Indian Shield: Precambrian Evolution

and Phanerozoic Reconstitution A B

Roy
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookmass.com/product/indian-shield-precambrian-evolution-and-phanerozoic
-reconstitution-a-b-roy/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

The Political Outsider: Indian Democracy and the

Lineages of Populism 1st Edition Srirupa Roy

https://ebookmass.com/product/the-political-outsider-indian-
democracy-and-the-lineages-of-populism-1st-edition-srirupa-roy/

Islands and Snakes: Isolation and Adaptive Evolution

Harvey B. Lillywhite

https://ebookmass.com/product/islands-and-snakes-isolation-and-
adaptive-evolution-harvey-b-lillywhite/

Digital (R)evolution: Strategies to Accelerate Business

Transformation Yuri B. Aguiar [Yuri B. Aguiar]

https://ebookmass.com/product/digital-revolution-strategies-to-
accelerate-business-transformation-yuri-b-aguiar-yuri-b-aguiar/

Nothing: A Philosophical History Roy Sorensen

https://ebookmass.com/product/nothing-a-philosophical-history-
roy-sorensen/
Tourism: The Business of Hospitality and Travel 6th
Edition Roy A. Cook

https://ebookmass.com/product/tourism-the-business-of-
hospitality-and-travel-6th-edition-roy-a-cook/

Citizenship Regimes, Law, and Belonging Anupama Roy

https://ebookmass.com/product/citizenship-regimes-law-and-
belonging-anupama-roy/

A Primer of Life Histories: Ecology, Evolution, and

Application Hutchings

https://ebookmass.com/product/a-primer-of-life-histories-ecology-
evolution-and-application-hutchings/

To Kill A Democracy: India's Passage to Despotism

Debasish Roy Chowdhury And John Keane

https://ebookmass.com/product/to-kill-a-democracy-indias-passage-
to-despotism-debasish-roy-chowdhury-and-john-keane/

Foundations of perinatal genetic counseling : a guide

for counselors Kali Roy

https://ebookmass.com/product/foundations-of-perinatal-genetic-
counseling-a-guide-for-counselors-kali-roy/
Indian Shield
 ­Indian Shield
Precambrian Evolution and
Phanerozoic Reconstitution

A.B. Roy

Ritesh Purohit
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States

© 2018 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means, electronic or
mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and retrieval system, without
permission in writing from the publisher. Details on how to seek permission, further information about the
Publisher’s permissions policies and our arrangements with organizations such as the Copyright Clearance
Center and the Copyright Licensing Agency, can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.

This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by the Publisher
(other than as may be noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and experience broaden
our understanding, changes in research methods, professional practices, or medical treatment may become
necessary.

Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in evaluating and using
any information, methods, compounds, or experiments described herein. In using such information or methods
they should be mindful of their own safety and the safety of others, including parties for whom they have a
professional responsibility.

To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors, assume any
liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter of products liability, negligence or
otherwise, or from any use or operation of any methods, products, instructions, or ideas contained in the
material herein.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress

British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library

ISBN: 978-0-12-809839-4

For information on all Elsevier publications

visit our website at https://www.elsevier.com/books-and-journals

Publisher: Candice Janco

Acquisition Editor: Marisa LaFleur
Editorial Project Manager: Tasha Frank
Production Project Manager: Nilesh Kumar Shah
Cover Designer: Christian Bilbow

Typeset by SPi Global, India

Contents
Prologue ................................................................................................................................................. xi

PART 1 INDIAN SHIELD: CONCEPT AND PERSPECTIVE

CHAPTER 1 Concept of Indian Shield: Evolution and Reconstitution ..... .......... .. .....3
1.1 The Concept of Indian Shield, Definition and Extent ................................................. 3
1.2 From Indian Shield to Indian Subcontinent: Story of Phanerozoic
Reconstitution .............................................................................................................. 4
References ....................................................................................................................9
CHAPTER 2 Indian Subcontinent: Geomorphic and Geophysical Traits ..... ..... ........13
2.1 Geomorphic Characteristics oflndian Subcontinent ................................................. 13
2. l. l The Indian Peninsula........................................................................................ 14
2.1.2 The Indo-Gangetic Alluvial Plain .................................................................... 20
2.1 .3 The Himalayas ................................................................................................. 22
2.2 Geophysical Characterization of Indian Shield (ludian Subcontinent) ..................... 27
References .................................................................................................................. 29
CHAPTER 3 Framework of Indian Shield: Tectonic Subdivisions .... ...... .......... .. ...... 31
3.1 Framework of Indian Shield ...................................................................................... 3 1
3.2 Tectonic Subdivisions of the Indian Shield ............................................................... 33
References .................................................................................................................. 40

PART 2 PRECAMBRIAN CRUSTAL BLOCKS OF INDIAN SHIELD

CHAPTER 4 Dharwar Protocontinent .... ..... .. .............. ................................. .. ........ .. ......45
4.1 Geology of the Archaean Crust: Concepts and Perspectives .................................... .45
4.2 Extent of the Dharwar Protocontinent ...................................................................... .46
4.3 Peninsular Gneiss: The Problem of Basement and Basement-Cover Relationship .......... .47
4.4 Charnockite-Granulite in Southern Part of Dharwar Protocontinent.. ....................... 50
4.5 Geology of Schist Belt Rocks ....................................................................................52
4.5.1 Nuggihalli Schists Belts ................................................................................... 52
4.5.2 Holenarsipur Schist Belt .................................................................................. 53
4.5.3 Warangal Schist Belt ........................................................................................ 55
4.5.4 Salem Sch ist Belt .............................................................................................55
4 .5.5 Kolar Schist Belt .............................................................................................. 57
4.5.6 Hutti Schist Belt.. ............................................................................................. 59
4.5.7 Chitradurga Schist Belt .................................................................................... 59
4.5.8 Shimoga-Bababudan Schist Belt. .....................................................................62
4.5.9 Sandur Sch ist Belt.. .......................................................................................... 64

Copyrighted material
vi Contents

4 .6 Lithostratigraphy of the Schist Belt Rocks ................................................................ 64

4.7 Closepet Granites: A Unique Tectonic Feature in the Geology of
Archaean Crust .......................................................................................................... 66
4.8 Intracratonic Proterozoic Basins: Cuddapah Basin ................................................... 66
4.8. L Basin Evolution and Tectonics ......................................................................... 68
4.8.2 L ithostratigraphy of Cuddapah Basin .............................................................. 69
4.8.3 Age of C uddapah Basin Evolution and Post-tectonic Intrusions ..................... 70
4.9 Intracratonic Proterozoic Basins: Bhima Basin ......................................................... 72
4.10 lntracratonic Proterozoic Basins: Kaladgi Basin .......................................................72
References .................................................................................................................. 76
CHAPTER 5 Bastar Protocontinent. ...............................................................................81
5.1 Introduction................................................................................................................ 81
5.2 Granites, Gneisses, and Granulites ............................................................................ 83
5.3 TheArchaean Greenstone Belts ................................................................................. 84
5.3.1 Sukma Greenstone Belt.. .................................................................................. 84
5.3.2 Bengpal G reenstone Belt ................................................................................. 86
5.3.3 Bailadi la Greenstone Belt ................................................................................ 86
5.3.4 The End-Archaean Greenstone Belts ............................................................... 87
5.3 .5 The Palaeoproterozoic Sausar Fold-Thrust Belt .............................................. 9 J
5.3.6 The Late Proterozoic Cratonic Basins ............................................................. 97
5.3.7 Summary of the Evolutionary History of the Bastar Protocontinent.. ........... l 0 I
References ............................................ .................................................................... I 02

CHAPTER 6 Singhbhum Protocontinent .... ........... ..... ............................................ .... 107

6.1 Introduction.............................................................................................................. I 07
6.2 Singbhum Granite Complex .................................................................................... 108
6.2. l Constituents and Geological History ............................................................. 108
6.2.2 Tectonostratigraphic and Geochronologic Framework .................................. I 13
6.3 Chhotanagpur Gneissic Complex ............................................................................ 114
6.3.1 Lithologic Constituents .................................................................................. 114
6.3.2 Tectono-Thennal Evolution of the Chhotanagpur Gneissic Complex ........... 117
6.4 North Singhbhum Fold Belt... .................................................................................. J 19
6.4. I Singhbhum Group .......................................................................................... 12 1
6.4.2 Chand ii Domai n ............................................................................................. 125
6.4.3 Gangpur Group .............................................................................................. 127
6.4.4 Dalma Volcanics ............................................................................................. 128
6.4.5 Chakradharpur Granite, Arkasan_i Gran ite, Soda-Granite .............................. 132
6.4.6 Kuilapal Granite ............................................................................................. 134
6.5 Summary of the Tectono-Stratigraphic Evolutionary History ................................. 134
References ................................................................................................................ 136

