Solution Manual for Applied Calculus

for the Managerial Life and Social

Sciences 10th Edition Tan 1305657861
9781305657861
Go to download the full and correct content document:
https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-applied-calculus-for-the-man
agerial-life-and-social-sciences-10th-edition-tan-1305657861-9781305657861/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Test Bank for Applied Calculus for the Managerial Life

and Social Sciences 9th Edition Tan 1133607713
9781133607717

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-applied-calculus-
for-the-managerial-life-and-social-sciences-9th-edition-
tan-1133607713-9781133607717/

Solution Manual for Applied Mathematics for the

Managerial Life and Social Sciences 7th Edition Tan
130510790X 9781305107908

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-applied-
mathematics-for-the-managerial-life-and-social-sciences-7th-
edition-tan-130510790x-9781305107908/

Test Bank for Applied Mathematics for the Managerial

Life and Social Sciences 6th Edition Tan 1133108946
9781133108948

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-applied-
mathematics-for-the-managerial-life-and-social-sciences-6th-
edition-tan-1133108946-9781133108948/

Solution Manual for Finite Mathematics for the

Managerial Life and Social Sciences 11th Edition by Tan
ISBN 1285464656 9781285464657

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-finite-
mathematics-for-the-managerial-life-and-social-sciences-11th-
edition-by-tan-isbn-1285464656-9781285464657/
Test Bank for Applied Calculus for Business Economics
and the Social and Life Sciences 11th Edition Hoffmann
Bradley Sobecki and Price 0073532371 9780073532370

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-applied-calculus-
for-business-economics-and-the-social-and-life-sciences-11th-
edition-hoffmann-bradley-sobecki-and-
price-0073532371-9780073532370/

Solution Manual for Calculus for Business Economics

Life Sciences and Social Sciences 13th Edition by
Barnett Ziegler and Byleen ISBN 0321925130
9780321925138
https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-calculus-
for-business-economics-life-sciences-and-social-sciences-13th-
edition-by-barnett-ziegler-and-byleen-
isbn-0321925130-9780321925138/

Test Bank for Mathematical Applications for the

Management Life and Social Sciences 10th Edition
Harshbarger and Reynolds 1133106234 9781133106234

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-mathematical-
applications-for-the-management-life-and-social-sciences-10th-
edition-harshbarger-and-reynolds-1133106234-9781133106234/

Test Bank for Calculus for Business Economics Life

Sciences and Social Sciences 13th Edition by Barnett
Ziegler and Byleen ISBN 0321925130 9780321925138

https://testbankpack.com/download/test-bank-for-calculus-for-
business-economics-life-sciences-and-social-sciences-13th-
edition-by-barnett-ziegler-and-byleen-
isbn-0321925130-9780321925138/

Solution Manual for Calculus for the Life Sciences 2nd

Edition by Greenwell Ritchey and Lial ISBN 0321964039
9780321964038

https://testbankpack.com/download/solution-manual-for-calculus-
for-the-life-sciences-2nd-edition-by-greenwell-ritchey-and-lial-
isbn-0321964039-9780321964038/
 Full link download:

https://testbankpack.com/p/solution-manual-for-applied-calculus-for-the-
managerial-life-and-social-sciences-10th-edition-tan-1305657861-
9781305657861/
 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE

2.1 Functions and Their Graphs

Concept Questions page 59

1. a. A function is a rule that associates with each element in a set A exactly one element in a set B.
b. The domain of a function f is the set of all elements x in the set such that f x an element in B. The range
of
f is the set of all elements f x whenever x is an element in its domain.
c. An independent variable is a variable in the domain of a function f . The dependent variable is y f x

2. a. The graph of a function f is the set of all ordered pairs x y such that y f x , x being an element
in the domain of f .
y

y=f(x)

Domain
[ ]
0 x

b. Use the vertical line test to determine if every vertical line intersects the curve in at most one point. If so, then
the curve is the graph of a function.

3. a. Yes, every vertical line intersects the curve in at most one point.
b. No, a vertical line intersects the curve at more than one point.
c. No, a vertical line intersects the curve at more than one point.
d. Yes, every vertical line intersects the curve in at most one point.

1
4. The domain is [1 3 [3 5 and the range2is 2 2 4].

Exercises page 59

1. f x 5x 6. Therefore f 3 5 3 6 21, f 3 5 3 6 9, f a 5 a 6
5a 6,
f a 5 a 6 5a 6, and f a 3 5 a 3 6 5a 15 6 5a 21.

1 1
2. f x 4x Therefore, f 4 4 4 3 16 13,
4 f 4 4 3 1 2,
f 0 4 0 3 3, f a 4 a 3 4a 3, f a 1 4 a 1 3 4a 1.
37
38 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 3

2
3. g x 3x 2 6x 3, so g 0 3 0 6 0 3 3, g 1 3 1 6 1 3 3 6
3 6,
2 2
g a 3 a 6 a 3 3a 2 6a 3, g a 3 a 6 a 3 3a 2 6a 3, and
2 2 2
g x 1 3 x 1 6 x 1 3 3 x 2x 1 6x 6 3 3x 6x 3 6x 9 3x 2
6.

3 2
4. h x x3 x2 x so h 5 5 5 5 1 125 25 5 1 154,
3 2 2
h 0 0 0 0 1 1, h a a3 a a 1 a3 a2 a 1, and
3 2
h a a a a 1 a3 a2 a 1.

5. f x 2x 5, so f a h 2 a h 5 2a 2h 5, f a 2 a 5 2a 5,
f a2 2 a2 5 2a 2 5, f a 2h 2 a 2h 5 2a 4h 5, and
f 2a h 2 2a h 5 4a 2h 5

2
6. g x x2 2x, g a h a h 2 a h a2 2ah h2 2a 2h,
2
g a a 2 a a2 2a a a 2 g a a a 2 a,
2
a 2

1 1 1
a g a a a2 2a a2 3a a a 3 and .

g a a2 2a a a 2

2t 2 8 2
7. s t . Therefore, s 4 4 , s 0 0 0,
t2 1 15
4 2 02 1
1

2 2a 2 2 a 2
s a s a , and
a a2 1 a a2 4a 4 1 a
a2 1 a 2 a2 4a 3
1
2 t 1 2 t 2 t
s t 1 2 1 1
1
t
1 t2 2t 1 1 t t 2

3 2 2 2 2
8. g u 3u 2 . Therefore, g 1 [3 1 2] 1 1, g 6 [3 6 2]
16 2 43 64,
3
11 11 2 2 3 2
g 3 9 27, and g u 1 [3 u 1 2] 3u 1 .
2
3 3

2t 2 2 2a 2 2 x 2 x 1 2
1 2
22
9. f t . Therefore, f 2 8, f a , f x 1 ,
a x 1 1 x
1 2 1
t 1
.
38 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 4

2 2
2 x 1 2 x 1
and f x 1
1 x 2
1
x

10. f x 2 2 5 x. Therefore, f 4 2 2 5 4 2 2 9 2 2 3 8,
11 11 9 2 3
f 1 2 2 52 1 2 2 4 2 4 6, f 2 2 5 2 2 2 2 5,
4 4 4 2

and f x 5 2 2 5 x 5 2 2
x.

2
11. Because x 0, we calculate f 2 2 1 4 1 5. Because x 0 0, we calculate
2
f 0 0 1 1. Because x 1 0, we calculate f 1 1 1.

1 1
12. Because x 2, g 2 2 2 1 1 1 2. Because x 0 2, g 0 2 0 1 0
1 1.
Because x 2 2, g 2 2 2 0. Because x 4 2, g 4 4 2 2.

13. Because x 1 1, f 1 1 2 3 5 1 2
2 2. Because x 0 1, f 0 2 3 3. Because
1 0

x 1 1, f 1 2 12 1 3. Because x 2 1, f 2 2 22 1 9.
 38 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 5

14. Because x 0 1, f 0 2 1 0 2 1 3. Because x 1 1, f 1 2 1 1 2 0 2.

1 1
Because x 2 1, f 2 1.
2 1
1

15. a. f 0 2.

b. (i) f x 3 when x 2. (ii) f x 0 when x 1.

c. [0 6]
d. [ 2 6]

16. a. f 7 3. b. x 4 and x 6. c. x 2; 0. d. [ 1 9]; [ 2 6].

17. g 2 22 1 3, so the point 2 lies on the graph of g.

3

3 4 4
18. f 3 2 2 2 3, so the 3 3 on the graph of f .
1 16 4
32 7

2 3
19. f 2 3, so the 2 3 does lie on the graph of f .
1
2 1

3 1 2 1
20. h 3 , so the point 3
1 does lie on the graph of h.
2

3 13
3 27 1 26 13
1

21. Because the point 1 5 lies on the graph of f it satisfies the equation defining f . Thus,
2
f 1 2 1 4 1 c 5, or c 7.

22. Because the point 2 4 lies on the graph of f it satisfies the equation defining f . Thus,
2
f 2 2 9 2 c 4, or c 4 2 5.

23. Because f x is a real number for any value of x, the domain of f is .

24. Because f x is a real number for any value of x, the domain of f is .

25. f x is not defined at x 0 and so the domain of f 0 0

26. g x is not defined at x 1 and so the domain of g is 1 1 .

