The Political Economy of Uneven Rural

Development: Case of the Nonfarm

Sector in Kerala, India 1st ed. Edition
Sudarshana Bordoloi
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/the-political-economy-of-uneven-rural-development-c
ase-of-the-nonfarm-sector-in-kerala-india-1st-ed-edition-sudarshana-bordoloi/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

The Economy of Chinese Rural Households 1st ed. 2020

Edition Wenrong Qian

https://ebookmass.com/product/the-economy-of-chinese-rural-
households-1st-ed-2020-edition-wenrong-qian/

Political Economy of Development in Turkey: 1838 –

Present Emre Özçelik

https://ebookmass.com/product/political-economy-of-development-
in-turkey-1838-present-emre-ozcelik/

Energy Politics and Rural Development in Sub-Saharan

Africa: The Case of Ghana 1st Edition Naaborle
Sackeyfio (Auth.)

https://ebookmass.com/product/energy-politics-and-rural-
development-in-sub-saharan-africa-the-case-of-ghana-1st-edition-
naaborle-sackeyfio-auth/

The Rise of Empires: The Political Economy of

Innovation 1st ed. Edition Sangaralingam Ramesh

https://ebookmass.com/product/the-rise-of-empires-the-political-
economy-of-innovation-1st-ed-edition-sangaralingam-ramesh/
The Palgrave Handbook of Agricultural and Rural
Development in Africa 1st ed. Edition Evans S.
Osabuohien

https://ebookmass.com/product/the-palgrave-handbook-of-
agricultural-and-rural-development-in-africa-1st-ed-edition-
evans-s-osabuohien/

The Political Economy of Automotive Industrialization

in East Asia 1st Edition Richard F. Doner

https://ebookmass.com/product/the-political-economy-of-
automotive-industrialization-in-east-asia-1st-edition-richard-f-
doner/

China’s Uneven and Combined Development 1st ed. Edition

Steven Rolf

https://ebookmass.com/product/chinas-uneven-and-combined-
development-1st-ed-edition-steven-rolf/

The Palgrave Handbook of African Political Economy 1st

ed. Edition Samuel Ojo Oloruntoba

https://ebookmass.com/product/the-palgrave-handbook-of-african-
political-economy-1st-ed-edition-samuel-ojo-oloruntoba/

The Political Economy of Middle Class Politics and the

Global Crisis in Eastern Europe : The case of Hungary
and Romania 1st Edition Agnes Gagyi

https://ebookmass.com/product/the-political-economy-of-middle-
class-politics-and-the-global-crisis-in-eastern-europe-the-case-
of-hungary-and-romania-1st-edition-agnes-gagyi/
Sudarshana Bordoloi

The Political
Economy of Uneven
Rural Development
Case of the Nonfarm
Sector in Kerala, India
The Political Economy of Uneven Rural
Development
 Sudarshana Bordoloi

The Political Economy

of Uneven Rural
Development
Case of the Nonfarm Sector in Kerala, India
Sudarshana Bordoloi
Department of Geography
Minnesota State University, Mankato
Mankato, MN, USA

ISBN 978-981-15-4502-3    ISBN 978-981-15-4503-0 (eBook)

https://doi.org/10.1007/978-981-15-4503-0

© The Editor(s) (if applicable) and The Author(s), under exclusive licence to Springer
Nature Singapore Pte Ltd. 2020
This work is subject to copyright. All rights are solely and exclusively licensed by the
Publisher, whether the whole or part of the material is concerned, specifically the rights of
translation, reprinting, reuse of illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on
microfilms or in any other physical way, and transmission or information storage and retrieval,
electronic adaptation, computer software, or by similar or dissimilar methodology now
known or hereafter developed.
The use of general descriptive names, registered names, trademarks, service marks, etc. in this
publication does not imply, even in the absence of a specific statement, that such names are
exempt from the relevant protective laws and regulations and therefore free for general use.
The publisher, the authors and the editors are safe to assume that the advice and information
in this book are believed to be true and accurate at the date of publication. Neither the
publisher nor the authors or the editors give a warranty, expressed or implied, with respect to
the material contained herein or for any errors or omissions that may have been made. The
publisher remains neutral with regard to jurisdictional claims in published maps and
institutional affiliations.

This Palgrave Macmillan imprint is published by the registered company Springer Nature
Singapore Pte Ltd.
The registered company address is: 152 Beach Road, #21-­01/04 Gateway East, Singapore
189721, Singapore
For Ma, Deuta, Ajay and Mimon, with love.
 Foreword

Author of Marxist Class Theory for a Skeptical World (2017 & 2018) and
Critical Reflections on Economy and Politics in India: A Class Theory
Perspective (2020).
The rural areas of the global capitalist periphery are intellectually
interesting for many reasons. From a relatively concrete angle, rural areas
are usually less developed than urban areas, so anyone interested in the
general problem of economic development must confront what I would
call the ‘the rural question’ (i.e. class dynamics of rural areas and their
social-ecological and political effects on different classes and social groups).
There are many strands of thinking concerning the rural question. One is
that the capacity of the agricultural sector to absorb rural labor has not
been satisfactory. This is why the promotion of the rural non-farm sector
(RNFS) as a tool of economic development has attracted attention both in
policy circles and in the academic literature. While the RNFS has been
widely studied in terms of the processes behind its growth and its
developmental impacts, much of the existing literature overlooks or under-
emphasizes the social relations of production in the RNFS, that is, its class
character. There is also little emphasis on the capitalist character of state
policies that aim to influence the RNFS’s development.
From another—that is, theoretical—angle, rural areas have been at the
forefront of class analysis in the context of the less-developed world. In
fact, in India as in South America and Africa, some of the best discussions
on the mode of production and class relations have happened in the
context of rural areas. There are, of course, many problems with this