Copyrighted material
 Contents vii

CHAPTER 7 Raj ma ha I Protocontinent ............................. .... .......... ............................. 139

7 .1 Introduction: Defining Rajmahal Protocontinent .................................................... 139
7 .2 North Chhotanagpur Gneissic Complex .................................................................. 140
7 .3 Bihar Mica Belt... ..................................................................................................... 144
7.4 Summary of Geological Evolution of the Rajmahal Protocontinent ....................... 145
References ................................................................................................................ 146

CHAPTER 8 Bundelkhand Protocontinent ....................................... ...................... ..... 149

8.1 Introduction: Extent and Geological Constituents ................................................... 149
8.2 Geology of Bundelkhand Granite ............................................................................ 150
8.2.1 Banded Granite Gneiss: The Basement Complex .......................................... 151
8.2.2 Greenstone Belt Associations ........................................................................ 152
8.2.3 Younger Massive G ranitoids .......................................................................... 153
8.2.4 Quartz Reefs and Dolerite Dykes .................................................................. 155
8.2.5 Younger Supracrustals ................................................................................... 157
8.2.6 Summary of Li tho-Tectonic History and Tectonostraigraphic Framework ... 158
8.3 Geology of the Vindhyan Basin ............................................................................... 160
8.3. l Introduction .................................................................................................... 160
8.3.2 Lithostratigraphy of the Vindhyans ................................................................ 163
8.3.3 Depositional Environment, Sedimentation Pattern and Life in Vindhyans .... 167
8.3.4 Basin Tectonics: Depositional and Post-Depositional ................................... 170
8.3.5 Age of the Vindhyans ..................................................................................... 171
References ................................................................................................................ 172

CHAPTER 9 Aravalli Protocontinent ................................... .. .... ..... ............... ............ .. 175

9.1 Introduction .............................................................................................................. 175
9.2 Recognition and Age of the Archaean Basement .................................................... 178
9.2. l The Basement-Cover Relationships: Recognition of Unconformity ............. 182
9.2.2 Tectono-Thermal Reconstitution of the Archaean Basement Rocks ............. 185
9.3 Aravalli Supergroup: The Oldest Cover Succession ................................................ 186
9.4 Delhi Supergroup: History of Mesoproterozoic Rift Basin Evolution .................... 194
9.5 Nepheline Syen.ite of K.i shengarh ............................................................................ 203
9.6 Sirohi Group ............................................................................................................ 204
9.7 Malani Group ........................................................................................................... 206
9.8 Marwar Supergroup ................................................................................................. 208
9.9 Geochronologic Framework of the Constituents of the Aravalli Protocontinent... .. 2 11
References ................................................................................................................ 2 12

CHAPTER 10 Southern Granulite Belt ................. .. ..... .......... ....... ... .. ............... ......... .. ...211
10.1 lntroduction .............................................................................................................. 2 17
10.2 Palghat-Cauvery Shear Zone: A Zone of Crustal Interaction .................................. 218

Copyrighted material
viii Contents

10.3 Lithology and L ithostratigraphy of the Southern Granulite Belt ............................. 224
10.4 Geochronology and Tectono-Magmatic/Metamorphic
Evolutionary History ................................................................................................ 230
10.5 The Chanockite Riddle ............................................................................................ 232
References ................................................................................................................ 234
CHAPTER 11 Eastern Ghats Granulite Belt ............ ......................... .. ....... ................. ... 237
11.1 Introduction.............................................................................................................. 237
11.2 Litho-tectonic Characterization of the E astern Ghats Granulite Belt ...................... 238
11.3 Defining tbe Western Contact of the Eastern Ghats Granulite Belt... ...................... 238
11.4 Li tho-tectonic Zonation of the Eastern Ghats Granulite Belt .................................. 244
11.5 Concluding Remarks ............................................................................................... 246
References ................................................................................................................ 247

CHAPTER 12 Precambrians of Shillong Plateau ... ....... ........... ...... ................. .......... ... 249
12.1 Introduction.............................................................................................................. 249
12.2 Geology and Lithostratigraphic Relationships of the
Precambrian Rocks .................................................................................................. 250
12.3 Summary of the Evolutionary History ..................................................................... 255
References ................................................................................................................ 257

PART 3 EARLY PHANEROZOIC GEOLOGY OF INDIA

CHAPTER 13 Palaeozoic Geological History .. ... .......................................... ...............261
13.1 Introduction.............................................................................................................. 261
13.2 Evidence of the Precambrian-Cambrian Boundary ................................................. 261
13.3 Development of the Palaeozoic Basins .................................................................... 262
13.4 Palaeoclimatic and Palaeogeographic Controls on the
Sedimentation Pattern .............................................................................................. 266
13.5 Evolution of Life Fo1111s .......................................................................................... 267
13.6 Ediacaran Explosion and Extinction of Biota: Indian Context... ............................. 269
13.7 Evidence Marine Permo-Carboniferous Fomrntions ............................................... 269
References ................................................................................................................ 270
CHAPTER 14 Geology of the Gondwana Supergroup .. ..................... ................ ..... ....273
14.1 Introduction: Gondwana Formations in the Global Context... ................................. 273
14.2 Distribution, Classification, and Correlation of Gondwana Formations ................. 274
14.3 Basin Formation, Lithostratigraphy, and Sedimentation History ............................ 276
14.4 Palaeoclimatic Influence on Gondwana Sedimentation .......................................... 279
14.4. l Glacial Phase ............................................................................................... 280
14.4.2 Pluvial Phase of Sedimentation ................................................................... 280
14.4.3 Warm and Humid Phase .............................................................................. 281
14.5 Gondwana Fossils .................................................................................................... 282
References ................................................................................................................ 284

Copyrighted material
 Contents ix

CHAPTER 15 Gondwana Supergroup: Origin and Evolution ..... ....... ... .. ..... .......... .... .. 287
15.1 Introduction .............................................................................................................. 287
15.2 Origin and Evolution of Gondwana Basins ............................................................. 287
15.3 Basin Tectonics and Sedimentation Pattern ............................................................. 291
15.4 Geophysical Characterization of the Gondwana Basins .......................................... 292
References ................................................................................................................ 292

PART 4 BETWEEN JURASSIC BREAKUP AND THE HIMALAYAN

COLLISION
CHAPTER 16 From Jurassic Break-Up to Himalayan Collision ................... ............. 297
16.1 Break-Up of Gondwanaland: T he First Upshol. ...................................................... 297
16.2 Plume Outbursts: Implications on Pruning of 'Gondwanic' Indian Crust. .............. 299
References ................................................................................................................ 306

PART 5 GEOLOGY AND EVOLUTION OF THE HIMALAYAS

CHAPTER 17 The Himalayas: Evolution Through Collision ...... .. ...... ................... ...... 311
17 .1 Geomorphotectonic and Geophysical Characteristics of the H imalayas ................. 3 11
17 .2 History of Gondwana Break-Up and Northward Dri ft of India ............................... 3 12
17 .3 Precollisional Accretion oflsland-Arc Complexes With the Eurasian Plate ........... 3 13
17.4 India-Eurasia CoUision: Suturing of Disparate Crustal Blocks ............................... 315
17.4. 1 Sagging of lndus-Tsangpo Suture Zone ...................................................... 318
17 .5 Growth and Evolution of the Major Lithotectonic Divisions of the Himalayas ...... 318
17.5.1 The Sub-Hi malayas ..................................................................................... 3 19
17.5 .2 The Lesser Himalayas ................................................................................. 3 19
17.5.3 The Higher Himalaya .................................................................................. 320
17.5.4 lndus-Tsangpo Suture Zone ........................................................................ 321
17.5.5 Trans-Himalayan Magmatic Arc ................................................................. 323
References ................................................................................................................ 325
CHAPTER 18 Himalayas: Postcollision Evolutionary Tectonics ......................... .. .... 329
18.1 Introduction .............................................................................................................. 329
18.2 Oroclinal Bending of the Himalayan Arc ................................................................ 329
18.3 Himalayan Syntaxes and Indenter Corners .............................................................. 330
18.4 Obl ique Convergence, Arc-Parallel Extension, and Strike-Slip Faulting in
Higher Hirnalaya ...................................................................................................... 332
18.5 Rapid Uplift in Himalayas ....................................................................................... 332
18.6 Tectonic Rejuvenation of the Himalayas ................................................................. 333
18. 7 The Conundrum of Inverted Metamorphism ........................................................... 333
References ................................................................................................................ 336