27. f x is a real number for all values of x. Note that x 2 1 1 for all x. Therefore, the domain of f is

28. Because the square root of a number is defined for all real numbers greater than or equal to zero, we have x 5 0
or x 5, and the domain is [5
38 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 6

29. Because the square root of a number is defined for all real numbers greater than or equal to zero, we have 5 x 0,
or x 5 and so x 5. (Recall that multiplying by 1 reverses the sign of an inequality.) Therefore, the domain
of f is 5].

30. Because 2x 2 3 is always greater than zero, the domain of g is

31. The denominator of f is zero when x 2 1 0, or x 1. Therefore, the domain of f is

1 1 1 1
40 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 7

32. The denominator of f is equal to zero when x 2 x 2 x 2 x 1 0; that is, when x or x 1.

Therefore, the domain of f is 2 2 1 1

33. f is defined when x 3 0, that is, when x 3. Therefore, the domain of f is [ 3

34. g is defined when x 1 0; that is when x 1. Therefore, the domain of f is [1

35. The numerator is defined when 1 x 0, x or x 1. Furthermore, the denominator is zero when x 2.
Therefore, the domain is the set of all real numbers in 2 2 1].

36. The numerator is defined when x 1 0, or x 1, and the denominator is zero when x 2 and when x 3. So
the domain is 3 3

37. a. The domain of f is the set of all real numbers. c. y

10

f 3 3 2
3 6 9 3 6 6, 5

_4 _2 0 2 4 x
_5
2
f 0 0 0 6
6,
1 12 1 2 24 25 2
f 1
6 , f 1
2 2 2 4 4 4 1 4
1 6 6,
2 2
f 2 2 2 6 4 2 6 4, and f 3 3 3 6 9 3 6 0.

38. f x 2x 2 x 3.
a. Because f x is a real number for all values of x, the domain of f c. y
is 8

b. 4
1
x 3 1 2 0 1 2 3
_3 _2 _1 0 1 2 x
y 12 3 2 3 0 7 18
_4

39. f x 2x 2 1 has domain 40. f x 9 x 2 has domain and range

range 9].
[1 . y
y 8
20

10 0 x
_4 _2 2
_4
_8
_3 _2 _1 0 1 2 x
40 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 8

41. f x 2 x has domain [0 and 42. g x 4 x has domain [0 range

range 4].
[2 . y
y 4

2 2
20
0 4 8 12 x 0 10 x

43. f x 1 x has domain 1] and 44. f x x 1 has domain 1 and range

range [0
[0 y

y 4

0 1 10 x
_10 0 1 x

45. f x x 1 has domain and 46. f x x 1 has domain and

range range
[ 1 [1
y y
2 4

2
_2 0 2 x

_2 0 2 x

x if x 0
47. f x has domain 48. For x 2, the graph of f is the half-line y 4 x.
2x 1 if x 0
For x 2, the graph of f is the half-line y 2x 2.
and range 0 f has domain and range [2
[1
y
y
6
4

4
_
0 x 4 2
_2 2
40 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 9

_4 _2 0
_2

2 4 x
42 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 10

49. If x 1, the graph of f is the half-line y x 1. 50. If x 1 the graph of f is the half-line
For x 1, we calculate a few points: f 2 y x 1. Fo x 1, the graph consists of
3, the line segment y 0. For x 1, the graph is the
f 3 8, and f 4 15. f has domain half-line y x 1. f has domain
range [
and range [0
y
y
4
12

4
_4 _2 0 2 4 x

_3 _2 _1 0 1 2 3 x

51. Each vertical line cuts the given graph at exactly one point, and so the graph represents y as a function of x.

52. Because the y-axis, which is a vertical line, intersects the graph at two points, the graph does not represent y as a
function of x.

53. Because there is a vertical line that intersects the graph at three points, the graph does not represent y as a function
of x.

54. Each vertical line intersects the graph of f at exactly one point, and so the graph represents y as a function of x.

55. Each vertical line intersects the graph of f at exactly one point, and so the graph represents y as a function of x.

56. The y-axis intersects the circle at two points, and this shows that the circle is not the graph of a function of x.

57. Each vertical line intersects the graph of f at exactly one point, and so the graph represents y as a function of x.

58. A vertical line containing a line segment comprising the graph cuts it at infinitely many points and so the graph does
not define y as a function of x.

59. The circumference of a circle with a 5-inch radius is given by C 5 2π 5 10π, or 10π inches.

4
60. V 2 1 π 2 1 3 38 79, V 2 4
π 8 33 51, and so V 2 1 V 2 9
33 51 5 283 is the 3
amount by which the volume of a sphere of radius exceeds the volume of a sphere of radius 2.

61. C 0 6, or 6 billion dollars; C 50 5 50 6 43 5, or 43 billion dollars; and

C 100 0 75 100 6 81, or 81 billion dollars.

2
62. The child should receive D 4 25 500 4 160, or 160 mg.

63. a. From t 0 through t 5, that is, from the beginning of 2001 until the end of 2005.
b. From t 5 through t 9, that is, from the beginning of 2006 until the end of 2010.
c. The average expenditures were the same at approximately t , that is, in the year 2006. The level
of expenditure on each service was approximately $900.
42 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 11

0 59 0 61
64. a. The slope of the straight line passing through 0 and 10 0 59 0 002
is m 1 10 0

Therefore, an equation of the straight line passing through the two points is y 1 2 t 0 or
y 0 002t . Next, the slope of the straight line passing through 10 0 59 and 20 0 60 is
0 60 0 59
m2 , and so an equation of the straight line passing through the two points is
20 10

y 59 01 t 10 or y 0 001t . The slope of the straight line passing through 20

0 60
0 66 0 60
30 006, and so an equation of the straight line passing through the two points is
m3 30 20

y 60 06 t 20 or y 0 006t . The slope of the straight line passing through 30

0 66
0 8
40 0 0 78 , and so an equation of the straight line passing through the two points
m4 40 30

0 002t 0 61 if 0 t 10
0 001t 8 if 10 t 20
is y 0 012t 0 30. Therefore, a rule for f is f t
0 006t 8 if 20 t 30
0 012t 0 if 30 t 40

b. The gender gap was expanding between 1960 and 1970 and shrinking between 1970 and 2000.
c. The gender gap was expanding at the rate of 0 r between 1960 and 1970, shrinking at the rate of
0 n 1970 and 1980, shrinking at the rate of 0 r between 1980 and 1990, and shrinking at
the rate of
0 r between 1990 and 2000.

0 95 0 58
65. a. The slope of the straight line passing through the points 0 20 0 95 85,
is m 1 20 0

so an equation of the straight line passing through these two points is y 0 58 5 t 0

or y t 0 58. Next, the slope of the straight line passing through the points 20 0 95
1
and 30 1 1 is 0 so an equation of the straight line passing through
m 30 20
2

the two points is y 0 95 5 t 20 or y 0 015t 0 Therefore, a rule for f is

0 0185t 0 58 if 0 t 20
f t
0 015 0 65 if 20 30
t t

b. The ratios were changing at the rates of 0 r from 1960 through 1980 an r from 1980 through
1990.
c. The ratio was 1 when t 20 3. This shows that the number of bachelor’s degrees earned by women equaled
the number earned by men for the first time around 1983.

66. a. T x 6x
b. T 200 0 06 200 12, or $12 and T 5 65 6 5 65 0 34, or $0 34.
42 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 12

67. a. I x 1 053x
b. I 1520 1 3 1520 , or $1600 56.

68. a. The function is linear with y-intercept 1 44 and slope , so we have f t 0 058t ,0 t 9.
b. The projected spending in 2018 will be f 9 0 058 9 1 44 1 , or $1 962 trillion.

69. S r 4πr 2 .
44 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 13

4 3 4
70. 3 π 2r 3 π8r 3 38
4
πr 3 . Therefore, the volume of the tumor is increased by a factor of 8.

71. a. The median age was changing at the rate of 0 years r.

b. The median age in 2011 was M 11 3 11 37 2 (years).

c. The median age in 2015 is projected to be M 5 0 15 37 42 (years).

72. a. The daily cost of leasing from Ace is C1 x 30 b. C ($)
0 45x, while the daily cost of leasing from Acme is 100
C2 x 25 0x, where x is the number of miles
80
driven.
(100, 75)
60 y=C1(x)
c. The costs are the same when C1 x C 2 x that is,
when 40
y=C2(x)
30 0 45x 25 0 50x, 0 05x 5, or x
100. Because C1 70 30 0 45 70 5
and
C 2 70 25 0 70 60, and the customer plans
to

drive less than 70 miles, she should rent from Acme. 0 40 80 120 x (mi)

73. a. The graph of the function is a straight line passing through b. V

0 120000 10 0 Its slope is 120

m 12,000. The required equation is 80

10 0
V 12,000n 120,000. 40

0 2 4 6 8 10 n (years)
d. This is given by the slope, that is, $12,000 per year.

74. Here V 20,000n 1,000,000. The book value in 2012 is given by V 15 1,000,000, or
$700,000. The book value in 2016 is given by V 20,000 19 1,000,000, or $620,000. The book value in
2021 is V 20,000 24 1,000,000, or $520,000.

75. a. The number of incidents in 2009 was f 0 0 46 (million).

b. The number of incidents in 2013 was f 4 2 42 0 4 4 0 46 1 (million).

76. a. The number of passengers in 1995 was N 0 4 (million).