vii
viii Foreword

analysis. One is that the rural tends to be conflated with the agricultural.
Therefore, development of capitalist class relations outside of farming and
inside of rural areas has not received the attention it deserves. In fact, one
might argue with some justification that what has traditionally been called
the agrarian question must be subordinated to ‘the rural question’, which
should be examined in relation to capitalist development in urban areas
inside a country and to the world-market.
Dr. Bordoloi aims to fill these enormous gaps in an effective manner.
She does this theoretically. And she does this empirically, by using evidence
from India collected on the basis of extensive and intensive research
designs.
Theoretically, Bordoloi examines the capitalist form of development in
the RNFS, but here her method of thinking does not at all exclude
considerations of non-class relations such as those based in gender and
caste, as they operate in the RNFS. The effects of class relations on workers,
small-scale producers, and entrepreneurs within the RNFS are modified at
a concrete level by non-class relations. She also examines how the state
promotes capitalist accumulation processes in the RNFS, often leading to
its uneven development across geographical spaces. A central theoretical
point that Bordoloi takes seriously is the idea that like any other form of
economic activity, RNFS must be examined in terms of the dialectical
relation between the relations of production and forces of production, the
relation that is mediated by the actions of the capitalist state.
Bordoloi operates at different levels of abstraction. Being able to do
this is a hallmark of good research that avoids the problem of both
empiricism and theoreticism (i.e. reducing the empirical to the theoretical).
For example, she sees rural areas in terms of a specific form of rural
economic activity (i.e. RNFS), she sees capitalism partly in terms of a
concrete form of capitalism (neoliberal-capitalism), and she sees the state
in terms of a specific form of its action (i.e. its rural development policies
aimed at the RNFS). As a result, she cogently combines all these constructs
to be able to examine the RNFS as a neoliberal-capitalist, state-driven
political-economic project. Bordoloi demonstrates that the RNFS is one
where the state intervenes to facilitate the exploitation of the poor workers
through processes of informalization, flexibilization, and subcontracting
of work. This process is characteristic of contemporary global flexible
capitalism, she suggests.
And then she further concretizes her work by focussing on the coir
industry in the context of India’s Kerala state, as being emblematic of
 Foreword  ix

historically developed capitalist relations within the RNFS since the

colonial times. An analysis of how global processes of capitalist accumulation
unfold in a specific place such as Kerala reveals the specific ways in which
rural capitalist accumulation takes place outside of the agricultural sector.
Kerala’s case is also used as an empirical focus to highlight how exploitative
class relations have implications for the development of productive forces
in rural industrial settings (the coir industry).
Another hallmark of the book is that while it provides very detailed
analysis of structural aspects of the RNFS, it does not abstract from class
agency. Bordoloi notes: ‘Workers are potentially rebellious, given the high
level of exploitation and social oppression in this caste-ridden society of
Kerala … So, employers use different strategies—including use of caste
and gender relations and relations of space—to keep workers docile and
vulnerable’.
Where a lot of recent research has mistakenly followed the bandwagon
of accumulation by dispossession, Bordoloi focusses on accumulation by
exploitation, in the context of RNFS. Swimming against the stream,
Bordoloi’s research is solidly and unabashedly informed by Marxist
political economy. She draws productively from classical Marxists such as
Marx and Lenin as well as from contemporary Marxists. She brings their
conceptual contributions into a dialogue with not only the empirical
evidence but also with the work of relevant non-Marxist writers from
different parts of the world. These are also remarkable intellectual
accomplishments.
This book on an important aspect of the political economy of (India’s)
development deserves to be widely read. It will be of interest to advanced
students and professors in development studies, India studies, political
economy, human geography, development sociology, labour studies, and
many other cognate fields.

York University, Toronto Raju J. Das

 Acknowledgments

Since the conception of the ideas for this book that developed as my doc-
toral dissertation at York University, Canada, I have been fortunate to
receive help from mentors, colleagues, friends and family, who have been
instrumental in seeing to the fruitful completion of this project.
This book wouldn’t see the light of the day without the constant
encouragement and unwavering support of my doctoral advisor and men-
tor, Dr. Raju J. Das at York University. I am forever grateful to him for
introducing me to Marxism and rigorous critical and analytical thinking,
for constantly challenging me to think outside of my comfort zone and for
being extremely generous with his time and patience over the years
through the development of this project. A special note of thanks is due to
Dr. Philip Kelly and Dr. Greg Albo, members of my doctoral committee
at York University, for inspiring me in many ways than I can count, but
also for reading and offering constructive feedback on several drafts of my
dissertation and for being there for me throughout the entire process. I
would also like to thank Dr. Viviana Patroni, Dr. Lucia Lo and Dr.
Mohanakumar S. for kindly reading parts of this manuscript and for their
thoughtful criticisms and review of this project. I am thankful to all the
professors and scholars at York University who have enlightened me with
their research. The Geography Department at York University was very
welcoming and supportive during my graduate years and beyond. I am
ever so grateful to Yvonne Yim, graduate program assistant in Geography
at York University, for not only helping me format and design this manu-
script but also for her unconditional friendship over the years. I also thank
York University for funding parts of my fieldwork processes during my PhD.

xi
xii ACKNOWLEDGMENTS

Many people from different walks of life have made it possible for the
culmination of this research project. I have learnt and benefitted from the
knowledge imparted to me by the various participants and respondents of
this research during fieldwork in Kerala. They are the actors of the story I
tell in this book. I cannot thank them enough for accommodating my vari-
ous needs during the research process over the years and for bestowing
their trust on me. I would like to thank Dr. P.K. Balakrishnan (Ex-Chairman
at Coir Board, Kochi), Dr. Vinoj Abraham at Center for Development
Studies in Trivandrum, Dr. N. Ajith Kumar at Center for Socio-economic
and Environment Studies at Kochi, Mr. Sajin Nair (CEO, William
Goodacre) and Mr. Rajappan (Ex-President, Coir Co-operative Society in
Chenganda, Alappuzha) for providing me with all the necessary logistical
support for fieldwork in Kerala. I would also like to thank all the govern-
ment officials and researchers at various organizations in New Delhi and
Chennai for providing me with important documents, data and other
materials.
I am appreciative of friends (Ritika, Asutosh, Ashley, Robert, Charvaak,
Mizhar, Leah, Anto, Claire, Johanna, Nga, Nori, Deepa, Ritu, Adam) in
various parts of the world for stimulating me with their lively discussions,
reading parts of the manuscript, developing powerpoint slides and illustra-
tions for presenting this research at various platforms and offering peer
review and feedback. My colleagues in departments of Geography at
Minnesota State University, Mankato, and Sociology at Saint Cloud State
University have been immensely kind to accommodate my research needs
and encouraged me in every way to publish this book. I am also grateful
to all professors and mentors at Jawaharlal Nehru University, New Delhi,
and Gauhati University, Guwahati, for building the early foundations of
my academic career. I am also thankful for all constructive feedback from
colleagues in the academia on papers presented at academic conferences
and publications in academic outlets.
I am indebted to all the reviewers and editorial team at Palgrave
Macmillan/Springer Nature for offering the opportunity to publish this
work. They have been very informative and flexible with various aspects of
the publishing process.
I appreciate my loving parents and brother, who have always had enor-
mous belief, pride and hope in all my endeavors. They have encouraged
me all along to write and publish this research and have motivated me in
many ways. I am also thankful to my in-laws, especially my father-in-law,
for his support and assistance during fieldwork in Kerala. Last, but not the
 ACKNOWLEDGMENTS xiii

least, I am forever indebted to my spouse Dr. Ajay Panicker, for engaging

me in various intellectual debates, for inspiring me to rise above medioc-
rity and for pushing my intellectual boundaries always. Without his uncon-
ditional support in everything, this journey would have been very tough.