Copyrighted material
x Contents

PART 6 QUATERNARY GEOLOGY AND SEISMICITY

CHAPTER 19 Quaternary: A Period of Dramatic Morphotectonic Change
in Indian Shield ....... ..... .................... ....................... ..............................341
19.1 lntroduction .............................................................................................................. 34 1
19.2 Late Quaternary Tectonics in I-limalayas ................................................................. 342
19.3 Active Tectonics in Peninsular India ....................................................................... 344
19.4 Quaternary Sedimentation and Neotectonics ........................................................... 346
19.5 Spectacular Quaternary Deformational Features ..................................................... 346
19.5.1 Quaternary Drainage Disorganization: Disappearance of Rig
Vedic Saraswati ........................................................................................... 347
19.5.2 Narmada Graben and Associated Geomorphotectonic Features ................. 347
19.5.3 Western Ghats .............................................................................................. 349
19.5.4 Dauki Fault and Uplift of Shillong Plateau ................................................. 350
References ................................................................................................................ 351
CHAPTER 20 Seismicity in the Indian Shield ..............................................................353
20.1 Concept of Stabi lity ................................................................................................. 353
20.2 Aspects of Seismicity in Indian Shield .................................................................... 354
20.2.1 Neotectonics and Active Fault.. ................................................................... 355
20.2.2 Palaeosei micity ............................................................................................ 356
References ................................................................................................................ 358

PART 7 EPILOGUE
CHAPTER 21 Correlation and Evolutionary History of Indian Shield .......... ... ..... ..363
21.1 Precambrian Evolution of Indian Shield .................................................................. 363
21.2 Phanerozoic Reconstitution ..................................................................................... 366
2 1.2. 1 The Concept of Stability of Indian Shield ................................................... 366
2 1.2.2 The Factors Causing Phanerozoic Reconstitution of Indian Shield ............ 368
References ................................................................................................................ 3 70

Index ................................................................................................................................................... 373

Copyrighted material
Prologue
The book Indian Shield: Precambrian Evolution and Phanerozoic Reconstitution depicts precisely
what is indicated in the title itself. Whereas in the first part we tried to provide a comprehensive geolog-
ical account of the evolution of the Precambrian Indian Shield, the second part discusses the different
post-Precambrian processes that caused reconstitution of the Indian Shield changing its pristine shape,
size, and constitution into that of the present-day Indian Subcontinent, a geomorphic terrain compris-
ing countries like Bangladesh, Bhutan, India, Nepal, and Pakistan. The complete geological history of
the changeover is as spectacular as the temporal span of the two events. The evolutionary history of the
Indian Shield covered a protracted span of about 3000 million years. By contrast, the period of recon-
stitution seems to have taken a little over 500 million years.
This book discusses the regional geology of the terrain in terms of the history of evolution of the Crust,
describing how the Precambrian Shield evolved from a stable continental region to a tectonically unstable
zone marked by frequent high-intensity earthquakes in a totally continental setting. It is a comprehensive
and well-illustrated readable account of the history of growth and evolution of the Indian Subcontinent.
The strength of the book is the illustrations, both line drawings and photographs/images, used to
supplement the text. Many illustrations mainly the photographs and images were drawn from different
parts of the Indian Subcontinent in order to familiarize readers with the rocks and features of the terrain.
This, we believed, would enhance the understanding of the subject we dealt with in the book.
An important point we would like to focus is that many terms and nomenclatures used in geology
are derived from the names of common objects or features we are familiar with like ‘crust’, ‘mantle’,
‘core’, ‘plate’, ‘shield’, ‘platform’, and ‘trap’. In order to avoid confusion in the mind of common
readers whenever such common nouns are used for specific geological features, these are written with
capitalized first letter. In addition, the text has been supplemented with ‘boxes’, providing additional
information that is usually provided in footnotes.
Scripting a book like this is truly an arduous task. But we feel fortunate to have received help from in-
numerable friends, colleagues, acquaintances, and many others whom we requested for support. But before
anyone else, we must thank Mukesh Suthar for drafting a large number of line drawings and figures, with
utmost fineness and care, making them scientifically very useful documents. We also extend our gratitude to
all those who have extended their helping hand in various ways in our book-writing project. The list is long
that includes Manoranjan Mohanty, Sisir Mondal, H. N. Bhattacharya, Sarbani Patranabis-Deb, Dilip Saha,
A. N. Sarkar, Sanjib Sarkar, Alokesh Chatterjee, Erfan Mondal, N. V. Chalapathi Rao, P. R. Golani, Surjaram
Jakhar, Harsh Bhu, Indrani Roy, L. S. Chamyal, Om Bhargava, Rajneesh Bhutani, Debjani Roy, Indrajit
Roy, J. Ganguly, V. S. Kale, Ikramul Hasan Sakil, Y. Sheedhar Murthy, Saibal Gupta, M. Jayananda, Adhir
Basu, Raymond Duraiswami, Kamal Kant Sharma, N. K. Chauhan, S. K. Haldar, Arun Vyas, G. R. Ravindra
Kumar, T. R. K. Chetty, C. Leelanandam, R. H. Sawkar, Jonali Medhi, Pranjali Kakoti, Bidyananda M., S.
A. Sameeni, Sukanta Dey, Santosh Kumar, T. K. Biswal, Ashutosh Pandey, Mukund Sharma, Anupendu
Chatterjee, Asima Saikia, Surya Prakash Singh, Vinod Singh, Sadhana M Chatterjee, B. P. Singh, and Rachit
Parihar. Our sincere apologies to those whom we forgot to acknowledge for their help.
And finally, we individually acknowledge the personal helps and comfort provided by our dear fam-
ily members during the process of scripting the book.
Ashit Baran Roy
Ritesh Purohit
xi
I NDIAN SH I ELD:
CONCEPT AND
PERSPECTIVE
 CHAPTER

CONCEPT OF INDIAN
SHIELD: EVOLUTION AND
RECONSTITUTION
1
1.1 ­THE CONCEPT OF INDIAN SHIELD, DEFINITION AND EXTENT
A Shield is defined as a large area of exposed Precambrian terrane made dominantly of igneous and
metamorphic rocks that remained tectonically stable since the youngest Precambrian. The oldest ­surviving
rocks in the Shield areas of the world are generally as old as 3.5 billion years or even more. The youngest
rocks on the other hand are those that evolved before the onset of Cambrian. Barring some minor cratonic
deformations, the Shield area rocks have presumably remained free from any major tectonic/orogenic
deformation during the latter ‘post-Precambrian’ Phanerozoic Eon.

BOX 1.1
The term Shield used here is the English translation of the original German word ‘Shild’ by H.B.C. Sollas (Suess, 1901).
The Canadian Shield is considered a model example of Shield in the world today. The term ‘Shield’ itself is derived from
the outline of the spatial extent of the Canadian Shield, which is quite similar to the shape of armour used by ancient
warriors to protect their bodies.

Traditionally, the triangular-shaped Precambrian terrane of the southern Indian Peninsula is de-
scribed as a Shield. The term ‘Indian Shield’ that receives wide reference in literatures does not truly
fulfil the shape criteria implied in the definition of Shield. But even assuming that the shape criterion
needs not be a necessary constraint, the available geological information, however, suggests that the
Precambrian terrane of Indian Peninsula was once a part of much larger crustal block that evolved as
a Shield like the Canadian or some other Shield areas of the world. The concept of ‘Greater India’ ap-
peared to have emerged from such an understanding about nine decades ago (Argand, 1924).

BOX 1.2
The term ‘terrane’ is used following the definition given in Wikipedia, the free encyclopaedia, to simply describe a series
of related rock formations or an area having a preponderance of a particular rock or rock groups. On the other hand, the
term ‘terrain’ is used for a geographical ground or a piece of ground, especially with reference to its physical character.

The pristine size of this Precambrian crustal block that evolved as Indian Shield is difficult to
ascertain because of the fact that a considerable part of it in the north has undergone extensive re-
constitution during the ‘Continent-Continent’ collision that led to the growth of the Himalayas dur-
ing the late Cenozoic time. The geological and geophysical data from the Himalayas also provide
evidence that much of its edifice is made of components sliced off from the Indian Shield (Qureshy,
1969; Qureshy and Kumar, 1992; Warsi and Molnar, 1977). The concept is ingrained in the expression
Indian Shield. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-809839-4.00001-1
© 2018 Elsevier Inc. All rights reserved.
3
4 CHAPTER 1 INDIAN SHIELD: EVOLUTION & RECONSTITUTION

