pappi kullalla kirjaillussa puvussaan seisoi kasvot
loistavaa pyhimysarkkua kohti kääntyneinä, ja hänen apulaisensa
polvistui hänen vieressään. Kirkossa oli ainoastaan yksi rukoilija,
vanha vaimo, joka oli polvillaan sivukappelin varjossa. Apulainen
soitti joskus kelloa, ja pappi luki hymisten rukouksia, mutta muita
ääniä ei kuulunut hiljaisuudessa.

Rossi ja Roma astuivat varpaisillaan, ja kun pappi oli lopettanut

messunsa ja kääntyi mennäkseen pois, he kertoivat asiansa hänelle.
Vanha mies oli hämmästynyt ja levoton, mutta pappi ei tee mitään
rikosta kuunnellessaan omantunnon ääntä, ja hän kirjoitti heidän
nimensä ja siunasi heidät. He erosivat kirkon ovella.

»Kirjoitathan minulle, kun pääset rajan yli?»

»Kirjoitan.»

»Hyvästi siis, kunnes jälleen tapaamme toisemme!»

»Jos viivyn kauan poissa luotasi, Roma…»

 »Et voi viipyä kauan. Olet luonani joka päivä ja joka hetki.»

Roma koetti puhua vilkkaasti rohkaistakseen Rossia, mutta hänen

silmänsä hehkuivat omituisesti ja hänen äänensä vapisi.

Davido Rossi puristi hänen pyöreän, täyteläisen vartalonsa vielä

kerran syliinsä. »Jos minut tämän yön tapahtumien johdosta
vangitaan ja palautetaan takaisin kahleissa…»

»Minä jaksan odottaa sinua», vastasi Roma.

»Jos minut ajetaan maanpakoon elinajaksi…»

»Minä voin seurata sinua.»

»Jos pahin kohtaa minua ja kuolema minut tapaa…»

»Voin seurata sinua kuolemaankin.»

»Jos tapaamme toisemme taas, nauramme tälle kaikelle, Roma.»

»Niin», sanoi Roma epävarmasti.

»Ellei — — hyvästi!»

»Hyvästi!»

Roma irroitti kätensä hyväillen häntä vielä kerran. Sitten hän oli
hetken melkein tiedotonna, ja kun hän taas tointui, oli Rossi mennyt.

Seuraavana hetkenä kuului vahtien tasainen astunta pimeässä.

Roma seisoi sykkivin sydämin ja kuunteli. Syntyi tuskin huomattava
seisahdus sotilaitten kulussa, ja sitten astunta alkoi jälleen. Rossi
katsoi taakseen kääntyessään kadunkulmassa ja näki Roman
vaaleassa päällystakissa kiirehtivän hiljaista katua myöten kuin
henki.

Muutaman sadan sylen päässä eräästä Rooman portista,

puolivalmiissa vuokrakasarmissa kaupungin laidassa on
ravintolapaikka, missä viiniä kuljettavien maalaisten on tapana syödä
ja levätä. Se näytti olevan ainoa paikka, jossa valvottiin, kun Rossi
kulki kaupungin valleja kohti. Kahdeksan, yhdeksän viininkuljettajain
karkeaan pukuun puettua miestä joko torkkui tai tarinoi lattialla.
Heidän oli täytynyt jäädä Roomaan yöksi, kun portit suljettiin, ja he
odottivat nyt niiden avaamista.

Epäilemättä hetkeäkään Davido Rossi astui ravintolaan ja

puhutteli miehiä.

»Hyvät herrat», sanoi hän, »te tiedätte kuka olen. Olen Rossi.
Poliisilla on käsky vangita minut. Tahdotteko auttaa minut ulos
Roomasta?»

»Mikä on?» kuului uninen ääni savuisessa huoneessa.

»Se on parlamentinjäsen Rossi», sanoi poikanen, joka oli noussut

ylös.
»Verenimijät ovat hänen kintereillään ja autammeko me häntä
pakenemaan?»