Mankato, MN Sudarshana Bordoloi

September 2019
 Contents

1 Introduction  1
1 Why Rural Nonfarm Sector (RNFS)?  1
2 A Historical-Geographical Materialist Framework for the
RNFS  5
3 The RNFS in India and the Case of the Coir Industry in
Kerala  9
4 Study Area 14
5 Methodological Framework 16
6 Chapter Layout 20
References 22

2 Rural Nonagricultural/Nonfarm Sector in the

International Development Studies Literature 29
1 Introduction 29
2 RNFS as a Complex Category 30
3 Emergence of RNFS: Factors Underlying It 32
3.1 Growth Linkages of the RNFS 32
3.2 The Role of the State 41
3.3 Neoliberal Globalization and the RNFS 43
4 Development Consequences of the RNFS 46
4.1 Income and Wages 46
4.2 Rural Labor Relations 48
4.3 Gender and Caste 49

xv
xvi CONTENTS

5 Case of Kerala and Coir Industry 51

6 Conclusion 54
References 55

3 Conceptualizing the Rural Nonfarm Sector: A Critique and

Reconstruction 67
1 Introduction 67
2 Gaps in the Existing Literature 68
2.1 Lack of a Class-Based Approach to the RNFS 68
2.2 Inadequate Treatment of the Role of the State 71
2.3 Relation Between Class and Non-Class Entities Missing 72
2.4 A-historical Approach of the RNFS 73
2.5 A-spatial and ‘A-scalar’ Perspective of the RNFS 74
3 Elements of an Alternative Framework for the RNFS 75
4 Relations of Production and Productive Forces in the RNFS 83
5 Conclusion 88
References 91

4 The Coir Industry and Its Social Relations of Production 97

1 Introduction 97
2 Historical Geography of the Formation of Social Relations of
Production 98
3 A Map of Contemporary Classes and Class Relations in the
Coir Industry104
3.1 Exporting-cum-Producing Class (EP)104
3.2 Medium-Scale Producers108
3.3 Small Producers or Semi-Proletariats114
3.4 Workers116
3.5 Trading Class118
4 Methods of Exploitation in the Coir Industry120
4.1 Lengthening the Working Day121
4.2 Depression of Wages122
4.3 Other Methods of Exploitation124
5 Labor Control in the Coir Industry125
6 Class and Non-Class (Gender-/Caste-Based Differentiation)129
6.1 Gender Relations129
6.2 Caste Relations133
 CONTENTS xvii

7 Spatial Structuring of Social Relations135

8 Conclusion140
References142

5 Productive Forces in the Coir Industry145

1 Introduction145
2 Labor Process in the Coir Industry146
2.1 Products and Means of Production146
2.2 Types of Labor Power in the Production Process152
3 Spatial Organization of Productive Forces155
4 Production and Export of Coir and Coir Products158
5 Productivity and Technological Change162
5.1 Productivity162
5.2 Technological Change164
5.3 Contradictions in Technological Change167
6 Conclusion181
References184

6 Development Policies of the Indian State for the

Nonagricultural Sector187
1 Introduction187
2 State Policies in the Colonial Period (1800–1947)189
3 State Policies in the Postcolonial State-Led Development
Period (1950–1990)193
3.1 Goals of State Policies at All-India Level194
3.2 Goals of State Policies in Kerala and Coir Industry197
4 Outcome of State Policies Between 1950 and 1990199
5 State Policies in the Neoliberal Period (1990–Present)205
5.1 Goals of State Policies at All-India Level207
5.2 Goals of State Policies in Kerala and Coir Industry210
6 Outcome of State Policies in the Neoliberal Era (Post-1990s)213
7 Conclusion222
References227

7 Development Implications of the Coir Industry in Kerala233

1 Introduction233
2 Employment234
3 Wages241
xviii Contents

4 Social Implications of Development248

4.1 Income248
4.2 Employment Relations and ‘Informality’253
4.3 Gender and Caste Relations257
4.4 Physical Well-being of Workers262
5 Impact of Class Struggles on Development Implications264
6 Conclusion269
References272

8 The Political Economy of Uneven Development and the

Rural Nonfarm Sector275
1 Reiterating the Problem275
2 Capitalist Development in the Coir Industry: Some Findings277
2.1 Social Relations of Production in the Coir Industry277
2.2 Productive Forces in the Coir Industry281
2.3 State Development Policies for the Nonagricultural
Sector285
2.4 Development Implications of the RNFS from the
Perspective of the Coir Industry292
3 Contribution to the Academic Literature on the Rural
Nonfarm Sector and Geographically Informed Political
Economy of Development295
References306
 Abbreviations

BC Backward Castes
CEO Chief Executive Officer
CSES Center for Social and Environmental Studies
EP Exporter-Producer
FAO Food and Agricultural Organization
FC Forward Castes
FDI Foreign Direct Investment
FICCI Federation of Indian Chambers of Commerce and Industry
FICEA Federation of Indian Coir Exporters Association
FTA Free Trade Associations
GDP Gross Domestic Product
GNP Gross National Product
GOI Government of India
HDI Human Development Index
ILO International Labour Organization
INR Indian Rupees
IMF International Monetary Fund
IRDP Integrated Rural Development Program
LDC Less Developed Countries
MSME Micro, Small and Medium Enterprises
NABARD National Bank for Agricultural and Rural Development
NGO Non-governmental Organizations
NSDP National State Domestic Product
NSSO National Sample Survey Organization
OBC Other Backward Classes
RNFE Rural Nonfarm Employment
RNFS Rural Nonfarm Sector

xix
xx ABBREVIATIONS

Rs. Rupees
SC Scheduled Caste
SGSY Swaranjyoti Gram Swarozgar Yozana
SIDCO State Industrial Co-operation
SME Small- and Medium-Scale Industries
SSI Small-Scale Sector
ST Scheduled Tribe
UNIDO United Nations Industrial Development Organization
USD United States Dollar
USAID US Agency for International Development
VSI Village and Small-Scale Industries
WTO World Trade Organization
 List of Figures