2
b. The number of passengers in 2010 was N 15 0 011 15 0 521 15 4 9 (million).

77. a. The life expectancy of a male whose current age is 65 is

2
f 65 2 65 6357 65 9 6 16 80, or approximately 16 years.
b. The life expectancy of a male whose current age is 75 is
2
f 75 2 75 6357 75 9 6 10 18, or approximately 10 18 years.

78. a. N t 0 00445t 2 t 9 . N 0 9 564, or 9 million people;

44 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 14

2
N 12 445 12 0 2903 12 4 13 6884, or approximately 13
million people.
2
b. N 14 0 00445 14 0 2903 14 4 14 5004, or approximately 5 million people.
44 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 15

3 2
79. The projected number in 2030 is P 20 83 20 0 0157 20 0 093 20 5
7 9536, or approximately 8 million.
3 2
The projected number in 2050 is P 40 83 40 0 0157 40 0 093 40 5
13 2688, or
approximately 13 million.

80. N t t3 6t 2 15t. Between 8 a.m. and 9 a.m., the average worker can be expected to assemble
N 1 N 0 6 15 0 20, or 20 walkie-talkies. Between 9 a.m. and 10 a.m., we expect that
N 2 N 1 23 6 22 15 2 6 15 46 20 26, or 26 walkie-talkies can be
assembled

by the average worker.

81. When the proportion of popular votes won by the Democratic presidential candidate is 0 60,
the proportion of seats in the House of Representatives won by Democratic candidates is given
by
3
0 21 0 216
6
s 0 6 3
0 6 064 0 280
3
0

82. The amount spent in 2004 was S 0 5 6, or 6 billion. The amount spent in 2008 was
3 2
S 4 0 03 4 0 4 0 23 4 5 7 8, or $7 8 billion.

83. The domain of the function f is the set of all real positive numbers P
where V 0; that is, 0

0 V

84. a. We require that 0 04 r 2 0 and r 0. This is true if

0 r 0 2. Therefore, the domain o is [0 0 2]. c. v (cm/s)

2 40
b. We compute 0 1000 0 04 0 1000
40, 30

2 20
0 1 1000 4 1000 4
10
1000 0 03 30, and
2 0 0.1 0.2 r (cm)
0 2 1000 0 04 0 2 1000 0 04 0 04 0.

d. As the distance r increases, the velocity of the blood decreases.

44 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 16

85. a. The assets at the beginning of 2002 were $0 trillion. At the beginning of 2003, they were f 1 , or
$0 trillion.

0 3
b. The assets at the beginning of 2005 were f 3 0 3 0 96, or $0 96 trillion. At the beginning
0 43
of 2007, they were f 5 6 5 1 20, or 2 trillion.
46 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 17

2
86. a. We compute f 0 8 0 1 0 96 75 b. f(t)
108
f 1 8 1 2 1 1 96 75 , 106
and 104
102
f 2 5 58 2 5 106 69. We
100
summarize these results in a table. 98
96
Year 2006 2007 2008
0 1 2 3 t
Rate 96 75 106 69
87. a. The domain of f is 0 b. y (¢)
13]. 400

2 32 if 0 x 3 40 if 9 x
10 300
4
3 58 if 10 x
2 50 if 4 x 11
5
2 68 if 5 x
6
f x 3 76 if 11 x 12
2 86 if 6 x 020
7 3 9
4 x (oz)
4 1 if
if 12 xx 13
13 0 4 8 12
3 04 if 7 x 2
8
3 22 if 8 x
9

88. a. The median age of the U.S. population at the beginning of 1900 b. f(t)
was f 0 , or 22 years; at the beginning of 1950 it
36
was
32
f 5 0 5 2 7 5 5 30, or 30 years;
and at the beginning of 2000 it was f 10 2 10 28
4 35 4, or
35 years.

24

0 5 10 t

89. a. The passenger ship travels a distance given by 14t miles east and the cargo ship travels a distance of
10 t 2 miles north. After two hours have passed, the distance between the two ships is given by
14t if 0 t 2
[10 t 2 ]2 14t 2
296t 2 400t 400 miles, so D t
2 74t 2 100t 100 if t 2
b. Three hours after the cargo ship leaves port the value of t is 5. Therefore,
2
D 2 74 5 100 5 100 76 16, or 16 miles.

90. True, by definition of a function (page 52).

91. False. Take f x x 2, a 1, and b 1. Then f 1 1 f 1 but a b.

46 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 18

92. False. Let f x x 2 , then take a 1 and b 2. Then f a f 1 1, f b f 2 4, and

f a f b 1 4 f a b f 3 9.

93. False. It intersects the graph of a function in at most one point.

94. True. We have x 2 0 and 2 x 0 simultaneously; that is x 2 and x 2. These inequalities are satisfied
x 2.
46 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.1 FUNCTIONS AND THEIR GRAPHS 19

2
95. False. Take f x x 2 and k 2. Then f x 2x 4x 2 2x 2 2f x

96. False. Take f x 2x 3 and c 2. Then f 2x y 2 2x y 3 4x 2y 3, but

cf x f y 2 2x 3 2y 3 4x 2y 9 f
2x y

97. False. They are equal everywhere except at x 0, where g is not defined.

98. False. The rule suggests that R takes on the values 0 and 1 when x 1. This violates the uniqueness property that a
function must possess.

Using Technology page 68

1. a. 10
b. 10

0 8

7
-10 6
-10 -5 0 5 10 -2 -1 0 1 2

2. a. 10 b.
0

-500
0
-1000
-10
-10 -5 0 5 10 -20 -10 0 10 20

3. a. 10
b. 2

0 0

-1
-10 -2
-10 -5 0 5 10 -3 -2 -1 0 1 2 3

4. a. 10
b.
4

0 0

-2

-4
-10
-10 -5 0 5 10 -4 -2 0 2 4
48 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 20

5. 200
6. 10
0
100
-10

0 -20
-2 0 2 4 -2 -1 0 1 2

7. 4
8. 30

2 20

0 10

-2 0
-4 -10
-2 -1 0 1 2 -4 -2 0 2 4

9. f 2 145 18 5505. 10. f

11. f 2 41 4 1616. 12. f

13. a. 15
14. a. 8

6
10
4
5
2
0 0
0 1 2 3 4 5 6 20 30 40 50 60 70 80

b. The amount spent in the year 2005 was b. f 18 , f 50 0 971,

f 2 42, or approximately $9 and
billion. In f 80
2009, it was f 6 88, or
approximately
$13 billion.

15. a. 150

100

50

6 7 8 9 10 11

b. f 6 44 7, f 8 52 and
f 11 129 2.
48 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 21

2.2 The Algebra of Functions

Concept Questions page 73

1. a. P x1 R x1 C x1 gives the profit if x 1 units are sold.

b. P x2 R x2 C x2 Because P x2 0, R x2 C x2 [R x2 C
x2 gives the loss sustained if x 2 units are sold.

2. a. f g x f x g x f g x f x g x an fg x f x g x
all have domain A B.
f x
f g x has domain A B excluding x A B such that g x 0.
g x
b. f g 2 f 2 g 2 3 2 1, f g 2 f 2 g 2 3 2
5,
f 2 3 3
fg 2 f 2 g 2 3 2 6, and f g 2
2
g 2

3. a. y f g x f x g x b. y f g x f x g
x

f f x
c. y fg x f x g x x
g g x
d. y

4. a. The domain o f g x f g x the set of all x in the domain of g such that g x is in the
domain of f .
The domain of g f x g f x is the set of all x in the domain of f such that f x is in the
domain of g.
b. g f 2 g f 2 g 3 8. We f g 3 a f g 3
f g 3 f 8 and we don’t know the value of f 8

5. No. Let A f x x, and g x x. Then a is in A, but

g f 1 g f 1 g 1 is not defined.
1

6. The required expression is P g f p

Exercises page 74

1. f g x f x g x x3 5 x2 2 x3 x2 3.

2. f g x f x g x x3 5 x2 2 x3 x2 7.

3. f g x f x g x x3 5 x2 2 x5 2x 3 5x 2 10.

4. g f x g x f x x2 2 x3 5 x5 2x 3 5x 2 10.
f f x x3 5
5. x .
g g x x2 2
48 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 22

f g
f x g x3 5 x2 2 x3 x2 7
6. x x .
h 2x 4 2x 4
h x

fg f x g x3 5 x2 x5 2x 3 5x 2 10
7. x .
h x 2 2x 4
h 2x 4
x
50 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 23

8. f gh x f x g x h x x3 5 x2 2 2x 4 x5 2x 3 5x 2 10 2x 4
2x 6 4x 4 10x 3 20x 4x 5 8x 3 20x 2 40 2x 6 4x 5 4x 4 2x 3 20x 2 20x 40.

9. f g x f x g x x 1 x 1.

10. g f x g x f x x 1 x 1 x 1 x 1.