»Autammeko? Kysymys on voimmeko auttaa, herra Rossi», sanoi

tanakka mies, joka kohotti päätään ylösalaisin käännetyn satulan
päältä.

Silmänräpäyksessä kaikki miehet olivat pystyssä kysellen ja

aprikoiden. Portti avataan kello kuusi ja ensimmäinen juna
pohjoiseen lähtee puoli kymmenen. Mutta vaikeus on siinä, että
jokainen Roomassa tuntee Rossin. Jos hän pääseekin portista, ei
hän voi mennä junaan ennenkuin parin penikulman päässä
Roomasta, sillä muutoin hänet varmaan tunnettaisiin.

»Nyt tiedän», virkkoi tanakka mies unisella äänellään. »Täällä on

nuori Carlo. Hän sai haavan jalkaansa viime yönä hallituksen koirilta,
ja hänen täytyy maata ainakin viikon verran. Hän voi antaa
vaatteensa herra Rossille. Ja herra Rossi voi ajaa hänen hevostaan
Monte Rotondolle sekä lähteä sieltä sitten minne mieli tekee.»

»Se on hyvä», sanoi Rossi, ja asia oli päätetty.

Pari minuuttia ennen kello kuutta rivi viinirattaita ajoi portille.

Pienellä kuomulla peitetyillä istuimilla istuivat viininkuljettajat

punavuorisissa takeissa, valkoiset vyöt vyöllä, siniset housut jalassa,
korkeat hatut päässä ja tyhjät viinitynnyrit ladottuina taakse sekä
pienet vahtikoirat juosten ja haukkuen rattaiden vieressä.

Ensin ajoi poikanen, sitten tanakka, uneliaan näköinen mies ja

sitten
Davido Rossi.

Taivas oli vielä synkkä ja lyijynvärinen, mutta aamunkoiton tuoksu

tuntui ilmassa, ja katukauppiaat alkoivat huutaa.

Puoli tusinaa univormuihin puettua poliisivirkamiestä seisoi portilla,

toisilla terässauvat kädessä, toisilla pyssyt ja pistimet. Yhdellä oli
avonainen muistikirja kädessä ja tullihuoneen ikkunasta tulevassa
valossa hän kirjoitti kaikkien niiden nimet, jotka poistuivat
kaupungista.
 Tuo oli uutta ja tavatonta, jota ajajat eivät olleet edeltäkäsin
arvanneet.

Kun Rossilta kysyttiin, epäröi hän eikä vastannut heti.

»Nimesi — etkö kuule?» huusi poliisi.

Tanakka mies tuli Rossin avuksi. »Carlo!» huusi hän »Carlo Conti,
herrat kysyvät nimeäsi.» Ja sitten hän kääntyen poliisiin kosketti
korvaansa ja sanoi: »Kuuro, hyvä herra», ja osoitti sormellaan
olkansa yli.

»Saatte mennä», sanoi poliisi, ja Rossi ajoi portista.

Päivä alkoi koittaa, ja Rossi katsoi taakseen Roomaan ajaessaan

pienillä viinirattailla. Kaupunki oli aivan lumen peitossa nyt.
Aamusumussa, joka ympäröi kukkuloita, se uinui kuin kuollut ruumis
kääriliinoissaan. Kirkot, tornit, kupolit, Colosseumin leveät
ääripiirteet, Pincion puut ja Palatinon aaltoilevat kummut, kaikki olivat
valkoisena kuin kuolema. Passionistien luostarin kello alkoi soida, ja
sitten kuului hitaana kuin hautauskello Pyhän Pietarin kirkon kellon
kaiku.

