Professional Documents
Culture Documents
Plant Physiology and Development, Seventh Edition Lincoln Taiz full chapter instant download
Plant Physiology and Development, Seventh Edition Lincoln Taiz full chapter instant download
Plant Physiology and Development, Seventh Edition Lincoln Taiz full chapter instant download
https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-plant-physiology-
lincoln-taiz/
https://ebookmass.com/product/etextbook-pdf-for-fundamentals-of-
plant-physiology-by-lincoln-taiz/
https://ebookmass.com/product/anatomy-and-physiology-laboratory-
textbook-seventh-edition-jason-gunstream-lapres-stanley/
https://ebookmass.com/product/plant-transcription-factors-
contribution-in-development-metabolism-and-environmental-stress-
vikas-srivastava/
The Personality Puzzle (Seventh Edition ) Seventh
Edition
https://ebookmass.com/product/the-personality-puzzle-seventh-
edition-seventh-edition/
https://ebookmass.com/product/plant-bioactives-as-natural-
panacea-against-age-induced-diseases-nutraceuticals-and-
functional-lead-compounds-for-drug-development-kanti-bhooshan-
pandey/
https://ebookmass.com/product/fundamental-immunology-seventh-
edition/
https://ebookmass.com/product/criminological-theory-context-and-
consequences-seventh-edition/
https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-occupational-
safety-and-health-seventh-edition/
Another random document with
no related content on Scribd:
Kuitenkin hän eräänä iltana ajaa Kulhiaan. Ei tänä vuonna
arvatenkaan lunta tulekaan, syksyinen tuuli vain tuivertelee ja ilma
on läpipääsemättömän musta. Tulet tuikkivat Linnan kartanosta,
kirkkaat ja itsetietoisen näköiset tulet niinkuin rikkailla ainakin, mutta
mökkiryhmän valkeat ovat himmeät ja vaivaisen näköiset.
"Hyvä on", sanoo hän, "tiedän, mihin aiotte tulla. Minä rupean
toveriksenne teidän yksinäisyyteenne".
"En."
"Lisäksi minä tahdoin sanoa teille, että kyllä kai te nyt olette
onnellinen."
*****
"Täällä olisi muuan pieni paketti", sanoo hän, "ja kirje. Patruuna
lähetti."
"Niin, patruuna."
Mitä hän viitsii avata kääröä. Hän tietää, että sileä, kultainen
sormus sieltä pyörähtää lattialle. Mutta hän avaa sen kuitenkin.
Viimeinen harha-askel
"Saastattoman sikiämisen."
"Hm, kiitos", murahtaa Kautisten poika ja koettaa palautella
mieleensä jotakin. Mutta sellaista päivää hän ei muista, sellainen ei
kuulu meidän uskontoomme.
Näin hän sanoo, mutta koko ajan hän ajattelee jotakin Kautisten ja
Kulhian rajamailta, ajattelee kaukaisesti, taltutellen ja vältellen. Ja
vilunpuistatukset yltyvät.
"Oletteko te jesuiitta?"
Mies hymähti.
"En juuri sitä", vastaa hän, "mutta kenties jotakin sinne päin."
"Olen sairas."
Nyt pappi luo häneen pitkän, tutkivan katseen.
*****
"Ne eivät tule enää koskaan takaisin enkä minä enää koskaan
teitä näe, neiti, mutta ajattelemasta teitä ja rakastamasta teitä, —
niin, siitähän ei kukaan voi minua estää. Eikä kukaan sitä tahdokaan,
ette edes te. Kenties, kentiespä te, siellä Kulhian yläkerrassa
nähdessänne Kautisten vanhan päädyn hiukan muistatte minuakin…
Ainaista vaellusta, niinhän se sanoi…"
Äkkiä hän tuntee kyynelhelmen kuumentavan poskeaan ja nousee
seisaalleen, mutta horjahtaa takaisin.
*****
Kun hän avaa silmänsä, ei hän tiedä, missä hän on. Hänen
ympärillään on vain vaaleat seinät ja yhdellä seinällä jokin verho.
Eikä mitään muuta.
"Hyvin sairas."
"Mikä?"
"Kuume."
"Entä muuta?"
Kotvan hiljaisuuden jälkeen vastataan tukahtuneesti:
"Niin".
"En tiedä, onko minulla oikeutta sanoa sitä teille", kuuluu viimein
vienosti ja epäröiden, "mutta ehkä teidän olisi hyvä tietää se."
"Miten erehtyi?"
"Rukoilkaa ihmettä."
"Hm."
"Minä."
"Ah, niin. Mutta te ette tiedä, ettepä tiedä sitä tietä, joka vie
Kautisten tienhaarasta Kulhian puistokujalle, kiertää Kirkkojärven ja
Linnan tilukset, ette tiedä sitä tietä ettekä mitä sillä tapahtui…
Katsokaa, kesää seuraa syksy, ikuinen kaunis syksy, ja syksyn
jälkeen
tulee kuolema, valkea ja äänetön…"
"Te ette saa kiihoittaa itseänne maallisilla mietteillä. Ajatelkaa
sieluanne."
"Hyvä on. Sinä olet siis nimetön niinkuin hänkin. Mutta hän oli
Kulhiasta, enkä tiedä, mistä sinä olet. Kuitenkin: sinä katselet
samalla tavalla kuin hänkin, vaikka kasvosi ovatkin erilaiset…"
"Rukoilen."
*****
Kulhian tytär
Ja patruuna tokaisee: