Europe and the Left: Resisting the Populist Tide James L. Newell full chapter instant download

You might also like

Download as pdf or txt
Download as pdf or txt
You are on page 1of 44

Europe and the Left: Resisting the

Populist Tide James L. Newell


Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/europe-and-the-left-resisting-the-populist-tide-james-l
-newell/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Turn the Tide Ruggle

https://ebookmass.com/product/turn-the-tide-ruggle/

Turn the Tide Ruggle

https://ebookmass.com/product/turn-the-tide-ruggle-2/

Turn the Tide Katie Ruggle & Adriana Anders & Juno &
Connie Mann

https://ebookmass.com/product/turn-the-tide-katie-ruggle-adriana-
anders-juno-connie-mann/

Freed E. L. James

https://ebookmass.com/product/freed-e-l-james-2/
The Day He Left Frederick Weisel

https://ebookmass.com/product/the-day-he-left-frederick-weisel/

The Rising Tide Ann Cleeves

https://ebookmass.com/product/the-rising-tide-ann-cleeves/

The Dark Tide Alicia Jasinska

https://ebookmass.com/product/the-dark-tide-alicia-jasinska-2/

The Dark Tide Alicia Jasinska

https://ebookmass.com/product/the-dark-tide-alicia-jasinska-4/

The Dark Tide Alicia Jasinska

https://ebookmass.com/product/the-dark-tide-alicia-jasinska-3/
CHALLENGES TO DEMOCRACY IN THE 21ST CENTURY
SERIES EDITOR: HANSPETER KRIESI

Europe and the Left


Resisting the Populist Tide
Edited by
James L. Newell
Challenges to Democracy in the 21st Century

Series Editor
Hanspeter Kriesi
Department of Political and Social Science
European University Institute
San Domenico Di Fiesole, Firenze, Italy
Democracy faces substantial challenges as we move into the 21st Century.
The West faces malaise; multi-level governance structures pose demo-
cratic challenges; and the path of democratization rarely runs smoothly.
This series examines democracy across the full range of these contempo-
rary conditions. It publishes innovative research on established democ-
racies, democratizing polities and democracy in multi-level governance
structures. The series seeks to break down artificial divisions between
different disciplines, by simultaneously drawing on political communi-
cation, comparative politics, international relations, political theory, and
political economy.

More information about this series at


http://www.palgrave.com/gp/series/14889
James L. Newell
Editor

Europe and the Left


Resisting the Populist Tide
Editor
James L. Newell
Manchester, UK

Challenges to Democracy in the 21st Century


ISBN 978-3-030-54540-6 ISBN 978-3-030-54541-3 (eBook)
https://doi.org/10.1007/978-3-030-54541-3

© The Editor(s) (if applicable) and The Author(s), under exclusive license to Springer
Nature Switzerland AG 2021
This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively licensed by the
Publisher, whether the whole or part of the material is concerned, specifically the rights
of translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on
microfilms or in any other physical way, and transmission or information storage and
retrieval, electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology
now known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc.
in this publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such
names are exempt from the relevant protective laws and regulations and therefore free for
general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and informa-
tion in this book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither
the publisher nor the authors or the editors give a warranty, expressed or implied, with
respect to the material contained herein or for any errors or omissions that may have been
made. The publisher remains neutral with regard to jurisdictional claims in published maps
and institutional affiliations.

Cover credit: Zoonar GmbH/Alamy Stock Photo

This Palgrave Macmillan imprint is published by the registered company Springer Nature
Switzerland AG
The registered company address is: Gewerbestrasse 11, 6330 Cham, Switzerland
Preface

The idea for this book came to me while I was employed as a ‘visiting
scientist’ at the University of Turin between February and May 2019.
As a UK and EU citizen whose political sympathies are firmly on the
left and who is also strongly opposed to Brexit, I wanted to explore the
links between progressive politics and European integration. The Euro-
pean Parliament elections were due to be held in May, and colleagues
in the University’s Department of Culture, Politics and Society were
gearing up to study the campaigns of the parties and the behaviour of
voters. Media commentary was dominated by the suggestion that the
nationalist, populist right would make significant advances at the elec-
tions and that Europe itself would figure more highly than in the past in
the various national contests. I therefore decided to produce this volume
whose purpose is to explore what the European elections have to tell
us about what the mainstream left in Europe is doing to pursue a left-
wing integration agenda as a means of countering the growth of right-
wing populism. It has been made possible thanks to the timely submis-
sions of the volume’s contributors and to the staff at Palgrave, especially
Ambra Finotello, Anne-Kathrin Birchley-Brun and Arun Kumar. Thanks
are also due to Giuliano Bobba and Antonella Seddone for making avail-
able most of the data on which the country chapters are based and
to Franca Roncarolo and Luigi Ceccarini. They persuaded the Univer-
sity of Turin and the University of Urbino to have me as a visitor in
2019 and therefore helped to mobilise the resources in terms of time

v
vi PREFACE

and money without which this volume would not have been possible.
Finally, participants in the June 2019 conference, ‘The Crisis of Euro-
pean Social Democracy: Causes and Consequences in an Age of Political
Uncertainty’ held at the University of Genoa, gave me important insights.
They would not have been able to do this had it not been for the hard
work of Mara Morini, Antonella Seddone and Davide Vampa in organ-
ising the conference, which was sponsored by the UK Political Studies
Association’s Italian Politics Specialist Group and the Aston Centre for
Europe.

Manchester, UK James L. Newell


Contents

1 Introduction 1
James L. Newell

Part I The Challenges

2 Social Democracy and Euroscepticism: The Integration


Trap 19
Michael Holmes and Knut Roder

3 The Left’s Divided Constituency and the Construction


of a Unifying Narrative 43
Gianfranco Pasquino and Marco Valbruzzi

4 The European Institutions and Their Communication


Deficits 73
Marinella Belluati

5 The Party of European Socialists and Its Problems 93


Luke March

vii
viii CONTENTS

Part II The Campaigns

6 Germany and the Sozialdemokratische Partei


Deutschlands 123
Matthias Scantamburlo and Ed Turner

7 The French Socialist Party in the 2019 European


Elections 145
Jocelyn Evans and Gilles Ivaldi

8 The Firm Europhilia of the Italian Democratic Party 167


Giuliano Bobba and Antonella Seddone

9 The UK and the Labour Party 189


Eric Shaw

10 Spain and the Partido Socialista Obrero Español 211


Carolina Plaza-Colodro and Luis Ramiro

11 Greece and the Panellinio Sosialistiko Kinima 235


Dimitris Tsarouhas

12 Conclusion 253
James L. Newell

Index 265
Notes on Contributors

Marinella Belluati is Associate Professor at the University of Turin


where she teaches Sociology of Media and Media Analysis. Since 2017,
she has been coordinator of the Master’s Degree course ‘Public and Polit-
ical Communication’. She is deputy director of De Europa. European and
Global Studies Journal (http://www.deeuropa.unito.it/). She is coordi-
nator of the Jean Monnet module, ‘Communicating Europe: Institutions,
Representations and Public Opinion (CoEur) 2019–2021’ (http://www.
coeur.unito.it/it).
Giuliano Bobba is Assistant Professor at the University of Turin and
Affiliate at the Collegio Carlo Alberto. His research interests focus in
particular on populism and political communication. Recently, he has
published articles in the International Journal of Press/Politics, PLOS
ONE, European Political Science and Journalism.
Jocelyn Evans is Professor of Politics at the University of Leeds. His
main research interests include electoral behaviour in France and Europe,
and the radical right. He is author of The 2017 French Presidential Elec-
tions. A political Reformation? (2018), with Gilles Ivaldi, and editor of
the French Politics, Society and Culture series with Palgrave Macmillan.
Michael Holmes is Senior Lecturer in European Politics at Liverpool
Hope University and Visiting Professor at ESPOL in Lille. He is also
Director of the Lille-Liverpool European Institute. He has published