Tämä oli katkera hetki Rossille. Hän katseli Roomaa himmein

silmin ja pakottavin sydämin. Hän jätti sen surumielin, murheellisena,
melkeinpä häpeää tuntien. Kansa, joka oli uskonut häneen ja
seurannut häntä, ystävät, jotka olivat rakastaneet ja tukeneet häntä
— missä ne nyt olivat? Kuolleina tai vankilassa. Ja hän pakeni! Hän
häpesi ja tunsi itsensä syylliseksi, ja hänen teki melkein mieli
kääntyä takaisin.
 Aurinko nousi, ja poika, joka ajoi ensimmäisenä, alkoi laulaa.
Rossi katsoi toisen kerran kaupunkia, ja nyt kimmeltelivät kirkot ja
kupolit auringon paistaessa lumelle. Viime yön muisto oli
katkerimmillaan nyt aamun sarastaessa, mutta samalla alkoi
myöskin toivo elpyä, kun Rossi muisteli menneisyyttä.

Rooma, keisarien kaupunki, paavien kaupunki, kuninkaitten

kaupunki oli kerran oleva kansojen kaupunki! Rooma, josta
eriämisen sana oli lähtenyt, kun ihminen alkoi jakaa ihmiskuntaa
kahtia, rikkaisiin ja köyhiin, orjiin ja vapaisiin, ystäviin ja vihollisiin,
sama Rooma oli kerran lausuva yhtymisen sanan, joka oli ilmoittava
maailmalle, että se oli yksi ainoa.

Se on Jumalan säädös, jota ei kukaan voi vastustaa. Se on

hyökyaalto meren rannalla, eikä kukaan pidättää sitä. Paavit, jotka
hallitsevat erehtymät nimessä ja siitä syystä välttämättömästi ovat
despootteja — kuninkaat, jotka hallitsevat vapauden nimessä ja
riistävät alamaisiltaan oikeuksia, mihin heillä ei ole mitään valtaa —
kaikki, kaikki on häviävä!

Kun Rossi taas katsoi Roomaa, oli aurinko sulattanut ohuen

lumikerroksen ja kaupunki loisti pilvettömän taivaan alla. Nyt
viinirattaat olivat ennättäneet erään kukkulan harjalle Campagnalle.
Poikanen, joka ajoi edellä, helähytteli laulua niin että vanhat rauniot
kaikuivat, ja toiset ajajat torkkuivat.

Rossi katsoi viimeisen kerran sielunsa kaupunkia. Siellä oli kaikki,

mikä oli hänelle kallista maailmassa. Saisiko hän koskaan nähdä sitä
enää. Roma! Roma! Hänen kaksi Roomaansa!

Kyynelet kohosivat hänen silmiinsä ja estivät häntä näkemästä.

Viinirattaat hävisivät kukkulan taakse, ja hevoset juosta hölkyttivät.
 Kun juna, joka puoli kymmenen aamulla läksi Roomasta Firenzeen
ja Milanoon päin, saapui Monte Rotondon maaseutuasemalle parin
penikulman päähän Roomasta, astui sinisiin housuihin, valkoiseen
vyöhön ja punaisella vuorattuun takkiin puettu mies vaunuun
rahvaan osastoon. Juna oli täynnä muukalaisia, jotka pakenivat
mahdollisesti syttyvää kapinaa, ja kolmannenkin luokan vaunut olivat
täynnä hyvin puettuja muukalaisia. He puhuivat katkerasti edellisen
yön kokemuksista. Useimpien heidän oli täytynyt tukkia
sulkuvarustuksilla makuuhuoneensa ovet hotelleissa, ja joku oli
viettänyt koko yönsä rautatieasemalla.

»Kaikkeen on syynä se, että Rossin kaltaiset miehet saavat olla

vapaina», sanoi, eräs nuori englantilainen kanamaisella äänellä.
»Minä panisin kaikki nuo anarkistit asumattomalle saarelle ja antaisin
heidän siellä taistella keskenään.»

»Rossi ei ole anarkisti», sanoi toinen mies amerikkalaisella

murteella.