11. fg x f x g x x 1 x 1. 12. gf x g x f x x 1 x
1

g g x 1 h h 2x 3 1
13. x . 14. x .
h x 2x 3 1 g x x 1
h g
x x

fg x 1 x fh x 1 2x 3 2x 4 2x 3 x 1
15. x . 16. x .
h 1 g 1 x 1
2x 3 1 x 1

f h x 1 2x 3 x 2x 3 gh x 1 2x 3 x 1 2x 3 1
17. x . 18. .
g 1 x 1 g f 1 x 1 x 1
x
x 1 x 1 x
1

19. f g x x2 x x2 x 3, f g x x2 5 x 2 x2 x 7,
f x2 5
fg x x2 5 x x .
g x 2
2 , and

20. f g x x 1 x3 1, f g x x 1 x3 1, fg x x 1 x3 1 ,
and
f x 1
x .
g x3 1

1 x 1 x 3 1 x 1 x 3 1
21. f g x x , f g x x ,
x 1 1 x 1 x 1
3 3
x 1
50 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 24

1 x 3 f
fg x x , and x 3 x 1
x 1 x 1 g
3

1 1 x2 1 x2 1 2x 2
22. f g x ,
x2
1 x2 1 x2 1 x2 1 x2 1 x2 1

1 1 x2 1 x2 1 2 1
f g x , fg ,
x2 x and
1 x2 1 x2 1 x2 1 x2 1 x2 1 x2 1 x2 1
f x2 1
x .
g x2 1
50 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 25

x 1 x 2 x 1 x 2 x 2 x2 x 2 x2 x 2
x 1
23. f g x
1 x 2 x 1 x x 1 x 2
2
x

2x 2 4 2 x2 2
,
x 1 x 2 x 1 x 2
x 1 x 2 x 1 x 2 x 2 x2 x 2 x2 x 2
x 1
f g x
1 x 2 x 1 x x 1 x 2
2
x

2x
,
x 1 x 2
x 1 x 2 f x 1 x 2
fg x , and x .
1 2 g x 1 x 2
x
x

24. f g x x2 x 1, f g x x2 x 1, fg x x2 1 x 1,
and
f x2 1
x .
g x 1
25. f g x f g x f x2 x2 1 x4 x2 1 and
2 2
x2

g f x g f x g x2 x 1 x2 x 1 .
2
26. f g x f g x 3 2g x 1 3 x 3 x 3 1 3x 2 20x 34 and
2
g x

g f x g f x f x 3 3x 2 2x 1 3 3x 2 2x 4.

27. f g x f g x f x2 1 x2 1 1 and
2
g f x g f x g x 1 1 x 2 x 1 1 x 2 x.
x 1

2
28. f g x f g x 2 g x 3 2 x2 1 3 and
2
g f x g f x 1 2 x 1 4x 12 x 10.
f x 3

1 1 1 1 x2 x
50 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 26

29. f g x f g x 1 and
x x2 x x2 1 x2 1
f
x

x x2 1
g f x g f .
x g x2 1 x

1 x
30. f g x f g and
x f x 1 x 1
1 x 1 1 x 1 1
.
g f x g f x g x
x 1 1 x 1 1 x
1

31. h 2 g f 2 But f 2 22 2 1 7, so h 2 g 7 49.

3
32. h 2 g f 2 . But f 2 22 31 3, so h 2 g 3 3 3 1 3 3 1 10.
3 3
1 3

1 1 1 1 5
33. h 2 g f 2 But f 2 , so h 2 .
2 5 5 5 5
g
2 1

1 2

34. h 2 g f 2 . But f 1, so g 1 1 2.
1
2 1
2
52 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 27

35. f x 2x 3 x2 1, g x x 5. 36. f x 3x 2 4, g x x 3.

37. f x x2 1, g x x. 38. f x 2x 3 g x x 2.

1 1
39. f x x2 1, g . 40. f x x2 4, g x .
x x x

1 1
41. f x 3x 2 2, g 2. 42. f x 2x 1, g x.
x x
x x

43. f a h f a [3 a h 4] 3a 4 3a 3h 4 3a 4 3h.

44. f a h f a 1 a h 1a 3 1 1 1 1
2 2 2a 2h 3 2a 3 2 h.
3

2
45. f a h f a 4 a h 4 a2 4 a2 2ah h2 4 a2 2ah h2 h
2a h

2
46. f a h f a a h 2 a h 1 a2 2a 1
a2 2ah h2 2a 2h 1 a2 2a 1 h 2a h
2
2
f a h f a h 1 a2 a2 2ah h2 1 a2 1 2ah h2
47. a 1 h h
h h
h 2a h
2a h.
h

2
f a h f 2 a h a h 1 2a 2
48. a a 1
h h 4ah 2h 2 h
4a 2h 1.
2a 2 4ah 2h 2 a h 1 2a 2 a 1 h
h

3
f a h f a h a h a3 3a 2 h 3ah 2 h3 a h a3 a
49. a 3
a a h
h h

3a 2 h 3ah 2 h3 h
3a 2 3ah h2 1.
h

3
f a h f 2 a h a h 2 1 2a 3 a 2 1
50. a h
h 2a 3 6a 2 h 6ah 2 2h 3 a 2 2ah h 2 1 2a 3 a 2 1
h
6a 2 h 6ah 2 2h 3 2ah h 2
6a2 6ah 2h 2 2a h.
h
52 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 28

1 1 a a h
f a h f a h a a a h 1
51. .
a

h h h a a h

f a h f a h a a h a a h a 1
a
52. .
h h a h a h a h a a h a

53. F t represents the total revenue for the two restaurants at time t.
52 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 29

54. F t represents the net rate of growth of the species of whales in year t.

55. f t g t represents the dollar value of Nancy’s holdings at time t.

56. f t g t represents the unit cost of the commodity at time t.

57. g f is the function giving the amount of carbon monoxide pollution from cars in parts per million at time t.

58. f g is the function giving the revenue at time t.

59. C x 0 6x 12,100.

60. a. h t f t g t 3t 69 t 3 2t 55 2, 0 t 5.
b. f 5 3 5
69 84, g 5 0 5 13 12 8, and h 5 3
5 55 71 2. Since f 5 g 5 84 12 71 2, we see that h 5 is
indeed equal to f 5 g 5

61. D t D2 D1 t D2 t D1 t 0 035t 2 0 21t 0 24 0 0275t 2 t

t2 0 129t 0 17.
The function D gives the difference in year t between the deficit without the $160 million rescue package and the
deficit with the rescue package.

62. a. g f 0 g f 0 g 0 64 26, so the mortality rate of motorcyclists in the year 2000 was
26 per
100 million miles traveled.
b. g f 6 g f 6 g 0 51 42, so the mortality rate of motorcyclists in 2006 was 42 per
100 million miles traveled.
c. Between 2000 and 2006, the percentage of motorcyclists wearing helmets had dropped from 64 to 51, and as a
consequence, the mortality rate of motorcyclists had increased from 26 million miles traveled to 42 million miles
traveled.

63. a. g f 1 g f 1 g 406 23. So in 2002, the percentage of reported serious crimes that
end in arrests or in the identification of suspects was 23.

b. g f 6 g f 6 g 326 18. In 2007, 18% of reported serious crimes ended in

arrests or in the identification of suspects.

c. Between 2002 and 2007, the total number of detectives had dropped from 406 to 326 and as a result, the
percentage of reported serious crimes that ended in arrests or in the identification of suspects dropped from 23 to
18.

64. a. C x 0 000003x 3 0 03x 2 200x 100,000.

b. P x R x C x 0 1x 2 500x 000003x 3 0 03x 2 200x 100,000

0 000003x 3 0 07x 2 300x

100,000.
52 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.2 THE ALGEBRA OF FUNCTIONS 30

3 2
c. P 1500 0 000003 1500 0 07 1500 300 1500 100,000 182,375, or $182,375.
54 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.3 FUNCTIONS AND MATHEMATICAL MODELS 31

65. a. C x V x 20000 0 000001x 3 0 01x 2 50x 20000 0 000001x 3 1x 2 50x

20,000.

b. P x R x C x 0 02x 2 150x 0 000001x 3 0 01x 2 50x 20,000

0 000001x 3 0 01x 2 100x 20,000.

3 2
c. P 2000 0 000001 2000 0 01 2000 100 2000 20,000 132,000, or $132,000.