‘­extrapeninsular rocks’ used for all the ancient Precambrian rocks that constitute the youngest moun-
tain belt, the Himalayas by the late 18th-century to early 19th-century geologists of the Geological
Survey of India (Medlicott and Blandford, 1879–1881).
Several attempts have been made trying to reconstruct at least partially the true spatial extent (or
the size) of the Indian Shield in its northern part. Though they differ in detail, the central strand in all
these models is that the pristine Indian Precambrian crustal block constituting the Indian Shield had
an extension varying between 500 and 950 km (Ali and Aitchison, 2008) in the north of the Himalayan
Frontal Thrust (the southernmost base of the Himalayas, Valdiya, 1998). These estimates are compat-
ible with some of the suggested geodynamic and geophysically derived models depicting the subducted
Indian Lithosphere beneath Tibet and the estimates of the Himalayan shortening (DeCelles et al., 2002;
Dewey et al., 1989; Le Fort, 1975; Molnar and Tapponnier, 1975; Searle et al., 1987; Virdi, 1987;
Valdiya, 1984; Warsi and Molnar, 1977).
Apart from its reconstitution along the northern part, the slicing of the Indian Shield due to the sepa-
ration of Antarctica in the southeast and Madagascar and Seychelles islands in the southwest during the
late Phanerozoic has also added further complications in reconstructing the pristine size and shape of
the Indian Shield prior to its decimation during the late Phanerozoic (Roy, 2004).
There are studies suggesting Indo-Antarctic connection based on the correlation of granulite belts
of the two regions (Yoshida et al., 1992; Sen et al., 1995; Sengupta et al., 1999; Dasgupta and Sengupta,
2003; Bhadra et al., 2004; Gupta et al., 2005; Kelly et al., 2002). Such a correlation implies that the
boundary of the Indian Shield does not end at the eastern margin of the Eastern Ghats Granulite Belt
but extends far into East Antarctica. However, because of the lack of geological information, it is im-
possible even to guess what could even vaguely be the actual eastern boundary of the granulite belt in
Antarctica (placing Antarctica against the present-day India).
Like the granulite belt of Eastern Ghats Granulite Belt and its continuity into the East Antarctica,
the Southern Granulite Belt along with Sri Lanka and Madagascar formed a continuous Precambrian
terrane in the south and southwest of Peninsular India (Harris et al., 1994; Jayananda and Peucat,
1996; Kröner et al., 1991; Radhakrishna et al., 1994, 1999; Storey et al., 1995; Torsvik et al., 2000;
Veeraswamy and Raval, 2004; Yoshida et al., 1992). This suggests the extension of ‘Greater Indian
Shield’ much beyond the boundary of the southern and southeastern peninsular India.

1.2 ­FROM INDIAN SHIELD TO INDIAN SUBCONTINENT: STORY

OF PHANEROZOIC RECONSTITUTION
The history of geological evolution of the Indian Shield is quite long and complex and, broadly speak-
ing, took place in two stages. The first stage covered the entire Precambrian, which was the period of
its growth and eventual cratonization. In the second stage of its evolution during the ‘post-Precambrian’
Phanerozoic phase, the cratonized Indian Shield underwent repeated reconstitution, finally shaping into
the present-day ‘Indian continental block’, known as Indian Subcontinent.
Several Phanerozoic (post-Precambrian) geological events not only facilitated in changing the
shape and size of the pristine Indian Shield but also have grossly altered its geological, geomorphologi-
cal, and geophysical characters (Roy, 2004). These are the following:
1. Pan-African magmatism during 550 ± 50 Ma
2. Lower Palaeozoic ‘shelf-sea’-type basin development
 INDIAN SHIELD: EVOLUTION & RECONSTITUTION 5

3. Late Palaeozoic opening of the Gondwana basins

4. Jurassic break-up of Gondwanaland at ~165 Ma
5. Plume impingements during Cretaceous-Eocene
6. Himalayan collision and related orogeny, and
7. Postcollision tectonics and seismicity
The major Crust-building events that caused break-up and reconstitution of the pristine Precambrian
Crust during the Phanerozoic are linked with three global bench-mark events (Roy, 2004): (i) Gondwana
break-up at ~165 Ma ago, (ii) Plume impingements under the Indian Lithosphere during Cretaceous and
Eocene (Fig. 1.1), and (iii) Himalayan-collision-related orogeny between ~55 and ~45 Ma (Fig. 1.2).
The net result is the emergence of the landmass forming a distinctive geographic entity, the Indian
Subcontinent. The almost entire Subcontinent’s boundary in the north is bordered by the Himalayas
and its associated branches in the northwest and in the southeast (Fig. 1.3).
Apart from the fragmentation of the pristine Indian Shield to the shape and size of Indian
Subcontinent (Fig. 1.3), the different (post-Precambrian) Phanerozoic events have also grossly altered
the geological, geomorphic, and geophysical characters of the terrain. The oldest reconstitution-related
event was in the form of intrusion of alkali granite and syenite and syenodiorite having ‘A’-type an-
orogenic character. This phase of magmatic activity centring around 500 ± 50 Ma broadly shows a near
peripheral concentration virtually defining the boundaries of the Indian Subcontinent (partly including

FIG. 1.1
Fragmentation of the Precambrian crustal block constituted of India, Antarctica, and Madagascar during Plume
outbursts. Possible position of Plumes, indicating the age of outburst. Kg, Kerguelen; M, Marion; Ru, Reunion.
Reproduced from Raval and Veeraswamy (2003) with permission.
6 CHAPTER 1 INDIAN SHIELD: EVOLUTION & RECONSTITUTION

FIG. 1.2
Schematic illustration showing evolution of Himalaya through upthrusting of slices of the northern part of the
Indian Shield during the process of ‘continental collision’. ITSZ, Indus-Tsangpo Suture Zone.

FIG. 1.3
The satellite imagery indicating three physical divisions of the Indian Subcontinent.
Modified from Google Earth image.
 INDIAN SHIELD: EVOLUTION & RECONSTITUTION 7

Madagascar) is popularly known as Pan-African events in India (Roy, 1999a, 1999b, 2004; Valdiya,
1993). Some Shear Zones have reportedly developed in the Southern Granulite Belt in the Kerala re-
gion of southern Peninsula.
Reports of Cambrian fossil-bearing beds in the Salt Range region are indications of the earliest
marine shelf deposits in the northwestern part of the Subcontinent. Scattered occurrence of lower
Palaeozoic fossil-bearing marine sediments also occurs in the northwest of the Kashmir Valley, which
continue for some distance into the Liddar Valley around Pahelgam east of Srinagar and in the Spiti
Valley in the Tethys Himalayas. Continuity of these fossil-bearing lower Palaeozoic rocks is not trace-
able further east of this. Records of continuity of sedimentation in these basins during the Ordovician
and Silurian are, however, quite equivocal, although both the periods are represented by fossils.
After a break in sedimentation of about 200 Ma between the Ordovician and the early Permian, the
deposition of sediments in the Indian Subcontinent started with the formation of tillites and glacial
boulder beds in close association with Permian marine beds. This was accompanied by the deposition
of fluvial and fluviolacustrine sediments in linear intracontinental rift basins. These sediments, along
with the intercalated plant remains that ultimately turned into coal seams, constitute the Gondwana
Supergroup.
The Gondwana sedimentation, which began in the Permian, continued until the Lower Jurassic.
The next major global event that had a major effect on the Indian continental block was the break-up of
Gondwana at around 165 Ma. The initial separation resulted in marine incursions and deposition of sed-
iments in the northwestern Rajasthan and in the Kachchh region of Gujarat along WNW-ESE trending
rift basins. The deposition of continental sediments, which had earlier stopped in different Gondwana
basins before the Lower Jurassic, was resumed at least in certain cases. The Gondwana break-up event
was also responsible for the development of arrays of fracture systems in the Indian continental block.
Geomorphologically expressed as Lineaments, these features developed either as a new set of ruptures
or as a reactivation of old tectonic structures. The newly emerged fracture system helped in shaping the
geomorphologic and geophysical character of the Indian Crust in a variety of ways.
As the Indian continental block along with attached parts of Madagascar, Seychelles, and Antarctica
moved northwards following the dismemberment of the Gondwana Supercontinent, it was affected suc-
cessively by the outbursts of four ‘Plume heads’ centred at Marion, Reunion, Crozet, and Kerguelen
Islands. The manifestations of the Crozet Plume outbursts are virtually unknown. The Marion Plume
outbursts resulted in the separation of Madagascar from the Indian continental block at around 88–
90 Ma. Evidence for this comes from the occurrence of acid and mafic rocks of similar age in different
parts of central and north Kerala, St. Mary’s Island off the Karnataka coast, and also Madagascar. The
Rajmahal Traps, the Sylhet Traps, and also those that underlie the Bengal Basin are the manifestations
of Kerguelen Plume activities during 117 ± 1 Ma. The Plume that triggered the successive separation of
Antarctica from the Indian continental block induced Cretaceous marine ingress, both in the southeast-
ern part of the Peninsula and in the southeast of the Bengal Basin. Record of another Plume outburst
around 80/82 Ma linked with the 85° East Ridge in Bay of Bengal has been correlated with opening of
the Bengal Basin (Roy and Chatterjee, 2015). Plume outbursts have grossly affected the shaping of the
Indian Shield as indicated in Fig. 1.1, apart from the opening of new basins.
Deposition of shelf facies sediments was resumed during the Carboniferous in zones of marine in-
cursions along intracratonic rift basins that had developed in the Salt Range and in the Kashmir region.
The deposition in some basins continued until the Triassic. There are records of contemporary volca-
nism in the Pir Panjal Range and in other places in the east. Both marine and continental ­sediments
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Poimintoja
Jaakko Fellmanin muistiinpanoista Lapissa
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Poimintoja Jaakko Fellmanin muistiinpanoista Lapissa

Author: Jakob Esaiaksenpoika Fellman

Editor: A. Meurman

Release date: April 18, 2024 [eBook #73424]

Language: Finnish

Original publication: Porvoo: WSOY, 1907

Credits: Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK POIMINTOJA

JAAKKO FELLMANIN MUISTIINPANOISTA LAPISSA ***
POIMINTOJA JAAKKO FELLMANIN MUISTIINPANOISTA LAPISSA

Koonnut ja suomeksi toimittanut

A. Meurman

Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1907.