Fig. 3.1 Conceptual framework for the rural nonagricultural sector in

India. (Source: Author created) 89
Fig. 4.1 The coir class pyramid. (Source: Author created) 105
Fig. 5.1 Stages of coir production. (Source: Author created) 147
Fig. 6.1 Key themes in state policies for the RNFS—timeline from the
colonial period till the present. (Source: Author created) 223

xxi
 List of Maps

Map 4.1 Spatial organization of coir production in Kerala. (Source:

Author created) 139
Map 5.1 Regional variation in the types of coir yarn in Kerala. (Source:
Author created based on interview with William Goodacre,
Alappuzha, and based on data from the Report of the Coir
Commission, Government of Kerala 2008) 159

xxiii
 List of Tables

Table 5.1 Regional variation in coir yarn in Kerala 158

Table 5.2 Availability and utilization of traditional vs. mechanized
equipment in different categories of producers, 2008 168

xxv
Another random document with
no related content on Scribd:
 3. Koira, Kukko ja Kettu.

Koira ja kukko matkasivat yhdessä taipaletta. Illan tultua rupesivat

maata, koira puun juurelle, kukko oksalle. Aamupuolella yötä alko
kukko tapansa mukaan laulaa. Sen kettu metsässä kuultua heti
mietti, millä saada suuhunsa kukon. Sillä mielellä astu lähemmäksi
puuta, rupesi kukkoa laulustansa kiittämään, sano niin sulosta
aamuvirttä ei koskan ennen kuulleensa ja viimmen käski kukkoa
luoksensa eineelle. Waan samassa heräsi koira, ja einehen
tarpeessa hänki, söi paikalla ketun suuhunsa.

Toiselle kuoppaa kaivava usein itse kaatuu sihen.

4. Sääski ja Jalopeura.

Sääski riitautu jalopeuran kanssa ja jalopeura näytti hänelle

hampaita, luullen paljosi sillä toista peljättävänsä. Maan sääski sano:
"mitä kysyn minä kynsistäsi ja huolin hampaistasi, ruvetaampa
tappeloon, niin näät, mikä apu sinulla niistä on." Samassa lensi
riitakumppalinsa sieramiin ja pisti siellä niin kauan, että jalopeura
tussissaan omilla kynsillään pahoin haavotti turpansa, vaan ei
saanut kuitenkan sääskeä loukostansa lähtemään. Niin tuli sääski
voittajaksi. Iloten ja riemuten lensi ulos; vaan parahillaan
kerskatessa puuttu hämähäkin verkkoon.

Ei pidä pientäkän ylenkatsoa; eikä myös pidä onnestansa

kenenkän ylen riemuta, vaan muistaa, että vahinkoi pian taitaa tulla.
 Suomen kansan Arvutuksia.

1. Wiis herraa, jokanen kamariinsa eroaa.

2. Lyhyt akka lylleröinen, pitkänpaksu palleroinen, ikänsä työtä

tekevi, ei saa kun silmuisen paian päälleen.

3. Uuhinen tuli kotihin, villat maata löyhyttävi.

4. Maan suka, veen hako.

5. Yöt leikkaa, päivät leikka; lastua ei saa.

Osviittoja. 1. Sormikas. 2. Harja (hiussuka). 3. Heinäkuorma. 4.

Karhi eli Hara. 5. Kello.

Suomen kansan Sanalaskuja.

1. Oppien ne sepätki tulevat.

Eipä siis pidä oppia ylenkatsoa, taikka oppineen paljo opistansa

kerskailla, koska toki muutki oppien voivat sepiksi päästä.

2. Pah' on mieli paitulaisen palanutta paitoansa.

Pahaksi kyllä tulee rikkaanki mieli vahingostaan.

3. Otavass' on orjan merkki, ei kuussa, eikä kukossa.

Niin taitaa orjilla ja vaivaisilla usein olla'ki otava merkkinä, koska

vaan eivät joka yöksi pääse'kän huoneessa nukkumaan.
 4. Kyllä vesi juomaksi, jos kivi leiväksi.

Woipi yhden rinnalla toinenki mahdoton asia tapahtua.

5. Joka tyynelle toruu, tatiolle (tasaselle) tappelee.

Kylläpä vaan pian toisinaan tappeloonki yhtyy, joka ilman syytä

suuttuu ja toruu.

6. Joka kuusehen kurkottaa, katajahan kapsahtaa.

Ei pidä ylen korkialle pyrkiä, vaan pysyä siinä, mihen luonto ja onni
on määrännyt.

7. Muut ne kaikki katosala, minä räukka räystäsala.

Wähäonnisen sanat, jolla ei ole kattoa päänsä päällä.

8. Muut miekkoset mieroa käyvät, minä raukka riihtä puin.

Onki muka ei kaikkein elo ja onni yhtäläinen.

MEHILÄINEN W. 1837.
Huhtikuulta.
Joukosen nainen.

Neito istu sillanpäässä,

Laulo sillan lautasilla:
"Jouten synnyin, jouten kasvoin,
Jouten aikani elelin,
Joko mennen Joukoselle; 5
Jouten Jouko syöttelevi,
Jokiveellä juottelevi,
Korttehilla kostuttavi,
Sarasilla saattelevi,
Heinäsillä heittelevi." 10

Pääty Jouko kuulemassa,

Sillan alla seisomassa;
Kussa kuuli, siinä kosjo,
Kussa kosjo, siinä kihlo,
Kussa kihlo, siinä otti. 15

Kolkko Kommin ikkunoa,

Kosjo Kommilta tytärtä,
Kommin nuorinta tytärtä:
"Anna, Komini, tytärtäsi,
Nuori neiti naisekseni, 20
Wastakasvava varaksi."
"Äsken annan tyttäreni
Kojon pojan puolisoksi,
Kun ammut tähen taivahalta,
Pilkan pilvien lomasta, 25
Yhen nuolen nostannalta,
Yhen jalkasi sialta,
Yksillä yrityksillä."