ix
x NOTES ON CONTRIBUTORS

extensively on left-wing parties and European integration and on Ireland


and the EU.
Gilles Ivaldi is CNRS researcher in politics at CEVIPOF (Sciences-Po)
in Paris. His main research interests include French politics, elections and
the comparative study of populism. He has recently published De Le Pen à
Trump : le défi populiste (2019) and The 2017 French Presidential Elections.
A political Reformation? (2018), with Jocelyn Evans.
Luke March is Professor of Post-Soviet and Comparative Politics at the
University of Edinburgh. His main research interests include Russian poli-
tics, Russian nationalism and foreign policy, the radical and centre-left in
Europe, and populism. His most recent book (with Richard Dunphy) is
The European Left Party (Manchester University Press, 2019).
James L. Newell is former Professor of Politics at the University of
Salford. His recent books include Silvio Berlusconi: A Study in Failure
(2019) and Corruption in Contemporary Politics: A New Travel Guide
(2019) (both with Manchester University Press). He is founder and
co-editor of the quarterly journal, Contemporary Italian Politics.
Gianfranco Pasquino is Professor Emeritus of Political Science at the
University of Bologna and Fellow of the Accademia dei Lincei. Co-
editor of The Oxford Handbook of Italian Politics (2015), his most recent
books are Minima Politica. Sei lezioni di Democrazia (2020) and Italian
Democracy. How It Works (2020).
Carolina Plaza-Colodro has a Ph.D. in Comparative Politics from the
University of Salamanca, Spain. Her research is focused on the transfor-
mations triggered by the Great Recession in Southern European party
systems. Her most recent works, which explore the influence of populism
on both the demand and the supply side of electoral competition in Spain,
have been published in West European Politics and Electoral Studies.
Luis Ramiro is an Associate Professor in the Department of Political
Science at UNED, Spain. His research centres on parties and political
behaviour. His most recent works, focused on the vote for radical-left
parties, political attitudes and parties’ organisational innovations, have
been published in West European Politics, Party Politics, Political Studies
and European Political Science Review.
NOTES ON CONTRIBUTORS xi

Knut Roder is Principal Lecturer and Head of Politics at Sheffield


Hallam University. His research interests include politics and the polit-
ical economy of the European Union, political parties and policy-making
processes. His books include The European Left and the Financial Crisis
(2019) and The Left and the European Constitution (2012) (both co-
edited with Michael Holmes); Social Democracy and Labour Market Policy
(2003); The Missing Linke? Restraint and Realignment in the German
Left, 2005–2017 (2017).
Matthias Scantamburlo is Postdoctoral Researcher at Aston University
and team member of the Regional Manifestos Project. His research inter-
ests include territorial politics and electoral competition in multi-level
settings. He is currently working with a project on the challenges of
German social democracy, funded by the German Academic Exchange
Service (DAAD).
Antonella Seddone is Assistant Professor at the University of Turin.
Her main research interests focus on political parties and their organisa-
tion; primary elections, and political communication. Her recent publi-
cations include articles appearing in Regional & Federal Studies, the
International Journal of Press/Politics, Parliamentary Affairs and Acta
Politica.
Eric Shaw is Honourary Research Fellow in the Division of History and
Politics, University of Stirling. He has written very extensively on the
Labour Party. His most recent works include The Strange Death of Labour
Scotland (Edinburgh University Press, 2012) and The People’s Flag and the
Union Jack (Biteback, 2019), both with Gerry Hassan.
Dimitris Tsarouhas is Associate Professor in the Department of Inter-
national Relations, Bilkent University, Turkey. He has published exten-
sively on social democracy in Greece and Europe. He has been a Jean
Monnet Chair and Visiting Fellow at Bilgi University, Turkey, George-
town University, USA, and Queen Mary College, University of London,
UK.
Ed Turner is Reader in Politics at Aston University and Co-Director
of the Aston Centre for Europe. He has published widely on issues in
German politics, especially political parties and federalism. He is currently
conducting a project on the challenges of contemporary German social
democracy, funded by the German Academic Exchange Service (DAAD).
xii NOTES ON CONTRIBUTORS

Marco Valbruzzi is Assistant Professor at the University of Naples


Federico II and Adjunct Instructor at the Gonzaga University in Florence.
Since 2017, he has also been the coordinator of the Electoral research unit
of the Carlo Cattaneo Institute Research Foundation. He has co-edited
(with R. Vignati) Il vicolo cieco. Le elezioni del 4 marzo 2018 (Il Mulino,
2018). His most recent book, with G. Pasquino, is A Changing Republic.
Politics and Democracy in Italy (Epoké, 2015).
Abbreviations

AES Alternative Economic Strategy


AfD Alternative for Germany (Alternative für Deutschland)
ALDE Alliance of Liberals and Democrats for Europe
AWOL Absent Without Leave
BNG Galician Nationalist Bloc (Bloque Nacionalista Galego)
BSP Belgian Socialist Party (Parti Socialiste belge / Belgische Socialis-
tische Partij )
CDU Christian Democratic Union (Christlich Demokratische Union)
CETA Comprehensive Economic and Trade Agreement
CiU Convergence and Union (Convergència i Unió)
CSPEC Confederation of Socialist Parties of the European Community
CSU Christian Social Union (Christlich-Soziale Union)
CSV Christian Social People’s Party (Chrëschtlech Sozial Vollekspartei)
DC Christian Democrats (Democrazia Cristiana)
DG Directorate-General
DiEM25 Democracy in Europe Movement 2025
DIMAR Democratic Left (Δημoκρατ ικ ή Aρισ τ ερ ά)
DK Democratic Coalition (Demokratikus Koalíció)
DS Left Democrats (Democratici di Sinistra)
DUP Democratic Unionist Party
EA Basque Solidarity (Eusko Alkartasuna)
EACEA Education, Audiovisual and Culture Executive Agency
EAJ/PNV Basque Nationalist Party (Euzko Alderdi Jeltzalea/Partido
Nacionalista Vasco)
EC European Community
ECB European Central Bank

xiii
xiv ABBREVIATIONS

ECJ European Court of Justice


ECR European Conservatives and Reformists
ECSC European Coal and Steel Community
ECT European Constitutional Treaty
EDC European Defence Community
EEC European Economic Community
EELV Europe Ecology—the Greens (Europe Ecologie Les Verts )
EFA European Free Alliance
EFD Europe of Freedom and Democracy
EGP European Green Party
EHBildu Basque Country Unite (Euskal Herria Bildu)
EL Party of the European Left
EMS European Monetary System
EMU Economic and Monetary Union
EP European Parliament
EPP European People’s Party
ERC Republican Left of Catalonia (Esquerra Republicana de
Catalunya)
ETUC European Trade Union Confederation
EU European Union
FdI Brothers of Italy (Fratelli d’Italia)
FDP Free Democratic Party (Freie Demokratische Partei)
FI Forza Italia
FN National Front (Front national )
GDP Gross Domestic Product
GDR German Democratic Republic (Deutsche Demokratische
Republik)
GUE/NGL Confederal Group of the European United Left/Nordic Green
Left
IMF International Monetary Fund
ISF Solidarity tax on wealth (Impôt de solidarité sur la fortune)
IU United Left (Izquierda Unida)
KDNP Christian Democratic People’s Party (Kereszténydemokrata
Néppárt )
KIDISO Democrats and Socialists’ Movement (Kίνημα ημoκρατών και
oσιαλιστών)
KINAL Movement for Change (Kίνημα Aλλαγ ής )
LeU Free and Equal (Liberi e Uguali)
LFI La France Insoumise
LGBT+ Lesbian, Gay, Bisexual, Transgender plus
LR The Republicans (Les Républicains )
LREM La République en Marche!
ABBREVIATIONS xv