SISÄLTÖ:

Alkulause.
I. Matka virkapaikkaan ja ensi vuosi siellä.
II. Suomen Lapin asukkaat.
1. Johdatus.
2. Lappalaisten muinaisuskonto.
3. Lappalaisten lauluista ja saduista.
4. Lappalaisten muinoisesta verotuksesta.
5. Uutisasukkaiden vaikeudet.
III. Lapin ilmanala.
IV. Lappalaisten uskonnollisuudesta ja luonteesta.
V. Porontaljojen näytteellepano.
VI. Käynti Matti Samulin luona..
VII. Kirkollisia ja siveellisiä oloja.
VIII. Muutamia piirteitä papin arkielämästä Lapissa.
IX. Joulumarkkinat Inarissa 1821.
X. Käräjät Inarissa 1827
XI. Matkaseikkailuja.
XII. Sairaus.
XIII. Ruijassa.
XIV. Kemin markkinat.
 XV. Käynti Venäjän Lapissa.
XVI. Eronhankkeita ja lopullinen ero Lapista.

Alkulause.

Vasta neljä vuotta pappina oltuaan nuori Jaakko Fellman

nimitettiin Utsjoen ja Inarin kirkkoherran virkaan, johon hän astui v.
1820 ja oli siinä kahdettatoista vuotta eli vuoteen 1831, jolloin hän
kokonaan heikontuneen terveytensä vuoksi tästä virasta erosi. Koko
tällä ajalla hän kirjoitti omista ja seurakuntansa oloista ruotsiksi
muistiinpanoja, jotka 1906 painettuina julaistiin, täyttäen neljä
paksua nidosta, ja jotka monipuolisen ja runsaan sisällyksensä
tähden ovat saavuttaneet hyvin ansaittua huomiota.

Innokkaana lapinkansan ystävänä ja lämpimänä sielunpaimenena

ei hän välttänyt vaivaloisimpia ja hengenvaarallisiakaan matkoja, kun
virkatoimet niitä vaativat, koskivat ne sitten kuulutettujen
jumalanpalvelusten pitämistä, sairaiden luona käymistä tai vanhojen
ja raihnaiden palvelemista, kun nämä eivät kyenneet saapumaan
kirkolle. Lämpimällä rakkaudella, joka huokuu kaikissa hänen
kirjoituksissaan, hän liittyi kovaonnisiin seurakuntalaisiinsa ja sai
heidän puoleltaan yhtä vilpittömän ja lämpimän tunnustuksen ja
rakkauden palkinnokseen.

Mutta kuten niin moni maamme etevistä sielunpaimenista ei

Fellmankaan harrastanut ainoastaan seurakuntalaistensa hengellistä
kehitystä vaan myös heidän aineellisten olojensa parantamista.
Milloin hän tarjoutuu opettamaan heitä polttamaan tervaa
juurikkaista, milloin hän neuvoo heille uusia ketunpyytämistapoja,
milloin hän taas kehottaa silloin vielä tuskin alussa olevaan
potaatinviljelykseen, jota hän koettaa edistää lahjoittamalla
siementä. Ja aina avoimella silmällä hän tutkii mitä viljelyksen
mahdollisuuksia kullakin paikkakunnalla on olemassa, kehoittaa
etenkin karjanhoitoon missä hän huomaa ruohoisia jokivarsia, ja
esittää palkittaviksi uutteria uutisviljelijöitä, jopa itsekin perustaa
uutistalon Inariin, siten kehoittaakseen lappalaisia yhtäläisiin
yrityksiin; ja moni uutistalo syntyikin siellä hänen aikanaan. Tuon
tuostakin hän istuu puheenjohtajana lappalaisten kotokäräjissä. Ja
kun kihlakunnan käräjiä aina vuodesta 1812 ei oltu pidetty Utsjoella
eikä Inarissakaan, ja lappalaisten oli pakko ajaa käräjäasiansa
Enontekiäisissä, jonne Utsjoelta oli 37 ja Inarista 22 peninkulmaa,
puuttui Fellman, kohta Lappiin tultuaan, tähänkin asiaan, ja saatiinkin
vihdoin aikaan että vuodesta 1827 alkaen kihlakunnan oikeus taas
istui Inarissa.

Mutta laajemmallekin ulottui hänen näköpiirinsä. Jo vuonna 1822

Fellman lähettää silloiselle valtiosihteerille paroni Rehbinderille
"Kertomuksen Utsjoen kirkkoherrakunnan nykyisestä tilasta ja
ehdotuksia sen parantamiseksi". Siinä hän muun muassa, tiettävästi
ensimäisenä, on huomauttanut välttämättömäksi ja Suomen
lappalaisten elämänehdoksi, että heille suodaan maakaistale
Jäämeren rannalla, sekä että heille 1820-luvun rajankäynnissä
Venäjän ja Norjan valtakuntien välillä pidätettäisiin se oikeus
Jäämereen, joka heillä ikivanhoista ajoista on ollut. Samaa asiaa hän
muistuttaa rajankäyntikommissioonille 1826. Mutta kaikki turhaan, ja
turhiksi ovat jääneet myöhemmätkin yritykset samaan suuntaan.
Mainitsemme vain lyhyesti muut hänen laveasuuntaiset
ehdotuksensa, kuten esim. kauppalan perustamisen Patsjoen suulle,
Patsjoen perkkaamisen uittoväyläksi, ryhtymisen valaanpyyntiin ja
karjanhoidon edistämiseen. Keisarilliselle Suomen talousseuralle
Fellman kirjoittaa taloudesta Utsjoella, joka kirjoitus jo 1826 ilmestyi
painosta. Hän tutkii eräässä kirjoituksessa kysymykseen tullutta
ehdotusta Suomen rajan sulkemisesta Norjaa vastaan, toisessa hän
pyytää että rukoushuone rakennettaisiin Venäjän alueelle Inarin
porolappalaisille; ja kyllä paljonkin aikansa edellä me hänet
tapaamme, kun hän eri kirjoituksissa neuvoo kotimaisten
rehukasvien viljelemiseen ja — ihmeeksi — kehoittaa
kalanviljelykseen Suomessa ja Suomen Lapissa, jossa hän itse oli
yrittänyt kokeilla tällä alalla.

Olisihan jo tässäkin kyllin yhden miehen osaksi. Mutta Fellman oli

sen lisäksi etevä tiedemies etenkin kasvi- ja eläintieteen alalla.
Semmoisena hän oli kirjevaihdossa useain kotimaisten ja
ulkomaalaisten tiedemiesten kanssa, ja tästä kirjevaihdosta näkyy,
kuinka suuressa arvossa häntä pidettiin. Lapin kasvi- ja
eläinkunnasta hän on kirjoittanut laajoja selontekoja.

Mutta kielitiedekään ei ollut hänelle vieras. Lappalaisten

opetuksessa oli heidän oma kielensä kielletty; kaikki opetus oli
annettava suomeksi. Jos suomenkieli olikin Suomesta karkoitettu
matalimpiin mökkeihin, niin saihan se Lapissa rehennellä herrana.
Tätä vääryyttä Fellman ei sietänyt. Itse hän pian oppi lapinkieltä, eikä
hätävaraksi vaan; täydellisesti hän siihen perehtyi ja esiintyi
kirjailijanakin tällä kielellä. Hän kokosi suuren joukon kansanlauluja
ja taikoja, tutki lappalaisten muinaisuskontoa ja heidän satujansa ja
julkaisi niistä arvokkaita kirjoituksia. Monien ponnistuksien jälkeen
hän saikin lapinkielen käyttämisen kiellon peruutetuksi sekä
seurakuntalaisten että itsensä suureksi iloksi.