Ampu tähen taivahalta,

Pilkan pilvien lomasta; 30
Kolkko Kommin ikkunoa,
Kosjo Kommilta tytärtä,
Kommin nuorinta tytärtä:
"Anna, Kommi, tytärtäsi"
"Äsken annan tyttäreni 35
Kojon pojan puolisoksi,
Kun käyt nieklojen nenitse,
Tallat rautatapparoita;
Päivän nieklojen nenitse,
Toisen rautatapparoitse.". 40

Tako rautaset talukset,

Kävi nieklojen nenitse,
Tallo rautatapparoita,
Kolkko Kommin ikkunoa,
Kosjo Kommilta tytärtä, 45
Kommin nuorinta tytärtä:
"Anna, Kommi, tytärtäsi!"
"Äsken annan tyttäreni
Kojon pojan puolisoksi,
Kun sa uinet umpilammin, 50
saanet sieltä suuren hauin,
Suuren hauin, kultasuomun,
Tahi kaksi pienemmäistä.
Anopille antehiksi."
 Siit' on uipi umpilammin, 55
Saapi sieltä suuren hauin,
Suuren hauin, kultasuomun,
Kolkko Kommin ikkunoa,
Kosjo Kommilta tytärtä,
Kommin nuorinta tytärtä: 60
"Anna, Kommi, tytärtäsi!
Jo olen raatant työt tuhannet,
Sa'at toiset toimitellut;
Jo olen uinut umpilammit,
Saanut sieltä suuret hauit, 65
Suuret hauit, kultasuomut;
Kävin nieklojen nenitse,
Talloin rautatapparoita;
Ammuin tähen taivahalta,
Pilkan pilvien lomasta." 70

Siitä anto tyttärensä,

Tyttärensä nuorimpansa,
Kojon pojan puolisoksi.

Koppo neien korjahansa,

Murralti mutson rekehen, 75
Wiien alla villavaipan;
Iski virkkua vitsalla,
Ujoa kahottelevi,
Ammon raattuja ahoja,
Wäinämöisen kankahia. 80

Äiön siitä neittä neuo,

Äiön orpoa opetti:
"Kun tulet Kojon kotihin,
Laai villaset hamehet
Yhen villan kylkyestä, 85
Keitä otraset oluet
Yhen otrasen jyvästä!"

Niin tuli jälille koiran;

Mutso päätänsä kohotti:
"Mip' on juossut tästä poikki?" 90
"Koir' on juossut tästä poikki."

Noin mutso sanoiksi virkki:

"Woi milma orja raukka!
Parempi minun olisi,
Parempi olettelisi, 95
Koiran kulkian jälillä,
Lumme'korvasen koissa,
Kun korpin Kojosen reissä.
Paremmatpa koiran karvat,
Kojon pojan kutrisia." 100

Murti suuta, väänti päätä,

Murti mustoa haventa;
Iski virkkua vitsalla,
Ajoa kahottelevi
Selvällä meren selällä, 105
Ulapalla aukialla,
Niin tuli hukan jälille.

Mutso päätänsä kohotti:

"Mip' on juossut tästä poikki?"
"Hukka on juossut tästä poikki." 110
 Noin neito sanoiksi virkki:
"Woi milma orja raukka!
Parempi minun olisi,
Parempi olettelisi,
Hukan huhkajan jälillä, 115
Alakärsän ahkiossa,
Kun korpin Kojosen reissä.
Paremmatpa hukan karvat,
Kojon pojan kutrisia."

Murti suuta, väänti päätä, 120

Murti mustoa haventa;
Iski virkkua vitsalla,
Ajoa kahottelevi
Noita Pohjan kankahia,
Lapin synkkiä saloja, 125
Niin tuli jälille karhun.

Mutso päätänsä kohotti:

"Mip' on tästä poikki juossut?"
"Karhu on juossot tästä poikki."
Noin mutso sanoiksi virkko: 130
"Woi milma mutso raukka!
Parempi minun olisi,
Parempi olettelisi,
Karhun kauhian jälillä,
Kontion kivikolossa, 135
Kun korpin Kojosen reissä.
Paremmatpa karhun karvat,
Kojon pojan kutrisia."
 Murti suuta, määnti päätä,
Murti mustoa haiventa: 140
"Outa saat Kojon kotihin,
Kojon määlle korkialle,
Wiillät veitsellä lihoa,
Koet vierrettä kauhasetta."
Tultihin Kojon kotihin, 145
Kojon mäille korkialle;
Weti miekkansa verisen:
"Tahotko sa tuota syöä?"
Pään mäkäsi mättähäksi,
Silmät suolle karpaloiksi, 150
Hiukset kuiviksi kuloiksi;
Wiilti korvat korpin syöä,
Lihan linnuille rakensi,
Rinnat leipo leipäsiksi,
Nänniset kalakukoksi, 155
Anopille antehiksi,
Kommin eukon kostitsoiksi.

Läksi luoksi anoppinsa;

Päässä patsahan anoppi
Sanomia tieusteli: 160
"Mitä tieät sanomia?"

Wirkki orja orren päästä,

Paimen patjahan nenästä;
"Elä kysy sanomia,
Kun näin outoja unia." 165
Anto vävy kostitsoita;
Emo syöpi, kiittelevi:
"Emp' ole nuita ennen syönyt,
Uuen vävyn tuomisia,
Lapseni lähettämiä." 170

Wirkki orja orren päästä,

Paimen patsahan nenästä:
"Oi on, kukkijalkaseni!
Ellös syökö kostitsoita;
Jospa tietäisit vähäsen, 175
Ymmärtäisit pikkuruisen,
Tok' et nuita söisi'känä,
Uuen vävyn tuomisia."

"Sano, sano, orja rukka!