LSAP Luxembourg Socialist Workers’ Party (Lëtzebuerger Sozialistesch


Aarbechterpartei)
M5s Five-star Movement (Movimento Cinque Stelle)
MDC Movement of Citizens (Mouvement des Citoyens )
MEP Member of the European Parliament
MoDEM Democratic Movement (Mouvement Démocrate)
NATO North Atlantic Treaty Organisation
NGO Non-Governmental Organisation
NI Non-Inscrits
NPS New Socialist Party (Nouveau Parti Socialiste)
ÖDP Ecological Democratic Party (Ökologisch-Demokratische Partei)
PASOK Panhellenic Socialist Movement (ανελλήνιo oσιαλιστικó
Kίνημα)
PCF French Communist Party (Parti communiste français )
PCI Italian Communist Party (Partito Comunista Italiano)
PCP Portuguese Communist Party (Partido Comunista Português )
PD Democratic Party (Partito Democratico)
PDeCAT Catalan European Democratic Party (Partit Demòcrata Europeu
Català)
PDS Democratic Party of the Left (Partito Democratico della
Sinistra)
PES Party of European Socialists
PP People’s Party (Partido Popular)
PPI Italian People’s Party (Partito Popolare Italiano)
PS (France) Socialist Party (Parti Socialiste)
PS (Portugal) Socialist Party (Partido Socialista)
PSD Social Democratic Party (Romania) (Partidul Social Democrat )
PSDI Italian Democratic Socialist Party (Partito Socialista Democratico
Italiano)
PSI Italian Socialist Party (Partito Socialista Italiano)
PSOE Spanish Socialist Workers’ Party (Partido Socialista Obrero
Español )
PvdA Labour Party (Netherlands) (Partij van de Arbeid)
RE Renew Europe
RN National Rally (Rassemblement National )
SAP Swedish Social Democratic Party (Sveriges socialdemokratiska
arbetareparti)
S&D Progressive Alliance of Socialists and Democrats
SDP Social Democratic Party of Finland (Suomen sosialidemokraat-
tinen puolue)
SEA Single European Act
SFIO French Section of the Workers’ International (Section française
de l’Internationale ouvrière)
xvi ABBREVIATIONS

Smer-SD Direction—Social Democracy (Smer—sociálna demokracia)


SOC Socialist Group
SPD Social Democratic Party of Germany (Sozialdemokratische Partei
Deutschlands )
SPÖ Social Democratic Party of Austria (Sozialdemokratische Partei
Österreichs )
TNP Transnational party
TUC Trade Union Congress
UK United Kingdom
UKIP United Kingdom Independence Party
UMP Union for a Popular Movement (Union pour un mouvement
populaire)
US United States
WiO Spring (Wiosna)
List of Figures

Fig. 3.1 European social-democratic parties in 2018–2019 (left-right


and international dimensions) (Note Question for the
Left-Right scale = ‘Parties can be classified by their current
stance on economic issues such as privatization, taxes,
regulation, government spending, and the welfare state.
Those on the economic left want government to play an
active role in the economy. Those on the economic right
favour a reduced role for government. Where would you
place each party on the following scale?’; Question for
the Nationalism-Multilateralism scale = ‘Where do parties
currently stand on nationalism versus multilateralism? Those
favouring multilateralism seek to respect international
treaties, engage with United Nations agencies, and
collaborate with regional organizations like the EU, OAS,
AU, ASEAN, and OSCE. Those favouring nationalism
reject these ideas. Where would you place each party on the
following scale?’ Source Authors’ own compilation based on
data from Norris [2020]) 46

xvii
xviii LIST OF FIGURES

Fig. 3.2 European social-democratic parties in 2018–2019 (left-right


and EU integration dimension) (Note Question for the
parties on the Anti/Pro-EU scale = ‘Some parties are
strongly in favour of the EU and European integration,
while others are strongly opposed to the EU and European
integration. Please tick the box that best describes each
party’s position on the EU and European integration [0
= Strongly opposed to the EU - 10 = Strongly in favour
of the EU]’. Question for the voters on the Anti-Pro-EU
scale = ‘Some say European unification should be pushed
further. Others say it has already gone too far. What is your
opinion? Please indicate your views using a scale from 0
to 10, where 0 means unification “has already gone too
far” and 10 means it “should be pushed further”. What
number on this scale best describes your position?’ For the
Left-Right scale, see note to Fig. 3.1. Source Authors’ own
compilation based on data from Norris [2020], Schmitt
et al. [2019], and Meijers and Zaslove [2020]) 47
Fig. 3.3 Position of European social-democratic parties,
social-democratic voters and the median voter in the
EU-28 countries (left-right and progressive-conservative
dimensions) (Note Question for the parties on the
Progressive-Conservative scale = ‘Parties can also be
classified by their current social values. Those with liberal
values favour expanded personal freedoms, for example,
on abortion rights, same-sex marriage, and democratic
participation. Those with conservative values reject these
ideas in favour of order, tradition and stability, believing
that government should be a firm moral authority on social
and cultural issues. Where would you place each party
on the following scale?’ Question for the voters on the
Progressive-Conservative scale = ‘Now I would like you
to tell me your views on various issues [same-sex marriage
and civil liberties]. For each issue, we will present you
with two opposite statements and we will ask your opinion
about these two statements. We would like to ask you to
position yourself on a scale from 0 to 10, where 0 means
that you “fully agree with the statement at the top” and
10 means that you “fully agree with the statement at the
bottom”’. For the Left-Right scale, see note to Fig. 3.1.
Source Authors’ own compilation based on data from
Norris [2020] and Schmitt et al. [2019]) 49
LIST OF FIGURES xix

Fig. 3.4 Positions of European social-democratic parties and voters


on the process of EU integration in 2019, by country (Note
Question 1 [social-democratic party position] = ‘Where
would you place the following parties on this scale, where
0 means “already gone too far” and 10 means “should
be pushed further”?’, Question 2 [social-democratic party
voters’ positions] = ‘Some say European unification should
be pushed further. Others say it has already gone too far.
What is your opinion? Please indicate your views using a
scale from 0 to 10, where 0 means unification “has already
gone too far” and 10 means it “should be pushed further”.
What number on this scale best describes your position?’
Source Authors’ own compilation based on data from
Schmitt et al. [2019]) 51
Fig. 3.5 Positions of European social-democratic parties between
1999 and 2019, by country (Note We rescaled the original
CHES [1–7] measure of European integration on a new
scale from 0 to 10. For the wording of the questions, see
note to Fig. 3.2. Source Authors’ own compilation based
on data from Schmitt et al. [2019] and Meijers and Zaslove
[2020]) 53
Fig. 3.6 Positions of European social-democratic parties and voters
on the process of EU integration in 2019 (mean values)
(Note Question for voters and parties: ‘Some say European
unification should be pushed further. Others say it has
already gone too far. What is your opinion? Please indicate
your views using a scale from 0 to 10, where 0 means
unification “has already gone too far” and 10 means it
“should be pushed further”. What number on this scale
best describes your position? And about where would
you place the following parties on the same scale?’ Source
Authors’ own compilation based on data from Schmitt
et al. [2019]) 54
Fig. 3.7 Salience of European integration in the manifestoes of the
EU social-democratic parties, by decade (Note Salience
is calculated as the sum of both positive [‘per108’]
and negative [‘per110’] statements towards European
integration [as a percentage of the total number of
quasi-sentences]. Source Authors’ own compilation based
on data from the Comparative Manifesto Project Volkens
et al. [2019]) 55
Another random document with
no related content on Scribd:
oli varmaankin Surya Me'en ääni. Entistä tulisemmin jännitin
jäseniäni. Suuret hikipisarat valuivat pitkin otsaani, ja jo, jo sain
peitteen silmiltäni, siteen suultani. "Surya Me", huusin, "odottakaa,
tulen avuksenne", ja tuimasti heitin ruumistani.

"Kirottu muukalainen", kuulin vierestäni äänen, joku ase heilahti


ilmassa, ja takaraivoani poltti. Isku oli sattunut siihen. Kadotin
tajuntani, mutta vain hetkiseksi. Kun avasin silmäni, huomasin
Mumin Argad'in. Hän seisoi edessäni peukaloton vasen kätensä
uhkaavasti kohotettuna.

"Roisto", koetin huutaa hänelle, mutta samalla silmäni jälleen


pimenivät, ja toistamiseen kadotin tajuntani. Olin kuitenkin hämärästi
tuntevinani, että minua kannettiin, mutta minne ja kuinka kauvas, en
tietänyt.
TOINEN LUKU.