Näin laajoille aloille ulottuvan elämäntyön suorittaja ansaitsee tulla

tunnetuksi maanmiestensä keskuudessa laajemmalle kuin voi levitä
hänen yllämainitut muistiinpanonsa, jotka suurimmaksi osaksi ovat
varsinaisia tiedemiehiä varten. Jaakko Fellmanin elämäkerta olisi
liitettävä kansamme muiden merkkimiesten sarjaan. Mutta kukapa
rohkenisi ruveta kilpailemaan hänen kanssaan sen kertomuksen
vilkkaudessa, elävyydessä ja viehättäväisyydessä, jolla hän itse
esittää oloaan ja havaintojaan Lapissa. On tuntunut sentähden
luonnollisemmalta, että nämä olot ja havainnot tulevat lukijan silmien
eteen Fellmanin omilla sanoilla. Niitä kahtatoista vuotta, joina hän eli
ja vaikutti Lapissa, on hän kuvannut muistiinpanojensa ensimäisessä
osassa, 680 sivuisessa nidoksessa, kukin vuosi eri jaksona. Siinä
laveudessa niitä nyt ei voida suomeksi julkaista, vaan on niistä
etupäässä lappalaisia koskevat tärkeämmät kohdat poimittu ja
aineiden mukaan järjestetty. Siten on syntynyt tämä kuvaus Jaakko
Fellmanista. Ainoastaan varsin vähäisessä määrässä hän tässä
esiintyy tiedemiehenä, lukija vain viittauksista huomaa, että hän
niilläkin aloilla liikkuu. Mutta silloiset olot Lapissa, Fellmanin
kuvaukset Lapin ja lappalaisten elämästä ja hänen toimistaan niiden
keskuudessa, toivottavasti viehättävät sitä lukijaa, joka harrastaa
maamme oloja ja maamme toimimiesten tuntemista. Fellman oli
syntynyt Rovaniemellä 1795 maaliskuun 25 päivänä ja kuoli 8 p.
samaa kuuta 1875 kirkkoherrana Lappajärvellä, jossa hän toimi 43
vuotta. Hänen esi-isänsäkin olivat kolmessa polvessa olleet
lappalaispappeina, yhteensä ja yhtämittaa 120 vuotta.

A. M.
I.

Matka virkapaikkaan ja ensi vuosi siellä.

Pätevien hakijoitten puutteessa oli Utsjoen kirkkoherranvirka ollut

jonkun aikaa avoinna. Pohjoinen ilmanala ja paikan etäisyys
sivistyneestä maailmasta peloitti. Vuonna 1817 oli hallitus suonut
Lapinmaan pastoreille ylennysoikeuden edullisempiin
kirkkoherranpaikkoihin Suomessa, kun olivat kunnollisesti hoitaneet
virkaa Lapinmaassa; ja vaikka vaikeudet Suomen pohjoisimman
seurakunnan hoidossa pelottivatkin minua, voittivat kuitenkin ne
tulevaisuuden toiveet, jotka siihen liittyivät. Määrättynä syyskuussa
1819 alkamaan väliaikaisena virantoimitustani Lapinmaassa, sain
saman vuoden joulukuussa valtakirjan Utsjoen ja Inarin
kirkkoherranvirkaan. Riensin uusiin oloihini, enkä edes malttanut
paljonkaan käydä tien varrella asuvien ystävieni luona, jotka sanoivat
minulle ikuiset jäähyväiset, kun heidän liioitteleva mielikuvituksensa
näki minut jo haudattuna Lapin lumikinoksiin tai jähmettyneenä sen
hirvittävässä pakkasessa. Saavuttuani Tornion seuduille, tapasin
muutamia pohjoisesta palaavia matkustajia, jotka ilmoittivat minulle,
että matkustus Inariin ja Utsjoelle tähän aikaan ja niin suurella
porojoukolla, kuin tarvitsin, oli mahdoton, ellen saisi vastaani juhtia
sitä 200:n kilometrin pitkää erämaan taipaletta varten, joka eroittaa
Inarin Sodankylästä, jonka vuoksi parin viikon viivytys
viimemainitussa paikassa kävisi tarpeelliseksi. Eihän tuo tuntunut
kehottavalta, ja eroa sivistyneestä maailmasta katkeroitti lisäksi
vaikein kaikista, ero Rovaniemessä asuvasta äidistäni, joka, silloin
leskenä, aina oli kieltänyt minua lähtemästä Lappiin vastaista
menestystäni silmällä pitäen. Miltei puoli penikulmaa hän minua
kodista seurasi, varoittaen hoitamaan terveyttäni, karttamaan
tunturien jyrkkiä kalliokuiluja vaappuvassa poropulkassa, ja ennen
kaikkea lähtemästä erämaahan ilman riittäviä eväitä. Jos olisin aina
noudattanut tahi voinut noudattaa näitä äidin rakkauden antamia ja
sen kyyneleillä minuun juurruttamia neuvoja, en olisi niin usein
saanut kärsiä nälkää näissä erämaissa, enkä olisi niin kauvan
kieltäytynyt vastaanottamasta sitä ruokatavarain runsasta varastoa,
jonka hän sai minut ottamaan mukaani.

Suotuisassa ilmassa ja hyvällä kelillä jatkui matkaa keskeytymättä

Kiurujärven uutistaloon, 4 1/2 penikulmaa pohjoiseen Sodankylän
kirkolta. Täällä sain jo kokea miltä tuntuu Lapissa oleminen. Oli
pakko viipyä Kiurujärvellä kaksi vuorokautta kyytiä odottamassa, ja
minun täytyi siellä oleskella varsin kurjassa hökkelissä, jossa asui
talonväki, jotkut köyhät lappalaiset, jotka täällä viettivät talvea, ja
joukko koiria ja kissoja. Hirveä haju saastutti ilmaa, ja syöpäläisiä
vilisi kaikkialla. Toisen päivän iltana, kun kietoutuneena vaippaani
suojellakseni itseäni savulta, loikoilin pirtin nurkassa, kuulin äkkiä
ihmisääniä ja ahkioiden narinaa pihasta. Noustuani kaikui vastaani
äänekkäästi: "Porot ovat täällä, laita meille tupakkaa ja viinaa!" Kun
suostuin pyyntöön, virkistyivät miehet, ja kun kaikki valmistukset
olivat suoritetut, lähdettiin kello 4 aamulla matkaan. Keli oli hyvä, tie
auki, ja kaikki ennusti niin huoletonta päivää, kuin yleensä on
mahdollista talvimatkalla 68:lla pohjoisasteella. Mutta koiran
säikähyttämänä renkini poro tuimassa vauhdissaan rikkoi
viinalekkerini pohjan, ja tuo kovassa ilmanalassa matkustavalle
välttämätön tavara meni hukkaan. Vielä kuljettiin 1/2 penikulmaa ja
vasta Purnuavansaaren pienellä kunnaalla, suunnattomalla nevalla
pysähdyttiin. Porot söivät, nuotio viritettiin ja pakkasen kiihoittama
ruokahalu höysti niukat ruokalaitoksemme, kun kyytimiehet käskivät
rientämään lähtöön, sillä kova ilma oli tulossa. Tuskin olimme
lähteneet, kun jo puhkesi kauhea myrsky, ja vaivoin jaksoivat hyvät
poromme kestää niitä raekuuroja ja ikäänkuin pitkin maata vyöryviä
pilviä, jotka meitä kaikkialla ympäröitsivät, ja jotka eivät haihtuneet
ennenkuin puolentoista tunnin jälkeen saavuimme metsän reunaan,
josta lähtien puiden suojassa vaikeuksitta jatkoimme matkaa
yösijaan Korvasen uutistaloon, jonne saavuimme kuljettuamme sinä
päivänä 7 penikulmaa.

Tänne oli pari päivää sitä ennen saapunut kaksi lappalaista

kyyditäkseen minua 14:llä porollaan Inariin 200 virstaa, jolla matkalla
ei tavata ainoatakaan ihmisasuntoa. Semmoinen joukko poroja
näyttää ehkä liialliselta, mutta kun yksi poro ei jaksa kuljettaa
enemmän kuin 8 — 10 leiviskää, ja useita poroja on aina muassa
varalta, niin ei ollut porojen luku ylenpalttinen. Kyytimieheni pian
minuun mielistyivät kun noudatin Lapissa matkustavaiselle
välttämätöntä kohteliaisuutta tarjoamalla tupakkaa ja viinaa; ja ilma
oli erämaassa ollut siksi suotuisa, että kyyditsijäni porojen
tulomatkalla tekemät jäljet olivat ensimäisenä matkapäivänä
näkyvissä. Koko tällä taipaleella, jolla tavallisesti kuluu 4 — 5 päivää,
en viipynyt kuin 3 päivää, ja ainoastaan kaksi yötä olin pakoitettu
viettämään metsässä. Maa oli kaikkialla, paitsi nevoilla ja tuntureilla,
metsää kasvavaa ja tunturiselänteen poikki oli ainoastaan penikulma
matkaa. Kaikkialla, missä poroja syötettiin, voitiin nuotioita virittää,
eikä muuta vaikeutta sattunut, kuin pakko kävellä vuorenrinnettä
ylös, kun poro ei jaksanut ajajaansa vetää. Metsä oli vaivaismäntyä,
koivua ja nevakoivua; ainoastaan silloin tällöin matkan alussa
tavattiin jokunen vaivaiskasvuinen kuusi. Itse tunturit olivat
romanttisen kauniit; mutta siellä ollaan alituisessa vaarassa syöksyä
kuiluihin pitkin sitä peilinliukasta jäätä, jonka muodostaa
vuorenjyrkänteiltä valuva vesi ja joka vaihtelevin värein säteilee
tuhansissa kummallisissa muodoissa sekä tekee matkustamisen yhä
huolestuttavammaksi, kun iljanne on sekä poroille että pulkalle
varsin vaarallinen.