66. a. D t R t S t

t3 0 19679t 2 65t 0 015278t 3 0 11179t 2 t 4

2 42

038889t 3 0 30858t 2 0 31849t 0 22, 0 t 6.

b. S 3 3 309084, R 3 2 317337, and D 3 0 991747, so the spending, revenue, and

deficit are approximately $3 trillion, 32 trillion, and $0 trillion, respectively.

c. Yes: R 3 S 3 2 317337 3 308841 0 991504 D 3

67. a. h t f t g t 4 389t 3 t2 374 49t 2390 t3 132 524t 2

757 9t 7481

17 611t 3 357t 2 1132 39t 9871, 1 t 7.

b. f 6 3862 976 and g 6 10,113 so f 6 g 6 464. The worker’s

contribution was approximately $3862 98, the employer’s contribution was approximately $10,113 49, and the
total contributions were approximately

c. h 6 13,976 f 6 g 6 , as expected.
7
68. a. N r 2.
t 5t 75
1
0 02 t
10
7 7
b. N r 2 2
3 29, or 29 million units.
0 5 0 75 75
1 0 02 1
0 02

0 10 10
7 7
N r 2 2
, or 3 99 million units.
12 5 12 75 135
1 0 02 1
0 02

12 10 22
7 7
N r 2 2
4 13, or 3 million units.
18 5 18 75 165
1 0 02 1

18 10 28
54 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.3 FUNCTIONS AND MATHEMATICAL MODELS 32

10 3 10 2 200
69. a. The occupancy rate at the beginning of January is r 0 0 0 0 55 55, or
55%. 81 3 9
10 3 10 2 200
r 5 81 5 3 5 9 5 55 , or approximately 98 2%.

b. The monthly revenue at the beginning of January is R 55 3 9 2

5000 55 50 55 444 68, or
3

approximately $444,700.
The monthly revenue at the beginning of June is R 2 3 9 2
5000 98 2 50 1167 6, or
3

approximately $1,167,600.
54 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.3 FUNCTIONS AND MATHEMATICAL MODELS 33

2 9 94 t
1 42 7 t 10
70. N t 1 42 x 10 2 . The number of jobs created 6 months
t 10 2 2
t
2 t t 10 2 2 t 15 2

15
2
9 94 16
from now will be N 6 2 24, or approximately 2 24 million jobs. The number of jobs
2
created
2 2 21
16

9 94 22 2
12 months from now will be N 12 , or approximately 2 48 million jobs.
22 2 2
2
27

71. a. s f g h f g h f g h This suggests we define the sum s by

s x f g h x f x g x h x
b. Let f , g, and h define the revenue (in dollars) in week t of three branches of a store. Then its total revenue (in
dollars) in week t is s t f g h t f t g t h t

72. a. h g f x h g f x
b. Let t denote time. Suppose f gives the number of people at time t in a town, g gives the number of cars as a
function of the number of people in the town, and h gives the amount of carbon monoxide in the atmosphere.
Then h g f t h g f t gives the amount of carbon monoxide in the atmosphere at time
t.

73. True. f g x f x g x g x f x g f x

74. False. Let f x x 2 and g x x. Then g f x x 2 is defined at x 1, But

f g x x 2 is not defined at x 1.

75. False. Take f x x and g x x 1. Then g f x x 1, bu f g x x 1.

76. False. Take f x x 1. Then f f x f f x x 2, but f2 x x 1 2
x2 2x
2
f x 1.

77. True. h g f x h g f x h g f x and h g f x h

g f x h g f x

78. False. Take h x x, g x x, and f x x 2 . Then

h g f x h x x2 x x2 h g h f x h g x h
f x x x 2.

2.3 Functions and Mathematical Models

Concept Questions page 88

1. See page 78 of the text. Answers will vary.

2.
a a. P x an x n 1x
n
where a a , 0 and n is a positive integer. An example is
n
0 n
P x 4x 3 3x 2 P
2.
54 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.3 FUNCTIONS AND MATHEMATICAL MODELS 34

3x 4 2x 2 1
b. R x , where P and Q are polynomials with Q x 0. An example is R .
Q x x2 3x 5
x

3. a. A demand function p D x gives the relationship between the unit price of a commodity p and the quantity
x demanded. A supply function p S x gives the relationship between the unit price of a commodity p and
the quantity x the supplier will make available in the marketplace.
b. Market equilibrium occurs when the quantity produced is equal to the quantity demanded. To find the market
equilibrium, we solve the equations p D x and p S x simultaneously.
56 2 FUNCTIONS, LIMITS, AND THE DERIVATIVE 2.3 FUNCTIONS AND MATHEMATICAL MODELS 35

Exercises page 88
2 1 7
1. Yes. 2x 3y 6 and so y 3x 2. 2. Yes. 4y 2x 7 and so y 2x 4.

1 2 8
3. Yes. 2y x 4 and so y 2x 2. 4. Yes. 3y 2x 8 and so y 3x 3.

1 9 1 7
5. Yes. 4y 2x 9 and so y 2x 4. 6. Yes. 6y 3x 7 and so y 2x 6.

7. No, because of the term x 2 . 8. No, because of the term x.

9. f is a polynomial function in x of degree 6. 10. f is a rational function.

3
11. Expanding G x 2 x 2 3 , we have G x 2x 6 18x 4 54x 2 54, and we conclude that
G is a polynomial function of degree 6 in x.

2 5 2 5x 6x 3
12. We can write H x 6 and conclude that H is a rational function.
x3 x2 x3

13. f is neither a polynomial nor a rational function.

14. f is a rational function.

15. f 0 2 gives f 0 m 0 b b 2. Next, f 3 gives f 3 m 3 b 1.

Substituting b 2 in this last equation, we have 3m 2 1, or 3m 3, and therefore, m 1 and b 2.

16. f 2 4 gives f 2 2m b 4. We also know that m Therefore, we have 2 1 b 4 and so b

6.

17. a. C x 8x 40,000. b. R x 12x.

c. P x R x C x 12x 8x 40,000 4x 40,000.
d. P 8000 4 8000 40,000 8000, or a loss of $8000. P 4 40,000
8000, or a profit of $8000.

18. a. C x 14x 100,000. b. R x 20x.

c. P x R x C x 20x 14x 100,000 6x 100,000.
d. P 12,000 6 12,000 100,000 28,000, or a loss of
$28,000.
P 6 100,000 20,000, or a profit of
$20,000.

19. The individual’s disposable income is D 0 28 60,000 43,200, or $43,200.

0 4
500
20. The child should receive D 0 4 117 65, or approximately 118 mg.
7

4 1
21. The child should receive D 4 500 1 , or approximately 104
24 mg.
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Isä Brownin
yksinkertaisuus
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Isä Brownin yksinkertaisuus

Salapoliisikertomuksia

Author: G. K. Chesterton

Translator: Eino Palola

Release date: March 2, 2024 [eBook #73088]

Language: Finnish

Original publication: Helsinki: Kust.Oy Kirja, 1926

Credits: Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK ISÄ

BROWNIN YKSINKERTAISUUS ***
ISÄ BROWNIN YKSINKERTAISUUS

Salapoliisikertomuksia

Kirj.

G. K. CHESTERTON

Suomentanut

Eino Palola

Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1925.

SISÄLLYS:

Sininen risti
Salaperäinen puutarha
Kummalliset jalat
Lentävät tähdet
Näkymätön mies
Israel Gow'n rehellisyys
Väärä muoto
Mies Murtokadulla
Tarina taittuneesta miekasta
Kuoleman kolme asetta
Ruhtinas Saradinen synnit
Jumalan vasara
Apollon silmät
SININEN RISTI

Aamunkoitteen hopea reunusti meren vihreältä välkkyvää vettä, kun

höyrylaiva laski Harwichin satamaan päästäen maihin suuren parven
ihmisiä, joitten joukossa se mies, jota aiomme seurata, ei ollut eikä
halunnut olla millään lailla huomiotaherättävä. Hänessä ei ollut
mitään silmiinpistävää, jollemme ota lukuun tuskin huomattavaa
vastakohtaa hänen pyhäpukunsa hienouden ja hänen kasvojensa
virkamiesmäisen vakavuuden välillä. Hänellä oli yllään lyhyt
vaaleanharmaa takki, valkoiset liivit ja hopeanvärinen olkilakki
harmaansinisine nauhoineen. Tätä asua vastaan tuntuivat laihat
kasvot synkiltä, etenkin kun ne päättyivät lyhyeen, mustaan partaan,
joka teki espanjalaisen vaikutuksen ja johti ajatukset kuningatar
Elisabetin aikana käytännössä olleeseen rengaskaulukseen. Hän
poltteli savukettaan joutilaan vakavuudella, eikä mikään hänen
käytöksessään viitannut siihen tosiasiaan, että harmaan takin alla oli
piilossa ladattu revolveri, että valkeat liivit kätkivät poliisikortin ja että
olkihattu peitti päätä, joka oli terävimpiä koko Euroopassa. Sillä tämä
mies oli itse Valentin, Pariisin poliisipäällikkö ja maailman kuuluisin
salapoliisi. Hän oli nyt matkalla Brysselistä Lontooseen
toimittaakseen vuosisadan merkittävimmän vangitsemisen.
 Flambeau oli Englannissa. Kolmen maan poliisit olivat vainuten
seuranneet suurta rikollista Ghentistä Brysseliin, sieltä Haagiin
Hollantiin, ja nyt pidettiin luultavana, että hän käyttäisi hyväkseen
sitä sekamelskaa ja niitä omituisia oloja, jotka Lontoossa par'aikaa
pidettävä Pyhä kongressi toisi mukanaan. Hän olisi luultavasti
olevinaan joku alempi-arvoinen pappi, tai sihteeri, jolla oli
kokouksessa jotain tehtävää, mutta Valentin ei voinut olla erikoisen
varma siitä asiasta. Ei kukaan voinut olla varma siitä, mikä koski
Flambeauta.