Kallionulkonemalla. Luola kalliossa. Lasisilmäkäärme. Epätoivoinen


hyppäys.

Kun toinnuin tainnostilastani, oli ympärilläni pilkkoisen pimeä.


Olinko suljettuna johonkin valottomaan huoneeseen, vai oliko
pilvinen, sysimusta yö, siitä en heti ollut selvillä. Vielä olin yhä lujasti
siteissä, sen vain huomasin. Päätäni poltti, ja koko ruumistani kivisti.

Yritin irroittaa käteni — ne olivat seljän taakse sidotut — mutta


ponnistellessani köydet tunkeutuivat syvälle lihaan, ja vaivoin saatoin
pidättäytyä ankarasta tuskanhuudosta.

En kuitenkaan luopunut koetuksestani. Vielä kerran päätin


jännittää tarmoni tiestä kaikki voimani. Sen teinkin, mutta
katkeamatta olivat nytkin köydet, irtautumatta kädet. Silloin en voinut
enää hillitä raivoani. Karjuin voimattomassa kiukussani ikäänkuin
hullu ja vyörittelin tuskissani ruumistani.

Samassa — en osaa kuvata kauhuani sillä hetkellä — kuulin


ivallisen hohottavaa naurua jostakin yläpuoleltani. Miltei paikalla sen
jälkeen ilmestyi näkyviini tulisoihtua pitävä käsi, ja soihdun valossa
Mumin Argad'in, kirotusta naurusta vääntyneet kasvot.

Mumin Argad seisoi yläpuolellani korkealla, ulospistävällä


kallionkielekkeellä, ja nyt myös näin missä ja kuinka vaarallisessa
asemassa olin.

Makasin noin pari kolme syltä leveällä vuorenulkonemalla, allani


musta syvyys, ylhäällä pääsemättömän jyrkät kallioseinämät.

Olin luultavasti laskettu nuoralla ulkonemalle, sillä vieressäni kivi-


alustalla — toinen pää vyötäröilläni kiinni — oli pitkä köysi.

Vyörytellessäni itseäni olin joutunut aivan — pimeydessään


kammottavan kuilun partaalle. Vielä käännähdys, ja auttamattomasti
olisin ollut hukassa. Kiitos Jumalan, viholliseni oli viime hetkessä ja
ehkäpä tahtomattaan tullut pelastajakseni. Hänen soihtunsa oli
ilmaissut vaaran, ja nyt kiirehdin varovaisesti poikemmaksi paikasta.

"Ha, ha", jatkoi Argad pirullista nauruaan, "joko oli kuolema likellä?
Eipä olisi minun pitänyt tulla valkeani kanssa, mutta — tuskin hyödyt
mitään viivytyksestä, vai luuletko kenties voivasi välttää
käärmeittenkin puremaa. Opetan sinulle miltä tuntuu Mumin Argad'in
kosto, ja toisten, muukalaiskoira, et olekkaan toimiani estävä. Ha,
ha, ha, katsoppa auringon koittaessa tarkemmin vuoren seinämää!"

Näin sanoen Argad katosi tulisoihtuineen, ja taasen olin yksin


pimeässä. Kylmät väreet tunkivat pitkin selkäpiitäni ajatellessani
tietämätöntä kohtaloa, minkä Mumin oli minulle valmistanut. Monta
vertaa enemmän kammoksutti minua kuitenkin se, että Surya Me
mahdollisesti myös oli joutunut hänen käsiinsä ja jos hän toistaiseksi
olisikin vapaa, kuka menisi takaamaan, ett'ei Argad lopultakin
onnistuisi hankkeissaan. Pääsisin vain tavalla tahi toisella pulastani,
niin kyllä parastani panisin estääkseni Mumin Argad'ia hänen
kostonhimoisissa toimissaan, jopa — jos se kävisi päinsä —
ainaiseksi saattaakseni hänet lukkojen taakse. Mutta mitenkä
katkoisin lujat siteeni, ja jos ne poikki menisivätkin, olisinko silti
pelastettu? Kaukana siitä, jyrkkä vuorensivusta oli mahdoton
kiivettäväksi, ja kuinka laskeutua syvännettä alas? Joko nälkään
kuoleminen tahi kuoliaaksi syöksyminen tulisivat olemaan
valittavinani, sillä tuskinpa paikka, minne Argad oli kuljettanut minut,
oli niin likellä ihmisasutuksia, että joku olisi huutoni kutsumana voinut
rientää avukseni. Sitäpaitsi Mumin Argad oli puhunut käärmeistä.
Mitä hän sillä tarkoitti? Ehkä kohtaloni oli aijottu kovemmaksi kuin
mitä itse saatoin aavistaakkaan. Oli sen kuinka tahansa, jälillä olevia
hetkiä tuli minun paraani mukaan käyttää edukseni.

Pyrin uudestansa syvänteen reunalle, en käännähtelemällä


ruumistani, vaan hitaasti vatsallani liukumalla. Lähemmäksi
päästyäni koetin asettua varovaisesti niin, että voisin katkoa siteeni
hankaamalla niitä kovaa kallioista pintaa vastaan. Mielihyväkseni
huomasinkin kallion syrjän jotakuinkin teräväsärmäiseksi. Toiveita oli
siis kokeiluni onnistumisesta.

Yritykseni oli kuitenkin vaikeampi ja vaarallisempi kuin alussa olin


pelastus-innossani luullut, sillä helppoa ei todellakaan ollut saada
ruumistansa tarvittavaan asentoon. Pieninkin varomaton liike olisi
ollut kylliksi syöksemään minut syvyyteen.

Päätin ensin koettaa irroittaa jalkojani kiinnittävät köydet ja


pyörähdin sentähden seljälleni. Ojensin sitten sääreni puoleksi
kalliosärmän yli ja aloin vetää niitä edestakaisin pitkin terävää syrjää.
Kipeältä tuntui, mutta minulla ei ollut aikaa valittamiseen, ja vihdoin
— noin parin tunnin jälkeen — katkesivat viimeisetkin säikeet.

Jalkani olivat siis vapaat, mutta kuinka irroittautua käsiköysistä,


siinä olikin toinen ja paljon suurempi pulma edessä.

Hätä keinon keksii. Sivuttain — ihan kuilun partaalla maaten —


olin pian taas ahkerassa työssä. Niin kaikin puolin hankala ja perin
uuvuttava oli kuitenkin tällä kertaa asentoni, että tuon tuostakin olin
pakoitettu hetkiseksi levähtämään. Olipa minun hullustikin käydä.
Olin kolme erää syöksymäisilläni kalliolta, mutta niinpä käteni
vapautuivat vähitellen nuorista, ja riemusta huudahtaen hypähdin
seisomaan ja syvin siemauksin ahmin sisääni raikasta yöilmaa.

Huoleni olivat nyt unohtuneet, mutta vain lyhyeksi aikaa, sillä


taasen johtui mieleeni ihana Surya Me, ja vastustamattomalla
voimalla valtasi minut pelko, että hänelle tapahtuisi jotakin pahaa.

Ei, minun ei tulisi aikailla, vaan mitä kiireimmin yrittää pelastautua


ja sitten rientää Surya Me'elle avuksi. Ehkä en vielä saapuisi liian
myöhään, ja Mumin Argad — sen vannoin itsekseni — katkerasti
hän on katuva tekemänsä ilkityöt.

Liian suuriksi luulin voimani. Pitkälliset ponnistukset olivat


äärimäisyyteen saakka rasittaneet niitä, ja kun innostuksestani olin
ehtinyt vähäsen lauhtua, vaivuin uupuneena kalliolle, ja jo kotvasen
kuluttua oli raukaiseva väsymys saattanut minut syvän unen
helmoihin.