Mi on tässä kostitsoina." 180
"Jos sanon, emäntä rukka,
Tulet veellä miruttaatse."
"Tulkohonpa jos kahesti;
Syötän vuohen raatamatta,
Sano, sano, orja rukka, 185
Mi on tässä kostitsoina."
"Ompa naisen olkaluuta,
Palakaisen pääpaloja;
Söit sä tissit tyttäresi,
Söit nännit oman sikiön, 190
Jota kauan kasvattelit,
Itse rinnalla imetit."
Jo tuli veellä viruttaatse
Wieri hengeti emonen.
 Toisintoja. v. 5, 6. Josko mennen joutavalle, I. joutava pitävi. v. 11,
12. P. Kojo k., Seinän a.s. v. 13—15. kussa Kojo, siinä kihla, K. kihla,
s. otto. v. 20, 21. Nuorta neittä naiakseni, Wastakasvoista v. v, 25, P,
p, sialta, v. 54, A. kostitsoiksi. v. 75. Rekehensä reutoeli. v. 79, 80.
Noita Pohjan kankahia, Lapin synkkiä saloja. v. 82. Äiön orpanaa o.
v. 84. L. villaista hametta, v. 87. Yhen otran syämestä. v. 88. N. t.
revon jälille. N. t. jänön jälille. v. 89. Nosti mutso päätä reistä. v. 96.
Revon reuhkajan reessä, Jänön jäätäjän jälillä, v. 98. K. tämän K. r.
k. Kojon pojan puolisona, v. 103, Weti (Sivalti) v. v. v. 115. H. uusilla
jäl. H. huutajan j. v. 116. A. askelilla. v. 141, 142. Elä huoli Hiien
(Hiitten) huora, Uota saat Kojosen määlle. v. 142. K. kosken
pyörtehesen. v. 143, 144. Weitsettä lihoa vuollat, K. verta k., Kun et
kuule miun sanoa. Syötsä (Weistät) v. l., Saat sa (Apat) v. k. v. 149—
155. Pani pään kosken kiveksi, Nänniset k. k. v. 162, 163. Akka on
vanha lattialla, Noin akka sanoiksi virkki. v. 162—165. Wävy noin
sanoiksi virkki: Äiän tieän sanomia, Jop' on kuoli tyttäresi (Hyvin
tyttösi elävi). v. 163. Kosotsikka karsinasta. v. 170. Tyttären l. v, 175-
177. Woi jos tietäisit, et söisi, v. 184 — Toisen syötän vaattiesta. v.
194 — Nousi tuosta kuolemasta, Itki päivän, itki toisen, Itkipä kohta
kolmannenki: Wieri kyynel, vieri toinen, Wierkäi vetrehet veteni jne
(k. Kalevala XXXI. 166 e.).

Jälkimaine. Tämä Wenäjän Karjalasta saatu runo on toisella

tavalla ja vaillinaisemmasti jo ennenki präntätty kirjassa: Sehröters
Finnisehe Runen, Kojoisen Poika. Myös luetaan yksiä paikkoja pian
samalla tavalla Kalevalan runoissa, Lemminkäisen ja Ilmarisen
kosiomisista.

Osviittoja. v. 1. Sillanpäässä, huoneen ovelta pihalle käyvä silta, v.

6. Jouko, Joukas, Joukonen, Joukahainen, Joukamoinen,
Joukavainen. v. 16. Kolkko, kolkkasi, koppasi, kopisti, löi. v. 25.
Pilkan, pilkun, tähden, v. 37. Nieklojen, neulojen, äimien, v. 38.
Tapparoita, kirveitä. v. 62. raatant, raatanut, tehnyt, täyttänyt, v. 75.
murralti, vei väkisin, pakolla, murtaen, m. 89. Mutso, nuori vaimo, v.
93. Milma, minua, v. 100. Kutrisia, tukkaa, hivussuortuvia. v. 102.
Haventa, hivusta, partaa, v. 107. Hukan, suden, v. 115. Huhkajan
ulvovan. v. 116. Ahkiossa, kehnossa reessä, v. 157. Kostitsoiksi,
anniksi, antimiksi, kylälahjoiksi. v. 172. Kukkijalkaseni, kukka-ihanilla
jaloilla, v. 188. Palakaisen, palvosen, polosen, onnettoman.

Runo Ollista ja Perehestansä.

Täss' on laki laulajoilla,

Tienkäviän käsikirja,
Jok' on koottu kokonansa
Irstasista ihmisistä;
Ensin Ollista alettu, 5
Joka halpoa hakepi,
Ahnehtiipi aivan paljon,
Eikä raski raukka syöä
Evästänsä ensinkänä,
Matkoillansa maalimassa 10
Waikkapa vaeltelepi,
Rehellissä reisumiessä,
Tuonne Pietarin perille;
Eipä koske konttihinsa
Wielä viikonkan perästä. 15
Oulun tiell' ei ollenkana,
Syö siellä semminkänä,
Ala lampahan lapetta,
Wiillä lihaviipaletta;
Säästäpi vaan särvintänsä, 20
Ruinuellen ruokiansa.

Mutta kuitenki on kumma,

Kun joutupi jonkun kerran
Kumppalinsa kursin alla;
Jo sujupi suuri joukko 25
Sisähän sianlihoa,
Syöpi kinkun kiukeloksi,
Lappehesta läskin kaikki;
Saapi sillon kumman kursin
Wielä voivakkanenki, 30
Josta Antti aikalailla,
Kerran noitu Nousiainen:
"Kun tuo raski, raato, syöä
Läskin kaikki, läyskäleuka."
Kuinka kävi Kuopiossa, 35
Mainioilla markkinoilla,
Wuonna neljättäyhellä
Päälle kaheksan satoa:
Oli kuulu kumppalina,
Tiina Remes, reisumiessä; 40
Ei se säästä särpimiä,
Eikä muitana emältä.
Eipä viittä vuorokautta
Kestänynnä kierrätellä,
Lahmata sikolapehet, 45
Kun jo luina loukahteli,
Kämähteli känttyränä,
Alle kannun arkkusessa,
Jotta Olli ouostuen,
Kauhistuen kahtelepi. 50
Toki veistänsä vetäpi,
Jukertapi junkiansa;
Waan ei puukko pysty'känä,
Liuskahteli linkkuveihti.
Eihän luuhun, luullakseni, 55
Kenenkähän keihäs pysty,
Eikä veihti verronkana.