Kello 4 aikaan puolisen jälkeen saavuin määrättynä lauvantaina

Inarin kirkolle; jossa väki jo oli koossa. Jo edeltäkäsin oli kyyditsijäni,
minun tietämättäni, lähettänyt lappalaisilla, joita heidän
kirkkomatkallaan tapasimme, tiedon kirkolle, että uusi pappi kohta
saapuu. Vastaani tulikin väkijoukko lakit kädessä ystävällisesti
tervehtien, ja eräs nuori lappalainen riensi irroittamaan porohihnan,
jonka silmukka oli kiinnitetty käsivarteeni, ja taluttamaan poroani.
Minua sitten saattoi väki pappispirtille, jonne tultua nuorat, joilla olin
kiinnitetty pulkkaan, irrotettiin. Minut nostettiin pulkasta, ja jokainen
koetti olla minulle avullinen; yksi pudisti lumen turkistani, toinen
lappalaiskintaistani, toinen taas tavoitteli lakkiani, sitä kuivatakseen;
lyhyesti sanoen, kaikki olivat liikkeellä. Heidän surullisen synkissä
kasvoissaan ilmeni palvelemisen halu ja hyväntahtoisuus, ja yhä
huusivat tiellä seisovat: puorest, puorest! — Jumalan rauha —
samalla kun ojensivat kätensä tervehdykseksi.

Vihdoin aukeni sen huoneen ovi, joka 40 vuotta on ollut papin

asuntona täällä, ja johon sydämestäni halusin vapautuakseni
poronnahkapuvustani, jossa olin, ollut kolme päivää ja kaksi yötä
yhtä mittaa. Tuvan pinta-ala oli 7 kyynärää kumpaankin suuntaan;
sen korkeus lattiasta katonrajaan 2 1/4 kyynärää, ja keskikohdalta 3
1/4 kyynärää. Uunin asemasta siinä oli harmaasta kivestä tehty
avonainen takka (s.o. ilman peltiä). Huonekaluston muodostivat
seinäpenkit, hirsistä seinään salvattu vuoteentila, joka anasti ainakin
kuudennen osan huoneesta, sekä kahdesta veistetystä
lankunpätkästä tekaistu pöytä ja siinä kaksi tuohkosta, toisessa
kirkasta tunturivettä, toisessa lumensekaista, jota Lappalaiset
mieluummin juovat syystä että se on kylmempää.

[Eikäpä tuo pappilarakennus, joka Inarin kirkonarkistossa

löytyvien asiakirjain mukaan korjattiin vuonna 1825 samalla kun
siihen lisättiin kamarikin, siten uudistetussa kunnossaankaan ollut
paljoa tyydyttävämpi. Vuonna 1828 Inarissa pidetyn
rovastintarkastuksen pöytäkirjassa annetaan nimittäin siitä
seuraava kuvaus:

"1:ksi. Yksi kamari, äsken rakennettu pienistä mäntyhirsistä, 4

kyyn. 2 tuumaa lattiasta välikattoon, 7 k. leveä, 4 k. 14 t. pitkä.
Lattia on tehty irrallaan olevista, kapeista ja kirveellä halaistuista
laudoista. Vesikatto ja välikatto, joka on peitetty turpeilla, on
samanlaatuisista laudoista. Akkuna on 11 k. korkea, 15 t. leveä ja
on kiinnitetty seinään ilman kehyksiä; kamarin ovi on kirveellä
veistetyistä ja höylätyistä laudoista. Uuni harmaasta kivestä ilman
peltiä. Muutoin on huone, kun se on huonosti salvattu ja tilkitty, siksi
vetoinen, ettei siinä terveyttä turmelematta saata asua. Ankarassa
pakkasessa siinä ei voi oleskella muuta kuin turkkeihin käärittynä.
Kun takassa on tuli, kuumentaa se liiaksi uuniin kääntynyttä ruumiin
puolta, jota vastoin toista puolta jäätää pakkanen.

"2:ksi. Tupa kamarin edessä on 4 k. 2 t. korkea lattiasta

välikattoon, 7 k. leveä ja 5 1/2 k. pitkä. Muutoin kaikki muut osat
samanlaiset kuin kamarissa. Kalustoa ei ollut muuta kuin 2 huonoa
pöytää, vuode ja vanha penkki."]

Synkät tunteet valtasivat minut tulevaisuuteen nähden, kun oli

moinen huone asuttavana 69:llä pohjoisasteella — mutta en saanut
kauvan niihin antautua, sillä pian oli tupa täynnä ihmisiä, jotka
lukkarin johdolla tulivat ilmaisemaan ilonsa saapumisestani. Tämä
lukkari oli vanha mies ja hän oli hoitanut tätä virkaa 54 vuotta 5:n
ruplan vuosipalkalla. Minulle asetetut kysymykset kuuluivat: Onko
maassa rauha? Riehuuko siellä tauteja? Onko matkalla sattunut
onnettomuuksia? Mitä pidätte uudesta asemastanne? y.m. Kylän
vanhin eli kylännimismies piti suurella puuhalla huolta matkakalujeni
kantamisesta huoneeseen ja silojen sinne ripustamisesta; tuvan
seinää vastaan pystytettiin pulkkani, jonka nokka ulottui räystään yli.
Eräs pitäjäläisistä, joka oli määrätty palvelijakseni täällä oloni aikana,
kysyi halusinko syödä. Kysyttyäni, mitä hänellä oli tarjottavana, hän
vastasi: "Mitä suinkin haluat: lihaa, kalaa, ydintä, muuramia, olenpa
onnistunut lampaanlihaakin sinulle hankkimaan." Kaikki läsnäolijat
saivat ryypyn ja toivat toisena päivänä lahjojansa, muun muassa
erästä sara-heinää, jota lappalaiset käyttävät kengissään sukkien
verosta, sekä poron ja lampaanmaitoa. Pienessä padassa oli maito
saanut jäätyä möhkäleeksi tikun ympärille, joka nyt oli kädensijana,
kun jäätynyt maitomöhkäle, hieman sulatettuna valkean ääressä,
irtaantui astiasta ja tarjottiin minulle. Illallinen tuotiin savun
mustuttamassa puukupissa, ja lihaliemessä oli paljon poronkarvoja,
joita aina lappalaisen ruokaa valmistaessa putoilee keittoastiaan.

Ollessani täällä kaksi sunnuntaita ei kokoontuneesta väestä

yksikään lähtenyt kotiinsa, johon toisilla oli 100 jopa 120 virstaa,
vaan he saapuivat miehissä Herran huoneeseen. Arkipäivinä
pidettiin lukukinkerit ja rippikoulu. Silloin kun ei ollut toimitusta
kirkossa tai rukoushuoneessa tapasin seurakuntalaisia lukemassa ja
laulamassa kojuissaan. Harva luki lapinkieltä, useimmat suomea
sujuvasti, ja Lutherin katkismuksen sekä Gezeliuksen tai Sibeliuksen
selitykset ulkoa; sitä paitsi muutamia raamatunlauseita,
Athanasiuksen uskontunnustuksen ja Davidin psalmeja.

Nyt oli jo jokaisen aika lähteä kotiinsa, minun Utsjoelle, jossa

pastorin asumapaikka on. Suorin matka sinne oli 150 virstaa. Vanhat
ja nuoret kokoontuivat pulkkani ympärille, istuessani kiinnitettynä
siihen. Miehet paljastivat päänsä ja lukkari ilmoitti, että seurakunta
tahtoisi laulaa jäähyväisiksi. Hän alkoi virren enkelien varjeluksesta
ja kaikki läsnäolijat yhtyivät siihen; sitten luettiin siunaus, porot
laskettiin liikkeelle ja pian kulkusten kilinään ja koirien haukuntaan
hukkui näiden hyvien luonnonihmisten surun ilmaisut eron johdosta
ja heidän usein uudistamansa huudot: "tervetuloa jälleen!"