*****
Kun heräsin raskaasta unestani, oli kirkkaan kaunis päivä. Ihana
oli näkö-alakin, joka aukeni silmieni eteen, jopa mahtavuudessaan
kerrassaan lumoava katsoa. Suoraan allani — noin kahdeksan
yhdeksän metrin syvyydessä — oli rajusti mylleröivä meri. Aallot
nousivat korkealle, vyöryivät eteenpäin ja syöksyivät tulisen tuimalla
kiivaudella lujaa kallionseinämää vastaan. Vaahto pärskyi ilmaan,
aallot murtuivat, mutta kovapintainen kallio seisoi
järkähtämättömänä. Niin pitkälle kuin silmä kantoi, lainehti laaja
ulappa yhtä myrskyisenä, yhtä valkoharjuisena, ja tuolla, aaltojen
keskellä, kiisi liidellen kevytkulkuinen, höyhentamineissaan
siropukuinen merilintu, ja yli koko mahtavan maiseman kohosi
punakellertävänä säteilevä, kuumasti paahtava aurinko. Juhlallinen
oli vuorikin, millä olin. Pääsemättömän jyrkkänä sen seinä kohosi
takanani, ja kummasti, väriloistoisesti auringon säteet leikittelivät sen
harmaalla, tuulen pieksemällä pinnalla. Toista oli kuitenkin silmäillä
ulapalle, ja toistamiseen unohdin kalliolla huoleni.

Tunteitteni valtaamana nousin polvilleni. "Kuinka suurenmoiseksi


maailma onkaan luotu", ajattelin, "ja kuinka kaikki — pienimmässäkin
— todistaa Herrastansa ja luojastansa ja ylistää yksin Hänen
mahtavuuttaan?"

Olin niin mietteissäni — katse yhä luotuna ympäristöön, ja vinha


tuuli puistalti takinliepeitäni.

Äkkiä tuli raju vihuri, tarttui pyörölieriseen korkkihattuuni, heitti sen


päästäni ja kuljetti sitä kallioseinää vastaan.

Hypähdin pystyyn, mutta en saanut hattuani kiinni. Aivan


kallionkielekkeen tasalla ja pinta-alallaan ikäänkuin jatkona sille oli
vuoressa luola — ihme kyllä en ollut sitä ennemmin huomannut — ja
sinne korkkipäähineeni nyt katosi.
En valittanut vahinkoani. Luolan näkeminen muistutti mieleeni, että
suinkaan en tällä kertaa ollut vapaasta tahdostani luontoa
ihailemassa. Samassa heräsi minussa eloon myös uusi pelastuksen
toivo. Luolaa kulkien kenties pääsisin ihmisten ilmoille. Lähdin
yrittämään.

Luolaan vievä aukko oli siksi matala, että olin pakoitettu astumaan
siitä sisään kyyrysilläni. Pitkälle en ehtinyt. Tuskin, näet, olin ottanut
pari kolme askelta, kun korviini tunkeutui omituisen sihittävää
suhinaa. "Käärmeitä", huudahdin kauhistuneena ja vedin joutuin
jalkani takaisin.

Olin oikeassa. Ainoastansa kappaleen matkaa minusta mateli


neljä punaisen kellertävää, noin puolentoista metrin pituista
käärmettä. Taempana oli vielä useampia, mutta ne olivat väriltään
tuhkansiniseltä vivahtavia. Niin olin huomaavinani. Samalla yksi
minua lähinnä olevista käärmeistä nosti uhkaavana päätään, ja kaula
paisui kilven muotoiseksi. Silmänräpäykseksi näin niskankin. Siinä
oli kaksi mustaa pyörylää ja kummankin ympärillä pari vaaleampaa
rengasta. "Lasisilmäkäärme", johtui heti mieleeni, enkä olisi
voinutkaan erehtyä. Havaitsemani tuntomerkit olivat siksi selvät. Nyt
myös tiesin, että kaikki luolassa näkemäni käärmeet olivat samaa
lajia, sillä molemmat mainitsemani värit ovat lasisilmäkäärmeelle
ominaisia, ja johtui jälkimäinen luultavasti edempänä luolassa
olevasta himmeämmästä valosta.

Tuskin mitään käärmettä Indiassa niin peljätään kuin


lasisilmäkäärmettä. Sen purema onkin hyvin myrkyllinen, jopa
useimmiten kaikista vastakeinoistakin huolimatta varmasti
kuolettava, ja vielä peloittavammaksi tekee käärmeen sen ääretön
monilukuisuus. On laskettu sitä keskimäärin löytyvän noin neljäsataa
kappaletta kutakin neliökilometriä kohden, eikä se sanottavasti ota
vähentyäksensä, vaikka hallituksemme myöntää asukkaille runsaita
tapporahoja sen surmaamisesta. Hindut, näet, pitävät eläintä
pyhänä, eivätkä tahdo sitä vahingoittaa.

Tämän olin kirjoista lukenut jo aikoja ennen Indiaan tuloani ja


niistä myös olin oppinut käärmeen ulkomuodon tuntemaan. Kuin
salama välähti kaikki nyt mielessäni, ja kylmä hiki nousi pitkin
ruumistani. Yhdellä hyppäyksellä olin sitten ulkona, mutta minne
vetäytyisin? Jo näin käärmeen pään luolan aukolla ja tuolla toisen.
Käärmeet seurasivat liikkeestäni ärsytettyinä minua, ja niitten ontto
myrkkyhammas pistäytyi uhkaavana esiin.

Ei, enää ei ollut aikailemista, mereen ja paikalla, ehkä


hyppäykseni onnistuisi? "Mumin Argad", mumisin hampaitani
kiristellen, "nyt vasta oivallan pirulliset hankkeesi, mutta varo, ett'et
sittenkin pety laskelmissasi?" Viimeiset sanat huusin nyrkkiä
puristaen.

Vielä silmänräpäys, ja vasen jalkani oli jo kuilun partaalla.


Voimakkaasti ponnahtaen potkaisin ulommaksi kalliosta. Ruumis
pystyssä asennossa, sääret yhdessä, käsivarret kupeilla halkaisin
huimaavaa vauhtia ilmaa.

KOLMAS LUKU.

Taistelua kovassa aallokossa. Uudelleen Kalkutassa.


Hämmästyttäviä asioita. Sairasvuoteen ääressä. Surya Me rakastaa.
Putosin suoraan suuren aallon harjalle, vesi räiskähti korkealle, ja
katosin nuolena vedenpinnan alle. Vaivuin syvälle, mutta verrattain
helposti pääsin kuitenkin jälleen pinnalle. Sitten olikin jo leikki
kaukana.

Nuorena poikasena olin viettänyt kesän Ajacciossa, Korsikassa.


Täällä erään italialaisen merimiehen johdolla sain huolellista
opastusta uimataidossa ja vähän myöhemmin — muistaakseni noin
parin vuoden kuluttua — kävin erityistä uimakoulua Brightonissa,
kotiseudullani.

Olin siis hyvä, jopa toisten sanojen mukaan erinomainenkin uimari


ja usein olin jo ollut tilaisuudessa kokemaan voimiani. Niinpä
kerrankin olin Kanaalissa, Ryde'n edustalla, uinut kuudetta kilometriä
pitkän matkan ja silloinkin jotensakin tuulisella säällä.

Toinen oli nyt kuitenkin asemani. Meri puskui väkivaltaisen rajuna,


ja jokainen aalto oli niellä minut leveänä ammottavaan syliinsä tahi
lyödä kovaa kallioista seinää vastaan. Olinkin sitä liiaksi likellä, mutta
minne uisin? Kaikkialla ranta näytti pääsemättömän jyrkältä, ja
vihaisina tyrskyt huuhtoivat sen sivuja.

Yritin pyrkiä ulommaksi, mutta eteneminen meressä ei ollut


niinkään helppoa. Kerta kerran perästä aallot kuljettivat minut
uudelleen kalliorantaa kohden.

Sukeltamalla ehkä kuitenkin pääsisin edemmäksi uhkaavasta


kiviseinästä. Päätin koettaa. Keino näyttikin tepsivän. Kun nousin
jälleen vedenpinnalle, olin jo muutama syli kauvempana rannasta.