Wasta virsi venyneeki,

Laajenepi laulu kanssa,
Noista sauista somista, 60
Jotka talossa tapahtu,
Kuulusaksi kuhtutussa.
Tytär ompi tuttavani,
Mari tyttö mainiltava,
Piika vähä piilompata 65
Kulkenunna Kiuruveiltä;
Tuolt' on tuonut tullessansa,
Kehnon konstin kourassansa,
Jonka hän on Haikolasta
Korvillansa kuulla saanut. 70

Lähti tuhma tyttö raukka

Marin kanssa maalamahan,
Tervalla tuhertamahan,
Nuita paikkoja pahoja
Pojan kehnon Kerjäläisen; 75
Josta Olli ouoksupi,
Anni kanssa arka vaimo
Pahoillansa paukuttapi,
Tytärtänsä tyynemmäksi,
Sanoillansa noin sätipi: 80
"Eipä ole ensinkänä,
Kehnot konstit kellenkänä,
Soveliaat sullenkana;
Kun nyt kaunihin nimesi
Tuolla lailla turmelitki!" 85

Wieläpä ite isäntä,

Kyläkunnan kuulu miesi.
Haki kerran hauikkaita,
Aivan paljo paistikkaita,
Naapurinsa naurismaasta; 90
Josta tora torpparissa,
Larmi suuri Lassin luona,
Holu nousi Honkamäässä.
Lassi haukku Hautalaista,
Kiivahasti kirkonmiestä; 95
"Sina oot käynyt sissimässä,
Kantamassa kalmankuokka,
Yökauet, yksin kaksin,
Minun Nallin naurihita."
Olli sano: "otti juutas 100
Sinun, Lassi, laukku'mahan!
Millonka minä, miesirukka,
Siellä kävin sissimässä!"
Lassi sanopi samassa:
"Kukas se kuitenki on käynyt 105
Waroen varastamassa?"
 Haki Lassi lautamiestä,
Oikeutta Ollin päälle;
Jopa Olli oivallaksen,
Mielen kanssa kirkonmiesi, 110
Sai syyhyyn syyttömästi,
Jannahtamaan Jauhiaisen.

Jälkimaine. Tämäki runo on ennenmainitun Iisakki Pieksiäisen

tekonen. v. 6. Halpoa hakepi s. o. pyytää rahojansa liikuttelematta
elää. v. 18. Lapetta, lapaa. v. 27. Kiukeloksi, jottei ole, kun paljas
kiverä luu jälillä. v. 34. Läyskäleuka, pitkäläinen ja paksu leualtaan. v.
45. Lahmata, joutuvasti syödä eli jotai muuta toimittaa, v. 46.
Loukahteli, kolahteli, kämähteli, komahteli. v. 52. Jukertapi, nävertää,
vääntää Junkiansa, veistänsä. v. 69. Haikola, talo Kiuruveellä, v. 77.
Anni, Ollin vaimo, talon emäntä. v. 80. Sätipi, torupi, tihiään puhuu. v.
88. Hauikkaita, hautonauriita. v. 93. Holu, puhe, napina —
Holumäässä, Lassin torpassa. v. 96. Sissimässä, salasesti
elelemässä, varastamassa, v. 99. Nallin, pienen, vähäsen miehen. v.
101. Laukkumahan, isomahan. v. 112. Jannahtamaan, vipuun eli
jannakkaan käymään.

Tietoja Kiannan kappelikunnasta.

(Muualta saatu).

Kiannon eli Suomussalmen kappelikuntaa rajaupi Pohjoselta

Kuusamoon ja vanhan Wenäjän maahan, idältä vanhaan Wenäjän
maahan ja Kuhmon seurakuntaan, etelältä viimmeksi mainittuun
seurakuntaan, ja Salmen emäkirkolle ja länneltä Puolangan
kappelikuntaan ja Pudasjärven pitäjään. Tämä seurakunta on
sangen lavia. Sen suurin pituus on idestä länteen 11 peninkuormaa,
ja suurin leveys Pohjosesta etelään 10 peninkuormaa.

Maisemainsa suhteen on tämä kappelikunta monenlainen. Korkiat

vaarat ja jylkyt kunnaat vaihtelevat synkkäin korpien ja karuin soiden
kanssa, joiden surujen laveuden joku vähänen lampi joskus
kaunistaa. Paitti lampivesiä on täällä paljo Enovesiä; Se suuri
Kiantaselkä, jonka vedet alkunsa saavat Kuusamon rajajärvistä ja
koskena vuotavat pari peninkuormaa tämän Seurakunnan sisällä,
venyttää ittensä Pohjosesta etelään kuuden peninkuorman pituudelle
ja kuvaa moninaiset lahdet ja erinäiset järvet, joiden rannoille enin
osa Seurakunnan asumista ovat talottuneet. Nämät järvet ovat
muinosina aikona olleet etäisesti kalaset, niinkuin myös mannermaat
täytetyt kaikkinaisella mettän viljalla, erinomattain linnuilla, joita
suuresa paljoudesa on saatu; mutta nyt rupiaa sekä veden että
maan vilja väheneen. Se toinen suuri selkä, joka kaunistaa tämän
Seurakunnan laviat maisemat, on Wuokinjärvi; se alkaa koskena
muutamista lampivesistä vanhan Wenäjän rajamailta ja mukaupi
sitten järvivesiksi idältä länteen viiden peninkuorman pituudelle.
Senki rannoille ovat suuri osa Seurakunnan asumista asettauneet.