Tänä päivänä matkaa jatkettiin vain kolme penikulmaa

lappalaiskotaan, ainoaan, johon voidaan matkalla Inarista Utsjoelle
yöpyä. Viisi tai kuusi korttelia korkea ovenaukko oli kuitenkin siksi
ahdas, etten mahtunut siitä, ennenkuin olin 36 asteen pakkasessa
riisunut talvipukuni kodan ulkopuolella, ja ryömien nelin kontin
onnistuin vihdoin pääsemään sisään. Seuraavana vuonna sinne
saapuessani oli ovi suurennettu, mutta valitettiin kylmyyttä
huoneessa. Talonisäntä oli yksin kotona, opettaen muutamia pieniä
lapsia lukemaan ja laulamaan. Pian loimusi tuli arinalla, joka
ainoastaan muutaman neliökyynärän suuruiseen huoneeseen
verrattuna oli suunnattoman suuri. Loimu, kuumuus ja savu
karkoittivat minut ulkoilmaan, josta hyväntahtoinen isäntäni pian
kutsui minut takaisin tarjoutuen valmistamaan ateriaa. Kaksi pataa,
toinen 10 kannun vetoinen, toinen vähän pienempi, olivat jo tulella.
Edelliseen pantiin hienoksi survottua pettua, ja toisesta, jossa
keitettiin kalaa, otettiin muutamia palasia; nämä survottiin hienoksi ja
sekoitettiin pettuun, josta muodostui paksu velli. Kala laitettiin
minulle; isäntä lapsineen rupesi syömään pettuvelliä. Sen
ruokahalun kiihottamana, jolla nuo pienet lapset särpivät mustaa
ruokaansa, minäkin yritin sitä maistaa, mutta kirpeä pihkanmaku teki
minulle mahdottomaksi lusikallisenkaan nielemisen. Tämä ateria,
omien varojeni jäännöksillä höystettynä, oli heidän ainoa tänä
päivänä.

Matkaa jatkettiin seuraavana aamuna ja kahden päivän perästä

saavuin Utsjoelle, menetettyäni Utsjoen virtavissa koskissa, jotka
eivät jäädy talvisinkaan, kokovuotisen sokerivarastoni. Astuin uuteen
asumukseeni, jossa paitsi kyökkiä oli kolme välttävää kamaria, mutta
kaikki ilman uunia, joiden asemasta oli ainoastaan lappalaisten
käyttämiä harmaakivitakkoja. Huone oli rakennettu pienistä hirsistä
ja seinät siksi huonosti varustetut, että rakojen läheisyyteen pantu
kynttilä sammui ilmaviiman vaikutuksesta. Rikkinäisten akkunain,
seinänrakojen ja savutorven kautta oli lunta tuiskuttanut sisään siksi
paljon, ettei valkeata voitu sytyttää ennenkuin usean tunnin työn
jälkeen. Vähitellen sai tuli aikaan jonkinmoista lämpöä, ja minä
matkakumppaneineni laskeuduin nukkumaan. Yöllä nousin jäätävän
pakkasen herättämänä juomaan, mutta turhaan tartuin vesiastiaan
— siinä ei enää ollut muuta kuin jäätä. Suurempiin korjauksiin
rakennuksessa ei voitu ryhtyä ennenkuin kesällä, ja asuminen niin
huonosti varustetussa asumuksessa tuli vielä epämieluisammaksi,
syystä että lämmittäminen kävi varsin kalliiksi, koska mäntyä ei
enään kasva Utsjoen kirkon pohjoispuolella, eikä täällä ole muuta
metsää kuin koivupensaita. Kun lisäksi ei vielä ollut ainoatakaan
ihmisolentoa, paitsi minua ja matkakumppaneitani, lähempänä kuin
kahden penikulman päässä, en päästänyt kyytimiehiäni lähtemään,
ennenkuin olivat koonneet melkoisia kasoja parin kolmen kyynärän
pituisia koivuja, joiden oksat usein olivat yhtä pitkiä ja paksuja kuin
runkokin. Yhdeksänä päivänä heidän lähtemisensä jälkeen en
nähnyt muita ihmisiä kuin ne kaksi palvelijaa, jotka olin tuonut
muassani. Kymmenentenä päivänä saapui rahvas
jumalanpalvelukseen.

Utsjoen lappalaiset ovat enemmän paimentolaisia kuin inarilaiset,

he ovat harjaantumattomampia lukemaan ja osaavat huonommin
kuin heidän etelämpänä asuvat naapurinsa suomea, jonka
käyttäminen oli uskonnonopetuksessa pakollinen. Huomattavia
poikkeuksia tietysti löytyy. Inarilaiset, joilla on vain vähän poroja,
asuvat talvisin samoissa, useimmiten puusta rakennetuissa
mökeissä ja viettävät niissä jokseenkin toimetonta elämää.
Porolappalaiset Utsjoella sitä vastoin muuttelevat siirrettäviä
asuntojaan useasti viikossa yhä paimentaen laumojansa, ja
kalastajat, jotka hirsien puutteessa talvisin asuvat turpeista
kyhätyissä hökkeleissään, viettävät kesänsä kalastuspaikoissa
jäämeren rannikolla. Kuitenkaan ei puutu Utsjoen lappalaisiltakaan
virkeätä uskonnonoppimisen harrastusta, ja he käyvät usein ja
hartaudella jumalanpalveluksissa. Heidän kirkkoveisuunsa on
kuitenkin mitä huonoin eikä ole omiansa herättämään hartautta
muissa. Yrittäen toinen toisensa ääntä voittamaan, muistuttaa
heidän laulunsa virran pyörteissä taistelevaa ihmisen hätähuutoa.
Sitävastoin inarilaiset ovat koraalilaulussa etevämmät kuin mikään
rahvas, jonka olen kuullut laulavan, — seurauksena heidän ahkerista
hartaustoimituksistaan kodeissa, jommoisia Utsjoella harvemmin
sattuu, koska siellä kaikki perheenisät eivät, kuten Inarissa, lue
saarnakirjasta sunnuntain saarnaa. Keskitalven aikaan saapuu
Utsjokelaisia kirkkoon tavallisesti 10 — 12 henkeä, joka sunnuntai,
milloin pastori ei ole matkustanut Inariin; ainoastaan joka kolmas
sunnuntai he tulevat miehissä ja silloin jatkuvat toimitukset kaksi,
kolme päivää. Kun joskus kesälläkin pidetään jumalanpalveluksia, ei
niihin saavu kuin 7 — 8 henkeä, koska useimmat toukokuun alussa,
karttaaksensa sääskiä ja hyönteisiä, lähtevät Jäämeren rannikolle.
Ja jos paikalla sattuu olemaan norjalainen pappi, avustaa hän heitä
papillisilla toimilla, kuten taas Norjan lappalaisetkin, jotka jäkälän
puutteessa saapuvat Utsjoelle, siellä käyttävät pappia.

Lappalaisten yleinen siirtyminen suvella suo heidän

kirkkoherralleenkin lomaa siihen aikaan oleskelemaan maan
asutuimmissa seuduissa; eikä ollut kolmeenkymmeneen vuoteen
ennen tuloani yksikään pappi kestänyt kesän viettoa Utsjoella, jonka
alastomat vuoret ja kalliot jo ensi silmäyksellä synnyttävät synkän
mielialan. Niiden jyrkänteistä ja rotkoista lumi usein kajostaa
elokuussa, eikä jäät Utsjoen järvistä tavallisesti lähde ennenkuin
heinäkuun alussa. Suvi on sittenkin täällä kuten muuallakin mieluisin
vuodenaika, etenkin jos ei arastele sääskiä, jotka täällä miljoonittain
ympäröivät ihmistä. Päivä ja yö ovat silloin yhtäläiset; ukkosta
harvoin kuulee ja vielä harvemmin sattuu pitkällisiä sateita; mutta
sittenkin täydellinen eristys maailmasta saattaa syvään
synkkämielisyyteen, ja vaikkei varkaita ja rosvoja, paitsi kenties
jotakin Vuoreijasta karannutta linnavankia, tarvitse pelätä, on tämä
yksinäisyys kuitenkin kammottava ja synkkä, eivätkä sitä tunnetta
vähennä ne sudet, joita öisin näkee ja kuulee, vaikkeivät ne täällä
hyökkää edes koirienkaan kimppuun, arvattavasti sentähden, että ne
porolaumoista saavat runsaasti elatusta.

Kesän aikana on papilla ani harvoin virantoimituksia. Sitä vuoden

aikaa olenkin minä senvuoksi käyttänyt opintoihin,
luonnontieteellisiin ja fysikaalisiin havaintoihin, kalastukseen ja
metsästykseen. Mutta usein jo elokuussa hyönteiset häviävät, lunta
sataa, katoaa, tulee uudestaan, ja kasvit kuihtuvat. Syyskuun alussa