Tein vielä pari samantapaista sukellusta ja silloin olin jo kylliksi


etäällä tyrskyisestä rantamasta, missä lisäksi myrskyn synnyttämä
virta oli ollut uintiani hankaluuttamassa. Ulommaksi ranta-äyräitä ei
virta ulotu, ja aallotkin ovat tasaisempia. Vaikeuksitta saatoinkin nyt
edetä.

Vaatteeni olivat kuitenkin esteeksi. Ne olivat läpimärjät ja tuntuivat


lyijyraskailta. Pitkälle en niissä jaksaisi. Vettä polkien riisuin takin ja
liivin päältäni. Sitten irroitin kauluksen ja kravatin, mutta paita ei
ottanut lähteäksensä. Silloin repäisin sen väkivaltaisesti halki ja
heitin kappaleet mereen. Vielä olivat kengät ja sukat riisumatta ja
samoin housut. Sukeltaen hetkiseksi veden alle irroitin kengät ja
kierin sukat jaloistani. Sitten heittäydyin seljälleni ja hiljalleen uiden
eteenpäin annoin housujen solua itsestään mereen.

Nyt olin siis vapaa vaatteistani ja silmänräpäykseksi hengähdin


kootakseni voimiani. Niitä tulisinkin luultavasti tarvitsemaan, sillä
missään en vieläkään nähnyt rantaa niin loivaa, että olisin voinut ylös
nousta.

Suuntasin katseeni myös ulapalle. Samalla huomasin


taivaanrannalta kohoavan pienen, valkoisen purjeen. Se kasvoi
kasvamistaan, ja jo eroitin laivankin. Iso, kolmimastoinen höyry-alus
siellä kiidätteli aallokossa. Suunnastaan päättäen se noin puolen
kilometrin päässä tulisi sivuuttamaan kalliot. Sinnepäin oli minun siis
uitava ja kiireimmän kaupalla. Ehkä minut huomattaisiin laivasta?

Käännyin vatsalleni ja rintauintia edeten olin milloin laineiden


harjalla, milloin niitten syvänteisissä laaksoissa, mutta nytpä vasta
ponnistusta vaadittiin. Tuuli, näet, oli ihan vastainen, ja aallot olivat
yltymässä. Monta kertaa olinkin sen johdosta kadottamaisillani
toivoni. "Jaksaisinko perille ja ehtisinkö sinne ajoissa", siinä
ajatukset, jotka salaman nopeudella kiertelivät aivoissani.
Epätoivo antoi voimia, ja lopuksi pääsin kuin pääsinkin
päämäärääni, mutta uuvuksissa olin myös niin sanomattomasti, että
tuskin kykenin jäsentäkään liikuttamaan. Kunpa edes hetkisen vielä
voisin pysytteleidä veden pinnalla. Laiva olikin jo aivan lähellä, ja
huomiota herättääkseni koetin huutaa. Jo tunnen viimeistenkin
voimieni katoavan ja puoleksi tiedottomana taistelen aaltoja vastaan.
Kiire on siis tarpeen.

Onneksi merimiehet kuulevat huutoni ja nyt he näkevät minut.


Joutuisasti he juoksevat kannella, kapteeni komentaa, touvit vinkuvat
ja vene lasketaan mereen. Kymmenkunta merimiestä astuu siihen,
istuvat tuhdoille, lykkäävät airot veteen ja soutavat, soutavat lujaa.
Mutta aallot ovat suuret, myrskyn puuskat vinhat, ja heikko vene
kiikkuu arveluttavasti laineilla. Meripojat eivät kuitenkaan pelkää.
Ijäkäs, harmaatukkainen, harmaapartainen vanhus on peräsintä
hoitamassa ja teräväkatseisena hän ohjaa tarmolla venosen kulkua.

Yli aaltojen, läpi tyrskyjen se voimakkaiden käsien kuljettamana


yhä lähenee hukkumavaarassa olevaa, ja jo, jo väkevät kädet
nostavat minut koholle.

Seuraavassa silmänräpäyksessä makaan veneen pohjalla — en


alastomana, sillä merimiehet ovat hyväsydämisiä. Mikä on kiertänyt
ympärilleni takkinsa, mikä ojentaa peittimekseni jonkun muun
vaatekappaleen. Eräs merikarhuista, vanha ja ahavoittunut mies,
koettaa hellävaroen kaataa suuhuni rommitilkkaa.

Ikäänkuin unessa astaitsen kaiken tämän, ja nyt minua kannetaan


laivaan, viedään hyttiin, ja enää en tiedä mitään. Väsymys on
vaivuttanut minut virkistävään uneen.

*****
Kun valveuduin, olin huoneessani Kalkutan vierashotellissa, mutta
mitenkä olin sinne joutunut, oli minulle selittämätön arvoitus. Ensi
alussa luulin, että kaikki oli vain pettävää unta. Olin muka vielä
laivassa. Pian kuitenkin todellisuus kumoamattoman selvästi poisti
epäilyksen. Olin kuin olinkin hotellissa ja makasin omassa
vuoteessani. Sängyn jalkapäässä istui matalalla jakkaralla
hotellipalvelija. Olinko sairas? Ei, sitä en voinut olettaa. Tunsin
olevani täysissä ruumiin ja sielun voimissa.

Hotellipalvelua nähdessään minun avaavan silmäni ja kummissani


katselevan ympärilleni — nousi lavitsaltaan seisomaan. "Sahib,
(herra)", hän sanoi, "aamulla muutamat merimiehet toivat teidät
tänne. He kertoivat eilen pelastaneensa Sahib'in merestä, missä, he
eivät maininneet. Laivakajuutassa olitte puhuneet paljon unissanne
ja tahtoneet välttämättömästi Kalkuttaan. Teidän oli käytävä joutuin
vierashotellissa ja sitten riennettävä jonkun hyvin suuressa vaarassa
olevan tytön avuksi. 'Surya Me'eksi' olitte häntä nimittäneet.
Merimiehet luulivat Sahib’in hourailevan. Kuitenkin he päättivät tulla
kaupunkiin tiedustelemaan asiasta ja kantoivat Sahib’in tänne. Nyt
he ovat jo uudestaan merellä, matkalla Afrikan eteläniemitse
erääseen kaukaiseen maahan, Sumeniin [Sumeni-nimi on nähtävästi
hotellipalvelijan erehdystä. Merimiehet luultavasti puhuivat erittäin
kaunisluontoisesta Suomen Suuriruhtinaskunnasta, 'tuhatjärvien
maasta'. (Kertojan huomautus).], kotiseuduilleen. Kalkutasta he
olivat hakemassa ainoastansa vähäisen muonavaroja, ja käskivät
minun heidän puolestaan pyytää Sahib'ilta anteeksi sitä, että he
hyvästi jättämättä lähtivät. He eivät malttaneet herättää Sahib'ia."

Nämät olivat tiedot, jotka hotellipalvelija antoi minulle. Selvillä siis


oli, mitenkä nyt jälleen olin vierashotellissa, mutta missä niin
kauhean hetken olin viettänyt käärmeitten ahdistamana, se jäi ja on
ainaiseksi jäänyt minulle ratkaisemattomaksi arvoitukseksi. Kalkutta
ympäristöineen on lakeata suistomaata. Korkeat, kallioiset kukkulat
eivät näin ollen mitenkään saattaneet olla siellä, vaan oli niitä
kauvempaa etsittävä, mahdollisesti Taka-Indian läntisiltä rantamilta.
Etu-Indian itäisellä rantaseudulla paikkaa ei ainakaan ole. Sanotut
seudut tunnen, näet, verrattain hyvin, parikin kertaa kun olen laivalla
kulkenut niitten sivu.