Tämän maan perivanhat asukkaat ovat epäilemättä Lappalaiset

olleet; josta monet lampien nimet ja maisemat vielä todistusta
kantavat; niinkuin Lapinlampi, Lapinniemi. On muuan saariki, jossa
monta sammaltunutta kivirauniota vielä nähdään, joita
Lapinraunioiksi mainitaan. Nämät Lappalaiset asuskelivat
maakuopissa, joista vielä nytkin monta nähdään ja joita
Lapinhaudoiksi mainitaan. He elelivät mettän riistalla ja kalalla, joista
he vuosittain jonku osan möivät Meriläisille, jolla nimellä Muhos- ja
Niskanjoen asuvia sillon mainittiin. Muutamat näistä Meriläisistä olit
epäilemättä kaupantekiöitä ja taikka ostamalla eli pikemmin muihin
Lappalaisilta tarvittaviin kaluihin vaihtamalla kokosit heiltä
kaikenlaista mettän ja veden viljaa. Tästä keskinäisestä
kaupanteosta tuli tuttavuus Lappalaisten ja Meriläisten välillä; niin
että Meriläiset rohkenit matkustaa aina tänne ylimaihin Lappalaisten
omisa majoisa kaupittemaan. Nähtyänsä tämän erämaan
erinomattain viljavaksi mettän ja veden viljan suhteen, päätit
muutamat rohkiat Meriläiset tulla tänne kesäksi asumaan. Keväillä,
heti vetten auvettua, lähti muutamia Merimaan miehiä kotimaaltansa
tänne venehin jokia myöten tarpeellisilla elatusneuvoilla matkustaan.
Päästyänsä tänne, hakkasit he ensin huhtia, pyysit lintuja ja mettän
riistaa. Kesän päälle kalastelit he, kylvit ja karhittit halmeitansa.
Syksyn puoleen leikkasit ja puivat he vähät halmeensa, kalastelit,
mettäsit ja vietit aikansa paraaksi hyödyksensä, siihen saakka, että
he viime venetkululla riensit jällen kotimaillensa kootuilla
tavaroillansa. Näin kertovat vanhat sanomat; ja että niihin asian
alkua on ollut ilmiantavat muutamain maisemoin nimet: niinkuin
Meriläissuo, Meriläisaho; jolla aholla vanhasta kerrotaan saunan
olleen Meriläisiltä raketun, jossa he asuntoa pitivät; ynnä monta
muuta asento- paikkaa, josta vanhat tarinat puhuvat. Heistä luullaan
myös tämän maan nykysten asujatten perisyntynsä juontavan, joka
luulo onki uskottava, jos puheen parsia ja vanhoja tapoja lähemmin
tutkitaan; ehkä tavat ovat, aikuin kulussa, jo merimaasa muuttuneet
ja kaupungin tapaan mukauneet. Ehkä muutamat myös luulevat
jonku osan tämän Seurakunnan asuvista muinosina aikoina tulleen
Pielisestä ja Savon maalta. Kuitenki luulisimma edellisemmän
ajatuksen uskottavamman olevan; sillä e.m. Pardalan maalla,
Niskakosken alla kuuluu vielä ikivanha Oikeuden tuomio löytyvän,
josa Ruokosalmi, jota nyt Materonsalmeksi mainitaan ja Kiekinselkä
on tämän maan alle kalavedeksi syynnätty; ja tuskin lienee paljo
päälle sadan vuoden, kuin sieltä on täällä nuotan vedosa syksyllä
kuljettu. Sanotaan myös vielä siihenki aikaan muutamia Meriläisiä
tänne asumaan majauneen. Me mielimmä sentähden nyt ensin
vähän lähemmin tutkia tämän maan Seurakunnan.

Nykysiä Asukkaita.

Tämän Seurakunnan asujamet ovat keskinkertaset kooltansa,

pikemmin pienet kun suuret; sillä harmoin isoja ja patvevia miehiä on
täällä nähtävänä. Ilma ei siihen saata syynä olla, sillä se on täällä
aivan puhdas ja raitis; ei myöskään tapain turmelus, sillä puolisataa
vuotta sitten olivat tavat täällä vielä puhtaat ja moittimattovat, ehkä
ne, siitä ajasta lukein, ovat alkaneet aina enemmin ja enemmin
turmeuta; mutta suurin syy tämän kansan pienuuteen mahtaa olla se
huono ravinto, jota heidän täytyy lapsuudesta saakka nautita. Siitä
mahtaa se myös tulla, että täällä harmoja kauniita kasvoja tavataan;
ehk' ei toiselta puolen ylen rumiakaan ole havattavana.
Liikunnollensa ovat he enimmältä osalta verkkaset; ehk' ei heitä
laiskuudesta moittia saata. Kaikisa ulko-vaan ei sydämen-tavoisa
noudattavat he esivanhempiansa, erinomattain halmetmaitten
viljelemisessä. Ehk' ei näitä maita enää löydykkään, niin rientävät he
kuitenki ympäri erämaita, niitä etsien, ja unhottavat ja laimilyövät
kokonansa peltopruukin. Muutamissa ovat he kuitenki vierauneet
esiisäinsä ulkotavoistaki. Wuonna 1787, koska he saivat
ensimmäisen opettajan Seurakuntaansa, oli heidän kirkkopukunsa
seuraava: Miehenpuolilla oli pitkäselkänen sarkatröiy lyhyvillä
körteillä. Poimuhousut sarasta, joiden kaitasten lahetten päälle,
polviin ylettyvät sukat olit vedetyt. Heidän jalustimensa olit
ruojuskengät, punasilla pauloilla ympäri kiedotut. Päällys vaate oli
musta ja paksu sarkalevätti, leviällä hirvennahkasella vyöllä ja
suurella vaskisolella kiinisonnustettu. Wielä tulee mainita heidän
pääpukunsa, se myssylakin mukonen vilttihattu, ylen leveillä
liepehillä. Kun nyt ukot tasa rustingisa keskellä kesän paistetta
vaelsit Herran huoneeseen, niin mahdoit he toki pyhkiä monta hikiä
ottostansa. — Waimonpuolten juhlapuku oli siihen aikaan: Musta,
pitkä selkänen sarkatröiy lyhyvillä liepehillä; musta sarkahamet
leveillä, monikirjatuilla helmoilla; joku rantunen huivi kaulasa ja
pintikka pääsä. — Nykyjään pyytävät sekä mies että vaimoväki
sommitella alamaitten puvunparsia, ehk' ei heidän köyhyytensä sitä
salliskaan. Niin vähän kun nykynen kansa noudattaa
esivanhempiansa vaatteisa, niin vähän noudattavat he heitä
kohtuudesaki. Se myrkyllinen paloviinan himo on jo alapuolesta
tännekki ennättänyt ja turmelee nuorukaisten tavat. Harvoilla on kyllä
kotonaan tilasuutta täyttää päätänsä ja vattaansa tällä kirotulla
juomalla, mutta matkoisa ja kokouspaikosa nautitaan tätä sappea
sitä enemmin. Se ikivanha rehellisyys ja armeliaisuus köyhiä vastaan
ei täältä vielä ole toki kokonansa sammunut, ehkä näinä kovina
näljän aikona joku varkaus ja petoski on tavattu. Ulkonaisen
elämänsä suhteen ovat tämän Seurakunnan asujamet vielä
enimmiten sivistämättömät, joka tulee siittä että heillä on ollu niin
vähän kanssakäymistä säädyllisempäin seuroissa, ja ett' ei se
totinen Jumalan pelko ole saanu niin syvästi juurtua heidän
sydämihinsä, että se olis vaikuttanut säädyllisyyttä heidän
ulkomenoisansa.

Kirkonmenoista täällä Pohjan maalla.

Muinasina aikoina kuului tämä Seurakunta Paltamon kirkonaluelle

ja Pitäjähän. Etäisimmillä oli täällä sillon 16 pieninkuormaa kirkolle,
ja harvat olit ne, erinomattain vaimoihmisistä, jotka ikänänsä olit