On kulunut jo monta vuotta siitä, kun tämä rikosten jättiläinen on

lakannut tekemästä pahojaan maailmassa, ja kun hän ne lopetti,
voitiin sanoa kuin Rolandin kuoleman jälkeen: rauha tuli äkkiä
maailmaan. Mutta parhaina — tarkoitan tietysti pahimpina —
päivinään oli Flambeau yhtä huomattava ja yhtä kansainvälinen
henkilö kuin "der Kaiser". Melkein joka aamu kertoivat
sanomalehdet, että hän oli välttänyt jonkun harvinaisen rikoksen
seuraukset tekemällä uuden samanlaisen. Hän oli tavattoman
suurivartaloinen ja rohkea gascognelainen ja hänen atleetti-
huumorinsa purkauksista oli liikkeellä mitä uskomattomimpia juttuja.
Kerrottiin, että hän oli kääntänyt tutkintatuomarin alassuin
selvittääkseen hänen päätänsä, juossut pitkin Rue de Rivolia poliisi
molemmissa kainaloissaan, y.m. samankaltaista. Oikeuden nimessä
täytyy kuitenkin sanoa, että hänen ruumiillisen voimansa purkaukset
tavallisesti esiintyivät samanlaisten verettömien, vaikka kylläkin
sopimattomien kujeiden muodossa. Hänen varsinaiset rikoksensa
olivat terävästi suunniteltuja, suurisuuntaisia varkauksia. Mutta
jokainen hänen varkauksistaan oli tavallaan uudellainen synti, jolla
oli oma tarinansa. Hänhän se perusti suuren tyroolilaisen
meijeriyhtiön Lontooseen, yhtiön, jolla ei ollut meijereitä, ei lehmiä, ei
maitokärryjä, eikä maitoa, mutta kylläkin monta tuhatta jäsentä.
Näille hän hankki tavaraa muuttamalla maitopullot muitten ovilta
liiketuttaviensa ovien eteen. Hän se ylläpiti selittämätöntä ja tiheää
kirjeenvaihtoa erään nuoren naisen kanssa, jonka kirjelaatikkoa
tarkasti vartioitiin, valokuvaamalla mikroskooppisesti tiedonantonsa.
Useat hänen kepposistaan olivat merkittäviä yksinkertaisuutensa ja
reippaan suorituksensa vuoksi. Kerrotaan, että hän kerran keskellä
yötä maalasi uudelleen talojen numerot eräällä kadulla, vain
houkutellakseen ansaan erään matkustajan. Varmaa on, että hän
keksi muutettavan kirjelaatikon, jonka hän asetti etukaupunkeihin,
katujen kulmiin, toivossa, että joku tietämätön pistäisi niihin
arvolähetyksiä. Sitäpaitsi oli hän tunnettu erittäin taitavaksi
voimistelijaksi. Huolimatta suunnattomasta koostaan saattoi hän
hypellä kuin heinäsirkka ja kadota puunlatvoihin kuin nopea apina.
Kun suuri Valentin lähti liikkeelle ottaakseen selvää Flambeaun
hommista, oli hän, nämä seikat tuntien, täysin tietoinen siitä, etteivät
hänen seikkailunsa olisi lopussa, sittenkun hän olisi löytänyt
etsittävänsä.

Mutta kuinka hän saisi Flambeaun käsiinsä? Tätä kysymystä ei

suuri
Valentin ollut vielä likimainkaan itselleen selvittänyt.

Oli eräs seikka, jota Flambeau, huolimatta kekseliäisyydestään

valepukuihin nähden, ei voinut salata, ja se oli hänen tavaton
pituutensa. Jos Valentin nopealla katseellaan olisi huomannut pitkän
hedelmäin myyjättären, pitkän krenatöörin, tai vaikkapa verrattain
pitkän herttuattarenkin, olisi hän kai heti vanginnut heidät. Mutta
koko junassa ei ollut ketään, joka olisi voinut olla valepukuinen
Flambeau. Silloin olisi kissakin saattanut olla valepukuinen giraffi.
Hän oli jo etukäteen tarkkaan tutkinut laivan matkustajat, ja uusien
tulokkaiden luku, jotka nousivat junaan Harwichissa ja matkan
varrella, rajoittui kuuteen. Pikkuinen rautatien virkamies oli matkalla
keskusasemalle, kolme jokseenkin lyhytkasvuista
vihanneskauppiasta nousi junaan toisella asemalla lähtöpaikasta,
matala leskirouva aikoi Lontooseen eräästä Essexin
pikkukaupungista ja eräs vähäpätöinen katolinen pappi tuli eräästä
kylästä samasta kreivikunnasta. Kun Valentin sai nähdä pikku papin,
luopui hän toiveistaan ja oli vähällä purskahtaa nauruun. Miespaha
edusti täydelleen itäisten tasankojen kansantyyppiä, hänen
kasvonsa olivat pyöreät ja ilmeettömät kuin norfolkilainen
pannukakku, hänen silmänsä olivat tyhjät kuin Pohjanmeri, ja
sitäpaitsi oli hänellä muassaan joukko ruskeaan paperiin käärittyjä
paketteja, joista hänen oli vaikea pitää huolta. Pyhä kongressi oli kai
imenyt monta tuollaista olentoa irti tukahtuneesta maalaiselämästä
sokeina ja avuttomina kuin ahtaista pesistään nousseet myyrät.
Valentin oli epäilijä tuota ankaraa ranskalaista tyyliä, eikä pitänyt
papeista. Mutta hän saattoi sääliä heitä, ja jos ken, herätti tämä
pikkumies sääliä. Hänellä oli suuri, pahoin kulunut sateenvarjo, joka
alituiseen putosi maahan. Hän ei näyttänyt tietävän, mikä osa
paluupiletistä oli leikattava pois, ja jok'ikiselle matkatoverilleen
vaunussa selitti hän lammasmaisin ilmein, että hän oli levoton
kääröistään, sillä yhdessä niistä oli hänellä jotain "puhtaasta
hopeasta sinisine kivineen". Hänelle ominainen sekoitus
maalaismaista lörpöttelyhalua ja pyhää yksinkertaisuutta huvitti
tavantakaa ranskalaista, kunnes pappi paketteineen saapui
Tottenhamiin, nousi junasta mutta palasi takaisin hakemaan
sateenvarjoaan. Hänen näin puuhatessaan oli Valentin kyllin
ystävällinen varottaakseen häntä puhumasta kaikille ihmisille, että
esine, jota hän niin varoi, oli hopeinen. Puhuessaan kenen kanssa
hyvänsä piti Valentin kuitenkin silmällä jotain toista. Hän vaaniskeli
kaikkialla jotain toista köyhää tai rikasta, miestä tai naista, joka olisi
täysin kuusi jalkaa pitkä. Flambeau oli nimittäin neljä tuumaa tätä
mittaa pitempi.

Viimein nousi hän itsekin pois Liverpool Streetillä vakuutettuna

siitä, ettei hän siihen saakka ollut päästänyt pahantekijää
livahtamaan. Sitten meni hän Scotland Yardille laillistuttaakseen
asemansa ja ollakseen varma avusta tarpeen vaatiessa. Senjälkeen
sytytti hän jälleen savukkeen ja läksi pitkälle vaellukselle Lontoon
kaduille. Juuri kun hän näin kuljeksi kaduilla ja puistoissa Viktorian
kaupunginosan tuolla puolen, pysäytti hän äkkiä askeleensa ja jäi
paikalleen. Hän huomasi olevansa hiljaisella, Lontoolle niin
ominaisella, istutuksilla reunustetulla aukiolla, n.s. "squarella", jossa
liike sattumalta oli keskeytynyt. Korkeat, sileät talot sen ympärillä
näyttivät arvokkailta, mutta asumattomilta. Pensasryhmät
keskustassa näyttivät hylätyiltä kuin pienet, vihreät saaret Tyynessä
meressä. Yksi aukion sivu kohosi kuin parveke toisten yläpuolelle, ja
linjan katkaisi täällä eräs Lontoon miellyttävimmistä yllätyksistä,
ravintola, joka näytti eksyneen tänne Schesta [eräs vanha
aristokraattinen aukio]. Se näytti melkein selittämättömän
viehättävältä ruukuissa kasvavine kääpiöpuineen ja pitkine
sitruunankeltaisine tai valkeine viirukkaisine päivänsuojustimineen.
Se oli verrattain korkealla, ja Lontoossa tavallisen, rikkinäisen tyylin
mukaan johtivat pitkät portaat kadulta sisäänkäytävälle, jokseenkin
niin kuin ensimäisen kerroksen ikkunaa vasten olisi asetettu
hengenpelastustikapuut. Valentin seisoi poltellen keltaviiruisten
kaihtimien edessä ja katseli niitä kauan.

Ihmeissä on ihmeellisintä se, että ne tapahtuvat. Pilvet taivaalla

saattavat yhtyä ja muodostaa tuijottavan ihmissilmän. Ollaan
matkalla, suunta on epävarma ja kiverä puu piirtyy maisemaa vasten
kuin kysymysmerkki. Nämä molemmat seikat olen viime päivinä itse
huomannut. Nelson kuolee juuri voitonhetkellä, ja Williams niminen
mies tappaa sattumalta miehen, jonka nimi on Williamsson. Sehän
on aivan kuin olisi hän tappanut oman poikansa. Lyhyesti:
tapahtumissa on jotain taikaa, mitä jokapäiväinen katselija ei
huomaa. Tämän seikan on Poe eräässä paradoksissaan mainiosti
ilmaissut: "Viisaan täytyy ottaa lukuun aavistamatonkin".