Otaksumaa, että luolaa oli ehkä kaukaakin haettava, vahvistaa


etenkin eräs seikka. Olin kaikkiansa ollut asunnostani poissa
kuudetta päivää. Näin kertoi minulle hotellin omistaja, joka hänkin oli
nyt tullut huoneeseeni ja huolestuneena kysyi tilaani. Mikäli itse olin
saattanut ajankulkua seurata, oli asianlaita kuitenkin toinen. Päivä,
jona tutustuin Surya Me'ehen, oli laskujeni perustuksella ensimäinen.
Toinen oli päivä, jona sattui vaarallinen kohtaukseni käärmeitten
kanssa ja jolloin kovan taistelun jälkeen aallokossa aivan viime
hetkessä tulin pelastetuksi. Kolmantena järjestyksessä taasen pidin
päivää, jota nyt paraillaan vietin. En kuitenkaan voinut epäillä
vääriksi saamiani tietojakaan, joten kummallinen ristiriitaisuus oli
selitettävä jollakin muulla tavalla. Ehkä Mumin Argad — niin arvelin
— oli antanut minulle jonkinlaista unilääkettä. Sen vaikutuksesta olin
pitemmän aikaa ollut tiedottomana, noin kolme vuorokautta
likipitäen, ja Mumin sillä välin oli kuljettanut minut kaukaiselle
kallionkielekkeelle.

Oikein uskottavalta tämä selitys ei mielestäni tuntunut, mutta


parempaahan en keksinyt. Oli outoa ajatella, että kokonaista kolme
vuorokautta olisin ollut yhtämittaisessa unessa.

Suurella levottomuudella oli minua odotettu hotellissa. Olipa


poliisillekin ilmoitettu katoamisestani. Näistä taitavimmat olivat olleet
liikkeellä, mutta tärkeimmiltä tuloksitta. Ainoa, minkä he olivat
saaneet tietää, oli se, että eräs tuntematon englantilainen
herrasmies, minuksi häntä luultiin, oli juhlakulkuepäivänä pelastanut
Darja Argad nimisen ylimyksen tyttären, ihanan Surya Me'en,
murhahankkeissa olleen roiston käsistä. Englantilainen, joka ei ollut
maininnut nimeänsä, oli seurannut Surya Me'etä tämän asunnolle
saakka. Kutsumuksesta hän oli juuri ollut astumaisillansa palatsin
ovesta sisään, kun äkkiä takaapäin oli hyökännyt esiin miehiä ja
väkivallalla vieneet hänet mukanansa. Näistä poliisit olivat kiihkeästi
etsineet ainoata, minkä Surya Me oli pimeässä tuntenut, Mumin
Argadia, mutta hän, jota jo ennestäänkin oli muista syistä haettu, oli
saavuttamattomiin kadonnut. Nähty hän kuitenkin oli. Samana yönä,
jona väkivaltaisuus tapahtui, hän hiukan myöhemmin oli soutanut
satamassa olevaan kiinalaiseen laivaan. Veneessä oli ollut useampia
miehiä, mutta nämät olivat näkijälle, eräälle dravidalle, olleet outoja.
Kiinalaisesta laivasta tiedettiin, että se vielä saman yön kuluessa oli
poistunut satamasta, mutta kukaan ei ollut lähdön johdosta osannut
mitään epäillä. Dravidakin oli kertonut näkemästään vasta pari
päivää sitten, ja silloin oli jo ollut liian myöhäistä ryhtyä
minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

Olisinko siis kiinalaisella laivalla kuljetettu Kalkutasta? Se tuntui


mielestäni todenmukaiselta, ja varmistuin luulossani, että
käärmeluola oli Taka-Indian rantamalla.

Sain myös hotellin omistajalta kuulla, että Surya Me oli minua


kohdanneen onnettoman tapahtuman johdosta tullut
mielenliikutuksesta sairaaksi ja että hän nyt tuon tuostakin huusi
kuumeenhoureissaan outoa pelastajaansa.

*****
Surya Me sairaana, ehkä hyvinkin vaarallisesti, ja minä vielä
viivyskelin hotellissa. Tulisella kiireellä hypähdin sängystäni, hain
matkalaukustani toiset vaatteet mereen kadottamieni sijaan ja
pukeuduin joutuin.

Näin päivällä löysin helposti Darja Argad'in palatsille. Se oli


ainoastansa lyhyen matkan päässä vierashotellista, komean —n
kadun varrella.

Palatsissa oli vastassani Darja Argad, Surya Me'en isä. Hän oli
pitkä, hiukan kumaravartaloinen, ihan valkopartainen ja
harmaahapsinen, kunnianarvoisan näköinen vanhus. Erittäin
ystävällisesti hän toivotti minua kotiinsa tervetulleeksi, ja suureksi
ihmeekseni — kun esittelin itseni — hän sanoi jo vuosia sitten
tunteneensa sukunimeni. Nuoruudessaan hän oli usein oleskellut
Englannissa ja täällä tutustunut isääni, johonka hän niihin aikoihin oli
ollut hyvinkin lujilla ystävyyssiteillä kiintynyt. Kuinka hän ei siis
vanhanakin muistaisi nimeä H—e? Kahdesta syystä olin sentähden
hänelle sangen mieluisa vieras, rakkaan ystävän poikana ja ainoan
lapsen pelastajana. Liikutettuna vanhus pyysi minua astumaan
tyttärensä sairashuoneeseen. "Surya Me", hän sanoi, "on ollut
puolestanne kovin levoton, tyttö raukkani, joka niin äkkiä tuli
kipeäksi."

Noudatin paikalla kehoitusta. Huone, johon saavuimme, oli


isonpuoleinen ja kaksi-ikkunainen kulmahuone. Lattia oli peitetty
pehmeillä tiikerinvuodilla, jotta askeleet eivät häiritsisi sairasta.
Ikkunat olivat verhotut vahvoilla, valkoisilla uutimilla, ja vaaleaväriset
seinättimet kattoivat huoneen seiniä. Kattokin oli valkovärinen, mutta
huonekalut olivat hiukan tummemmat ja taiteellisesti kirjaillut. Niitä ei
ollut monta, pieni, kapea, seinustalla oleva sänky sekä sen edessä
pöytä ja kaksi tuolia. Siinä olikin koko kalusto.

Pöydällä oli pari lääkepulloa resepteineen, ja vuoteessa makasi


kipeänä Surya Me. Kaunis hän vieläkin oli, mutta kasvot olivat
käyneet niin laihoiksi ja posket kuopille, että tuskin olin häntä tuntea.
Hänen pikimusta tukkansa oli valtoimenaan suloisessa
epäjärjestyksessä. Otsa, korvat, rinnat ja osaksi käsivarretkin olivat
sen pitkien, silkinhienojen suortuvien peitossa.

Surya Me'en kädet olivat ristissä peitolla, ja hänen silmänsä olivat


ummessa. Hän näytti nukkuvan, joskin sangen levottomasti. Rinta
kohoili raskaasti ja hikihelmiä oli kasvoilla. Äkkiä — ihan
aavistamatta — hän nousi istumaan. Silmät olivat vieläkin kiinni,
mutta suu avautui, ja niin sydäntä särkevä valitushuuto tunkeutui
hänen huuliltansa, että ruumistani värisytti. "Mumin Argad", hän
hourasi kuumeen valtaamana, "Mumin Argad tulee ja tu… tuolla hän
vie pelastajani, aut… auttakaa!"

Kauhistuneena tartuin Surya Me’etä kädestä, laskin hänet


varovaisesti uudestaan makuulle ja koetin rauhoittaa häntä. "Ei ole
Mumin Argad onnistunut tekemään pahaa Surya Me'en pelastajalle.
Jo olen täällä, jo olen tullut Surya Me'etä hoitamaan." Näin yritin
lohduttaen puhua.

Turhaa oli vaivani, sairas ei tyyntynyt, vaan tuli päinvastoin hetki


hetkeltä yhä raivoisammaksi, ja ainoastansa suurilla ponnistuksilla
Darja Argad ja minä voimme pidättää häntä sängyssä. Olisipa nyt
todellakin ollut kolmannenkin henkilön apu tarpeen, ajattelin
tuskissani, mutta kenen kutsuisin. Ketään hoitajaa en vielä ollut
nähnyt.
Semmoinen kuitenkin oli, vaikka hän silmänräpäykseksi oli
poistunut huoneesta, nimittäin Surya Me'en vanha imettäjä. Darja
Argad kutsui häntä "Lakhsmi'ksi".