»Mikäs hän on?»

»Uneksija.»

»Paha uneksija ainakin», huusi kanamainen ääni, ja kaikki

rupesivat nauramaan.
KUUDES OSA.
ROMAN ROOMALAINEN.
I.

Roma heräsi seuraavana aamuna tuntien iloa. Viime yön vaarat

olivat ohi, ja Davido Rossi oli paennut. Missähän hän lienee tällä
hetkellä? Hän katsoi pientä pyöreätä kelloaan ja laski kuinka monta
tuntia oli kulunut ja missä juna mahtoi olla nyt.

Mutta äkkiä tuo sanomaton voitontunne vaihtui katkeraan

muistoon. Hän muisti, mitä paroni oli sanonut lähtiessään: »Minä
olen aina ajatteleva sinua vaimonani luonnon lain mukaan ja sitä
miestä, joka on tullut meidän väliimme, sinun rakastajanasi.» Tuo
synnytti kiihkeän häpeän tunteen ja saattoi hänet kuumeisesti
pelkäämään.

Mitä häneen itseensä tuli, olivat asiat pahemmalla kannalla kuin

koskaan ennen. Hän oli mennyt naimisiin Davido Rossin kanssa,
joka kumminkaan ei tiennyt hänen sielunsa salaisuutta. Tosin kyllä
Davido Rossi ei ollut tahtonut kuunnella, kun Roma olisi sen kertonut
hänelle. Mutta joka tapauksessa hänen täytyy tunnustaa kaikki. Se
oli ainoa tie, Mutta milloin? Ja kuinka?

Nattalina toi sisään teetä ja aamulehdet. Tytön kieli liikkui

nopeammin
kuin hänen kätensä, kun hän kertoi yön kauheuksista ja aamun
uutisista.
Roma oli pian katsellut oliko lehdissä mitään Rossista. Hän on
mennyt.
Viranomaisten on mahdoton sanoa, miten hänelle on käynyt.

Sanomattoman riemun vallassa Roma rupesi katsomaan muita

uutisia. Hänellä oli hallituksen äänenkannattaja kädessään, ja siinä
oli ote virallisesta lehdestä ja prefektin kirjoittama julistus.
Edellisessä kerrottiin, että meteli oli lopussa ja Rooma tyynenä.
Jälkimmäinen ilmoitti kansalaisille, että kaupunki oli kuninkaallisella
määräyksellä julistettu piiritystilaan ja että kuningas oli nimittänyt
kuninkaallisen vallanpitäjän ja myöntänyt hänelle rajattoman vallan.

Paitsi näitä seikkoja sisälsi lehti yleisen selonteon metelistä. Sen

johtajat olivat anarkisteja, sosialisteja ja ateisteja, joiden
tarkoituksena oli hävittää sekä valtaistuimet että alttarit kuinka
kamalilla keinoilla tahansa. Noiden kaikkien uhrit olivat tulleet
tietämättään vedetyiksi hämmennyksen pyörteeseen, ja sotamiehet
olivat puolustaneet yhteiskuntaa ja lakia. Onneksi tapaturmia ei ollut
sattunut monta. Ikävintä oli se, että seitsenvuotinen työmiehen lapsi
oli saanut surmansa. Rooman kansa saattoi tyydytyksekseen todeta,
että sen hallitus oli toiminut nopeasti ja saanut aikaan järjestyksen
vähällä verenvuodolla.

Roma muisti, mitä Rossi oli sanonut Elenasta — »ajattele Elenaa,

kun hän herää aamulla yksin kauheassa surussaan» — ja puettuaan
yllensä yksinkertaisen, tumman verkapuvun hän läksi Piazza
Navonalle.

Kello oli yksitoista ja aurinko paistoi sulavalle lumelle. Kaupunki oli

kuin kuollut. Vallankumouksen henkäys oli huokunut sen yli.