Aristide Valentin oli läpeensä ranskalainen, ja ranskalainen äly on

erikoisesti ja puhtaasti älyä. Hän ei ollut mikään "ajatuskone", sillä
tuo sana on nykyaikaisen fatalismin ja materialismin päätön keksintö.
Kone on vain kone, juuri sen vuoksi, ettei se osaa ajatella, ja
Valentin oli ajatteleva mies ja samalla rehellinen mies. Hän oli
saavuttanut merkilliset menestyksensä, jotka tuntuivat noituudelta,
terävällä johdonmukaisuudellaan, selvällä ja yksinkertaisella
ranskalaisella ajatustavallaan. Ranskalaiset eivät saa maailmaa
haltioihinsa sinkauttelemalla paradokseja, vaan ainoastaan
toteuttamalla jonkun yhteisajatuksen. Tällaisen yhteisajatuksen
saattavat he viedä pitkälle, kuten esim. Ranskan
vallankumouksessa. Mutta juuri siksi, että Valentin ihaili järkeä,
huomasi hän järjen rajat. Vain se, joka ei tiedä mitään
automobiileistä, puhuu automobiilin käyttämisestä ilman bentsiiniä;
vain se, joka ei tiedä mitään järjestä, pyrkii käsittelemään asioita
ilman vahvoja, eittämättömiä perusteita. Ja niitä puuttui Valentiniltä
nyt. Flambeau ei ollut näyttäytynyt Harwichissa, ja jos hän todella oli
Lontoossa, saattoi hän olla mikä hyvänsä pitkästä maankiertäjästä
Wimbledonin tiellä Hotel Métropolin pitkään tarjoilijaan saakka. Kun
Valentin oli tällaisessa alastoman tietämättömyyden tilassa, oli
hänellä omat periaatteensa ja oma menettelytapansa, jota hän
seurasi.
 Tällaisissa tapauksissa hän otti aavistamattomankin lukuun.
Tapauksissa, joissa hän ei voinut seurata järjellistä suuntaviivaa,
seurasi hän kylmästi ja väsymättä järjetöntä. Hän ei hakenut oikeita
paikkoja — pankkeja, poliisikonttoreja, yleisiä kohtauspaikkoja —
hän etsi järjestelmällisesti vääriä. Hän kolkutti kaikkien tyhjien talojen
oville, pistäysi jokaiseen ulospääsyttömään solaan, poikkesi
syrjäpoluille, joita rikkakasat peittivät, ja kierteli kaikki ne mutkat,
jotka aivan tarkoituksettomasti veivät syrjään valtateiltä. Hän puolusti
näitä hassuja toimenpiteitä täysin johdonmukaisesti. Hän sanoi, että
tämä tapa oli huonoin, jos oli olemassa johtolanka, mutta jos
sellaista ei ollut, oli se paras, sillä olihan aina olemassa
mahdollisuus, että juuri sama omituinen seikka, mikä pisti takaa-
ajajan silmiin, oli herättänyt pahenevankin huomiota. Jostainhan
täytyi alkaa, miksi ei siis siitä, mikä oli kiinnittänyt toisenkin
huomiota? Noissa portaissa, tuon ravintolan hiljaisuudessa ja
omituisuudessa oli jotain, mikä herätti salapoliisin hyvin vähän
romanttisuuteen taipuvan mielen ja sai hänet yrittämään pientä
temppua aivan arviolta. Hän meni ylös portaita, istuutui
ikkunapöydän ääreen ja tilasi kupin vahvaa kahvia.

Aamupäivä oli jo kulunut puoleen, eikä hän vieläkään ollut syönyt

aamiaista. Jätteitä toisten ateriasta oli vielä pöydällä muistuttamassa
hänelle nälkää. Hän tilasi paistetun munan ja alkoi mietteissään
sirottaa valkoista sokerijauhoa kahviin yhä ajatellen Flambeauta.
Hän muisti kuinka Flambeaun kerran oli onnistunut karata
naulapihtien avulla, toisen kerran auttoi häntä palava talo, sitten taas
merkitön kirje, josta piti maksaa, kerran se, että hän sai ihmiset
kaukoputkella tirkistelemään pyrstötähteä, joka uhkasi hävittää
maan. Valentin piti poliisinaivojaan yhtä hyvinä kuin rikoksellisenkin,
ja siinä hän oli oikeassa. Mutta hän ymmärsi täydelleen asemansa
huonommuuden. "Rikoksellinen on luova taiteilija, poliisi vain
arvostelija", sanoi hän katkerasti hymyillen ja nosti kahvikupin
hitaasti huulilleen. Mutta samassa asetti hän sen kiivaasti takaisin.
Hän oli pannut suolaa kahviinsa.

Hän katseli astiaa, josta hän oli ottanut tuota hopean valkoista
jauhetta. Se oli varmasti pieni sokerirasia, yhtä ehdottomasti sokeria
varten aiottu kuin samppanjapullo samppanjaa varten. Miksi oli
siihen pantu suolaa? Oliko ehkä muita rasioita sokeria varten? Kas,
tuossahan oli kaksi aivan täyttä suola-astiaa. Ehkäpä niissä oli jotain
muuta ainetta. Hän maistoi sitä. Se oli sokeria. Ja nyt katseli hän
mielenkiinto uudelleen heränneenä ympärilleen ravintolassa
löytääkseen muita jälkiä tuosta omituisesta tavasta panna sokeria
suola-astiaan ja suolaa sokerirasiaan. Lukuunottamatta omituista,
tumman nesteen valkoiseen seinäpaperiin jättämää pilkkua, näytti
koko huone muuten siistiltä, iloiselta ja hyvin hoidetulta. Hän soitti
tarjoilijaa.

Kun tuo olento kiiruhti esiin, tukka pörröllään ja silmät punaisina,

sillä hetki oli verrattain aikainen, pyysi salapoliisi, joka ei halveksinut
pientä pilaa, häntä maistamaan sokeria ja sanomaan, oliko se
hotellin arvon mukaista. Tuloksena oli, että tarjoilija säpsähti ja tuli
täysin valveille.

"Teettekö joka aamu vieraillenne tämän kujeen?" kysyi Valentin.

"Eikö teistä tuo sukkeluus vaihtaa sokeri suolaan käy vähitellen
yksitoikkoiseksi?"

Kun pilkka sai tämän selvemmän muodon, vakuutti tarjoilija, että

laitoksen tarkoituksena tosiaan ei ollut sallia mitään niin sopimatonta.
Sen täytyi johtua jostain omituisesta erehdyksestä. Hän otti
sokerirasian käteensä ja katseli sitä. Hän tarttui suola-astiaan, katseli
sitä ja hänen ilmeensä muuttui yhä sekavammaksi. Lopuksi pyysi
hän aivan äkkiä anteeksi, kiiruhti pois ja palasi muutaman minuutin
kuluttua isännän seurassa. Hänkin tutki ensin sokerirasiaa, sitten
suola-astiaa ja hänkin näytti joutuvan hämilleen.

Äkkiä innostui tarjoilija niin, että tuskin sai sanaa suustansa.

"Minä luulen", änkytti hän, "minä luulen varmaan, että sen tekivät
nuo molemmat papit."

"Mitkä molemmat papit?"

"No", sanoi tarjoilija. "Nuo papit, jotka paiskasivat sopan seinään."

"Paiskasivat sopan seinään?" toisti Valentin, vakuutettuna, että

sanontatapa oli jollain lailla kuvaannollinen.

"Niin", sanoi tarjoilija innokkaasti ja osoitti vaaleassa seinässä

olevaa tummaa pilkkua. "Paiskasivat sopan tuohon seinään."

Valentin katseli kysyvästi isäntää, joka nyt kertoi asian

yksityiskohtaisemmin.

"Niin, hyvä herra", sanoi hän. "Se on aivan totta, vaikka minä
puolestani en usko, että asia on missään yhteydessä sokerin ja
suolan kanssa. Kaksi pappia tuli tänne sisään aikaisin aamulla, juuri
kun luukut avattiin, juomaan lihalientä. Molemmat tekivät hyvin
hiljaisen ja arvokkaan vaikutuksen; toinen maksoi laskun ja lähti,
toinen, joka oli hiukan hitaampiliikkeinen, viipyi muutaman minuutin
ja kokoili kapineitansa. Mutta viimein lähti hänkin. Juuri kun hän oli
astumaisillaan ulos, otti hän vain puoliksi tyhjentämänsä kupin ja
heitti liemen seinään. Itse olin sisähuoneessa samoinkuin
palvelijanikin. Kun syöksyin ulos, oli seinä tahrattu ja huone tyhjä.
Vahinkoa ei voi pitää erikoisen suurena, mutta hävytöntä se oli, ja
minä koetin tavoittaa heitä kadulla. Mutta se ei onnistunut he olivat jo
ehtineet liian kauas. Minä näin vain, että he kääntyivät kulman
ympäri ja alkoivat kulkea Carstairs-katua pitkin.

"Salapoliisi oli jo pystyssä, hattu päässä ja keppi kädessä. Hän oli

jo huomannut, että siinä pimeydessä, mikä vallitsi hänen
ajatuksissaan, täytyi hänen seurata ensimäistä omituista vihjausta,
minkä hän sai. Maksettuaan laskunsa ja paiskattuaan lasioven
perässään kiinni, kääntyi hän kohta lähimmälle kadulle.