Lakhsmi, jonka selkä jo oli ijän koukistamana ja posket ryppyiset,


tuli sisälle. Hopeaisella tarjottimella hänellä oli raikasta vettä
sirotekoisessa maljakossa.

Nyt hoito kävi helpommaksi. Lakhsmi hautoi raittiilla vedellä Surya


Me'en polttavia ohimoita. Silloin hän tyyntyi vähitellen. Hänen
päänsä
vaipui tyynylle, käsivarret peitolle, ja silmäluomet ummistuivat. Surya
Me oli hiljalleen — nukahtanut.

Rauhallinen lepo oli vain hetkellinen. Taasen povi nousi ja laski


levottomasti, hikikarpalot juoksivat jälleen pitkin tummaa ihoa, ja
kuumeen hourut palasivat. Tyttö poloinen, kovat olivat hänen
kärsimyksensä, ja tämmöistä menoa jatkui. Toisinaan hän oli
terveydeltään parempi, toisinaan taudin puuskat uusiutuivat.

*****

Kolme viikkoa hoidin nyt mitä suurimmalla huolella Surya Me'etä


päivät ja yöt, yöt ja päivät, sillä kadottaa häntä en millään tahtonut, ja
pätevät syyt minulla siihen olikin. Hän rakasti minua, arvasin sen,
enemmänkin, tiesin sen ja — miksi en sitä tunnustaisi — tulisen
vastalemmen olin minäkin huomannut sydämessäni. Se kiinnitti
minua vastustamattomalla voimalla Surya Me'ehen ja saattoi minun
levottomuudella ajattelemaan pienintäkin kuumekohtausta.

Surya Me rakasti minua, niin, siitä ei saattanut enää olla


epäilystäkään. Olin lukenut sen hänen syvällisen mustista silmistään,
olin kuullut tunnustuksen hänen huuliltaan.

Kun noin viikon olin häntä vaalinut, silloin vasta hän ensi kerran
näytti huomaavan, että minä, hänen pelastajansa, olin huoneessa.
Päivä, jona tämä tapahtui, oli sunnuntai, pilvetön ja kaunis-ilmainen.
Kalkutassa olevat kristityt kokoontuivat paraillansa Herran temppeliin
puolipäiväjumalanpalvelustansa viettämään. Hartautta oli luonnossa,
lämmin tuuli puhalteli hiljaisen vienosti, ja lehteä tuskin puussa
liikkui. Hartautta oli ihmissydämissäkin. Jumalalle oli kiitos kaikesta
hyvästä annettava, ja vakavina, juhlapukuisina ihmiset riensivät
kirkkoon Hänen sanaansa kuulemaan.

Hiljaista oli sairasvuoteenkin ääressä. Surya Me oli — unen


helmoissa.
Nelisenkymmentä minuuttia hän oli yhtäperää uinaillut. Me muut,
Darja
Argad-isä, vanha Lakhsmi-hoitajatar ja minä, istuimme äänettöminä,
Darja sängyn laidalla, Lakhsmi ja minä tuoleilla pöydän vieressä.
Sanaakaan vaihtamatta me hyvin tunsimme toistemme ajatukset.
"Kunpa
uni potilastamme virkistäisi", se oli yhteinen, sydämemme
sisimmästä
lähtevä toivomus. Sentähden me mitenkään emme tahtoneet häiritä
Surya
Me'etä.

Häirityksi hän sittenkin tuli. Kadulla — ikkunan ohitse — kulki kaksi


kova-äänisesti puhelevaa hindua. Silloin hän valveutui.

Rauhallisesti, täydessä tajunnassaan Surya Me loi katseensa


ympärillänsä oleviin — uni, joskin lyhyt oli ollut virkistävä.
Ensi alussa hän niin oudostellen katseli minua, mutta pian muisto
palasi, silmät loistivat, suu vetäytyi hymyyn. Hän oli tuntenut minut.

Sanomaton oli onnellisuuden tunne, kuvaamaton riemu, jotka


heijastuivat hänen silmistänsä.

Surya Me iloitsi minun, pelastajansa pelastumisesta, mutta


muutakin kertoi hänen katseensa.

Olin voittanut sydämen, joka minua hellästi rakasti.

Luultu kuolemani oli saattanut Surya Me'en tautivuoteelle ja


sairaana pitänyt, mutta nyt — kun hän tiesi minun hengissä olevaksi
— toipuisikohan hän? Minä toivoin sitä.

Kerrassaan odottamaton oli minulle tekemäni huomio. Hän lempii


minua, ajattelin, ja samalla välähti salamana mielessäni tietoisuus
siitä, että minäkin rakastin häntä, tuota tumma-ihoista,
mustatukkaista hindulaistyttöä.

Hämmästyttävä oli tämä havainto. Toisin ensi hetkestä, jolloin niin


merkillisellä tavalla olin tutustunut Surya Me'ehen, olin mieltynyt
koko hänen olemukseensa, kauniiseen ulkomuotoon ja hänen
lapsellisen avomieliseen kertomistapaansa, mutta tätä tehdessäni en
kuitenkaan tullut edes ajatelleeksi, että tunteitani olisi sen
syvemmiksi arvosteltava.

Samoin oli laita ollut myöhemminkin. Toisin olin selittänyt syyn,


minkätähden vaaranalaisessa tilassanikin ollen tavan takaa olin
muistellut häntä levottomuudella, toisin miksi nyt jo pitkän aikaa olin
hänen vuoteensa ääressä valvonut.
Mumin Argad vihasi sammumattomalla raivolla Surya Me'etä ja
tämän isää. Menipä hän vihassaan niinkin pitkälle, että se
leppymättömän julmana kohdistui minuunkin, ihan ventovieraaseen
henkilöön, joka sallimuksen johdatuksesta olin sattumalta tullut
hänen hirmutöitänsä estämään. Tästä kaikesta minulla oli selvä,
joskin kalliisti ostettu kokemus. Olinhan ollut henkeni
menettämäisilläni. Kuinka olisin siis miehenä unohtanut Surya Me'en
ja häntä uhkaavan kohtalon? Ei, minun oli riennettävä hänelle
avuksi, mutta jos liian myöhään tulisin, jos armoton kuolema jo olisi
hänet mukaansa temmannut, silloinkin olisi minulla vielä velvollisuus
täytettävänä. Surya Me'en kuolema olisi kostettava, ja murhaaja,
Mumin Argad, omasta puolestanikin saatettava lailliseen
edesvastuuseen. Näin ajattelin ja ilokseni olinkin ajoissa saapunut
perille. Surya Me oli elossa, mutta — sairaana. Olisinko nyt jättänyt
hänet? En katsonut olevani siihen oikeutettu. Välillisesti olin minä
syypää hänen sairastumiseensa — niin oli kerrottu — joten jo
yksistään senkintähden olin mielestäni velvoitettu häntä ainakin
toistaiseksi vaalimaan. Sitäpaitsi Mumin Argad oli vielä vapaana, ja
tehtäväni siis kesken, mutta mitenkä saada vaarallinen vihollisemme
kiinni ja Surya Me'en asema siten turvatuksi? En ehtinyt sitä
suunnitella — Surya Me'en sairaus antoi minulle tarpeeksi
huolehtimista — mutta jahka hän hiukankin toipuisi, ehkä silloin
keksisin jonkun keinon poliiseja avustaakseni.

Nämät olivat ne vaikuttavat syyt, joitten perustuksella olin


luulotellut toimivani, mutta — niinkuin nyt huomasin — väärin. Jo
ensi näkemästä olin rakastunut Surya Me'ehen tulisesti ja
ainoastansa häntä ja hänen onneansa ajatellen olin vielä
Kalkutassa. Vaikka vereni viimeisen olisin nyt ollut valmis
uhraamaan Surya Me'eni puolesta. Sen sanoi kumoamattoman
jyrkästi sydämeni ääni, ja kuitenkin tähän hetkeen saakka tunteitteni

You might also like