"Oli onni, että hänen silmänsä kuumeisimpinakin hetkinä oli kylmä

ja käsityksensä nopea. Vilahdukselta huomasi hän jotain erään
puodin edessä. Puoti oli tavallinen hedelmä- ja vihanneskauppa, ja
koko joukko tavaroita oli näytteillä ulkona, taivasalla, nimi- ja
hintalapuilla varustettuina. Enimmän silmiinpistävät olivat appelsiini-
ja pähkinäkasat. Pähkinäkasan päällä oli lappu, johon oli sinisellä
liidulla kirjoitettu: 'Paraita Tanger-appelsiinejä. Penny pari.'
Appelsiinikasalla oli lappu, josta yhtä selvillä kirjaimilla luettiin:
'Parhaita brasilialaisia pähkinöitä. Naula 4 pennyä.' Herra Valentin
tarkasti molempia lappuja. Hän oli ollut huomaavinaan samanlaisen
onnistuneen sukkeluuden jo kerran ennen, jopa aivan äsken. Hän
käänsi punaposkisen kauppiaan huomion kirjoituksien erehdyttävään
sisältöön. Mies, joka oli seisoskellut aivan jörönä katsellen milloin
ylös, milloin alas katua, ei sanonut mitään, vaan vaihtoi äkeissään
laput. Salapoliisi, joka seisoi vieressä nojaten sirosti kävelykeppiinsä,
jatkoi puodin tarkastelua. Viimein sanoi hän: 'Suokaa anteeksi, hyvä
herra, että siirryn puhumaan sellaisesta, mikä ei näytä kuuluvan
tähän, mutta tekisin teille mielelläni kysymyksen kokeellisen
sielutieteen ja ajatusyhtymäin alalta'."
 Punaposkinen kauppias katseli häntä uhkaavasti, mutta Valentin
jatkoi aivan huolettomasti, heilutellen keppiään: "Mitä yhteyttä on"
sanoi hän, "vaihdetuilla hintalapuilla hedelmäkaupassa ja
lierilakkisella, joka on tullut huvimatkalle Lontooseen? Taikka,
puhuakseni selvemmin, mikä salaperäinen side yhdistää kasan
appelsiineiksi ristittyjä pähkinöitä ajatukseen kahdesta papista, joista
toinen on pitkä, toinen lyhyt?"

Hedelmäkauppiaan silmät tunkeutuivat ulos päästä kuin etanan. Ei

näyttänyt mahdottomalta, ettei hän heittäytyisi vieraan kimppuun.
Lopuksi sopersi hän harmistuneella äänellä: "Minä en tiedä, mitä se
teitä liikuttaa, mutta jos olette heidän ystäviään, niin kertokaa
terveisiä minulta ja sanokaa heille, että jos he vielä; kerran kaatavat
minun omenani, niin saavat he selkäänsä ja perin pohjin, olkoot he
sitten pappeja tai ei!"

"Todellako", huudahti salapoliisi innokkaasti osaaottaen.

"Kaasivatko ne teidän omenanne."

"Niin, sen teki se toinen", vastasi kuumaverinen hedelmäkauppias.

"Ne vierivät yli koko kadun, ja olisinpa antanut hänelle osansa, minä,
jos minun ei olisi ollut pakko noukkia omenoita kadulta."

"Mihin suuntaan ne papit menivät?" kysyi Valentin.

"Ne lähtivät kulkemaan toista katua vasemmalle täältä ja menivät

sitten vinosti puistikon yli", vastasi mies arvelematta.

"Kiitos", sanoi Valentin ja katosi kuin salama. Mainitun puiston

toisella puolen tapasi hän poliisin ja sanoi tälle: "Tämä on tärkeää,
konstaapeli. Oletteko nähnyt paria pappia, leveälieriset hatut
päässä?"
 Poliisi alkoi nauraa. "Kyllä kaiketi, sir", sanoi hän. "Ja jos kysytte,
vastaan, että toinen oli kokolailla toisella kymmenellä. Hän seisoi
tuossa kadulla niin pökerryksissään, että…"

"Mihin suuntaan ne menivät?"

"Ne nousivat keltaiseen raitiovaunuun tuolla", vastasi mies.

"Yhteen niistä, jotka menevät Hampsteadiin."

Valentin näytti poliisikorttinsa ja sanoi hyvin nopeasti:

"Kutsukaa pari miehistänne tulemaan kanssani seuraamaan noita

pappeja." Sitten meni hän yli kadun niin tarttuvan innokkaasti, että
mahtava poliisi norjeni nopeajalkaisen tottelevaiseksi. Puolitoista
minuuttia sen jälkeen yhtyi vastakkaisella katukäytävällä komisaario
ja siviilipukuinen poliisimies ranskalaiseen salapoliisiin.

"Saanko kysyä, sire" aloitti ensinmainittu, hymyillen tärkeän

näköisenä.

Valentin viittasi kepillään. "Kerron teille kaikki tuon raitiovaunun

katolla", sanoi hän ja ahtautui kaikin voimin tungoksen läpi. Sittenkun
kaikki kolme olivat hengästyneinä istuutuneet keltaisten vaunujen
katolle, sanoi komisaario:

"Ajaisimme nelinkerroin nopeammin automobiilillä."

"Siinä olette täysin oikeassa", vastasi heidän johtajansa tyynesti,

"jos me vain tietäisimme, minne meidän matkamme vie."

"No, minne me sitten menemme?" kysyi toinen ja tuijotti ulos.

 Valentin rypisti otsaansa ja poltteli edelleen muutaman sekunnin.
Sitten otti hän savukkeen sormiensa väliin ja sanoi:

"Jos te tiedätte, mitä joku aikoo tehdä, järjestäkää niin, että ehditte
ennen häntä, jos te vain arvaatte sen, niin pysykää hänen
perässään. Liikkukaa, kun hän liikkuu, pysähtykää, kun hän
pysähtyy; kulkekaa samaa vauhtia kuin hän. Jos teette niin, saatte
ehkä nähdä, mitä hän näki, ja toimia, niin kuin hän toimi."

"Ainoa mitä voimme tehdä, on varustautua näkemään jotain

kummallista."

"Minkälaista arvelette?" kysyi komisaario.

"Minkälaista hyvänsä", vastasi Valentin ja vaipui taas itsepäiseen

mykkyyteensä.

Keltainen raitiovaunu mateli pohjoisia katuja ylös, niinkuin tuntui,

tuntikausia. Suuri salapoliisi ei ryhtynyt enempiin selittelyihin, ja on
mahdollista että hänen toverinsa alkoivat hiljaisuudessa epäillä asian
luonnistumista. On myöskin mahdollista, että heissä kaikessa
hiljaisuudessa kasvoi aamiaisen ikävä, sillä varsinainen aamiaisaika
oli aikoja sitten ohi, ja pohjoisen Lontoon etukaupunkikadut näyttivät
venyvän iänikuisen pitkiksi, niinkuin moniosainen kiikari. Tämä
matka oli niitä, joitten kestäessä matkustaja alituiseen tuntee, että
hänen jo olisi pitänyt ehtiä maailman ääriin, kun hän tuskin on ehtinyt
Sufnell-puiston alkupäähän. Lontoo loppui vähitellen roskaisiin
ravintoloihin ja huonosti hoidettuihin istutuksiin, mutta alkoi,
merkillistä kyllä, kohta jälleen kasvaa säteilevien suurkatujen ja
koreiden hotellien muodossa. Oli aivan kuin matkustaisi läpi
kolmentoista ikävän pikkukaupungin, jotka olivat aivan toinen
toisensa vieressä. Mutta vaikka talvihämärä uhkasi jo peittää tien
heidän edessään, istui parisilainen salapoliisi yhä hiljaa ja valveilla
tutkien heidän molemmilla puolillaan aukenevia sivukatuja. Kun he
olivat jättäneet Cambden Town'in taakseen, olivat poliisit melkein
nukkuneet; ainakin säpsähtivät he, kun Valentin hyppäsi pystyyn, löi
heitä olkapäälle ja käski ajajaa pysäyttämään.

He hyökkäsivät alas rappuja kadulle käsittämättä miksi heitä

häirittiin. Kun he katselivat ympärilleen selitystä etsien, osoitti
Valentin voitonriemuisena erästä ikkunaa vasemmalla tiestä. Ikkuna
oli iso ja muodosti osan palatsintapaisen hotellirakennuksen pitkästä,
paksusti kullatusta julkisivusta. Tämä osa rakennuksesta oli
"päivällispuoli" ja esiintyi nimellä "restaurant". Ikkuna, jota Valentin oli
osoittanut, oli, niinkuin hotellin muutkin ikkunat, n.s. jäälasia
kuvioineen. Mutta sen keskellä oli suuri, musta pilkku, joka näytti
tähdeltä jään pinnalla.

"Tuossa on meillä viimeinkin johtolankamme", huudahti Valentin ja

heilutti keppiään. "Talo rikottuine ikkunoineen."

"Mikä ikkuna? Mikä johtolanka", kysyi poliisiapulainen. "Mitä

todisteita meillä on, että se on jossain yhteydessä asiamme
kanssa?"

Valentin kiukustui niin, että oli vähällä taittaa bamburuokonsa.

"Todisteita"! huusi hän. "Herra Jumala! Mies hakee todisteita.

Luonnollisesti on todennäköisyyksiä kaksikymmentä yhtä vastaan,
ettei sillä ole mitään tekemistä asian kanssa. Mutta mitä muuta
voimme tehdä? Ettekö ymmärrä, että meidän täytyy käyttää
hyväksemme hyvinkin vähän todennäköisiä mahdollisuuksia, tai
sitten mennä kotiin ja käydä maata?"